Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 6.2...Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston...
Transcript of Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 6.2...Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston...
Yhteenveto Lahden ruokakasvatusverkoston tapaamisesta 6.2.2019
Osallistujat: Pirjo Häggqvist, Mona Moilanen, Tuija Lindfors, Saara Järvi, Anna Rintala,
Marjaana Anttonen, Nina Hietala, Maarit Karhunen, Terhi Kylä-Sipilä, Tiina Nieminen, Marja Koivisto, Verneri Perenius ja Anna Päätalo
Tapaamisen tavoitteet
• Palautella mieleen viime tapaamisen työstön satoa
• Tutustua meneillään oleviin lasten ruokakasvatukseen liittyviin valtakunnallisiin hankkeisiin
• Kuulla RUOKAKUNTA-hankkeen alustavista suunnitelmista ja hahmottaa oman kunnan toimijoita ja heidän roolejaan hankkeessa
• Sopia jatkosta
Päijät-Hämeen ruokakasvatusverkostot 2019
Lahti
Orimattila
Hollola
Asikkala-Padasjoki
Yhdessä kohti
ruokailoa ja terveyttä!
Viime vuoden koulutuksessa ideoituja kehitettäviä asioita ruokakasvatuksessa
RUOKA:Ruuan laatu, maku ja värikkyysAterioiden tasapainoLapset ruuan alkulähteilleLähiruoka ja koti- ja lähitilatKasvisruokavaihtoehtoLiharuoka kasvispitoisemmaksiVälipalojen monipuolisuus ja tuoreusKokonaiset kasvikset ja hedelmätSalaatit komponentteinaSatokausituotteiden hyödyntäminenLeipien vaihtelevuusLasten toiveruuatRuuan riittävyysErityisruokavalioiden toteuttaminenRuuan kypsennys omassa keittiössä
RUOKAILUTILANTEET JA LASTEN OSALLISUUS:Yhdessä syöminenKorotettavat linjastotRuuan äärelle pysähtyminenLasten kanssa keskustelua ruuastaEnemmän leipomistaRuualla askarteluaKananmunien yms. kuorimistaMakupelin pelaamistaRetket puutarhoille, toreille, ruokakauppaanRavintolapäivä: lapset tarjoilevat ruuan
YHTEISTYÖ RUOKAPALVELUN KANSSA:Yhteinen arvokeskusteluYhteiset linjat ja toimintasuunnitelmaEnemmän myönteistä ja rakentavaa vuoropuheluaYhteistyöpalaveritLapset mukaan yhteiseen suunnitteluunRuokalistan monipuolistaminenRuokalistaan Sapere-mahdollisuuksiaRetkieväiden toteutusJoustavuus ruoka-aikojen ja –paikkojen suhteenLeivontatarvikkeiden tilaaminenPalautteen antaminenSijaisten perehdyttäminen
ASENNE
TIEDONKULKU SAPERE
ROHKEUS KOKEILLA ESIMIESTEN TUKI
YHTEISTYÖ
VANHEMMAT
Varhaiskasvatusikäisten ruokakasvatuksen kehittäminen osana kuntien hyvinvointityötä
1. Miten voimme vahvistaa ruokakasvatusta omissa yksiköissämme?
– Yhteistyö ja tiedotus eri toimijoiden välillä jo ennen lapsen päiväkotielämää (esim. neuvola)
– Toteuttamalla Saperea mahdollisuuksien mukaan (välipala talon tapaan, dippivihannekset yms.)
– Positiivista keskustelua ylläpitämällä
– Omien ajatusten ja käytäntöjen tarkastelua suosituksen näkökulmasta
– Ruokakasvatuksen huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa (esim. tiimipalavereissa)
2. Mitä asioita voimme tukea tai edistää tämän verkoston avulla?
– Nostetaan ydinasiat esille!
– Jalkauttaa Saperea ja ruokailusuosituksia kentälle
– Suositusten ”avaaminen” vanhemmille esim. vanhempainilloissa, neuvolassa jne.
– Ruokalistasuunnittelussa huomioida ja ”avata” asiaa keittiölle
– Täällä kuultujen asioiden/ratkaisutapojen hyödyntäminen omassa työssä
– Sopivan kokoinen ryhmä
3. Keihin lasten ruokailu ja ruokakasvatus alueellamme liittyvät eli ketkä/mitkä ovat ruokakasvatusta mahdollistavia henkilöitä/tahoja?
– Ateriapalvelu
– Perhepäivähoitajat
– Päiväkodin henkilökunta
– Hyky (neuvola yms.)
– Kaupungin johtoporras – raha
– Päiväkodin johtaja
– Perheet!
– Koulut (kotitalousopettajat, valvonta-ateriat)
– Tilat ja välineet
– Lähikauppa
– Ruokateollisuus
– Lähituottajat
– Seurakunta, MLL, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat
Ideointia: Mitä lasten ruoka ja ruokakasvatus voisi isoissa unelmissamme olla?
• Teemaviikkoja
• Einekset pois, itse tehdyt liha- ja kasvispullat (lisää henkilökuntaa keittiöön)
• Ruokailuaika
• Lapset ja henkilökunta pääsevät osallistumaan ruokalistan suunnitteluun
• Herkkyyttä jokaista lasta kohtaan
• Välipalabaari
• Kasvisruuan määrän lisääminen päiväkodin ruokalistaan
• Tutustua lähiruokatuottajiin
• Aikuisten asenteista, tottumuksista ja ennakkoluuloista VAPAATA
• Valinnanvapautta
• Sosiaalisia ruokailutilanteita eri ympäristöissä esim. tapaamisia vanhusten kanssa/työpaikoilla/kouluissa yms.
• Neuvolassa ”vertaistukiryhmiä” ravitsemukseen liittyen
• Luomua + puhtaat raaka-aineet
• Väriateriat (tehdään ruoka tietynvärisistä raaka-aineista tai yhdistellään niitä toisiinsa sopivasti)
• Tutkitaan raaka-aineiden muuttumista ruuanvalmistuksen aikana (esim. paistaminen muuttaa ruuan ulkonäköä)
• Ruokailu hassutellen (kuka keksii ja toteuttaa hassuimman näköisen aterian)
• Syksyllä vihannes- ja juurestori; esillä kasviksia ja juureksia ”suoraan maasta” sekä pilkkomis- ja maistelupisteitä (esillä myös käsiteltyjä)
11.2.2019 9
Ruokakasvatusta koulujen arkeen
Toimintamalli alakoulujen ruokakasvatukseen
11.2.2019 10
Maistuva koulu -mallin mukainen ruokakasvatus toteutuu koko koulun yhteistyöllä – eri oppiaineissa, kouluruokailussa ja koulun muussa toiminnassa.
Maistuva koulu -toiminta tukee opetussuunnitelman ja kouluruokailusuosituksen tavoitteita.
Yhdessä koulujen kanssa
11.2.2019 11
• Kehitystyötä tehdään koulujen lähtökohdista ja yhdessä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa.
• Olemassa olevat hyvät materiaalit ja menetelmät käyttöön.
• Toimintamalli julkaistaan syksyllä 2020 kaikkien käyttöön: www.maistuvakoulu.fi
Hyvinvointia ja terveyttä kuntiin
Koulujen ruokakasvatus on keskeistä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.
Peruskoulun maksuton ateria lisää lasten terveyttä ja tasa-arvoa.
Kehitämme kunnille työkaluja ruokakasvatuksen seurantaan, mikä palvelee hyvinvointikertomuksenlaatimista.
11.2.2019 12
Ruokakasvatuksen mentoriverkosto
Maistuva koulu kokoaa yhteen laajasti eri alojen asiantuntijoita kehittämään toimintamallia ja ruokakasvatusta Suomessa.
Tule mukaan!
11.2.2019 13
Mihin Maistuvaa koulua tarvitaan?• Opetussuunnitelmassa (2016) ja kouluruokasuosituksissa
(2017) ruokakasvatus on nostettu toteutettavaksi asiaksi, mutta toimintamalli toteutukseen puuttuu
• Koululaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen mm.• Koululaiset syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokerisia
välipaloja
• Vain harva koululaisista syö täysipainoisen lounaan
• Kunnilla ei ole työkaluja, joilla voisi arvioida kouluissa tehtävää ruokakasvatusta
• Luokanopettajien osaaminen ja koulutus ruokakasvatuksesta on vähäistä
• Kouluilla ei ole ruokakasvatuksen tukena kansallista tai alueellista toimijaa
• Toimintamallia kehitetään yhdessä koulujen
kanssa viidessä kunnassa: Salo, Tampere,
Järvenpää, Kuopio ja Sotkamo
• Hanketta toteuttavat 2018–2020
Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä-
Suomen yliopisto
• Rahoitus STM:n terveyden edistämisen
määrärahasta
Maistuva koulu -hanke
11.2.2019 16
LUONTOASKEL HYVINVOINTIINVarhaiskasvatuksen ruokailu kiertotalouden edistäjänä
Hyvinvoiva ihminen hyvinvoivalla maapallolla
Terveyden biodiversiteettihypoteesi
Kestävä kiertotalous
Terveellinen ja kestävä ruokailu
Kasvisruoka vähintään
kerran viikossa
Ruokailo ja lapsen oikeus
itsemääräämiseen ja osallisuuteen
Yli vuoden ikäisille terveyttä edistävää perusruokaa, joka sisältää• Kasviöljyä, margariinia, pähkinöitä, manteleita ja
siemeniä• Runsaskuituisia viljavalmisteita• Rasvatonta maitoa ruokajuomaksi, muut nestemäiset
maitovalmisteet rasvattomia tai vähärasvaisina, juustossa enintään 17% rasvaa
• Palkokasveja vaihdellen proteiinin lähteenä pääaterioilla ja/tai lisäkkeenä viikoittain
• Suositaan kalaa, siipikarjan lihaa ja kananmunia• Rajoitetaan punaisen lihan, makkaran ja
lihaleikkeleiden päivittäistä tarjoamista (Evira; elintarvikkeiden käytön rajoitukset)
Ruokahävikin jakautuminen %
tuotetusta ruoasta
6
5
4
6
5
2
2
16
12
17
5
10
11
2
5
10
4
7
4
5
3
0 5 10 15 20 25 30
Päiväkodit
Vanhain- ja lastenkodit sekä sairaalat
Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat
Anniskeluravintolat, hotellit
Kahvilat ja huoltoasemat
Koulut ja ammatilliset oppil.
Pizza, kebab, hampurilainen
Keittiöhävikki % Tarjoiluhävikki % Lautastähde%
Foodspill 2012, Silvennoinen et. al.
Turhaan tuotettu ruoka Suomessa vastaa
n. 400 000 henkilöauton vuosittaista CO2-
päästöä
Luontoaskel hyvinvointiin -pilottihanke
• 10 päiväkotia Helsingistä, Oulusta, Jyväskylästä ja Lappeenrannasta
• Toimintatapoja kehitetään varhaiskasvatuksen, ruokapalvelujen ja kotien tiiviissä yhteistyössä
• Tavoitteena toimintamalli koko Suomeen
• Toimintaa ohjaavat Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus (2018) ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2016)
• Hanketta toteuttavassa konsortiossa mukana THL, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, MMM, VRN ja Kansallinen allergiaohjelma
…lisäämällä luontokontakteja
ja positiivisia luontoelämyksiä
…uudistamalla syömistä ja
ruokakasvatusta päiväkodeissa
…edistämällä ruokahävikin vähentämistä ja jätteiden paikallista
hyödyntämistä
Luontoaskel hyvinvointiin tukee kestävää kiertotaloutta ja
monipuolistaa lasten mikrobistoa…
Luontoaskel hyvinvointiin -päiväkotiverkosto
Kestävä kehitysKiertotalous
Terveyttä edistävä ruokavalio
LuontokontaktitElinikäinen oppiminen
Terveys ja hyvinvointi
27© Suomen Sydänliitto ry
Ruokakasvatusalusta varhaiskasvatuksen
ammattilaisille
Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden
edistämisen määrärahasta
23.1.2019
Moila Ant-WuorinenSuomen Sydänliitto ry
28© Suomen Sydänliitto ry
Miksi?
Jotta lapsille rakentuu myönteinen suhde ruokaan ja he oppivat
syömään monipuolisesti
Pitkän aikavälin tavoitteena on tukea lasten sopusuhtaista kasvua
tasavertaisesti, varhaiskasvatusyksiköstä riippumatta!
29© Suomen Sydänliitto ry
Kenelle?
…varhaiskasvatuksen ammattilaiset (esim. lto, sosionomi, lähihoitajat)
…koulunkäyntiavustajat, päivähoidon avustajat
…ruokapalveluiden työntekijät (Ravitsemuspassi yhteistyö)
…perhepäivähoitajat
…seurakuntien/liikuntaseurojen toiminta
…lapsiperhetyöntekijät
…tulevat ammattilaiset eri koulutusasteilta
30© Suomen Sydänliitto ry
Ruokakasvatuksen tueksi sähköinen väline varhaiskasvatukseen, jotta…
…varhaiskasvatuksen ammattilaisten…
…tieto lisääntyisi
…taidot lisääntyisivät
…pystyvyyden tunne lisääntyisi
…oman roolin tunnistaminen ruokakasvattajana konkretisoituisi
Mitä me haluamme?
31© Suomen Sydänliitto ry
Ketkä?
Suomen Sydänliitto ry koordinoi
Tampere & Voimia
Akaa & Akaan ruokapalvelu
Itä-Suomen ja Helsingin yliopisto, kasvatustieteet, varhaiskasvatuksen opettajakoulutus
2.Asteen yhteistyö, Tampereen ammattioppilaitos, Tredu
Metropolia AMK
Lisäksi: Ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä
32© Suomen Sydänliitto ry
Varhaiskasvatuslaki 3 § 2018
Varhaiskasvatussuunnitelma OPH 2016-2018
Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus
VRN 2018
Teoriasta käytäntöön!
Mitä päiväkodeissa halutaan?
Mitä päiväkodeissa halutaan?
1. Ruokakasvatus – Uhka vai mahdollisuusMiksi? Syömäänoppimisen vaiheet & Pedagogiikka
2. Opitaan ruoasta ja ruoan avullaRuokaoppiminen, ravitsemustieto, ruoan polku pellosta pöytään
3. RuokailoToimimista, leikkimistä ja aistimista
4. RuokailuympäristöRuokarauha, viihtyvyys, pöytätavat
5. Lapsen kunnioitus6. Monikulttuurisuus ja ruoka7. Annetaan tukea
Ruokailun tuen tarve8. Ruokapuhe ja arvot9. Lapsilähtöinen ruokakasvatus
Osallisuus10. Yhteistyö
Koti, ruokapalvelut, kaupunki, koulu, neuvola, hammashoitola
Ruokakasvatuspolun eteneminen (VASU2016, VRN2018)
…joiden pohjalta
otsikoimme 10 tärkeintä
teemaa
37© Suomen Sydänliitto ry
KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ KYSYTÄÄN
KÄYTTÄJILTÄ
KYSYTÄÄN KÄYTTÄJILTÄ/TESTATAAN
…
AIKATAULU
2019 2020
13.1 21.1 PILOTTI2/19 3/19 3/19
SISÄLLÖN TUOTTAMINEN JA SEN MUOKKAUS
9/19
Sydänmerkki-ateria
RUOKAKUNTA– Yhdessä kohti ruokailoa ja terveyttä
Varhaiskasvatusikäisten lasten ruokaan, ruokailuun ja ruokakasvatukseen liittyvät toimijat Lahdessa
VARHAISKASVATUS-IKÄINEN LAPSI, PERHE
JA LÄHEISET
Varhaiskasvatuksen työntekijät
Neuvolan terveydenhoitajat Muut toimijat
Julkinen ja yksityinen päivähoito, perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito- Päiväkotien johtajat- Perhepäivähoidon ohjaajat
Ruokapalvelun työntekijät
Varhaiskasvatuksen johto- Sivistysjohtaja Tiina Granqvist- Päivähoitojohtaja Mika Harju- Palvelupäälliköt Suvi Ruusunen ja Leena Miettinen- Aluepäiväkotien johtajat Minna Halme (it.), Päivi H.
Hämäläinen (rt.) ja Maarit Raitala (pohj.)- Päiväkotien johtajat ja perhepäivähoidon ohjaajat
Kaupungin johtoa- Kaupunginjohtaja Pekka Timonen- Osallisuus- ja hyvinvointipalvelujen johtaja
Mikko Komulainen- Erityisasiantuntija Pia Haverinen (hyte)
Hankintapalvelut- Hankintapäällikkö Tarinka Ringvall- Hankinta-asiamies Kaisa Veltheim
Päätöksenteko- Kaupunginhallituksen pj. Pekka Komu- Kaupunginvaltuuston pj. Milla Bruneau- Sivistyslautakunnan pj. Anneli Viinikka
Lahden strategia 2030: Ympäristökaupunki, lapsiystävällinen kaupunki, kestävä kehitys
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtoa- Neuvolan palveluesimiehet Marja Koivisto ja Eija Virtanen- Tulosyksikön päällikkö Hannele Poutiainen- Tulosaluejohtaja Sari Lahti- Toimialajohtaja Mika Forsberg- Toimitusjohtaja Eetu Salunen- Hyvintointiyhtymän hallitus ja valtuusto
Maakunnallinen ravitsemusyksikkö (Phhyky)- Johtaja Raisa Valve- Ravitsemusterveyden edistämistyötä tekevä
ravitsemusterapeutti Anna Päätalo- Ravitsemusterapeutit perus- ja erityistasolla
Maakunnallinen HYTE-työ- Hyte-koordinaattoreiden
verkosto Heli Lehtovaara- Hyte-maku –valmistelutyöryhmä
Risto Kuronen
Päijät-Hämeen ateriapalvelut- Toimitusjohtaja Tuulia Pelli- Palvelupäällikkö Anna-Kaisa Laaksonen- Ravitsemusasiantuntija Terhi Kylä-Sipilä- Ateriapalvelujen hallitus- Keittiöiden ruokapalvelupäälliköt
Taustatekijöitä- Lainsäädäntö- Omavalvonta: terveystarkastajat- Hankinta, kilpailutus ja palvelusopimukset
Yksityisten päiväkotien ruokapalvelut- Omat keittiöt- Oppilaitoskeittiö (Salpaus)- Pitopalvelu
Kerhotoiminta- Kunnallinen- Yksityinen- Seurakunta- Järjestöt (4H, MLL)Muu seura- ja järjestötoimintaEnsi- ja turvakoti
Sovitaan jatkosta
• Seuraavan kerran tavataan toukokuussa RUOKAKUNTA-hankkeen käynnistyttyä (Anna ehdottaa ajankohtaa)