Raamit kaulassa – rakenteet ja johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla
description
Transcript of Raamit kaulassa – rakenteet ja johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla
Raamit kaulassa – rakenteet ja johtaminensosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla
Kuntamarkkinat 14.9.2011
Jenni AiraksinenToni K. LaineTampereen yliopistoJohtamiskorkeakoulu
Tutkimuksen kohdealueet
Päijät-Hämeen läntinen perusturvapiiri (Oiva)Keski-Karjalan yhteistoiminta-alue (Helli)Pohjois-Satakunnan yhteistoiminta-alue (PoSa)Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)Peruspalvelukuntayhtymä SelänneKuntayhtymä Kaksineuvoinen
• Miten yt-alueen organisaation tavoitteet on sisäistetty ja ovatko tavoitteet yt-organisaation piirissä olevien toimijoiden näkökulmasta olleet oikeita?
• Miten yt-alueorganisaation tavoitteet on saavutettu ja onko toteutus ollut onnistunutta?
Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan seuraavissa teemoissa:-johtamisen ja päätöksenteon tehokkuus, -sopivuus ja asiantuntevuus sekä tiedon ja palautteen käsittelyn ja hyödyntämisen toimivuus-tilaaja-tuottaja toimintatavan soveltaminen (tuotteistamisen tilanne, sopimusohjaus, yhteisjohtajuus luottamus ja sitoutuminen, roolien toimivuus sekä ongelmien käsittely)- taloudellinen kestävyys (kustannusten kehittyminen, palvelutuotannon tehostuminen)- omistajaohjauksen kehittyminen (peruskunnan ohjausrooli ja ohjaustunne) -henkilöstön sitoutuminen muutoksiin, jossa järjestelmän näkökulmasta on kiinnostavaa se, miten kuntaomistajan ja palveluita tekevän henkilöstön välinen kommunikaatio, kehittämiseen osallistuminen asiantuntemuksen hyödyntäminen)
- Erillisenä teemana raportissa käsitellään aineistosta noussutta paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuteen ja yhteistoiminta-alueen kanssa rinnakkaiseloon liittyvä kysymys. Tematiikassa käsitellään paikallisyhteisön kokonaisedun ja yhteistoiminta-alueen taloudellisen edun välistä ristiriitaa.
Tutkimus pähkinänkuoressa
Tuloksia
Tarve uusiin rakenteisiin• Endogeeninen ymmärrys
(palvelujen turvaaminen, hajanaisuuden poistaminen)
• Eksogeeninen paine (Paras-laki, vahva lähikaupunki, pakotettu yhteistyö)
• Kustannusten hallinta päämotiivi kaikilla yhteistoiminta-alueilla
Muutosta ei hyväksytä
Muutosta ei hyväksytä, mutta siihen taivutaan
Muutos hyväksytään
Resistanssi
Muutoksen monet kasvot
Toni K. Laine 2010
• Yhteistoiminta-alueilla edetään pääsääntöisesti kustannusnäkökulma etusijalla, hankaloittaa toiminnallista kehittämistä.
• Omistajien lyhytjänteisyys kustannussäästöjen tavoittelussa hankaloittaa säästöjen etsimistä toiminnan kautta asettamalla luoville
kokeiluille limiitin.• Kehyksiin pitäisi saada joustavuutta potentiaalisia hyötyjä
luovien hankkeiden kohdalla.• Ongelmana substanssiasiantuntemuksen puute
omistajaohjauksessa – mahdollisuuksia ei osata erottaa resurssien allokoinnissa. Tiltu saattaa hankaloittaa kommunikaatiota, mikäli tilaajaan ei ole
toimivaa yhteyttä.• Aiheuttaa pitkällä aikavälillä myös riskin
asiantuntijaorganisaatioiden näivettymisestä ”kehittäjätyyppien” ottaessa hatkat.
• Näkyy myös rakennekeskustelussa. Palveluverkkoa halutaan väkisin ylläpitää tiukalla kehysresurssilla, mutta poliittista arvovalintaa säästöjen löytämiseksi ei tehdä lainkaan työnnetään yt-organisaatiolle tai toteutetaan irrationaalisesti (esim. lainvastaisesti).
Paradoksaalinen limiittiodotus
Kehittämisen momentum sakkaa asiantuntijaorganisaatioissa, koska fiskaalinen kehys ei salli perustamiskustannuksia eikä luovia kokeiluja
Kustannuslimiitti - reaalisesti
kasvava ”nollakasvu”
Todellisuus
Luottamushenkilöiden
odotukset
”Suuruuden ekonomia, synergia,
suuremmat hartiat, säilyvä palveluverkko”
”Ei aikaa kehittää, turha ideoida kun
mikään ei saa maksaa mitään”
Kehittäminen ja
kustannussäästöihin
tähtäävät innovaatiot
Päätöksenteko yhteistoiminnassa
• Konsensushakuisuus tärkeää erityisesti kuntien yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä,
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä opittu, että äänestyspäätökset johtavat usein järjestelmäkriisiin
• Toisaalta erityisesti palvelurakennekysymyksissä ja alueellista kattavuutta koskevissa kysymyksissä agonismi saattaa lamauttaa organisaation.
• Kunnat saattavat varoa tiukasti puuttumasta toistensa asioihin
palvelurakennekeskustelua siirretään jatkuvasti eteenpäin.• Mahdottomuus pitää yllä nykyistä rakennetta
tiedostetaan avoimesti päätöksiä ei tehdä “poliittisen itsemurhan vuoksi”.
Demokratiakäsitysten ja suunnitteluteorioiden sekamelska julkisten
palveluiden järjestämisessä• Yhteistoiminta-alueilla on tunnistettavissa suunnitteluteorioiden ja demokratiateorioiden ristiriita. Kamppailua käydään kehittämisnäkemysten ensisijaisuudesta.
JärjestämisteoriaInkrementaalinenKommunikatii-vinen
DemokratiakäsitysAsiantuntijuusAggregatiivinen
ToimintamalliAsiakaskeskeinen
Sov. Bäcklund & Mäntysalo 2009Peltonen et. al. 2011
Onko yhteistoiminnalla tulevaisuutta?
• Muulla kuin hierarkiarakenteella toimivia palveluiden järjestämis- ja tuottamismalleja on jatkuvasti ”vaalittava”, sillä usein organisaatiossa vaihtuvuus erityisesti poliittisten päättäjien osalta on suuri.
• Mikäli mallin halutaan kestävän, uusia luottamushenkilöitä on perehdytettävä ja sitoutettava toimintatapaan.
• Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Yt-alueilla on useita eri tason järjestelmäkriisejä, joiden lähde voi olla esimeriksi paikallispolitiikassa ja syvällä itsehallinnollisissa kysymyksissä.
• Kuntien välinen sujuva yhteistyö on aina haaste. Yhteisissä organisaatioissa yhdenkin kunnan sisäiset muutokset esimerkiksi poliittisessa arvoympäristössä saattavat lamauttaa myös yhteistoiminnan.
• Alueelliseen kattavuuteen, laadukkuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät kiistat kärjistyvät resurssien vähentyessä. Valtion suunnanmuutospolitiikka lisää epävarmuutta.
• Mitkä ovat oikeita ratkaisuja yhteistoiminnan turvaamiseksi ja mitä tarkoittavat yhdenvertaiset palvelut ja yhdenvertaiset mahdollisuudet?
Media
Kunnat omistajina
Kokemuksia kiireestä
Kokemus huonoista vaikutus-
mahdollisuuksista
Väestö vanhene
e ja sairastuu
Kuntien tulot
vähenevät ja sote-menoilla
kova paine kasvaa
Poliittinen päätöksente
ko
Toiminta-ympäristön ja toiminta-edellytysten muutos
Johtavat viranhaltij
at
Asiakkaiden ja kuntalaisten kokemukset palveluiden laadusta ja
riittävyydestä
Asiakkaiden ja kuntalaisten
maailmaHenkilöstö
Kuntalaisten tarpeet
Ei sitoutumista
yhteiseen organisaatioo
n
Muutoshälyä
Johdon kokeminen etäisenä
Palvelurakennetta koskevaa vaikeaa harkintaa