JUKKA VEPSÄLÄINEN OEF-tulevaisuuskuva · yhteiskunta Viestin välitys Mit ... 27/4/2016 9...
Transcript of JUKKA VEPSÄLÄINEN OEF-tulevaisuuskuva · yhteiskunta Viestin välitys Mit ... 27/4/2016 9...
JUKKA VEPSÄLÄINEN
OEF-tulevaisuuskuvaOsaamisen ennakointifoorumin ensimmäisen DELFOI-kierroksenluoma kuva tulevaisuudesta
Opetushallitus
Tässä kuvasarjassa esillä olevat tekstit ja kuvat ovat tulevaisuutta, tulevaisuuden tukimusta
tai ennakointia kuvaavaa taustamateriaalia, eivätkä ne välttämättä edusta valtioneuvoston,
opetus- ja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen virallista kantaa.
Vetovoimaa & Osaamista1.11.2017Pohjois-Savon liittoKuopio
3/4/2017 © Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen © 2
Osaamisen ennakointifoorumi
www.oph.fi/osaamisen_ennakointifoorumi
Osaamisen ennakointifoorumi välittää tietoa opetushallinnolle
© Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen © 313/10/2017
Koulutus- ja opetushallintoAmmatillinen koulutus jakorkea-asteen koulutus
Tuotanto, työelämä
yritystoimintayhteiskunta
Viestin
välitys
Mitäosaamistatarvitaan?
47/9/2014 © Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen ©
Entiset koulutustoimikunnat
4 §Koulutustoimikunnat
Koulutustoimikuntia ovat:
1) auto- ja kuljetusalan koulutustoimikunta;2) elintarvikealan koulutustoimikunta;3) energia-alan koulutustoimikunta;4) ilmailualan koulutustoimikunta;5) kauneudenhoitoalan koulutustoimikunta;6) kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon
sekä finanssialan koulutustoimikunta;7) kemian alan sekä paperi- ja puualan koulutus-
toimikunta;8) kiinteistö- ja kotityöpalvelualan koulutustoimi-
kunta;9) kone- ja metallialan koulutustoimikunta;10) kuntoutus- ja liikunta-alan koulutustoimikunta;11) kuvataiteen koulutustoimikunta;12) maatalous- ja ympäristöalan koulutustoimi-
kunta;13) matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutustoi-
mikunta;
14) merenkulkualan koulutustoimikunta;15) metsätalouden koulutustoimikunta;16) musiikki-, teatteri- ja tanssialan koulutus-
toimikunta;17) opetus-, ohjaus- ja kasvatusalan koulutus-
toimikunta;18) talotekniikka- ja rakentamisalan koulutus-
toimikunta;19) sosiaalialan koulutustoimikunta;20) sähkö-, elektroniikka- ja tietotekniikka-alan
koulutustoimikunta;21) taideteollisuusalan koulutustoimikunta;22) tekstiili- ja vaatetusalan koulutustoimikunta;23) terveysalan koulutustoimikunta;24) tietojenkäsittelyalan koulutustoimikunta;25) turvallisuusalan koulutustoimikunta;26) viestintäalan koulutustoimikunta.
6/9/2017 © Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen © 5
Osaamisen ennakointifoorumi
Osaamisenennakointi-
foorumi
Sosiaali-,terveys- ja
hyvinvointi-ala
Luonnon-varat, elintar-vike ja ympä-
ristöProsessi-
teollisuus ja-tuotanto
Teknologia-teollisuus ja
–palvelut
Rakennettuympäristö
Liike-toiminta ja
hallinto
Liikenneja logistiikka
Majoitus,ravitsemis-ja matkailu-
palvelut
Koulutus, kulttuuri ja
viestintä
144 + 144 = 288
13/10/2017 © Opetushallitus, ENNAKOINTI, AMEN-yksikkö © 6
OEF ennakointiprosessi
Tulevaisuuden
muutosten
tunnistaminen
MegatrenditDriveritTrenditSignaalit
ILMIÖPANKIT
eDELFOI x 2
Delfoi-tulos
Tulevaisuustaulukko
Skenaariot 2-4
Työllisyys
Liiketoiminnan,
tuotannon ja
työelämän
tulevaisuuden
tunnistaminen
LiiketoimintalohkotVerkostotTyöllisyys
SKENAARIOT
Koulutuksen
kehittäminen
TavoitteetToimenpiteet
Koulutus-
tarpeiden
arviointi
AmmattirakenneTyövoimatarvePoistumatUudet työpaikatKoulutustarve
Osaamis-
tarpeiden
arviointi
SkenaarioittainTehtävittäinAjallinen säilyvyysAmmateittainKvalifikaatioittainTeemoittain
Delfoi
OEF eDelfoi 1GENEERINEN TULEVAISUUS
16/6/2017 7© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
10/10/2017 © METODIX Oy, Hannu Linturi ja Antti Kauppi © 8
Sosio-teknisen muutoksen monitasomalli
LÄHDE: Geels, F. W. & Schot, J. (2007). Typology of sociotechnical transition pathways. Research Policy 36. Geels, F. W. 2011. The multi-level perspective on sustainability transitions: Responses to seven criticisms. Environmental Innovation and Societal Transitions 1
Kuvassa sosioteknisesta toiminta-ymparistosta kohdistuu muutospai-netta niche-tasolle seka regiimiin, mika vaikuttaa niche-innovaatioiden kehittamiseen seka regiimin toimin-tamallin tasapainon jarkkymiseen. Regiimin epavakaistuminen avaa ikkunoita uusille niche-innovaatioille, jotka saavat mahdollisuuden paastaosaksi uutta regiimia (Geels & Schot2007). Regiimi valikoi sopivat ratkai-sut ja yllapitaa valittuja ratkaisuja ottaen ne osaksi vakiintuneita kay-tantoja. Kuvassa on eritelty regiiminulottuvuudet: markkinat ja kayttajat, teollisuus, politiikka, tiede, tekno-logiat ja kulttuuri. Muutos yhden ulottuvuuden elementissa, kuten tek-nologiaan liittyvassa laillisesti sito-vassa sopimuksessa, johtaa muutok-seen toisessa elementissa, kuten kayttajatottumuksissa, jotka edelleen aiheuttavat muutoksia toisaalla. Nainuudet regiimit kehittyvat vaiheittain vanhoista regiimeista
27/4/2016 9
Megatrendi
Ajuri eliDriver
Trend
i
Trend
i
Ajuri eliDriver
Signaali Signaali Signaali Signaali
OEF eDELPHI:n rakentaminen
ESIMERKKI 1 ESIMERKKI 2
Ilmastonmuutos(Asia johon emme ainakaan lyhyelläaikavälillä voi juuri vaikuttaa)
Asia jolla megatrendiin reagoidaan tai aiotaanreagoida tai voitaisiin reagoida
Suomen ilmasto ja energiastrategia•
Tuulivoiman syöttötariffi•
Sähköautojen latausasemien rakentaminen•
Asia, joka ilmentää ajurin toteutumista• Tuuli- tai aurinkosähkön osuus
Suomen energiankulutuksesta• Sähköautojen osuus Suomen autokannasta
Asia, jolla ei ole historiaa. Asia joka ilmaantuu ”puun takaa”• Geotermisen lämpöenergian käyttöönotto• Kansainvaellus Suomeen ihanteellisiin
”välimerellisiin” ja avariin asuinolosuhteisiin
PIT
KÄ
HIS
TOR
IALY
HY
T H
ISTO
RIA
Digitalisaatio(Asia johon emme ainakaan lyhyelläaikavälillä voi juuri vaikuttaa)
Asia jolla megatrendiin reagoidaan tai aiotaanreagoida tai voitaisiin reagoida• Tietojenkäsittelytieteiden ja -taitojen korostuminen
koulutuksessa• Alustatalouden kehittäminen
Asia, joka ilmentää ajurin toteutumista• 3D-tuostuslaitteiden myyntimäärä• Ohjelmoinnin opetuksen osuus opetuksen
tuntikehyksessä
Asia, jolla ei ole historiaa. Asia joka ilmaantuu ”puun takaa”
Kirjoitettu kieli katoaa • – tilalle ääni, kuva ja tunteet:Teknologisten välineiden kehittyessä ihmiset luopuvat kokonaan kirjoitetun tekstin lukemisesta. Kaikki informaatio ja kommunikaatio siirtyy akustiseenja visuaaliseen muotoon, mikä säästää aikaa jaon vaivattomampaa. © METODIX Oy, Hannu Linturi ja Antti Kauppi & OPETUSHALLITUS, Jukka Vepsäläinen, ©
31/10/2017 10© Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen ©
Tulevaisuuden muutosvoimien ja muutosilmiöiden
kokoaminen
3/4/2017 © Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen © 11
Ennakointiorganisaatioita ja ennakointitiedon lähteitä
Tulevaisuuden tutkimuksen keskushttp://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx
Tulevaisuuden tutkimuksen seurahttp://www.futurasociety.fi/
World Future Society WFShttp://www.wfs.org/
World Futures Studies Federation WFSFhttp://www.wfsf.org/
YK:n The Millenium Projecthttp://www.millennium-project.org/
European Foresighthttp://forera.jrc.ec.europa.eu/
Foresight Networkhttp://shapingtomorrowmain.ning.com/
Institutet för Framtidsstudier (Ruotsin TTK)http://www.framtidsstudier.se/
Worldwatch Institutehttp://www.worldwatch.org/
Opetushallitus (Ennakointi)http://www.oph.fi/tietopalvelut/ennakointi
Osaamisen ennakointifoorumi (OPH)http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/osaamisen_ennakointifoorumi
Sitrahttps://www.sitra.fi/teemat/ennakointi/#seuraava-era
KEV kansallinen ennakointiverkostohttps://www.yammer.com/ennakointi/#/home
VTT Ennakointihttp://www.vtt.fi/palvelut/liiketoiminnan-kehitt%C3%A4minen/ennakointi
TEM Ammattibarometrihttps://www.ammattibarometri.fi/
TEM Alueelliset kehitysnäkymäthttp://www.temtoimialapalvelu.fi/alueelliset_kehitysnakymat
TEM Toimialojen näkymäthttp://www.temtoimialapalvelu.fi/toimialojen_nakymat
Alueelliset ennakointiverkostotMaakuntien liitot, ELYt, EnnakointiprojektitTutkimuslaitokset, kehittämiskeskukset, yms.
9/4/2007 © Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen © 12
Tulevaisuusikkunat (n. 300 tulevaisuusväitettä, 1000 diaa)
Globalisaatio
Energian ja
raaka-aineiden
riittävyys
Teknologian
kiihtyvä kehitys,
robotisoituminen
ja digitalisaatio
Arvojen ja
elämäntapojen
muutos
Kulttuuri,
henkisyys ja
elämykset
Ympäristön
ja ekologisen jatku-
vuuden kasvava
merkitys
Venäjä
Keskittyminen
Kiristyvä
kilpailu
Osaamisen pakko,
uudistuva koulu ja
uusi työelämä
Lisääntyvä,
pitkäikäistyvä ja
ikääntyvä väestö
Lisääntyvä ja
automatisoituva
liikkuminen
16/6/2017 13© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF-eDelfoi 1: Geneerinen tulevaisuus
Megarendit 12Driverit 12Disruptoalat 1Trendit 12Signaalit 12YHTEENSÄ 49
16/6/2017 14© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF-eDelfoi 1
16/8/2017 15© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
Osallistumisosuudet 1.7.2017
29/8/2017 16© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
AJURITMegatrendit
Driverit
31/8/2017 17© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: Megatrendit
GLOBALISAATIO = Globalisaatio ymmärretään taloudelliseksi megatrendiksi, joka on jo mullistanut talouden mekanismeja ja kehitys jatkuu. Talous vaikuttaa luonnollisesti poliittisiin ja sosiaalisiin suhteisiin.
PALVELUVALTAISTUMINEN = Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen on kehitys, joka jatkuu tilastojen mukaan kriiseistä ja suhdannevaihteluista riippumatta.
JAKAMISTALOUS = Jakamistalous on tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Termillä viitataan yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, kuluttamiseen, käyttöön ja tuotantoon
ILMASTONMUUTOS = Ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan maapallon alailmakehän ja merien keskilämpötilan nousua ja nousun arvioitua jatkumista.
DEMOKRATISOITUMINEN = Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa. Kansan tahto toteutetaan vapaissa vaaleissa.
EKOARVOTTUMINEN = Ekologinen arvonmuodostus perustuu yhteisöllisiin ja systeemisiin näkökulmiin, joissa ihmisen toimintaa tarkastellaan kestävän sosiaalisen ja luonnonympäristökehityksen kautta.
DIGITALISAATIO = Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden yleistymistä arkielämän toiminnoissa sitä mukaa, kun analoginen muuntuu digitaaliseksi.
AUTOMAATIO = Työpaikkojen ja -toimintojen automaatio syrjäyttää ihmiset toistuvista rutiinitöistä. Vaikka “älykäs kone” (robotti) olisi jatkossakin tyhmä, niiden populaatio lisääntyy ihmistä paljon nopeammin
TEKOÄLYISTYMINEN = Tekoäly eli keinoäly on tietokone, tietokoneohjelma tai niiden joukko tai verkosto, joka kykenee älykkäiksi laskettaviin toimintoihin. Tätä nykyä tekoälyä voi jo opettaa ja seuraavassa vaiheessa se oppii itse oppimaan.
KESKITTYMINEN = Yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa toiminnassa keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin on valtailmiö. Kaupungistuminen on sen pisimpään jatkunut ilmentymä.
YKSILÖISTYMINEN = Yksilöistymisprosessissa massamuotoiset tavat tuottaa hyödykkeitä ja palveluita korvautuvat tuotannolla ja palveluilla, jotka mukautuvat kuluttajan yksilöllisiin ominaisuuksiin, tarpeisiin ja toiveisiin.
PITKÄIKÄISTYMINEN = Pitkäikäistyminen muuttaa elinkaarikuvaa ja työuria mutta myös lisää painetta sote-palveluihin. Tällä hetkellä reilu neljännes suomalaisista kuuluu ryhmään 65+, vuonna 2050 heitä on jo puolet.
16/6/2017 18© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF-eDelfoi 1
31/8/2017 19© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: Megatrendit Vaimein megatrendi on ”Demokratisoitumi-nen”. Voimakkaimpia ovat teknologisetmuutokset: ”Digitalisoituminen”, ”Automaa-tio” ja ”Tekoälyistyminen”. Kaikki vahvistu-vat, paitsi ”Keskittyminen”.
Muutostuulenvoimakkuus
1 = 0 m/s
2 = 1-3 m/s
3 = 4-7 m/s
4 = 8-13 m/s
5 = 14-20 m/s
6 = 21-32 m/s
7 = yli 32 m/s
Tuulen voimakkuus
31/8/2017 20© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURITMegatrendien voimistuminen
Eniten vahvistuvat ”Tekoälyistyminen”, ”Eko-arvottuminen”, ”Jakamistalous” ja ”Pitkäikäis-tyminen”.
5/9/2017 21© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: MegatrenditPalveluvaltaistumisen voimakkuus
Panelistien lukumäärä
5/9/2017 22© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: MegatrenditPalveluvaltaistumisen voimakkuus
Pitkällä aikavälillähiipuva muutos
Pitkällä aikavälillävoimistuva muutos
Vaimea
Voimakas
Ympyrän koko =Panelistienlukumäärä
/9/2017 23© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: MegatrenditJakamistalouden voimakkuus
Panelistien lukumäärä
14/9/2017 24© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: MegatrenditJakamistalouden voimakkuus
Pitkällä aikavälillähiipuva muutos
Pitkällä aikavälillävoimistuva muutos
Vaimea
Voimakas
Ympyrän koko =Panelistienlukumäärä
4/9/2017 25© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: MegatrenditDigitalisaation voimakkuus
Panelistien lukumäärä
14/9/2017 26© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: MegatrenditAutomaation voimakkuus
Panelistien lukumäärä
22/9/2017 27© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: MegatrenditTekoälyistymisen voimakkuus
Muutostuulen voimakkuus Muutostuulen voimakkuus
Panelistien lukumäärä
22/9/2017 28© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: MegatrenditKeskittymisen voimakkuus
Panelistien lukumäärä
13/10/2017 29© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: Megatrendit intressiryhmittäin
JAKAMISTALOUS
Megatrendejä tarkasteltiin paitsi ennakointialoittain myös kolmen intressiryhmän mukaan. Työntekijöiden ja työnantajien lisäksi kolmantena ryhmänä ovat kouluttaja- ja kehittäjätoimijat. Erot intressiryhmittäin ovat megatrendien suhteen vähäisempiä kuin ennakointialoittain. Sen voi tulkita merkitsevän sitä, että näkemykset toimintaympäristön kehityksestä on suhteellisen yhteinen.Erojakin on. Työntekijäryhmä esimerkiksi arvioi systemaattisesti megatrendien vaikutuksen alhaisimmaksi. Kouluttaja-kehittäjät asettuvat yhtä systemaattisesti asteikon toiseen päähän.
Työntekijät Työnantajat Kouluttajat/kehittäjät
Panelistien lukumäärä
31/8/2017 30© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 AJURIT: Driverit
DRIVER 1 - Vakaus
"Suomi on maailman vakain maa." Pyrkimys harjoittaa vakautta lisäävää ja riskejä välttävää politiikkaa.
DRIVER 2 - Palvelukokemus
Palvelukokemus ohjaa markkinoita tavalla, jossa ostetaan matkalipun sijasta liikkumispalvelu kotoa työpaikalle.
DRIVER 3 - Deregulaatio
Lakien ja asetusten luku- ja tekstimäärä on merkittävästi vähentynyt nykyisestä.
DRIVER 4 – Uusiutuva energia
Uusiutuvan energian osuus ylittää 60%. Vuoden 2015 tilasto-osuus oli 35%.
DRIVER 5 – EU-liittovaltio
EU on liittovaltio, joka vastaa jäsentensä ulkopolitiikasta, taloudesta ja puolustuksesta.
DRIVER 6 - Kiertotalous
Suomessa kaikista materiaaleista kierrätetään 85%. Tällä hetkellä jätteestä uudelleen käytetään 34%.
DRIVER 7 - Virtuaalimaailma
Ihmiset viettävät kolmanneksen valveillaoloajastaan rinnakkaisissa virtuaalimaailmoissa.
DRIVER 8 - Työssäoppiminen
Tärkein ammatillisen oppimisen paikka on työyhteisö.
DRIVER 9 - Tekoäly
Tekoälyssä on siirrytty sen kolmanteen itseoppivaan vaiheeseen.
DRIVER 10 – ”Lontoo”
Neljäsosa helsinkiläisistä suuntautuu enemmän Lontooseen kuin Lahteen.
DRIVER 11 – Realismi
“Suomi on brutaalisti realistinen kansakunta.” (J.Diamond) Päätöksentekoa leimaa valintatilanteissa äärimmäinen pragmaattisuus.
DRIVER 12 – SOTE-menot
SOTE-menot ovat alle 25% valtion koko budjetista. Vuoden 2017 budjettiosuus on 26,4%.
5/9/2017 31© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: Driverit 2035
TodenäköisyysMerkityksellisyys
-3 = - - -
-2 = - -
-1 = -
0 = -/+
1 = +
2 = + +
3 = + + +
TodennäköisyysMerkityksellisyys
Todennäköisimmät ja merkityksellisimmät driverit ovat ”Uusiutuva energia”, ”Kiertotalo-us”, ”Suomi on maailman vakain maa” ja ”Te-koälyn itseoppiva vaihe”. Epätodennäköisimmät ovat ”Edullinen SOTE”, ”Deregulaatio” ja ”EU-liittovaltio”. Suurin risti-riita todennäköisyyden ja merkityksellisyyden välillä on ”Edullisella SOTE:lla”
10/10/2017 32© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: DriveritUusiutuvan energian todennäköisyys
ja merkityksellisyys
Panelistien lukumäärä
26/10/2017 33© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: DriveritVirtuaalimaailman todennäköisyys
ja merkityksellisyys
Panelistien lukumäärä
26/10/2017 34© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: DriveritTyössäoppimisen todennäköisyys
ja merkityksellisyys
Panelistien lukumäärä
27/10/2017 35© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: DriveritTekoälyn todennäköisyys
ja merkityksellisyys
Panelistien lukumäärä
27/10/2017 36© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: DriveritMetropolisoitumisen todennäköisyys
ja merkityksellisyys
Panelistien lukumäärä
27/10/2017 37© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF eDelfoi 1 AJURIT: DriveritEdullisen SOTEn todennäköisyys
ja merkityksellisyys
Panelistien lukumäärä
SOTE-uudistusta pidetään kyllä merkityksellisenä, mutta siihen, että se toteutuessaan alentaisi sosiaali-ja terveydenhuollon kustannuksia, tai pitäisi ne edes ennallaan, ei oikein uskota.
24/9/2017 38© Opetushallitus, ENNAKOINTI, Jukka Vepsäläinen ©
ToimialamurrosDisruptiosta on käytetty ilmausta häiritsevä innovaatio. Sitä selittävämpi mutta pitkähkö suomennos on vakiintuneiden toiminta-mallien murtuminen. Toisinaan puhutaan toimialamurroksesta. (Kielitohtori 15.5.2017)
13/10/2017 39© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF-eDelfoi 1: Toimialamurros
Voimakaimmassa muutos- ja muurrostilassaovat ”Liikenne ja logistiikka” ja ”teknologiateollisuus”
29/8/2017 40© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
TRENDIT
25/9/2017 41© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 - TRENDIT
PALVELUSEKTORI = Arvioi palvelujen arvonlisäyksen osuus koko Suomen kansantaloudesta vuosina 2020, 2025, 2030 ja
ITSENSÄTYÖLLISTÄJÄT = Arvioi itsensätyöllistäjien määrä Suomessa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035. 2035!
KASVIHUONEPÄÄSTÖT = Arvioi kasvihuonepäästöjen määrä Suomessa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
MAAHANMUUTTO = Arvioi nettomaahanmuuttajien määrä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
KULTTUURIN ARVONLISÄ = Arvioi kulttuurin osuus arvonlisäyksestä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
DIGIHALLINTO = Arvioi kuinka suuri osa väestöstä asioi julkissektorin kanssa verkossa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
HUOLTOSUHDE = Arvioi Suomen huoltosuhteen kehitystä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
KORKEA-ASTEEN KOULUTUS = Arvioi suomalaisten korkea-asteen koulutettujen suhteellista kehitystä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
TULOEROT = Arvioi suomalaisten tuloerojen suhteellista (ns. gini-kerroin) kehitystä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
MASENNUSLÄÄKKEET = Arvioi masennuslääkkeiden kulutus vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
ELINIÄN ODOTE = Arvioi suomalaisten eliniän odote vuosina 2020, 2025. 2030 ja 2035.
BRUTTOKANSANTUOTE = Arvioi Suomen bruttokansantuotteen suhteellista kehitystä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
30/10/2017 42© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
1. PALVELUSEKTORI
Arvioi palvelujen arvonlisäyksen osuus koko Suomen kansantaloudesta vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035!
Elinkeinorakenteen kaksi muuta päätoimialaa ovat alkutuotanto ja jalostus.
Toimialoittaisen kehityksen avulla on mahdollista analysoida talouden ja teollisuuden suhdanteiden kehitysnäkymiä ja kasvuennusteita. Toimialamittareiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää niin työ- ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa kuin koulutuksen ja tutkimustoiminnan kohdentamisessa.
Palvelutoimialat kokonaisuutena kasvoivat 2016 muita päätoimialoja vaisummin, 0,9 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat 1,8 prosenttia, mutta julkiset palvelut vähenivät 1,4 prosenttia. Muut päätoimialat ovat maa-, metsä- ja kalatalous (v. 2016 3,0 %) ja jalostus (27,5%), johon teollisuus kuuluu.
Klikkaa hiiren avulla karkea ennakkoarviosi vuosille 2020, 2025, 2030 ja 2035 ja perustele se kommentti-kentässä! Vastaukset päivittyvät reaaliaikaisesti, ja toivottavaa on myös toisten asiantuntijoiden kommenttien kommentointi. Kaikki vastaukset ovat anonyymejä.
Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito Findikaattori http://www.findikaattori.fi/fi/6 (PAL/ELINKEINORAKENNE)
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Palvelusektorin osuus työllisistä
29/10/2017 43© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Palvelusektorin osuus työllisistä
Osuustyöllisistä
OEF:n ennakoima palveluvaltaistumisen vauhti eiole erityisen rivakka. Vuonna 2035 on hädin tuskinpäästy hieman palveluvaltaisempaan yhteiskuntaan kuin mikä vallitsi vuonna 1990.
30/10/2017 44© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Itsensätyöllistäjien määrä
2. ITSENSÄTYÖLLISTÄJÄT
Arvioi itsensätyöllistäjien määrä Suomessa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
Vuonna 2013 Suomessa oli 15-64-vuotiaita itsensätyöllistäjiä 152.000 henkeä ja ryhmän osuus kaikista työllisistä on noin 6 prosenttia. Jos mukaan lasketaan yli 65-vuotiaat määrä nousee 170.000 itsensätyöllistäjään. Itsensätyöllistäjä-termi kokoaa yhteen toimeentulon neljä alaryhmää:
• yksinyrittäjät (pois lukien maatalousyrittäjät)• ammatinharjoittajat• freelancerit• apurahansaajat.
Maatalousyrittäjät muodostavat oman ryhmän eikä heitä lasketa kuuluviksi itsensätyöllistäjiin. Yksinyrittäjät ovat henkilöitä, jotka työskentelevät yksinään ilman ulkopuolisia työntekijöitä, mutta joilla voi olla osakekumppaneita. Ammatinharjoittajat työskentelevät toiminimellä ilman palkattua työvoimaa omaa osaamistaan myyden. Freelancerit voivat toimia eri tavoin; joko palkkiota tai palkkaa vastaan työsuhteessa tai oman yrityksen tai toiminimen kautta. Freelancerit harjoittavat toimintaansa freelancer-verokortilla ja lähtökohtaisesti heillä on useita toimeksiantajia. Apurahansaajat ovat saaneet apurahaa taiteen ja tieteen tekemiseen. Apurahatutkijalla voi esimerkiksi olla työtilat yliopistolla, mutta hän ei ole työsuhteessa yliopistoon. Vuoden 2015-luku on arvio.
Klikkaa hiiren avulla karkea ennakkoarviosi vuosille 2020, 2025, 2030 ja 2035 ja perustele se kommentti-kentässä! Vastaukset päivittyvät reaaliaikaisesti, ja toivottavaa on myös toisten asiantuntijoiden kommenttien kommentointi. Kaikki vastaukset ovat anonyymejä.
Anne Pärnänen-Hanna Sutela (2014) Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Tilastokeskus. Helsinki. (JAK/TYÖELÄMÄ)
11/10/2017 45© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Itsensätyöllistäjien määrä
Henkilöidenmäärä
OEF ennakoi itsensätyöllistäjien määrän kasvavanjatkossa samaa vauhdikasta tahtia kuin tähänkin saakka.
30/10/2017 46© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Maahanmuutto
4. MAAHANMUUTTO
Arvioi nettomaahanmuuttajien määrä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
Maahan muuttaneeksi katsotaan henkilö, joka aikoo oleskella tai on oleskellut Suomessa yhtämittaisesti yli vuoden. Hänen on ilmoitettava muutostaanasuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 1993/507). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen. Maasta muuttaneeksi katsotaan pääasiassa henkilö, joka muuttaa ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitys-yhteistyössä toimivia yms. (kotikuntalaki 1994/201).
Tarkasteltavan on nettomaahanmuutto, joka saadaan kun maahanmuutosta vähennetään maastamuutto. Viimeiset luvut ovat viime vuodelta: 34905 (maahan) - 18082 (maasta) = 16823 (netto). Vuoden 1980 jälkeen nettoluku on ollut positiivinen eli maahanmuutto suurempaa kuin maastamuutto.
Klikkaa hiiren avulla karkea ennakkoarviosi vuosille 2020, 2025, 2030 ja 2035 ja perustele se kommentti-kentässä! Vastaukset päivittyvät reaaliaikaisesti, ja toivottavaa on myös toisten asiantuntijoiden kommenttien kommentointi. Kaikki vastaukset ovat anonyymejä.
Tilastokeskus / Työssäkäynti Findikaattori http://findikaattori.fi/fi/15 (DEM/MUUTTOLIIKE)
11/10/2017 47© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Maahanmuutto
Nettomaahanmuutto(henkilöiden määrä)
OEF arvioi nettomaahanmuuton kasvavan vauhdikkaasti vuoteen 2035. Punaisen keskiarvokäyrän kulmakerroin on melko suuri.
16/6/2017 48© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Digihallinto (Kuinka suuri osuus asioi digitaalisesti)
6. DIGIHALLINTO
Arvioi kuinka suuri osa väestöstä asioi julkissektorin
kanssa verkossa vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
Suomalaiset käyttävät internetiä toiseksi eniten EU-maissa, kun kyseessä on asioiden hoitaminen julkisen hallinnon kanssa. Melkein neljä viidestä kansalaista (78%) on asioinut esimerkiksi verottajan tai sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa internetissä/verkossa viimeisen vuoden aikana. Vain Tanskassa prosenttiluku (85%) on Suomea korkeampi.
Yhtä kiinnostavaa kuin osallistumisprosentti on siitä puuttuva osa, koska se arvattavasti kuvaa viimeistään tarkasteltavan ajanjakson (v. 2035) lopussa suhteellisen pysyvää kansanosaa, joka syystä tai toisesta ei pysty käyttämään internetiä ja tarvitsee siksi vaihtoehtoisia palveluja tai palveluapua.
11/10/2017 49© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Digihallinto (Kuinka suuri osuus asioi digitaalisesti)
Digitaalisestiasioivien osuus
16/6/2017 50© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Huoltosuhde7. HUOLTOSUHDE
Arvioi Suomen huoltosuhteen kehitystä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde ilmoi-tetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Jos indeksi on 100 työllisiä on yhtä paljon kuin ei-työllisiä. Jos indeksi on yli sata työllisillä on huollettavanaan omaa määräänsä enemmän ei-työllisiä.
Työllisiksi määritellään henkilöt, jotka olivat vuoden viimeisellä viikolla ansiotyössä.Työttömiksi luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat.Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Alle 15-vuotiaat koululaiset kuuluvat luokkaan "0-14 –vuotiaat".Eläkeläisiksi katsotaan kaikki henkilöt, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Myös kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Osa henkilöistä on päätelty eläkeläisiksi myös eläketulon perusteella.
Nykyisen ikärakenteen muutoksen vaikutukset työmarkkinoiden kehitykselle ja talouskasvulle ovat hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta huomat-tavia. Vaikkakin väestön ikääntymisestä johtuvat hoito- ja hoivamenojen kasvupaine riippuu siitä, kuinka hyväkuntoisia tulevaisuuden vanhukset ovat, on hyvin todennäköistä, että eläke- ja hoivamenot kasvavat samaa vauhtia kuin työväestö ikääntyy. Keskeisessä roolissa tulevien menopaineiden kattamisessa onkin tulevien vuosien koulutus-, työvoima- ja maahanmuuttopolitiikka ja sen vaikutukset työllisyysasteen kehitykseen ja veroasteen kasvuun.
Klikkaa hiiren avulla karkea ennakkoarviosi vuosille 2020, 2025, 2030 ja 2035 ja perustele se kommentti-kentässä! Vastaukset päivittyvät reaaliaikaisesti, ja toivottavaa on myös toisten asiantuntijoiden kommenttien kommentointi. Kaikki vastaukset ovat anonyymejä.
Tilastokeskus / Työssäkäynti Findikaattori http://www.findikaattori.fi/fi/32 (AUT/TYÖLLISYYS)
31/10/2017 51© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Huoltosuhde
Jos indeksi on 100, työllisiä on yhtä paljon kuin ei-työllisiä. Jos indeksi on yli sata työllisillä on huollettavanaan omaa määräänsä enemmän ei-työllisiä.
Huoltosuhde(indeksi)
Huoltosuhteen heikkeneminen on aika vaisua, mutta toisaalta looginen näkemys yhdessä kasvavan maahanmuuttoarvion kanssa. Ja ehkä työllisyys-asteen nosto onnistuu.
30/10/2017 52© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Korkean asteen koulutettujen osuus
8. KORKEA-ASTEEN KOULUTUS
Arvioi suomalaisten korkea-asteen koulutettujen suhteellista kehitystä vuosina 2020, 2025, 2030 ja 2035.
Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto eli koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jaetaan alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneisiin.Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.
Klikkaa hiiren avulla karkea ennakkoarviosi vuosille 2020, 2025, 2030 ja 2035 ja perustele se kommentti-kentässä! Vastaukset päivittyvät reaaliaikaisesti, ja toivottavaa on myös toisten asiantuntijoiden kommenttien kommentointi. Kaikki vastaukset ovat anonyymejä.
Tilastokeskus / Väestön koulutusrakenne Findikaattori http://findikaattori.fi/fi/9 (AUT/KOULUTUS)
11/10/2017 53© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – TRENDIT: Korkean asteen koulutettujen osuus
Korkeakoututkinnon suorittaneidenosuus 15 vuotta täyttäneistä
29/8/2017 54© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
SIGNAALIT
25/9/2017 55© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 - SIGNAALIT
• BLOCKCHAIN = Blockchain eli lohkoketjuteknologia on mullistanut kaupankäynnin eikä pankki- ja vakuutuslaitoksia enää tarvita vuonna 2035.
• SUPISTUVA KESKILUOKKA = Keskiluokka on kutistunut puoleen vuoteen 2035 mennessä, kun sekä matalapalkkaiset että korkean tuottavuuden työt ovat olleet pitkään kasvussa.
• KANSALAISTULO = Kaikkien kansalaisten toimeentulo Suomessa on turvattu kansalaistulolla v. 2035.
• RAJAT KIINNI = Schengen-sopimus on purettu ja rajatarkastukset palautettu kaikkien EU-maiden rajoille.
• TEKOÄLY PÄÄTÖKSENTEOSSA = Vuonna 2035 laki vaatii tekoälyn ottamista mukaan organisaatioiden päätöksentekoon.
• ÄLYKYLÄT = Maaseudulle eri puolille Suomea on syntynyt kymmenittäin 300-1000 asukkaan energiaomavaraisia älykyliä, joissa hyödynnetään paikallisia olosuhteita ja tehdään etätyötä.
• UUDET EVÄÄT = Vuoden 2035 suomalaisten ravinnosta keskimäärin neljännes koostuu hyönteisistä.
• KIRJOITETTU KIELI KATOAA = Kirjoitettu kieli katoaa ja tilalle tulee äänen, kuvan ja tunteiden tunnistus.
• TYÖPAIKAT LISÄÄNTYVÄT = Teknologian kehitys on luonut enemmän uusia työpaikkoja vuosien 2017-2035 välissä kuin se on tuhonnut.
• OSAAMISKUMOUS = "Osaaminen ei ole yksilön vaan yksilöiden välisen vuorovaikutuksen ominaisuus." Arvioi kuinka todennäköistä ja toivottavaa on, että Esko Kilven näkemys on tarkasteluvuonna 2035 vallitseva ajatustapa?
• ALUSTATALOUS = Verkkokauppaan on kehittynyt samanlainen globaali kauppa-alusta kuin Facebook on mediassa, Booking matkavarauksissa, Airbnbmajoituksessa ja Ûber kuljetuksissa.
• KIINAISTUMINEN = Kiina on v. 2035 Suomen tärkein kauppakumppani.
16/6/2017 56© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF-eDelfoi 1: Signaalit
25/9/2017 57© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 - SIGNAALIT
Vastaukset - sekä asteikolla että kommentit - sijoittuvat johonkin neljästä kentästä. Jaottelun perusteella kustakin väitteestä saadaan alustava neljän tulevaisuustilan profiili, jota hyödynnetään skenaarioiden rakentamisessa.
25/9/2017 58© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus – Tulkinta: Jukka Vepsäläinen ©
OEF Edelfoi 1 - SIGNAALIT
%
Eniten uskottiin ”Alustatalouden”, ”Osaamis-kumouksen” ja ”Kiinaistumisen” toteutumi-seen. ”Kirjoitetun kielen katoamista” ja”Hyönteisruokavalion yleistymisetä” ei pidet-ty kovin todennäköisenä vuoteen 2035 mennessä.
13/10/2017 59© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – Liikennevalot
Skenaarion rakentajan arvokkainta saalista ovat juuri nämä perustelut eri tulevaisuuksien puolesta ja vastaan. Asiantun-tijoiden kannanotoista riippuu, missä tilassa kukin tulevaisuusteesi on. Jokainen teesi määritellään yhteen kolmesta mahdollisesta tilasta: ratkaisu, dialogi ja kiista. Ajan kuluessa teesien tilat voivat luonnollisesti vaihtua.
RATKAISU: Panelistit ovat tulevai-suusväitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksi muodostuukin se,milloin ja miten muutos tapahtuu.
DIALOGI: Käsitykset tulevasta kehi-tyksestä jakautuvat moniksi näkökul-miksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa yhteiseenkeskusteluun.
KIISTA: Näkemykset ja argumentittulevasta kehityksestä polarisoituvat tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi.
KIISTA
13/10/2017 60© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Blockchain
Blockchain eli lohkoketjuteknologia on mullistanut kaupankäynnin
eikä pankki- ja vakuutuslaitoksia enää tarvita vuonna 2035.
Panelistien lukumäärä
31/10/2017 61© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
Blockchain on KIISTA-tilassa. Paneeli jakautuu kahteen suurin piirtein yhtä suureen ja vastakkaiseen alaryhmään (ns. kaksikyttyräisen kamelin efekti).
Pro: “Lohkoketjuteknologian hyödyntäminen kehittyy nopeasti. Tulee muuttamaan radikaalisti esim. pankkien ja vakuutuslaitosten roolia.”
Con: “Pari kunnon kuprua tuohon, jossa ihmiset menettävät isoja rahojaan niin homma ottaa kymmenien vuosien takapakkia. Toisaalta harmaa ja ihan mustakin talous pyörii kyllä jo tuolla bitcoinien torrent -verkkojen maailmassa, verottajien ja muun yhteiskunnan ulkopuolella.”
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Blockchain
Blockchain eli lohkoketjuteknologia on mullistanut kaupankäynnin
eikä pankki- ja vakuutuslaitoksia enää tarvita vuonna 2035.
13/10/2017 62© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Tekoäly päätöksenteossa
Vuonna 2035 laki vaatii tekoälyn ottamista mukaan organisaatioiden päätöksentekoon.
Panelistien lukumäärä
31/10/2017 63© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
Tekoäly jakaa, ainakin esitetyssä muodossa. Teesi on graafien perusteella kiistatta KIISTA-tilassa, mutta argumentit ovat maltillisempia kuin jakaumavalinnat antaisivat aiheen olettaa. Paneeli jakautuu molempien kriteerien (todennäköisyys ja toivottavuus) kahteen yhtä suureen ja vastakkaiseen alaryhmään. Kommentointi viittaa kuitenkin siihen, että näkökulmat ovat hyvin keskusteltavia ja soviteltavia joten siinä mielessä ollaan myös valmiita DIALOGiin.
Pro: “Todennäköisesti ja toivottavasti tekoäly otetaan käyttöön myös tavallisten ihmisten kesken laajasti. Yrityksillä sen tulisi olla arkipäivä ilman lainsäädäntökin. Big Data on käytössä vapaasti jo nyt ja erilaisissa pilvipalveluissa ja tarvitaan vain käyttäjäystävälliset Data Mining - työkalut käyttöön. Tässä sovellukset ovat neuroverkkoihin nojautuvia ja myös geneettiset algoritmit soveltuvat hyvin.”
Con: “En usko, että tekoäly kehittyy tässä ajassa sellaiseksi, että se päätöksenteossa ohittaa ihmisaivojen kyvyn ottaa huomioon muutkin tekijät, kuten intuitioon perustuvan kehonkielen lukutaidon, tilannetajuisuuden, ryhmäilmiöt. Tekoäly kyllä varmaan havaitsee näitä ja kykenee tekemään analyysejä ja yhteenvetoja, muttei voi tasavertaisesti olla mukana päätöksenteossa. Osin tekoäly on ylivertainen, osin alisuorittaja ko. tilanteessa.”
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Tekoäly päätöksenteossa
Vuonna 2035 laki vaatii tekoälyn ottamista mukaan organisaatioiden päätöksentekoon.
31/10/2017 64© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: ÄlykylätMaaseudulle eri puolille Suomea on syntynyt kymmenittäin 300-1000 asukkaan energia-
omavaraisia älykyliä, joissa hyödynnetään paikallisia olosuhteita ja tehdään etätyötä.
Panelistien lukumäärä
31/10/2017 65© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
Älykylillä on sekä kannattajansa että epäilijänsä. Jälkimmäisiä on enemmän siitä huolimatta, että suurin osa toivoisi että niistä olisi maaseudun uudistajiksi ja kaupungistumisen vastatrendiksi, jonka uusi teknologia mahdollistaa. Lievästä vastakohtaisuudesta huolimatta teesi on DIALOGI-tilassa. Idea on valmis jatkokehittelyyn!
Pro: “Uskon tähän kehityskulkuun ja uskon että saastuneessa maailmassa voisimme myydä ekoälykyläasumista myös maailmalle. Ne eivät välttämättä synny Lapin perukoille, maaseutua löytyy tunnin matkan päässä lentokentiltäkin. Aiemmissa kommenteissa ollaan enemmän toista mieltä, erityisesti sosiaalisten verkostojen rajoittumisen kautta. Itse uskon että tulevaisuuden ekoälykylät eivät toimi kommuunien periaatteella vaan ennemminkin as oy periaatteella, ja sosiaaliset verkostot ovat muualla (vrt. kerrostaloasuminen).”
Con: “Trendinä ei suinkaan ole maaseudulle muutto, vaan päinvastoin ihmisten halu muuttaa urbaaniin ympäristöön. Ihmiset haluavat olla siellä missä muutkin ihmiset, palvelut ja hyvät liikenneyhteydet ovat. Jotkut tällaiset kokeilut saattavat menestyä, mutta mitään trendiä siitä ei tule kuin ehkä lomakohteena. Sen sijaan kaupungeissa esim. kaupunginosayhdistykset saattavat alkaa suunnitella yhdessä esim. tavaroiden ja palveluiden jakamista, puistojen käyttöä ja uusien istutusta, täydennysrakentamista, energiaratkaisuja jne. Etätyöstä on puhuttu jo 20 vuotta, mutta se ei juuri ole lisääntynyt. Tulevaisuudessa työ on enemmänkin mobiilia, joka kytkeytyy kotiin vain osittain.”
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: ÄlykylätMaaseudulle eri puolille Suomea on syntynyt kymmenittäin 300-1000 asukkaan energia-
omavaraisia älykyliä, joissa hyödynnetään paikallisia olosuhteita ja tehdään etätyötä.
31/10/2017 66© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Osaamiskumous”Osaaminen ei ole yksilön vaan yksilöiden välisen vuorovaikutuksen ominaisuus"
Arvioi kuinka todennäköistä ja toivottavaa on, että Esko Kilven näkemys on
tarkasteluvuonna 2035 vallitseva ajatustapa
Panelistien lukumäärä
31/10/2017 67© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
Osaamisten kumous on jo käynnistynyt ja vuonna 2035 on enimmäkseen tiedossa se, mitä uudet osaamiset ovat. PaneelIssa vallitsee lähes konsensus siitä ja ehkä vähän yllättäen yhtä suuri kannatus on myös sen toivottavuudelle.
Pro: “Kyky oppia vuorovaikutuksessa toisten kanssa tulee yhä tärkeämmäksi kompetenssiksi työelämässä rutiininomaisten töiden korvautuessa koneilla työn luonteen muuttuessa entistä käsitteellisempien tehtävien ja entistä monimutkaisempien haasteiden ratkomisen suuntaan. Yksilölliselle ja kapeallekin osaamiselle on silti edelleen tarvetta.”
Con: “Ei tuo ole enää sitten työn tekemistä vaan jotain muuta, parvitoimintaa tai mitä lie. Aika hämy visio, ei huono, mutta outo, jopa anarkistinen. Jos meitä johtaa ja ohjaa vain epävarmuus siitä, että on jotain, mitä emme voi tietää etukäteen, niin kuka ihme haluaa korvata meille yhtään mitään siitä, että me yritämme täyttää tätä omaa tietämättömyyden aukkoamme.”
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Osaamiskumous”Osaaminen ei ole yksilön vaan yksilöiden välisen vuorovaikutuksen ominaisuus"
Arvioi kuinka todennäköistä ja toivottavaa on, että Esko Kilven näkemys on
tarkasteluvuonna 2035 vallitseva ajatustapa
31/10/2017 68© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Kiinaistuminen
Kiina on v. 2035 Suomen tärkein kauppakumppani.
Panelistien lukumäärä
31/10/2017 69© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
Kiinan talouden ja vaikutusvallan kasvuun uskotaan vaikka monet kokevat ettei sekään kehitys voi loputon olla. Väitteeseen suhtaudutaan tosiasiana, johon ei liity suuria tunteita puolesta tai vastaan. Sen takia kyseessä on merkittävä DIALOGInen tulevaisuuspohdiskelun aihe.
Pro: “Kiinalaiset ostavat Suomen kaiken vähänkin kiinnostavan ja vuokraavat tänne pari pandaa. Oikeasti he hallitsevat liiketoiminnan, levittäytymisen ja organisoitumisen sellaisella intensiteetillä ja tuhansien vuosien perinteellä, ettei 5 miljoonaa suomalaista ole siinä pelissä yhtään mitään. Kiinan kasvun rajat ovat kotimaassa jo tulleet osin vastaan ja laajentuminen kaikkialle on menossa. USA laittaa sitä hanttiin, Malesia on tehnyt aina niin. Jokin terve itsekkyys olisi tässä meillekin kyllä hyväksi.”
Con: “Markkina-alue tuskin jatkossa määrittyy ja tilastoituu kansallisvaltioiden mukaan. Globaali talous muovaa markkinoita toisen näköiseksi.? Muodostuvatko markkinat mikrotalouksista? Vai kansallisvaltioista riippumattomiksi muunlaisiksi makrotalouksiksi?”
OEF Edelfoi 1 – SIGNAALIT: Kiinaistuminen
Kiina on v. 2035 Suomen tärkein kauppakumppani.
12/9/2017 70© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
TULEVAISUUS-
TAULUKKO
Tulevaisuustaulukko rakennetaan Real-Time Delphi-kierroksen kyselyiden sisällöistä: vastausjakaumista ja vapaamuotoisista perusteluista. Kyselyt perustuvat sosiotekniseen monitasomalliin ja sen kanssa synkronisoituun tulevaisuuksientutkimuksen kolmitasoon (ks. https://sites.google.com/metodix.fi/oef/etusivu). Tulevaisuustaulukosta jalostetaan tiivistysten ja tulevaisuustilayhdistelyjen kautta skenaariokartta , jossa esitellään myös jakaumahavaintoja eri tulevaisuuskysymyksistä.
13/9/2017 71
© Hannu Linturi ja Antti KauppiMetodix Oy sekäAMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDELFOI-tulevaisuus-
taulukko
MEGATRENDIT& DRIVERIT
14/9/2017 72© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDELFOI-tulevaisuustaulukko – AJURITPoliittisen tiivistelmäkuvaus
13/9/2017 73© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDELFOI-tulevaisuustaulukko - MEGATRENDIT & DRIVERIT
12/9/2017 74© Hannu Linturi ja Antti Kauppi Metodix Oy sekä AMEN-yksikkö, Opetushallitus ©
OEF eDELFOI-tulevaisuustaulukkoKUVAUKSET JA POLUT
POLIITTISET TULEVAISUUDET
LIITTOYHTEISÖ FEDERALISMI LOKALISMI BYROKRATIA
HUOLTOSUHDE (T07)
suunta vaihtuu ikäännymme nopeammin kuin lisäännymme
keinotellen nahkurin orsille
hällä väliä
KORKEA-ASTEEN KOULUTUS (T08)
tutkinto sivuun ...
ei kasvua kehitys kehittyy koulutuspessimismi
RAJAT KIINNI (S04)
kauppa ei tykkää rajoista
dinosaurukset eu-eurooppa osaoptimointi
TYÖPAIKAT LISÄÄNTYVÄT (S09)
mielekäs tekeminen
suhteellinen kilpa- kyky
kisa koneiden kanssa
jako uusiksi
KIINAISTUMINEN (S12)
epävakaa kiina entiset kumppanit
iso mahdollisuus mikroalueet
324 1
Kiitos mielenkiinnostanne
Jukka Vepsäläinen
Erityisasiantuntija, HL, EnnakointiOpetushallitus, PL 380 (Hakaniemenranta 6), 00530 HELSINKI029 533 [email protected]: @JukkaVepsalainewww.oph.fi