Selevä Paletti - LoppuraporttiKASTE –ohjelma Kaste on Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen...

2011

Selevä Paletti -työtiimi

Päivi Lapiolahti, Hankekoordinaattori

Merja Hakola, Kehittäjätyöntekijä

Kaija Kulmala, Kehittäjätyöntekijä

Kauhajoen kaupunki / Varhaiskasvatus

Syyskuu 2011

Selevä Paletti - Loppuraportti

SELEVÄ PALETTI SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN

PALVELUKOKONAISUUS

KAUHAJOKI, TEUVA, ISOJOKI, KARIJOKI SEKÄ

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

SELEVÄ PALETTI — SUUPOHJAN LAPSIPERHEIDEN PALVELUKOKONAISUUS

2


3

SISÄLLYSLUETTELO SIVU

1. JOHDANTO 7 KASTE –ohjelma Kasperi ja 11 osahanketta Selevä Paletti

2. TIIVISTELMÄ 8

3. HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI 9 3.1. Selevän Paletin hankesuunnitelma 9

3.2. Selevän Paletin arviointisuunnitelma 10

3.3. Selevän Paletin arviointi prosessina 12

3.4. Kehittämisprosessiin kohdistunut itsearviointi 12

3.4.1. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen vahvuudet

3.4.2. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen heikkoudet

3.4.3. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseita kehittämistoiminnan onnistumisia

3.4.4. Miten vastattiin itsearviointiprosessin kautta esiin nousseisiin kehittämistoiminnan uhkiin

3.4.5. Kolmannen sektorin mukana olon tukemisen kokemuksia

3.4.6. Kasperin hankerypästyöskentely arvioinnin tukena

3.5. Kehittämisprosessiin kohdistunut vertaisarviointi 16

3.5.1. Selevän Paletin ja Pirkan Perhepalvelujen vertaisarviointiprosessi

4. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN 18 4.1. Suupohjan seutukunta 18

4.2. Selevä Paletti ja lapsiperhepalveluiden kehittäminen 18

4.3. Miten hanke resurssoitiin? 19

4.3.1. Hankkeen työntekijät

4.3.2. Hankkeen organisoituminen eri tasoilla

4.3.3. Hankkeen toimitilat

4.3.4. Miten huolehdittiin alueellisesta tasapainosta

4.3.4.1. Kehittämistyön periaatteet ja sisällön valinta

4.3.4.2. Ohjausryhmä

4.4. Hankkeen raportointi 21

4.5. Jatkuvaa ja monipuolista tiedottamista 22

4.6. Hyvien käytäntöjen levittämistä 23

4.6.1. Hankkeessa tuotettu Hyvä käytäntö –materiaali

4.7. Miten kehittämistyö asemoitui suhteessa perustyöhön? 25

4.8. Yhteistyö maakunnan muiden kehittäjien kanssa 25

4.8.1. Pohjanmaiden lapsikaste -hankkeet

4.8.2. Pohjanmaiden sosiaalialan kehittämiskeskus SoNETBotnia

4.9. Valtakunnallisia kaikuja ja linkkejä paikalliseen kehittämistoimintaan 28

4.10. Arviointia organisoitumisesta 28


4

SIVU

5. TAVOITEKOHTAINEN HANKKEEN TOTEUTUS 30 5.1. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 1: 30

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN SEKÄ VANHEMMUUDEN JA OSALLISUUDEN TUKEMINEN

Pohjautuen KASTE –ohjelman tavoitteisiin: PERHEIDEN OSALLISUUS LISÄÄNTYY SEKÄ LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMINEN VÄHENEE HYVINVOINTI JA TERVEYS LISÄÄNTYVÄT, HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROT KAVENTUVAT

5.1.1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen 31

5.1.1.1. Toimintasuunnitelmaan kirjatut toteutuneet tavoitteet

5.1.1.2. Tavoitteiden toteutumista edesauttoivat

5.1.1.3. Toimintasuunnitelmaan kirjatut ei-toteutuneet tavoitteet

5.1.2. Osallisuuden vahvistaminen 34




5.1.3. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen 36




5.1.4. Tavoitteisiin liittyvät tuotokset 38

5.1.4.1. Laajennettu perhevalmennus 39

5.1.4.1.1. Tiivistelmä

5.1.4.1.2. Miksi kehittää perhevalmennusta?

5.1.4.1.3. Miten kehittämistyö toteutettiin?

5.1.4.1.4. Suupohjan perhevalmennuksen polku

5.1.4.1.5. Arviointia ja palautetta

5.1.4.1.6. Evääksi eteenpäin

5.1.4.1.7. Uuden mallin vaikuttavuus

5.1.4.2. Kotiunikoulu 52


5.1.4.2.2. Miksi kehittää kotiunikoulua?


5.1.4.2.4. Suupohjan kotiunikoulun polku


5.1.4.2.6. Eväitä jatkoon


5.1.4.3. Perhetupa Soffa 60


5.1.4.3.2. Miksi kehittää avointa varhaiskasvatusta?


5.1.4.3.4. Perhetupa lapsiperheiden treffikeskus





5

SIVU

5.1.4.4. Neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö 66 5.1.4.4.1. Tiivistelmä 5.1.4.4.2. Miksi kehittää ennalta ehkäisevää perhetyötä? 5.1.4.4.3. Miten kehittämistyö toteutettiin? 5.1.4.4.4. Neuvolan perhetyön kuvaus 5.1.4.4.5. Arviointia ja palautetta 5.1.4.4.6. Evääksi eteenpäin 5.1.4.4.7. Uuden mallin vaikuttavuus

5.1.4.5. Esi –ja alkuopetuksen nivelvaihe 70 5.1.4.5.1. Opettajien tutustumispäivät 5.1.4.5.2. Keinoja ryhmäytymiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen

kehittämiseen 5.1.4.5.3. Teuvan Kelpo-hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainilta 5.1.4.5.4. Evääksi eteenpäin

5.1.4.6. Palautetta työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta 71

5.2. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 2: 72

LAPSIPERHEPALVELUIDEN JOHTAMINEN SEKÄ HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN Pohjautuen KASTE –ohjelman tavoitteisiin: PALVELUJEN LAATU, VAIKUTTAVUUS JA SAATAVUUS PARANEVAT, ALUEELLISET EROT KAPENEVAT

5.2.1. Ennakoiva toimintatapa ja moniammatillinen lapsiperhepalveluiden johtaminen 73

5.2.1.1. Varhaiskasvatuksen johtajuus 5.2.1.2. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -prosessi

5.2.2. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen 76

5.2.2.1. Voimaannuttava kehittämisote & voimaannuttavat koulutuspäivät 77 5.2.2.1.1. Miksi voimaantumista tarvittiin? 5.2.2.1.2. Miten koulutukset toteutettiin? 5.2.2.1.3. Illoista iloa monille 5.2.2.1.4. Arviointia ja palautetta 5.2.2.1.5. Pohdintaa vaikutuksista

5.2.2.2. Kasvatuskumppanuus 80 5.2.2.2.1. Miksi kehittää kaskua? 5.2.2.2.2. Mitä kasvatuskumppanuus on? 5.2.2.2.3. Miten kasvatuskumppanuuskoulutusta kehitettiin? 5.2.2.2.4. Arviointia ja palautetta 5.2.2.2.5. Koulutuksen vaikutukset 5.2.2.2.6. Pohdintaa tulevaisuuteen

5.2.2.3. Toimintamallien kehittämistä tukevat koulutukset 86

6. POHDINTA 87 Ajatuksia kehittämistyöstä 87

Jatkokehittämisehdotukset 88

LÄHDELUETTELO 89


6


7

JOHDANTO KASTE –ohjelma Kaste on Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Siinä määritellään

lähivuosien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet, joilla ne

voidaan saavuttaa. Ohjelma antaa sekä kokonaiskuvan kuntiin suuntautuvasta ohjauksesta että

nostaa esiin ne keskeisimmät toimenpiteet, joihin suunnataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

(THL) työterveyslaitoksen ja lääninhallituksen työpanosta sekä muita kehittämistoiminnan

resursseja.

Kasperi ja 11 osahanketta

Kasperi -hanke muodostuu yhdestätoista osahankkeesta, joissa osallisena on viiden maakunnan

alueelta yhteensä 66 kuntaa ja 4 sairaanhoitopiiriä. Hanketta hallinnoi Tampereen kaupunki, joka

ostaa hankekoordinaation ja –johtamisen Pikassos Oy:ltä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,8

miljoonaa euroa, josta valtionavustusta on noin 5,1 miljoonaa euroa.

Hanke sisältää neljä teema-aluetta, joihin osahankkeet voidaan jaotella:

Perhepalveluverkostot Erityinen tuki peruspalveluissa Erityistä osaamista vaativien palvelujen tehostaminen ja erityispalvelujen tarpeen kasvun

vähentäminen Monialaiset palvelurakenteet ja osaamisen kehittäminen

Selevä Paletti -osahanke SELEVÄ PALETTI –hanke kehitti Suupohjan lapsiperhepalveluita ajalla 1.9.2009 – 31.10.2011.

Hanketta hallinnoi Kauhajoen kaupunki / varhaiskasvatus. Työtiimin muodostivat

hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti sekä kehittäjätyöntekijät Merja Hakola, Jenni Katajisto ja Kaija

Kulmala. Hankekumppaneina olivat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat sekä Suupohjan perus-

palveluliikelaitoskuntayhtymä. Mukana toimijoina olivat kaikki Suupohjan 0-10-vuotiaiden lasten

kanssa töitä tekevät kuntien, liikelaitoksen ja seurakunnan työntekijät sekä lapsiperhejärjestöjen

toimijat ja aktiiviset pienten lasten vanhemmat. Valtion KASTE -ohjelmarahoitusta hanke sai

292.065€. Kuntien ja kuntayhtymän maksuosuus oli 97.355€.

SELEVÄN PALETIN VISIO

Ennakoiva, joustava ja oikea-aikainen, omatoimisuutta ja elämänmyönteisyyttä vahvistava matalan kynnyksen PALVELUPALETTI lähellä perhettä ja lapsen kasvuympäristöä.


8

1. TIIVISTELMÄ

Selevä Paletti kehittämässä lasten ja perheiden hyvän elämän palettia

Lapsiperheiden tukiverkon maalaaminen on monisäikeistä työtä. Sopivaan sekoitukseen tarvitaan

monia toimijoita, arkea kirkastavia värejä niin julkiselta puolelta kuin kolmannelta sektoriltakin.

Suupohjaan luotu palvelupaletti on alle 10-vuotiaiden lasten ja perheiden palvelukokonaisuus, joka

kattaa sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä järjestöjen ja

seurakuntien palvelut. Perhekeskustoimintamallin tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja

kasvatuskumppanuutta. Palvelupaletista löytyy monenlaista apua ja vertaistukea. Ajatuksena on

maalata yhdessä Suupohjan lapsille iloinen alku elämälle.

SELEVÄ PALETTI -hanke kehitti Suupohjan lapsiperhepalveluita ajalla 1.9.2009 - 31.10.2011.

Kokonaistavoitteena oli mallintaa 0-10-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palveluista palvelupaletti

(mukaan lukien varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöjen ja

seurakuntien palvelut). Hankkeen aikana kehitetyistä palveluista muodostuikin yhdessä muiden

ennalta ehkäisevien lapsiperhepalveluiden kanssa Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti.

Kumppanuutta ja vuoropuhelua

Selevän Paletin tavoitteena oli, että Suupohjan 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden palvelut

olisivat perheiden näkökulmasta ”selevä” palvelupaletti. Perheiden ääni tuotiinkin työssä vahvasti

esille ja kehitettiin palveluita lasten, perheiden, heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten

sekä päättäjien yhteistyön ja vuoropuhelun keinoin. Hankkeen aikana kuultiin myös herkällä

korvalla millaisia kokemuksia ja ajatuksia vanhemmilla ja muilla kasvattajilla on kumppanuudesta.

Kumppanuusajattelu on levittäytynyt työtavaksi niin perheiden, toimijoiden kuin päättäjienkin

yhteisessä työskentelyssä.

Pysyviä jälkiä

Vaikka Selevä Paletti -hanke päättyy, jäävät siinä kehitetyt toimintamallit sekä monialainen ja

monitasoinen yhteistyö elämään. Suupohjan perhevalmennusmalli, kotiunikoulutoiminta, neuvolan

ennalta ehkäisevä perhetyö sekä perhetupatoiminta ovat juurtuneet vahvasti osaksi lapsiperheiden

palveluita. Kaikilla näillä tavoitteena on lasten ja perheiden hyvä elämä vanhemmuutta,

parisuhdetta, vertaisuutta ja kumppanuutta tukien.


9

2. HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI

2.1. Selevän Paletin hankesuunnitelma

Selevän Paletin hankesuunnitelma rakennettiin yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa.

Sen sisältö pohjautui kentältä tulleisiin toiveisiin ja kehittämisen tarpeisiin niin perustyötä tekevien

kuin toimialojen esimiestenkin näkökulmasta. Hankkeen suunnittelu pohjautui myös aikaisempaan

kehittämistoimintaan, jota seutukunnalla oli tehty yli kunta- ja sektorirajojen. Toimijoilla oli työhönsä

vahva kehittämisote, jonka myötä rakentui konkreettinen, lähellä perhettä oleva hankesuunnitelma.

SELEVÄN PALETIN toiminta-ajatuksena oli mallintaa 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden

palvelutarpeisiin ”selevä” palvelupaletti varhaiskasvatus-, perusopetus- ja Suupohjan liikelaitos-

kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluista. Hankkeessa nivellettiin perheiden palvelut toisiinsa

ylisektorisesti matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen arkityökäytänteillä.

Kulttuurissamme arvot ja asenteet välittävät lapsille ja lapsiperheille viestiä siitä, onko

yhteiskunnallinen ilmapiiri suotuisa lapsen oikeuksille, perheiden hyvinvoinnille ja niiden

toteuttamiselle. SELEVÄN PALETIN ideologiana oli lasten ja perheiden hyvinvoinnin edellytysten ja

palvelutarpeiden kuuleminen ja määritteleminen sekä toimintatapojen kehittäminen näiden

tarpeiden pohjalta lasten, perheiden, heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten sekä

päättäjien yhteistyön ja vuoropuhelun keinoin. Kokonaistavoitteen mukaisesti syntyi SELEVÄ

palveluPALETTI, joka tukee lasten ja perheiden hyvän elämän paletin rakentamista.

SELEVÄN PALETIN TOIMINNAN ARVOT HANKESUUNNITELMAN MUKAAN

toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus

varhaisen tuen toimintatapa ja moniammatillinen johtaminen

perheiden ja heidän kanssaan työtä tekevien ammattilaisten sekä päättäjien yhteistyö ja vuoropuhelu

palveluiden kehittämistä ja tuottamista leimaa lapsiperheiden osallisuus / lasten ja perheiden äänen kuuleminen

HANKESUUNNITELMAN MUKAAN SELEVÄN PALETIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

lisää lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta

mahdollistaa, että lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita

mahdollistaa, että lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat


10

PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN KONKREETTISENA TOIMENPITEENÄ

PERHEKESKUS = lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuus

- lapsiperheiden palveluiden kehittäminen alueelliseksi varhaisen puuttumisen ja avoimen osallistumisen palvelumalliksi ja -verkostoksi

- peruspalveluliikelaitosky:n, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen palvelut ja järjestöjen toiminta ”saman katon alle”

o laajennettu perhevalmennus – lastenneuvola - varhaiskasvatuspalvelut – perhetyö – joustava koulunaloitus – koululaisten kerhotoiminta

o avoin päiväkoti, perheryhmät, perhepalvelujen tukipiste, lapsiparkki, perhekahvila, kerhotoiminta yms.

- kehitetään varhaisen tuen ylisektorista toimintamallia sekä lapsiperheiden palveluohjausta

- määritellään perhetyön eri muodot ja perhetyön paikka / paikat

o tavoitteena perhetyö asenteena myös kaikkien lapsiperhepalvelujen sisällä

SUUPOHJAN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMISEN TOIMINNALLISENA TAVOITTEENA OLI Seutukunnalle ennakkoluuloton ja matalan kynnyksen palvelujen toimintamalli, joissa yhdistyy aikuisten läsnäolo ja kannustava kiinnostus lasten toimintaan

o hyödynnetään jo kokeiltuja hyviä käytäntöjä sekä tehdään yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa

o viedään malli käytäntöön lasten kehitysympäristöissä niin kodeissa, päivähoidossa, koulussa kuin perhetyön, neuvolan, seurakunnan, järjestöjen ja vapaa-ajantoiminnoissa

Liitteenä Selevän Paletin hankesuunnitelma. Liite 1.

2.2. Selevän Paletin arviointisuunnitelma

Kasperin ohjeistuksen mukaan jokaisen osahankkeen arvioinnin kohteena tuli olla yhteisesti

sovitut, KASTE -ohjelmaan perustuvat arvioinnin kohteet. Arviointia voitiin toteuttaa monella tapaa:

prosessiarviontiin perustuvana itsearviointina, vertaisarviointina pilottikuntien ja –alueiden ja

valtakunnallisesti samansisältöisten hankkeiden kesken sekä / tai ulkoisena arviointina. Selevän

Paletin hankesuunnitelmaan kirjattiin, että hankkeessa laaditaan arviointisuunnitelma ja että

arviointia toteutetaan itsearviointina ja jatkuvan arvioinnin periaatteiden mukaisesti.

Suunnitelmassa varauduttiin myös ulkopuolisen asiantuntijan käyttöön. Ulkopuolisena Kasperin

osahankkeiden arvioijana on toiminut THL:n arviointitiimi ja sen palkkaama asiantuntija.

Selevä Paletti –hankkeen arvioinnin tarkoitus on ollut 1) tuottaa tietoa uusien palveluiden

kehittämiseksi ja olemassa olevien palveluiden parantamiseksi, 2) tukea ja suunnata

kehittämistoimintaa, 3) osoittaa mennäänkö hankkeessa oikeaan suuntaan, 4) tehdä hankkeen


11

toimenpiteet näkyväksi perheille, kehittäjätiimeille, verkostolle, päättäjille ja rahoittajille sekä 5)

tarkastella hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä siitä saatua hyötyä ja yleistettävyyttä.

Keskeisiä vaikuttavuusarvioinnin näkökulmia Selevässä Paletissa olivat 1) Lasten ja perheiden ja

heidän kanssaan työskentelevien osallisuus ja vaikuttaminen, 2) Hyvinvoinnin lisääntyminen /

ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuus, 3) Palveluiden saatavuus / selkeys perheen

näkökulmasta sekä 4) moniammatillisen, matalan hallinnon varhaisen tuen johtamisen toimivuus.

Selevän Paletin arviointisuunnitelma on hyväksytty Robsonin kaavion pohjalta hankkeen

ohjausryhmän kokouksessa 13.1.2010. Siinä keskeisiksi arviointikysymyksiksi nostettiin: 1) Miten

lapsiperheiden ääntä on kuultu / otettu huomioon kehittämistoiminnassa? 2) Millaisia ylisektorisia

toimintatapoja ja toimijoiden yhteistyötä on syntynyt? 3) Miten hyvinvointia tukevat ja

ennaltaehkäisevät palvelut ovat kohdentuneet? sekä 4) Miten palveluiden saatavuus ja selkeys on

lisääntynyt? Näiden kysymysten pohjalta on toteutettu niin hankkeen itsearviointia kuin

vertaisarviointia yhdessä Pirkan perhepalvelut –hankkeen kanssa.

Selevä Paletti –hankkeen ohjelmateoriana on, että 1) Suupohjan lapsiperheiden Selevässä

palveluPaletissa on otettu huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja odotukset ja se lisää lasten

ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta, 2) Suupohjan varhaiskasvatus-, perusopetus-, sosiaali- ja

terveyspalvelut ovat toisiinsa kytkeytyvä kokonaisuus = palvelupaletti, jossa kaikki toimijat tuntevat

toistensa palvelut sekä toimivat yhteistyössä lasten ja perheiden parhaaksi, 3) lapsiperhepalvelut

ovat oikein kohdentuneita sekä 4) lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus

parantuvat.

Arviointisuunnitelma on ollut hankkeen toiminnan näkökulmasta riittävän selkeä ja yksinkertainen.

Robsonin kaavio on hyvä tapa hahmottaa hankesuunnitelman suhdetta tavoitteisiin sekä jäsentää

kehittämistyötä vaikuttavuuden näkökulmasta. Tätä helpotti se, että hankkeen tavoitteet olivat

selkeät. Suunnitelman mukaisesti arviointi on toiminut oivallisesti työkaluna koko hankkeen

kehittämistyön aikana. Kehittämistyöhön sisään rakennettu säännöllinen seuranta ja reflektoiva

pysähtyminen kehittämisen äärelle on ollut oleellinen osa Selevä Paletti –hankkeen arviointi-

prosessia. Jatkuva arviointi on antanut myös näkymiä ja tietoa tuotosten pidemmän aikavälin

vaikutuksista.

Liitteenä Selevän Paletin arviointisuunnitelma Robsonin kaavion mukaisena. Liite 2.


12

2.3. Selevän Paletin arviointi prosessina

2.4. Kehittämisprosessiin kohdistunut itsearviointi

Projektityön arki on tuottanut jatkuvaa arviointimateriaalia, jonka pohjalta on ollut hyvä arvioida

kehittämisprosessien kulkua ja kehittämistyön onnistumista. Projektin aikana kerääntyy

monenlaisia dokumentteja, muistioita, mallinnuksia, koulutuspalautteita ja kokemustietoa niin

asiakkailta kuin toimijoiltakin. Selevä Paletti –hankkeen toiminnassa kantavana ideana on ollut

tiedonkeruu eri tasoilta ja tahoilta koko kehittämistyön ajan. Näin arviointitieto ja palautteet ovat

toimineet jatkuvana kehittämistyön välineenä ja niiden kerääminen on otettu sisäänrakennetuksi

käytännöksi mallinnettuihin toimintatapoihin. Kehittämistyön aikana on kehitetty asiakaspalaute-

kyselyjen toteuttamiseksi lomakkeita ja sovittu palautteen keräämisen käytännöistä. Näin voidaan

varmistua myös kehitettyjen toimintamallien pitkäkestoisesta arvioinnista ja sen toistettavuudesta.

Matkan varrella ohjausryhmä on pohtinut saatuja palautteita ja todennut, että hankkeen toiminta on

linjassa niin hankkeen tavoitteisiin kuin kentältä tulleisiin palautteisiinkin nähden. Jatkuva arviointi

on antanut täsmätietoa siitä miten hankkeessa on onnistuttu ja mihin sen toimintaa tulisi suunnata.

Konkreettisen kehittämistyön sisältöä pysähdyttiin väliarvioinnin kautta tarkemmin pohtimaan, kun

hankkeen resurssit oleellisesti muuttuivat työntekijän jäädessä sairaus- ja äitiyslomalle. Tällöinkin


13

arviointitiedot ja kyselyjen palautteet antoivat ohjausryhmälle tärkeää tietoa siitä, mihin

kehittämistoiminnassa kannattaa keskittyä ja mitä voi jättää pois tai vähemmälle huomiolle.

2.4.1. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen vahvuudet

Monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmasta

Hankkeella on ollut käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana olivat

kaikki alle 10-vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työskentelevät. Seutukunnassa on

hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen sekä toimijoilla on

kehittämismyönteinen ote. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut eri palveluiden ja sektorien sekä

päättäjien ja vanhempien edustus.

Monialaisten toimintatapojen kehittämisen näkökulmasta

Hankkeen kehittämiskohteena olevat palvelut ja toimintatavat perustuvat monialaiselle toiminnalle.

Seutukunnassa on innostuneet ja osaavat perhepalvelujen toimijat, joiden kehittämistyötä on

luotsannut innostunut, osaava ja innostava kehittäjätyöntekijä.

Osallisuuden lisäämisen näkökulmasta

Hankkeessa on työskennellyt hyvä, osaava ja innokas hanketiimi. Perhepalveluiden keskijohto on

hyvin sitoutunutta toimintatapojen kehittämiseen, samoin kuin eri sektorien työntekijät. Vanhempia

(äitejä) on ollut mukana toimintatapojen kehittämisessä.

2.4.2. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseet hankkeen heikkoudet


Vaikkakin hanke on keskittynyt selkeästi yhdelle yhtenäiselle maantieteelliselle alueelle Suupohjan

seutukunnalle, on sillä ollut laaja hankesuunnitelma. Kokonaisuuden toteuttamista haittasivat

osittain rajalliset aika- ja henkilöresurssit, erityisesti pitkään jatkunut 1 henkilön työvajaus. Tämän

vuoksi jouduttiin kesken hanketoiminnan tekemään tarkennuksia ja supistuksia

hankesuunnitelmaan. Ylin virkamiesjohto on myös resurssien puutteesta johtuen ollut varsin

etäällä KASTE–kehittämistoiminnasta.


Lyhyestä käytännön toiminta-ajasta johtuen käytännön kokeilut jäävät lyhyiksi ja siksi on vaikeaa

arvioida tuotosten pitkäkestoista vaikuttavuutta. Keskeisillä hankkeen kehittämistoimijoilla eli

perustyöntekijöillä on jatkuvasti kädet täynnä töitä eikä kehittämistyötä ei ole resurssoitu työaikaan.


14


Kaikissa kunnissa ei ole ollut tasapuolisesti hanketoimintaa työntekijöiden vähyyden tai puuttuvien

intressien vuoksi. Isät ovat puuttuneet kehittämistoiminnasta lähes kokonaan.

2.4.3. Itsearviointiprosessin kautta esiin nousseita kehittämistoiminnan onnistumisia


Hankkeen toiminnan aikana ja erityisesti sen kytkeytyessä Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointi-

suunnitelman laatimisprosessiin löydettiin perheiden, työntekijöiden, johdon ja luottamus-

henkilöiden yhteinen näkymä ja visio perhepalveluiden tulevaisuudesta. Hanke on synnyttänyt /

vahvistanut kumppanuutta niin toimijoiden kesken kuin toimijoiden ja vanhempienkin kesken.


Uusien toimintatapojen kehittämisen myötä perheille on pystytty tarjoamaan entistä parempia

palveluja. Ennaltaehkäiseviin ja avoimiin palveluihin satsaaminen edistää lasten ja perheiden

hyvinvointia. Perhekeskusideologian ja -toiminnan eteenpäin vieminen on onnistunut ja se on

saatu myös mukaan lapsiperhepalveluiden kehittämisstrategioihin Suupohjan lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelman kautta.


Perheet on saatu pysyvästi mukaan perhepalveluiden kehittämiseen. Hienoimmalla tavalla tämä

näkyy Suupohjan uudessa perhevalmennusmallissa. Myös osa lapsiperheiden järjestöistä on saatu

pysyvästi mukaan perhepalveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen, mm. Perhetupa Soffan

toiminnan kautta.

2.4.4. Miten vastattiin itsearviointiprosessin kautta esiin nousseisiin kehittämis-

toiminnan oletettuihin uhkiin

Monialaisen yhteistyön kehittämisessä uhkana ajateltiin, että johdon ja päättäjien aika ei riitä

asioihin perehtymiseen ja kehittämistyön ja hyvien yhteistyömuotojen jatkuvuutta ei voida taata

perhepalveluiden toimijoille. Tämä uhka on pyritty välttämään tiedottamalla aktiivisesti hankkeen

vaiheista niin johdolle kuin päättäjille kokousten, sähköpostitiedotteiden, kuntakierrosten ja

lehtijuttujen kautta. Hankkeen päättyessä tehdään vielä kuntakierrokset, joissa kerrotaan

saavutetuista tuloksista ja kehitetyistä toiminta-malleista.

Monialaisten toimintatapojen kehittämisessä uhkana nähtiin, että hankeaika ”loppuu kesken”, ei

ehditä juurruttamaan ja sopimaan hyvin onnistuneiden kokeilujen juurruttamisesta. Hankkeen

loppuvaiheessa pyrittiin jättämään mahdollisimman paljon aikaa kehitettyjen toimintamallien


15

juurtumisen varmistamiseen keskustelujen ja materiaalien avulla. Keskeisinä työvälineinä uusien

toimintatapojen elämään jäämisessä ovat myös henkilökunnan saama koulutus ja muu osaaminen,

vastuuhenkilöiden sopiminen sekä eri toimintamalleista tehdyt perehdyttämiskansiot.

Toimintatapojen kehittämisessä uhkana nähtiin myös, että perhepalveluiden toimijat uupuvat

työssään ja kehittämisinnostus siksi loppuu. Tämä uhka olikin melkoisen todellinen ja tuli vastaan

heti hankkeen alkuvaiheessa. Jalkauduttaessa kentälle kuulemaan toimijoiden sen hetkistä

tilannetta ja ajatuksia hankesuunnitelman sisällöistä, huomattiin kentällä olevan väen olevan

uupuneita. Syitä oli varmasti monia: ampumatragedia, sikainfluenssarokotusrumba, paljon

työpanoksia vaatineet isot hallinnolliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä

kunnilta liikelaitoskuntayhtymään jne. Tässä kohtaa päätettiin tehdä pysähtyminen ja lähteä

liikkeelle toimijoiden voimaannuttamisesta ja sitä kautta motivoinnista kehittämistyöhön. Tässä

onnistuttiin hienosti ja voimaannuttava kehittämisote onkin kulkenut hankkeen toimintatapana koko

hankeajan.

Osallisuuden lisäämisessä uhkana nähtiin se, että perheitä ei saada pidettyä mukana toiminta-

tapojen kehittämisessä, jos näkemyksiä ja mielipiteitä ei oteta huomioon. Perheiden kuulemisessa

oleellista on, että kuulemisesta seuraa myös toimenpiteitä. Hankkeen konkreettiset kehittämisen

kohteet valittiinkin sen pohjalta, millaisia tarpeita perheet ja toimijat nostivat esiin. Vanhemmat ovat

olleet myös mukana kehittäjinä kaikkien uusien toimintamallien luomisessa ja malleihin on

rakennettu sisään jatkuvan palautteen / arvioinnin myötä mahdollisuus jatkossakin vaikuttaa

toiminnan sisältöön.

Toinen osallisuuden uhka oli, että järjestöjen kanssa ei löydetä yhteistä näkemystä palveluiden

tuottamisesta. Tässäkin on toimintatapana käytetty osallisuutta ja kumppanuutta niin, että

järjestötoimijat ovat päässet vaikuttamaan kehitettyjen toimintojen sisältöihin sekä olemaan

mukana aktiivisina osallistujina ja tekijöinä.

2.4.5. Kolmannen sektorin mukana olon tukemisen kokemuksia

Niin järjestötoimijoiden kuin vanhempienkin näkökulmasta on ollut tärkeää luoda sellaiset

edellytykset, että on ollut helppo osallistua hankkeen toimintaan. Tämä tarkoittaa kokoontumis-

aikojen miettimistä muusta näkökulmasta kuin virka-ajan ehdoilla sekä vaikkapa kokouspaikan

miettimistä niin että esim. lastenhoito on helppo järjestää. On myös tärkeää mahdollistaa

osallistumista muullakin tavalla kuin kokouksissa mukana olemalla, esim. antamalla mahdollisuus

kommentoida asioita sähköpostitse tai käydä niitä läpi oman järjestön / toimijaryhmän palaverissa.

Mukanaolon motivoinnin kannalta on tärkeää muistaa antaa positiivista palautetta osallistumisesta


16

sekä palkita osallistumista esim. kahvien tai järjestetyn lastenhoidon muodossa. Pitää muistaa, että

kolmannen sektorin mukana olo on vapaaehtoistoimintaa, mutta erittäin arvokasta kokemus-

asiantuntijuutta. Pienikin panos on arvokas.

2.4.6. Kasperin hankerypästyöskentely arvioinnin tukena

Kasperin kautta taustatukea arviointisuunnitelmien tekemiseen ja arvioinnin toteuttamiseen on

tullut mm. yhteisten seminaarien, arviointityöpajojen, rypästyöskentelyn ja hankekohtaisten ohjaus-

käyntien muodossa. Kasperin hankerypästyöskentely toimi oman toiminnan tukena ja

vertaisparina. Monialaisen yhteistyön kehittämistä on edesauttanut ja hionut myös tiivis yhteistyö ja

kokemusten vaihto Kasperin muiden perhepalveluhankkeiden kanssa. Kasperin

hankerypästyöskentely on ollut onnistunutta ja kehittämistoimintaa eteenpäin vievää. Se tarjosi

peilin oman hankkeen kehittämistyölle. Kasperin perhepalveluryppään ansiota on hyvän

vertaisarviointi- ja kehittäjäkumppanin löytyminen Pirkan Perhepalveluista. Myös yhteistyö E-P:n

lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen kanssa on ollut tiivistä ja hedelmällistä. Yhteistyössä

vietiin eteenpäin mm. ennaltaehkäisevän perhetyön mallintamista ja kasvatuskumppanuus-

kouluttaja –koulutuksen järjestämistä.

2.5. Kehittämisprosessiin kohdistunut vertaisarviointi

Kasperin osahankkeiden osalta sovittiin, että hankkeet tekevät keskenään vertaisarviointia

hankkeen prosesseista ja kehittämistoiminnan tuloksista. Selevän Paletin vertaisarviointipariksi

valittiin Pirkan Perhepalvelut -hanke. Pirkan Perhepalveluiden ja Selevän Paletin välillä tehtävän

vertaisarvioinnin tavoitteiksi valittiin selvittää 1) Monialaisen yhteistyön kehittäminen, 2)

Monialaisten toimintatapojen kehittäminen sekä 3) Osallisuuden lisääminen.

Vertaisarviointi hankkeiden kesken käynnistyi elokuussa 2010 ja jatkui lähes hankkeen loppuun

saakka. Vertaisarviointityöskentelyyn osallistuivat Selevän Paletin projektityöntekijät sekä Pirkan

Perhepalveluiden hankekoordinaattori Merja Nordling, Parkanon varhaiskasvatuksen päällikkö

Jenni Alppi ja Pälkäneen perhetyön ohjaaja Kirsi Andrejeff-Keränen.

Vertaisarviointi oli vuoden kestävä ja uppoutumista vaativa, mutta antoisa prosessi. Hyvän

vertaisarviointiprosessin toteutuminen edellyttää luottamusta vertaiskumppaneiden välillä ja että

toimijoilla ns. ”synkkaa yhteen”. Pahimmillaan vertaisarviointi voi olla ahdistava kokemus, mikäli

vertaiskumppani keskittyy ”etsimään virheitä”, syntyy kilpailutilanne tai molemmat eivät sitoudu

prosessiin. Meille onnistunut vertaisarviointiprosessi tuotti kokemusta vertaisuudesta, vertaistukea,

tsemppausta, uusia näkökulmia omaan hanketyöhön sekä uusia kehittämisideoita (mm.


17

vanhempien osallisuus tiimeissä, esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö), uusien toimintamallien

oppimista molempiin hankkeisiin (mm. Kotiunikoulutoiminta, perhetyön käytännöt), osan valmista

arviointi- ja raportointimateriaalia sekä uusia näkökulmia ja keskustelun avauksia

ohjausryhmätyöskentelyyn.

Prosessin päätteeksi oli tarkoitus, että hankekumppani esittelee vertaisarviointiprosessin ja

vertaisarvioinnin analyysit hankekumppanin ohjausryhmälle. Tämä jäi kuitenkin toteutumatta

Pirkan Perhepalvelujen koordinaattorin siirtyessä toisiin tehtäviin ennen viimeistä hankesyksyä.

Ohjausryhmät saivat kuitenkin palautteen ja yhteenvedon vertaisarvioinnista omilta

hankekoordinaattoreiltaan.

2.5.1. Selevän Paletin ja Pirkan Perhepalveluiden vertaisarviointiprosessi

HYVÄ LÄHTÖTILANNE ON TÄRKEÄ

→ Rypästoiminta loi hyvän pohjan arviointiprosessin käynnistämiselle ja vertaisarviointiparin löytämiselle

osahankkeiden / pilottien sisällöt ja työntekijät olivat tuttuja

→ Käytännönläheinen perehdytys; vaikutusketjukortti avasi hyvin prosessia

tarve – panokset – toimenpiteet – tuotokset – tulokset – vaikutukset

→ Hyvä / kattava taustamateriaali hankekumppanista auttaa asiaan perehtymisessä

TAVOITTEET VERTAISARVIOINNILLE

→ Riittävän laajat tavoitteet, joiden alle mahtuu molempien kumppaneiden toiminta

→ Meillä yhteisinä tavoitteina:

1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen

2. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen

3. Osallisuuden lisääminen

→ Tavoitteet tarkentuvat ja avautuvat arviointikysymyksillä

VERTAISARVIOINNIN AIKATAULUTUS

→ Kumppanin valinta ja tavoitteet vertaisarvioinnille (9.6.2010)

→ Eka tapaaminen hankekumppanien kesken (24.8.2010)

Tavoitteiden ja mittarien täsmentäminen, aikataulutus koko prosessille

TAPAAMISTEN TOTEUTUS

→ Ollut 4 arviointitapaamista (12.10. ja 30.11.2010 sekä 26.1. ja 15.3.2011)

Itsearviointien läpikäyminen, hankekumppanin kysymyksiin vastaaminen, ideoiden ja käytännön kehittämis-

toimintojen jakaminen, arvioinnin tavoitteet, arviointikysymykset vs. Kasperi, riskit liittyen loppuhankeaikaan

Yksi hanke / tapaamiskerta on mahdollistanut keskittymisen, käytetty aika ollut 6-7 tuntia / kerta

→ Lopputapaaminen (10.5.2011) + Vierailut ohjausryhmissä (Huom. tämä jäi suunnitelmaksi)

Prosessin yhteenveto ja palaute, vertaisarvioinnin analyysit hankekumppanin ohjausryhmälle


18

4. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN

4.1. Suupohjan seutukunta

Isojoki –Karijoki – Kauhajoki – Teuva

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Suupohjan seutukunta koostuu neljästä kunnasta: Isojoesta, Karijoesta, Kauhajoesta ja Teuvasta. Seutukunnassa oli 30.10.2010 yhteensä 24.152 asukasta, joista Kauhajoella asui yli 14.000, Teuvalla hieman yli 6.000, Isojoella n. 2.500 ja Karijoella n. 1.500. Suupohjan seutukunta on yhteispinta-alaltaan laaja alue. Aktiivista toimintaa on kuntakeskusten lisäksi myös pienissä kyläyhteisöissä.

Suupohjan kunnat ovat kuuluneet 1.1.2009 alkaen Suupohjan peruspalveluliikelaitos-

kuntayhtymään. Sen perustehtävänä on Kauhajoen kaupungin sekä Teuvan, Isojoen ja Karijoen

kuntien yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon,

eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelujen tuottaminen alueen asukkaille. Samaan

aikaan varhaiskasvatus siirtyi sivistystoimen alaisuuteen ja jäi peruskuntien toiminnaksi.

Suupohjassa toimii aktiivinen kolmas sektori. Kuntien vapaa-ajantoiminta kattaa laajan kirjon lasten

ja nuorten ehkäisevästä päihdetyöstä taiteen perusopetukseen. Seurakunnat, Mannerheimin

lastensuojeluliitto, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistys, Äippä ry., urheiluseurat ym.

yhdistykset tarjoavat monenlaisia virikkeitä ja tukea lapsille ja perheille.

4.2. Selevä Paletti ja lapsiperhepalveluiden kehittäminen

Selevän Paletin kehittämisjana


19

4.3. Miten hanke resurssoitiin?

4.3.1. Hankkeen työntekijät

Selevän Paletin työtiiminä toimi hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti sekä kehittäjätyöntekijät Merja

Hakola ja Jenni Katajisto (30.8.2010 saakka) ja Kaija Kulmala (13.9.2010 alkaen). Kaija teki töitä

osa-aikaisena niin, että hän oli vuorotellen kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa eläkkeellä.

Hanketyöntekijöiden esimiehenä on toiminut Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Kirsi

Koski-Säntti, jonka työpanosta on myöskin käytetty hankkeen toteuttamisessa.

Vaikka hankkeen kehittäjätyöntekijä vaihtui kesken hankkeen kiivaimman toteutusajan, hanke

pystyi jatkamaan toimintaansa hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Syksyllä 2010

ohjausryhmä piti työseminaarin, jossa tehtiin linjauksia ja valintoja siitä mihin hankkeen toiminta

loppuaikana keskittyy. Resurssien vähentyessä oli välttämätöntä pysähtyä miettimään mitkä asiat

ovat niitä tärkeimpiä.

Neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön kehittämiseen hanke osti kehittäjäperhetyöntekijän

työpanosta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä kolmen kuukauden ajan. Seinäjoen

AMK:n sosionomiopiskelija Marjo Puska oli hallinnon harjoittelussa Selevässä Paletissa syksyllä

2010 vkot 38-39 ja 44-50. Marjon harjoitteluun kuului hankkeen hallinnointiin ja organisointiin

tutustumisen lisäksi hänen opinnäytetyöhönsä (Perheiden kuuleminen ja palveluohjaus) liittyvän

kyselyn suunnittelu, toteuttaminen ja yhteenvedon tekeminen.

Työntekijäresurssien poikkeustilanteet hankkeen aikana

* Kasvatuskumppanuuskehittäjä Kaija Kulmala tuli hankkeeseen töihin 13.9.2010 alkaen (kehittäjätyöntekijä

Jenni Katajisto jäi sairauslomalla ennen äitiysloman alkamista). Kirsi Koski-Säntin työpanosta siirrettiin 25 %

hankkeelle ajalla 1.9. - 31.12.2010. Kirsi oli mukana jo väliarvioinnin koostamisessa kehittäjätyöntekijä Jenni

Katajiston ollessa kesästä alkaen sairauslomilla. Sivistysjohtaja Markku Viitasaari teki asiasta päätöksen:

”Hankkeen hallinnointiin ja väliarviointiin liittyviin tehtäviin siirretään hallinnoivan kunnan työntekijän Kirsi

Koski-Säntin työpanosta Selevä Paletti -hankkeelle 25 % ajalla 1.9. - 31.12.2010.”

* Hankeraportointiaikana hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti oli eduskuntavaalivapaalla ajalla 21.3. –

24.4.2011. Kirsi Koski-Säntin työpanosta siirrettiin 25 % hankkeelle ajalla 1.3. - 31.5.2011. Työpanoksen

siirrolla vahvistettiin hankkeen hallinnointia, hankekoordinaattorin ollessa eduskuntavaaliehdokkaana kevään

2011 vaaleissa. Sivistysjohtaja Markku Viitasaari teki asiasta päätöksen: ”Selevä Paletti –hankkeen

hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti on hakenut henkilökohtaisista syistä työlomaa ajalle 21.3.-24.4.2011

väliseksi ajaksi. Hankkeen arviointi-, hallinnointi- ja raportointitehtäviin tarvitaan edellä mainituista syistä

lisäresurssia. Hallinnoivan kunnan työntekijän Kirsi Koski-Säntin työpanoksesta siirrettään 25 % Selevä

Paletti -hankkeelle ajalla 1.3. - 31.5.2011.”


20

4.3.2. Hankkeen organisoituminen eri tasoilla

4.3.3. Hankkeen toimitilat

Selevän Paletin toimitilat ovat Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatustoimistossa. Kaikki hankkeen

kolme työntekijää ovat jakaneet saman työhuoneen. Työntekijöiden työalueena on ollut koko

Suupohjanseutu: Kauhajoen lisäksi Isojoki, Karijoki ja Teuva. Hankkeen kokouksia on pyritty

järjestämään tasapuolisesti eri kunnissa. Samaan pyrittiin tilaisuuksien ja koulutusten osalta.

4.3.4. Miten huolehdittiin alueellisesta tasapainosta?

4.3.4.1. Kehittämistyön periaatteet ja sisällön valinta

Selevä Paletti –hankkeen hankesuunnitelma laadittiin todellisten konkreettisten tarpeiden pohjalta

yhteistyössä monialaisen työryhmän kanssa. Tasapuolisuus on ollut hankkeelle tärkeä arvo niin

toiminnan suunnittelussa, seurannassa kuin arvioinnissakin. Kuntien ja kuntalaisten tasapuolisuus

on huomioitu hankkeen kehittämistoiminnoissa mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa hankkeen

kehittämisen kohteena olevista palveluista on kohdennettu kaikille suupohjalaisille lapsiperheille.

Kehittämiskohteita valittaessa kuultiin kaikkia seutukunnan lapsiperhepalveluiden toimijoita ja isoa

joukkoa lasten vanhempia. Kaikissa hankkeen kehittämisryhmissä on ollut monialainen edustus


21

niin lapsiperhepalveluiden toimijoita kuin järjestöjen edustajia ja vanhempia. Koko hankkeen

toiminnan ajan on tiedotettu aktiivisesti meneillään olevista kehittämistoimista mahdollisimman

laajasti.

4.3.4.2. Ohjausryhmä

Tasapuolisuudesta on pitänyt huolen myös monialainen, ylisektoraalinen ja kunnittain tasapuolinen

ohjausryhmä. Selevän Paletin ohjausryhmään ovat kuuluneet: peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi

(pj.), varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti (Kauhajoki), luokanopettaja, koulunjohtaja Ari-Jukka

Katajisto (Kauhajoki), erityisopetuksen rehtori Arto Taipalus (Kauhajoki), varhaiskasvatusjohtaja

Leena Kittilä (Teuva), luokanopettaja, alkuopetuksen ohjaava opettaja Satu Kallio-Kujala (Teuva),

rehtori Antti Oikarinen (Isojoki), esiopettaja Aino Rönnlund (Karijoki), lapsiperheiden sosiaalityön

johtava sosiaalityöntekijä Paula Uusi-Hakala (LLKY), neuvolan osastonhoitaja Seija Haavisto /

varalla Seijan virkavapaan aikana on ollut Arja Aromaa (LLKY), Anne-Mari Leppinen (Kauhajoen

varhaiskasvatusjohtokunta), projektijohtaja Juha Luomala (Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheet –

hanke, Kasperi), ohjelmajohtaja Riitta Viitala (STM, Kaste-ohjelma lapset, nuoret ja lapsiperheet) ja

Selevä Paletti –hankkeen hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti (sihteeri).

Ohjausryhmän kokoukseen on kutsuttu lisäksi: Selevän Paletin kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja

Jenni Katajisto / Kaija Kulmala, projektisihteeri Ulrika Kannas-Honkaniemi / Kirsi Mäkilä (Väli-

Suomen lapset, nuoret ja perheet –hanke, Kasperi) sekä kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi

(SONetBOTNIA). Kokouksista saavat tiedot myös kuntien ja LLKY:n johtavat viranhaltijat.

Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana 14 kertaa seuraamaan, arvioimaan ja suuntaamaan

hankkeen toimintaa. Ohjausryhmälle tiedotettiin myös sähköpostilla hankkeen ajankohtaisista

asioista. Aiheena olivat mm. koulutukset, kokoukset, Kasperin tiedotteet sekä hankkeen

hallinnointiin liittyvät ajankohtaisasiat asiat.

4.4. Hankkeen raportointi

Kasperin osahankkeet raportoivat Kasperille toiminnastaan kolme kertaa vuodessa. Samassa

tahdissa hankkeet tekivät maksatushakemukset Tampereen kaupungille valtion- ja

kuntaosuuksistaan. Ja samalla syklillä haettiin myös kuntaosuusmaksatukset Suupohjan kunnilta

ja Suupohjan liikelaitoskuntayhtymältä. Kunnille ja liikelaitokselle lähetettiin tiedoksi myös

toimintaraportit. Hankkeen raportointiin kuului myös pykälä- ja esittelytekstien tekeminen hanketta

hallinnoineen Kauhajoen varhaiskasvatusjohtokunnan kokousasiakirjoihin vuosityösuunnitelmia tai

osavuosikatsauksia varten.


22

Hankkeen loppuraportti Kasperille tehtiin yhtenäisellä pohjalla muiden osahankkeiden kanssa.

Loppuraportista tehdään tiivistetympi versio jaettavaksi hankekuntien luottamushenkilöille ja

johtaville viranhaltijoille.

4.5. Jatkuvaa ja monipuolista tiedottamista

Jatkuva ja monipuolinen tiedottaminen on ollut Selevän Paletin tiedottamisen punainen lanka.

Hankkeelle laadittiin tiedotussuunnitelma, joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa. Hankkeen

yleisesite ja powerpoint -esitys kertoivat lyhyesti ja ytimekkäästi sen mistä hankkeessa on kyse.

Materiaali palveli niin perhepalveluiden toimijoille, hankkeen yhteistyökumppaneille kuin päättäjille

tehtyjä esittelyä ja tilannekatsauksia. Esittelymateriaalia päivitettiin hankkeen etenemisen myötä,

jotta ko. tahoille voitiin antaa aina ajankohtaista tietoa. Hankkeiden tärkeänä esittelyfoorumina

toimivat myös nettisivut. Kaikista Kasperin osahankkeista löytyy hanke-esittely Pikassoksen

nettiportaalista. Hankkeen yhteystiedot ja hankesuunnitelma löytyivät myös Kauhajoen kaupungin

nettisivuilta varhaiskasvatuksen osiosta. Näille sivustoille toimitetaan myös hankkeen loppuraportti.

Selevä Paletti -hankkeen tiedottamisessa keskeistä on ollut jatkuva ja suora tiedottaminen

perheille, lapsiperhepalveluiden toimijoille ja päättäjille. Tässä tehokkaina välineinä ovat toimineet

eri tapahtumista, tapaamisista ja koulutuksista laaditut esitteet sekä aktiivinen esillä olo

paikallisissa lehdissä. Esitteitä ja kutsuja on lähetetty niin sähköpostina kuin suoraan

täsmäjakeluna kohderyhmille yhteistyöverkoston kautta. Keskeinen monialaisen toimijaverkoston

tiedottamisväline hankkeen toiminnasta ja tuotoksista oli Selevän Paletin oma hanketiedote. Myös

Kasperi otti käytännökseen tiedottaa osahankkeille yhteisistä asioista oman tiedotteen muodossa.

Tiedotteeseen saivat myös hankkeet lähettää omia kuulumisiaan muille hankkeille jaettavaksi.

Hankkeesta on ollut useita lehtijuttuja niin paikallisissa lehdissä (Kauhajoen kunnallislehti, Tejuka,

Suupohjan seutu ja Suupohjan Sanomat) kuin maakuntalehdessä (Ilkka) ja –radiossakin (radio

Pohjanmaa). Juttuja on ollut hanketoiminnasta yleensä sekä mm. kotiunikoulusta, perheiden

viikoista, perheparlamenteista, hyvinvointikyselyistä, kasvatuskumppanuudesta, Perhetupa

Soffasta ja perhevalmennuksesta.

Hanke on tiedottanut toiminnastaan lapsiperheille, päättäjille ja lapsiperhepalveluiden toimijoille

myös jalkautumalla perheiden pariin. Hanke oli mukana mm. Mll:n kirppistapahtumissa Teuvalla ja

Kauhajoella, vieraili perhekerhoissa ja –kahviloissa, oli järjestämässä Suupohjan lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelman työverstaita. Keväällä 2010 järjestetyt Suupohjan Perheparlamentit,

Teuvalla ja Kauhajoella, olivat hankkeen iso julkinen ulostulo, joissa mukana oli niin toimijoita,

vanhempia kuin päättäjiäkin. Tilaisuuksien tavoitteena oli eri osapuolten kuuleminen, yhteisen


23

näkemyksen muodostaminen kehittämisen suunnasta sekä innostaminen mukaan hankkeen

toimintaan. Hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja Suupohjan perhepalveluiden toimijoiden

verkostoa tuotiin näkyvästi esille kaikille suupohjalaisille kaksi kertaa hankkeen aikana

järjestettyjen Suupohjan Perheiden viikkojen kautta. Hanke toimi viikkojen koordinoijana ja

tiedottajana.

Hankkeen työntekijät tekivät hankeaikana säännöllisesti kuntakäyntejä. Kuntatapaamisiin osallistui

niin työntekijöitä, esimiehiä kuin päättäjiäkin. Käynneillä käytiin läpi kuntien toiveita ja tarpeita,

kehittämisen kohteena olevia toimintamalleja sekä hankkeen aikaansaamia tuloksia. Hanketta

esiteltiin myös koulutus- / sivistyslautakunnissa, kunnan ja kaupunginhallituksissa, liikelaitoksen

yhteistoimintalautakunnassa sekä varhaiskasvatuksen johtokunnassa.

Hanke on tuottanut kehittämistään toimintamalleista ja hyvistä käytännöistä niin vanhemmille kuin

toimijoillekin suunnattuja käsikirjoja, opasvihkosia ja muuta materiaalia. Konkreettisena käteen

jäävänä tiedonvälittäjänä toimii hankkeen tuottama Iloa perheeseen –esite, jossa tuodaan esille

kehitettyä Suupohjan lapsiperheiden palvelupalettia. Tämän lisäksi julkaistaan aikakauslehden

muodossa oleva juttumuotoinen ”loppuraportti” kaikkiin suupohjalaisiin koteihin jaettavaksi.

4.6. Hyvien käytäntöjen levittämistä

Hankekoordinaattori osallistui THL:n Hyvä käytäntö –tutorkoulutukseen Kasperin Perhepalvelu-

ryppään edustajana ja välitti näitä koulutuksen sisältöjä muille Kasperin hanketoimijoille. Hyvä

käytäntö –idean pohjalta kaikki Kasperin hankkeet loivat omat Hyvän käytännön KASTE –

abstraktit, jotka julkaistiin Kasvun kumppanit –seminaarissa syksyllä 2010 nimellä ”Mitä

KASTEessa kasvamassa” (THL:n julkaisu).

Pirkan Perhepalveluiden koordinaattori Merja Nordling ja Selevän Paletin hankekoordinaattori Päivi

Lapiolahti esittelivät Kasperin järjestämässä valtakunnallisessa Lapsikaste -seminaarissa Nokialla

hankkeiden vertaisarviointiprosessia. Koordinaatorit laativat käytännön esityksen lisäksi diasarjan

vertaisarvioinnista. Ko. diasarja on liitetty seminaarimateriaaleihin muidenkin hyödynnettäväksi.

Selevä Paletti ja Pirkan Perhepalvelut järjestivät ennaltaehkäisevän perhetyön ja kotiunikoulu-

toiminnan benchmarkkaustreffit. Treffeillä Pälkäneen ennaltaehkäisevän perhetyön malli esiteltiin

Suupohjan perhetyöntekijöille ja Suupohjan kotiunikoulumalli Pälkäneen perhetyöntekijöille ja

terveydenhoitajille. Kasperin toimesta Suupohjan kotiunikoulumalli oli esillä teemaseminaareissa

Hämeenlinnassa ja Seinäjoella, valtakunnallisten Neuvolapäivien ja Terve-SOS –messujen

esittelypöydässä Helsingissä ja Espoossa. Näiden tapahtumien jälkeen tuli muutama yhteydenotto


24

eri puolilta Suomea ja pyyntö lähettää vanhemmille suunnattu kotiunikouluesite pohjaksi toiminnan

käyttöön ottamiselle.

Kasperin perhepalveluryppään Kumppanina perhe -seminaarissa Hämeenlinnassa

kehittäjätyöntekijä Merja Hakola ja hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti toteuttivat yhdessä Pirkan

perhepalveluiden hankekoordinaattorin Merja Nordlingin kanssa yhden iltapäivän työpajoista

teemalla ”Kuuluuko ja näkyykö ääni? – Perheiden osallisuus palveluiden suunnittelussa”.

Työpajassa jaettiin hankkeiden kokemuksia lasten/nuorten ja perheiden osallisuudesta palveluiden

kehittämisessä.

Hankekoordinaattori ja kehittäjätyöntekijä ovat olleet kutsuttuina erilaisiin maakunnan työryhmiin

(mm. perhetyöntekijöiden ja keltojen tapaamiset, kuntoutustyöryhmät) esittelemään Selevän

Paletin kehittämistoimintoja. Erityisesti kiinnostusta ovat herättäneet perhevalmennusmalli,

kotiunikoulu, voimauttava kehittämisote sekä ennalta ehkäisevän perhetyön ryhmätoiminta.

Kasperin hankerypäspostereihin koottiin hankkeiden käytännön toimintaa ja kehitettyjä

toimintamalleja. Perhepalveluryppään posterin otsikoksi tuli Monialaiset peruspalvelut arjen

voimavaraksi perheille. Posterissa on kaiken kaikkiaan 12 väliotsikkoa kehittämissovelluksista tai

kehitetyistä uusista palveluista. Posterit ovat hyvä tapa kuvata ja koota hanketoiminnan moninaisia

saavutuksia. Hankeposterit saadaan myös hankekuntien / seutukuntien käyttöön auttamaan

hankkeiden tulosten esittelyä.

4.6.1. Hankkeessa tuotettu Hyvä käytäntö -materiaali

Selevä Paletti –hankkeessa tuotettiin alla olevat materiaalit, joilla sekä pyritään varmistamaan

kehitettyjen toimintojen käyttöönottoa että toimintojen toteuttamista. Materiaalit myös toimivat

perheiden infopaketteina joko yksittäisestä toimintamallista tai koko Suupohjan lapsiperheiden

palvelupaletista.

Iloa perheeseen –esite / Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti

Iloa perheeseen –lehti / kehittämisvirtaa Suupohjassa

Perhetupa Soffan esite

Kotiunikouluesite vanhemmille

Perehdyttämiskansiot kotiunikouluohjaajille / kotiunikoulumateriaali terveydenhoitajille

Perehdyttämiskansiot ja materiaalipaketit perhevalmennusryhmien vetäjille

Suupohjan perhevalmennuksen PP-esittely

Perhevalmennuskutsu ja –kortti vanhemmille

Kasvatuskumppanuuskouluttajan kansio ja materiaalipaketti

Selevä Paletti –hankkeen esittelymateriaali (esite, pp-esitys, käyntikortit)


25

4.7. Miten kehittämistyö asemoitui suhteessa perustyöhön?

Selevä Paletin hankesuunnitelma laadittiin lapsiperhepalveluiden toimijoiden perustyössä esiin

nousseiden kehittämistarpeiden pohjalta. Vahva kytkös perustyöhön pysyi myös yllä koko

hankeprosessin ajan, koska kehitettyjen toimintatapojen kehittäjinä, kokeilijoina ja käytännön

toimijoina olivat nimenomaan perustason työntekijät. Hankkeen työntekijät olivat koordinaattoreita

ja kehittämistoimintaa matkaan sysääviä ja sitä saattelevia työrukkasia. Kaikki kehitetyt uudet

toimintamallit toteutuvat ennalta ehkäisevissä lapsiperheiden peruspalveluissa käytännön arkityön

työkaluina.

4.8. Yhteistyö maakunnan muiden kehittäjien kanssa

4.8.1. Pohjanmaiden lapsikastehankkeet

Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella toimii kolme lapsiKASTE –hanketta: Selevä Paletti,

koko E-P:n alueen kattava Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet –hanke sekä

Pohjanmaan maakunnan kattava Pohjanmaan Perhekaste. Hankkeet tekivät yhteistyötä paitsi

Kasperin koordinoimana niin myös oma-aloitteisesti seutukunnallisista ja maakunnallisista tarpeista

käsin. Hankeaikana pidettiin muutamia hanketapaamisia, joissa vaihdettiin hankekuulumisia,

suunniteltiin koulutuksia sekä pohdittiin raportoinnin ja arvioinnin kysymyksiä ym. ajankohtaisia

asioita.

Kaikilla Pohjanmaiden lapsiKASTE –hankkeilla oli yhteisenä teemana kasvatuskumppanuus.

Hankkeet järjestivät yhteistyössä kasvatuskumppanuuskoulutuksen, johon Selevän Paletin kautta

osallistui 4 koulutettavaa.

Selevä Paletti ja E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet –hanke tekivät käytännön yhteistyötä

isommassa mittakaavassa yhteisessä neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön pilotissa, jossa

hankkeet jakoivat kehittäjäperhetyöntekijän palkka-kustannukset pilotin aikana. E-P:n hankkeen

koordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari ja kehittäjätyöntekijä Auli Romppainen olivat mukana

Suupohjan ennaltaehkäisevän perhetyön pilotin kehittäjäryhmässä. Perhetyön kehittämisen

tiimoilta tehtiin myös yhteinen opintomatka Jyväskylään.

Yksi yhteistyön muoto olivat E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet –hankkeen asiantuntijatyöryhmät.

Selevän Paletin kehittäjätyöntekijä oli mukana verkkopohjaisen perhekeskuksen Kersanetin

kehittämistyöryhmässä. Merjan roolina oli mm. tuottaa Kersanetin sivustolle asiantuntijatietoa

Kotiunikoulusta. Perheiden palveluohjauksen kehittämiseen liittyen kehittäjätyöntekijä oli


26

tekemässä käsikirjoitusta E-P:n hankkeen tuottamaan Päivähoidon aloitus –videoon.

Hankekoordinaattori oli jäsenenä päivähoitopilotin asiantuntijaryhmässä. Lähinnä yhteistyötä tehtiin

varhaiskasvatuksen Kuvastin –työkalun tuotteistamisessa sekä perhe-valmennukseen ja

päivähoidon aloitukseen liittyvän palveluohjauksen suunnittelussa.

4.8.2. Pohjanmaiden sosiaalialan kehittämiskeskus SoNETBotnia

Hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti on ollut jäsenenä SoNETBotnian Varhaiskasvatuksen

kehittäjätyöryhmän alaisessa Kuvastin –työryhmässä. Kuvastin on itse- ja vertaisarviointi-

menetelmä, joka tekee näkyväksi sosiaalialan työn tavoitteellista toimintaa sekä sitä ohjaavia

käsityksiä ja työhön vaikuttavia reunaehtoja. Kuvastin soveltuu myös moniammatillisen työtavan

kehittämiseen. SONetBOTNIAn koordinoiman varhaiskasvatuksen ylimaakunnallisesta

kehittäjäryhmästä irrotettiin keväällä 2010 erityinen Kuvastin -työryhmä operoimaan / työstämään

tätä lähinnä sosiaalityön työkaluna aiemmin toiminutta työkalupatteristoa varhaiskasvatuksen

kielelle ja päivähoidon maailmaan soveltuvaksi. Varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden toiveena on

ollut jo pitkään saada käyttöön päivähoidon organisaatioihin soveltuva toimiva arviointityökalu.

Toimijoiden toiveena on kehittää Kuvastimesta työkalu, joka auttaa työntekijöitä ”kasvamaan

ammatillisesti”. Työryhmä sai hankkeen aikana varhaiskasvatuksen itse- ja vertaisarvioinnin

kehittämistyökalun valmiiksi. Varhaiskasvatuksen Kuvastin -kansion ”prototyyppi” esiteltiin

varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmälle joulukuussa 2010. Valmiin Kuvastin -työkalun esittely on

syksyllä 2011.

Kehittäjätyöntekijä Merja Hakola on ollut mukana SONetBOTNIAn koordinoiman

varhaiskasvatuksen ylimaakunnallisessa kehittäjäryhmässä. Merja on esitellyt ryhmässä

Suupohjan perhevalmennusmallia ja varhaiskasvatuksen merkitystä ja osuutta

perhevalmennuksessa.

SONetBOTNIA on koonnut muutenkin maakunnan kehittäjiä yhteen pohtimaan mm. alueen

varhaiskasvatuksen, perhetyön ja lastensuojelun kehittämistä sekä kehittäjien verkoistoitumista.

Lapsikaste –hankkeet toimivat yhteistyökumppanina maakunnallisen varhaiskasvatuksen

seminaaripäivän järjestelyissä. Pohjalaismaakuntien varhaiskasvattajat kokoontuivat kuulemaan

varhaiskasvatuksen valtakunnallisista kehitystrendeistä ja maakuntien alueella parhaillaan

tapahtuvasta kehittämistyöstä. Pohjanmaiden lapsiKASTE –hankkeet olivat myös mukana

SonetBotnian aluejohtoryhmässä kertomassa kentän näkemyksiä kehittämisestä. SONetBOTNIA

kokosi seutukuntien ja hankkeiden edustajat valmistelemaan maakunnallista hanketta Kaste II –

rahoituksen hakemiseksi E-P:n alueelle.


27

Hankkeen näkemykset E-P:n Kasperi II valmisteluun

Nykyisessä KASPERIssa on mukana 11 osahanketta. Hankkeen Väli-Suomen ohjausryhmä on esittänyt,

että jatkokehittämistyössä alueelle tulisi 11 osahankkeen sijasta viisi maakunnallista hanketta (Etelä-

Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Päijät-Häme). Kasperi II -kokonaishankkeen

suunnitelman sekä rahoitushakemuksen kirjoittamisesta vastasi projektinjohtaja Juha Luomala

Pikassos Oy:n tuella. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen osalta Anne Saarijärvelle SONet BOTNIA:sta

osoitettiin hankevalmistelujen koordinoijan tehtävä. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -

kehittämishankkeen ja Selevä Paletti -hankkeen yhdistymisestä keskusteltiin hankkeiden

ohjausryhmien edustajien välisessä kokouksessa 23.8.2010. Kokouksessa päätettiin noudattaa

KASPERI -hankkeen ohjausryhmän linjausta hankkeiden yhdistymisestä.

Jatkovalmistelun osalta kokoontunut maakunnallinen työryhmä toimi KASPERI II:n

valmistelutyöryhmänä. Hankehautomoryhmä, jossa olivat Kaste I -osahankkeiden koordinaattorit

Sirpa Tuomela-Jaskari ja Päivi Lapiolahti sekä kehittämissuunnittelija Anne Saarijärvi SONet

BOTNIA:sta, valmisteli hankesuunnitelmaa yhteistyössä maakunnallisen työryhmän kanssa.

Hankehautomoryhmä kokoontui kaksi kertaa Seinäjoella. Sen lisäksi koordinaattorit osallistuivat

hankesisällön kirjalliseen tuottamiseen arviolta kolmen työpäivän verran. Hankesuunnitelma valmistui

marras-joulukuun 2010 vaihteessa.

Monialaisen ennaltaehkäisevän työn ylisektoraalinen johtaminen valittiin Suupohjan pilotiksi

mahdollisessa tulevassa hankkeessa. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä päätti osallistua

Kasperi II -osahankkeeseen 11.10.2010 tekemällään päätöksellä, joka kattaa Kauhajoen, Teuvan,

Isojoen ja Karijoen kokonaismaksuosuudet. Ministeriön rahoituspäätös Kasperi II –kokonaisuudelle

saatiin maaliskuun 2011 lopussa. Rahoitus toteutuu puolet haettua pienempänä, joten jokainen

osahanke joutui supistamaan hankkeen toteutussuunnitelmaa. E-P:n osalta tämä tarkoitti tulevan

hankkeen työntekijämäärän karsiutumista sekä kehittämistoiminnan radikaalia rajausta. Hankkeen

teema rajattiin koskemaan vain yhtä kehittämiskokonaisuutta, jonka otsikoksi tuli Monialaisen

palvelukokonaisuuden kehittäminen perheiden kanssa tehtävässä työssä. Tästä muokatusta

hankesuunnitelmasta rajautui pois Suupohjan valitsema ylisektoraalisen johtamisen -pilotti.

4.8.3. Muu maakunnallinen yhteistyö

Maakunnan lapsikaste –hankkeiden koordinaattorit olivat mukana STKL:n Pohjalaismaakuntien

Järjestötoiminnan neuvottelupäivillä työpajojen ja ryhmäkeskustelujen vetäjinä. Aiheena oli

järjestötoiminnan ja hankkeiden yhteistyötarpeet.

Lapuan kristillisen opiston koulutussuunnittelija / hankekoordinaattori Sari Peltokangas kävi

tapaamassa Selevän Paletin työntekijöitä toiveenaan kuulla Suupohjan alueellisia koulutustarpeita,


28

pohtia mahdollista tulevaa hankeyhteistyötä Kasperi II:ssa ja ideoida Lapuan Perhekansan-

opistotoiminnan suunnittelua.

4.9. Valtakunnallisia kaikuja kehittämistoimintaan

Koska Kasteessa on kyse kansallisesta kehittämisohjelmasta, on ollut tärkeä asemoida ja kytkeä

oman hankkeen kehittäminen valtakunnalliseen kehittämiseen. Kehittämistyön viitekehys on näin

ollen ollut yhtä aikaa paikallinen, maakunnallinen, Väli-Suomen laajuinen ja valtakunnallinen.

Valtakunnallisissa Kaste –seminaareissa Turussa, Nokialla ja Helsingissä omaa kehittämistä on

voinut peilata muiden Kaste -alueiden kehittämistoimintaan. Moniammatillinen yhteistyö,

osallisuuden käsite ja merkitys, arviointi ja käytännön työ on paitsi saanut uusia ulottuvuuksia niin

myös tehnyt näkyväksi omia kehittämistyön kärkiä ja helmiä.

Ministeri Paula Risikon Lasten ja nuorten Kaste –kutsuseminaarissa 5.10.2010 julkaistiin THL:n

Mitä Kasteessa kasvamassa? –julkaisu, jossa on esittelyt kaikista valtakunnan lasten ja nuorten

Kaste-hankkeista. Julkaisusta löytyy siis myös Selevän Paletin KASTE -abstrakti.

Julkaisu löytyy sähköisenä linkistä: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/7a5c36bd-8978-4017-ab8f-5332ea1d2e5a

Muita tärkeitä valtakunnallisia kaikuja kehittämistyöhön saatiin hankkeen aikana

Lapsiasiavaltuutetun 5-vuotisjuhlaseminaarista ”Kuka lasta kasvattaa” sekä Kuntaliiton

valtakunnallista Lapsiperheiden palveluiden johtaminen –seminaarista. Seminaareista saatiin

hyvää materiaalia / tietoa silloin tekeillä olleeseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä

johtajuuden kehittämisen miettimiseen.

4.10. Arviointia organisoitumisesta

Hankkeen organisoitumisen kannalta oli hyvä, että hankkeella oli konkreettinen hankesuunnitelma,

sen toimialue oli riittävän yhtenäinen ja hankkeeseen onnistuttiin rekrytoimaan hyvä kehittäjätiimi.

Tiivis, yhtenäinen alue ja lähellä perheitä ja työntekijöitä toimineet kehittäjät tekivät hankkeesta

helposti käytettävän työkalun Suupohjan lapsiperhepalveluiden kehittämisessä. Hanketiimin

monipuolinen osaaminen toi käytännön kehittämistyöhön monia ulottuvuuksia tiedottamisesta ja

markkinoinnista kouluttamiseen ja työntekijöiden mentorointiin sekä voimavaraistamiseen.

Hankkeen toiminnan kannalta oli myös luontevaa olla osa Kauhajoen varhaiskasvatustoimiston

työtiimiä lähellä hankkeen hallinnoinnista vastannutta varhaiskasvatuksen päällikköä.

Hanke kytkeytyi oman jalkautuvan ja toimijoita kuuntelevan kehittämistoiminnan sekä hyvinvointi-

suunnitelmaprosessin kautta osaksi seutukunnan toimijaverkostoa. Hanke ei ollut ”vain hanke”


29

vaan yksi lenkki palveluiden ja toimijoiden ketjussa. Hanketta osattiin käyttää työkaluna sekä oman

käytännön työn kehittämisessä että seutukunnallisten strategisten linjausten luomisessa.


30

5. TAVOITEKOHTAINEN HANKKEEN TOTEUTUS

5.1. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 1:

Perhekeskustoimintamallin kehittäminen sekä vanhemmuuden ja osallisuuden vahvistaminen

Pohjautuen KASTE –ohjelman tavoitteisiin:

Perheiden osallisuus lisääntyy sekä lasten ja nuorten syrjäytyminen vähenee

Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat

Kasperin tavoitteet:

- Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen

- Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä

- Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti

Osatavoitteet 1:

Tuetaan perheitä ja luodaan peruspalveluissa hyvinvoinnin pohjaa koko elämän ajaksi

- lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi

- palvelut vastaavat perheiden tarvetta

Osatavoitteet 2:

Luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita

- palvelut ovat helposti saavutettavissa

- selkeä ja yksinkertainen rakenne ja joustavat käytännöt tuottaa lapsiperheiden palveluita

- saumattomat ja eheät palvelukokonaisuudet hallintokunnista huolimatta

- mallinnettu uudenlainen tapa tuottaa lapsiperheiden palveluja sekä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia

Vaikutukset

- hyvä lapsuus ja aikuisuuden psykososiaalisten ongelmien ja laajamittaisen syrjäytymisen ehkäisy

- tarve lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle vähenee

- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-vuotiaiden määrän väheneminen

- asiakas- ja henkilöstöpalautteessa kerätty tyytyväisyys paranee

- palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillintä, mm. erityisopetuksen ja avustajien tarpeen väheneminen

→ Suupohjan lapsiperheiden Selevässä palveluPaletissa on otettu huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja

odotukset ja se lisää lasten ja perheiden hyvinvointia ja osallisuutta

- Lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita

- Lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat


31

Selevä Paletti -osahankkeen tavoitteena oli mallintaa 0-10-vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden

palveluista SELEVÄ palveluPALETTI, vanhemmuutta ja vertaisuutta tukeva Suupohjan

perhekeskustoimintamalli. Toiminnan arvona ja toiminnan kehittämistä ohjaavana toimintatapana

oli toimijoiden sekä toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus, osaamisen ja

osallisuuden lisääminen sekä vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Lasten, nuorten ja

lapsiperheiden palveluja on uudistettu monialaisesti ja moniammattillisesti sektorirajat ylittäen.

Suupohjan lapsiperheiden Selevää palveluPalettia kehitettäessä on kuultu lapsiperheiden ääntä

sekä otettu huomioon tarpeet, toiveet ja odotukset. Tämä on lisännyt lasten ja perheiden

osallisuutta. Palveluiden kohdentaminen tarpeita vastaavaksi vaikuttaa myös perheiden

hyvinvointiin.

Konkreettisena toimenpiteenä perhekeskustoimintamallin kehittämisessä ja vanhemmuuden

vahvistamisessa olivat laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, avoimen varhaiskasvatuksen

perhetupatoiminta, neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen

nivelvaiheen tutustumispäivät –käytäntö. Tuloksena syntyi ennakoiva ja moniammatillinen

palvelujen tuottamisen malli, joka vahvistaa lasten ja heidän vanhempien hyvinvointia ja terveyttä.

5.1.1. Monialaisen yhteistyön kehittäminen

Selevä Paletti –hanke on omalta osaltaan pyrkinyt luomaan ja vahvistamaan lapsiperheiden

palveluiden tuottamiseen yhteistyön rakenteita. Kehittämisareenana on ollut kaikki alle 10-

vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä parissa työtä tekevät toimijat ja palvelut.

Selevän Paletin punaiseksi langaksi valittu kasvatuskumppanuus on lisännyt yhteistä visiota

monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsiperhepalveluiden toimijoiden kesken että toimijoiden ja

vanhempien välillä. Kasvatuskumppanuus ja siihen kuuluvat arvot ovat olleet iso mahdollisuus

monialaisen toiminnan kehittämiselle ja toisten tekemään työhön tutustumiselle.

Kasvatuskumppanuuskoulutus on toiminut monialaisen toiminnan kehittämisen ja yhteistyön

toteutumisen kantavana ja saattelevana voimana myös hankkeen jälkeiseen elämään.

Kasvatuskumppanuus liittyy sekä monialaiseen yhteistyöhön että vanhempien kanssa tehtävään

yhteistyöhön.

Kehittämistyöryhmien kokoamisessa otettiin huomioon monialainen toimijoiden edustus.

Vanhempien kutsuminen mukaan työryhmiin on tuonut uudenlaisen äänen kehittämistyöhön.

Monialainen yhteistyö on tarjonnut tilaisuuden nähdä toisten työkenttää ja osaamista. Se helpottaa

myös yhteistyön väylää arjessa tehtävään työhön. Työryhmissä toimiessa jokainen on toiminut


32

oman ammatillisen / henkilökohtaisen osaamisensa asiantuntijana ja tuonut siitä näkökulmasta

tärkeät ja oleelliset seikat esille. Tätä kautta yhteistyö antoi mahdollisuuden tarkastella laajemmin

palveluiden tarpeita ja toteuttamista. Käytännön kehittämistoiminnassa mukana olemisen kautta

syntyi hyvä vuorovaikutus eri toimijoiden välille. Jokainen koki hyötyvänsä yhteistyöstä.

Yhdessä tekeminen ja kehittäminen myös helpotti lapsiperheiden palveluiden kehittämistä ja

kohdentamista. Niin toimijoiden kuin vanhempien kuulemiset avarsivat ja suuntasivat toimintaa

tarpeita vastaavaksi. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus ilmaista omat tarpeensa suhteessa

palveluihin ja palvelun tuottajiin ja ne on voitu ottaa huomioon palveluiden kehittämisessä.

Vanhemmat olivat aktiivisesti mukana kehittämässä palveluiden sisältöjä. Yhteistyössä heidän

kanssaan kehitettiin myös palveluiden arvioinnin ja palautteen antamisen menetelmiä. Palveluiden

kehittämisen ja arvioinnin lisäksi on ollut tärkeää huomioida osallisuus myös palveluprosessin

aikana. Tätä välittömän, toimintaa suuntaavan palautteen antamisen mallia tullaan jatkamaan

esim. perhevalmennuksen jokaisella ryhmäkerralla. Ryhmään tultaessa kerrotaan odotuksista ja

ryhmän jälkeen annetaan palautetta vastasiko palvelu odotuksia / tarpeita. Perhevalmennusta

toteuttavat hyödyntävät palautetta seuraavia tapaamiskertoja miettiessään.

Järjestöjen ja seurakunnan vahva sitoutuminen kehittämistoimintaan (mm. perhevalmennus, avoin

toiminta) loi mahdollisuudet lapsiperhepalveluiden laaja-alaiselle yhteistyölle. Suupohjan

lapsiperheiden palvelupaletissa pyrittiin siihen, että kunnan, liikelaitoksen, järjestöjen ja

seurakuntien palvelut täydentävät toisiaan. Yhteistyön ja yhteisen palvelupaletin tuottamisen kautta

voidaan paremmin koordinoida toimintoja ja saadaan myös esille puuttuvat palvelut.

Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen palveluiden kehittämisessä on edesauttanut tietoisuutta

toistensa palveluista ja työtehtävistä. Muiden työstä tietoiseksi tuleminen on edellytys

palveluohjauksellisen työotteen omaksumiseen. Se edesauttaa, että perheet saavat oikeaa

palvelua mahdollisimman oikea-aikaisesti. Seutukunnallisuus on ollut monialaisen yhteistyön

osalta paitsi haastava niin myös kiinnostava kehittämisympäristö.

Monialaisen yhteistyön kehittämistä edesauttoi ja hioi myös tiivis yhteistyö ja kokemusten vaihto

Väli-Suomen Lapsikaste –kokonaisuuden, Kasperin, muiden perhepalveluhankkeiden kanssa.

Kasperin hankerypästyöskentely oli onnistunutta ja kehittämistoimintaa eteenpäin vievää. Kasperin

perhepalveluryppään ansiota on myös hyvän vertaisarviointi- ja kehittäjäkumppanin löytyminen

Pirkan Perhepalveluista. Yhteistyö E-P:n lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen kanssa on ollut


33

tiivistä ja hedelmällistä. Yhteistyössä vietiin eteenpäin mm. ennaltaehkäisevän perhetyön

mallintamista ja kasvatuskumppanuuskouluttaja –koulutuksen järjestämistä.


→ Perhekeskusideologian eteenpäin vieminen

→ Perhepalveluiden näkyväksi tekeminen, uusien palveluiden kehittäminen

Selevä Paletti oli mukana Suupohjan lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman

tekemisessä. Hankkeen tekemillä kyselyillä tuotettiin samalla tärkeää kokemustietoa hyvinvointi-

suunnitelmaan.

Hanke järjesti yhteistyössä Pohjanmaan LapsiKasteen ja Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja

lapsiperheet –hankkeen kanssa Kasvatuskumppanuuskouluttaja –koulutuksen. Selevästä Paletista

osallistuvat kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja Kaija Kulmala, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja

Leena Kittilä ja luokanopettaja Petra Niemi. Koulutettavat sitoutuivat järjestämään Suupohjan

alueella kasvatuskumppanuuskoulutusta moniammatillisille ryhmille. Koulutuksia järjestettiin

viidessä ryhmässä yhteensä 62 henkilölle.

Tämän hetkiset kasvua ja kehitystä edistävät sekä kasvua tukevat varhaiskasvatus-, perusopetus-,

sosiaali- ja terveyspalvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien palvelut koottiin hankkeen toimesta

Suupohjan lapsiperheiden palvelupalettia varten. Hankkeen toimesta kerättiin myös lasten ja

perheiden tilanteista sekä perheiden hyvinvoinnista kertovaa tilastotietoa, jotka jäävät

seurantatiedoiksi / -indikaattoreiksi Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on ollut mukana kaikessa Selevän Paletin

kehittämistoiminnassa. Toimintatapojen kehittämistä on tehty yhteistyössä kaikkien alle 10-

vuotiaiden lasten ja perheiden palveluiden toimijoiden kanssa; varhaiskasvatus, sosiaali- ja

terveystoimi, opetustoimi ja 3. sektori. Koulumaailman hankkeet; KELPO, Oppilashuolto- ja

oppilaanohjaushankkeet sekä Selevä Paletti sopivat yhteisiä kehittämisen kohteita, mm. opettajien

tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa sekä toiminnallisen vanhempainillan

mallintamisen lapsen ja perheen tukiverkostoista. Vanhemmat, järjestötoimijat ja seurakunnat

olivat mukana mm. laajennetun perhevalmennuksen ja avoimen varhaiskasvatuksen

kehittämisessä.


34


- Väli-Suomen hankekoordinaatio

- Kasperin onnistunut hankerypästyöskentely, joka toi näkymiä ja vertaisuutta omaan

kehittämistoimintaan

- Vertaisarviointiprosessi antoi tukea ja lisäpuhtia tekemiseen

- Kehittämiselle myönteinen hankeympäristö ja hankehallinnoijan kokemus hankkeista

- Käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana kaikki alle 10-

vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työtä tekevät

- Pohjalla jo hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen

- Myönteinen ja innostunut kehittämisen ote

- Hyvä hanketiimi


Palveluohjauksellisen, neuvovan työtavan haltuun ottoon perhepalveluissa ei ole vielä ollut

mahdollisuuksia. Työntekijäresurssien vajavuus oli tähän keskeisin syy. Hankkeessa oli liian paljon

kehittämistoimenpiteitä todellisiin resursseihin nähden. Palveluohjauksellisen työtavan haltuunotto

vaatii omia kehittämispanoksia lähitulevaisuudessa.

5.1.2. Osallisuuden vahvistaminen

Toimintatapojen kehittäminen käynnistyi vanhempien ja lapsiperheiden toimijoiden kuulemisesta.

Kuulemisen perusteella valittiin kehittämisen kohteeksi joitakin lapsiperhepalveluja. Suupohjan

perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut kuuluvat pienten lasten

elämänkaaren kehitysympäristöihin. Kehitettäviä palveluja olivat laajennettu perhevalmennus,

kotiunikoulu, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta, neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö

sekä opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheessa.

Selevä Paletti –hankkeen keskeisin tavoite oli luoda 0-10 -vuotiaiden lasten ja lapsiperheiden

palveluista SELEVÄ palveluPALETTI. Tämä edellytti sekä tietoa lapsiperheiden tarpeista ja tilanteista,

että olemassa olevien palveluiden saavutettavuutta ja näkyväksi tekemistä perheiden

näkökulmasta. Kyseessä on iso kokonaisuus, joka toteutuessaan on edesauttanut lapsiperheiden

palveluiden kohdentamista, oikea-aikaisuutta sekä luonut välineitä ja käytäntöjä perheiden

osallisuuteen ja kuulemiseen. Selevä Paletti -hankkeen lyhyehköllä hankeajalla palvelupaletin

työstäminen saatiin hyvään malliin, mutta prosessit ja paletit vaativat vielä pidempijänteistä

kehittämistä. Perheiden palvelupaletin on tarkoitus jatkossa sisältää vahvemmin lapsiperheille


35

kohdennetun palveluohjauksen eri muodoissaan sekä työntekijöille ja muille lapsiperhetoimijoille

suunnatun työkalupakin perheiden palveluohjauksellisista työkäytännöistä.

Lapsiperhepalveluiden osallisuutta ja palveluiden saavutettavuuden helppoutta tukee aktiivinen

tiedottaminen siitä mistä palveluita saa. Hanke on pyrkinyt toimimaan aktiivisena tiedottajana niin

vanhempiin, lapsiperhepalveluiden toimijoihin kuin päättäjiinkin päin. Tapahtumien, tapaamisten,

tiedotteiden, kutsujen ja raporttien lisäksi lehtijuttuaktiivisuus toi kehitettäviä toimintoja ja toimijoita

näkyville. Hankkeen tuotoksena syntyi konkreettinen printtiversio Suupohjan lapsiperheiden

palvelupaletista. Tämä materiaali toimitetaan myös kaikkiin perheiden kohtaamispaikkoihin sekä

kuntien, liikelaitoksen kuin seutuportaalinkin nettisivustoille. Samalla luotiin ohjeistus palvelupaletin

päivittämis- ja tiedottamiskäytännöistä.

Hanke jättää myös jälkeensä toimijoiden työkalupakin, joka antaa välineet lapsiperheiden äänen

kuulemiseen, palveluiden kohdentamiseen, kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Suupohjan

lapsiperheiden palvelupaletti antaa myös suuntaa perhekeskus- ja palveluohjausmallin

jatkokehittämiseksi.


→ Lapsiperhepalveluiden toimijoiden ja perheiden äänen kuuleminen

Lasten ja perheiden kuuleminen: Lapsiperheiden tarpeita, toiveita ja odotuksia kartoitettiin

hankkeen toimesta kyselyillä ja haastatteluilla. Perheiden ja perhepalveluiden toimijoiden ääntä

kuultiin pikkuparlamenteissa jalkautumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja tapaamisiin (mm. Mll:n kirpparit,

seurakunnan perhekerhot, ns:n äiti-lapsi -klubi) sekä toimijoiden kokouksiin ja

suunnittelupalavereihin. Laajempina kyselyinä hanke toteutti kaikille Suupohjan 4-luokkalaisille ja

heidän vanhemmilleen suunnatun hyvinvointikyselyn (keväällä 2010) sekä 3-8-vuotiaiden lasten

vanhemmille suunnatun palvelukyselyn (syksyllä 2010). Kyselyllä selvitettiin Suupohjan

lapsiperheiden palveluntarvetta, minkä verran vanhemmat ovat tietoisia lapsiperheille suunnattujen

palveluiden kokonaisuudesta ja tarjonnasta sekä minkälaisia palveluja vanhemmat toivoisivat

lapsiperheille suunnattavan. Tämän kyselyn toteutti hankkeessa hallinnon harjoittelussa ollut

sosionomiopiskelija omana opinnäytetyönään.

Vanhempia oli mukana hankkeen kehittämistyöryhmissä, mm. laajennetun perhevalmennuksen,

kotiunikoulun ja avoimen varhaiskasvatuksen suunnitteluryhmät. Ryhmien kautta vanhemmat olivat

tärkeässä roolissa kehitettävän ja kokeiltavan toiminnan arvioinnissa, mm. antamassa palautetta

kotiunikouluohjauksen tai perhevalmennuksen yksittäisen illan onnistumisesta.


36

Selevän Paletin kehittämistoimista oli useita lehtijuttuja kaikissa paikallisissa sanomalehdissä sekä

maakuntalehdissä Ilkassa ja Pohjalaisessa. Monet sanoivatkin saaneensa ensimmäisen kontaktin

hankkeeseen lehtijuttujen kautta. Päättäjät saivat hanketietoa tiedotteiden ja lehtijuttujen kautta.

Heitä oli myös mukana Suupohjan perheparlamenteissa Teuvalla ja Kauhajoella. Hanke kävi

kertomassa matkan varrella kuulumisia Kauhajoen varhaiskasvatusjohtokunnalle, Teuvan

sivistyslautakunnalle, Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky:n yhteistoimintalautakunnalle, Isojoen

koulutuslautakunnalle ja Karijoen kunnanhallitukselle.


- Hyvän vuorovaikutusyhteyden löytyminen järjestötoimijoiden ja vanhempien kanssa

jalkautumalla erilaisiin tilaisuuksiin ja mielipiteiden kuuleminen

- Lapsiperhepalveluiden toimijoiden pariin jalkautuminen, toiveiden ja huolien kuuleminen


Päätöksenteon tason kanssa käytävä vuoropuhelu jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Hankkeesta

riippumattomista syistä johtuen, hanke ei päässyt riittävästi esittäytymään luottamus-

henkilöjohdolle. Päättäjät ovat kuitenkin saaneet hanketietoa tiedotteiden, tapahtumien ja

lehtijuttujen kautta ja hankkeen kautta esiin tuotu perheiden ääni on päässyt näkyviin Suupohjan

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa.

5.1.3. Monialaisten toimintatapojen kehittäminen

Kaikki Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut ja toimintatavat

ovat monialaisesti toteutettavia: laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, perhetupatoiminta,

neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö sekä opettajien tutustumispäivät esi- ja alkuopetuksen

nivelvaiheessa. Niiden kehittämisessä oli mukana monialainen lapsiperhepalveluiden toimijajoukko

sekä vanhempia. Kehitetyt toimintatavat on esitelty tämän osion jälkeen, kohdassa 5.1.4.


→ Suupohjan perhekeskustoimintamallin luominen

Vanhempien ja lapsiperhepalveluiden toimijoiden kuulemisen perusteella valittiin Suupohjan

perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitettäviksi palveluiksi:

- laajennetun perhevalmennuksen mallintaminen


37

- kotiunikoulutoiminta

- avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminta

- neuvolan ennaltaehkäisevä perhetyö.

- neuvolan perhetyön lisäksi pilotoidaan konsultoivaa perhetyötä varhaiskasvatuksessa

- esiopettajien ja opettajien tutustumispäivät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen

nivelvaiheessa

Toimijoiden osaamista kehittämisen kohteiksi valittujen palveluiden osalta vahvistettiin

osallistumalla Väli-Suomen Kasperin perhepalveluiden rypästoimintaan, järjestämällä bench

marking –matkoja sekä aihealueisiin liittyvää koulutusta. Opintomatkoilla Ylöjärvelle, Nokialle,

Forssaan ja Heinolaan tutustuttiin perhepalveluiden sisältöihin ja kehittämiseen laajennetusta

perhevalmennuksesta alakoulun kerhotoimintaan. Painopisteenä bench marking –kohteiden

valinnassa oli vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Toimijoiden osaamista on vahvistettu

lisäksi käynnistämällä henkilöstön mentorointi- ja muutosprosessit moniammatillisella

voimaannuttavalla koulutuksella ja järjestämällä kehittämisosioihin liittyviä omia koulutuksia, kuten

Kotiunikoulun ohjaajakoulutus, Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen –koulutus

terveydenhoitajille, Laajennetun perhevalmennuksen merkitys –koulutus koko suunnitteluryhmälle.

Hanke myös mahdollisti työntekijöiden osallistumisen muiden järjestämiin koulutuksiin, jotka

liittyivät kehittämisen kohteena oleviin toimintatapoihin, mm. perhevalmennukseen liittyen

Parisuhde, haasteena kolmas –koulutus.


- Kehittämiselle myönteinen ja innostunut toimijakenttä

- Käytännön tarpeista lähtenyt hankesuunnitelma, jossa kosketuspintana kaikki alle 10-

vuotiaiden lasten ja heidän perheiden kanssa työtä tekevät

- Pohjalla oli jo hyviä kokemuksia kehittämistoiminnasta yli kunta- ja sektorirajojen

- Hyvä hanketiimi


Helposti käytettävien työkalujen löytyminen ja luominen Suupohjan perhekeskus- ja

palveluohjausmallin jatkuvan kehityksen ja seurannan välineeksi ja lapsiperheiden äänen

kuulemiseksi jäi kesken. Hankkeesta riippumattomista syistä johtuen kuulemiseen, osallisuuteen ja

arviointiin käytettävistä työkalu (Webropol-ohjelma) saatiin hankittua seutukunnan kuntien käyttöön

viimeisen hankevuoden aikana eikä hankkeen loppuvaiheessa ollut enää resursseja sen

käyttöönottoon.


38

Ennakoivan varhaisen tuen toimintatavan ja moniammatillisen lapsiperhepalveluiden johtamisen

kokonaisuus on niin laaja, että ohjausryhmässä todettiin tämän vaativan oman hankkeen. Tästä

aiheesta Selevän Paletin kehittäjätiimi aikoo jättää lausunnon, joka kannustaa resurssoimaan

tulevaa kehittämistä ko. aihealueelle.

5.1.4. Tavoitteisiin liittyvät tuotokset KASVATUSKUMPPANUUDEN JA PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN IDEOLOGIAN MUKAISTEN PALVELUIDEN

KEHITTÄMINEN LAPSIPERHEIDEN JA LAPSIPERHEPALVELUIDEN TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMASTA

→ Suupohjan lapsiperheiden palvelupaletti tukee vanhemmuutta ja vertaisuutta

VANHEMMUUDEN JA VERTAISUUDEN TUKEMINEN

Avoimen varhaiskasvatuksen, vanhempien vertaistuen sekä vanhemmuuden tukemisen tarve

nousi hankkeen tekemissä kyselyissä esiin yhtenä toivotuimpana ja tärkeimpänä kehittämisen

kohteena sekä vanhemmille että toimijoille tehdyissä kyselyissä. Vertaistukea toivottiin

vanhemmille tehdyissä kyselyissä 25 %:ssa vastauksista. Toiveena olivat mm. perhe- ja avoimet

kerhot saman ikäisten lasten vanhempien kanssa, vertaistuki neuvola-ajan jälkeenkin, muualta

muuttaneille toivottiin tukea sosiaalisen verkoston luomiseen sekä yhteistä tekemistä lapsille ja

vanhemmille. Vanhemmuuden tukemisen tarvetta osoittavina kysymyksinä nostettiin esiin mm.

”Olenko ainoa joka väsyy?” ”Miten huoltaa parisuhdetta?”.

Vanhempien vertaisryhmätoiminnan mahdollistaminen nähdään tärkeänä niin Suupohjan

laajennetussa perhevalmennuksessa, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupatoiminnassa kuin

neuvolan ennalta ehkäisevässä perhetyössä. Hanke järjesti laajennetun perhevalmennuksen ja

neuvolan perhetyön toimijoille sekä vertaisryhmien vetämisestä kiinnostuneille vanhemmille ja

kolmannen sektorin toimijoille Ohjausta vertaisryhmien vetämiseen –koulutuksen keväällä 2010.

Vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen liittyy oleellisesti kaikkiin Selevän Paletin

toimintakokonaisuuksiin. Niistä keskeisimmät toimintamuodot: Suupohjan laajennetun

perhevalmennuksen ja kotiunikoulutoiminnan mallit, avoimen varhaiskasvatuksen perhetupa-

toiminta sekä neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö esitellään jokainen erikseen.


39

5.1.4.1. Laajennettu perhevalmennus

Suupohjan perhevalmennuksen toimintamalli


Suupohjaan on Selevä Paletti –hankkeen tuella luotu oma laajennettu perhevalmennusmalli.

Perhevalmennus on aikaisemmin ollut 5 illan paketti, joka nyt on kehitetty noin vuoden mittaiseksi

yhdeksän kerran kokonaisuudeksi. On syntynyt valmennusmalli, joka rakentuu kahdesta osasta,

toinen on suunnattu esikoistaan odottaville ja toinen nonstop-luentoina toteutettava osuus on

tarkoitettu kaikille lasta odottaville. Valmennukseen on lisätty vuorovaikutuksellisuutta,

vanhemmuuden ”herättelyä”, vanhempana olemisen tukemista sekä ajatuksena on

synnytyksenvalmennuksen lisäksi tarjota mahdollisuus vertaisuuden löytymiseen. Tavoitteena on

ollut monialainen kokonaisuus, jossa kunkin osa-alueen vetäjä toimii oman alansa asiantuntijana.

Suupohjan perhevalmennusmallista on tehty opaskirja perhevalmennusohjaajille. Oppaassa

annetaan vinkkejä mm. keskustelujen käynnistämiseen, eri sisältöalueiden käsittelyyn jne.

Opaskirjan on tarkoitus rohkaista vuorovaikutuksellisen toimintatavan käyttöön ottoa. Opaskirja

toimii myös uusien neuvolan terveydenhoitajien ja muiden perhevalmennukseen osallistuvien

perehdytyksenä perhevalmennusmalliin.

5.1.4.1.2. Miksi kehittää perhevalmennusta?

Perhevalmennus on osa lapsiperheiden ydinpalveluita. Se on myös osa neuvolan perustoimintaa.

Perhevalmennus on Suomessa alkanut äitiysvoimistelusta ja laajentunut siitä käsittämään

synnytystä, kivunlievitystä, vauvanhoitoa ja imetystä. Jo 1990 luvun alussa Vappu Taipale on

tuonut esille, että perhevalmennusta tulisi laajentaa koskemaan myös vanhemmuutta ja näin

kehittää ennaltaehkäisevämpään suuntaan.

Perhevalmennuksen tavoitteena on valmentaa tulevia vanhempia odotukseen, synnytykseen ja

elämän muutokseen, jossa kaiken keskiössä on täysin vanhemmistaan riippuvainen vauva.

Odotusaikana vanhemmat ovat hyvin vastaanottavaisia uuden tiedon suhteen. He

vertauskuvallisesti imevät uutta tietoa ja elävät ikään kuin ”joulun aikaa”, odottavat milloin

lahjapaketin saa avata. Ajankohtansa takia perhevalmennuksen merkitys vanhemmuuden

syntymiseen ja vauvan hoidon ja huolenpidon tiedostamiseen on hyvin otollinen.


40

Perhevalmennus on jatkuvasti kehitettävä toimintamuoto, jonka ilmentää vallitsevaa aikaa ja

kulttuuria ja vaatii sen vuoksi aika ajoin päivitystä niin toimintatapoihin kuin ohjelmasisältöihinkin.

Suupohjan alueella perhevalmennusta on aiemmin pidetty ensisynnyttäjille kahdella

paikkakunnalla. Teuvalla kokoontuivat Teuvan ja Karijoen odottavat perheet, Kauhajoella

Kauhajoen ja Isojoen odottavat perheet. Molemmilla paikkakunnilla on toteutettu omaa

valmennusohjelmaansa. Kuntien terveyspalveluiden siirtyminen yhteiseen peruspalveluiden

liikelaitoskuntayhtymään asetti paineita yhtenäistää myös neuvolapalveluita. Perhevalmennuksen

osalta yhtenäistäminen antoi mahdollisuuden kehittämiseen ja uudelleen tarkasteluun sekä

toisaalta myös edellytti valmennusohjelman yhtenäistämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa omalta osaltaan neuvolatoiminnan kehittämistä. Mm. uusi

neuvola-asetus antoi suuntaa uuden valmennusohjelman sisällön ja rakenteen suunnittelussa.

Asetuksessa korostetaan, että neuvolan tuki suunnataan koko perheelle, huomiota kiinnitetään

parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu

vanhempana sekä, että ainakin ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle on järjestettävä

moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Asetus perustuu oppaisiin ja suosituksiin (STM

2004, 2007) sekä uusiin tutkimustuloksiin. Keskeisenä linjauksena on koko perhe huomioiminen

sekä laaja näkökulma terveyteen ja hyvinvointiin, jossa huomioidaan mielenterveys,

kehitysympäristöt, sosiaalinen tuki ja elintavat. Asetuksessa nousee keskeisesti esille myös

asiakkaiden näkökulma. Nämä em. asiat on otettu vahvasti huomioon Suupohjan uudessa

laajennetussa perhevalmennusmallissa.

Tavoitteena on ollut lisätä vuorovaikutuksellisuutta sekä monialaisuutta, jossa kunkin osa-alueen

vetäjä toimii oman alansa asiantuntijana. Se, että asiakkaan mielipiteet, huolet, voimavarat sekä

yksilölliset tarpeet ja osallisuus tulevat osaksi ohjelman rakennetta, on yksi suuri muutos vanhaan

ohjelmarakenteeseen.

Neuvola-asetuksessa linjataan myös terveysseurannan ja neuvonnan jatkumoa odotusajalta

työelämän kynnykselle saakka. Tätä linjausta todentamaan voisi kuvata perhevalmennuksen

jatkumisen siihen saakka kun lapsi on noin 8 kk ikäinen sekä vertaistuen jatkuminen myös sen

jälkeen.

Nämä perhevalmennuksen synnytyksen jälkeiset kerrat kohdennettiin tukemaan perheiden omia

voimavaroja ja vahvuuksia sekä vanhemmuuden, parisuhteen ja elämänmuutokseen tarvittavien

tietojen ja taitojen vahvistamista. Perusteita nimenomaan parisuhteen ja vanhemmuuden

vahvistamiselle löytyy myös tutkimuksista; vanhempien lämmin ja läheinen parisuhde edistää

lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja näin koko perheen hyvinvointia. Repokarin tutkimusten mukaan


41

parisuhdetyytyväisyys useimmiten heikkenee lapsen syntymän jälkeen (Repokari, L. 2008, Belsky

ym. 1991), joten vanhemmuuden ja parisuhteen teemojen käsittely sekä ennen lapsen syntymää

että vauvan syntymän jälkeen lienee tarpeen.

Tavoitteena oli kehittää Suupohjan alueelle yhtenäinen perhevalmennusmalli, jossa asuinkunnasta

riippumatta odottavat perheet saavat yhtenäistä ja tasavertaista palvelua. Tavoitteena oli myös

mallintaa kokonaisuus, jossa vanhempien tarpeet ja toiveet sekä toimijoiden kokemus, osaaminen

ja resurssien tuomat haasteet on otettu huomioon. Perhevalmennuksen kehittämistyössä arvoina

kulkevat kunnioittava ja arvostava kohtaaminen.


Suupohjan alueella lähdettiin kehittämään perhevalmennusta toimijoiden ja vanhempien tarpeista

käsin. Tavoitteena oli päivittää ohjelmaa niin, että se vastaisi mahdollisimman hyvin alueen

lapsiperheiden tarpeita ja yleisesti valtakunnassa esiin tulleita vanhemmuuden tarpeita.

Luonnollisesti suunnittelutyössä oli vahvasti esillä myös THL:n suositukset sekä uusi neuvola-

asetus.

Perhevalmennuksen suunnittelutyö käynnistyi tarpeiden ja toiveiden selvityksellä. Selevä Paletti -

hanke teki useita kyselyitä lapsiperhepalveluista alueen vanhemmille kiertäen perhekerhoissa,

Kehittämisprosessin eteneminen


42

Mll:n kirpputoreilla, perhekahviloissa ym. tilaisuuksissa missä lapsiperheet kohtasivat.

Suupohjassa järjestettyjen Perheparlamentin palautteista, Suupohjan lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelman työverstaiden muistioista, 4-luokkalaisten vanhemmille suunnatusta

hyvinvointikyselystä sekä mm. Äippä ry:n antamasta palautteesta saimme hyvää materiaalia

perhevalmennuksen suunnitteluun ja työstämiseen.

Perhevalmennuksen kehittämistyöhön koottiin työryhmä, joka toimi suunnittelun tukena.

Työryhmään kutsuttiin vanhempien edustajia nuorten äitien Äippä ry:n, Suupohjan Mll:n

paikallisosastojen sekä eri perhekerhojen kautta. Toimijoiden edustajiksi kutsuttiin Suupohjan

perheneuvolan edustaja, perheterapeutti, neuvolan terveydenhoitajia, kätilöitä, osastonhoitaja,

neuvolan kehittäjäperhetyöntekijä, varhaiskasvatuksen edustaja, fysioterapeutti sekä

lapsiperheiden johtava sosiaalityöntekijä. Lisäksi rakenteen vahvistuttua koottiin kunkin sisällön

suunnitteluun oma pieni asiantuntijatyöryhmä, joka valmisteli oman illan sisältöä. Prosessin aikana

päivitettiin myös ohjelman sisältöön liittyvä materiaali. Aiemmista piirtoheitinkalvoista päästiin pp-

esityksiin ja vhs-videoista dvd -levyihin.

Työryhmätyöskentelyn prosessia; Liikkeelle lähdettiin nykyisen tilanteen kartoituksesta sekä

uuden mallin mielikuvien, toiveiden ja odotusten esiin nostamisesta. Ensimmäisten tapaamisten

aikana käytiin läpi Suupohjassa toteutettavien nykyisten valmennusohjelmien mallit sekä THL:n

antama ohjeistus sekä uusi neuvola-asetus. Teuvalla oli toteutettu viiden illan ohjelmaa, jossa

teemoina olivat synnytys, kivunlievitys, imetys, lastenhoito ja psykologin luento vanhemmuudesta

ja äidin mielialan muutoksista. Myös Kauhajoella oli noudatettu viiden illan ohjelmaa, jossa

teemoina myöskin synnytys, kivunlievitys, imetys, lastenhoito sekä parisuhdeluennot / isäryhmä.

Molemmat viimeksi mainituista toimivat satunnaisesti ja olivat loppuneet vetäjän puutteen vuoksi.

Työryhmässä kartoitettiin unelmatyöskentelyllä toimijoiden mielikuvia, odotuksia ja tarpeita uudelle

valmennusohjelmalle sekä tutkittiin SeleväPaletti –hankkeen kautta saatujen kyselyjen tuloksia.

Mielikuvien, toiveiden ja tarpeiden purkaminen sanoiksi on tärkeää, sillä se auttoi meitä luomaan

yhteisen näkemyksen ja työmallin uudelle tulevalle ohjelmalle. Yhteisten toiveiden ja unelmien

keskusteluun nostamisen ja sanoittamisen kautta saimme myös yhteistä termistöä, sillä

ammattitermistö ei välttämättä ole tuttua kaikille. Näin vältimme varmasti useita

väärinymmärryksiä. Tarkastelimme myös millaisia erilaisia malleja Suomessa on käytössä,

vertasimme niitä meidän tarpeisiimme ja odotuksiimme. Sen pohjalta syntyi ensimmäinen

ehdotelma uudesta perhevalmennusmallista. Se sisälsi 10 kokoontumista, joissa vanhemmuus,

parisuhde, perhetilanteen muutos sekä varhainen vuorovaikutus saivat enemmän jalansijaa.

Ohjelma muuttui kokoontumisten myötä useamminkin kerran ja sai lopullisen muotonsa

loppuvuodesta 2010. Tässä uudessa kahdesta osasta muodostuvassa perhevalmennus-


43

ohjelmassa vanhempien ääni on vahvasti esillä. Erityisesti maininnan arvoista on vanhempien

ilmaisema vahva tarve saada perhevalmennusta myös uudelleensynnyttäjille. Uusioperheitä on

paljon, mutta myös perheitä joissa lasten ikäero on suuri ja edellisestä valmennuksesta paljon

aikaa. Näin ollen vanhemmuuden ja parisuhteen haasteet, sen tukeminen ja hoitamisen tärkeys

nousevat myös heillä esille.

Suupohjan perhevalmennusmalli –kaavio liitteenä. Liite 3.

Perhevalmennuskertojen ohjelma liitteenä. Liite 4.

PP-esitys Suupohjan perhevalmennusmallista liitteenä. Liite 5.

Uuden toimintamallin käyttöönottamiseksi laadittiin perhevalmennuksen ohjaajan / vetäjän

opas, jossa käydään läpi ryhmänohjaamiseen liittyviä kysymyksiä ja pohdintoja, tilannekuvauksia

ja vertaisryhmän merkitystä sekä annetaan lisäksi vinkkejä mm. keskustelujen käynnistämiseen,

eri sisältöalueiden käsittelyyn jne. Opaskirjan on tarkoitus rohkaista vuorovaikutuksellisen

toimintatavan käyttöönottoa. Opaskirja toimii myös uusien neuvolan terveydenhoitajien ja muiden

perhevalmennukseen osallistuvien perehdyttämiskansiona. Näin myös täysin uusi työntekijä saa

tarvittavan perehdytyksen uuden valmennusohjelman työkäytäntöön.

Tarvittavan tuen ja toimenpiteiden kartoittaminen uuden mallin käyttöön ottamiseksi kartoitettiin

vetäjiä. Työryhmässä olleet tulevat perhevalmennuksen vetäjät miettivät millaista kannattelevaa

toimintaa, koulutusta tai tukea he kokevat tarvitsevansa ennen kokeiluvaiheen käynnistymistä.

Esille tuli uuden toimintamallin (reflektoivan työmenetelmän, ryhmäytymistä huomioivan ja

osallisuuden ja vaikuttamisen ulottuvuutta vahvistavan työmenetelmän) haasteellisuus ja siihen

tarvittava koulutuksellinen tuki. Myös parisuhteen ja vanhemmuuden esiin ottaminen

valmennuksessa koettiin haasteelliseksi.

Hanke järjesti koulutusta em. haasteiden osa-alueille seuraavasti:

Perhevalmennuksen merkitys –koulutuksen piti th. Hilkka Luomaranta Seinäjoelta.

Koulutus toimi neuvolan henkilöstölle käynnistävänä innoittajana ja motivointina tulevaan

muutokseen.

Haasteena kolmas -koulutustilaisuus Helsingissä keskittyi parisuhteen moninaisuuteen,

mm. kolmiosuhteeseen; miten parisuhde muuttuu kun vauva syntyy. Koulutukseen osallistui

2 terveydenhoitajaa.

Kaikille halukkaille järjestettiin Parisuhde perhevalmennuksessa –koulutus, jossa

kouluttajina olivat Väestöliiton kouluttajat Keijo Markova ja Lotta Heiskanen. Koulutus

keskittyi valmentamaan ryhmän vetäjää ottamaan parisuhteen asiat esille niin ryhmässä

kuin yksilökäynneilläkin.


44

Kaikille halukkaille järjestettiin Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen –koulutus, jossa

kouluttajana toimi kehittäjätyöntekijä Merja Hakola. Koulutusiltapäivä keskittyi tunteiden

käsittelyyn ja kohtaamiseen hankalissa asiakastilanteissa / ryhmätilanteissa.

Ryhmän ohjaamiseen ohjaava koulutus järjestettiin kaikille perhevalmennusta ohjaaville.

Kouluttajana lehtori Pirjo Rantonen Seinäjoelta.

Keväällä 2011 perhevalmennusta pitäville järjestettiin työnohjauksellinen tapaaminen, jossa

oli mahdollisuus keskustella kokemuksesta vetää uudella mallilla perhevalmennusta. Heiltä

pyydettiin myös kirjallista palautetta uudesta valmennusmallista.

Osallisuuden ja vaikuttamisen näkökulma otettiin huomioon niin yksittäisen

perhevalmennusillan rakenteen suunnittelussa kuin koko ohjelmarakenteen suunnittelussakin.

Asiakkailta saatavaa palaute- ja arviointimenetelmää päivitettiin niin, että perinteiset käytössä

olleet ruutupaperipalautelaput jätettiin pois ja arviointi rakennettiin iltojen sisään jatkuvaksi

palautteeksi, jossa vanhemmat pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan ohjelman sisältöön ja

rakenteeseen jatkuvasti. Lisäksi jokaisen illan jälkeen kerätään kirjallisena palautetta. Vuosittain

tehtävät palautekoosteet mahdollistavat perhevalmennusiltojen säännöllisen päivittämisen

osallistujien toiveita ja tarpeita vastaavaksi.

Rakenteellisilla muutoksilla ja toiminnallisilla menetelmillä luotiin edellytyksiä vertaistuelliselle

toiminnalle, joka voisi jatkua myös valmennuksen jälkeen. Vertaisryhmän kautta saatava tuki

toteutuu, kun perheet saavat mahdollisuuden tutustua, vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia samassa

elämäntilanteessa olevien kanssa. Tämä tarve nousi vahvasti esille hankkeen kyselyissä.

Suupohjan alueella kyselyjen mukaan vertaistuelle on havaittavissa selkeä tarve, toive ja tilaus .

Vaikka nykyvanhemmat käyttävät paljon tietokonetta ja nettipalveluita hyödykseen, se ei korvaa

vastatusten käytyä keskustelua ja ajatustenvaihtoa. Moni nuori perhe elää irrallaan tai kaukana

sukuyhteisöstään, eikä heillä ole valmista verkostoa, josta arkipäivän apua olisi saatavilla. Tätä

taustaa vasten pehevalmennusohjelmaan liitettiin vahvasti vertaistuellinen ulottuvuus. Tämä uusi

vertaisuutta vahvistava työskentelymalli vaatii ohjaajalta uudenlaista valmistautumista ja pohdintaa

; miten luoda turvallinen ilmapiiri tutustumiselle, miten viedä keskustelua eteenpäin niin, että kukin

ryhmän jäsen voi ja uskaltaa ottaa mieltä askarruttavia asioita puheeksi sekä miten antaa riittävästi

tilaa vanhemmille, että heidän asiantuntijuutensa pääsee esille. Kun aikaisemmin vanhemmat

tulivat valmennukseen ikään kuin potilaan roolissa kuuntelemaan mitä sanottavaa asiantuntijalla

on, pyritään valmennuksessa nyt lähtemään konstruktiivisesta oppimiskäsityksestä jossa ihmisen

ajatellaan rakentavan uutta tietoa vanhan pohjalle. Valmennuksessa korostetaan oppijan oman

aktiivisuuden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitystä muutosprosesissa. Useissa


45

tutkimuksissa todetaan, että oman kokemuksen kautta rakennetut käsitykset ovat vahvempia ja

pysyvämpiä kuin ulkopuolisen (ohjaajan tai kirjan) välittämä suora tieto. Uusi valmennusmalli vaatii

ymmärrystä siitä, miksi vertaistuki on tärkeää, samalla se vaatii kypsyttelyä uudenlaiseen ohjaajan

rooliin, sillä vuorovaikutteisessa mallissa tilanteet ja kysymykset voivat vaihtua ja yllättää . Joskus

tilanteet voivat vaatia ohjaajalta kykyä sietää epämiellyttäviä tunteita tai epätietoisuuden

sietämistä, toisinaan ohjaajalta vaaditaan myös tilannetajua milloin olla hiljaa ja milloin äänessä

sekä taitoa olla kokonaisena läsnä, luonteva ja herkkä kuulemaan ja kysymään.

Uudesta Suupohjan mallista muodostui kokonaisuus, jossa yhdistyvät kokemukset, ajatukset ja

uusi tieto. Perhevalmennusillat ovat informaatiota, neuvontaa, ohjausta ja ennen kaikkea

vuoropuhelua, jossa osallistujat voivat halutessaan vaikuttaa illan kulkuun. Ohjaaja tuo illan aikana

oman ammatillisen osaamisensa kaikkien käyttöön ja osallistujia rohkaistaan tuomaan ryhmässä

esiin omia toiveitaan ja odotuksiaan sekä omaa kokemusta, näkökulmaa ja kysymyksiä.

Vuoropuhelussa vetäjällä on keskeinen rooli toimia vastuun jakajana huomioimalla vanhempia ja

ottamalla heidät mukaan illan teeman rakentamiseen kuuntelemalla, kyselemällä ja olemalla

lempeän utelias. Tämä työskentelymuoto edellyttää kyselevää ja tutkivaa suhtautumista,

tilannetajua, joustavuutta sekä kykyä ja uskallusta toimia spontaanisti.

5.1.4.1.4. Suupohjan perhevalmennuksen polku

Terveydenhoitaja kertoo äitiysneuvolassa ensimmäisten neuvolakäyntien yhteydessä

perhevalmennuksen rakenteen ja tulevat tapaamiset. Lisäksi kaikille odottaville lähetetään kotiin

kutsu perhevalmennukseen sekä annetaan perhevalmennuksen tueksi ja muistutukseksi

äitiyskortti, johon voidaan lisätä perhevalmennuskertojen aikataulut.

Kokonaisuudessaan uusi laajennettu perhevalmennusmalli koostuu kahdesta osasta; 1) kaikille

odottaville pareille tarkoitetuista nk. non-stop -illoista, joihin raskaana olevat voivat oman

aikataulunsa mukaisesti osallistua sekä 2) ensisynnyttäjille tarkoitetuista ryhmäytymistä

korostavista valmennusilloista.

Kaikille odottaville pareille tarjotaan kolme non-stop –luentoa. Ensimmäinen keskittyy fyysisen

hyvinvoinnin asioihin, toisessa keskitytään vanhemmuuden ja parisuhteen asioihin ja kolmannessa

vanhemman ja lapsen kiintymyssuhteeseen sekä alueen lapsiperhepalveluiden esittelyyn.

Tavoitteena on tukea vanhempia, olivatpa he tulossa ensimmäistä tai neljättä kertaa vanhemmiksi.

Kun perhetilanne muuttuu , asettaa se omat haasteensa niin parisuhteelle, sisarussuhteille kuin

vanhemmuudellekin. Non Stop iltojen ryhmä muodostuu siis erilaisissa elämäntilanteissa olevista

perheistä. Erilaisten kokemusten huomioon ottaminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa näitä


46

tapaamisia. Näin ryhmä voi vahvistaa ja jakaa kokemustaan sekä olla moniäänisenä mukana

keskustelussa.

Ensisynnyttäjien ohjelma koostuu kuudesta tapaamisesta, jossa kaksi ensimmäistä keskittyy

synnytykseen valmistautumiseen, kaksi vauvan hoitoon ja kaksi viimeistä vanhemmuuteen ja

parisuhteeseen.

Perhevalmennuskutsu ja vanhempien kortti liitteinä. Liitteet 6. ja 7.

Kaiken kaikkiaan Suupohjan uusi perhevalmennus on ryhmämuotoista,

vuorovaikutuksellista ja voimavaralähtöistä valmennusta, jossa vanhemmuuden

tukemisella ja vertaisuuden vahvistamisella on merkittävä rooli. Valmennuksen toteutuksesta

vastaavat neuvola, varhaiskasvatus, perheneuvola, perhetyö sekä terveyskeskuksen fysioterapia.

Myös muut lapsiperhetoimijat ovat mukana tarvittaessa.


Niin kokemuksen kuin kyselyjenkin valossa voisi sanoa, että tietous ja kokemus osallisuuden,

vaikuttamisen ja vertaistuen merkityksestä osana perhevalmennusta on lisääntynyt. Kehittämistyö

on luonut uuden työmenetelmän, joka antaa enemmän tilaa osallisuudelle luomalla vanhemmille

mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa niin yksittäisen illan kuin koko valmennusohjelman

rakenteeseen ja sisältöön.

Vertaistuesta on sanottu, että yhteisyyden kokemus ehkäisee syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

Uudessa valmennusmallissa uskotaan, että muiden kokemukset ja ajatukset tarjoavat peilin oman

vanhemmuuden kehittymiselle. Samalla se voi myös hälventää omaa epävarmuuden ja

avuttomuuden tunnetta.

Uutta perhevalmennusohjelmaa ehdittiin toteuttaa synnytyksen ja lastenhoidon osioiden sekä non-

stop -kertojen osalta, mutta synnytyksen jälkeiset kerrat sijoittuivat syys- ja lokakuulle eli hankkeen

loppuraportin kirjoittamisen aikaan niitä ei oltu vielä käyty. Lienee selvää, että valmennusohjelma

tulee muotoutumaan vielä, sillä kokeiluaika jäi lyhyeksi ja palautteet kokonaisuudesta näin ollen

vaillinaiseksi.

Saimme kuitenkin mallinnettua toimivan ja uudenlaisen juuri Suupohjan alueelle kohdennetun

yhtenäisen, vanhempien tarpeita ja toimijoita palvelevan perhevalmennusmallin, jota toivottavasti

kehitetään edelleen. Toivottavaa olisi, että se säilyttäisi osallisuutta ja vertaisuutta vahvistavan


47

sekä kokemusasiantuntijuutta arvostavan asenteensa. Uskomme sen antavan myös perheelle

taitoja ja valmiuksia kohdata elämänmuutokset ja sitä kautta luoda vauvalle hyvä kasvualusta

tyytyväiseen ja myrskyjäkin kestävään onnelliseen lapsuuteen, nuoruusaikaan ja aikuisuuteen.

Vuorovaikutuksellinen perhevalmennusprosessi voimauttaa vanhemmuuteen jo ennen lapsen

syntymää kun vanhemmat voivat olla itse mukana määrittelemässä itseään kiinnostavia tai

huolestuttavia teemoja sekä osallistua keskusteluun niin omien voimavarojensa kuin pelkojensakin

kautta.

Valmennuskertoihin ehti osallistua yhteensä 291 vanhempaa. Osallistujamäärä jakautuivat niin,

että non-stop -osioihin osallistui yhteensä 94 vanhempaa ja ensisynnyttäjien osuuteen 197

vanhempaa.

Erityismaininnan ansaitsevat ne työryhmissä toimineet vapaaehtoiset vanhemmat, äidit, jotka

sinnikkäästi olivat valmiita järjestämään lastenhoidon että pääsivät kulkemaan kokouksiimme.

Äippä ry:n äideille suurkiitos mukana olosta ja kommentoinnista perhevalmennusmallin

suunnittelun etenemisessä. Näin saimme arvokasta tietoa vanhempien tarpeista, toiveista ja

odotuksista perhevalmennukselle.

Koko prosessin ajan kulkenut moniammatillinen työryhmätyöskentely oli antoisaa ja

mielenkiintoista, siitä kiitos innostuneelle ja sitoutuneelle ryhmälle ja uusille ajatuksille avoimelle

keskijohdolle. Työryhmän innostuneisuus, idearikkaus ja sinnikkyys jatkaa eteenpäin, ovat olleet

kantava ja motivoiva seikka valmennusohjelman onnistumiselle. Kuten työryhmätyöskentelyn

luonteeseen kuuluu, välillä on ollut hankala löytää sopivia kokousaikoja, löytää ratkaisuja miten

resurssit saadaan riittämään ja sovitella miten kaikkien ääni tulisi riittävästi kuulluksi.

Osallistujien ja toimijoiden arviointia ja palautetta perhevalmennusohjelmasta:

Asiakkaiden kokemus perhevalmennuksesta oli myönteinen ja antaa uskoa, että kehittämistyö on

ollut oikean suuntainen ja toimiva, mutta myös vanhempien tarpeisiin vastaava. Vanhempien

palautteissa korostui ryhmän keskustelevuus, materiaalit sekä riittävä ja asiantunteva sisällöllinen

tieto.

Toimijoiden palautteena erityisesti nousi esille rennompi, perhelähtöisempi malli, jossa on

keskustelua ja ryhmässä työskentelyä enemmän. Uusi malli koettiin hyvänä ja toimivana. Malli tuo

vanhemmat itse enemmän valmennuksen keskiöön ja heidän on helpompi kertoa tuntemuksistaan

ja mielipiteistään mm. kun ollaan välillä pienemmissä ryhmissä.

Vetäjät kokivat hankalana, kun joutuu organisoimaan ja lähettämään kahdet kutsut (uudelleen

synnyttäjille ja ensi synnyttäjille). Uusi malli koettiin myös aluksi jännittävänä ja haasteellisena,


48

koska tässä mallissa toimitaan eri tavalla kuin aiemmin. Mutta sitä ei silti koettu hankalana. Myös

se, ettei ole sitovia ilmoittautumisia, koettiin haasteelliseksi, kun ei voinut tietää montako henkilöä

iltaan osallistuu. Toisaalta koettiin, että illan pitäminen on helpottunut, kun on voinut jättää vanhan

materiaalin, mm. piirtoheitinkalvot pois ja saanut uudet ajanmukaiset materiaalit käyttöönsä. Myös

vanhempien myönteinen palaute on koettu motivoivana tekijänä.

Fysioterapian osuuksissa selkeä osallistujamäärien kasvu on koettu myönteisenä, myös muissa

non-stop -luennoissa on ilolla otettu vastaan uudelleensynnyttäjien osuus valmennuksessa. On

koettu, että kokemusten vaihto sekä illan ohjelman keskusteluun ohjaavuus on helpottanut

ryhmäytymistä.

Valmennuksen rakenteesta vetäjän näkökulmasta todettiin, että valmennusohjelma on

monipuolinen ja antaa valinnanvapautta enemmän ryhmäläisille. Valmennuksen rytmitys tuo

selkeyttä ja tavoittaa juuri ne perheet, joita kukin valmennuskerta koskee. Kokonaispalautteissa

mainittiin myös tyytyväisyys siihen, että saatiin uusi malli perhevalmennuksen vetämiseen.

Arvosanat toimijoiden näkökulmasta valmennusohjelmalle olivat kiitettävät (asteikolla 5

erinomainen – 1 en osaa sanoa). Viimeisessä arviointipalaverissa (9.9.2011) toimijoiden kanssa

uskoa mallin jatkumiseen vuoden päästä oli vahvasti ilmassa.

Kommentit vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta:

Hieno monialainen kehittäjäjoukko! Asiakkaiden mukaan ottaminen toimintakonseptin kehittelyyn

on mahdollistanut aitoa osallisuutta.

Haasteita

Teuvalla haasteita aiheutti pienet ryhmäkoot. Niinpä mm. parisuhdeosio yhdistettiin Kauhajoella

pidettävään ryhmään. Myös muissa osioissa pienten ryhmäkokojen takia ryhmiin jako on ollut

haasteellista tai jopa mahdotonta. Tästä seuraa kysymys miten motivoida vanhempia

osallistumaan jokaiseen perhevalmennukseen ja miten huomioida ne vanhemmat, jotka eivät

syystä tai toisesta osallistu lainkaan mihinkään valmennusosioon?

Kehittämisajatuksena edelliseen kysymykseen nousee voisiko valmennusohjelmasta tehdä

kokonaistietopaketin jaettavaksi niille vanhemmille, jotka eivät osallistu lainkaan valmennukseen?

Vastakysymyksenä nousee, viekö valmis materiaali asiakkaita pois ja pelkkä tieto paperilla ei

tarjoa vertaistuellista ja keskustelullista ulottuvuutta, joka uudessa valmennuksessa nousee

tärkeään rooliin.

Yksi tärkeä kysymys, joka nousee mieleen, on miten huomioida lisätuen tarve vetäjille, jos uuden

mallin toteuttaminen tuntuu työläältä ja motivoituminen nykyiseen työskentelymalliin hiipuu. Voisiko


49

apu ja tuki olla esim. työnohjauksellinen ryhmätoiminta tai ryhmänohjaamiseen motivoiva

jatkokoulutus?


Perhevalmennusmallin kehittämistyö toteutettiin työryhmissä. Kokosimme yhteen eri osa-alueilta

osaajat suunnittelemaan yksittäisiä iltoja sekä yhden ison työryhmän, joka kommentoi ja arvioi

koko suunnitelmaa. Toivottavaa olisi, että työryhmä kokoontuisi hankkeen jälkeenkin vuosittain

tarkastelemaan ja arvioimaan saatuja kokemuksia ja palautetta sekä pohtimaan palautteiden

pohjalta tarvittavia kehittämiskohteita. Myös palautteiden kautta tulleet kysymykset ja

muutosehdotukset on syytä ottaa esille joko neuvolan omassa työpalaverissa tai suuremmassa

työryhmässä.

Esiin nousi myös seuraavia kehittämisideoita perhevalmennuksen jatkoksi:

järjestettäisiin eri ikäisten lasten vanhemmille teema-iltoja jossa on mahdollisuus käydä

ikäkauteen liittyvien kysymysten käsittelyä ja pohdintaa

Asiakasraatityöskentelyn kehittäminen arvioinnin ja palautteiden käsittelyyn

Ryhmäneuvolakäyntien kehittäminen osaksi neuvolatyötä tai perhevalmennusta esim.

äitiysneuvola-käynnit tai 3 kk:n neuvolakäynti. Näiden avulla voitaisiin saada resurssien

säästöä ja samalla ylläpitää tai lisätä vertaistuellista ulottuvuutta.

Perhetyöntekijän / diakonin kotikäynti synnytyksen jälkeen niin uudelleen kuin ensisynnyttä-

jienkin luona

Palveluohjauksellisen neuvonnan jatkokehittäminen osaksi perhevalmennusta.


Uuden perhevalmennusohjelman vaikuttavuutta voisi tarkastella nostamalla valokeilaan kaksi

ratkaisevaa muuttunutta tekijää valmennuksessa; työmenetelmän muutos sekä rakenteiden ja

sisällön muutokset. Perhevalmennusohjelman vaikutuksia voi myös tarkastella niin vanhempien

kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.

Työmenetelmän muutokset liittyvät uudenlaiseen toimintakulttuuriin ja reflektoivaan,

vuorovaikutteisempaan ryhmän ohjaamiseen, jossa vanhemmilla on aktiivinen ja merkittävä rooli.

Myös vertaistuen nostaminen esille ja sen merkityksen ymmärtäminen ovat oleellinen osa työtavan

sisäistä muutosta.


50

Kun vanhemmalle tarjotaan myönteinen kokemus äänen kuulemisesta sekä osallisuuden

ja vaikuttamisen kokemus kunnioittavan ja arvostavan kohtelun kautta, sen oletetaan

lisäävän oman toiminnan ohjausta, havahtumista oman toiminnan merkityksestä ja

vaikutuksesta lapsen ja itsen sekä koko perheen hyvinvointiin. Oman roolin vaikutuksen ja

merkityksen tunnistaminen lienee yksi vanhemmuuden perustehtävistä. ”Harjoittelemalla”

valmennuskerroilla omien tarpeiden, odotusten ja toiveiden löytämistä / ilmaisua, se antaa

mahdollisuuden kantaa vastuuta illasta ja samalla laajemmin ja pidemmällä aikavälillä

antaa myös konkreettisia välineitä vuorovaikutustilanteisiin omassa perheessä ja omassa

vanhemmuudessa. Näin voimavarakeskeinen työtapa ohjaa myös vanhempia toimimaan

enemmän tarpeista kuin ongelmista käsin. Työntekijän näkökulmasta perinteisen

asiantuntijan roolista siirtyminen, kutsuttakoon sitä vaikkapa valmentajan rooliin, tuo

ryhmän ohjaajalle haasteita mutta myös monimuotoista, vaihtelevaa ja työhön motivoivaa

ulottuvuutta. Vanhempien myönteisen palautteen kautta oman työn arvostus, mielekkyys ja

merkitys lisääntyy.

Vertaistuen syntymisen merkitystä vanhemmuutta vahvistavana, yksinäisyyttä ennalta

ehkäisevänä sekä syrjäytymistä vähentävänä tekijänä on helppo ymmärtää. Pitkäaikaisista

vaikutuksista voi olettaa, että luottamuksellisen ryhmän synnyttyä, se voi jatkaa

kokoontumisiaan vuosikausia ja onnistuessaan toimia pitkäaikaisena peilinä omalle

vanhemmuudelle, ajatuksille ja odotuksille. Sen kautta voi saada elinpiiriinsä merkittäviä

arkea auttavia ihmisiä, kuulla tarinoita, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, jotka

parhaimmillaan lisäävät perheen hyvinvointia vanhemmuuden vahvistamisen ja oman

epävarmuuden hälventymisen kautta.

Vaikuttavuudeltaan merkittävin sisällön muutos lienee se, että perhevalmennukseen on

sisällytetty vanhemmuuden ja parisuhteen asioiden käsittelyä sekä palveluohjauksellinen

ulottuvuus.

Tutkimusten mukaan pienten lasten vanhemmat johtavat erotilastoja. Mikäli pikkulasten

vanhempien parisuhteen vahvistamiseen löydetään keinoja, se edesauttaa koko perheen

hyvinvointia. Ero on aina iso kriisi niin vanhemmille kuin lapsillekin. Kun vanhemmuudesta

ja parisuhteen muutoksista puhutaan jo ennen vauvan syntymää, on vanhemmilla

mahdollisuus ennakoida tulevaa ja toisaalta tiedostaa riskit ja löytää keinoja ja välineitä

toimia hankalissa tilanteissa. Ennakoiva asenne, riittävä tieto ja asioiden

voimavarakeskeinen yhdessä pohtiminen antavat mahdollisuuden peilata omaa tilannetta,

löytää tarvittaessa tukea ja selvitä perheen haasteista. Myös perhevalmennuksessa

tehtävät ja kotiin annettavat pohdiskelutehtävät ohjaavat oman vanhemmuuden ja

parisuhteen tilanteen tarkasteluun.


51

Kun valmennusta tarjotaan myös uudelleen synnyttäjille, laajentunut näkökulma tuo uutta

ulottuvuutta vanhemmuuteen ja sen läpikäymiseen ryhmässä. Voidaan olettaa, että

moniääninen joukko keskustelemassa samasta aiheesta laajentaa näkökulmaa sekä antaa

konkreettista tietoa, mutta myös rohkaisevaa näkökulmaa arjen moninaisiin tilanteisiin.

Ystävystyminen ryhmässä eri-ikäisten lasten vanhempiin omalla alueella tarjoaa vertaistuen

mahdollisuutta ja voi parhaimmillaan yhteisöllisenä toimintana auttaa lasta ja perhettä

selviämään myös murrosiän tuomiin haasteisiin. Yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen sekä

vertaistuellisuus ovat myös hyvä malli lapsille yhdessä toimimisesta ja yhteis-

vastuullisuudesta.

Alueen lapsiperhepalveluiden esittely yhtenä osana perhevalmennusta toimii

palveluohjauksellisena osiona. Kun vanhemmat tietävät alueen lapsiperhepalvelut

heidän on helpompi löytää itselleen ja perheelleen tarvittavat palvelut. Palveluiden tutuksi

tuleminen jo perhevalmennuksessa madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa. Tästä voisi mainita mm. ennalta ehkäisevän perhetyön.

Työntekijän näkökulmasta moniammattillisuus perhevalmennuksessa on tuonut vastuun

jakamista useammalle toimijalle ja samalla siirtänyt terveydenhoitajien resursseja itse

neuvolatyöhön. Kun eri alan ammattilaiset ”valmentavat” perhettä vanhemmuuden ja perhe-

elämän eri alueille, haasteisiin ja palvelureitteihin, helpottuu mm. vaikeiden asioiden esille

ottaminen neuvolakäynneillä.

Loppulauselmana voisi sanoa, että ryhmämuotoinen, voimavarakeskeinen ja vuorovaikutteinen

työskentelytapa, jossa myös vanhemmat ovat aktiivisia toimijoita, luo pohjaa yhteisen

ymmärryksen syntymiselle, antaa mahdollisuuden tutustumiselle ja vertaisuudelle, oman

näkökulman laajentumiselle ja sitä kautta tiedon sisäistämiselle. Tämä johtaa koko perheen

terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseen ja ylläpitämiseen, jopa parantumiseen. Vertaisuuden

vahvistaminen tarjoaa perheille, joilla ei ole suku tai ystäväverkostoa, väylän saada arjen asioihin

tukea ja hyvinvointia. Kun perheiden hyvinvointi lisääntyy, erityispalveluiden tarve vähenee ja

resursseja vapautuu peruspalveluiden tuottamiseen. Mallissa toteutuu osallisuuden ja

vaikuttamisen lisääntynyt ulottuvuus sekä palveluiden laajentaminen koskemaan kaikkia odottavia

perheitä, näin voidaan todeta että alueella raskaana olevien hyvinvoinnin ja terveyden erot

kaventuvat.


52

5.1.4.2. Kotiunikoulu

- työmenetelmä unipulmien kanssa kipuilevien vauvaperheiden auttamiseksi


Selevä Paletti –hankkeen avulla luotu ja kokeiltu Suupohjan kotiunikoulun toimintamalli on jäänyt

pysyväksi toimintamalliksi ja toimii nyt yhtenä seutukunnan neuvoloiden ja perhetyöntekijöiden

vanhemmuuden vahvistamisen ja tukemisen työkaluna. Toiminta on alkanut hyvin onnistuneilla

uniohjauksilla. Perhetyöntekijät sekä äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat

kouluttautuneet uniohjaajiksi. Kotiunikoulusta on tehty vanhemmille suunnattu esite sekä omat

toimintaohjeet niin uniohjaajina toimiville perhetyöntekijöille kuin neuvolan terveydenhoitajille.

Kotiunikoulumalliin tuotettiin myös arvioinnin ja palautteen antamisen väylä (kyselylomakkeet),

jotka antavat arvokasta tietoa toiminnan onnistumisesta sekä eväitä sen kehittämiselle ja

päivittämiselle.

Unikoulutoiminnan kehittämisen tarve nousi esiin kuultaessa toimijoita ja vanhempia hankkeen

käynnistyessä. Kehitetyssä kotiunikoulumallissa vanhemman osallisuutta vahvistetaan ja lisätään

neuvolan ja perhetyön tuella. Kotiunikoulussa terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä sekä itse perhe

toimivat tiiviissä yhteistyössä. Vanhemman osallisuuden vahvistaminen tuetusti vaikeassa elämän

tilanteessa on aina samalla myös vanhemman omien toimintaresurssien vahvistamista.

Vanhemmalle tulee onnistumisen kokemuksia toimimisesta oman lapsen kanssa ja tämä

todennäköisesti vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä kiintymystä ja vuorovaikutusta.

Kotiunikouluesite vanhemmille. Liite 8.

5.1.4.2.2. Miksi kotiunikoulua?

Haasteellisten tilanteiden kohtaaminen ja niistä selviäminen, on merkittävä osa vahvan

vanhemmuuden kokemisessa. Vauvaperheiden arkea ovat lasten erilaiset yöheräilyt ja

nukahtamiseen liittyvät häiriöt ja hankaluudet. Usein ne ovat ohimeneviä ja liittyvät lapsen

kehitysvaiheisiin, mutta toisinaan perhe tarvitsee lisäapua vauvan uni-valverytmin muutokseen.

Pitkittyneisiin unipulmiin on hyvä tarttua heti, etteivät perheen voimavarat ehdi ehtyä. On havaittu,

että lapset joilla on unihäiriöitä joutuvat helpommin alttiiksi kaltoinkohtelulle. Pitkittyneet unipulmat

voivat myös lisätä äidin masennusta. Unen merkitystä on tutkittu paljon, lapsella unen merkitys

kasvuun ja kehitykseen on merkittävä, se vaikuttaa aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja

mielialaan, myös aikuisilla. Uniohjauksen saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on

todettu lisäävän vanhempien jaksamista ja näin ollen koko vauvaperheen hyvinvointia. Kun


53

voimaantuminen lisääntyy esim. väsymyksen vähentymisen myötä, omat resurssit lisääntyvät ja

kokemus selviämisestä auttaa jaksamaan myös uusien pulmien kanssa.

Tarve päivittää unikoulun toteutusta Suupohjan alueella syntyi lisääntyneestä uniohjauksen

tarpeesta sekä tarpeesta kohdistaa varhaiskasvatuksen resursseja perustyöhön. Myös tieto

uusista toimintamalleista antoi aihetta tarkastella käytäntöjä uudelleen.

Suupohjan alueella unihäiriöistä kärsivien lasten unikoulua oli aiemmin toteutettu

varhaiskasvatuksessa tai ohjattu perhe erikoissairaanhoidon puolelle. Kauhajoen

varhaiskasvatuksen vuorohoitopäiväkodissa Unituulessa uniohjausta sai vuosittain noin 10

perhettä. Keskimääräinen hoitojakso oli 6 yötä ja maksoi noin 1.400 € / lapsi (palkkakustannukset).

Perhe maksoi tästä 15 € / pv eli yhteensä 90 €. Keskussairaalassa toteutettavaa uniohjausta sai

vuosittain 5-6 kauhajokista perhettä. Keskimääräinen hoitojakso kesti noin 4-5 vrk / lapsi.

Uniohjauksen hinta keskussairaalassa on n. 600 € /vrk eli 2.373 € / lapsi / jakso.

Tarve toiminnan uudelleen tarkasteluun nousi esille hankkeen alkumetreillä ja siihen päätettiin

tarttua koska se liittyi oleellisesti hankkeen tavoitteisiin vahvistaa vanhemmuutta. Suunnittelutyön

johtotähtenä oli pyrkiä vähentämään laitoksessa järjestettävää uniohjausta ja lisäämään

vanhempien vastuuta sekä viemään toiminta lapselle tuttuun kehitysympäristöön – omaan kotiin.


Vauvaperheiden kotiunikoulua mallinnettiin Suupohjassa reilun vuoden verran. Syksyllä 2009

perustettiin työryhmä selvittämään uniohjauksen tilaa ja tarvetta. Varsinainen kotiunikoulukokeilu

lähti käyntiin syyskuussa 2010. Mukana suunnittelussa on ollut moniammatillinen tiimi, johon on

kuulunut peruspalvelujohtaja, Kauhajoen varhaiskasvatuksen päällikkö, Suupohjan lapsiperheiden

sosiaalipalvelujen esimies, ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijä, neuvolan osastonhoitaja,

terveydenhoitajia, E-P:n ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja sekä Selevä Paletti –hankkeen

kehittäjätyöntekijä. Myös Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky:n toimitusjohtaja ja Kauhajoen

sivistystoimenjohtaja ovat olleet kutsuttuina sekä sähköpostikeskusteluiden ja muistioiden kautta

mukana suunnittelussa.


54

Aluksi hankkeessa tehtiin kartoitusta erilaisista tavoista auttaa unihäiriöisiä perheitä. Unihäiriöiden

hoidosta käytetään yleisesti nimitystä unikoulu. Suomessa on käytössä monia menetelmiä, joissa

kaikissa on tavoitteena totuttaa lapsi ehdollisen oppimisen kautta siihen, että yö ja päivä erottuvat

selkeästi toisistaan. Mallit eroavat toisistaan siinä, miten paljon apua lapselle annetaan uuteen

rytmiin sopeutumisessa, kuka uniohjauksen toteuttaa ja missä ympäristössä se tehdään. Unikoulun

tavoitteena on löytää vauvalle sopiva unirytmi ja turvata vanhemmille riittävä lepohetki yöaikaan.

Espoossa, Seinäjoella ja Kyrönmaalla on toteutettu kotiunikoulua, hiukan eri tavoin joka kunnassa,

mutta kipinä Kotiunikoulu –menetelmään saatiin sieltä. Suupohjan oma malli kotiunikoulun

toteuttamisesta syntyi työryhmän tuotoksena keväällä 2010.

Yhteensä 23 perhetyön ammattilaista kävi uniohjaajakoulutuksen. Koulutusta olivat pitämässä

Laihialta MLL:n Äyskäri – hankkeesta Kirsi Kilpeläinen ja Suvi Tuomi. Laihialla on tuotettu MLL:n

hankkeen toimesta erittäin hyvä ohjaajan kansio, jota myös Suupohjassa käytetään.

Kotiunikoulusta on myös tehty oma esite, jota on jaettu vanhemmille niin neuvoloiden,

perhekerhojen ja perhetuvan kautta sekä muissa paikoissa, joissa vanhemmat kokoontuvat.

Kotiunikoulu on ollut myös esillä paikallisissa lehdissä. Näin idea ja ajatus uniohjauksesta kotona

omien vanhempien toteuttamana on saanut paljon hyvää julkisuutta.

Kotiunikoulu

Kotiunikoulussa korostetaan lapsen, mutta myös vanhemman tarvetta ja mahdollisuutta oppia uutta.

Kotiunikoulu on menetelmä, jonka psykologi Katja Rintala on tuonut Suomeen. Malli on kehitetty

Klaus Minden uniohjausmallista.

Siinä on tavoitteena ohjata ja auttaa lapsi rauhoittumaan yöunille sopivana ajankohtana sekä

vieroittaa lapsi yöheräilyä ylläpitävistä tottumuksista.

Ohjelma on tarkoitettu yli puolivuotiaille. Vasta silloin vauva on kehittynyt neurologisesti

unirytmin muutokseen.

Kotiunikoulun kehittämistyöryhmän toiminnan eteneminen


55

Mallissa molemmat vanhemmat vastuutetaan muutokseen.

Siinä luodaan selkeä vuorokausirytmi, jossa päiväsaikaan on runsaasti aktiivista

vuorovaikutusta.

Menetelmässä käytetään kosketusta, nk. tassuttelua, sillä tuntoaisti on yhteydessä lapsen

stressikeskukseen.

Yöaikaan aistiärsykkeiden ja palveluiden määrä pyritään pitämään mahdollisimman alhaisena.

5.1.4.2.4. Suupohjan kotiunikoulupolku

Suupohjassa toteutettavassa Kotiunikoulussa toteutetaan kevyttä alkuohjausta, jossa avain-

henkilöinä toimivat lastenneuvolan terveydenhoitajat. Kun vanhempi kertoo vauvan ja perheen

unipulmasta, terveydenhoitaja tarkistaa, ettei pulmaan ole syynä terveydelliset, fyysiset tai

ympäristön aiheuttamat häiriöt. Ne tarkistettuaan, hän antaa uniohjaukseen tarkoitetun kirjallisen

ohjeistuksen sekä ohjeistaa vanhempaa kokeilemaan omatoimisesti uniohjausta kotona. Mikäli

vauvan unirytmi ei muutu ja unipulmat jatkuvat, vanhempia pyydetään olemaan uudelleen

yhteydessä terveydenhoitajaan, joka tekee lähetteen perhetyöntekijöille.

Lähetteen saavuttua perhetyöhön, perhetyöntekijä ottaa yhteyttä puhelimitse perheeseen ja tekee

alkuhaastattelun. Samalla hän sopii kotikäynnin, jossa kartoitetaan tilanne, sovitaan pelisäännöt ja

vanhemmat saavat ohjeistuksen unikouluun. Ensikäynti kestää tunnista kahteen. Perhetyöntekijä


56

pitää perheeseen kiinteästi yhteyttä koko unikoulun ajan puhelimitse (puheluiden kesto on ollut

noin 10-15 min / päivä).

Suupohjassa kotiunikoulu on alkuvaiheessa toteutettu parityönä, jolloin on ollut mahdollista yhteyden

pitäminen molempiin vanhempiin erikseen. Se on ollut hyvin merkittävää, sillä vanhempien

kokemukset ja pelisääntöjen noudattaminen sekä motivointi unikoulun rytmissä pysymiseen on hyvin

haasteellista ja vaatii säännöllistä ulkopuolisen tukea.

Kotiunikoulu kestää 4 - 6 vuorokautta, jonka jälkeen perhetyöntekijä on vielä yhteydessä

perheeseen noin reilu viikko unikoulun lopettamisen jälkeen ns. seuranta- ja arviointisoitolla.

Kotiunikouluprosessin päätyttyä perhetyöntekijä lähettää tiedon unikoulun päättymisestä ja

onnistumisesta neuvolan terveydenhoitajille.


Kotiunikoulun käyttöönoton edut on selkeästi tiedostettu. Varhainen puuttuminen auttaa

pääsemään nopeammin kiinni unipulmaan ja muuttamaan univalverytmiä kevyemmillä keinoilla.

Kun tuttu terveydenhoitaja on herkkä kuulemaan perheen unipulmat, perhe saa jo hyvin

varhaisessa vaiheessa tietoa unipulmien kanssa selviämisestä. Tarvittaessa perhe saa avun

perhetyöntekijöiden rinnalla kulkemisen kautta, eikä tarvita kallista sairaalahoitoa ja lapsi voi olla

tutussa ympäristössä, omassa kotonaan koko unikouluprosessin ajan. Uniohjaajana toimivat

lapselle tutut ihmiset, omat vanhemmat, eikä lasta tarvitse irrottaa kotoa ”korjattavaksi”

ammattilaisten käsiin. Vanhemmat toimivat muutoksessa aktiivisina toimijoina (myötäilee

kiintymyssuhdeteoriaa). Kun vanhempien väsymys helpottaa ja voimavarat lisääntyvät yhdessä

työskentelyn kautta, vanhempien välinen luottamus syvenee ja perheen hyvinvointi lisääntyy.

Kotiunikoulu antaa vanhemmille myös selkeän mallin toimia tulevissakin muutostilanteissa esim.

jos unirytmi myöhemmin muuttuu sairastelun, matkustelun tms. muuttuvien tilanteiden myötä.

Vanhemmille tarkoitetun kotiunikouluesitteen lisäksi hanke tuotti arviointi- ja palautelomakkeet,

joiden avulla pyrittiin kokeiluaikana selvittämään

kotiunikoulun hyötyä ja vaikuttavuutta eli nukkumisessa tapahtunutta muutosta

perheiden kokemusta menetelmästä

vanhempien voimavarojen tilaa ja siinä tapahtuvaa mahdollista muutosta

materiaalin ja lisäohjauksen tarvetta, merkitystä ja vaikutusta

kustannuksia verrattuna laitoksessa toteutettuun unikouluun


57

Selevä Paletin -hankkeen rooli oli toimia kehittävänä, kokoavana ja käynnistävänä tahona. Nyt

mallin kokeilun ja käyttöönoton jälkeen, toiminta on lähtenyt käyntiin ja elää itsenäisesti yhtenä

ennaltaehkäisevän perhetyön työmuotona.

Kotiunikoulussa oli kokeiluaikana mukana 5 perhettä. Samana aikana yhtään perhettä ei ole

tarvinnut lähettää erikoissairaanhoitoon eikä Unituulen päiväkotiin. Voitaneen siis sanoa että

Kotiunikoulu on ollut kaiken kaikkiaan toimiva ja resursseja säästävä toimintamalli, jolla on ollut

oleellinen rooli unihäiriöistä kärsivien perheiden auttamisessa.

Yksi merkittävä onnistumisen edellytys on ollut terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden innostus

ja kiinnostunut asenne ottaa uusi toimintamalli käyttöön. Myös terveydenhoitajien kevyellä

uniohjauksella sekä kotiunikoulumateriaalin jakamisella suoraan vanhemmille on varmasti ollut

suuri merkitys ohjatun unikoulun vähentymiselle. Näyttäisi siltä, että vanhemmat ovat tulleet

tietoiseksi uudesta menetelmästä ja ovat voineet toteuttaa unikoulua itsenäisesti kotona.

Suupohjan Kotiunikoulumallin syntyminen on yksi hankkeen ennakoimaton tulos ja toimintamuoto,

jossa tarjoamalla selkeä toimintamalli vastattiin niin perheiden kuin toimijoidenkin tarpeeseen

auttaa vauvaperheitä heidän arjessaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vanhemmuutta

tukien. Aiemmin unikoulun toimintamalli oli Suupohjassa laitospainotteinen. Nyt kehitetyssä

kotiunikoulumallissa vanhemman osallisuutta vahvistetaan ja lisätään neuvolan ja perhetyön tuella.

Kotiunikoulussa terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä sekä itse perhe toimivat tiiviissä yhteistyössä.

Vanhemman osallisuuden vahvistaminen tuetusti vaikeassa elämäntilanteessa on aina samalla

myös vanhemman omien toimintaresurssien vahvistamisesta.

Vanhempien ja työntekijöiden kokemukset ovat olleet tehtyjen kyselyjen perusteella rohkaisevia.

Perhetyöntekijöiden palautteista voisi mainita, että työ kotiunikouluohjaajana on ollut palkitsevaa,

koska perheen hyvinvoinnin muutoksen voi huomata nopeasti, vanhemmat ovat olleet

motivoituneita muutokseen ja valmiita yhteistyöhön. Terveydenhoitajien palautteissa korostuu hyvä

työmuoto ja toimintamalli sekä ohjevihkosen ja ohjeistuksen käytännöllisyys. Kotiunikoulu

menetelmänä on koettu mielekkäänä ja palkitsevana. Siitä kertonee myös se, että vanhempien

tyytyväisyys tuli esille molempien toimijoiden palautteissa. Kun vanhemmat ovat tyytyväisiä ja

kokevat saavansa apua, työntekijän kokemus työssä onnistumissa kasvaa. Työ, jossa näkee

työnsä tuloksen, voimaannuttaa ja lisää työn merkitystä ja mielekkyyttä.

Vanhempien palautteista nousi esille, että kotiunikoulu toimintamallina koettiin nopeana tapana

saada muutos lapsen univalverytmiin. Tehdyn palautekeskustelun jälkeen kaikki kotiunikoulu-

ohjausta saaneet lapset nukkuivat 2 vkon kuluttua uniohjauksesta omassa sängyssään ja unirytmi

oli vanhempien mukaan muuttunut paremmaksi. Merkittävimmiksi muutoksiksi vanhemmat kokivat


58

sen, ettei heidän tarvitse enää heräillä yöllä, vauvan ruokahalu oli parantunut sekä itku- ja

raivokohtaukset vähentyneet. Näiden muutosten myötä vanhemmat kokivat voimavarojensa

lisääntyneen. Palautekeskustelussa kaikki perheet olivat valmiita käyttämään uudelleen samaa

menetelmää, jos lapsen unirytmi häiriintyy sairastelun tms. takia. Kaikki haastatellut olivat myös

valmiita suosittelemaan menetelmää muille perheille. Em. palaute kuvastanee tyytyväisyyttä

menetelmällä saavutettuun tulokseen.

Voitaneen sanoa, että uuden menetelmän käyttöön ottamisella Suupohjassa on säästetty niin

voimavaroja kuin selvää rahaakin. Kotiunikoulu toimii mitä suurenmassa määrin

ennaltaehkäisevänä työmuotona, jossa voidaan auttaa perhettä jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Uskomme että ennalta ehkäisevän perhetyön työntekijöiden toimiessa kotiunikouluohjaajina myös

ennalta ehkäisevä perhetyö on kirkastanut omaa profiiliaan matalan kynnyksen palveluna.


PIRKAN perhepalvelut –osahankkeesta Pälkäneen kunnan toimijat olivat tutustumassa

suupohjalaiseen kotiunikoulutoimintaan syksyllä 2010. Tämän tuotoksena Pälkäneelle on syntynyt

oma, hyvin samantyyppinen tapa kotiunikoulun toteuttamiseen. Hyvä käytäntö on siirtynyt näin

myös Pirkanmaalle.

5.1.4.2.6. Eväitä jatkoon

Toivottavaa olisi, että työmuoto voisi jatkua samanlaisena joko yhden tai kahden perhetyöntekijän

työmuotona ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Tärkeää on myös jatkaa palautteen ja arvioinnin

keräämistä uudesta toimintamallista. Näin voidaan nopeasti ja helposti päästä kiinni muutoskohtiin.

Myös palautekysymyksiä on syytä tarkastella aika ajoin.

5.1.4.2.7. Vaikutuksia ja odotettavissa olevia pitkäaikaisia vaikutuksia

Nukkumisen ja nukahtamisen häiriöt ovat yleisiä lapsiperheen arjen pulmia. Liian usein unipulmien

kanssa tuskaillaan niin kauan, että koko perhe väsyy. Unen merkitys on niin vauvan kuin

vanhemmankin hyvinvoinnille merkittävä, sillä riittävän unen saaminen vaikuttaa erityisesti lapsen

kehitykseen ja aivojen toimintaan, keskittymiskykyyn ja mielialaan, mutta myös aikuisen mielialaan

ja kykyyn selvitä arjen pettymyksistä. Hankkeen kautta kehitetyllä polulla unihäiriöiden hoitoon

puututaan varhaisessa vaiheessa. Unihäiriöiden hoitaminen varhaisessa vaiheessa vähentää

äitien masennusta, ehkäisee vauvan riskiä joutua kaltoin kohdelluksi ja parantaa perheen sisäistä

vuorovaikutusta. Uniohjauksella pyritään löytämään vauvalle sopiva unirytmi ja näin turvataan

vanhemmalle riittävä lepohetki yöaikaan.


59

Menetelmänä kotiunikoulun odotetaan vahvistavan vanhemmuutta ja onnistumisen kokemusta

selvitä hankalassa tilanteessa. Se valmentaa myös tuleviin pulmatilanteisiin ja antaa selkeitä

välineitä toimia sinnikkäästi ja suunnitelmallisesti tuloksia tuottaen. Menetelmän voidaan todeta

lisäävän perheen sisäistä vuorovaikutusta, luottamusta vanhempien välillä ja varmuutta omasta

vanhemmuudesta. Joskus vanhemmille riittää kevyempi ohjaus tai pelkkä tieto siitä, että vauvan

unirytmi on erilainen kuin aikuisen ja ettei vauva tahallaan herätä vanhempaa juuri syvimmän unen

hetkellä. Tiedon lisääntyminen lisää myös vanhempien ymmärrystä normaaliin vauvan uni-

valverytmiin sekä tietoisuutta siitä, milloin on hyvä aloittaa muutosprosessi uni-valverytmin

muuttamiseksi. Tämä varhainen tietämys auttaa vanhempia hakemaan apua riittävän ajoissa.

Vauvalle / lapselle kotona annettu uniohjaus tuttujen ja turvallisten aikuisten ohjaamana lisää

turvallisuuden kokemusta muutostilanteessa, se lisää myös kiintymyssuhteen syntymistä omaan

vanhempaan. Kiintymyssuhteen syntyminen ja vauvan tarpeisiin vastaaminen oikea aikaisesti on

nykyisen tietämyksen mukaan lapsen hyvän kasvun ja kehityksen edellytys.

Työntekijän näkökulmasta kevyt ennalta ehkäisevä työmenetelmä vapauttaa resursseja tiiviimpää

tukemista tarvittaviin asiakastilanteisiin. Samalla unihäiriöiden hoito mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa ennalta ehkäisee vahvempien toimenpiteiden tarvetta esim. lastensuojelussa.

Kotiunikoulun pidempiaikaista vaikuttavuutta kuvastaa jo nyt esiin tulleet tulokset vanhempien

kokemuksesta voimavaroja lisäävänä menetelmänä vauvan unihäiriötilanteessa. Kun vanhemmat

saavat varhaisessa vaiheessa apua ja tukea unihäiriöisen lapsen kanssa toimimiseen, he jaksavat

paremmin arjessa. Suupohjan alueella kotiunikoulumenetelmästä on kokeiluaikana tiedotettu

monella taholla, näin kymmenet perheet ovat voineet tutustua ja kokeilla itsenäisesti uniohjausta

kotona. Viisi kotiunikouluohjauksessa ollutta perhettä on saanut avun unihäiriöisen vauvan

nukkumisrytmiin eikä yhtään lähetettä erikoissairaanhoitoon ole tehty koeaikana, myöskään

Unituulen palveluita ei ole kokeiluaikana tarvittu.

Tulokset ovat lupaavia ja rohkaisevia. Kotiunikoulu menetelmänä on siis ollut merkittävä

Suupohjan alueen lapsiperheiden auttamisessa ja sen jatkuessa voidaan olettaa, että

erikoissairaanhoidon palveluiden käyttäminen unihäiriöiden hoidossa vähenee entisestään.

Toivottavaa olisi, että unipulmiin päästään puuttumaan kehitetyllä menetelmällä niin ajoissa ettei

jatkossa tarvita lainkaan erikoissairaanhoidon palveluita.

Kotiunikoulussa toteutuvat hankkeen yleiset tavoitteet, jossa vanhempien osallisuutta ja vastuuta

lisätään, palvelut tuodaan suoraan lapsen kehitysympäristöön, ne ovat helposti saatavilla ja näin

ollen voidaan olettaa että vauvaperheiden hyvinvointi alueella lisääntyy.


60

5.1.4.3. Perhetupa Soffa - perheiden avoin kohtaamispaikka Kauhajoella


Avoimen varhaiskasvatuksen ja vanhempien vertaistuen kehittämisen tarve nousi esiin sekä

vanhemmille että toimijoille tehdyissä kyselyissä. Erinomainen keino tukea pikkulapsiperheiden

vertaisuutta ja samalla tarjota mahdollisuutta saada ammattilaisen tukea vanhemmuuteen, on

järjestää kaikille avoimia kohtaamisen ja kokoontumisen paikkoja. Sekä Kauhajoella että Teuvalla

varhaiskasvatuspalvelut ovat tarttuneet tähän ja tarjonneet syksystä 2010 lähtien perheille ja

lapsille kohtaamispaikan. Teuvan avoin päiväkoti käynnisti toimintansa syyskuussa ja Kauhajoen

Perhetupa Soffa avasi ovensa marraskuussa. Syksystä 2011 lähtien myös Teuvan

varhaiskasvatuksen avoimesta toiminnasta käytetään perhetupa –nimitystä.

Kauhajoen avoimen toiminnan käynnistämisessä Selevä Paletti –hanke on toiminut yhteistyö-

kumppaneita kokoavana tahona sekä rukkasina suunnitelmallisen toiminnan luomisessa.

Perhetuvan toiminnassa ovat kaupungin varhaiskasvatuksen ja Selevä Paletti –hankkeen lisäksi

mukana neuvolan perhetyö, Kauhajoen seurakunnan lapsityö, Etelä-Pohjanmaan ensi- ja

turvakotiyhdistys, Mll:n Kauhajoen osasto sekä Äippä ry. Toiminnan toteuttamisessa ja

kehittämisessä mukana on lupautunut olemaan myös koulutuskuntayhtymä Sedun Kauhajoen

yksikkö. Asiasta innostunut toimijajoukko, vanhemmat mukaan lukien, ovat saaneet toiminnan

käynnistymään lennokkaasti. Johtoajatuksena on ollut antaa vanhemmille ja lapsille mahdollisuus

olla mukana kehittämässä toimintaa juuri heidän tarpeitaan palvelevaan suuntaan. Paikallisella

lehdistöllä on ollut merkittävä rooli sekä perheiden innostamisessa että toiminnan markkinoinnissa.

Kauhajoen Perhetupa toimii osoitteessa Yrjöntie 5A 101. Perhetupa on avoinna päivittäin.

Toiminnan sisältö vaihtelee perhekahvilasta muksuparkkiin ja ryhmätoimintaan erillisen viikko-

ohjelman mukaan. Perhetuvalla on omat nettisivut osoitteessa:

http://perhetupakauhajoki.nettisivu.org/ Perhetuvan viikko-ohjelma löytyy myös Kauhajoen

kaupungin nettisivuilta osoitteesta: www.kauhajoki.fi/varhaiskasvatus.

5.1.4.3.2. Miksi kehittää avointa varhaiskasvatusta?

Kuntien avoimista varhaiskasvatuspalveluista on seutukunnassa puhuttu jo pitkään. Kauhajoella on

jo vuonna 2007 tehty aloite avoimen päiväkodin perustamisesta. Asia on jäänyt kuitenkin

uinumaan resurssien puutteen vuoksi. Kaikissa kunnissa avoimia varhaiskasvatuspalvelua ovat jo

kauan tarjonneet seurakuntien perhekerhot ja lasten päiväkerhot. Lisäksi Teuvalla, Isojoella ja

Karijoella toimii Mll:n perhekahvila kerran tai pari kuukaudessa. Näitä täydentämään on kuitenkin


61

kaivattu avoimen päiväkodin tyyppistä toimintaa, johon kaikilla kotona lapsiaan hoitavilla olisi

mahdollisuus tulla useampana päivänä viikossa ja johon olisi matala kynnys.

Avointen varhaiskasvatuspalvelujen arvo on nostettu vahvasti esiin myös valtakunnan tasolla, mm.

jo Matti Vanhasen hallitusohjelmassa. Alilan ja Portellin mukaan varhaiskasvatusta tulisi kehittää

monimuotoisemmaksi lisäämällä avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vakiinnuttamalla ne osaksi

varhaiskasvatustoimintaa (Alila ja Portel, 2008). Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat ohjattua

ja vapaata toimintaa kotihoidossa oleville lapsille ja heidän perheilleen. Tavoitteena on tukea

perheitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa silloin kun perheellä ei ole tarvetta kokopäivähoidolle.

Selevän Paletin –hankesuunnitelmaan ja tavoitteisiin kirjattiinkin yhdeksi tärkeäksi toiminta-

muodoksi avointen varhaiskasvatuspalvelujen kehittäminen. Myös Selevän Paletin vanhemmille

tehdyissä kyselyissä avointen varhaiskasvatuspalvelujen tarve nousi vahvasti esille koko

seutukunnassa. Kyselyt lapsiperhepalveluista toteutettiin kiertäen perhekerhoissa, Mll:n

kirpputoreilla, perhekahviloissa ym. tilaisuuksissa missä lapsiperheet kohtaavat. Avointen

palveluiden järjestämisessä nousi esiin seuraavia tarpeita, toiveita ja ideoita: vertaistuen merkitys

vanhemmuuden tukemisessa, ammatillinen kasvatuksellinen tukeminen lastaan kotona hoitaville

vanhemmille, vanhemmat toivovat myös palvelua, jossa olisi mahdollisuus jättää lapsi hoitoon

muutamaksi tunniksi kerrallaan.

5.1.4.3.3. Miten kehittämistyötä toteutettiin?

Teuvan avointen varhaiskasvatuspalveluiden kehittämiseksi kehittäjätyöntekijä on käynyt

sähköposti- ja puhelinkeskusteluja Teuvan varhaiskasvatusjohtajan kanssa. Yhdessä hankkeen

kanssa järjestettiin myös tutustumismatka Seinäjoen avoimeen päiväkotiin. Muuten Teuvan

avoimen varhaiskasvatuksen palveluja on kehitetty itsenäisesti ilman hankkeen tukea.

Kauhajoen varhaiskasvatuksen vastuualueen vuoden 2010 tuloskortin ja käyttösuunnitelman

tavoitteiden mukaisesti avoimia varhaiskasvatuspalveluja tulisi kehittää nykyisten

päivähoitopalveluiden rinnalle. Ote Varhaiskasvatusjohtokunnan kokouspöytäkirjasta 8.11.2010,

valmistelijana varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti.

Selevä Paletti -hankkeen johdolla Kauhajoen varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä Kauhajoen

seurakunnan lapsityön, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kauhajoen yhdistyksen, Etelä-

Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen, Äippä ry:n, Suupohjan peruspalveluliikelaitos-

kuntayhtymän perhetyön ja koulutuskeskus Sedun kanssa lähti suunnittelemaan ja käynnistämään

avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Kehittämistyö aloitettiin ideointikokouksella keväällä 2010 sekä

päivittämällä seutukunnan avointen palveluiden nykyhetki. Toimintaa suunniteltaessa on tutustuttu


62

eri kuntien avoimiin varhaiskasvatuspalveluihin, tutustuttu benchmarking –reissuilla Nokian,

Forssan, Heinolan ja Seinäjoen tapaan tuottaa avoimia varhaiskasvatuspalveluita ja järjestää

perhetupatoimintaa. Varsinaiseen perhetupatoiminnan sisällön ideointiin päästiin käsiksi syksyllä,

kun toiminnalle vapautui sopiva paikka Etelä-Pohjanmaan ensi- ja turvakotiyhdistyksen

toimitiloista. Perhetuvan avajaiset pidettiin marraskuussa 2010. Avoimen nimikilpailun kautta

perhetuvan nimeksi tuli Perhetupa Soffa. Soffa on Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa sohvaa.

Soffalle on tuvan keskipiste ja lepopaikka, johon on helppo istahtaa. Soffalle voi tulla vain

oleilemaan ja katselemaan toimintaa tai sitten siirtyä sieltä halutessaan keskelle lattiaa ja ottaa

osaa toimintaan.

Vanhemmat ovat olleet aktiivisesti koko kehittämistoiminnan ajan mukana suunnittelemassa ja

toteuttamassa perhetuvan toimintaa ja viikko-ohjelmia. Sen lisäksi perhetuvalle on laitettu myös

aloitelaatikko, johon kuka tahansa kävijä voi esittää toivomuksia ja palautteita toiminnasta. Näitä

palautteita käydään aika ajoin läpi toiminnan suuntaamiseksi halutun laiseksi. Toiminnan

suunnittelua helpottamaan on laadittu myös perhetupatoiminnan vuosikello. Perhetupa on ollut

toivottu ja odotettu paikka, sillä käyttäjiä on riittänyt alusta asti. Ns. puskaradion lisäksi perhetupaa

on markkinoitu niin Kauhajoen varhaiskasvatuksen kuin perhetuvan omillakin kotisivuilla. Myös

paikallinen lehdistö on ollut aktiivinen tekemään juttuja uudesta toiminnasta. Perhetuvan kotisivuja

päivittää vapaaehtoisena yksi aktiivinen perhetuvan suunnittelussa ja käynnistämisessä mukana

ollut ja silloin kehittäjäperhetyöntekijänä toiminut kahden pienen lapsen äiti.

Perhetupa Soffan yhteistyökaavio


63

5.1.4.3.4. Perhetupa lapsiperheiden treffikeskus

Kehitettyä avointa varhaiskasvatustoimintaa kutsutaan Kauhajoella perhetupatoiminnaksi.

Perhetupa Soffassa lapsiperheet tapaavat toisiaan, tutustuvat keskenään ja verkostoituvat

jakaakseen arjen kokemuksia ja tukeakseen toisiaan kasvatuksellisissa kysymyksissä. Lisäksi

perhetupa tarjoaa monipuolista toimintaa lapsille ja vanhemmille. Ajatuksena on, että perhetupa on

matalan kynnyksen paikka, jonne on helppo tulla. Perhetuvassa järjestetään avoimen toiminnan

lisäksi ohjattua toimintaa ja muksuparkkia. Muksuparkkia lukuun ottamatta perhetupatoimintaan

lapset osallistuvat yhdessä vanhemman tai muun huoltajan kanssa ja lapsesta vastaa lapsen

vanhempi. Perhetupa kokoaa samalla myös alueella olevat perheiden palvelut toimijaverkostoksi.

Perhetuvan vakituisena työntekijänä toimii varhaiskasvatuksen vastuualueen työntekijä ja hänen

työparinaan toiminnasta riippuen seurakunnan lastenohjaaja, neuvolan perhetyöntekijä, E-P:n

ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja, koulutuskeskus Sedun lähihoitajaopiskelijat tai eri

järjestöjen vapaaehtoiset toimijat.

Muksuparkin tavoitteena on tarjota vanhemmille mahdollisuus omien asioiden hoitoon. Niin

muksuparkin kuin koko perhetupatoiminnan yhtenä tavoitteena on, että lapset voivat saada

lapsiseuraa ja viriketoimintaa ilman että heitä sijoitetaan päivähoitoon. Näin päivähoidossa

”lapsiseuran vuoksi” olevat lapset vapauttavat päivähoitopaikkoja työhön tai opiskeluun

perustuvaan päivähoidon tarpeeseen. Muksuparkki on tarkoitettu 1-5-vuotiaille lapsille ja sitä

järjestetään kolmena päivänä viikossa.

Perhetupa on 74,5m2 huoneistossa, jossa toimii myös Etelä-Pohjanmaan ensi- ja

turvakotiyhdistys. Samaa huoneistoa käytetään myös peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

ylläpitämänä turva-asuntona. Huoneiston kustannukset jakautuvat E-P:n ensi- ja

turvakotiyhdistyksen, Kauhajoen varhaiskasvatuspalvelujen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitos

ky:n kesken. Ensi- ja turvakotiyhdistys on vastannut toimitilan kalustamisesta ja toimintavälineistä

aloitusvaiheessa. Paikallisen LC-Katrillin, Kauhajoen yrittäjänaisten ja kalustefirman lahjoitusvaroin

perhetuvalle saatiin uusi soffa. Perhetuvan emäntänä toimii aiemmin ryhmäperhepäivähoitajana

toiminut varhaiskasvatuksen työntekijä. Hän toimii toiminnan vastuullisena järjestäjänä. Avoimen

varhaiskasvatuksen työryhmän tehtävänä on suunnitella, seurata ja arvioida toimintaa ja olla

perhetuvan toimijoiden tukena. Toimintaa ohjaa varhaiskasvatuksen alue-esimies ja

varhaiskasvatuksen johtokunta toimii päättävänä elimenä hallinnollisissa kysymyksissä.

Perhetupa Soffan esite liitteenä. Liite 9.


64

5.1.4.3.5. Arviointia toiminnasta

Pitkän kehittelytyön tuloksena perhetuvan toiminta on käynnistynyt vauhdikkaasti ja se on löytänyt

hyvin paikkansa alueen perheiden treffikeskuksena. Eri yhteistyötahot ovat kiitettävästi ottaneet

vastuuta suunnitelmien toteutuksesta. Käyttöön otetut toimintamuodot ovat monipuolisia:

muksuparkki, kasvattajakahvilat, aamupalatreffit, parisuhdeiltoja, lastenvaate-esittelyä

perhekahvilan yhteydessä ja laskiaisriehaa sekä toiminnallisia ryhmiä kuten Theraplay -

leikkikerhot, värikylvyt vauvoille ja taaperoille, musatunnit, voimaannuttava terapeuttinen

taideryhmä äideille, paapan tarinatuokiot sekä yhteistyö viereisen vanhusten kodin kanssa.

Perhetuvan toimintamalleja on välitetty myös alueen muille toimijoille ja yhteistyötä mm. Teuvan

srk:n perhekerhojen kanssa on tehty värikylpytuokioiden tuottamisen muodossa.

Monipuolisen, avoimen toiminnan kautta perhetuvalla tehdään tärkeää ennalta ehkäisevää työtä.

Vanhempien tarpeeseen saada myös kasvatuksellista tukea on vastattu kasvattajakahviloiden

muodossa. Teemoja ovat olleet: Sosiaaliset taidot syntyvät sylissä (Selevä Paletti),

Tunnekuohuinen lapsi (Selevä Paletti) ja Kotiunikoulu (Perhetyö). Mukana näissä on ollut 4-6 äitiä

lapsineen. Kaiken kaikkiaan perhetupa on ottanut ja saanut vankan jalansijan

varhaiskasvatuspalveluiden joukossa. Perheet ovat löytäneet tuvalle ja nykyiset tilat ovat jäämässä

liian pieniksi. Esimerkiksi avoimessa perhekahvilassa on ollut 14-29, pääasiassa äitejä alle 2-

vuotiaine lapsineen. Kesän aikana onkin tutkittu erilaisia vaihtoehtoja uusiksi tiloiksi, mutta

toistaiseksi sopivia tiloja ei ole löytynyt.

Muksuparkin päiväkäyttö on ollut hyvää (keskim. 3 lasta / päivä). Vanhemmille tehdyn suullisen

kyselyn kautta näyttäisi siltä, että päivähoidolle olisi enemmänkin käyttöä, mikäli voitaisiin luvata

säännöllistä hoitoa. Tämä tarkoittaisi sitä, että perhetuvan muksuparkkipäiviä tulisi lisätä ainakin

yhdellä päivällä. Ja näillä tila- ja henkilöresursseilla se olisi pois avoimesta toiminnasta. Iltahoidolle

on vain satunnaista kysyntää.

Perhetupa on ollut myös tärkeä toimintapaikka ennaltaehkäisevän perhetyön kannalta.

Perhetyöntekijät ovat pitäneet perhetuvalla suljettua äitien ryhmää, johon he kutsuivat mukaan

ienten lasten äitejä, joilta puuttui tukiverkostot. Samalla äidit ovat tutustuneet perhetuvan tiloihin ja

emäntään ja heidän on ollut helppo ajan myötä tulla mukaan muuhunkin toimintaan. Perhetyöstä

toivottiinkin, että kesätauko perhetuvalla ei olisi kovin pitkä. Sillä nämä heidän asiakkaanaan olevat

äidit tarvitsisivat paikan, johon on helppo tulla ja tavata muita äitejä ja lapsia. Se auttaa heitä myös

arjessa kiinni pysymisessä.

Ison toimijajoukon monialaiseen yhteistyöhön oltiin hyvin tyytyväisiä. Srk:n lapsityö, perhetyö, mll ja

Äippä ry ovat edelleen luvanneet olla mukana varhaiskasvatuksen ja ensi- ja turvakotiyhdistyksen


65

kumppanina niin toiminnan järjestämisessä kuin avoimen varhaiskasvatuksen työryhmässäkin.

Yhteistyötä koulutuskuntayhtymä Sedun kanssa pyritään lisäämään. Vaikka Selevä Paletti- hanke

on ollut vahvassa roolissa koko perhetupatoiminnan kehittämisprosessin onnistumisessa, voi

hanke hyvillä mielillä väistyä syrjään. Eri yhteistyötahojen kanssa toiminnan suunnittelu on ollut

antoisaa. Se on tutustuttanut toimijoita toisiinsa, poistanut turhia ennakkoluuloja ja antanut intoa

niin yhteiseen tekemiseen kuin omaankin työhön. Kaikki ovat myös sitoutuneet jatkamaan

toiminnassa jatkossakin. Kehittämisryhmässä toimiminen on ollut kaiken kaikkiaan rikastava

kokemus. Kaikki yhteistyötahot ovat asiasta samaa mieltä.

Perhetupa Soffan toiminnasta tehdyistä kyselyistä paistoi tyytyväisyys toimintaan ja perhetuvan

olemassa olon tarpeellisuus. Vastauksissa todettiin, että on hienoa jotta perheet ovat ottaneet

Soffan omakseen. Perhetuvan emäntä Anita sai kovasti kiitosta siitä, että ottaa perheet lämpimästi

vastaan. Toimintaan mukaan tulemista helpottaa se, että paikalla on aina sama, tuttu ihminen,

edes se yksi jonka joukosta tunnistaa. Vakituinen toiminnan organisaattori, emäntä, on siis tärkeä,

että kynnys tulla perhetuvalle on matala.

Äidit, jotka ovat käyttäneet perhetuvan palveluita, ovat olleet kovin innoissaan tästä uudesta

palvelumuodosta Kauhajoella. Vanhempien palautelaatikosta poimittua: ”Kiitos aamupalatreffien

valmiista pöydästä ja mahdollisuudesta tavata perhetuvalla muita perheitä”, ”Kiitos muksuparkista”,

”Perhetuvan emäntä Anita on ihana ja turvallinen” sekä ”Perhetuvan tilat käyvät pieneksi”. ”Uskon,

että vuoden päästä Perhetupa Soffa elää ja sitä kehitetään edelleen” kommentoitiin yhdessä

palautteessa. Perhetupa Soffalla on siis vahva jalansija Kauhajoen avoimissa vahais-

kasvatuspalveluissa. Kehitystyö jatkukoon edelleen.


Perhetuvan toimintamuodot elävät jatkossakin käyttäjien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Ideoina ja

toiveina on esitetty mm. imetystukiryhmän käynnistämistä, vyöhyketerapiaa koliikkivauvoille sekä

maahanmuuttajien huomiointia toiminnan sisällöissä. Perhetupa voisi olla linkkinä erilaisista

kulttuuritaustoista tulevien yhteistyössä sekä maahanmuuttajille paikka tutustua paikalliseen

kulttuuriin. Monikulttuurisuusajatuksen eteenpäin viemiseksi kutsuttiin Arja Håkansson

Pohjanmaan Perhekasteesta esittelemään monikulttuurisen perhetyön palvelukokonaisuuden

kehittämistä kohtaamispaikka Helmessä Vaasassa.


66

5.1.4.3.7. Uuden toimintamuodon vaikuttavuus

Perhetupatoiminnan yhtenä tavoitteena on, että lapset voivat saada lapsiseuraa ja viriketoimintaa

ilman että heitä sijoitetaan päivähoitoon. Näin päivähoidossa ”lapsiseuran vuoksi” olevat lapset

vapauttavat päivähoitopaikkoja työhön tai opiskeluun perustuvaan päivähoidon tarpeeseen.

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut edistävät yhteisöllisyyttä ja perheiden kiinnittymistä

asuinpaikkakunnalleen tarjoamalla ajan ja paikan tutustua samalla paikkakunnalla oleviin

perheisiin.

Perhetuvan toiminta-ajatuksena on pyrkiä edistämään koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa

äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistumiselle. Lapset ja vanhemmat saavat uusia

sosiaalisia kontakteja ja pääsevät tiiviisti osallistumaan toiminnan suunnitteluun. Lisäksi

vanhemmat saavat kasvatuksellista tukea, voimavaroja ja keinoja joustavaan arjen hallintaan.

Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Perhetupa on

vahva palveluja yhdistävä linkki ennalta ehkäisevässä työssä.

5.1.4.4. Neuvolan ennalta ehkäisevä perhetyö


Neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä mallinnettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja

lapsiperheet ja Selevä Paletti –hankkeiden sekä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän

yhteisen pilotin turvin. Pilottiin palkattiin kehittäjäperhetyöntekijäksi Leena Huhtamäki. Neuvolan

perhetyö käynnistyi joulukuussa 2010 kahden työntekijän voimin Kauhajoella. Työntekijät toimivat

neuvolasta käsin, mutta kuuluvat työnjohdollisesti lastensuojelun alaisuuteen. Syksyllä 2011

käynnistetään ennalta ehkäisevää perhetyötä myös muissa Suupohjan kunnissa, kun Suupohjan

peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymään palkataan kiertävä perhetyöntekijä. Näin myös Teuva,

Karijoki ja Isojoki saavat työntekijäresurssia ennaltaehkäisevään perhetyöhön.

Neuvolan perhetyön tavoitteena on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja

asiantuntijuutta. Ohjauksen perhetyöhön tekee äitiys- tai lastenneuvolan terveydenhoitaja.

Neuvolan perhetyön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja avoimen toiminnan kanssa on rakentumassa

mm. ryhmätoiminnan kautta.


67

5.1.4.4.2. Miksi kehittää ennalta ehkäisevää perhetyötä?

Selevä Paletti –hankkeen hankesuunnitelmaan kirjattiin ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen

ja siihen liittyen varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallintaminen Suupohjassa. Tämän

kehittämistyön tarve nousi esiin lastensuojelun perhetyön toimijoiden sekä vanhemmille tehtyjen

kyselyjen kautta.

Ennalta ehkäisevän perhetyön kehittäminen on ollut pitkään esillä myös valtakunnallisesti. On

havahduttu huomaamaan, että tarvitaan matalan kynnyksen palvelua perheille, jotka eivät ole

lastensuojelun asiakkaita vaan tulevat autetuksi kevyemmällä palvelulla. Ennaltaehkäisevän

perhetyön mallintamisen tavoitteena on saada ennaltaehkäisevää perhetyötä peruspalveluihin,

jotta korjaavan perhetyön (lastensuojelun perhetyön) tarve tulevaisuudessa vähenisi.


Suupohjan ennaltaehkäisevän perhetyön kehittämistä tehtiin yhteistyössä E-P:n lapset, nuoret ja

lapsiperheet -hankkeen kanssa. Kehittäjäperhetyöntekijän palkkakustannuksista vastasi E-P:n

hanke 8.9. – 31.12.2010 välisen ajan. Kehittämistyö jatkui ajalla 1.1. – 7.3.2011 Suupohjan LLKY:n

ja Selevän Paletin välisen ostopalvelusopimuksen puitteissa. Toimintaa kehittämään palkattiin

puoleksi vuodeksi kehittäjäperhetyöntekijäksi sosionomi (AMK) Leena Huhtamäki. Neuvolan

perhetyö käynnistyi aluksi kahden työntekijän voimin Kauhajoella. Työntekijät toimivat neuvolasta

käsin, mutta kuuluvat työnjohdollisesti lastensuojelun alaisuuteen.

Ennaltaehkäisevän perhetyön pilottien kehittämistyön tukena toimi paikallinen pilottiryhmä.

Paikalliseen pilottiryhmään kuuluivat Kauhajoen varhaiskasvatusjohtaja ja alue-esimies, LLKY:n

lapsiperhepalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, neuvolan osastonhoitaja, terveydenhoitajia,

perhetyöntekijöitä, perhetyön sosiaaliohjaaja sekä E-P:n hankkeen ja Selevän Paletin

hanketyöntekijät.

Suupohjan kehittäjäperhetyöntekijä ja neuvolan ennalta ehkäisevän perhetyön työntekijät

osallistuivat E-P:n hankkeen Perhetyön kehittäjämentorien tapaamisiin sekä kuuluvat alueen

perhetyöntekijöiden verkostoon.

Hanke osti kehittäjäperhetyöntekijän Leena Huhtamäen palvelua myös varhaiskasvatuksen

konsultoivan perhetyön kehittämiseen. Tehtävänä oli mallintaa konsultoivaa perhetyötä

varhaiskasvatuksessa. Pilottiin valittiin kolme päiväkotia Kauhajoelta: Aron, Filppulan ja Unituulen

päiväkodit. Valinta tehtiin siksi, että kokeiluaika on lyhyt ja Kauhajoella on jo perhetyön resursseja


68

ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Tavoitteena on kuitenkin levittää toimintamalli perhepäivä-

hoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon sekä koko seutukuntaan, kun pilotin tulokset ovat käytettävissä

ja kiertävä perhetyöntekijä aloittaa tehtävässään.

Perhetyöntekijä on kumppani ja työpari varhaiskasvatushenkilöstön kanssa. Työnsä kautta

perhetyöntekijää pidettiin luontevampana yhteistyökumppanina silloin, kun keskustellaan myös

koti- ja vapaa-ajan asioista. Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallin työstäminen

aloitettiin toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa pyydettiin myös

miettimään perheitä, joille he voisivat perhetyötä tarjota. Näin mallia päästiin kokeilemaan

mahdollisimman pian. Kehittäjäperhetyöntekijä hoiti varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön

mallintamisen ja mallia testataan edelleen yhdessä perhetyöntekijöiden ja päiväkotien

henkilökunnan kanssa.

Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön kehittäminen jatkuu varhaiskasvatuksen ja perhetyön

yhteistyönä, vaikka kehittäjäperhetyöntekijä Leena Huhtamäki jäikin äitiyslomalle maaliskuussa

2011 ja Selevä Paletti –hanke päättyy. Vielä ennen hankkeen päättymistä Nokia perhetyöntekijä

Marja Olli oli kertomassa hyviä käytäntöjä perhetyöstä varhaiskasvatuksessa. Hän korosi sitä, että

varhaiskasvatus on tärkeä ennaltaehkäisevän perhetyön työmuoto. Perhetyöntekijä voi olla

varhaiskasvatuksen työntekijöiden tukena esim. olemalla kumppanina vasu-keskusteluissa ja

mukana lapsiryhmän arjen suunnittelussa tai vanhempainilloissa sekä konsultoimassa perustyötä

haastavammissa tilanteissa kun tilannetta arvioidaan, huolta otetaan puheeksi tai mietitään

lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön kehittämisryhmään kuuluvat Kauhajoen

varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti, varhaiskasvatuksen alue-esimies Salme Vesala,

lastentarhanopettajat Saija Uusitalo, Raija Marttila ja Leena Kittilä, kelto Jaana Mäkelä, Kauhajoen

perhetyöntekijät Pia Mattinen ja Miia Andersson, Teuvan perhetyöntekijä Tiina Rajakaski, Teuvan

varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä, Isojoen päivähoidon ohjaaja Päivi Dahlgren,

perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen Karijoelta ja Isojoen perhetyöntekijä Marika Uusitalo

sekä kehittäjäperhetyöntekijä Leena Huhtamäki, Selevän Paletin kehittäjätyöntekijä Merja Hakola

ja hankekoordinaattori Päivi Lapiolahti hankekauden / pilottikokeilun ajan.

Ennaltaehkäisevän perhetyön pilotteihin liittyi olennaisesti kokeiltujen toimintatapojen

vaikuttavuuden arviointi sekä mallinnettujen pilottien raportointi Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja

lapsiperheet ja Selevä Paletti –kehittämishankkeille sekä paikalliselle pilottiryhmälle.

Raportti Neuvolan perhetyöstä liitteenä. Liite 10.


69

5.1.4.4.4. Neuvolan perhetyön kuvaus

Ennaltaehkäisevä perhetyö on toimintaa, jolla pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja

helpottamaan lasten ja perheiden arjen pulmia mahdollisimman varhain. Tavoitteena on

keskustelemalla, ohjaamalla ja yhdessä tekemällä, perheen omien voimavarojen avulla, edistää

perheen arjessa selviytymistä sekä lapsen hyvää kasvua ja kehitystä. Ennaltaehkäisevä perhetyö

on lyhytkestoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista tukea perheelle perheen kotona tai

vertaisryhmissä. Yhdessä perheen kanssa tehdään palvelusuunnitelma, jossa sovitaan työn

tavoitteista ja toimintatavoista. Palvelu on perheille maksutonta.

Ennaltaehkäisevää perhetyötä voidaan tarjota mm. tilanteissa, joissa

- vuorovaikutus lapseen on vaarantunut (hoitoon tai tarpeiden tunnistamiseen tarvitaan apua)

- vanhemman (etenkin äidin) uupumus/ lievä masennus

- arjen sujumattomuus (mm. rajojen asettaminen, arjen organisointi ja pyörittäminen)

- perhettä tukeva verkosto vähäinen tai puuttuu

- erityinen, kuormittava perhetilanne (perhe johon syntyneet kaksoset tai lapset pienellä ikäerolla,

alaikäiset vanhemmat tai yksinhuoltajuuden tai uusperhe)

Neuvolan perhetyön tavoitteena on tukea ja vahvistaa perheen omia voimavaroja ja

asiantuntijuutta. Ohjauksen perhetyöhön tekee äitiys- tai lastenneuvolan terveydenhoitaja.


Neuvolan perhetyön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja avoimen toiminnan kanssa on rakentumassa

mm. perhetyön ryhmätoiminnan kautta. Perhetyöntekijät ovat pitäneet suljettua äiti-lapsi –ryhmää

Perhetupa Soffalla. Samalla äidit, joilla ei ole ollut turvaverkostoa ympärillään, ovat saaneet

toisistaan tukea ja ystäviä. Tutustuminen perhetupaan ja sen emäntään suljetun ryhmän kautta on

madaltanut kynnystä osallistua muuhunkin perhetuvan toimintaan. Näin ollen äidit ja lapset saavat

uusia tuttavia. Ryhmään tai perhetuvalle tuleminen rytmittää arkea ja auttaa myös arjessa

jaksamista.


Ennaltaehkäisevään perhetyöhön kytkeytyy vahvasti monialaisten tiimien toiminta. Tavoitteena olisi

nyt toiminnassa olevien päällekkäisten tiimien karsiminen. Samalla luotaisiin tiimin / tiimien

toiminnalle selkeä rakenne: Kuinka usein tiimi kokoontuu? Ketä tiimiin kuuluu? Milloin puhutaan

pikkulasten asioista? Milloin isompien lasten / nuorten asioista? Kuka johtaa tiimin toimintaa?


70

5.1.4.4.7. Neuvolan perhetyön vaikuttavuus

Arjen pulmissa perheet tarvitsevat matalan kynnyksen palvelua. Neuvolan ennalta ehkäisevän

perhetyön kautta perheet tulevat autetuiksi riittävän ajoissa eikä pulmista pääse syntymään isoja

vanhemmuuden, parisuhteen tai jaksamisen ongelmia, jotka sitten usein johtavat lastensuojelun

asiakkuuteen. Neuvolan perhetyön vähentää korjaavan perhetyön (lastensuojelun perhetyön)

tarvetta tulevaisuudessa.

5.1.4.5. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaihe

Tämän kehittämiskokonaisuuden osalta hankkeen ohjausryhmä joutui kevään 2010 aikana

toteamaan, etteivät asetetut tavoitteet toteudu. Ko kehittämisestä vastannut kehittäjätyöntekijä oli

ensin useaan otteeseen sairauslomalla ja jäi lopulta äitiyslomalle. Syksyllä jouduttiinkin

pysähtymään kehittämisen äärelle ja ohjausryhmässä tehtiin ratkaisu, että tähän kokonaisuuteen

kuuluvat toimenpiteet voidaan jättää toteuttamatta resurssien puutteessa. Äitiyslomalle jääneen

kehittäjätyöntekijän tilalle saatiin uusi osa-aikainen kehittäjätyöntekijä, mutta hänen resurssit

päätettiin suunnata kasvatuskumppanuuteen sekä perhetupatoimintaan.

5.1.4.5.1. Opettajien tutustumispäivät

Koulumaailman hankkeet Suupohjassa; KELPO, Oppilashuolto- ja oppilaanohjaushanke sekä

Selevä Paletti sopivat yhteiseksi kehittämisen kohteeksi mm. opettajien tutustumispäivät esi- ja

alkuopetuksen nivelvaiheessa. Tähän varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheeseen

mallinnettiin Selevän Paletin kehittäjätyöntekijän toimesta Esi- ja alkuopettajien Tutustumispäivät –

käytäntö. Ajatuksena on kaksi tutustumispäivää, joista toisena esiopettaja menee kouluun

alkuopettajan työpariksi seuraamaan opettajan ja koulun toimintamalleja ja vastaavasti

alkuopettaja siirtyy toisena päivänä esiopettajan työpariksi varhaiskasvatukseen. Ko.

kehittämisestä vastanneen kehittäjätyöntekijän jäädessä ensin sairauslomalle ja sitten

äitiyslomalle, ei kokeilua voitu vähäisten kehittämisresurssien vuoksi toteuttaa.

5.1.4.5.2. Keinoja ryhmäytymiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen

Kehittäjätyöntekijän laatima koululaisten ryhmäyttäminen -työkalu ja tietopaketti jaettiin Isojoen,

Karijoen ja Teuvan kouluille syksyllä 2010. Tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvänä koulutuksena

hanke järjesti seutukunnan esi- ja alkuopettajille sekä Lions Quest –koulutuksen että Positiivinen

vuorovaikutus työyhteisössä –koulutuksen.


71

5.1.4.5.3. Teuvan Kelpo-hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainilta

Yhtenä hankkeen toiminnallisena tavoitteena oli mallintaa vanhempainilta teemalla ”Perheen ja

lapsen tukiverkostot”. Tämä työ jäi hankkeelta kesken ko. kehittämisestä vastanneen

kehittäjätyöntekijän jäädessä sairaus- ja äitiyslomalle. Hanke osallistuikin lähinnä

tiedottamiskumppanina Teuvan Kelpo -hankkeen Koulutulokkaiden vanhempainillan

suunnitteluun ja toteuttamiseen.


Kommentti vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta: Parkanossa on onnistuttu syksyllä

2010 luomaan hyvää yhteistyötä esi- ja alkuopettajien välille. Kannattaa pohtia voiko seutukunnalla

hyödyntää Parkanon hyviä kokemuksia.

5.1.4.6. Palautetta Selevän Paletin Laajennetun perhevalmennuksen ja Perhetupa

Soffan työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta

Työryhmässä työskennelleistä 12 palautti arviointikaavakkeen. Yhteenvetona saatujen

palautteiden myötä voisi sanoa, että yhteistyö Selevä Paletti –hankkeen kanssa on koettu

myönteisenä, tehokkaana ja toimivana ja siinä on otettu vanhempien ääni huomioon.

Työryhmätyöskentelyä kuvattiin myös konkreettisen avun, työhön saadun lisätuen ja innostuksen

sekä työhyvinvoinnin lisääntymisenä.

Työryhmätyöskentelyssä nostettiin esiin tasa-arvoisuus, jokaisen työtä kunnioittava ote, topakkuus

työryhmän vetämisessä, kuulemisen kokemus sekä työskentelyn mielekkyys. Myönteisenä koettiin

myös se, että on pysynyt mukana työryhmän työskentelystä, vaikkei ole päässyt paikalle. Sillä

yhteyttä on pidetty myös väliajoilla ja tapahtuneista, päätettävistä asioista on informoitu. Mainittiin

mm. että kokousmuistiot ovat olleet selkeät.

Joku mainitsi tekstissään lauseen ”Ootte olleet ihmisiä ihmisille ” se kuvannee tasa-arvoisuutta,

arvostusta ja kunnioitusta työryhmässä työskenteleviä kohtaan. Kuulluksi tulemisen sekä

vaikuttamisen kokemuksesta työryhmätyöskentelijät antoivat palautteessa arvosanan erittäin hyvin

ja hyvin. ( 10 kpl 4 /erittäin hyvin ja 2 kappaletta 3/hyvin )

Palautetta Selevän Paletin työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta liitteessä. Liite 11.


72

5.2. Kasperin / Selevän Paletin hankesuunnitelman tavoite 2

Lapsiperhepalveluiden johtaminen sekä henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin

vahvistaminen

Pohjautuen KASTE -ohjelman tavoitteisiin:

Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat

Kasperin tavoitteet:

Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien

uusien palvelujen edellyttämällä tavalla

Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista

Osatavoitteet 1.

Puututaan varhain

- tunne-elämän, käyttäytymisen ja opillisten ongelmien ehkäisy konkretisoituu joka tasolla,

varhainen tuki ja häiriöiden hyvä hoito on eheä kokonaisuus

- varhainen puuttuminen on pysyvä osa johtamis- ja yhteistyörakenteita sekä koko kunnan /

liikelaitoksen toimintoja ja päätöksentekoa

- avoimia varhaiskasvatus- ja perhepalveluja sekä matalan kynnyksen osallistumisen muotoja

tarjolla kaikille tarvitsijoille

- yhteisöllisyyden vahvistaminen

Osatavoitteet 2.

Tuetaan lasten kehitystä ja parannetaan palveluja

- lasten kehitystä tuetaan kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa

- uudet ennakkoluulottomat ratkaisut perheiden ja lasten palveluissa

- asiakkaan kannalta aidosti yhtenäinen palvelukokonaisuus

Osatavoitteet 3.

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen ja osaamisen vahvistaminen

- työntekijät / työyhteisöt sitoutuneita uuteen toimintamalliin

- muutosjohtajuus ja ennakointi ovat osa johtamiskulttuuria

Vaikutukset

- hyvä lapsuus ja aikuisuuden psykososiaalisten ongelmien ja laajamittaisen syrjäytymisen ehkäisy

- tarve lapsen sijoittamiseen kodin ulkopuolelle vähenee

- koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-vuotiaiden määrän väheneminen

- asiakas- ja henkilöstöpalautteessa kerätty tyytyväisyys paranee

- palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillintä, mm. erityisopetuksen ja avustajien tarpeen

väheneminen

Lapsiperhepalvelut ovat oikein kohdentuneita

Lapsiperhepalveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus parantuvat


73

5.2.1. Ennakoivan toimintatavan ja moniammatillisten lapsiperhepalveluiden johtaminen

Selevässä Paletissa kehitettyjä palveluita leimaa ennakoiva varhaisen tuen toimintatapa sekä

lapsiperhepalveluiden moniammatillinen ja monialainen yhteistyö. Yhteisen johtamiskulttuurin

rakentaminen koskemaan ylisektorisesti kaikkia lapsiperhepalveluita on tärkeä ja oleellinen

seuraava askel perhepalveluiden kehittämisessä. Ennakoivan varhaisen tuen toimintatavan ja

moniammatillisen lapsiperhepalveluiden johtamisen kokonaisuus on niin laaja, että Selevän Paletin

ohjausryhmässä on todettu tämän vaativan ihan oman hankkeen. Tulevaan Kasperi II:n Etelä-

Pohjanmaan hankkeen Suupohjan alueen pilotiksi valittiinkin ”Monialaisen ennaltaehkäisevän työn

ylisektoraalinen johtaminen”. Tämä pilotti ei nyt budjetin merkittävästä pienentymisestä johtuvan

hankesuunnitelman rajauksen vuoksi voi toteutua. Mahdollisesti joitain osioita monialaisesta

johtajuudesta saadaan kuitenkin tulevaan E-P:n Kasperi II:een.

5.2.1.1. Varhaiskasvatuksen johtajuus

Selevässä Paletissa pienten lasten palveluiden johtamisen osaamisen vahvistamiseen on

paneuduttu varhaiskasvatuksessa johtajuusseminaarin ja kouluttautumisten kautta. Kauhajoen

varhaiskasvatuksen johtajuus –seminaaripäivillä pohjustettiin ennakoivaa ja varhaiseen tukeen

rakentuvaa johtajuutta. Alueen varhaiskasvatuksen johtoa osallistui Pedagogiikan johtaminen ja

toimiva arki –koulutukseen Nokialla. Kouluttajina toimivat Lapselle hyvä päivä - tänään kirjan tekijät

LTO, työnohjaaja Kirsi Nivalainen ja LTO, työnohjaaja, päivähoitoyksikön esimies Petteri Mikkola.

Työtiimien itseohjautuvuuden lisääntyessä ja esimiestyön painottuessa yhä suurempien yksiköiden

hallinnolliseen johtamiseen, haasteeksi on muodostunut pedagogisen työn laatu ja kehittäminen.

Päivittäisjohtaminen on ja pysyy esimiestyön keskeisimpänä haasteena. Varhaiskasvatus-

suunnitelmiin kirjattujen periaatteiden ja pedagogisten painopisteiden vieminen toimiviksi arjen

käytännöiksi ei synny itsestään vaan edellyttää esimieheltä vankkaa pedagogista tietoisuutta ja

kykyä asettaa rajat ja raamit arjen työlle.

Varhaiskasvatuksen esimiehille järjestettiin hankkeen toimesta myös Toimiva

vuorovaikutuskoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä yhteistyötaitoja ja vahvistaa näkemystä

oman toiminnan vaikutuksista erilaisissa tilanteissa. Kouluttajana toimivat Markus Talvio ja Minna

Mannert Helsingistä. Mukana oli 10 varhaiskasvatuksen esimiestä kaikista Suupohjan kunnista

sekä Kauhajoen seurakunnasta.

Kouluttautumisten lisäksi Suupohjan lapsiperhepalveluiden johto on sitoutunut Selevän Paletin

ennakoiviin ja monialaisiin kehittämistoimenpiteisiin ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Myös ylintä


74

johtoa ja luottamushenkilöitä on pidetty ajan tasalla kehittämisen taustoista ja tavoitteista. Näiden

kautta ymmärrys ja osaaminen ennakoivaan ja monialaiseen toimintaan on lisääntynyt.

5.2.1.2. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma -prosessi

Vuoden 2008 alussa voimaan tulleen lastensuojelulain 2 §:n mukaan kunnan tai useamman

kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun

järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka

hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä

vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65§:n mukaista talousarviota ja

– suunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelusuunnitelman tulee kattaa kunnan eri hallintokunnat.

Suunnitelman tekeminen toimii myös välineenä eri hallintokuntien välisen yhteistyön

kehittämisessä. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä päätti kokouksessaan 2.11.2009 §

159, että liikelaitoskuntayhtymän alueelle Isojoelle, Karijoelle, Kauhajoelle ja Teuvalle laaditaan

yhteinen lastensuojelusuunnitelma ja suunnitelmaa valmistelemaan nimettiin ohjausryhmä.

Suunnitelma nimettiin Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi.

Hyvinvointisuunnitelman visioksi on kirjattu

”Suupohjan lapset ja nuoret elävät turvallisen

ja hyvän lapsuuden ja nuoruuden.”

Hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmään kuuluivat: Suupohjan LLKY:n sosiaalipalvelujohtaja Pekka

Rahkonen (puheenjohtaja), lapsiperheiden sosiaalityön johtava sosiaali-työntekijä Paula Uusi-

Hakala (sihteeri), neuvolan osastonhoitaja Seija Haavisto, perheneuvolan sosiaalityöntekijä Saija

Soinila, perhetyön ohjaaja Anna-Liisa Kaukola-Risku, perheneuvolan psykologi Marja Virolainen,

LLKY:n johtokunnan jäsen Teijo Toivonen, LLKY:n johtokunnan jäsen Marketta Nummijärvi,

peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi (yhteistoimintalautakunnan edustaja), varhaiskasvatusjohtaja

Kirsi Koski-Säntti (Kauhajoen sivistyslautakunnan edustaja), erityisluokanopettaja Jaana Volanto-

Salo (Kauhajoen sivistyslautakunnan edustaja), varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä (Teuvan

varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan edustaja), erityisopettaja Heidi Herrala (Isojoen

sivistyslautakunnan edustaja), perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen (Karijoen kunnan

kasvatus- ja opetuslautakunnan edustaja), Selevä Paletti -hankkeen projektikoordinaattori Päivi

Lapiolahti (ohjausryhmän kutsuma asiantuntijajäsen)

Hyvinvointisuunnitelman käytännön valmistelusta vastaavaan työrukkas –työryhmään kuuluivat

ohjausryhmän jäsenistä: Marketta Nummijärvi, Arja Aromaa, Marja Virolainen, Päivi lapiolahti ja

Paula Uusi-Hakala


75

Selevän Paletin toimesta tuotettiin raporttiin tausta-aineistoa, mm. lähtötilannetietoa varhais-

kasvatuksesta, opetuksesta ja lapsiperheiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista,

kokemuksellista tietoa pienten lasten vanhemmilta, 4-luokkalaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä

asiantuntijuuteen liittyvää hyvinvointitietoa. Lisäksi hankekoordinaattori osallistui sisällöllisen

tekstin tuottamiseen ja suunnitelman ulko- ja tekstiasun muokkaukseen. Suunnitelma on valmis ja

sen toimenpide-ehdotukset ovat mukana tulvien vuosien taloussuunnittelussa.

Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma liitteenä. Liite 12.

5.2.1.2.1. Arviointia ja pohdintaa

Perhepalveluiden näkökulmasta tavoitteena on saada eri sektoreiden johtajien, päättäjien,

työntekijöiden ja perheiden kesken yhteinen näkemys tulevaisuuden suunnasta ja käytännön

toimintatavoista. Hankkeen näkökulmasta keskijohto on ollut hyvin sitoutunutta toimintatapojen

kehittämiseen, samoin kuin eri sektorien työntekijät. Ylemmälle johdolle tulee paljon asioita

käsittelyyn ja monenlaista strategia- ja linjatyötä on käynnissä yhtä aikaa. Siksi ei voidakaan

edellyttää tietämystä ja perehtymistä kaikkiin asioihin ilman erityistä asioiden esille nostamista.

Tässä täytyy toimijoiden ja hankkeen olla itse aktiivinen. Hanke onkin pyrkinyt olemaan aktiivinen

tiedottaja ja sanansaattaja koko hanketoiminnan ajan.

Saumattomat ja eheät palvelukokonaisuudet ovat riippuvaisia kuntien / liikelaitoksen strategioista

ja johtajuuden käytännöistä. Hankkeen osalta voidaan olla tyytyväisiä että, hankkeen tekemät

kyselyt niin toimijoille kuin vanhemmille on hyödynnetty paitsi hankkeen omassa toiminnassa niin

myös Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmatyöskentelyssä. Hankekoordinaattori on

lisäksi ollut asiantuntijajäsenenä mukana Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman

tuottamisessa. Suunnitelmassa näkyy vahvasti ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien

palveluiden merkitys.

Kehitetty varhaiskasvatuksen Kuvastin –työkalu kannattaa ottaa käyttöön oman työn ja työyhteisön

kehittämisvälineeksi.


Seleväpalettilaiset ovat olleet aktiivisia johdon suuntaan. Tämä on mahdollistanut mm. kyselyjen

tulosten hyödyntämisen strategiatyössä.


76

5.2.2. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen

Selevän Paletin toiminnan arvona ja kehittämistä ohjaavana toimintatapana on ollut sekä

toimijoiden että toimijoiden ja perheiden välinen kasvatuskumppanuus. Toimintatapojen

kehittäminen käynnistyi vanhempien ja lapsiperheiden toimijoiden kuulemisesta. Vanhempien ja

lapsiperhepalveluiden toimijoiden kuulemisen perusteella valittiin kehittämisen kohteeksi joitakin

lapsiperhepalveluja. Suupohjan perhekeskustoimintamallin sateenvarjon alla kehitetyt palvelut

liittyvät pienten lasten elämänkaareen kuuluviin kehitysympäristöihin. Kehitettyjä palveluja olivat

laajennettu perhevalmennus, kotiunikoulu, perhetupatoiminta ja neuvolan ennalta ehkäisevä

perhetyö. Kehittämistyöryhmien kokoamisessa on otettu huomioon monialainen toimijoiden sekä

vanhempien edustus.

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen keskittyi asiakkaan kohtaamiseen, kunnioittavaan ja

arvostavaan vuorovaikutukseen sekä ammatillisen osaamisen vahvistamiseen niissä työtavoissa ja

toiminnoissa, jotka olivat hankkeen kehittämistyön kohteena. Työtapojen uudistamisen

kehittämisalueet ja koulutuskokonaisuudet valittiin toimijalähtöisesti. Kasvatuskumppanuuskoulutus

on tarjonnut vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen taitoja ammatillisen työn tueksi. Se toimii

monialaisen toiminnan kehittämisen ja yhteistyön toteutumisen kantavana ja saattelevana voimana

myös hankkeen jälkeiseen elämään.

Myös toimijoiden jaksamisesta huolehtiminen on ollut tärkeää kaikkien osapuolten ja monialaisten

palveluiden toteutumisen kannalta. Toimijoiden osallisuuden vahvistaminen ja sen merkitys

kehittämistyössä otettiin huomioon voimauttavassa koulutuksessa sekä henkilöstön mentorointi- ja

muutosprosessikokonaisuudessa. Tarkoituksena oli herättää toimijoita huomaamaan oman

osallisuuden ja vaikuttamisen merkitys ja väylät.

Eväitä tulevaisuuteen

Koulutuksissa tarkasteltiin myös oman hyvinvoinnin ja erityisesti työhyvinvoinnin merkitystä ja

vaikutusta ammatillisen kasvuun; yhteistyöhön, työmotivaatioon ja kaiken kaikkiaan laadukkaaseen

työotteeseen. Mentorointisysteemin luominen monialaisen työyhteisön toimintatavaksi voisi

parhaimmillaan lisätä henkilöstön hyvinvointia huomattavasti. Toiminnalle vain on annettava aikaa

ja luotava selkeä toimintasysteemi (mm. vaitiolo, kannustus jne).

Kommentti vertaisarviointikumppanilta Pirkan Perhepalveluilta:

Parkanossa on käytetty Learning Cafe ja Open Space –menetelmiä mahdollistamaan monialaisten

toimijoiden keskustelua arkityöhön liittyvistä yhteisistä teemoista.


77

5.2.2.1. Voimaannuttava kehittämisote & voimaannuttavat kehittämispäivät

5.2.2.1.1. Miksi voimaantumista tarviittiin?

”Pelkkä tieto yhteisöön tuotuna ei muuta toimintaa. Ulkoa tuleva ohje siitä mitä pitäisi kehittää, ei

muuta käytänteitä. Työkäytänteiden muuttaminen lähtee siitä, että yhteisö tunnistaa itse

dialogisessa prosessissa kehittämisen tarpeensa ja ryhtyy etsimään siihen tarvitsemaansa tietoa ja

sen osaamista” (Liisa Heinämäkeä siteeraten)

Tähän ajatukseen pohjaten hanke lähti tekemään kuntakierroksia ja tapaamaan toimijoita. Heidän

äänen kuuleminen oli yksi hankkeen arvoista, sillä asiakkaan (joksi toimijat voidaan myös laskea)

äänen kuuleminen, osallisuus ja vaikuttaminen olivat ohjenuora ja työskentelytapa myös meille

toimijoille. Vaikka hankesuunnitelman tavoitteita olivat olleet luomassa myös toimijat, niin

mahdollisen muutosvastarinnan kuuleminen ja tiedostaminen uuden hankkeen alussa auttaa

motivoimaan ihmisiä yhteiseen tavoitteeseen.

Hankkeen kuulemiskierroksella havaittiin, että toimijakunta on Kauhajoella tapahtuneen tragedian,

sikainfluenssarokotusrumban ja peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymän myötä tulleiden muutosten

jälkeen vielä väsymystilassa. Hanketoimijat pysähtyivät tämän asian äärelle ja todettiin, että

tarvitaan voimauttavaa toimintaa ennen uuden aloittamista.

5.2.2.1.2. Miten koulutukset toteutettiin?

”Se mikä tulee sisältä päin, ei väsytä.”

Kuulemiskierroksen kautta saatujen johtopäätösten perusteella järjestimme joka kunnassa

moniammatillisen voimauttavan sekä samalla virkistävän ja yhteistyöhön motivoivan iltapäivän.

Tavoitteena oli kuulla hankesuunnitelmaan peilaten mitä tarpeita, odotuksia ja toiveita toimijoilla on

hankkeelle, millaisia työmenetelmiä, tavoitteita ja mahdollisuuksia he näkevät. Yhtälailla

kartoitettiin myös uhkakuvia ja tämän hetkisiä käytössä olevia resursseja. Tavoitteena oli

voimavaraistaa toimijoita sisältäpäin. Kääntyen katsomaan ympärille mutta myös sisälle itseen,

miten itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa omassa työssään.

Voimaantuminen edellyttää aina pysähtymistä. On oltava aika ja paikka miettiä omaa tilannetta niin

yksin kuin yhdessäkin. Se on prosessi, jossa kukaan ulkopuolinen ei voi ikään kuin tiputtaa toiselle

voimavaroja, vaan omat voimavarat on löydettävä itse. Kuitenkin toisten apu on merkittävä,

esimerkiksi silloin kun omien arvojen ja itselle merkityksellisten asioiden pohtiminen yhdessä

muiden kanssa avaa tietoisuutta mihin haluaa suunnata voimavaransa.


78

Illan tavoitteena oli myös käynnistää moniammatillista yhteistyötä. Illassa eri alan ammattilaiset

kohtasivat, tutustuivat ja kuulivat mitä ajatuksia, toiveita ja odotuksia kullakin on. Näin syntyi uusia

tuttavuuksia, uusia ideoita ja ajatuksia ja yhteinen henki lähteä työskentelemään hankkeen eteen

käynnistyi. Etuna oli se, että aiemman Helminauha -hankkeen kautta moni oli jo tietoinen

toisistaan. Nyt ryhmäytyminen ja tutustuminen kävivät nopeammin. Hankkeen työntekijät saivat

tärkeää tietoa niistä haasteista ja uhkakuvista, joita toimijoilla oli ja toisaalta mahdollisuuden luoda

yhteisiä unelmia ja tavoitteita hankkeelle. Yhdessä työskentelyn kautta saatiin myös aikaan

yhteistä orientaatiota ja visiota tulevasta lapsiperheiden palveluita kehittävästä hankkeesta.

Kun tehdään yhdessä, myös alkutyö, motivointi ja sitoutuminen on vahvempaa ja toimijat ovat

mukana paremmin. Sen voi sanoa onnistuneen ainakin perhevalmennuksen, perhetupatoiminnan

sekä ennalta ehkäisevän perhetyön osalta, joihin myös hankkeemme toiminnat keskittyivät.

Toisaalta etumme ehdottomasti oli, että alueella oli totuttu hanketyöskentelyyn. Muutosvastarintaa

ei ollut nähtävissä niin suuressa määrin kuin voisi olettaa.

5.2.2.1.3. Illoista iloa monille

Voimaannuttavien koulutusiltojen kohderyhmänä olivat neuvolan, varhaiskasvatuksen, esi- ja

alkuopetuksen sekä perhetyön väki, myös perheneuvolan, sosiaalityön ja 3. sektorin toimijat oli

kutsuttu mukaan. Koulutuksiin Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella osallistui yhteensä 209

eri alan ammattilaista (25 Teuvalla, n.140 Kauhajoella, 22 Karijoella, 25 Isojoella).

Illan ohjelma myötäili hankkeen tavoitteita toiminnallisia ja ryhmämenetelmiä käyttäen. Me -

näkökulman synnyttämiseen käytettiin unelmointia. Tavoitteiden luomista ja sitouttamisen

pohdintaa käytiin yksilö- ja ryhmätyöskentelynä; ”Miten itse voin vaikuttaa että päästään

parhaimpaan tulokseen”. Arvopohdintaa omassa työssä hyödynnettiin yksiötehtävällä, jossa kukin

joutui miettimään omaa arvomaailmaansa ja miten se näkyy muille. Myönteisen palautteen kautta

nostettiin esille omaa jaksamista sekä osallisuuden ja vaikuttamisen merkitystä omaan työhön ja

hyvinvointiin.

5.2.2.1.4. Arviointia ja pohdintaa

Koska nykyaikana vanhempien (asiakkaiden) haasteet ja tarpeet ovat moninaisia ja vaativat

työntekijältä monenlaista osaamista, on hyvä että yhteistyössä eri ammattikuntien kanssa voitiin

sopia työkäytännöistä, luoda uusia malleja ja toimintatapoja sekä hyväksyä erilaisia näkemyksiä ja

ajatuksia. Löysimme yhteistä visiota sekä pääsimme käsittelemään seikkoja, jotka edistävät

yhteistyötä lapsiperhepalveluiden kehittämistyössä. Hyvin onnistuessaan yhteistyö tuo uutta

näkökulmaa niin asiakkaalle kuin työntekijällekin. Vuoropuhelu ja toisiltaan oppiminen saa aikaan


79

myös voimavarojen lisääntymistä.

Yhteistyön käynnistyminen sekä sitouttaminen hankkeen tavoitteisiin onnistui koulutusten ja

pysähtymisen kautta. Alkuopettajien osallistumisen olisi toivonut olevan runsaampaa. Heidän

osaltaan työaikakäytännöt sanelivat innostumista iltapäivän ja illan ohjelmaan.

Omien arvojen ja asenteiden löytäminen vaatii itsensä kuuntelemista. Sen kautta kokemus

kuulluksi tulosta auttaa myös kuulemaan asiakasta ja ymmärtämään arvostavan työotteen

merkityksen asiakaskontaktissa niin perhevalmennuksessa kuin muissakin kohtaamisissa, oli

kyseessä sitten yksilö tai ryhmä. Hankkeen aikana pääsimme erinomaiseen innovatiiviseen

vuoropuheluun toimijoiden ja hanketyöntekijöiden välillä.

Palautteiden perusteella toimijat kokivat illat oman työn / oman hyvinvoinnin kannalta hyödyllisenä

puolet osallistujista piti iltaa erittäin hyödyllisenä

Hyödyn ajateltiin olevan sitä, että

on saanut uusia ideoita ja ajatuksia

sai potkua yhteisötyöhön, ilta oli avoimuutta edistävä ja positiivista asennetta levittävä

oivalsi oman itsen vaikuttamisen työssä jaksamiseen

ryhmätöiden ja yhdessä keskustelun koettiin olevan hyödyllistä

myös vertaistuen saaminen koettiin hyödyllisenä

sai mahdollisuuden itsen tutkiskeluun, sai oman jaksamisen lisääviä tekijöitä ja sai uutta näkökulmaa

käytiin arvopohdintaa

5.2.2.1.5. Pohdintaa vaikutuksista

Thomas Gordon, amerikkalainen psykologi, sanoi osuvasti esitellessään täydenkupin –teoriaa:

”Mikäli kuppini on tyhjä, minun on vaikea kaataa siitä muille, joten minun on ensin syytä täyttää

kuppini niin voin ja jaksan ammentaa siitä muille.” Työelämään ja erityisesti hankeyhteistyöhön

tämä sopii vallan hyvin. Voidaksemme palvella tai kehittää jotakin uutta riittävän hyvin, meidän on

voitava riittävän hyvin.

Oma työhyvinvointi lähtee oman sisäisen voimaantumisen tunteen vahvistumisesta. Yksi

tärkeimmistä askeleista hyvinvointiin, on omien tarpeiden, toiveiden ja resurssien tunnistaminen.

Toiseksi tärkeintä on uskaltautua kertomaan niistä muille. Jotta voimaantuminen olisi työssä

mahdollista, meidän on hyvä tutkiskella omia arvojamme, tarpeitamme, voimavarojamme ja olla

tietoisia siitä, mikä meitä palkitsee ja auttaa jaksamaan.

Vastuuta omasta hyvinvoinnista kun ei voi ulkoistaa ja sysätä muille, vaan meidän on jokaisen

muistettava pitää huolta itsestämme. Jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa. Tunne siitä,


80

että voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, omaan elämäänsä ja omaan työhönsä, on merkittävä

voimaantumisen kokemuksessa.

Palautteiden pohjalta voidaan todeta, että tämän tapaiset koulutukset ovat tarpeellisia.

Nimenomaan pysähtymisen, ideoimisen, voimavaraistamisen ja yhteistyön synnyttämisen

kannalta. Tässä lienee hyvä myös todeta, että tarve tämän tyyppisille päiville on olemassa. Aika

ajoin olisi hyvä pysähtyä miettimään omaa työtä, hyvinvointia ja jaksamista, myös arvioimaan

yhteistä toimintaa ja sen tulevaa suuntaa. Arvostus, luottamus ja kunnioitus yhdessä

työskenteleviä toimijoita kohtaan on rakentunut jäsentyneemmin ja näkynyt konkreettisemmin, kun

aloitimme hanketyön rauhallisesti yhdessä visioiden.

Yhteinen työskentely-ympyrämme sulkeutuu, kun hanke päättyy yhteiseen koulutusiltaan. Se toimii

yhtenä osana arviointia, tavoitteiden, toiveiden ja työskentelyn merkityksen pohdintana. Näin

saamme arvokasta palautetta ja yhtälailla hyvän kokemuksen yhdessäolosta ja mahdollisuuden

palkita ja kiittää yhteistyökumppaneita yhteisestä työskentelystä lapsiperheiden parhaaksi.

5.2.2.2. Kasvatuskumppanuus

5.2.2.2.1. Miksi kehittää kaskua?

Hankkeen alkuvaiheessa Selevä Paletti teki kyselyn Suupohjan alueen varhaiskasvatusyksiköiden

toimijoille kartoittaakseen mitä tarpeita, toiveita ja odotuksia hankkeen tavoitteisiin nähden heillä

on. Kyselyissä nousi vahvasti esiin tarve vahvistaa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Se

vaatii työntekijältä monenlaista tietoa ja taitoa, sillä lapsiperheiden elämä ei ole nykyään helppoa

monenlaisten vaatimusten keskellä. Työntekijältä vaaditaan joustavuutta ja kykyä tarkastella omia

työtapojaan ja asenteitaan näkökulmaa laajentaen. Yhteistyön kehittämistarpeisiin vastataksemme

lähdettiin selvittelemään saatavilla olevia erilaisia koulutuksia ja työmuotoja. Muiden Kaste -

hankkeiden kautta saimme tietoa kasvatuskumppanuuskoulutuksesta, jota niin Oulussa kuin

Hämeenlinnassakin oli jo toteutettu hyvällä menestyksellä. Heidän hyviin kokemuksiinsa

pohjautuen päätettiin vahvistaa toimijoiden yhteistyötaitoja hankkimalla kasvatuskumppanuuden

osaamista seutukunnalle. Kasvatuskumppanuus on kirjattu myös varhaiskasvatuksen perusteisiin

(vasu), laatua kodin ja koulun yhteistyöhön –laatusuosituksiin sekä opetusministeriön

perusopetuksen laatukriteereihin. Näiden kirjausten tavoitteena on saada vanhemmat ja

ammattilaiset tiiviimpään yhteistyöhön lapsen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voinemme todeta, että

vanhemmat ovat yhä enemmän sysäämässä / tarjoamassa kasvatusvastuuta heille ja kuitenkin


81

lapsen kasvatuksen päävastuun tulee olla vanhemmilla. Jotta vanhemmuutta tukevaa toimintaa

voidaan edistää, henkilöstön vastuulla on luoda sisällölliset ja rakenteelliset edellytykset

vanhempien tukemiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen lapsensa asioissa niin

varhaiskasvatuksessa kuin esiopetuksessakin. Tarjoamalla koulutusta ja lisäämällä toimijoiden

tietoisuutta yhdessä työskentelystä (niin vanhempien kuin yhteistyökumppaneidenkin kanssa),

voimme lisätä innostusta ja mahdollisuuksia työskennellä tuota tavoitetta kohden.

Kasvatuskumppanuuskouluttaja -koulutus toteutettiin kuuden päivän kokonaisuutena Vaasassa ja

Seinäjoella yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -hankkeen sekä

Pohjanmaan Perhekaste -hankkeen kanssa. Kouluttajina toimivat Aini Ronkainen ja Taisto

Lehtinen. Kouluttajakoulutukseen osallistuivat Selevä Paletin kehittäjätyöntekijät Merja Hakola ja

Kaija Kulmala, Teuvan varhaiskasvatusjohtaja Leena Kittilä sekä Karijoen Myrkyn koulun

johtajaopettaja Petra Niemi. Kasvatuskumppanuusajatuksen ja toimintamallin jalkauttaminen

Suupohjan seutukunnalle toteutettiin ko. kouluttajien toimesta.

5.2.2.2.2. Mitä kasvatuskumppanuus on?

Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen

tuntijoita. Siinä on kyse kuulemisen, kunnioituksen, dialogisuuden ja luottamuksen periaatteesta

molemmin puolin. Kasvatuskumppanuus syntyy tietoisen toiminnan tuloksena ja syvenee

vähitellen. Dialogisuuden kautta rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja luottamuksellista keskustelu-

ilmapiiriä vanhempien ja henkilöstön välille (myös henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kesken).

Kasvatuskumppanuus on luottamusta ja huolen jakamista arjen kasvatuskysymyksissä

vastavuoroisesti sekä jaettua kasvatusvastuuta, jossa erilaiset näkökulmat hyväksytään ja

uskalletaan ottaa esille. Kasvatuskumppanuuden kautta ammattikasvattaja saa tukea ja

arvostavaa suhtautumista omaan tehtäväänsä ja vanhempaa autetaan ylläpitämään ja

vahvistamaan suhdettaan lapseen. - Marjatta Kekkonen-

Kasvatuskumppanuuskoulutuksen tavoitteena on tarjota osallistujille työvälineitä kasvatus-

yhteistyöhön niin perheiden, vanhempien kuin lasten ja lapsiperhepalvelujen ammattilaisten

kanssa. Koulutuspäivien aikana käydään läpi vanhemmuuden, lapsuuden, kasvattajuuden ja

kumppanuusperusteisen asiakastyön teemoja kokemuksellisen oppimisen ja tiedollisen

lähdeaineiston avulla.

5.2.2.2.3. Miten kasvatuskumppanuuskoulutusta kehitettiin?

Kasvatuskumppanuuskouluttajakoulutuksen saanut neljän hengen porukka toimi

kasvatuskumppanuus-koulutuksen kehittäjätyöryhmänä. Työryhmä arvioi, suunnitteli ja kehitti


82

alueen omaa kasku- koulutusohjelmaa kuulleen mm. alueen varhaiskasvatuksen esimiesten

toiveita ja tarpeita. Työryhmä toimi myös työnohjauksellisena ryhmänä itselleen, saaden tukea

kouluttajana toimimiseen. Keskusteluja toisen kouluttajan kanssa käytettiin myös itsearviointina

jokaisen koulutuksen jälkeen. Tavoitteena oli miettiä omaa toimintaa kouluttajana sekä illan

toimivuutta, onnistumista ja haasteita.

Koulutuksen sisällöt huomioon ottaen ohjelma muotoutui ryhmän tarpeita vastaavaksi niin, että

valtakunnallista koulutuksen rakennetta muutettiin vastaamaan paremmin alueen koulutustarvetta.

Mm. huolen puheeksi ottamisen osuutta jätettiin vähemmälle käsittelylle, sillä alueella on ollut pari

vuotta sitten laaja ja tiivis Huolen puheeksi otto – koulutus. Myös vasun kehittämistyö on

seutukunnalla saatu juuri päätökseen, joten kevensimme myös sen aihealueen käsittelyä. Lisäksi

työryhmä päätti, että perhepäivähoitajien koulutuksessa keskityttiin käytännönläheiseen

teoriankäsittelyyn lisäten harjoitusten, demonstraatioiden ja esimerkkien määrää.

Koska kohderyhmät olivat erilaisia, myös sisältöjen suunnittelun tuli vastata osallistujien tarpeita.

Koulutusrytmitys suunniteltiin vastaamaan kohderyhmän tarpeita sekä mahdollisuutta osallistua

mahdollisimman joustavasti koulutukseen. Niinpä päädyimme perhepäivähoitajien ryhmän kanssa

7 kerran ilta- ja lauantaikoulutukseen ja muiden ryhmien osalta 5 päivän päiväkoulutukseen.

Koulutuspaikat valittiin toimivuuden ja kurssin asettamien vaatimusten pohjalta, niin että ne

mahdollistivat ryhmätöiden ja harjoitusten tekemisen.

Työryhmä huomioi sisällön suunnittelussa myös kouluttajien omaa asiantuntemusta eri

aihealueilla. Kehittäjätyöntekijä Kaija Kulmala toi kurssilaisille tutuksi aivojumpan metodeja

ylläpitämään vireystasoa ja jaksamista. Leena Kittilän asiantuntemus varhaiskasvatuksen

esimiehenä rikasti kurssilaisten varhaiskasvatuksen tietotaitoa. Petra Niemellä, koulun johtajana,

on taas vahva asiantuntemus koulupuolen asioihin, hän vahvisti joukkoa monialaisilla

näkökulmillaan. Lisäksi Petra Niemi on tehnyt Koulu matkalla kasvatuskumppanuuteen –

proseminaaritutkimuksen, joka mahdollisti syvempää tietoutta kasvatuskumppanuuden käsittelyyn.

Kehittäjätyöntekijä Merja Hakolan asiantuntemus tunne- ja vuorovaikutussektorilla otettiin

huomioon painotettaessa kurssin sisältöjä ja materiaaleja. Huumorilla oli keskeinen osa niin

kehittämistyötä kuin koulutuskokonaisuuksiakin. Luonnollisesti myös koulutukseen osallistujien

asiantuntemusta ja erityisosaamisia huomioitiin.

Kasvatuskumppanuuden kehittämistä tukeva messumatka Ouluun varhaiskasvatusmessuille

tehtiin marraskuussa 2010. Mukana oli yhteensä 19 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Merja

Hakola osallistui Vanhempien voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta -koulutukseen

syventääkseen yhdessä työskentelyn teemaa. Kasvatuskumppanuuskouluttajat Petra Niemi,

Leena Kittilä sekä kasvatuskumppanuuskoulutuksessa olleet Sari Tumelius ja Jaana Mäkelä


83

osallistuivat Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa –kasvatuskumppanuuden jatkokoulutus-

päivään Seinäjoella.

Selevä Paletti tarjosi kasvatuskumppanuuskoulutusta koko Suupohjan alueen lapsiperhetoimijoille.

Vuoden 2011 aikana toteutettiin neljä koulutuskokonaisuutta, kaksi Kauhajoella ja kaksi Teuvalla.

Kolme koulutusta kohdistettiin pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja yksi järjestettiin

moniammatillisena koulutuksena. Koulutuksiin osallistui yhteensä 62 lapsiperheiden toimijaa (33

Kauhajoelta, 4 Karijoelta, 3 Isojoelta sekä 22 Teuvalta).

Hankkeen työntekijät kokosivat Kasvatuskumppanuuteen liittyvän kansion ja materiaalipaketin,

jossa on koottuna ja esiteltynä kaikki kaskukoulutukset sisältöineen, koosteineen ja tarvittavine

lisämateriaaleineen. Myös aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, Petra Niemen proseminaarityö

Koulu matkalla kasvatuskumppanuuteen, sekä perhevalmennukseen kehitetty ohjaajan käsikirja

ovat mukana kansiossa. Kansiot ovat jatkossa kaikkien kasvatuskumppanuus-koulutuksen

käyneiden kouluttajien vapaassa käytössä.

5.2.2.2.4. Arviointia ja palautteita

Koulutuksen käyneiden palautteissa kiitosta sai uudenlainen malli kouluttaa. Tehtävien,

harjoitusten ja demonstraatioiden merkitys kokemuksellisessa oppimisessa koettiin hyvänä ja

vaikuttavana. Kaiken kaikkiaan koulutusta pidettiin tärkeänä oman ammatillisuuden kehittymisen

kannalta; koulutuksessa joutui ja sai pohtia omia työmenetelmiään yhdessä turvallisen ryhmän

kanssa. Palautteissa mainittiin myös omien vuorovaikutustaitojen lisääntyneen koulutuksen myötä.


84

Osallistujien palautteessa oli myös mainittu , että koulutuksesta saatiin välineitä perheen

kohtaamiseen sekä hankalien asioiden esiin ottamiseen. Onnistumisen kokemusta kuvasi myös

lausahdus, jossa osallistuja kertoi havahtuneensa huomaamaan vanhempien asiantuntijuuden

hyödyntämisen merkityksen perheen tapaamistilanteessa. Kouluttajat saivat myös hyvää

palautetta koulutuksessa vallinneesta arvomaailmasta; kuuntelu, keskustelu, luottamus ja

kunnioitus nostettiin esille.

Palautekyselyistä poimittuna nousee esille kurssin hyödyllisyys ja kurssisisällön saama palaute.

Kysymykseen kuinka hyödyllisenä pidit koulutusta työsi kannalta, todettiin, että koulutus nähtiin

hyödyllisenä ja sen sisältöön oltiin tyytyväisiä. 47 vastanneesta 31 sanoi koulutuksen olleen erittäin

hyödyllinen ja 16 hyödyllinen oman työn kannalta. Yhtään vastausta ei ollut kohdissa ”ei kovin

hyödyllinen” tai ”ei lainkaan hyödyllinen”. Koulutusohjelman sisältöön 47 vastaajasta 32 oli erittäin

tyytyväinen ja tyytyväisiä oli 15. Yhtään vastausta ei ollut kohdassa ”ei lainkaan tyytyväinen” tai ”ei

kovin tyytyväinen”.

Kouluttajien kannalta koulutukset olivat erittäin innostavia ja rohkaisevia. Koulutusten aikana näki

hyvän vuorovaikutustaitojen kehittymisen kurssilaisten keskuudessa. Kurssien yksilöllinen rytmitys

ja runko koettiin hyvänä, näin saatiin kurssilaisten äänet kuuluviin ja kouluttajien erityisosaaminen

esille. Sisältöjä painotettiin ottaen huomioon varhaiskasvatuksen esimiesten ja osallistujien tarpeet

ja toiveet, sillä perhepäivähoidon, päiväkotihenkilöstön sekä moniammatillisen ryhmän tarpeet

olivat erilaisia. Mm. Perhepäivähoitajien kurssi sisälsi käytännönläheisempää teorian käsittelyä

harjoitusten, demonstraatioiden ja esimerkkien kautta.

5.2.2.2.5. Koulutuksen vaikutukset

Nykyisin puhutaan varhaisesta puuttumisesta, sitä helpottaa ja auttaa onnistunut

kasvatuskumppanuus, jossa luottamuksen syntyminen henkilöstön ja vanhempien välillä helpottaa

vaikeiden asioiden esille ottamista. Vanhempien näkökulmasta hyvin toimiva kasvatuskumppanuus

lisää avoimuutta ja yhdessä toimimista. Näin onnistunut yhdessä työskentely

lapsiperhepalveluissa, oli kyseessä sitten varhaiskasvatus tai terveyspalvelut, auttaa perhettä ja

toimijoita toimimaan kohti yhteistä tavoitetta, perheen hyvinvointia. Kun vanhemmat saavat

arvostusta ja kokevat, että heitä kunnioitetaan oman lapsensa asiantuntijana, heidän on helpompi

ottaa myös hankalat asiat esille ja vastaan. Koulutuksessa harjoiteltavat tärkeät

vuorovaikutustaidot tuottavat mallin, joka on hyvä esimerkki sekä lapsille ryhmässä että myös

vanhemmille yksittäisessä kanssakäymisessä. Näin taidoista hyötyvät niin lapset kuin

vanhemmatkin.


85

Työntekijän näkökulmasta on selvää, että kun on saanut työmenetelmiä omaan työhönsä,

vuorovaikutuksen keinoja hankaliin tilanteisiin ja näkökulmia oman toiminnan vaikutuksiin, oman

työn arvostus lisääntyy. Työssä onnistumisen kokemus lisää työssä jaksamista ja innostaa

tarkastelemaan omia työmenetelmiään, kehittämään itseään ja näin pysymään ajassa mukana.

5.2.2.2.6. Pohdintaa tulevaisuuteen

Kasvatuskumppanuuskoulutus on saanut julkisuutta koko seutukunnalla. Paikallislehdet

(Kauhajoen kunnallislehti, Suupohjan seutu ja Tejuka) ovat kirjoittaneet kasvatuskumppanuudesta

sekä haastatelleet osallistujia. Myös kurssille osallistuneiden innostus on levinnyt kentälle

innoittaen uusia jäseniä hakeutumaan kurssille.

Kasvatuskumppanuuskoulutusta pidetään parityönä. Selevä Paletti -hanke loppuu ja vain toinen

kehittäjätyöntekijöistä jatkaa Kauhajoen varhaiskasvatuksen palveluksessa. Suupohjan alueelle jää

kolme kouluttajaa, yksi Karijoelle, yksi Teuvalle ja yksi Kauhajoelle. Jotta kasvatuskumppanuuden

hyvät taidot ja ideologia saisivat edelleen jatkoa ja voisivat laajentua lapsiperheiden toimijoiden

kentällä, tarvitaan lisää kouluttajia.

Kasvatuskumppanuuskoulutuksen käyneiden tietotaidosta on hyvä pitää huolta. Jotta

koulutuksesta saatu hyöty voisi elää ja jatkua, tarvitaan menetelmäohjauksia säännöllisin väliajoin.

Näin voidaan ylläpitää motivaatiota ja innostusta kasvatuskumppanuudesta perustyössä.

Myös kasku -peruskurssien jatkamista pidetään tärkeänä. Moniammatillisten kurssien

järjestäminen on tärkeää moniammatillisen yhteistyön kehittymisen kannalta. Peruskurssien

lisääminen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen piiriin järjestelmällisesti on oleellista

kasvatuskumppanuuden leviämisen ja juurtumisen kannalta. Yhtä tärkeää on tarjota myös

esimiestasolle koulutukseen osallistumista, näin koulutuksen merkitys ja vaikuttavuus syvenee.

Kun kaikilla on käytössään samat välineet, kasvatuskumppanuuden arvot läpäisevät kaikki tasot.

Johdon tehtävänä on varmistaa kasvatuskumppanuuskouluttajien mahdollisuus käyttää omaa

työaikaansa muiden toimijoiden säännölliseen kouluttamiseen sekä huolehtia myös toimijoiden

mahdollisuudesta osallistua koulutukseen. Lisäksi täytyy sopia miten Kasvatuskumppanuus-

käytännöt tehdään näkyviksi eri toimialoilla ja –pisteissä.


86

5.2.2.3. Toimintamallien kehittämistä tukevat koulutukset

Jokaisen Selevän Paletin kehittämiskohteeksi valitun toimintamallin kehittämistä on pyritty

vahvistamaan myös tarjoamalla niihin liittyvää koulutusta, joko omana koulutuksena tai

mahdollistettu osallistumista muiden järjestämiin koulutuksiin.

Hyvinä oppimis- ja kehittämisfoorumeina ovat olleet myös hankkeen järjestämän bench marking –

käynnit Ylöjärvelle, Nokialle, Forssaan, Heinolaan, Ouluun ja Jyväskylään. Niistä on saatu

virikkeitä ja kehittämisen suuntaa mm. tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen, kodin ja

koulun yhteistyöhön, ennalta ehkäisevän perhetyön malleihin, perhetupatoimintaan, perhe-

valmennukseen ja yleensä perhekeskustoimintamallin kehittämiseen.

Yhdessä Pirkan Perhepalvelujen kanssa järjestettiin Kauhajoella ennaltaehkäisevään perhetyöhön

ja kotiunikoulutoimintaan liittyvät benchmarkkaustreffit. Treffeillä Pälkäneen ennaltaehkäisevä

perhetyö esittäytyi Suupohjan perhetyöntekijöille ja Suupohjan kotiunikoulumallin esiteltiin

Pälkäneen perhetyöntekijöille ja terveydenhoitajille.

Laajennetun perhevalmennuksen mallintamiseen liittyvä koulutus on kerrottu Suupohjan

perhevalmennusmallista kertovassa osiossa. Vanhemmuuden vahvistamiseen ja tukemiseen

liittyvinä tilaisuuksina ja koulutuksina osallistuttiin / järjestettiin mm. Vauvojen ja pikkulasten

unihäiriöt –koulutus, Rajat ja rakkaus –vanhempainilta, Ero lapsiperheessä –koulutus, Vanhempien

voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta –koulutus, Perhetyö varhaiskasvatuksessa –reflektointi-

iltapäivä, Kiusaavatko pienetkin lapset –seminaari, Monialaiset palvelurakenteet / Palveluohjaus –

koulutus, NEPSY –tietokurssit sekä Kasperin perhepalveluryppään yhteinen Kumppanina perhe -

seminaari.

Kelto Jaana Mäkelä teki Ero lapsiperheessä -koulutuksesta yhteenvedon, joka jaettiin päivähoidon,

perhetyön ja neuvolan henkilökunnalle. Kehittäjätyöntekijä Merja Hakola koosti Kiusaavatko

pienetkin lapset –koulutusmateriaalin ja se levitettiin koko Suupohjan varhaiskasvatusväelle tueksi

omaan työhön. Ennaltaehkäisevän perhetyön perhetyöntekijä Leena Huhtamäki osallistui

Vanhempien voimavarakeskeinen ohjaus ja neuvonta -koulutukseen tavoitteena vahvistaa tietoa ja

näkemystä yhteistyön monimuotoisuudesta.

Kehittäjätyöntekijä Merja Hakola piti Tunnekuohuisen asiakkaan kohtaaminen - koulutusta ja

voimaannuttavaa koulutusosiota teemalla ”Miten jaksan työssäni” niin oman seutukunnan

toimijoille kuin maakunnankin perhetyöntekijöille heidän aluetapaamisissaan.


87

6. POHDINTA

Ajatuksia kehittämistyöstä

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja on uudistettu monialaisesti ja moniammattillisesti

sektorirajat ylittäen. Suupohjan lapsiperheiden Selevää palveluPalettia kehitettäessä otettiin

huomioon lapsiperheiden tarpeet, toiveet ja odotukset. Tämä on lisännyt lasten ja perheiden

osallisuuden kokemusta. Palveluiden kohdentaminen tarpeita vastaavaksi vaikuttaa pitkällä

tähtäimellä perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Arvokasta tietoa saatiin niin Suupohjan 4.-luokkalaisille kuin heidän vanhemmilleenkin suunnatusta

hyvinvointikyselystä sekä Suupohjan 3-8-vuotiaiden lasten vanhemmille tehdystä palvelukyselystä.

4.-luokkalaisten kysely toteutettiin sähköisenä oppituntien aikana ja vastausprosentti oli lähes sata.

Vanhempien kysely oli täytettävissä kuntien kotisivujen kautta. Tämä toimintatapa on vanhemmille

vielä ilmeisen outo, sillä vastausprosentti oli vain n. 20. 3-8-vuotiaiden lasten vanhemmille

lähetettiin 400 kyselylomaketta lasten lukumäärien suhteessa eri kuntiin ja niitä palautettiin 219,

joten vastausprosentti oli 54,8. Kokemustietoa kerättiin myös jalkautumalla sinne missä perheet

kohtaavat. Näiden kuulemisten tuotokset saatiin näkyviin Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointi-

suunnitelmaan. Näin ollen ääni tulee kuuluviin jatkossakin, kun hyvinvointisuunnitelmaa päivitetään

ja siihen kerätään seurantatietoa myös kokemustiedon muodossa.

Onnistumisen helmiä

Selevälle Paletille tunnusomaista oli kehittämisote, jossa asiantuntijaroolista siirryttiin enemmänkin

reflektoivaan kanssakäymiseen. Monialainen ja monitoimijainen tapa tehdä työtä perustui

kunnioittavalle ja arvostavalle keskinäiselle kumppanuudelle. Osallistava kehittämisote teki

hankkeen kumppanuusrakenteesta eri lapsiperhepalveluiden toimijoiden ja käyttäjien kesken

luontaisen ja toimivan. Arviointi rakenteistui hankkeen aikana osaksi kehittämistyötä ja

toimintamalleja. Siitä tuli tärkeä vaikuttamisen välinen niin toimijoille kuin vanhemmillekin.

Syntyneeseen Suupohjan perhekeskustoimintamalliin ja lapsiperheiden palvelupalettiin on

punaisena lankana kirjattu kasvatuskumppanuus, osaamisen ja osallisuuden lisääminen sekä

vanhemmuuden ja vertaisuuden tukeminen. Näin hankkeen aikana hyväksi koetut toimintatavat ja

löytyneet yhteiset arvot jatkavat elämää vielä hankeajan jälkeenkin.


88

Jatkokehittämisehdotukset

Selevä Paletti aikoo jättää Suupohjan seutukuntaan vielä viimeisillä metreillään ainakin kaksi

lausuntoa / kehittämisehdotusta: toisen Monialaisen johtamisen rakenteiden kehittämisestä ja

toisen Palveluohjauksellisen työtavan käyttöönotosta.

Ajatuksia tulevista askelista

Kasvatuskumppanuuskoulutusten jatkaminen

Tavoitteena on kouluttaa kaikki Suupohjan alueen varhaiskasvatuksen työntekijät ja tarjota

koulutusta myös moniammatillisesti muille lapsiperhepalveluiden työntekijöille.

Perhekeskusideologiasta fyysiseen perhekeskukseen

Kaikki lapsiperheiden palvelut saman katon alta

Ylisektoraalinen, monialainen johtajuus

Palveluohjauksellinen, neuvova työote

Monialaisen johtamisen rakenteiden kehittäminen

Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma → kokonaiskäsitys lasten ja nuorten

hyvinvoinnista (strateginen johto hallintokuntiin nähden lintuperspektiivistä) ja ohjausväline

käytännön työn tekemiselle → poikkihallinnollinen johtoryhmä → lasten ja nuorten hyvinvoinnin

johtaminen → palveluiden kokonaisvaltainen koordinointi ja kehittäminen


89

Lähdeluettelo

1. Hankesuunnitelma

2. Arviointisuunnitelma Robsonin kaavion mukan

3. Suupohjan perhevalmennusmalli –kaavio

4. Perhevalmennuskertojen ohjelma

5. PP-esitys Suupohjan perhevalmennusmallista

6. Perhevalmennuskutsu

7. Perhevalmennus -kortti vanhemmille

8. Kotiunikouluesite vanhemmille

9. Perhetupa Soffan esite

10. Neuvolan perhetyön raportti

11. Palautetta työryhmätyöskentelyssä mukana olleilta

12. Suupohjan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma


90

Selevä Paletti - LoppuraporttiKASTE –ohjelma Kaste on Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen...

Documents

Transcript of Selevä Paletti - LoppuraporttiKASTE –ohjelma Kaste on Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen...