Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

25.2.2016 1

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta Anu Muuri Johtava asiantuntija Järjestelmät –osasto THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 19.2.2016, Scandic Park

Anu Muuri

25.2.2016

Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio

Virkamies-ohjausryhmä

Parl

am

enta

arinen s

eura

nta

ryhm

ä

Asia

ntu

ntija

ryhm

ä

Projektiryhmä

pj. Tuomas

Pöysti

Itsehallinto-

alueryhmä

Järjestämisen

edellytyksen ja

aluejako-

ryhmä

Rahoitus ja

resurssiohjaus-

ryhmä

Järjestämis-

ja

voimaanpano-

ryhmä

Ohjaus, rahoitus

ja kehittä-minen

Vaikutta- vuus ja kustan-nustieto

Veroryh-mä

Valtion-osuus-ryhmä

Digitali-saatio, ICT ja tieto-

hallinto Henkilös-tö

Omaisuusjärjestel

yt

Reformiministerityöryhmä

Palvelu-tuotannon

kehittämisen valmistelu

25.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3

Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta

Marraskuu 9, 2015

1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille

2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan

3) Valtionohjausta vahvistetaan

4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti)

5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan

4 Markku Pekurinen 25.2.2016


Marraskuu 9, 2015 – 1/3

1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille

18 itsehallintoaluetta, joista 15 SOTE-palvelujen järjestämisvastuu

2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan

Alkuvaiheessa valtion rahoitus – SOTE-vero?

Itsehallintoalueiden verotusoikeutta selvitetään

Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen vaihtoehtoehdot selvitetään



Marraskuu 9, 2015 – 2/3

3) Valtionohjausta vahvistetaan - järjestämispäätös

Julkinen palvelulupaus

Valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako

Itsehallintoalueiden rajat ylittävien tehtävien työnjako (yo-sairaalat, laajan 24/7 päivystyksen sairaalat (12)

Soten kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet, linjaukset investoinneista, tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista

Palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden toteutumien



Marraskuu 9, 2015 – 3/3

4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti)

Järjestämisvastuun, rahoituksen ja päätöksenteon integraatio

Palvelujen tuotanto ei välttämättä täysin integroitu

5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan

Mahdollisuus valita julkisen, yrityksen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottaja

Pääsääntö perustason palveluissa, soveltuvasti erityistason palveluissa

Valinnanvapauslaki


Asiakkaan valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen (selvityshenkilöryhmä) Selvityshenkilöryhmä:

– puheenjohtaja on professori Mats Brommels. Muut jäsenet: vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula.

Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi 31.5.2016 mennessä.

Selvityshenkilöryhmän tehtävänä on:

– laatia ehdotus malleista, joilla voidaan käytännössä toteuttaa asiakkaiden laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Keskeisenä tarkoituksena on turvata ihmisten oikea-aikainen hoitoon pääsy.

Selvityshenkilöt arvioivat myös vaihtoehdot yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta niin, että rahoitusjärjestelmä osaltaan kannustaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita parantamaan kustannusvaikuttavuutta.


25.2.2016 Markku Pekurinen 9

2015 2019->

Järjestämisvastuu

301 kunnalla

Rahoitusvastuu

valtio (30 %)

kunnat (70 %)

Järjestämisvastuu

18 (15) itsehallintoalueella

Rahoitusvastuu

valtio (100 %)

Terveyspalvelujen järjestäjän väestö EU-

maissa, keskiarvo

11 Markku Pekurinen

0

200 000

400 000

600 000

800 000

1 000 000

1 200 000

1 400 000

1 600 000

FIN

LA

ND

2015

Luxem

burg

Bu

lga

ria

Latv

ia

Viro

FIN

LA

ND

2019

Kre

ikka

Itävalta

UK

Ma

lta

Sa

ksa

Ruots

i

Rom

ania

Lie

ttua

Kypro

s

Holla

nti

Slo

vakia

Ta

nska

Tsekki

Be

lgia

Slo

venia

Po

rtuga

li

Espanja

Italia

Irla

nti

Unkari

Ranska

Pu

ola

Väestö yli

2 miljoonaa

FIN

LA

ND

20

15

FIN

LA

ND

2019

UK

200

7

25.2.2016

Sosiaalipalveluiden järjestämisen tahoja eri maissa Ruotsi järjestäjä: 290 kuntaa

Norja järjestäjä: 428 kuntaa

Tanska järjestäjä: 98 kuntaa

Islanti järjestäjä: 74 kuntaa

Alankomaat järjestäjä: 458 kuntaa

Saksa järjestäjä: osavaltiot

Englanti järjestäjä: 152 paikallishallintoaluetta

Irlanti järjestäjä: paikallishallinto

Espanja järjestäjä: 17 itsehallintoaluetta

Kanada järjestäjä: 10 provinssia

Uusi-Seelanti järjestäjä: 16 provinssia, yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt

25.2.2016 Anu Muuri 12

Sosiaalipalveluiden hallinnosta ja järjestämisen malleista maailmalta:

Sosiaalipalveluiden käsite vaihtelee maittain ja niiden hallinto on yhdistetty mitä erilaisimpien sektoreiden kanssa (mm. työvoima, koulutus, tasa-arvo, liikunta, lasten ja perheiden palvelut, sosiaalinen osallisuus jne.) Useissa maissa suomalaiset sosiaalipalvelut jakautuvat useille hallinnonaloille ja ministeriöille.

Tästä syystä vertailut ovat haasteellisia ja ennen vertailujen tekemistä pitää määritellä mitä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan.

Tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa, joka tukisi jotain tiettyä optimaalista väestöpohjan kokoa sosiaalipalveluiden järjestämiseen, ei ole olemassa, koska missään ei ole kokemusta Suomen kaltaisesta, koko maan kattavavasta, sosiaali- ja terveydenhuollon täydellisestä integraatiosta.

25.2.2016 Anu Muuri 13

Sosiaalipalveluiden integraatiosta maailmalta:

Palveluiden integraation tarvetta kuvataan lähes kaikkien maiden palvelujärjestelmien kehittämisen yhteydessä

Sana ’integraatio’ on kuitenkin monimerkityksellinen, erityisesti sosiaalipalveluiden näkökulmasta

Sote-integraatiolla kuvataan esimerkiksi:

terveydenhuollon sisäistä integraatiota, jolla on vähän tekemistä Sote-integraation kanssa – otsikossa on vain sana sosiaali; näinhän tehdään usein myös meillä.

Terveydenhuollon integraatiota, jolla on jokin yhteys sosiaalipalveluihin mutta sisältö jää usein epäselväksi. Sen voi tulkita liittyvän niihin palveluihin, joita terveydenhuolto tarvitsee potilailleen esim. sairaalajakson jälkeen, jolloin puhutaan sanalla ’care’

Terveydenhuollon integraatiota, jossa jokin osa suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän näkökulmasta on yhdistetty terveydenhuoltoon (esimerkiksi kehitysvammaisten laitoshuolto, vammaisten tai ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito).

25.2.2016 Anu Muuri 14

Väestön mielestä terveyspalvelut toimivat hyvin (80%) – sosiaalipalveluista on tätä mieltä vain 60 % Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin (%-jakauma)

25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 15

30

38

14

25

11

20

40

40

51

57

50

60

17

11

20

9

20

8

10

8

13

8

16

10

3

3

2

2

3

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut

Palv

elu

t lis

ää

tasa-

vert

ais

uutta

Luo

ttaa

hen

kilö

stö

nam

ma

ttitaitoon

To

imii

hyvin

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä erimieltä

Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä

Väestöstä runsas puolet luottaa saavansa lapsiperhe-

palveluita – runsas 40 % vammaispalveluja Luottaa että tarvittaessa saa palvelun (%-jakauma)

25.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 16

11

9

11

9

6

29

45

32

39

42

35

34

50

43

30

34

32

37

29

10

5

18

14

13

16

26

9

6

8

3

2

3

5

2

2

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Toimeentulotukea

Sosiaalityöntekijän ohjausta

Lapsiperheiden palveluja

Vammaispalveluja

Vanhusten palveluja

Hoito pitkäaikaissairauteen

Kiireellinen hoito

Täysin samaa meiltä Jokseenkin samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin erimieltä

Täysin erimieltä

Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - mahdollisuuksia

• Asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaalipalvelut, erityisesti erityispalvelut,

hyötyisivät toiminnallisesti nykyistä laajemman väestöpohjan

järjestäjätahoista ja osaamisen integroinnista (esim. päihdehuollon

erityispalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut,

sosiaalityö).

• Laajemman väestöpohjan järjestäminen takaisi mm. paremmin perus- ja

erityispalveluiden välisen toiminnallisen integraation, henkilöstön määrän,

riittävyyden ja osaamisen (suurempi haaste kuin terveydenhuollossa),

paremman kilpailutusosaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen.

• Lähipalvelut ovat sosiaalipalveluiden asiakkaille tärkeitä, sillä pitkät

välimatkat ja vähäisemmät mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat

tekijöitä, joita ei tule unohtaa palveluverkkoa rakennettaessa.

• Integraatiosta huolimatta olisi tärkeätä, että vastuu sosiaalipalveluiden

järjestämisestä säilyisi sosiaalityön ammattilaisilla, jotta esimerkiksi

vammaispalveluiden luonne osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina

säilyisi.

25.2.2016 Anu Muuri 17

Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - haasteita • Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutettu tasavertaisesti – ei vain

terveydenhuollon ehdoilla ja kriteereillä

– Horisontaalinen – 10/80 eli paljon palveluja käyttävät, 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon

asiakkaista käyttää 80 % kustannuksista ja näistä yli puolet on sosiaalipalveluiden

kustannuksia

– Vertikaalinen – tähän asti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi; nyt

sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon eli peruspalveluiden integrointi keskiössä

• Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuurien erilaisuuden huomioiminen ja

yhteisen uuden työkulttuurin kehittäminen

• Asiakkaiden tosiasiallinen valinnanvapaus voi kohdistua vain osaan sosiaalipalveluja

– lisähaasteena asiakaslähtöinen sote-integraatio; kuka hallitsee palveluprosessia,

palveluketjua, laatua ja kustannuksia?

• Tutkimus-, koulutus-, ja kehittämisrakenteen on vastattava sote-integraation uusiin

haasteisiin lain tavoitteiden mukaisesti

• Sosiaalipalvelut linkittyvät vahvasti peruskuntien hyvinvointi ja terveysvastuuseen ja

muihin palveluihin, joten tarvitaan aivan uudenlaisia yhteistyön käytäntöjä (esim.

varhaiskasvatus, oppilashuolto, nuoriso- ja liikuntatoimi, asuminen, joukkoliikenne)

• Sote-tietojärjestelmien integraatiossa sosiaali on tulossa vasta 2020-luvulla

(Kanta/Kansa).

25.2.2016 25.2.2016 Anu Muuri THL 2016 18

Kiitos!

25.2.2016 25.2.2016 THL 2016 19

[email protected]

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Health & Medicine

Transcript of Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta