Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon...

Etelä-Pohjanmaan

sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelurakenneuudistus

Väliraportti 19.9.2016

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus


2

Sisällysluettelo

Aluksi ...................................................................................................................................................... 3

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen muutos .................................................. 4

2 Etelä-Pohjanmaan SOTE ........................................................................................................ 9

2.1 Maakunta – SOTE-taustakatsaus ........................................................................................... 9

2.2 Projektin tarkoitus ja organisointi ........................................................................................ 19

3 Työryhmien väliraporttien koonta .................................................................................. 25

4 Työryhmien väliraportit ........................................................................................................ 39

4.1 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen ............................................................................... 39

4.2 Aikuisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ........................................................ 45

4.3 Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen ............................................................. 60

4.4 Digiloikka .................................................................................................................................... 71

4.5 ICT ................................................................................................................................................ 83

4.6 Taustatieto .................................................................................................................................. 96

4.7 Kiinteistöt-tila-talous ............................................................................................................. 102

4.8 Viestintä .................................................................................................................................... 117

4.9 Laatu .......................................................................................................................................... 123

5 Etelä-Pohjanmaan SOTE .................................................................................................... 124

5.1 Palvelurakenteen hahmoteltu kokonaisuus .................................................................... 124

5.2 Etelä-Pohjanmaan SOTE jatkotyöskentely ...................................................................... 125



3

Aluksi

Väliraportti on osa Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (Etelä-

Pohjanmaan SOTE) valmisteluprosessia. Väliraporttiin on koottu asetettujen työryhmien työn tulokset, ja se

on samalla ensimmäinen aihio Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta menossa

olevan kansallisen uudistuksen mukaisesti. Väliraportti vahvistaa ja tukee projektin jatkotyötä sekä toimii

laajemmin strategisen keskustelun aineistoalustana. Väliraportti esitetään ohjausryhmän kokouksessa

23.9.2016.

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on edennyt projektin aikataulun ja

kansallisen uudistuksen linjausten mukaisesti. Pääpaino projektissa on kevään 2016 aikana ollut työryhmien

työssä. Väliraportissa tarkastellaan työryhmien työn tulosten lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelurakenneuudistuksen kannalta alueen kuntien taustatietoja, kansallista uudistusta sekä esitetään

tarvittavat alueelliset päätöksenteon linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen

etenemiselle.

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisenä tarkoituksena on kaventaa ihmisten

hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia.

Kevään 2016 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen uudistuksen rinnalla on edennyt

maakuntahallinnon uudistus. Nämä uudistukset muodostavat yhdessä merkittävän kansallisen uudistuksen

niin kuntien, aluehallinnon ja valtion vastuurakenteissa kuin myös palvelujen järjestämisen ja tuottamisen

organisoinnissa sekä erityisesti kansalaisten arjen sujuvuuden turvaamisessa ja toimintakyvyn

vahvistamisessa. Alueellisesti on välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen uudistus ja

maakuntahallinnon uudistus etenevät yhteisenä kokonaisuutena. Muodostuva uusi maakuntahallinto on

merkittävä toimija sekä palvelujen järjestäjänä ja tuottajana että alueellisena sosiaali- ja terveyspolitiikan

toimijana.

Menossa olevan kansallisen uudistuksen tärkeä kokonaisuus on kuntien tehtävien ja vastuiden uudelleen

muotoutuminen. Tulevaisuuden kuntaa rakentava muutos- ja kehittämistyö on kiinteä osa sosiaali- ja

terveydenhuollon toimintaympäristöä. Kun edellä oleviin kokonaisuuksiin lisätään kansalaisyhteiskunnan

(järjestöt ja kuntalaiset) roolin vahvistuminen, voidaan kokonaisuutta hahmottaa Etelä-Pohjanmaan

SOTE:ssa luodulla uudistusta kuvaavalla kokonaismallilla. Olennaista on, että sote-uudistuksen perusta –

tulevaisuuden kunta ja kansalaisyhteiskunta – on kokonaisuus, joka tukee kansallisen sosiaali- ja

terveydenhuollon uudistuksen tavoitteita.

Väliraportti on kirjoitettu työryhmien ja mukana olevien toimijoiden yhteistyönä, mistä suuri kiitos!

Raportin kirjoittamisessa on pyritty esitysgrafiikkaa noudattelevaan tiivistettyyn esitystapaan.

Seinäjoki 19.9.2016 Harri Jokiranta, projektinjohtaja



4

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen muutos

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen reformin tavoitteena on toteuttaa uudistus, jolla vastataan

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeiden muutokseen, väestörakenteen muutokseen sekä

palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden haasteisiin (lähde: Sote-uudistuksen ja

aluehallintouudistuksen tilannekatsaus, STM 18.4.2016).

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta käydyissä keskusteluissa uudistuksen lähtökohtina ja

perusteluina on esitetty tiivistetysti väestön ikääntymiseen liittyvät palvelutarpeen ja työvoimatarpeen

muutokset, heikon talouskehityksen vaatimus palvelurakenteen kustannustehokkuuden vahvistamiseksi ja

alueellisten tasa-arvon vahvistaminen (http://alueuudistus.fi/en/general-information/presentations, luettu

30.8.2016).

Lain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen yksityiskohtaisissa perusteluissa lain tarkoituksen (§1)

osalta todetaan:

”Ensisijaisena tarkoituksena on väestön hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen ja tätä kautta

väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen. Lain tarkoituksena on myös luoda

asianmukaiset edellytykset hoitoon tai palvelujen piiriin pääsylle ja sille, että koko maassa on saatavilla

riittävästi ja yhdenvertaisesti palveluja sekä palveluja tarvitsevien ihmisten tarpeet ja niissä tapahtuvat

muutokset huomioon ottava palvelurakenne. Samalla palvelurakenteen tulee olla kustannusvaikuttava ja

tuottavuudeltaan hyvä siten, että käyttävissä olevilla voimavaroilla pystytään kantamaan vastuu sosiaali- ja

terveydenhuollon erityislakien mukaisten palvelujen järjestämisestä. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan

laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja näiden palvelujen asianmukaisesta järjestämisestä

vastaamaan kykeneviä organisaatioita.”

Hallituksen esitys eduskunnalle sisältäen sote- ja maakuntauudistuksen sekä niihin liittyvä lainsäädäntö on

lähtenyt lausuntokierrokselle 31.8.2016. Lausuntoaika on kymmenen viikkoa. Lausuntoon liittyvät asiakirjat

ovat luettavissa osoitteessa http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016. Tässä väliraportissa

esitetään kansallisen uudistuksen osalta joitakin Etelä-Pohjanmaan SOTE projektiin liittyviä näkökulmia.

Aineistossa olevassa tiivistelmässä on koottu lakiluonnosten keskeiset elementit.

”Hallituksen esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden

hallinnosta ja taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu

kunnilta maakunnille 1.1.2019 alkaen sekä säätää maakuntien rahoituksesta, rahoituksen keräämisen

veroperusteista, uudesta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä, uudistuksen

voimaanpanosta, henkilöstön asemasta ja omaisuusjärjestelyistä. Esitysluonnokseen sisältyvät myös

alustavat kuntakohtaiset laskelmat uudistusten kuntatalousvaikutuksista.” (Tiivistelmä sote- ja

maakuntauudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta 31.8.2016 http://alueuudistus.fi/ .)

Sote-uudistuksen keskeiset perustelut ja uudistukselle asetetut tavoitteet on kuvattu kuviossa 1.1.

Lähtökohtana on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, mikä kansallisena tavoitteena on perusteltu

niin kansalaisten yhdenvertaisuus kuin järjestelmän kustannuskehitys huomioiden.

http://alueuudistus.fi/en/general-information/presentations

http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/Tiivistelm%C3%A4_Hallituksen+esitysluonnos+sote-+ja+maakuntauudistuksen+lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nn%C3%B6ksi_31082016.pdf/8fb8e921-1719-4e69-a2bb-78392811ba9d



5

Kuvio 1.1. Miksi ja mitä tavoitellaan?

(Lähde: Hallituksen esitysluonnos sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännöksi 31.8.2016)

Tarkemmin sote-uudistuksen tavoitteiden kokonaisuutta on jäsennetty kuvioissa 1.2. Keskeiset tavoitteet

on jaoteltu integraation, kilpailun, rahoitusuudistuksen ja valinnanvapauden kokonaisuuksiin. Olennainen

koko uudistuksen läpikulkeva teema on digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen. Uudistuksen kantava

teema on asiakaslähtöisyys niin palvelujen tarpeen muodostumisessa kuin palveluprosesseissa. Sote-

uudistus on vahvasti ankkuroitu maakuntauudistukseen, jonka näkymänä on uudet monialaiset maakunnat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon, sote- ja maakuntauudistuksen sekä maakuntauudistuksen tavoitteet on

esitetty kuviossa 1.2 tiivistetysti.



6

Kuvio 1.2. Sote- ja aluehallintouudistus sekä uudistusten tavoitteet


Aikataulullisesti kansallinen uudistus etenee siten, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden

järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle 1.1.2019 lukien (kuvio 1.3.).

Uudistuksessa muodostuvan maakuntakonsernin toimielinten tehtäviä on esitetty kuviossa 1.4. Esitetyn

aikataulun mukaisesti lainsäädäntö vahvistuu kevään 2017 aikana ja ns. väliaikaishallinto on mahdollinen

aloittamaan toimintansa kesällä 2017. Maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.

Kuvio 1.3. Uudistusten aikataulu




7

Maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta osana maakuntakonsernia on kuvattu sosiaali- ja

terveysministeriön aineistossa kuvion 1.4. mukaisesti. Esitetty konsernirakenne jäsentää myös Etelä-

Pohjanmaan SOTE -projektin tehtävän erityisesti maakunnan palvelulaitoksen sote-osion mallintamiseen.

Maakuntavirastoon sijoittuvan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun ja toimintarakenteen osalta

valmistelu ja mallintaminen tehdään yhdessä maakuntauudistuksen kanssa.

Kuvio 1.4. Maakuntakonserni sote-tehtävissä


Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL) on arvioinut sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sote-

järjestämislakiluonnoksen vaikutuksia. Arviointi toteutettiin lakivalmistelun rinnalla 8.12.2015–27.6.2016 ja

arviointiraportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-689-6.

Arvioinnin yhteenvedossa todetaan, että lakiluonnos sisältää aineksia, jotka luovat edellytyksiä uudistaa

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää syvällisesti. Uudistuksen toimeenpano siirtymävaiheessa

ja sen jälkeen sekä se, millaiseksi valinnanvapausmalli muodostuu, ratkaisevat, saavutetaanko lain

tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä yhdenvertaisista ja kustannusvaikuttavista

palveluista koko maassa. On tärkeää, että uudistuksen merkittävyys huomioiden käytettävissä on

arviointitietoa sekä alueellisen sote-alueen valmistelussa että lausuntomenettelyyn liittyen. Laajempi

tehtyjen arviointien kokonaisuus on osoitteessa: http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-

2016.

THL:n arvioinnin havainnot on koottu seuraavasti:

Järjestäjän koon kasvattaminen ja taloudellisen kantokyvyn vahvistaminen voi pitkällä aikavälillä

luoda edellytyksiä kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja.

Osa järjestämisvastuun kantavista maakunnista jää jo uudistuksen alkaessa voimavaroiltaan ja

järjestämisosaamiseltaan heikoiksi.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-689-6





8

Viiden yhteistyöalueen muodostaminen palvelutuotannon yhteensovittamiseksi ja keskittämiseksi

on perusteltua järjestäjien suuren määrän vuoksi. Epäselvää on, miten yhteistyöalue käytännössä

toteuttaa sille asetettavat lukuisat koordinointitehtävät ja sopimukselliset velvoitteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ohjaavien järjestäjätahojen määrä vähenee nykyisestä,

mutta kansallinen ja maakunnallinen ohjausjärjestelmä kokonaisuutena hahmottuu vielä vaikeasti.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on keskeinen keino saavuttaa uudistuksen tavoitteet,

mutta sen toteutuminen on epävarmaa.

Lakiluonnos saattaa johtaa olemassa olevien, käynnistyvien ja valmisteilla olevien integroitujen

sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden purkamiseen.

Lakiluonnos tarjoaa mahdollisuuden hillitä menojen kasvua ja tiukentaa sosiaali- ja

terveydenhuollon talousohjausta, mutta ei takaa hallituksen linjausten mukaisen säästötavoitteen

saavuttamista.

Valtion rahoituksen siirtymäajan säännökset ovat perusteltuja. Liian lyhyt siirtymäaika saattaisi

johtaa maakunnat nopeasti rahoitusvaikeuksiin ja liian pitkä sopeutumisaika puolestaan ylläpitäisi

tarpeettoman korkeaa kustannustasoa.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan maakunnan arviointimenettely voi osoittautua

tarpeettoman herkäksi.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuut jäävät luonnoksessa epäselviksi.

Palvelujärjestelmän muutosprosessi on tietohallinnon näkökulmasta erittäin suuri ja kestää yli

vuosikymmenen. Monet vielä avoimet kysymykset tulevat vaikuttamaan käytännön toteutuksen

onnistumiseen ja siihen, missä määrin toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä syntyy.

Lainsäädäntökokonaisuuden vaikutukset ovat vielä vaikeasti ennakoitavissa, koska kokonaisuus on

olennaisilta osiltaan keskeneräinen.



9

2 Etelä-Pohjanmaan SOTE

2.1 Maakunta – SOTE-taustakatsaus

Taustakatsauksessa tilastotietojen pohjalta luodaan lyhyt katsaus sote-uudistuksen lähtökohtiin ja

ennakointiin maakunnan tasolla. Sote-alueen kysymys kietoutuu monilta osin väestön määrälliseen

muutokseen sekä väestörakenteen muutoksiin. Kun tarkasteluun lisätään mm. sairastavuus, voidaan tätä

kysymystä lähestyä myös palvelutarpeen muodostumisen olennaisena taustatekijänä. Lyhyen tarkastelun

ulkopuolelle jäävät tässä kohdin mm. tarkempi väestötasoinen palkkasummien ja työllisyyden kehitys.

Palvelurakenteeseen liittyviä tekijöitä on tarkemmin kuvattu työryhmien väliraporteissa ja väliraportin

liitteissä. Tässä tarkastelussa palvelurakenteesta nostetaan esiin maantieteellinen palvelupisteiden

nykyinen sijainti ja vuodeosastojen määrät. Jatkotyöskentelyn aikana tätä kokonaisuutta tarkastellaan

laajemmin tulevan sote-alueen organisaatioon ja palvelutoimintaan liittyen ”palvelujen maantiede” –

näkymänä.

Väestömäärä ja ikärakenne

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien yhteenlaskettu väestö oli vuoden 2015 alussa 197 980

henkilöä (kuvio 2.1). Kuntien väestö vaihteli 2157 (Isojoki) asukkaasta 61 615 (Seinäjoki) asukkaaseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisen palvelurakenteen mukaiset yhteistoiminta-alueet muodostavat

väestöpohjaltaan tasaisemman kokonaisuuden; n. 15 000 asukasta (Lapuan kaupunki ja Järvi-Pohjanmaan

yhteistoiminta-alue), n. 20 000 asukasta (Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Kuntayhtymä

Kaksineuvoinen ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), n. 35 000 asukasta (JIK

peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) ja n. 65 000 asukasta (Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus).

Kuvio 2.1. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden väestö 2015

(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ , ajettu 25.8.2016)

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/



10

Kun tarkastellaan väestön suhteellista sijoittumista kuntien kesken vuonna 2015 (Kuvio 2.2), asui

maakunnan keskusalueella (Lapua, Seinäjoki ja Ilmajoki) n. 47 % väestöstä. Tämän alueen etelä-

länsipuolella (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Kurikka) asui n. 20 % ja pohjois-itäpuolella (Alajärvi, Alavus,

Evijärvi, Lappajärvi, Kauhava, Kuortane, Teuva, Soini, Vimpeli ja Ähtäri) n. 33 % asukkaista.

Kuvio 2.2. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien suhteellinen väestöosuus 2015 (%)

(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/ , ajettu 25.8.2016)

Etelä-Pohjanmaan kuntien yhteenlaskettu väestökehitys on ollut laskeva 2010 luvun alkupuolella.

Maakunnan keskusalueella väestö on määrällisesti kasvanut Ilmajoella 5 %, Lapualla 2,6 % ja Seinäjoella

21,8 %. Eniten väestö on määrällisesti vähentynyt Lappajärvellä (-22,7 %), Isojoella (-23,0 %) ja Soinissa (-

21,1 %). Väestökehityksen osatekijöitä tarkasteltaessa vuosilta 1980–2015 on yleispiirteenä havaittavissa

kuntien yhteenlaskettujen lukujen valossa luonnollisen väestökasvun hiipuminen (syntyvyyden enemmyys)

ja toisaalta nettosiirtolaisuuden roolin vahvistuminen (kuvio 2.3).




11

Kuvio 2.3. Etelä-Pohjanmaan väestökehitys ja sen osatekijät 1980–2015

(Lähde: http://epliitto.fi/images/vaestoseminaari_0404206_Aro.pdf)

Etelä-Pohjanmaan SOTE:n näkökulmasta merkittävä tekijä tulevan palvelurakenteen näkökulmasta on

tarkastella kuntien väestömuutoksen ennustetta. Perspektiivinä seuraavassa on vuosi 2040, mikä

aikajänteenä on tarkoituksenmukaisen pitkä ratkaisujen tekemiselle sote-uudistuksen kansallisten

tavoitteiden mukaisesti.

Kuviossa 2.4 on esitetty lähtökohtana vuoden 2015 tiedot väestön sijoittumisesta kunnittain (%) 25 km, 50

km, 75 km ja yli 75 km etäisyydellä maakunnan keskuksesta (Seinäjoki). Kuvion kartassa olevat luvut

http://epliitto.fi/images/vaestoseminaari_0404206_Aro.pdf



12

kuvaavat väestöennustetta 2040 ja karttaan merkitty alue yhden tunnin ajomatkaa maakunnan

keskukseen.

Kuvio 2.4. Väestömuutos kunnittain 2015–2040

(Lähde: Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/, ajettu 25.8.2016)

Väestöstä n. 40 % vuonna 2015 on asettunut 25 kilometrin etäisyydelle maakunnan keskuksesta ja

vastaavasti väestöennusteen mukaan väestömuutoksessa vähenevän väestön alueet sijoittuvat vuonna

2040 pääosin yli 25 km alueelle maakunnan keskuksesta.

Väestörakennetta ja sen muutosta kunnittain on tarkemmin esitetty kuviossa 2.5. Ikäryhmittäin

muodostuva kuva kertoo alueen väestön ikääntymisestä (yli 65- ja 75-vuotiaiden osuuden kasvu).

Huoltosuhteen ennusteen 2040 avulla tarkasteltuna (työikäisen väestön osuuden suhde alle 15 ja yli 65

vuotiaisiin) tilanne alueella muodostuu haastavammaksi. Kun alle 14-vuotiaiden osuuden muutos 2015–

2040 (kuvio 2.5) ei ole kovin dramaattinen, tämä tarkoittaa ikääntyvien osuuden vahvaa kasvua. Korkein

huoltosuhteen ennuste 2040 on Isojoella (106,8) ja matalain Seinäjoella (65,8).




13

Kuvio 2.5. Maakunnan väestörakenne 2015 ja 2040 ja väestöllinen huoltosuhde kunnittain 2040


Kuviossa 2.6 on esitetty tarkemmin ikäryhmittäinen väestörakenteen muutos kunnittain 2015–2040.

Muutoksessa näkyy maakunnan väestön ikääntyminen, mikä noudattaa pääsääntöisesti väestön määrällistä

muutosta alueellisesti (ks. kuviot 2.3 ja 2.4). Vähenevän väestön alueet ovat myös ikääntyneempiä, kun

verrataan yli 75-vuotiaiden osuutta vuosina 2015 ja 2040. Yhteistoiminta-alueittaisessa tarkastelussa

ikääntyneimpiä alueita (yli 75 osuus) ovat Järvi-Pohjanmaan, Kuusiokuntien, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen

ja Suupohjan alueet. Vastaavasti työikäisten osuudet (15–64-vuotiaat) ovat edelleen suurimpia Lapuan ja

Seinäjoen alueilla.



14

Kuvio 2.6. Väestön ikärakenne kunnat ja yhteistoiminta-alueet 2015 ja 2040


Sairastavuus ja työllisyys palvelutarpeen taustalla

Etelä-Pohjanmaan tulevan sote-alueen palvelutarpeen hahmottamisessa tärkeä ulottuvuus on väestön

terveyteen liittyvät indikaattorit. KELA:n sairastavuusindeksin mukaan sairastavuus pääsääntöisesti on

korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Korkein sairastavuusindeksi on Soinissa (131,1) ja matalin Seinäjoella

(97,8).




15

Kuvio 2.7. Terveyspuntarin sairastavuusindeksi 2015

(Lähde: KELA, http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT079AL&YKIELI=S, ajettu 25.8.2016)

Sairastavuusindeksin ja sen osaindeksien muodostamaa kuvaa täydentää kansantauti-indeksi, jonka

mukaan kansantautien esiintyvyys on maan keskiarvoa korkeampi kaikissa kunnissa (kuvio 2.8). Korkein

kansantauti-indeksi on Evijärvellä (159,6) ja matalin Kuortaneella (105,6).

Kuvio 2.8. Terveyspuntarin kansantauti-indeksit kunnittain 2015

(Lähde: KELA, http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT079AL&YKIELI=S , ajettu 25.8.2016)

http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT079AL&YKIELI=S

http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT079AL&YKIELI=S



16

Väestön määrällisen ja ikärakennemuutosten sekä sairastavuutta kuvaavien indeksien lisäksi sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelujen tarpeen muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi työllisyys ja sen

kehittyminen. Kuvion 2.11 kartassa on esitetty työllisyysaste kunnittain 2014. Korkein työllisyysaste 2014

on ollut Evijärvellä (71,9 %) ja matalain Soinissa (62,5 %). Kartan muodostama kuva noudattelee pitkälle

alueen kuntien elinkeinorakennetta. Kuvion taulukko-osassa on eritelty työllisyyteen liittyvät indikaattorit.

Korkein pitkäaikaistyöttömien osuus on ollut Soinissa (25,6 %) ja matalain (Kauhajoella 13,4 %).

Nuorisotyöttömien korkein osuus on ollut Seinäjoella (19,6 %) ja matalin Evijärvellä (8,3 %)

Kuvio 2.9. Työllisyysindikaattorit

(Lähde: TEM työnvälitystilasto, Tilastokeskus työssäkäyntitilasto)

Henkilöstö, toimintamenot ja tilat

Tilat-kiinteistöt-talous -työryhmän selvityksen mukaan (TA 2017 alustava) vakinaisen henkilötyövuosien

määrä olisi Etelä-Pohjanmaan SOTE alueella yhteensä n. 7 000 ja määräaikaisten henkilötyövuosien määrä

n. 1 200.

Taulukko 2.1. Henkilötyövuosien jakautuminen eri tehtäväkokonaisuuksittain

HTV

vakinainen määräaikainen yhteensä

Perheiden palvelut 332 31 363

Aikuisväestön palvelut 154 64 218

Ikäihmisten palvelut 1 742 228 1 970

Vammaispalvelut 574 120 694

Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 2 728 572 3 300



17

Palvelutuotannon tukipalvelut 381 94 475

Työterveyshuolto 44 8 52

Ympäristöterveydenhuolto 57 4 61

Hallinto- ja tukipalvelut 754 119 873

Yhteensä 6 766 1 240 8 006

Henkilötyövuositarkastelussa terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen osuus oli n. 40 %, ikäihmisten

palvelujen osuus n. 26 % sekä perheiden ja aikuisväestön palvelujen yhteinen osuus 7 % (ks. liite x).

Kuvio 2.10. Henkilötyövuosien suhteellinen jakautuminen eri tehtäväkokonaisuuksittain

Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot yhteensä vuonna 2014 verrattuna kokomaan tasoon olivat

keskimääräistä korkeammat (106). Sosiaalitoimen nettomenot olivat hieman maan keskitasoa alhaisemmat

(98), kun taas terveydenhuollon menot yhteensä (112) ja perusterveydenhuollon menot (123) olivat maan

keskitasoon nähden selvästi korkeammat ja erikoissairaanhoidon menot (105) hieman maan keskitasoa

korkeammat (Kuvio 2.11. ja Taulukko 2.2.).



18

Taulukko 2.2. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset v. 2014 / koko maa = 100

Kunta

2014 kuntajako

Sosiaali-

toimi

Terveyden-

huolto

Perus-

terveydenhuolto

Erikois-

sairaanhoito

Alajärvi 86 123 165 97

Alavus 107 116 154 95

Evijärvi 126 122 136 114

Ilmajoki 73 104 108 101

Isojoki 151 129 177 101

Isokyrö 75 113 117 108

Jalasjärvi 112 125 140 115

Karijoki 133 121 115 123

Kauhajoki 120 107 106 104

Kauhava 103 116 126 109

Kuortane 116 115 153 93

Kurikka 110 116 125 110

Lappajärvi 119 122 145 109

Lapua 83 100 101 99

Seinäjoki 86 104 105 104

Soini 135 121 126 116

Teuva 127 130 158 114

Vimpeli 115 123 123 123

Ähtäri 114 125 164 103

Etelä-Pohjanmaan 98 112 123 105 (Lähde: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-

rahoitus/talous/nettokustannukset/2014/Sivut/default.aspx

Kuntien välillä tarkasteltuna korkeimmat sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat; Isojoki,

Teuva, Karijoki, Soini ja Evijärvi. Vastaavasti matalimmat nettokustannukset olivat; Ilmajoki, Lapua,

Seinäjoki ja Isokyrö.

Kuvio 2.11. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset yhteensä v. 2014/ koko maa = 100

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/talous/nettokustannukset/2014/Sivut/default.aspx

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/talous/nettokustannukset/2014/Sivut/default.aspx



19

Tilat-kiiteistöt-talous -työryhmän selvityksen mukaan (TA 2016) Etelä-Pohjanmaan sote-alueella sosiaali- ja

terveydenhuollon bruttokustannukset (sis. vyörytykset) olisivat yhteensä n. 790 M€ ja nettokustannukset

(sis. vyörytykset) yhteensä n. 682 M€ (ks. liite x).

Kustannusten jakautumisessa bruttokustannuksista terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen osuus oli 45 %,

ikäihmisten palvelujen osuus 23 % sekä perheiden ja aikuisväestön palvelujen yhteinen osuus 13 %.

Kuvio 2.12. Bruttomenojen suhteellinen jakautuminen eri tehtäväkokonaisuuksittain

Kuntien ja kuntayhtymien omistamien sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen

neliömäärä on kiinteistöt-tilat-talous työryhmän arvion mukaan yhteensä n. 277 772 m2. Kunnittain

tarkasteltuna suurimmat neliömäärät ovat Seinäjolla (n. 39 000 m2), Kurikassa (n. 31 000 m2), Alavudella

(n. 22 000 m2) ja Kauhavalla (n. 21 000 m2). Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin osuus tiloista on arvion

mukaan n. 104 000 m2. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnoittain käytössä olevat tilat muodostavat

yhteensä n. 373 000 m2. Tarkemmin tilojen jakautumista kunnittain ja toiminnoittain on esitetty ao.

työryhmän väliraportissa (ks. s. 97).

2.2 Projektin tarkoitus ja organisointi

Etelä-Pohjanmaan SOTE-projektin tarkoituksena on laatia kustannustehokas ja vaikuttava sekä asiakas- ja

käyttäjälähtöinen sote-alueen toimintamalli osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Projekti on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirialueen kuntien yhteinen projekti, jota hallinnoi Seinäjoen

kaupunki. Projektia ovat edeltäneet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnoima "Sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestäminen Etelä-Pohjanmaalla – maakunnallinen selvitys" (2012) ja Etelä-Pohjanmaan



20

liiton hallinnoima hanke "Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa" (2013–2014). Edellisten projektien aikana

kertynyttä materiaalia hyödynnetään käynnissä olevassa projektissa.

EPSOTE:n projektisuunnitelma on hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 20.5.2016

(https://sote.ep2019.fi/aineistot). Projektin aikana on muodostettu näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon

reformista suhteessa menossa oleviin kansallisiin muutoksiin sekä kuntien ja kansalaisyhteiskunnan rooliin

(kuvio 2.13).

Kuvio 2.13. Reformin kokonaisuus

Ajatusmallin mukaisesti olennaista on se, että sote-uudistus on vain yksi kokonaisuuden osa ja että

erityisesti kunnat ja kansalaisyhteiskunta muodostavat myös tulevaisuudessa keskeisen alustan sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelukokonaisuudelle ja sen toiminnalle. Tulevan sote-uudistuksen kannalta näiden

toimijoiden rooli on ratkaisevan tärkeä ja siksi myös Etelä-Pohjanmaan SOTE -projektin aikana on

tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota kuntien tehtäviin ja toimintaedellytyksiin sekä

kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden vastuisiin. Kuntien tulevassa roolissa ja tehtävissä on uudistuksen

valmistelussa kiinnitetty erityistä huomiota hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuteen

(Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksessa 31.8.2016). On välttämätöntä, että osana

uudistusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkittävää näkökulmaa laajennetaan kuntien sosiaali- ja

terveyspolitiikan vastuuseen.

Sote-uudistus ja maakuntahallinnon uudistus liittyvät niin toiminnallisesti kuin erityisesti hallinnon ja

ohjausjärjestelmän osalta toisiinsa niin tiivisti, että uudistusta kokonaisuudessa on tehtävä kiinteästi

yhdessä.

Etelä-Pohjanmaa SOTE -projektisuunnitelma ja aikataulu on esitetty tiivistetty kuviossa 2.14.

https://sote.ep2019.fi/aineistot

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3118184/Hyvinvoinnin+ja+terveyden+edist%C3%A4minen+2016+08+30.pdf/5757363a-ea04-469c-aaee-555f0c410fa9



21

Kuvio 2.14. Projektisuunnitelma ja aikataulu 2016–2018

Projektin aikataulu ja eri toimijat on koottu kuvioon 2.14. Aikataulullisesti tavoitteena on esittää

ohjausryhmälle hyväksyttäväksi vuoden 2016 lopussa Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelurakenteen aihio jatkotyöskentelyä varten. Väliraportti valmistuu syyskuussa 2016. Projektin

työaikataulu on sovitettavissa kansallisen uudistuksen etenemiseen.

Projektisuunnitelman mukaisesti projekti on organisoitunut kuviossa 2.15 esitetyllä tavalla.



22

Kuvio 2.15. EPSOTE-projektin organisoituminen

Etelä-Pohjanmaan SOTE projektin eri toimintoihin on osallistunut yhteensä n. 250 henkilöä. Projektin

työryhmät ja niiden osallistujat on esitelty projektin verkkosivuilla https://sote.ep2019.fi/tyoryhmat/ .

Verkkosivuilta löytyy myös työryhmien kokousmateriaalit ja muu projektissa tuotettu aineisto.

Projektissa toimii tällä hetkellä yhdeksän työryhmää:

Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen

Digiloikka

ICT

Taustatieto

Kiinteistöt-tila-talous

Viestintä

Laatu

Hallintorakenne

Henkilöstö

Työryhmien työskentelyn aikataulu muodostuu siten, että EPSOTE-projektin väliraportti voidaan käsitellä

ohjausryhmän kokouksessa syyskuussa 2016. Valtaosa työryhmistä on aloittanut kevään 2016 aikana.

Kuitenkin hallintorakenne- ja henkilöstötyöryhmät käynnistyvät vasta syksyllä 2016, kun kansallinen

lainsäädäntö on näiltä osin käytettävissä. Näiden työryhmien osalta on myös tarkennettava yhteistyö

maakuntauudistuksen kanssa liittyen kansallisten palvelukeskusten organisoitumiseen.

Työryhmistä kolme ensimmäistä (Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen, Aikuisten terveyden ja

toimintakyvyn edistäminen sekä Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen) ovat ns.

ydinprosessityöryhmiä, jotka on koottu elämänkaariperiaatteen mukaisesti. Muut työryhmät ovat

https://sote.ep2019.fi/tyoryhmat/



23

ydinprosesseja tukevien toimintojen asiantuntijatyöryhmiä. Matriisiajattelun mukaisesti

työryhmärakennetta voidaan kuvata kuvion 2.16 mukaisesti.

Kuvio 2.16. Työryhmärakenne

Työryhmien jäsenet muodostavat ammatillisen toimijakokonaisuuden niin, että yhdessä työryhmässä on

noin 12 työntekijää, osaajaa ja ammattilaista. Lisäksi päätyöryhmät ovat tarpeen mukaan jakautuneet

alatyöryhmiin. Päätyöryhmissä ja hallinnossa työskentelee yli 150 henkilöä, jonka lisäksi alatyöryhmissä

toimii noin 90 henkilöä. Projektiin on palkattu kolme henkilöä: projektinjohtaja Harri Jokiranta, sosiaali- ja

terveydenhuollon asiantuntija Päivi Saukko ja asiantuntija-assistentti Miska Kaihlamäki. Yhteensä

projektissa on mukana noin 250 henkilöä, joten projektia tehdään yhteistyössä useiden asiantuntijoiden

voimin. Päätyöryhmät on muodostettu siten, että työryhmän vetovastuuhenkilönä toimii työvaliokunnan

jäsen ja työryhmien jäsenet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Työryhmien kokoonpanossa

on huomioitu alueellinen edustavuus yhteistoiminta-alueiden mukaisesti.

Työryhmien työskentelyn periaatteiksi on määritelty: 1) palvelurakenteen matala kynnys ja

peruspalveluiden vahvistaminen, 2) kuntarajapintojen huomioiminen osana palvelurakennetta ja

toimijoiden vastuita, 3) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä 4) toiminnan verkostoitunut luonne.

Työryhmien tehtävänä on ollut nykytilanteen kartoitus sekä tulevan palvelurakenteen tarkastelu.

Palvelurakenteen tulevaisuusperspektiivinä on ollut tarkastelu useamman vuosikymmenen päähän (vuosi

2040).

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

kokonaisuutta toimipisteittäin tällä hetkellä on hahmotettu kuviossa 2.17. Olennaista on muodostaa kuva

nykyisen toiminnan rakenteellisista lähtökohdista suhteessa tulevaan palvelurakenteeseen. Kuviossa 2.17

on esitetty myös laskelma perusterveydenhuollon sairaansijojen määrällisestä kehityksestä 2013–2016.

Esitetystä laskelmasta voidaan todeta, että määrällisesti sairaansijat ovat vähentyneet ja että arvioitaessa

tarveperustaisesti (75 täyttäneet) sairaansijojen määrä olisi edelleen vähenevä.



24

Kuvio 2.17. Palvelurakenne ja perusterveydenhuollon sairaansijat



25

3 Työryhmien väliraporttien koonta

Työryhmien työn lähtökohtana on ollut näkemys yhdestä maakunnallisesta palvelualueesta. Sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelurakenteen perspektiivi on tarkoituksellisesti asetettu riittävän pitkälle

tulevaisuuteen, aina vuoteen 2040 saakka. Perspektiivin asettaminen tulevaisuuteen on välttämätöntä, että

tulevan palvelurakenteen osalta tehtäviä ratkaisuja voidaan jäsentää riittävän pitkälle aikajanalle. Vuoden

2019 alusta käynnistyvän maakuntahallinnon osana sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne

toteutunee vaiheittain siten, että rakenteen kehittäminen jatkuu aloittamisvaiheesta käytännön

toimintojen kautta.

Seuraavassa on koottu työryhmien väliraporteista tiivistetysti keskeiset huomiot ja havainnot. Luvussa 4

esitetään työryhmien väliraportit omina kokonaisuuksinaan.

3.1 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ikääntyneiden palveluille

Työryhmä esittää lyhyen aikavälin tavoitteeksi, että vähintään 94 % kaikista 75 vuotta täyttäneistä asuu

kotona. Pitkän aikavälin tavoitteeksi (vuoteen 2025 mennessä) esitetään, että kotona asuvien osuus 75

vuotta täyttäneistä on 97 %. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi nykyistä palvelurakennetta muutetaan

siten, että painopiste palveluiden järjestämisessä siirretään tehostetusta palveluasumisesta kotona

asumista tukeviin palveluihin. Rakenteiden ohella myös toimintatapoja muutetaan nykyisestä, ja kuntoutus

ja toimintakyvyn ylläpito nousee keskeiseksi toiminnan lähtökohdaksi. Kotona asumista tukevissa

palveluissa otetaan käyttöön mm. digitaalisia palveluita ja uutta turvatekniikkaa sekä monipuolistetaan

ennalta ehkäiseviä palveluita ja kotiin annettavaa tukea. Keskeistä on, että iäkkäiden ihmisten

toimintakykyä ja itsenäistä elämää edistetään ja heille turvataan tarpeenmukaiset, laadukkaat ja oikea-

aikaiset palvelut. Keskeistä on myös asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn laskun syy selvittäminen ja

tarvittaessa asiakkaan ohjaaminen lääketieteellisiin selvittelyihin. Asiakkaan toimintakyvyn laskun taustalla

ovat usein sairaudet ja moninaiset geriatriset ongelmat, joten geriatrinen kokonaisarvio interventioineen

on tarpeen ja todistetusti vaikuttavaa toimintakyvyn ja avuntarpeen kannalta ja myös elämänlaadullisesti.

Keskeistä kotona pärjäämisen kannalta on myös sujuva ja turvallinen hoitopolku akuuttisairaalahoidosta

kotiin kuntoutuksineen.

Ikäihmisten palveluissa laatu ja taloudellisuus tulevat ikäihmisen yksilöllisestä kohtaamisesta, hänen

tarpeidensa kartoittamisesta ja sen mukaisesta palveluiden suunnittelusta, omaiset mukaan ottaen.

Tulevaisuudessa erilaiset asumismuodot mahdollistavat ehkä henkilöstönkin suhteen yhä enemmän

asiakkaiden tarpeista lähtevän ns. ”mitoituksen” ilman matemaattisia normituksia. Siinä tilanteessa

asumista ja asiakkaalle annettavaa palvelua ei enää tarkastella yhtenä palvelumuotona vaan ikäihminen eli

asiakas on palvelutoiminnan lähtökohta.



26

3.2 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Aikuisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen -johtoryhmä on vastannut Aikuisten terveys ja

toimintakyky -ydinprosessiin kuuluvien asioiden valmistelusta. Ydinprosessi laajuudesta johtuen

perustettiin kaksi alatyöryhmää: 1) sairaanhoito (kiireetön sairaanhoito, kiireellinen sairaanhoito,

terveydenhuollon tukipalvelut) ja 2) terveys ja toimintakyky (aikuissosiaalityö, vammaispalvelu ml

kehitysvammahuolto ja päihde- ja mielenterveyspalvelut).

Työryhmät ovat rakentaneet osa-alueensa nykytilakuvauksen, joka perustuu indikaattoritietoihin ja

nykytila-analyysiin (SWOT). Tältä pohjalta on laadittu tavoitteet, keinot ja linjattavat asiat, huomioiden

myös sote-uudistukselle asetetut kansalliset tavoitteet.

Sairaanhoito

1. Kiireettömän sairaanhoidon tavoitteet

- Palvelujen koordinoinnin kehittäminen

- Korkealaatuisen sairaanhoidon turvaaminen

- Uudenalaisten kokonaisuuksien muodostaminen

- Hoidon prosessien uudistaminen järkeviksi ketjuiksi keskussairaalan ja terveyskeskusten väillä

2. Kiireellisen sairaanhoidon tavoitteet

- Seinäjoen keskussairaalan toimiminen korkealaatuisena täyden palvelun sairaalana

- Kiireellisen ajanvarausvastaanoton järjestäminen alueella

- Triagen toimivuuden varmistaminen

- Hoitoketjujen selkeyttäminen

- Ensihoidon toiminnan muuttaminen uusia tarpeita vastaavaksi

- Kiireellisen hoidon järjestäminen ikäihmisille

3. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen tavoitteet

- Perustoiminnan tukeminen (kiireellinen/päivystys)

- Alueellinen kokonaisuus ja keskitetty hallinnointi

Terveys ja toimintakyky -tavoitteet

- Vahva perustaso, jota erityistason palvelut tukevat

- Kotona asumisen lisääminen ja sen mahdollistaminen

- Yhtenäisten käytäntöjen luominen

Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi

Laajan palvelun sote-keskusten (sisältää yleislääkäripalvelun ja kiirevastaanoton) / suppean palvelun sote-

asemien sijaintien ja sisältöjen määritteleminen, sairaalapaikat katsotaan maakunnallisena kokonaisuutena.

Alueellisten uusien palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Päivystys keskittyy Seinäjoelle ja

erikoissairaanhoitotasoisten palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin keskittäminen keskussairaalaan.



27

Hoitoketjujen ja hoidon koordinointi.

Asiakkaille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelmat. Ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen järjestetään

lääkäritakapäivystys, ensihoito kotihoidon ja asumispalveluiden tukena.

Digitalisaation ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen kaikilla palvelun tasoilla nykyistä paremmin.

Korostetaan asiakkaan/potilaan omaa vastuuta ja omahoitoa.

Jatkossa linjattavat asiat

Laajan päivystyksen keskussairaala Seinäjoelle

Laajan ja suppean palvelun sosiaali- ja terveyskeskukset /-asemat: sijainti, sisältö

sis. kiinteistöjen käyttö

uudenlaisten kokonaisuuksien muodostaminen

sairaalan sosiaalityön nivominen perustason sosiaalityöhön

Sairaansijojen määrä maakunnassa

Kotiin annettavien palvelujen monipuolistaminen, mahdollistaminen

Kotisairaalatoiminnan laajentaminen

Ikäihmisten tehostetun palvelun yksiköiden lääkäripalvelujen uudistaminen

Sairaanhoidollisten tukipalvelujen (mm. laboratorio, röntgen, apteekki) yhtenäistäminen alueella

Erikoissairaanhoidon tasoisten palvelujen järjestämisen ja koordinoinnin keskittäminen

keskussairaalaan

Digitalisaation ja sähköisten palvelujen laajempi käyttöönotto ja kehittäminen

Eskoon palvelujen asemoituminen suhteessa perustason ja erityistason palveluihin

3.3 Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen

Lasten, nuorten ja perheiden kasvun tukeminen -työryhmä aloitti työskentelyn Lapsi- ja perhepalvelujen

muutosohjelma vahvana taustapaperinaan. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi hallituksen

kärkihankkeista. Muutosohjelmalla on vahva sitovuus ja sen tavoitteet ulottuvat kuluvan hallituskauden yli.

Lopullinen hankesuunnitelma julkaistiin 14.4.2016, minkä jälkeen työryhmän työskentelyä tiivistettiin ja

kohdennettiin tarkemmin kohti valtakunnallisia tavoitteita. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

kytkeytyy vahvasti sote-uudistukseen ja Tulevaisuuden kunta -hankkeeseen. Lasten ja perheiden palvelut

tulee sitoa ja integroida sujuviksi ja asiakaskeskeisiksi hoito- ja palveluketjuiksi uudessa maakunnassa.

Hyvän lapsuuden rakentaminen tulee olla keskiössä palveluja tuotettaessa ja kehitettäessä.

Työryhmiä Lape-palveluissa on kaksi: päivittäispalvelut ja kootut palvelut. Työryhmissä työstettiin kevään

aikana maakunnan nykytilaa ja käytänteitä, tulevaisuuden haasteita ja koottiin nykytilankartoitus 2015

vuoden osalta (liite).



28

Lähtökohtana ja näkökulmana kehittämiseen valikoituivat seuraavat aiheet:

- ikään perustuva elämänkaariajattelu

- peruspalvelut / päivittäispalvelut

- erityispalvelut / kootut palvelut

- palvelujen yhteensovittaminen

- ennaltaehkäisy

- kumppanuus – sote, kunta, kolmas sektori, yrittäjät

- asiakkaan tarpeet ja osallisuus

Tavoitteet

Tavoitteena ovat yhteiset ja yhteisesti kehitetyt Etelä-Pohjanmaan lasten, nuorten ja perheiden sote-

palvelut, jotka vahvistavat lapsuuden rakentumista ja tukevat vanhemmuutta. Muutoksessa hyödynnetään

ja kehitetään maakunnan osaamista ja tehdään johtamiseen kulttuurinmuutos. Asiakkaan osallisuus ja

osaaminen ovat tulevaisuudessa arkipäivää ja digitalisaation avulla asiakas sekä muut toimijat voivat

tehostaa ja vahvistaa palveluketjun sujuvuutta. Palveluintegraation merkitys korostuu eniten

ennaltaehkäisyssä sekä vaativissa ja monimutkaisissa palvelutarpeissa.

Maakunnallisia tavoitteita

- päivittäispalvelujen vahvistaminen

- painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin

- koottujen (erityistason) palvelujen tarjoaminen saumattomasti peruspalvelujen yhteydessä

- lapsia ”EI lähetetä pois”, vaan tuetaan tiimiä lapsen ympärillä, omassa toimintaympäristössään,

yhteistä työtä tekemällä

- jalkautuvien konsultaatiopalvelujen lisääminen ja kehittäminen

- todellisia digitaalisia konsultaatio- ja yhteistyömuotoja

- asiantuntemus lähelle arkea

- varhainen diagnostiikka

- tukea ja hoitoa oikea-aikaisesti

- uusia toimintamalleja ja menetelmiä käyttöön (mm. Hackney, Lapset puheeksi -toimintamalli,

Voimaperheet -malli)

Toimenpiteet ja suunnitelmat

Tavoitteiden saavuttaminen vaatii kaikilta osapuolilta sitoutumista palveluintegraatioon ja palveluiden

yhtenäistämiseen kaikilla tasoilla. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa kehittämistyö ja uusien toimintamallien

ja -tapojen käyttöönotto on vuosien varrella ollut tehokasta ja jatkuvaa. Lapsiperheiden palveluissa,

varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on tehty yhteistä työtä palveluketjujen toiminnan parantamiseksi.

Maakunnan kunnat ovat olleet mukana valtakunnallisissa Kaste-hankkeissa sekä tehneet yhteistyötä mm.

SONet Botnian kanssa. Lapsiperheiden palveluja maakunnassa on kehitetty suunnitelmallisesti ja

pitkäjänteisesti. Tehty kehittämistyö tulee olemaan pohjana uudelle maakunnan kehittämissuunnitelmalle.

Tälläkin hetkellä on useita lasten, nuorten ja perheiden palveluja tukevia hankkeita meneillään, kuten

esimerkiksi Parempi arki-, Nepsy-, Tutki-, Välittämisen koodi- ja Lasten kaltoinkohtelun tunnistamisen riskit



29

-hankkeet sekä lähiaikoina alkava Ohjaamo-hanke. Alla olevassa kaaviossa on kuvattuna vuoden 2009–2015

kehittämishankkeita.

Kuva 3.1. Anne Saarijärvi, kehittämissuunnittelija SoNet Botnia

Työryhmissä pohditut tavoitteet ja kehittämisehdotukset yhteisistä lasten, nuorten ja perheiden palveluista

Etelä-Pohjanmaalla ovat yhteneväisiä valtakunnallisten tavoitteiden kanssa, samoin kuin mahdollisuus

muutosagentin rekrytointiin. Syyskuussa haettavaksi tulevilla lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan

liittyvillä käynnistämisavustuksilla ja erityisillä hankekokeiluilla aletaan kehittää maakunnallista sote-mallia

Etelä-Pohjanmaalle. Tätä toimintaa tukee myös STM:n kustantaman muutosagentin palkkaus maakuntaan.

Tavoitteiden kirkastaminen ja niihin sitoutuminen koulutuksen ja yhdessä tekemisen avulla on

ensimmäinen lähtökohta ja toimenpide muutoksen onnistumiselle. Maakunnallisen ohjausryhmän sekä eri

organisaatioiden sitoutuminen integraatioon ja yhteiseen tekemiseen vievät muutoksia eteenpäin ja

käytäntöön. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden LAPE-ryhmien sekä yhteisen maakunnallisen LAPE-ryhmän

nimittäminen ovat ensimmäinen askel uudistustyössä. Lape-työhön sisältyvät kaikki palvelut yli

hallintorajojen sekä järjestöt, seurakunnat ja muut toimijat yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.

Tavoitteena on lapsen, nuoren ja perheen yksilöllisesti huomioiva ja asiakkaiden tarpeista lähtevä

suunnitelma, jossa vastuun kantavat työntekijät on selkeästi sovittu.

Maakunta tulee hyödyntämään lapsi- ja perhepalveluiden muutostukea yhteistyörakenteiden luomisessa ja

sote-palveluiden sitomisessa kuntien palveluihin ja verkostoihin. Muutostuella hankitaan koulutusta ja

valmennusta maakunnan ammattilaisille, esimiehille ja päättäjille vuosien 2017–2018 aikana. Koulutuksen



30

avulla on mahdollista tukea ja vahvistaa esimiehiä sekä perehdyttää maakunnan lape-henkilöstö

muutostyön tavoitteisiin ja sisältöihin.

Rahoitusten haku on syksyllä 2016. Maakunnalliset hankehakemukset laaditaan yhteistyössä eri toimijoiden

kanssa omien maakunnallisten tavoitteiden pohjalta Lape-kärkihankkeen toimeenpanosuunnitelman

tavoitteiden mukaiseen kehittämistyöhön.

3.4 Digiloikka

Digiloikkatyöryhmä tarkasteli soten yleisiä tavoitteita (hyvinvoinnin edistäminen, eriarvoisuuden

kaventuminen sekä kustannustehokkuus) digitalisoitavien palvelujen osalta asiakkaan, työntekijän ja

organisaation näkökulmasta. Nykytilanteesta digitalisaation näkökulmasta tehtiin kartoitus.

Digitalisaation hyödyntäminen sosiaalipalveluissa on terveydenhuoltoa vähäisempää. Käytössä on useita eri

tietojärjestelmiä. Tästä johtuva haasteet tulevat esille jo mm. sosiaalipäivystyksessä.

Merkittävä kynnys digitalisaation tiellä on tietosuojan ja tietoturvan kysymysten ratkaiseminen.

Kansallinen palveluväylä ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot muuttavat merkittävästi palveluprosesseja

sotessa. Asiakas saa suuren osan palveluista ”itsepalveluna” sähköisen asioinnin kautta. Valinnanvapaus

edellyttää kattavaa sähköistä palvelutarjotinta. Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään laajasti kotona.

Digitalisaatio mahdollistaa monin osin luopumisen paikkasidonnaisesta palvelusta. Mobiililaitteet ja

kehittyvät ohjelmistot sallivat yhteydenotot ja tietojen välittämisen hyvinkin laajasti. Big data / massadata

on hyvä työväline sekä asiakkaalle että ammattilaiselle, jolloin asiakas saa myös virheettömämpää ja

parempaa palvelua. Pilvipalvelut ovat asiakkaan prosessissa tukena. Niiden avulla asiakas voi tehdä itseään

koskevia seurantoja, jotka ovat ammattilaisen nähtävillä/saatavilla. Esineiden internet (IoT) tarkoittaa

fyysisiä laitteita, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella

älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet,

prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan mm. ennakoida ja automatisoida

työvaiheita.

Digitaalisia palveluja koskevat seuraavat periaatteet: yhden luukun periaate, asiakkaiden valinnanvapaus,

tietojen yhteiskäyttö ja tiedolla johtaminen. Osaamisessa/koulutuksessa digitalisaatio lisää palvelujen

”tasalaatuisuutta”.

Ryhmän työstä voidaan nostaa seuraavat ehdotukset:

1. Palvelujen digitalisointi tulee aloittaa välittömästi, investoinnit suunnataan digitalisointiin

2. Ensiksi on määriteltävä strateginen tavoite, jonka jälkeen on määriteltävä palveluittain

etenemisaskeleet. Teknologian nopea kehitys edellyttää jatkuvaa strategian tarkastelua.

3. Digitalisaatiota on johdettava ja se vaatii välitöntä koulutusta

4. Tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmä: Tiedolla johtaminen ja ennakointi

5. Digitalisointi mullistaa erikoissairaanhoidon, nykyiset terveyskeskukset ja sosiaalipalvelut. Siksi

palveluprosessit muuttuvat, eikä nykyisiä prosesseja kannata sellaisenaan digitalisoida.



31

6. Valtakunnallisia tuotoksia hyödynnetään (esim. ODA, Mielenterveystalo, Hyvis)

- Väliraporttiin kuuluvat osat: digitalisaation tavoitteet, digitalisaation nykytila, diaesitys

12.9.2016.

3.5 ICT

Työryhmän tehtävät ja tavoitteet

ICT-työryhmän tehtävänä on luoda toimintamalleja ja suunnitelma, jolla varmistetaan tehokkaat sekä

asiakas- ja käyttäjälähtöiset ICT-palvelut uudessa palvelurakenteessa. ICT-palvelut ovat kriittinen tekijä

sote-palveluiden tuottamisessa. ICT-työryhmän tehtävänä on

- suunnitella operatiivisten järjestelmien, tietoliikenteen ja perustietotekniikan toteutusmalli alueelle

- suunnitella uuden organisaation tietohallinnon toimintaprosessit, arkkitehtuuri ja

tietojärjestelmärakenne

- varmistaa palvelurakenneuudistuksen toteutuksen yhteydessä asiakas- ja potilastietojen saatavuus

- tukea digitalisaation edistämistä ja vastata tietojohtamisen tarpeisiin tulevaisuuden sote-

ympäristössä

- seurata muista sote-valmistelun työryhmistä tulevia ICT-tarpeita, joiden toteutus tulee ICT:n avulla

suunnitella

Digitaalisaation tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tulevaisuudessa tietohallinnolta palveluja, jotka

tulevat muodostumaan toimialat ylittävistä asiakaslähtöisistä palvelumalleista. Palvelumallit muodostavat

arvoketjuja, joilla voidaan vaikuttaa palvelutoiminnan tuottavuuteen ja tehokkuuteen. ICT-työryhmän tulee

muodostaa tavoitetila digitaalisille palveluille ja siirtymäpolku tavoitetilaan pääsemiseksi.

Keskeiset riippuvuudet ja rajaukset

Etelä-Pohjanmaan sote:n ICT-toiminnan suunnitteluun valtakunnallisilla ohjausmekanismeilla on

merkittäviä vaikutuksia niin sote-ICT:n toimintaan kuin organisointiin. Tarkka tieto ohjausmekanismeista

puuttuu, mikä voi merkitä korjaavia toimenpiteitä suunnitelmaan, kun valtakunnallinen päätöksenteko

näiltä osin on toteutettu. Keskeisiä vaikuttavia ohjausmekanismeja ovat mm.

- Itsehallintoalueiden ja ICT:n valtakunnallisen sote-ICT -linjauksia on valmisteltu kansallisella tasolla

sote- ja aluehallintouudistuksen Digitalisaatio, ICT-palvelut ja tietohallintoryhmässä. Valmistelussa

on todettu, että itsehallintoalueiden tietohallinnon ja ICT-toiminnan ohjauksen tulee perustua

vahvaan valtion ohjaukseen. Etelä-Pohjanmaan sote:n ICT-toiminnan suunnittelutyöhön vaikuttavia

tarkempia kansallisia linjauksia tarvitaan. Ohjauksen vaikutusta huomioidaan Etelä-Pohjanmaan

sote:n suunnittelussa vain suunnittelun aikana saatavien tilannetietojen pohjalta.

- Valtakunnallisen ICT-palvelukeskuksen tuleva toteutus ja tehtäväsisältö tarkentuvat syyskuussa

2016 ja tulevat linjaukset vaikuttavat myös merkittävästi itsehallintoalueen ja sen sote-alueen

tietohallinnon ja ICT-toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Arvio toteutusaikataulusta

uudistuksen ja valtakunnallisen palvelukeskuksen käynnistymisen suhteen vaikuttavat työryhmän



32

suunnitteluun ja on mahdollista huomioida vain suunnittelun aikana saatavilla olevien

tilannetietojen pohjalta.

- Itsehallintoalueiden toimintaan siirrettäväksi suunnitellun muun toiminnan mm. ELY-, palo- ja

pelastustoimintoja ei tässä ICT-suunnittelun vaiheessa valmistella.

- Sote-hallintomallin suunnittelun yhteydessä joudutaan muuttamaan lukuisia eri lakeja. Etelä-

Pohjanmaan sote:n ICT-toimintojen suunnittelutyön aikana lakimuutokset eivät välttämättä vielä

ehdi valmistua. Ne kuitenkin tulevat vaikuttamaan sote-ICT:n organisointiin,

tietojärjestelmäratkaisuihin ja toimintaan voimakkaasti. Tähän on varauduttava suunnittelussa ja

huomioitava, että se voi merkitä korjaavia toimenpiteitä, kun lainsäädäntö tältä osin on toteutettu.

UNA-jatkohanke etenee asiakastietojärjestelmien uudistamiseksi yhteistyössä kansallisen tason kanssa.

Etelä-Pohjanmaan sote-ICT:n suunnittelussa huomioidaan UNA-hankkeen jatkoeteneminen.

Työryhmä on pyytänyt työvaliokunnalta tarkempia linjauksia, joiden nojalla suunnittelua voidaan tarkentaa.

Keskeiset kysymykset kohdistuvat mm.

- Olettamuksiin, miten järjestäjän ja tuottajan näkökulmat on huomioitava suunnittelussa

- Maakunnan tehtävät suhteessa sote-palveluihin ja niihin liittyvät ICT-palvelut

- Miten tulisi huomioida muut kunnille jäävät palvelut ICT-palveluiden järjestämiseksi?

Työryhmän toiminnan eteneminen ja aikataulu: alatyöryhmien työskentelyn eteneminen

Etenemisen suunnitelmat alatyöryhmien osalta on tehty. Alatyöryhmien tehtävät ja tavoitteet on kuvattu

tarkemmin väliraportissa. Suunnitelmiin on sisällytetty nykytilan kartoitus, tavoitetilan kartoitus ja

migraatiosuunnitelman laatiminen suhteutettuna sote-ICT:n työryhmän aikatauluun (päättyy joulukuun

alkupuolella).



33

Kuva 3.2. Sote-ICT:n työryhmän aikataulu

Työryhmän toiminnan eteneminen ja aikataulu: muut työryhmän tehtävät

Työryhmän muita tehtäviä on kuvattu seuraavasti

Työryhmän yhteistyö muiden sote-työryhmien kanssa on keskeinen keino tulevaisuuden

näkökulman huomioimiseksi ICT:n suunnittelussa. Yhteistyö on käynnistetty syksyllä 2016.

ICT-sopimustietojen kokoaminen alueella (erilaisten ohjelmistojen, tukipalvelusopimusten sekä

mm. leasing-sopimusten määrä on suuri)

ICT-kustannusten selvittäminen alueellisesti. Alustavasti arvioituna Etelä-Pohjanmaan sote-ICT:n

tukikustannukset (ilman henkilöstö-, investointi- ym. kustannuksia) vuosittain ovat noin 7 500 000-

7 800 000 euroa. Loppuvuonna pyritään laatimaan kustannushyöty-analyysia sote-palveluista niillä

oletuksilla, jotka ovat käytettävissä laatimishetkellä.

3.6 Taustatieto

Työryhmän tehtävänä on kartoittaa ja tuottaa taustatietoa Etelä-Pohjanmaan SOTE:n valmistelua varten

sekä mallintaa tietotuotannon rakenne- ja toimintamalli Etelä-Pohjanmaan SOTE:n varsinaiseen toimintaan

sekä valita mittarit ja avainindikaattorit tukemaan E-P:n sote-uudistusta.



34

Taustatiedon tuottaminen nykytilanteesta – lähtökohtana jo kerätyn tiedon hyödyntäminen

1. Palvelutarpeen kehittyminen ja muutosten ennakointi suhteuttamalla kansallista ennakointia

alueellisesti; väestö, muuttoliike, ikääntyminen (http://www.epliitto.fi/tilastot)

- Etelä-Pohjanmaa aluekokonaisuutena, paikkatiedon hyödyntämiseen sairastavuusindeksit,

sairauskuorma

- Hyvinvointibarometri 2017 / E-P:n liitolle esitys

- E-P:n liiton sote-tilastoraportti tulossa

2. Palvelutuotantotieto, ydinprosessityöryhmät keränneet volyymitiedot, muut työryhmät resurssit

3. Palvelutoiminnan tehokkuus, laatu ja vaikuttavuus:

- Laatusuositukset (laatutyöryhmä, nykytilan vertailu suositukseen)

- Kustannukset (taloustyöryhmä tehnyt)

Tulevan sote-alueen tietotuotanto

1. Valtakunnallinen mittaristotyön seuranta; jossain määrin alueellisten indikaattorien suunnittelua

2. Yhteistyö ICT:n tietojohtamisen alaryhmän kanssa – toiminnanohjausjärjestelmä,

asiakastietojärjestelmien hyödyntäminen

3. Tietotuotannon benchmarkkaus muiden maakuntien ja toimijoiden kanssa

4. Yhteistyötahot ja verkostot

Tiedolla johtaminen

- Lähtökohtana on, että tieto on luotettavaa, relevanttia, ajantasaista, käytettävää ja saatavilla

- Hyvinvointitiedon tarkastelu eri näkökulmista muodostuvana kokonaisuutena (tilastot, kansalaiset,

palvelutuottajat, asiakasrekisterit)

- Tiedolla johtaminen ja ohjaaminen strategisella, operatiivisella ja asiakastasolla – tiedon tarpeen

erilaisuuden tunnistaminen

- Tiedontuotanto tukee sote-uudistuksen kansallisia tavoitteita alueellisella tasolla

- Sote-tietojen toissijainen käyttö mahdolliseksi

Sote-uudistuksen jälkeen maakuntien tietotarve

- Palvelujen tarve, ennakointi

- Alueen sote-palvelujen tuotantorakenne ja sen optimaalisuus – asiakaslähtöiset

palvelukokonaisuudet

- Palveluntuottajille vaatimukset sopimuksissa: kustannus-, laatu-, vaikuttavuus- ja tehokkuustiedot

- Järjestämispäätöksen velvoitteet

- Maakunnille velvollisuus vertailuun: oma alue, muut, kansallinen tilanne

Linjaukset

- Tavoitteena tiedolla johtaminen

- Hyvinvointitiedon tuottaminen ja kerääminen eri tietolähteistä ja tietovarannoista ja yhdistäminen

kokonaisuuksiksi mahdollisimman automaattisesti

http://www.epliitto.fi/tilastot

http://www.epliitto.fi/tilastot



35

- Maakunnallisen hyvinvointityöryhmän ja EPSHP:n ”Toiminnan ohjauksen kehittäminen” -

työryhmän työn hyödyntäminen

- Yhteys maakuntauudistuksen ja kuntien tiedontuotantoon

- Taustatiedosta tietotuotantoon ja tiedonhallintaan tulevaisuudessa

- Taustatietotyöryhmän ja tietojohtamisen alatyöryhmän (ICT) yhdistäminen/yhteistyö

- Tiedontuotannon kehittäminen yhdessä ict-järjestelmien osana

- Kansallisen mittaristotyön hyödyntäminen

- Keskitytään maakunnan, tuotannon ja asiakastason tietotuotantoon ja mittaristotyöhön

- Asiakasrekisteritietojen hyödyntäminen toiminnanohjaus- ja johdon tietojärjestelmissä henkilö- ja

asiakasryhmätasolla

- Kansa-hankkeen toteuttaminen, määrämuotoinen kirjaus sosiaalitoimeen

- Benchmarkkaus muiden maakuntien tietotuotantoon

- Hyvinvointibarometri 2017

3.7 Kiinteistöt-tila-talous

Projektisuunnitelma 4-8/2016

- Tekee yhteenvedon kuntien ja kuntayhtymien sote-kiinteistöistä

- Tekee yhteenvedon kuntien ja kuntayhtymien maakunnallisesta sote-talousarviosta

- Kokoaa tiedoston sote-henkilöstöstä

- Kokoaa tiedoston sote-ostopalvelusopimuksista ja niiden mukaisista taloudellisista sitoumuksista

- Tekee alustavan suunnitelman tukipalvelujen järjestämisestä (lukuun ottamatta ICT-palveluja)

Kiinteistötyöryhmä

- Toimitilatietojen keruu on valmistunut elokuun lopussa eikä tietojen kattavuutta ole vielä pystytty

varmistamaan. Osasta puuttuu vielä neliötietoja. Kerätyt kustannustiedot eivät ole yhdenmukaisia

eikä niitä sen vuoksi vielä raportoida.

- Kuntien ja kuntayhtymien omistamissa kiinteistöissä neliöitä 278 000 m2

- Sote-toimitiloissa neliöitä 373 000 m2

- Toimitila- ja kiinteistötietoja täydennettävä vielä ennen laajempaa jakelua

Budjettiorganisaatio/sote

- Talous- ja henkilöstötietojen keruuta varten muodostettiin tulevalle sote-organisaatiolle uusi

budjettiorganisaatiorakenne, jotta tiedot saadaan yhteismitallisiksi ja kokonaisuus hahmotettua.

- Ensimmäisessä vaiheessa pohjana on ns. fuusiomalli eli elämänkaarimallin ja tiettyjen

palvelukokonaisuuksien yhdistelmä, jossa terveyspalvelu pysyy yhtenäisenä kokonaisuutena, mutta

sosiaalipalvelut hajautettuna.

- Toiminnalliset kokonaisuudet on pyritty säilyttämään kokonaisuuksina, jotta luvut voidaan siirtää

tulevassa organisaatiorakenteessa oikeaan kohtaan ilman lisälaskentaa.

- Budjettiorganisaatio hyväksytty työskentelyn pohjaksi Kiinteistöt, tilat, talous -työryhmässä 6/2016



36

Taloustyöryhmä

- Sopimustiedot

Kerätty hoidollisia sopimuksia, täydennettävä ja analysoitava ennen laajempaa jakelua

- Tiedot henkilöstöstä

Kerätty nimiketasolla tehtävittäin uuden budjettiorganisaation mukaisesti TA 2017 elokuun

alun tilanteesta

Vakituisia 6767 htv, määräaikaisten määrä tässä vaiheessa 1240 htv

Tietoja vielä täydennettävä

- Taloustiedot

Kerätty TA 2016 tehtävätasolla uuden budjettiorganisaation mukaisesti

Sote-alueen nettokustannukset tässä vaiheessa 682 Meur (vrt. kuntien taloustilasto 2014 E-P

+ Isokyrö 686 Meur)

Tietoja täsmennettävä ja täydennettävä vielä mm. eliminointien osalta

- Alustava suunnitelma tukipalveluiden järjestämisestä

Maakunnan tarpeiden pohjalta yhtenäisten toimintamallien ja käytäntöjen varmistamiseksi

työryhmä näkee tässä vaiheessa hallinnollisten tukipalvelujen järjestämiseksi parhaana

vaihtoehtona maakunnallisen tukipalvelutuottajan, mikäli lainsäädäntö ei aseta esteitä

maakunnallisen tukipalveluyksikön/-yhtiön perustamiselle.

Jatkotyöskentely

- Kiinteistö-, sopimus-, henkilöstö- ja taloustietoja on vielä täydennettävä ennen mahdollista

laajempaa jakelua

- Henkilöstö- ja taloustiedot TA 2017 valmistuttua

Yhteenveto



37

3.8 Viestintä

Viestinnän lähtökohdat

- Muutos herättää kiinnostusta ja pelkoja, ja siksi siitä tiedottamiseen on paneuduttava huolellisesti.

- Epävarmassa muutostilanteessa tiedonsaantitarve on suuri. Kysymyksiä: mitä muutos merkitsee

minulle henkilökohtaisesti ja mitä se tarkoittaa organisaatiolle ja toiminnalle?

- Muutosviestinnän tavoitteena on pitää yhteisön jäsenet ja keskeiset sidosryhmät tietoisina

tilanteesta ja seuraavasta vaiheesta. Kun viestintä toimii ja tietoa on, arvailut ja spekulaatiot eivät

leviä.

- Osallistumis- ja keskustelumahdollisuudet auttavat onnistumaan muutoksen läpiviennissä.

Mitä arvoja viestimme?

- Yhdessä parempia ja tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveyspalveluja eteläpohjalaisille

- Luotettavia, oikea-aikaisia sekä asukas- ja käyttäjälähtöisiä sote-palveluja

Viestinnän visiona on tukea sote-alueen syntyä asukaslähtöisesti.

Viestinnällä turvataan

- Oikea-aikaisen informaation riittävyys ja saatavuus

- Ihmisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet

- Luotettavaksi koetut tiedonjaon kanavat

- Sitoutuminen muutokseen

Sidosryhmät, joille ja joiden kanssa viestitään

- Hankkeessa mukana olevat henkilöt

- Kuntalaiset

- Henkilöstö

- Päättäjät

- Media

- Yritykset ja palveluntuottajat

- Järjestöt

- Oppilaitokset

Viestintää johtaa ohjausryhmä ja lausuntoja antavat ensisijaisesti ohjausryhmän puheenjohtaja ja sote-

projektijohtaja. Työryhmien puheenjohtajat antavat työryhmien työskentelyä koskevat lausunnot.

Viestintästrategia- ja suunnitelma (sis. kriisiviestintäsuunnitelma) sekä luonnos viestinnän

organisoitumisesta on laadittu osana väliraporttia.



38

3.9 Laatu

Laatutyöryhmä on kerännyt maakunnan alueelta tiedot jo tehdystä toiminnanohjauksesta ja laatutyöstä.

Prosessien kuvaukseen valittiin IMS-ohjelmisto työvaliokunnan alaisten työryhmien käyttöön, jonka avulla

voi rakentaa visuaalisen ja helposti ylläpidettävän toimintajärjestelmän organisaation koosta riippumatta.

Laatutyöryhmän työn pohjalta nousee esille se, että tulevalla maakunta-sotella pitää olla olemassa oma

toimintajärjestelmä, jonka luonti on syytä ottaa jo mukaan syksyn ohjelmaan ja järjestää siitä lyhyt

seminaari yhteisesti kaikille työvaliokunnan alaisille työryhmille.

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon...

Documents

Transcript of Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon...