Heippa lukijat!

Taas on kevät ja sehän tietysti vaikuttaa myös vireystilaan ja mieleen.

Jos talvella tuntuu siltä, että voi kun väsyttää, niin nythän tilanne on

päinvastainen. Virtaa riittää vaikka muille jakaa. Tulee tehtyä asioita,

joita ei talvella monikaan tee.

Tuntuuko siltä, että joka paikassa on pölyä? Se liittyy lisääntyneeseen

auringonvaloon ja tästä johtuen myös siivousinto lisääntyy. Kämppä on kuin

hävityksen kauhistus. Tavaraa on joka paikassa liikaa ja ne on aina tiellä.

Mutta kevät ei vielä ole täydessä terässä. Joten muista lämmin vaatetus.

Päivän jatkuessa tekee mieli ulos. Itseni kohdalla lumi on pienoinen este.

Toivottavasti se sulaisi pian, koska haluaisin päästä itsekin ulos. Sääkin

saisi lämmetä, ettei tarvitsisi pukeutua kuin lumiukko.

Reipasta mieltä lukijoille!

Iloinen Viesti

Ilmestyy: kerran kuukaudessa

Julkaisija: Iin Työhönvalmennuskeskus, Oulunkaaren kuntayhtymä

Jakelu: Iin Työhönvalmennuskeskus, Iin kirjasto, Oulunkaaren kuntayhtymän

asumisyksiköt ja työ- ja päivätoimintayksiköt, Oulunkaaren internetsivut

Päätoimittaja: Sirpa Kröger

Tilaukset, juttuvinkit ja palaute: iloinenviesti@oulunkaari.com, 050 310 7227

Irtonumeron hinta: 3 euroa, vuosikerta:30 euroa/vuosi

LASKIAISRIEHA Perjantaina 24.2. meillä oli vähän etukäteen laskiaisrieha, johon tietysti

kuuluivat perinteisesti laskiaispullat ja makkarat. Ohjelmaa oli

jumppamatto pariviesti, polttopalloa ja toki perinteistä mäenlaskua.

Me lehti- tiimiläiset emme valitettavasti kerenneet osallistua, meillä oli

lehteen liittyviä tärkeitä töitä, mutta saimme mekin makkaraa ja

laskiaispullakahvit syödäksemme.

Meidän perjantai kävijät olivat tietysti mukana ja lisä vahvistuksena oli

naapurista päivätoiminnan väki. Kaikki osallistujat palkittiin

lakritsipötköllä

Kylläpä ulkoilijoita olisi voinut luulla omenoiksi, niin punaiset posket olivat

jokaisella.

AJANKOHTAISTA

KEHITYS JA RESURSSIJOHTAJA

ANU VUORISEN HAASTATTELU

SOTE UUDISTUKSESTA!

Olen Anu Vuorinen ja työskentelen

Oulunkaarella kehitys -ja resurssi johtajana

Eli työskentelen tällä hetkellä puoliksi Oulunkaarella ja puoliksi PoPSTer -

työryhmässä. Tehtävänäni on tehdä yhteistyötä Oulunkaaren kuntien

kanssa ja katsoa että resurssit ovat oikein käytössä. Teen

maakuntauudistus valmistelua

1. Kertoisitko meille mikä tämä paljon puhuttu SOTE-uudistus

tarkoittaa?

Vuoden 2019 alusta nämä sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten esim.

lääkäripalvelut, hoitaja palvelut siirtyvät kunnilta maakunnille. Esimerkiksi

Pohjois -Pohjanmaan palvelut siirtyvät Pohjois -Pohjanmaan maakunnan

järjestettäviksi.

2. Milloin uudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaan?

Vuoden 2019 alusta. Soten valmistelu on käynnissä täyttä päätä ja

varmasti työtä riittää sen voimaantulon jälkeenkin.

3. Mitä maakuntia SOTE-uudistus tulisi koskemaan

Sote uudistus koskee kaikkia 18 Mannersuomen maakuntaa. esim. Iin

kunnan sote-palvelut siirtyvät Pohjois-Pohjanmaakunnan vastuulle.

4. Miten se näkyisi esim. erityisryhmien palveluissa

Lähtökohtana on, että pystyttäisiin tuottamaan palvelut nykyistä

yhdenvertaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Erityisryhmille tämä

tarkoittaa sitä, että palvelut tullaan säilyttämään jatkossakin lähellä

asiakasta. Uudistuksen tavoite on, että asiakkaat voisivat elää

mahdollisimman mielekästä elämää ja asua tutussa ja turvallisessa

ympäristössä ja saada palveluja läheltä. Sote -uudistukseen kuuluu myös

valinnan vapaus, joka mahdollistaa asiakkaan valita mistä palvelunsa ottaa

5. Palvelut ja neuvonnat muuttuvat osittain digitaaliseksi. Miten

varmistetaan että ne jotka eivät osaa niitä käyttää saavat myös

laadukasta palvelua?

Lähtökohtaisesti pyrimme siihen, että sähköiset palvelut olisivat niin

helppokäyttöisiä, että jokainen pystyy omien taitojensa mukaan

käyttämään niitä. Kuitenkin nykyiset palvelut, esimerkiksi puhelinpalvelu,

säilyy edelleen. Uusien sähköisten palvelujen ohjaukseen tullaan

panostamaan jatkossa voimakkaasti.

Sote- uudistukseen kuuluu myös valinnan vapaus, mikä tarkoittaa, että

asiakas voit itse valita mistä sote-keskuksesta hän haluaa palvelunsa

ottaa. Jos asiakas ei osaa tehdä itse valintaa on siihen saatavilla

henkilökohtaista apua ja tukea .

6. Sote uudistuksessa puhutaan paljon terveyspuolesta, entä

sosiaalipuolen muutokset.

Tulevaisuudessa sote-keskuksista saa myös sosiaalipalvelujen ohjausta ja

neuvontaa sekä myöhemmin sosiaalipalveluja laajemminkin. Asiakas voi

tulevaisuudessa kerran vuodessa valita sote-keskuksen jossa haluaa

asioida. Sote-keskuksia voi perustaa joko maakunta tai yksityinen,

esimerkiksi vaikka nykyinen Mehiläinen tai Attendo, myös järjestöt voi

perustaa oman sote-keskuksensa.

Lähipalvelut on tarkoitus turvata asiakkaalle myös jatkossa. Voi myös

käydä niin että palveluntarjonta erikunnissa laajenee.

7. Kertoisitko henkilökohtaisesta budjetista?

Tulevaisuudessa asiakkaan palveluntarve arvioidaan, jonka mukaan sitten

päätetään minkälaisia palveluja hän tarvitsee. Mikäli asiakas tarvitsee

sote-keskuksen tarjoamia palveluja laaja-alaisempi palveluja, hänelle

voidaan laatia maakunnan liikelaitoksessa oma henkilökohtainen budjetti.

Tällöin asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen

tuottamiin palveluihin raha käytetään. Näitä voivat olla henkilökohtainen

avustaja tai kuljetuspalvelut.

8. Miten työkeskuksen käy?

Jatkossa työkeskuspalvelut siirtyvät maakunnalle, ja maakunnat päättävät

missä työkeskukset sijaitsevat, mutta arvoisin kuitenkin, että Työ ja

päivätoiminta palvelut säilyisivät lähipalveluina ja asiakasta lähellä.

9.Kuinka tuttu sinulle on tämä meidän iloinen viesti lehti?

Se on hyvin tuttu lehti, luen jokaisen numeron.

SOTE – UUDISTUS TIIVISTETTYNÄ PoPSTer = POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI – JA TERVEYSHUOLTO

UUDISTUKSEN VALMISTELU

SOTE = SOSIAALI- JA TERVEYSHUOLTO

SOTE-KESKUS = SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUITA.

SE TARKOITTAA TAVALLISIMPIA TERVEYDENHUOLLON PALVELUITA SEKÄ

SOSIAALIHUOLLON NEUVONTAA JA OHJAUSTA

KAIKKIEN KUNTIEN SOSIAALI JA TERVEYSALAN PALVELUT SIIRTYVÄT

VAJAAN 2 VUODEN KULUTTUA MAAKUNTIEN JÄRJESTETTÄVIKSI.

SUOMESSA ON 18 MAAKUNTAA + AHVENANMAA. YKSI NÄISTÄ ON

POHJOIS-POHJANMAA MAAKUNTA, MIHIN ME KUULUMME, JA

MEIDÄN MAAKUNNASSA 30 KUNTAA.

JATKOSSA SOSIAALI- JA TERVEYS PALVELUT TUOTETAAN SOTE

KESKUSTEN KAUTTA JA LAAJEMMAT PALVELUT MAAKUNNAN

KAUTTA ASIAKKAAN TARPEEN MUKAAN

TULEVAISUUDEN SOTE ALAN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖNANTAJA ON

MAAKUNTA, YKSITYINEN TAI JÄRJESTÖ.

ASIAKAS VOI ITSE VALITA MISTÄ SOTE KESKUKSESTA HAKEE PERUS

SOTE PALVELUT ESIM. LÄÄKÄRIPALVELUT.

ASIAKASMAKSU ON SAMA, SE ASIOIKO ASIAKAS MAAKUNNASSA VAI

YKSITYISESSÄ SOTE-KESKUKSESSA EI VAIKUTA ASIAKAS MAKSUUN.

MIELEKÄS ELÄMÄ JA ARKI TUTUSSA YMPÄRISTÖSSÄ.

VALINNAN VAPAUS

HARVOIN KÄYTETTYJÄ ERITYISPALVELUJA ON TARKOITUKSEN

MUKAISTA KESKITTÄÄ

ARJESSA TARVITTAVAT PALVELUT OLISIVAT LÄHELLÄ, JOPA OMALLA

KOTISOHVALLA KÄYTTÄEN ESIM. TIETOKONEELLA TAI TABLETILLA

LÄHTÖKOHTANA ON, ETTÄ ASIAKAS SAA LAADUKASTA PALVELUA

KUUKAUDEN AVOTYÖNTEKIJÄKertoisitko itsestäsi, kuka olet?

Minä olen Marianna Hiltula. Ikäni on 26v. Asun Simossa.

Olen töissä Lohipirtillä ja Kahvila Suffelissa. Kahvila

aukaistiin Simon terveyskeskuksen aulassa 11.1.2017

Mitä työnkuvaasi kuuluu?

Lounas astioiden tiskaaminen ja laitto koneeseen.

Pyykkien peseminen/viikkaaminen.

Kukkien kastelu. Leipominen kahvilaan, Keittiön ja

ruokailutilojen pöytien siistiminen, pyyhin myös oven

kahvoja aina välillä. Kahvilan pitäminen ja asiakaspalvelu

Kuinka kauan olet tehnyt tätä työtä?

Olen tehnyt tätä työtä 1,5vuotta. Kahvilan pitämistä marraskuusta lähtien

Pidätkö työstäsi?

Minä pidän työstäni todella paljon.

Mikä on helpointa työssäsi?

Leipominen kahvilaan, Astioiden tiskaaminen ja

laitto koneeseen, Pyykkien peseminen/viikkaaminen

Kukkien kastelu. Keittiön ja ruokailutilojen siistiminen

Mikä on vaikeinta työssäsi?

Isosta rahasta antaminen oikein takaisin.

Onneksi minulla on laskin apuna, jolla voi laskea kuinka paljon voi antaa takasin

asiakkaalle. Myönnän että minulla ei ole hyvä matikka pää, mutta uskon että siinäkin

harjaantuu.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Omassa asunnossa teen: Pesen pyykkiä, viikkaan kuivat kaappiin. Pesen astioitani

tiskikoneessa. Luen Pohjolan Sanomia, Täytän ristikoita.

Teen ruokaa omassa asunnossani Pidän yleissiisteyttä yllä eli kotini siisteys on tärkeää

minulle!

Siivoan kotini itse. Hoidan ja annan rakkautta omalle kissalleni, leikitän kissaani Käyn

raittiissa ilmassa ulkoilemassa eli lenkillä. Käyn myös kylässä parhaan kaverini luona.

HUPI, VIIHDE, MUSIIKKI

ONNELI, ANNELI JA SALAPERÄINEN MUUKALAINEN

Sanna kävi avustajan kanssa Finnkino Plazassa Oulussa elokuvissa

katsomassa Onneli, Anneli ja Salaperäinen Muukalainen.

Elokuvissa oli tällä kertaa vähän väkeä. Elokuva oli mukava.

Onneli ja Anneli olivat tässä elokuvassa isompia tyttöjä jo, siis kasvaneet

edellisestä elokuvasta.

KARAOKE DISKO

Keskiviikkona 22.2. Sirpa, Noora ja Susanna kävivät avustajiensa kanssa

Oulun tahkokankaan palvelukeskuksessa järjestettävissä jo periteiseksi

muodostuneessa karaoke diskossa.

Sirpa otti osaa karaokeen ja lauloi kappaleen Minä toivon. Kappaleen

alkuperäinen esittäjä on Katri-Helena.

Jokainen esiintyjä sai pokaalin. Esiintyjiä oli n. 70.

Päivä oli tosi mukava. Muutakin ohjelmaa kuin karaokea oli esim.

brakedance esitys, esiintyjänä oli nuori noin. 10 vuotias poika, joka oli

todella taitava. Nuorimies pyöri kuin tuulimylly.

Musiikkia oli laidasta laitaan Kaija Koota, Lauri Tähkää yms.

Tanssilattia oli vilkkaassa käytössä koko ajan.

KERTOISITKO ITSESTÄSI,

KUKA OLET?

Olen Hannele Pöykiö,

Iin vanhuspalveluissa olen

palveluesimiehenä ja vastuualueena

on Iin ja Kuivaniemen asumispalvelut

ja hoiva hoito.

MITÄ TYÖNKUVAASI KUULUU?

Työnkuvaan kuuluu omien yksiköiden henkilöstöhallintoa, työvuorojen

suunnittelu, lomien suunnittelu, sijaisten hankkiminen, työsopimusten

tekemistä. Vastaan omien yksiköiden taloudesta että, meille annetut

rahat riittävät. Varsinaisesti hoitotyössä en ole mukana, mutta muuten

olen mukana asiakastyössä kun meille tulee uusia asukkaita, niin heidän

kohdallaan teen päätöksiä heidän hoitonsa yms suhteen. Myöskin

monenlaista yhteistyötä kotipalvelun ym. yksiköiden kanssa.

Työntekijöiden kanssa yhteistyössä kehittämme työtämme

KUINKA KAUAN OLET TEHNYT TÄTÄ TYÖTÄ?

Iin Kunnan palvelukseen tulin osastonhoitajaksi 2004 siitä lähtien olen

ollut täällä töissä esimies tehtävissä. Sitten tuli kuntaliitos ja nyt olen

Oulunkaaren kuntayhtymällä.

PIDÄTKÖ TYÖSTÄSI?

Pidän, minusta tämä on monipuolista työtä. Monesti päivät ei kyllä

samanlaisia ole.

TYÖLLISTÄT 4-5 AVOTYÖNTEKIJÄÄ, MITÄ TYÖTÄ

AVOTYÖNTEKIJÄT OSASTOILLA TEKEVÄT?

Pyykkihuollossa on työntekijöitä, sitten on tätä asukkaiden

virkistystoimintaa, sitten on ruuan jaossa mukana.

MITÄ MIELTÄ OLET AVOTYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPANOKSESTA?

ONKO TYÖ TARPEELLISTA?

On se kovastikkin tarpeellista. Tuo meidän pyykkihuoltokin tulee kaksi

kertaa viikossa, niin kyllä siitä iso apu on, että niitä on lajittelemassa

muitakin meidän hoitajien lisäksi. Sitten on tuo ruokahuolto, avotyöntekijä

huolehtii meille ruokakärryt keittiöltä ja vie pois. Ja samoten tämä

asiakkaiden virkistystoiminta, kirjan lukeminen ja laulaminen. Kyllä kaikilla

on ihan oikiasti oma paikkansa tässä meidän porukassa.

OLETKO LUKENUT MEIDÄN ILOISTA VIESTIÄ?

Olen lukenut. Nyt silmäilin tämän tammikuun lehden. Aina kun se tulee

tänne, niin luen.

KUINKA MONTA TYÖNTEKIJÄÄ ALAISUUTESI KUULUU?

Täällä jos kaikki vuosilomasijaiset ja muut lasketaan. Yhteensä 60.

Kuivaniemessä 30 alaista ja samoten täällä Iissä 30. Meillä on asukkaita

Iissä 38 ja Kuivaniemessä on 36.

MITÄ HARRASTAT?

Minä harrastan ratsastusta. Mulla on oma hevonen. Ja tytölläni on

myöskin oma hevonen. Tyttö harrastaa ratsastuskilpailua sillä omalla

hevosellaan. Talleilla menee kaikki illat ja vapaa-ajat.

MINKÄLAISTA PALAUTETTA SAAT MEIDÄN TYÖSTÄMME?

Asukkailta ei hirveästi tule palautetta, mutta meidän työntekijät antavat

hyvin palautetta. Teidän työtä arvostetaan ja jos teistä joku on joskus

päivän pois, niin heti käymme kysymässä saadaanko tilalle joku, yleensä

ollaan saatu. Minusta meillä on ollut hyvä yhteistyö kaikin puolin.

KAUNEUS JA HYVINVOINTI

Tässä kirjoittaessani mietin, kuinka vuosi onkaan kulunut jälleen nopeasti.

Varmaan myös sinä mietit samaa!

Toivottavasti olet saanut minulta paljon neuvoja ihonhoitoon ja muistat

hyödyntää niitä päivittäin.

Nyt ajattelin siirtyä eri aiheeseen. Kun iho on hoidettu, on kivempi myös

sitä ehostaa. Ehostus eli meikki, näyttää silloin kauniilta ja luonnolliselta.

AIHEENA SIIS PÄIVÄMEIKKI.

Vaihe 1. Meikkivoide

Meikkivoide tasoittaa siis ihonväriä ja tarvittaessa

peittää ihon pieniä virheitä, kuten finnejä.

Muistathan ensin puhdistaa ihosi ja levittää alle

kosteusvoiteen ja sen päälle meikkivoiteen.

Kuten ihonhoitotuotteet myös meikkivoide valitaan ihotyypin mukaan.

Rasvaiselle iholle kevyt mattapintainen, kuivalle kosteuttava.

Päivämeikin tarkoitus on olla kevyt ja raikas ja korostaa kauneimpia

piirteitäsi. Siihen et tarvitse läjää tuotteita, ihan muutama riittää. Meikki

suojaa ihoa päivän aikana.

Annostele voidetta kämmenelle ja levitä pieninä määrinä kasvoille. Voit

sipaista hieman myös luomille, älä kuitenkaan silmään. Muistathan

häivyttää hyvin rajat.

Hyvä vaihtoehto on myös ns. CC-voide joka on hieman hoitavampi ja

sisältää aurinkosuojan

Vaihe 2. Puuteri

Puuteri kiinnittää meikkivoiteen!

Meikin tekemisessä luonnollisin vaihtoehto on

jauhemainen (kuvassa) irtopuuteri.

”Kopista” sitä vähän kämmenelle ota

kasvolappuun puuteria ja painele tasaisesti

pieniä määriä kasvoille. Myös luomille, sillä näin silmämeikki pysyy

paremmin.

Vaihe 3. kulmat

Halutessasi voit lisätä kulmiin hieman väriä!

Vedä pienenpieniä viivoja kulmakarvojen suuntaat.

Valitse kulmaväri ihonvärisi, tyylisi tai hiustesi

mukaan, viimeisin paras. Kulmavärejä löytyy tussina, kynänä tai palettina.

Kuvassa kulmatussi

Vaihe 4. Silmät

Lisää silmiin hieman luomiväriä. Hyvä perusväri ja

luonnollisin on esim. ruskea, se sopii kaikille.

Sipsuttele luomivärisiveltimellä, väriä kevyesti ja

pienin määrin luomille. Käytä vaaleaa luomiväriä luomen

sisänurkkaan ja tummempaa ulkonurkkaan. Halutessasi voit myös rajata

hieman ripsien tyveen luomiväriä kapealla siveltimellä ylä- ja alaluomelle.

Näin korostat silmän muotoa!

Vaihe 5. Ripsiväri

Lisää ripsiisi lopuksi väriä!

Värinä hyviä päivämeikkiin ovat musta ja ruskea

Vaihe 6.

Sipaise lopuksi luonnollisen väristä huulikiiltoa huuliisi! Lopputulos on

luonnollinen!

LOPPUTULOS

Tuotteet voit valita haluamastasi sarjasta!

Itse käytän Oriflamea.

Kysymyksiin vastaan tuttuun tapaan sähköpostitse ja kirjeitse.

:llä Heli

LUONTO JA ELÄIN PALSTA

YLI-IIN LUONTO - OLOHUONEEN UUDET ELÄIN

ASUKKAAT

ALPAKAT LUKA JA LEONARDO

SEKÄ MINIPOSSUT HILDA JA HULDA

ILOISEN VIESTIN TOIMITUSTIIMIN

VIERAILU RANTAPOHJAN TOIMITUKSESSA

Perjantaina 10.2. saimme kunnian vierailla Rantapohjan toimituksessa.

Meidät otti lämpimästi vastaan toimittaja Tuija Järvelä-Uusitalo.

Tutustuimme oikean lehtitalon töihin ja saimme mm. nähdä miten kuvia

käsitellään, miten jutut rakentuvat, kuinka ja mistä lehti koostuu.

Tapasimme päätoimittajan Pekka Keväjärven, Klaus Lempiäisen joka

huolehtii lehden grafiikasta, Toimittaja Auli Haapalan, lehden

tilausasioista huolehtivan Miia Räihän ja Medianomi harjoittelijan Jarkko

Harjulan.

Kahvikupposen ääressä jutustelu sujui leppoisesti ja kysymyksiä sateli

puolin ja toisinkin! Rantapohja teki myös meidän tutustumiskäynnistä

jutun lehteensä.

Saimme tutustumiskäynnistä paljon hyviä neuvoja toimittajan työhömme.

Iloisen Viestin toimitustiimi kiittää Rantapohjan väkeä mukavasta

vierailusta!

Tässäpä Rantapohjan toimittaja Tuija Järvelä-Uusitalolle

tekemämme kysymykset.

Missä olemme?

Rantapohja lehdessä, sen toimituksessa.

Kuka olet ja mikä on työtehtäväsi?

Tuija Järvelä-Uusitalo ja toimittaja.

Kuinka paljon teillä Rantapohjassa on työntekijöitä ja mitä työtä

he tekevät?

Kolme toimittajaa, toimitusjohtaja/ päätoimittaja, sivun

valmistuksessa kaksi ja konttorissa kolme.

Mitä täällä paikassa tapahtuu, lehden teon eri vaiheet?

Juttujen ideointi, käsitellään juttuvinkit, juttu materiaalin

kokoaminen, saatetaan tehdä haastattelu puhelimella ja netistä

myös haemme tietoa. Juttureissuja teemme mekin, myös niin kuin

tekin ja meilläkin on laaja alue, Ylikiimingistä tuonne jonnekkin

Oijärvi /Kuivaniemi suunnille. Käymme kotona tekemässä

haastatteluja ja /tai eritilaisuuksissa. Pienessä lehdessä myös

toimittaja ottaa kuvat, Ei ole erikseen valokuvaajaa.

Sen jälkeen juttu pitää kirjottaa ja siihen liitetään otetut kuvat,

sitten se menee taittoon ja siellä ne asetellaan sivuille.

Ilmoituspuolella, ilmoitukset otetaan vastaan ja ne tehdään siihen

malliin kuin ne tulevat sitten valmiiseen lehteen. Tilauspuolella

hoidetaan lehden tilauksia. Sitten on vielä laskutus ja kirjanpito

hommat. Siinäpä ne taitavat olla pääpiirteittäin.

Milloin Rantapohja on perustettu ja kuka sen perusti?

Rantapohja on perustettu 1969 ja

sen perusti Vieno Väliahde.

Erkki Rauhala oli

ensimmäinen

toimitusjohtaja

Lehdellämme on ollut kolme toimitusjohtajaa

ja Pekka Keväjärvi on nyt kolmas.

Pekka Keväjärvi Päätoimittaja-

Toimitusjohtaja

Millä perusteella valitsette jutut lehteen?

Uutisarvon mukaan tai kiinnostavuuden. Jonkin verran vaikuttaa

sitten se mistä juttu on. Tasapuolisesti pyrimme tekemään eri

kunnista.

Tuleeko lukijoilta paljon juttu vinkkejä?

Tullee aika paljon. Parhaat juttuvinkit tulee lukijoilta. Niitä tulee

päivittäin, esimerkiksi, sähköpostilla, soittamalla. Kaikkia

juttuvinkkejä ei ihan tehdä, esimerkiksi: rikosjutut.

Milloin aloitatte seuraavan lehden suunnittelun?

Aina päällekkäin suunnitellaan useita lehtiä eli ei voi sanoa milloin se

aloitetaan. Nytkin mulla on itsellä työnalla juttuja neljään seuraavaan

numeroon.

Kuinka kiivas on työtahti?

Kiivashan se on. Monta juttua on yhtä aikaa. Joskus toki vaihtelee,

että on rauhallisempia hetkiä.

Mikä on mielestäsi Rantapohjan urasi kohokohta?

On paljon kohokohtia, että vaikea sanoa yhtä.

Käyttekö itse ottamassa kaikki Rantapohjan kuvat?

Ei kaikkia, osa tulee lukioilta. Sitten meillä on avustajia jotka tekevät

kotoa käsin juttuja ja saattavat olla mualla töissä. He tekevät meille

ihan säännöllisesti juttuja tai sitten ihan satunnaisesti. Pyydämmekin

joskus jos on joku tapahtuma johon meidän toimittaja ei pääse niin

voisiko tapahtuman järjestäjä ottaa kuvan ja lähettää sen meille.

Kuinka laaja on Rantapohjan levikki?

Rantapohjan levikki on reilu 8000, sehän on tilattava lehti. Valtaosa

menee tälle alueelle mistä juttuja tehdään. Sitten ympäri suomea

ja ulkomaille jonkun verran

Mitä vinkkejä tai ohjeita teillä olisi meille, toimitustiimille/ lehden

tekemiselle antaa.

Ei kannata miettiä onko tämä tyhmä kysymys. Tyhmiä kysymyksiä ei

ole. Ei kannata jättää kysymättä jotakin. Ei tarvi sitten jälkeen päin

miettiä miten se menikään. Kannattaa kysyä aina kaikki mitä tullee

mieleen. Olla rohkea ja haastatella vain.

Miksi lehdet ilmestyvät juuri tiistaisin ja torstaisin?

Nyt en kyllä osaa sanoa. Mainostajatkin ovat toivoneet, että olisi

osto aikaa, mutta sekin on muuttunut kun kaupat ovat nykyään

sunnuntaisinkin auki. Alun perin rantapohja ilmestyi kerran viikossa.

Sitäkään en muista mikä päivä on ollut. Saattoi olla torstai.

Mikä on vuosikerran hinta?

Kestotilaus kotimaahan on 94 euroa. Ruotsiin kestotilauksena 99

euroa. Irtonumero 1.40 euroa.

Onko Rantapohja ollut aina samoissa tiloissa?

Silloin kun Rantapohja on perustettu, tilat olivat aluksi toisella

puolella vanhaa nelostietä kun, nykyinen toimitus.

Onko paljon harjoittelijoita?

Nykyisin on ollut. Viimekesänäkin oli koko kesän. Vuodessa on

yleensä kaksi pitempijaksosta harjoittelijaa. Työelämään tutustujia

käy jonkin verran.

Miia Räihä Klaus Lempiäinen Tilaus ja toimistoassistentti Latomo/ Grafiikka

Auli Haapala Jarkko Harjula Toimittaja Medianomi harjoittelija

Iloiseen viestiin kuulumisia Kuivaniemeltä

helmikuu 2017

16.1.2017 Simon toimintakeskuksen väki joutui jättämään tutut

toimitilansa ja siirtymään toistaiseksi evakkoon Kuivaniemen

Toimintakeskukseen. Nyt on kavereita saman katon alla parisen kymmentä

päivittäin.

Kirsi kertoo: ”Mulla on ollut täällä ihan mukavaa ja olen saanut uusia

kavereita. Vaikka välillä on ahdasta, niin hyvin on pärjätty. Töitä on tehty

ja ulkoiltu.”

Pirjo puolestaan juttelee, että on

ollut mukava pelata välillä bingoa

ja muita pelejä porukalla, sekä

rakennella palapelejäkin.

Ystävänpäivää juhlittiin komeilla hillakakuilla.

Suuret kiitokset maukkaasta yllätyksestä Jarnolle ja Kaisa-Leenalle!

Paavo Virkkunenkin kävi kylässä ja pidettiin yhteisöpalaveri. Yhteisiä

pelisääntöjä täytyy joka porukan välillä käydä läpi.

KUVIA MEILLÄ, KUIVANIEMEN

TOIMINTAKESKUKSESSA TEHDYISTÄ

TÖISTÄ

SANALAATIKKO

Y L K H A K I S S A E H N A K K T U I Ö

K E H Y N J Ö H A N J I O N K O E Y N K

S U N I S E J H G N I Ä R Y Ö I H N A K

I I Y R O T T A R A S I K H V R K E H N

K R A K N L O L N R M H J K L A O I O L

A A L R N A M H R I L Y A V N V I Ä Ä E

F A I P I O R I A N V U O H I A Y O I H

A L L O A H J M N V A I K L N O E P K N

H A K E L I Ö L R H R S L Ä Ä H N L U A

K E H I O P E K L E H M Ä K H R H L K I

N L H K M V N H I V L A S V R N I F K N

P A N A I A S I L O L S K M L N N H O A

A N K A N A A U H N I P I A K H I L G N

R A F H V L A R K E B Ä A Ö J V J N M R

K I K L I S A H P N E K N U P O R A D J

V A L U K E U I A K I H E H I I R I Ä I

L L A M M A S L I A D J N I A S P H K E

E R I U V H T R J A L Y A S Y O T I L A

A E N K N A R U I O P T I R N H A I L K

R I N H O E M V N E R Y K V I F U I J L

1. KISSA 7. KUKKO

2. HEVONEN 8. HIIRI

3. LEHMÄ 9. KANA

4. LAMMAS 10. ROTTA

5. KOIRA 11. SONNI

6. SIKA 12. VUOHI

RISTIKKO

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

KYSYMYKSET:

1. TÄLLÄ LASKETAAN MÄKEÄ

2. NÄITÄ ON OIKEITA, MUTTA NIITÄ VOI MYÖS TEHDÄ PAPERISTA

3. SÄILYY IKUISESETI

4. ASUU ETELÄNAVALLA

5. EI KOSKAAN KATSO TAAKSEEN

6. MUSTA PIENI KAVERI JOLLA ON AINA KIIRE

7. ON …. KORKEAT NIETOKSET

8. PERSO LUMELLE JA TÄRKEÄ TYÖVÄLINE TALVELLA

9. JOKAINEN KAIPAA TÄTÄ

SANARISTIKON RATKAISU LÖYTYY LEHDEN

LOPPUPUOLELTA

SANALAATIKOIDEN JA RISTIKON

RATKAISUT

Tammikuun sanalaatikon ratkaisu

Y L K H A M Ä E N L A S K U K H T U I Ö

K T H Y N J Ö H A N J I O N K A E J Ä Ä

Y U A I N E J H G N I Ä R Y Ö M H N A K

H I Y M K A L N R A S I K H V Y K E H N

I R A K M H O L N R M H J K L A P I O L

K A L R A I M H R S U K S E T V I Ä Ä E

F A I P U O K L A N J I R K S A L O L P

A L L O A H J U N V A I K L N O K P R U

P A K E L I Ö M U A R S L Ä Ä H K L E L

A E H I O P E I K L N E A K H R I L H K

K L H K M V N S I K L A S V R N M F K K

K A N A I A S A L E L S K M L N I H K A

A N L Ö K N A D H K I P I A K H N L G N

N A F H V L A E K A B Ä A Ö J V E N M R

E I K L I S A H P A E K N U P O N A D J

N A L U K E U I A K I H E N U K F R Ä I

L K V N A K M L I A D J N I A S P H K E

I A U R I N K O J A L Y A S Y O T I L A

A E N K N A R U I O P L U I S T I M E T

L U M I U K K O L A S K I A I N E N J L

1. TAMMIKUU 7. SUKSET

2. PAKKANEN 8. LUISTIMET

3. LUMISADE 9. JÄÄ

4. LUMIUKKO 10. LASKIAINEN

5. PILKKIMINEN 11. MÄENLASKU

6. AURINKO 12. PULKKA

Helmikuun sanalaatikon ratkaisu

Y L K H A K I S S A E H N A K K T U I Ö

K E H Y N J Ö H A N J I O N K O E Y N K

S U N I S E J H G N I Ä R Y Ö I H N A K

I I Y R O T T A R A S I K H V R K E H N

K R A K N L O L N R M H J K L A O I O L

A A L R N A M H R I L Y A V N V I Ä Ä E

F A I P I O R I A N V U O H I A Y O I H

A L L O A H J M N V A I K L N O E P K N

H A K E L I Ö L R H R S L Ä Ä H N L U A

K E H I O P E K L E H M Ä K H R H L K I

N L H K M V N H I V L A S V R N I F K N

P A N A I A S I L O L S K M L N N H O A

A N K A N A A U H N I P I A K H I L G N

R A F H V L A R K E B Ä A Ö J V J N M R

K I K L I S A H P N E K N U P O R A D J

V A L U K E U I A K I H E H I I R I Ä I

L L A M M A S L I A D J N I A S P H K E

E R I U V H T R J A L Y A S Y O T I L A

A E N K N A R U I O P T I R N H A I L K

R I N H O E M V N E R Y K V I F U I J L

1. KISSA 7. KUKKO

2. HEVONEN 8. HIIRI

3. LEHMÄ 9. KANA

4. LAMMAS 10. ROTTA

5. KOIRA 11. SONNI

6. SIKA 12. VUOHI

RISTIKON RATKAISU

1. P U L K K A

2. H I U T A L E

3. M U I S T O

4. P I N G V I I N I

5. K E L L O

6. K I E K K O

7. H A N K I

8. L U M I K O L A

9. L Ä M P Ö

KIREITÄ SIIMOJA PILKKIÖILLE !

Mukavia hiihtokelejä

Toivottelee lehtitiimi

SEURAAVA LEHTI ILMESTYY HUHTIKUUSSA

28.4.2017 TUPLANUMERONA

Lehteä voi käydä lukemassa myös sähköisesti Oulunkaaren kuntayhtymän

nettisivuilla oulunkaari.com:

www.oulunkaari.com/sivu/fi/sosiaali_terveys/iin_kunta/perhepalvelut/aik

uissosiaalityo/vammaispalvelut/tyo-_ja_paivatoiminta/

Iloinen Viesti -lehteä voi ostaa, hintaan 3 euroa kappale. Ota yhteys

Iin Työhönvalmennuskeskukseen 050 310 7227, jos haluat ostaa lehden.

IloinenViesti-lehteä voi lukea Iin Kirjaston lehtiosastolla