Lahden ketteryys ja kilpailukyky

VTT, Timo Aro 17.10.2013 Lahden kaupunginvaltuuston seminaari, Lahti

LAHDEN KETTERYYS JA KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA 2010-LUVULLA

SISÄLTÖ -  2010-LUVUN ALUERAKENNE JA KEHITYSKUVA -  LAHDEN SEUDUN POSITIO ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

-  Kilpailukyky -  Vetovoima -  Ketteryys

© Timo Aro 2013

”Olisi syytä unohtaa kuntarajat. Kuntarajavartiolaitos on maan tehokkain organisaatio…” - Ristiinan kunnanjohtaja Virpi Siekkinen, Kuntalehti 10/2011 -

© Timo Aro 2013

”Kaikki kunnat ovat pulassa. Käynnissä on poliittinen ja ideologinen taistelu siitä, kenen pula ratkaistaan” - Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara -

© Timo Aro 2013

HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO

-  1950’-1990’ -  Hajautettu aluepolitiikka -  Tasapainoinen aluerakenne -  Syrjäisyyslisät -  Teollistava aluepolitiikka -  Koheesiopolitiikka keskiössä

à 50-100 keskittymää

HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO -  1990-2000’ -  Ohjelmaperustaisuus -  Osaamiskeskuspolitiikka -  Elinkeino- ja kehitysyhtiöt -  Koheesio- ja kilpailukyky-

politiikan tasapainossa à 30-35 keskittymää

METROPOLIVALTIO -  2010’ -  Sopimusperustaisuus -  Suuret kaupunkiseudut -  Kasvusopimukset, iNKA jne. -  Kunta-, sote- ja muut reformit -  Kehityskäytävät ja –

vyöhykkeet -  Kilpailukyky keskiössä à 5-15 keskittymää

Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään

Kohti metropolivaltiota…

© Timo Aro 2013

Ohjelmallisuudesta

sopimuksellisuuteen

Maakuntalähtöisyydestä kaupunkiseutulähtöisyyteen

© Timo Aro 2013

Aluerakenteen muutoksen keskeiset ”ajurit” 1.  Globalisaatio, muuttoliike ja ilmastonmuutos vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin

keskittävästi kuin tasoittavasti 2.  Aluekehityksen ekonomisaatio (talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla) 3.  (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka (sopimukselliset järjestelyt) 4.  Ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä (osaaminen, innovaatiot ja luovuus)

© Timo Aro 2013

12 © Timo Aro 2013

Kaupunkiseutujen kasvusopimus •  Valtion ja kaupunkiseutujen yhteinen näkemys alueen

kehittämisen painopisteistä ja keskeisistä valinnoista •  Keskuskaupunkijohtoinen prosessi •  Strategisten painopisteiden valinnat: Osaamiskärjet ja

kehittämisteemat osana elinkeinopolitiikkaa •  Alueen keskeiset toimijat sitoutuvat pitkäjänteisesti valitun

teeman/teemojen edistämiseen, ei hankesilppua •  Kasvusopimukseen integroitava INKA:n painopisteet •  12 suurinta kaupunkiseutua •  Ei suoraa rahaa, vaikuttamisen ja allokoinnin väline

INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma 2014-2020 •  Uusi innovaatiopolitiikan väline, korvaa

osaamiskeskusohjelmat •  Tukee kansallisten ja alueellisten toimien synergiaa •  Alueen keskeiset vahvuudet ja valinnat • Osaamiskärkien ja kehittämishankkeiden toteuttaminen •  5 kansallista keskittymää ja 7 kumppania •  Tekes rahoittajaviranomaisena •  Perusrahoitus 30 miljoonaa euroa vuodessa

Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely •  Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua) •  Kansalliset rahoittajat mm. TEM, Tekes ja OKM sekä

kaupunki, korkeakoulut ja seudun muut avaintoimijat mm. tutkimuslaitokset ja ELY-keskukset

•  Kehittämistarpeiden ja -haasteiden nostaminen esille •  Edistää voimavarojen kokoamista ja keskittymien välistä

työnjakoa

Muut valtion sopimukselliset menettelyt: •  MAL-aiesopimukset suurimmilla kaupunkiseuduilla

•  Sosiaalinen eheys (työllisyys, maahanmuuttajat, segregaatio, koulujen tasa-arvo)

•  Asuinalueiden kehittämisohjelma

•  Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (PAAVO)

•  Kaupunkien ja korkeakoulujen väliset tutkimusohjelma ja muu strateginen yhteistyö

© Timo Aro 2013

Helsingin seutu +182 000 hlöä

6 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun,

Oulun, Lahden, Jyväskylän ja

Kuopion +161 000 hlöä

5 kaupunkiseutua (Porin,

Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen

ja Vaasan) +12 000 hlöä Muu Suomi

-100 000 hlöä

© Timo Aro 2013

Tampereen seutu

+54 960 hlöä

Oulun seutu

+45 237

Turun seutu

+24 668

Lahden seutu

+5 201 hlöä

Kuopion seutu

+7 781 hlöä

Väestönlisäys kuudella kaupunkiseudulla vuosina 2000-2012

© Timo Aro 2013

Jyväskylän seutu

+22 792 hlöä

Kasvukäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! Helsingin ja Tampereen välisellä kasvu-käytävällä asuu joka kolmas suoma-lainen, mutta koko maan muuttovoitoista

89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010

© Timo Aro 2013

Ja Helsingin vaikutusalue laajenee vuosikymmen vuosi-kymmeneltä… - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna ? - Pääkaupunkiseudun pen-delöintialue laajentuu noin 25 km vuosikymmenessä 1970-2010

Lähde: http://www.hsy.fi © Timo Aro 2013

Aluerakennevision 2040-2050 lähtökohdat! §  Näkemys tavoiteltavasta

aluerakenteesta

§  Taustalla valtioneuvoston linjaukset liikennepolitiikasta ja alueiden käyttötavoitteet

§  Lahti –Metsien ja Puun Suomi???

© Timo Aro 2013

KILPAILU-KYKY?

Alue- ja kuntatalous

Arvonlisäys, tuottavuus

Koulutus- tarjonta

Työpaikka- kehitys

Yritysperus- tanta, yritys-dynamiikka

Muuttoveto-voima

Imago, mainekuva

Tulevai- suuden

potentiaali

© Timo Aro 2013

Vahva kasvu-ura: Lahti

Hollola Nastola

Orimattila

Vahva lasku-ura: Hartola Heinola

Padasjoki Sysmä

Asikkala Hämeenkoski

Kärkölä

© Timo Aro 2013

1. Ø Maakuntien (18) ja seutukuntien

(25) kilpailukykyanalyysi 10 kilpailukykymuuttujan avulla neljänä poikkileikkauskohtana (1995, 2000, 2008 ja 2012)

Ø Tekijä valtiotieteen tohtori Timo Aro (2013)

Ø www.timoaro.fi

© Timo Aro 2013

2. Ø Seutukuntien kilpailukyky-

mittaristo vuosina 2000-2012

Ø  70 seutukuntaa

Ø Tekijöinä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Ø www.satamittari.fi

© Timo Aro 2013

23

Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012

2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-‐Suomi 67,5 5 Pohjois-‐Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-‐Karjala 56 8 Pohjois-‐Savo 54 9 Kanta-‐Häme 53 10 Keski-‐Suomi 48,5 11 Etelä-‐Pohjanmaa 48 11 Päijät-‐Häme 47,5 13 Keski-‐Pohjanmaa 46 14 Pohjois-‐Karjala 39,5 15 Lappi 38 16 Kymenlaakso 37 17 Etelä-‐Savo 32 18 Kainuu 28,5

© Timo Aro 2013

Seutukunta-analyysin toteuttaminen

Ø  Analyysin kohteena oli 25 väestöltään suurinta seutukuntaa 1.1.2013 alueluokituksen mukaisesti.

Ø  Analyysiin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavat muuttujat. Valittujen muuttujien oli täytettävä kolme ehtoa: niiden oli kyettävä kuvaamaan alueiden yleistä muutosta, oltava suhteellisia muuttujia ja vertailukelpoisia keskenään keskipitkällä aikavälillä.

Ø  Aikajänteeksi valittiin EU:n rakennerahastojen ohjelmakausien alkamisen ja päättymisen logiikkaa noudattavat tilastovuodet:1995, 2000, 2008 ja 2011/2012.

Ø  Jokaisen seutukunnan arvot laskettiin muuttuja kerrallaan erilliseen matriisiin ja pisteytettiin neljänä em. ajankohtana. Seutukunnat laitettiin arvojen perusteella paremmuusjärjestykseen jokaisen muuttujan osalta vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2011/2012.

© Timo Aro 2013 24

Kilpailukykyanalyysin muuttujat KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET

1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo € asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina (1990-1994, 1995-1999, 2000-2007 ja 2008-2010)

- Tilastokeskus, aluetilinpito

2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste %

-Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot

3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden

- Tilastokeskus, väestötilastot

4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot € per asukas - Alueen kuntien lainat € per asukas

- Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä

- Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

© Timo Aro 2013 25

26

Aluetalousdynamiikka (bruttokansantuote seutukunnittain 1995-2010)

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2010 Pietarsaaren seutukunta 12,2 7,2 14,3 16,8 Rauman seutukunta 1,3 32 27,9 5,5 Ylä-Savon seutukunta -3,7 17,1 39,6 4,1 Mikkelin seutukunta -4,2 23,5 35,6 2,4 Helsingin seutukunta 1,2 41,6 37 -2,0 Vaasan seutukunta 4,4 28,2 49,3 -1,8 Lappeenrannan seutukunta 2,1 5,7 15,6 -0,5 Lahden seutukunta -6,9 20,3 30,9 -2,4 Seinäjoen setukunta 1,6 29,3 51,5 -2,8 Joensuun seutukunta 6,1 20,5 30,3 -2,6 Kuopion seutukunta -4,2 22,2 42,3 -5,2 Turun seutukunta -4,4 22,9 40,4 -5,3 Kajaanin seutukunta 5,6 0,5 36,1 -4,5 Tampereen seutukunta -0,7 35,1 54,4 -7,0 Rovaniemen seutukunta -14,3 12,7 43,5 -6,3 Porin seutukunta 1,4 23,2 28,5 -5,6 Kemi-Tornion seutukunta 21 -9,3 6,3 -5,5 Porvoon seutukunta -0,02 5,3 79,7 -5 Kokkolan seutukunta -3,1 25,7 59 -7,2 Jyväskylän seutukunta -5,3 29,1 48,9 -8,8 Oulun seutukunta 3,7 38 42,6 -9,8 Kotka-Haminan seutukunta 6,8 23,5 26,9 -7,7 Kouvolan seutukunta -16,4 20,2 3,3 -8,4 Hämeenlinnan seutukunta -5,8 17 40 -17,8 Salon seutukunta 9,2 100,9 43,3 -43,2

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2010 Helsingin seutukunta 25690 36476 47460 46517 Vaasan seutukunta 20312 25201 41923 41175 Porvoon seutukunta 19758 24097 42757 40618 Rauman seutukunta 19575 27516 37286 39328 Kokkolan seutukunta 15520 20940 36916 34256 Pietarsaaren seutukunta 18649 25103 28913 33767 Tampereen seutukunta 18766 26087 36171 33655 Kemi-Tornion seutukunta 23509 30737 34010 32137 Oulun seutukunta 19501 28063 35335 31865 Turun seutukunta 19422 23966 33337 31561 Kuopion seutukunta 17316 21238 32327 30672 Lappeenrannan seutukunta 23712 26017 30555 30406 Seinäjoen setukunta 15389 19554 29708 28865 Rovaniemen seutukunta 16503 19051 30371 28451 Kouvolan seutukunta 20912 29467 30613 28048 Porin seutukunta 16427 22033 29515 27871 Joensuun seutukunta 14815 19883 26416 27496 Jyväskylän seutukunta 15992 20412 30165 27496 Salon seutukunta 22786 38437 47602 27018 Lahden seutukunta 15903 20509 27673 27004 Mikkelin seutukunta 14688 18472 25967 26559 Hämeenlinnan seutukunta 17824 21736 32290 26551 Kotka-Haminan seutukunta 17305 23183 28756 26551 Kajaanin seutukunta 17865 18330 27063 25858 Ylä-Savon seutukunta 12300 15933 23967 24954

Lahden seudun position muutos bruttokansantuotteessa € per asukas 1995-2010

21. (2008)

18. (2000)

20. (1995)

19. (2010)

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos BKT muutos % per asukas 1995-2010

17. (2008)

16. (2000)

23. (1995)

8. (2010)

29

Työllisyysdynamiikka (työllisyys- ja työttömyysasteet seutukunnittain 1995-2012)

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Muutos %-yks.

Pietarsaaren seutukunta 64,6 71,8 75,9 76,6 12,0 Helsingin seutukunta 64,5 74,3 76,1 74,4 9,9 Vaasan seutukunta 63,1 69,8 75,5 74,4 11,3 Porvoon seutukunta 65,3 73,3 76,8 74,3 9,0 Hämeenlinnan seutukunta 60,4 67,1 72,9 72 11,6 Seinäjoen setukunta 59,8 67,5 71,8 71,9 12,1 Rauman seutukunta 60,8 66,2 72,3 71,3 10,5 Kokkolan seutukunta 57,1 64,2 69,9 70,3 13,2 Turun seutukunta 61,6 68,3 71,8 69,9 8,3 Salon seutukunta 66,6 72,7 72,7 69,7 3,1 Tampereen seutukunta 59,6 67,5 70,8 69,7 10,1 Kuopion seutukunta 56,1 62 67,3 67,9 11,8 Porin seutukunta 56,6 62,7 68,2 67,9 11,3 Lahden seutukunta 57,8 65,3 68,6 67,4 9,6 Lappeenrannan seutukunta 58,6 63,6 67,3 67,4 8,8 Oulun seutukunta 58,4 66,1 68,3 67,4 9,0 Jyväskylän seutukunta 56,5 63,6 67,6 67 10,5 Mikkelin seutukunta 55,5 61,5 66,6 67 11,5 Kouvolan seutukunta 58,9 64,4 67,6 66,5 7,6 Rovaniemen seutukunta 53,2 58,6 64,9 65,3 12,1 Ylä-Savon seutukunta 54,2 58,7 64,5 65,2 11,0 Kajaanin seutukunta 53,9 59,5 63,2 65,2 11,3 Kotka-Haminan seutukunta 58,8 63,2 66,1 64 5,2 Joensuun seutukunta 53,4 59,2 62,8 63,3 9,9 Kemi-Tornion seutukunta 54 58,2 62,8 62,1 8,1

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Muutos %-yks. Pietarsaaren seutukunta 14,6 9,1 5,8 5,7 -8,9 Vaasan seutukunta 16,3 9,9 5,8 6,6 -9,7 Helsingin seutukunta 16,1 7,4 5,6 7 -9,1 Seinäjoen setukunta 18,9 11,2 8,1 8,1 -10,8 Porvoon seutukunta 15,6 8,3 6,2 8,1 -7,5 Hämeenlinnan seutukunta 19,7 12,9 8,1 8,9 -10,8 Kokkolan seutukunta 21,7 15,3 9,1 9,0 -12,8 Rauman seutukunta 18,7 13,8 8,1 9,5 -9,2 Kuopion seutukunta 21,3 15,4 10,5 10 -11,3 Turun seutukunta 17,8 11,4 7,5 10 -7,8 Tampereen seutukunta 20 13 9,9 11 -9,0 Mikkelin seutukunta 23,5 17,2 10,8 11,3 -12,2 Porin seutukunta 23,2 17,2 10,9 11,7 -11,5 Salon seutukunta 13,8 8,7 8,2 11,7 -2,1 Oulun seutukunta 20,5 13,1 11,0 11,8 -8,7 Lappeenrannan seutukunta 20,7 15,1 11,3 12,1 -8,6 Ylä-Savon seutukunta 23,5 19,3 12,9 12,1 -11,4 Rovaniemen seutukunta 26,8 20,3 13,1 12,2 -14,6 Kouvolan seutukunta 20,9 15,3 10,7 12,4 -8,5 Lahden seutukunta 22,7 15,1 11,2 12,4 -10,3 Kajaanin seutukunta 24,3 19,8 15,0 12,4 -11,8 Jyväskylän seutukunta 22,4 15,5 11,2 12,5 -9,9 Kemi-Tornion seutukunta 25,8 20 13,1 13,6 -12,2 Joensuun seutukunta 24,5 18,2 14,8 14,2 -10,3 Kotka-Haminan seutukunta 19,9 16,7 12,0 14,9 -5,0

TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2012

Ø  Työllisyysaste eli työllisten osuus alueen työikäisistä (18-64-vuotiaat) parantui eniten Kokkolan, Seinäjoen, Rovaniemen ja Pietarsaa-ren seutukunnissa vuosien 1995-2012 välisenä aikana

Ø  Työllisyysaste parani vähi-ten Salon, Kotka-Haminan, Kouvolan ja Kemi-Tornion seutukunnissa

Ø  Seutukohtaiset erot suuria: työllisyysaste 76,6 % Pietarsaaren seudulla ja 62,1 % Kemi-Tornion seudulla

3,1 5,2

7,6 8,1 8,3

8,8 9 9

9,6 9,9 9,9 10,1 10,5 10,5

11 11,3 11,3 11,3 11,5 11,6 11,8 12 12,1 12,1

13,2

0 2 4 6 8 10 12 14

Salon seutukunta Kotka-‐Haminan seutukunta

Kouvolan seutukunta Kemi-‐Tornion seutukunta

Turun seutukunta Lappeenrannan seutukunta

Porvoon seutukunta Oulun seutukunta Lahden seutukunta

Joensuun seutukunta Helsingin seutukunta

Tampereen seutukunta Rauman seutukunta

Jyväskylän seutukunta Ylä-‐Savon seutukunta Kajaanin seutukunta Vaasan seutukunta Porin seutukunta

Mikkelin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta

Kuopion seutukunta Pietarsaaren seutukunta Rovaniemen seutukunta

Seinäjoen setukunta Kokkolan seutukunta

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos työllisyysasteen muutoksessa %-yksikköä 1995-2010

12. (2008)

12. (2000)

15. (1995)

15. (2010)

© Timo Aro 2013

TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS %-YKSIKKÖÄ 1995-2012

Ø  Työttömyysaste parantui eniten Rovaniemen, Kokkolan ja Kemi-Tornion seuduilla vuosina 1995-2012

Ø  Työttömyysaste aleni vähiten Salon, Kotka-Haminan, Porvoon seuduilla

Ø  Työllisyyden aluekohtaiset erot merkittäviä: esimerkiksi Pietarsaaren seudulla työttömyysaste jopa kolme kertaa alhaisempi kuin Kotka-Haminan seudulla

-‐14,6 -‐12,8

-‐12,2 -‐12,2

-‐11,8 -‐11,5 -‐11,4 -‐11,3

-‐10,8 -‐10,8

-‐10,3 -‐10,3

-‐9,9 -‐9,7

-‐9,2 -‐9,1

-‐9 -‐8,9 -‐8,7 -‐8,6 -‐8,5

-‐7,8 -‐7,5

-‐5 -‐2,1

-‐16 -‐14 -‐12 -‐10 -‐8 -‐6 -‐4 -‐2 0

Rovaniemen seutukunta Kokkolan seutukunta

Kemi-‐Tornion seutukunta Mikkelin seutukunta Kajaanin seutukunta

Porin seutukunta Ylä-‐Savon seutukunta Kuopion seutukunta Seinäjoen setukunta

Hämeenlinnan seutukunta Joensuun seutukunta Lahden seutukunta

Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Rauman seutukunta Helsingin seutukunta

Tampereen seutukunta Pietarsaaren seutukunta

Oulun seutukunta Lappeenrannan seutukunta

Kouvolan seutukunta Turun seutukunta

Porvoon seutukunta Kotka-‐Haminan seutukunta

Salon seutukunta

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos työttömyysasteen muutoksessa %-yksikköä 1995-2010

18. (2008)

12. (2000)

18. (1995)

19. (2010)

© Timo Aro 2013

34

Väestödynamiikka (väestönlisäys ja nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä seutukunnittain 1995-2012)

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Oulun seutukunta 19,3 23,6 14,4 14,7 Helsingin seutukunta 14,3 11,4 12,4 12,3 Tampereen seutukunta 11,3 11,9 12,1 11,2 Jyväskylän seutukunta 7,8 11,9 11,7 10,1 Kuopion seutukunta 5,1 1 4,6 10 Turun seutukunta 10 5,7 6 7,6 Seinäjoen setukunta -0,36 -3 3,5 6,9 Vaasan seutukunta 2,7 -0,4 8,3 5,4 Porvoon seutukunta 3,2 6,1 7,6 4,9 Kokkolan seutukunta -1 -1,3 3,6 4,2 Joensuun seutukunta 0,1 -1,4 1,4 3,3 Rovaniemen seutukunta 4,8 -8,4 7,2 3,1 Pietarsaaren seutukunta -1,6 0 6,4 2,3 Hämeenlinnan seutukunta 0,2 1,3 11,2 2,2 Lappeenrannan seutukunta -1 3,2 1,9 1,7 Lahden seutukunta -0,9 0,4 4 1,4 Rauman seutukunta -2,6 -7,6 -7 -0,4 Porin seutukunta -3,1 -5,3 0 -0,7 Kotka-Haminan seutukunta -6,2 -6,6 -3,6 -1,2 Mikkelin seutukunta -1,4 -2,1 -4,5 -2,5 Kouvolan seutukunta -3,3 -5,7 -5 -3,3 Kemi-Tornion seutukunta -6,2 -8,8 -2,4 -4,1 Kajaanin seutukunta -3,7 -11,5 -2,5 -4,5 Salon seutukunta 6,8 6,2 4,3 -7,5 Ylä-Savon seutukunta -7,5 -13,9 -5 -7,6

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Kuopion seutukunta 0,5 -1,6 1,2 5,3 Tampereen seutukunta 6,9 8,5 5,4 5,3 Oulun seutukunta 9,5 15,1 2,9 3,3 Turun seutukunta 6,1 3,5 1,7 3,3 Jyväskylän seutukunta 3,2 7,3 4,2 3,1 Helsingin seutukunta 7,2 6,1 2,2 2,4 Seinäjoen setukunta -5,3 -4,1 0,1 1,5 Joensuun seutukunta -2,5 -2,2 -0,4 0,5 Lahden seutukunta -3,1 -0,9 2,1 0,4 Porin seutukunta -4,2 -5,2 -0,1 0,1 Vaasan seutukunta -0,2 -2,4 -1,5 -0,3 Porvoon seutukunta -0,7 3,6 2,6 -0,6 Hämeenlinnan seutukunta -1,6 1,2 8,7 -1 Lappeenrannan seutukunta -2,8 1,9 -1,7 -1,2 Mikkelin seutukunta -0,8 -0,8 -2,7 -1,2 Kokkolan seutukunta -7,8 -5,8 -3,2 -1,6 Kouvolan seutukunta -3,7 -4,6 -5,3 -1,9 Rauman seutukunta -4,2 -7,5 -7,1 -2,6 Kotka-Haminan seutukunta -5,6 -3,3 -5,5 -3,2 Rovaniemen seutukunta -1,6 -12,5 -1,1 -3,4 Ylä-Savon seutukunta -6,7 -12 -3 -4,7 Pietarsaaren seutukunta -4,4 -3,6 -2 -6,7 Kajaanin seutukunta -7,5 -12 -5,1 -6,8 Kemi-Tornion seutukunta -7,5 -10,4 -5,6 -7,3 Salon seutukunta 6,3 4 1,3 -7,3

VÄESTÖNLISÄYKSEN MUUTOS % VUOSINA 1995-2012

Ø  Väestö kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilla: Oulun seudun väestö lisääntyi kolmanneksella vuosina 1995-2012

Ø  Väestölisäys oli negatiivinen 8

seudulla: eniten väki vähentyi suhteellisesti Ylä-Savon, Kajaanin ja Kemi-Tornion seuduilla

Ø  Helsingin seudun väkiluku kasvoi 251 000 henkilöllä vuosien 1995-2012 välisenä aikana

-‐14,3

-‐8,7

-‐8,2 -‐7,4

-‐6,7 -‐6,5

-‐3,7 -‐3,6

1,1 1,4 2,1 2,3 3,5 3,7 4 5,4

7,6 7,7 8,6

12,7 13

19,2 21 21,7

32,2

-‐20 -‐10 0 10 20 30 40

Ylä-‐Savon seutukunta Kajaanin seutukunta

Kemi-‐Tornion seutukunta Kouvolan seutukunta Rauman seutukunta Mikkelin seutukunta

Porin seutukunta Kotka-‐Haminan seutukunta

Joensuun seutukunta Lappeenrannan seutukunta

Lahden seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg.

Kokkolan seutukunta Seinäjoen seutukunta

Rovaniemen seutukunta Salon seutukunta

Kuopion seutukunta Vaasan seutukunta

Hämeenlinnan seutukunta Porvoon seutukunta Turun seutukunta

Jyväskylän seutukunta Helsingin seutukunta

Tampereen seutukunta Oulun seutukunta

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos väestönlisäyksessä promillea tuhatta asukasta kohden 1995-2010

13. (2008)

11. (2000)

14. (1995)

16. (2010)

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos muuttovetovoimassa promillea tuhatta asukasta kohden 1995-2010

7. (2008)

11. (2000)

15. (1995)

9. (2010)

© Timo Aro 2013

38

Kuntatalousdynamiikka (kunnallisverot ja lainat € per asukas seutukunnittain vuosina 1995-2012 )

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Muutos € per asukas

Helsingin seutukunta 2012 2439 3449 3673 1661 Porvoon seutukunta 1653 1981 3088 3294 1641 Tampereen seutukunta 1988 1836 2868 3027 1039 Rauman seutukunta 1569 1753 2911 3025 1456 Kouvolan seutukunta 1716 1804 2765 2995 1279 Vaasan seutukunta 1718 1830 2840 2990 1272 Kemi-Tornion seutukunta 1703 1753 2782 2964 1261 Kotka-Haminan seutukunta 1768 1847 2935 2960 1192 Turun seutukunta 1729 1871 2782 2929 1201 Oulun seutukunta 1597 1919 2684 2906 1310 Hämeenlinnan seutukunta 1598 1730 2690 2905 1307 Kuopion seutukunta 1582 1696 2634 2872 1289 Lappeenrannan seutukunta 1602 1680 2636 2850 1248 Lahden seutukunta 1538 1663 2675 2807 1269 Rovaniemen seutukunta 1551 1698 2608 2779 1229 Jyväskylän seutukunta 1619 1747 2608 2738 1119 Kokkolan seutukunta 1488 1680 2677 2736 1248 Porin seutukunta 1564 1617 2583 2731 1167 Kajaanin seutukunta 1492 1620 2477 2680 1188 Pietarsaaren seutukunta 1586 1620 2490 2634 1048 Seinäjoen seutukunta 1379 1587 2495 2611 1231 Mikkelin seutukunta 1381 1528 2469 2581 1200 Salon seutukunta 1487 2017 2589 2565 1079 Joensuun seutukunta 1433 1538 2362 2467 1034 Ylä-Savon seutukunta 1240 1371 2176 2307 1067

SEUTUKUNTA 1995 2000 2008 2012 Muutos € per asukas

Rauman seutukunta 597 345 304 389 -208 Rovaniemen seutukunta 966 1350 1223 1137 170 Salon seutukunta 696 513 1093 1291 595 Kouvolan seutukunta 530 644 1293 1481 951 Joensuun seutukunta 856 641 1281 1496 640 Tampereen seutukunta 476 409 1153 1567 1091 Ylä-Savon seutukunta 669 622 1137 1578 909 Porin seutukunta 752 961 1465 1685 933 Vaasan seutukunta 327 720 1086 1748 1421 Seinäjoen setukunta 595 916 1603 1816 1220 Kajaanin seutukunta 610 639 1688 1840 1230 Oulun seutukunta 559 653 1345 1863 1304 Kuopion seutukunta 823 445 1573 1874 1051 Turun seutukunta 882 817 1750 1886 1004 Helsingin seutukunta 1010 531 1427 2065 1055 Jyväskylän seutukunta 1341 844 1789 2170 829 Kemi-Tornion seutukunta 1012 1592 2561 2273 1262 Hämeenlinnan seutukunta 486 507 1747 2439 1953 Lappeenrannan seutukunta 861 603 1802 2450 1589 Porvoon seutukunta 857 1116 2547 2639 1782 Lahden seutukunta 602 1195 2058 2761 2159 Mikkelin seutukunta 741 1541 2699 2892 2151 Pietarsaaren seutukunta 710 822 2148 2949 2239 Kotka-Haminan seutukunta 907 1022 3231 3775 2868 Kokkolan seutukunta 1090 1525 2724 3849 2759

4,5 x kuntalainojen

määrä 1995-2012

KUNNALLISVEROJEN MUUTOS €/ASUKAS VUOSINA 1995-2012

Ø  Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi eniten Helsingin, Porvoon ja Rauman seuduilla vuosien 1995-2012 välillä

Ø  Kunnallisverojen määrä asukasta kohden laskettuna kasvoi keskimääräistä vähemmän Joensuun, Tampereen ja Pietarsaaren seuduilla vuosien 1995-2012 välillä

Ø  Kunnallisverot ylittivät 3000 €/asukasta kohden neljällä seudulla vuonna 2012: Helsin-gin, Porvoon, Tampereen ja Rauman seuduilla

1034 1039 1048 1067 1079 1119 1167 1188 1192 1200 1201 1229 1231 1248 1248 1261 1269 1272 1279 1289 1307 1310

1456 1641 1661

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800

Joensuun seutukunta Tampereen seutukunta Pietarsaaren seutukunta

Ylä-‐Savon seutukunta Salon seutukunta

Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta

Kajaanin seutukunta Kotka-‐Haminan seutukunta

Mikkelin seutukunta Turun seutukunta

Rovaniemen seutukunta Seinäjoen setukunta

Lappeenrannan seutukunta Kokkolan seutukunta

Kemi-‐Tornion seutukunta Lahden seutukunta Vaasan seutukunta

Kouvolan seutukunta Kuopion seutukunta

Hämeenlinnan seutukunta Oulun seutukunta

Rauman seutukunta Porvoon seutukunta Helsingin seutukunta

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos kunnallisverojen määrän muutoksessa € per asukas 1995-2010

13. (2008)

18. (2000)

18. (1995)

14. (2010)

© Timo Aro 2013

KUNNAN LAINOJEN MUUTOS €/ASUKAS VUOSINA 1995-2012

Ø  Kuntien lainojen määrä asukasta kohti laskettuna kasvoi vähiten Rauman, Rovaniemen ja Salon seuduilla vuosien 1995-2012 välisenä aikana: Rauman seudun kuntien lainat olivat vuonna 2012 alhaisemmat kuin vuonna 1995!

Ø  Kuntien lainamäärä asukasta

kohden laskettuna kasvoi eniten Kotka-Haminan, Kokkolan, Pie-tarsaaren ja Lahden seuduilla vuo-sien 1995-2012 välisenä aikana.

Ø  Kuntien keskimääräisten lainojen vaihteluväli erittäin suuri seutujen välillä, mutta yhteisenä piirteenä velkaantumisen nopea kiihtyminen

-‐208 170

595 640

829 909 933 951 1004 1051 1055 1091

1220 1230 1262 1304

1421 1589

1782 1953

2151 2159 2239

2759 2868

-‐500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Rauman seutukunta Rovaniemen seutukunta

Salon seutukunta Joensuun seutukunta Jyväskylän seutukunta Ylä-‐Savon seutukunta

Porin seutukunta Kouvolan seutukunta

Turun seutukunta Kuopion seutukunta Helsingin seutukunta

Tampereen seutukunta Seinäjoen setukunta Kajaanin seutukunta

Kemi-‐Tornion seutukunta Oulun seutukunta Vaasan seutukunta

Lappeenrannan seutukunta Porvoon seutukunta

Hämeenlinnan seutukunta Mikkelin seutukunta Lahden seutukunta

Pietarsaaren seutukunta Kokkolan seutukunta

Kotka-‐Haminan seutukunta

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos kunnan lainojen määrän muutoksessa € per asukas 1995-2010

19. (2008)

21. (2000)

8. (1995)

21. (2010)

© Timo Aro 2013

43

Koulutusdynamiikka (Tutkinnon suorittaneiden osuus % ja ”akateemisten” osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä)


Oulun seutukunta 61,4 66,8 72,8 74,6 13,2 Kuopion seutukunta 61,2 65,2 71,2 73,6 12,4 Jyväskylän seutukunta 58,6 63,9 70,7 73 14,4 Tampereen seutukunta 58,3 63,3 69,9 72 13,7 Rovaniemen seutukunta 59,5 63,3 69,3 71,7 12,2 Helsingin seutukunta 60,3 64,7 68,6 70,2 9,9 Turun seutukunta 57,1 61,8 68 70,1 13 Vaasan seutukunta 57 61,9 67,6 70,1 13,1 Joensuun seutukunta 55,8 59,6 67,2 70 14,2 Hämeenlinnan seutukunta 54,8 59 65,6 68,1 13,3 Kajaanin seutukunta 54,8 58,2 64,9 67,6 12,8 Seinäjoen setukunta 52,8 57,4 64,8 67,6 14,8 Kemi-Tornion seutukunta 55 57,9 64,4 66,9 11,9 Lappeenrannan seutukunta 52,7 57,3 64,3 66,6 13,9 Kokkolan seutukunta 52,1 56,3 63,3 65,9 13,8 Kotka-Haminan seutukunta 54,4 58,2 63,9 65,7 11,3 Mikkelin seutukunta 52,1 56,2 63 65,7 13,6 Porin seutukunta 52,6 56,5 62,9 65,4 12,8 Kouvolan seutukunta 54,3 57,7 63,3 65,3 11 Porvoon seutukunta 51,7 56,7 63,2 65,1 13,4 Lahden seutukunta 52,6 56,2 62,2 64,7 12,1 Rauman seutukunta 51,4 55 61,8 64 12,6 Ylä-Savon seutukunta 48,4 52,5 59,8 62,5 14,1 Pietarsaaren seutukunta 48 52,9 59,9 62,1 14,1 Salon seutukunta 48,5 53,2 59,4 61,7 13,2


Helsingin seutukunta 9,3 10,9 13,6 14,4 5,1 Oulun seutukunta 6,4 7,8 10,7 11,3 4,9 Tampereen seutukunta 5,5 6,9 9,7 10,6 5,1 Turun seutukunta 6,2 7,3 9,6 10,2 4 Jyväskylän seutukunta 5,8 7 9,4 10,1 4,3 Vaasan seutukunta 4,9 6 8,4 9,1 4,2 Kuopion seutukunta 5,2 6,1 8,4 9 3,8 Rovaniemen seutukunta 4,5 5,2 7 7,6 3,1 Porvoon seutukunta 4,1 5 7,1 7,5 3,4 Hämeenlinnan seutukunta 4,1 5 6,6 7,1 3 Joensuun seutukunta 3,9 4,6 6,4 6,9 3 Lappeenrannan seutukunta 3,4 4,2 6,1 6,9 3,5 Mikkelin seutukunta 3,2 3,8 5 5,5 2,3 Kajaanin seutukunta 3,2 3,7 5,1 5,4 2,2 Kokkolan seutukunta 2,8 3,4 4,7 5,3 2,5 Lahden seutukunta 2,9 3,5 4,8 5,3 2,4 Pietarsaaren seutukunta 2,6 3,2 4,7 5,1 2,5 Seinäjoen setukunta 2,6 3,2 4,4 5 2,4 Porin seutukunta 2,8 3,4 4,5 4,9 2,1 Kouvolan seutukunta 3 3,4 4,5 4,8 1,8 Rauman seutukunta 2,9 3,3 4,4 4,8 1,9 Salon seutukunta 2,8 3,4 4,5 4,8 2 Kotka-Haminan seutukunta 2,8 3,3 4,2 4,6 1,8 Kemi-Tornion seutukunta 2,6 2,9 3,8 4,2 1,6 Ylä-Savon seutukunta 1,9 2,3 3,2 3,5 1,6

”AKATEEMISTEN” MUUTOS % VUOSINA 1995-2012

Ø  ”Akateemisten” osuus kasvoi suhteellisesti eniten suurilla yliopistoseuduilla: Tampereen, Helsingin, Oulun ja Jyväskylän seuduilla

Ø  ”Akateemisten” osuus kasvoi vähiten Kemi-Tornion, Ylä-Savon ja Kouvolan seuduilla

Ø  Helsingin seudulla akateemisten osuus nelinkertainen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutukuntaan

1,6 1,6

1,8 1,8 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,4 2,4 2,5 2,5

3 3 3,1

3,4 3,5

3,8 4

4,2 4,3

4,9 5,1 5,1

0 1 2 3 4 5 6

Kemi-‐Tornion seutukunta Ylä-‐Savon seutukunta Kouvolan seutukunta

Kotka-‐Haminan seutukunta Rauman seutukunta

Salon seutukunta Porin seutukunta

Kajaanin seutukunta Mikkelin seutukunta Lahden seutukunta Seinäjoen setukunta

Pietarsaaren seutukunta Kokkolan seutukunta

Hämeenlinnan seutukunta Joensuun seutukunta

Rovaniemen seutukunta Porvoon seutukunta

Lappeenrannan seutukunta Kuopion seutukunta Turun seutukunta

Vaasan seutukunta Jyväskylän seutukunta

Oulun seutukunta Helsingin seutukunta

Tampereen seutukunta

© Timo Aro 2013

Lahden seudun position muutos tutkinnon suorittaneiden osuudessa (%) 1995-2010

21. (2008)

20. (2000)

17. (1995)

21. (2010)

Lahden seudun position muutos akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuudessa (%) 1995-2010

15. (2008)

15. (2000)

16. (1995)

16. (2010)

47

Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012

1995

1 Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan seutukunta 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5

10 Lappeenrannan seutukunta 62,25

11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän seutukunta 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren seutukunta 55 15 Kotka-‐Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta 49 17 Joensuun seutukunta 45 18 Rovaniemen seutukunta 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-‐Tornion seutukunta 41 22 Porin seutukunta 40 23 Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 17,5

2000

1 Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5

11 Lappeenrannan seutukunta 60,75

12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25

14 Kotka-‐Haminan seutukunta 49,25

15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta 48 17 Seinäjoen setukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta 42 20 Porin seutukunta 38 21 Mikkelin seutukunta 34 22 Rovaniemen seutukunta 30 23 Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-‐Tornion seutukunta 26 25 Ylä-‐Savon seutukunta 14,75

2008

1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta 68 10 Salon seutukunta 65 11 Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen setukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan seutukunta 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta 32 22 Kemi-‐Tornion seutukunta 29,25 23 Mikkelin seutukunta 29 24 Kotka-‐Haminan seutukunta 28 25 Ylä-‐Savon seutukunta 22,75

2012

1 Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta 66 10 Rovaniemen seutukunta 56.5 11 Hämeenlinnan seutukunta 57,25 12 Lappeenrannan stk. 57,0 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75

17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi-‐Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta 29 24 Ylä-‐Savon seutukunta 27 25 Kotka-‐Haminan seutukunta 24,75

© Timo Aro 2013

SEUTUKUNTA Sijoitus 1995 Sijoitus 2000 Sijoitus 2008 Sijoitus 2012 Sijoituksen muutos 1995-‐2012 Helsingin seutukunta 2 1 1 1 1 Tampereen seutukunta 4 2 2 3 1 Vaasan seutukunta 1 6 3 2 -‐1 Oulun seutukunta 3 3 4 6 -‐3 Turun seutukunta 5 5 6 4 1 Porvoon seutukunta 6 9 5 7 -‐1 Hämeenlinnan seutukunta 8 7 7 11 -‐3 Kuopion seutukunta 9 10 8 5 4 Jyväskylän seutukunta 12 8 9 11 -‐1 Salon seutukunta 7 4 10 23 -‐16 Seinäjoen seutukunta 16 17 12 8 8 Rauman seutukunta 11 12 14 9 2 Lappeenrannan seutukunta 10 11 17 13 -‐3 Pietarsaaren seutukunta 14 15 16 15 -‐1 Kouvolan seutukunta 13 13 18 20 -‐7 Rovaniemen seutukunta 18 22 11 10 8 Joensuun seutukunta 17 18 20 17 0 Lahden seutukunta 20 16 15 18 2 Kokkolan seutukunta 24 19 13 14 10 Porin seutukunta 22 20 19 16 6 Kotka-‐Haminan seutukunta 15 14 24 25 -‐10 Mikkelin seutukunta 23 21 23 19 4 Kajaanin seutukunta 19 23 21 21 -‐2 Kemi-‐Tornion seutukunta 21 24 22 22 -‐1 Ylä-‐Savon seutukunta 25 25 25 24 1

Seutukuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos 1995-2012

Seutukuntien sijoitusten muutokset vuosien 1995-2012 välisenä aikana

Kokkolan + 10 Seinäjoen + 8 Rovaniemen + 8 Porin + 6 Kuopion + 4 Mikkelin + 4 Rauman + 2 Lahden + 2 Helsingin + 1 Tampereen + 1 Turun + 1 Ylä-Savon + 1

Joensuun Salon - 16 Kotka-Haminan - 10 Kouvolan - 7 Oulun - 3 Hämeenlinnan - 3 Lappeenrannan - 3 Kajaanin - 2 Porvoon - 1 Vaasan - 1 Jyväskylän - 1 Pietarsaaren - 1 Kemi-Tornion - 1

© Timo Aro 2013

Seutukuntien kilpailukykymittaristo ü  Seutukuntien kilpailukykymittaristo perustuu Turun yliopiston

kauppakorkeakoulun Porin yksikön vuosittain julkaisemaan mittaristoon (katso lisää www.satamittari.fi).

ü  Seutukuntien kilpailukykymittariston kohteena ovat kaikki 70 Manner-Suomen seutukuntaa. .

ü  Analyysiin on valittu kuusi muuttujaa: työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Tässä analyysissä innovatiivisuus -muuttuja on korvattu muuttovetovoima –muuttujalla

ü  Analyysissä keskitytään 12 suurimman seudun kilpailukykyyn vuonna 2011 ja esitetään 12 suurimman seudun positio seudullisessa kilpailukykymittaristossa vuosina 2009-2011.

© Timo Aro 2013

Analyysin toteuttaminen ja siihen liittyvät selosteet Ø  Analyysin toteuttaminen: Jokaisen muuttujan kohdalla on laskettu kaikkien seutukuntien mediaani

(keskimmäisen seudun arvo). Mediaani on jokaisen muuttujan kohdalla 100. Seutujen indeksiluvut ovat joko suurempia tai pienempiä kuin mediaani: mitä enemmän seudun indeksiluku on mediaanin yläpuolella, sitä paremmin seutu ”pärjää” kyseisen muuttujan osalta muihin seutukuntiin (70)

Ø  Muuttujien selosteet: Ø  Työllisyysaste = arvo kuvaa työllisten (työssä olevien) prosenttiosuutta 15-64-vuotiaasta väestöstä. Mittari kuvaa

alueen työvoiman osallistumista tai työpanoksen määrää alueen tuotannossa. Mitä korkeampi työllisyysaste on, sitä suurempi osuus alueen väestöstä osallistuu alueellisen tuotannon aikaansaamiseen ja sitä kautta parantaa seudun kilpailukykyä.

Ø  Yritysdynamiikka = arvo kuvaa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää suhteessa yrityskantaan. Mittari kuvaa yritysrakenteen uusiutumiskykyä ja ”luovaa tuhoa”.

Ø  Teollisuusvaltaisuus = arvo kuvaa teollisuuden toimialan liikevaihdon osuutta kaikkien toimialojen liikevaihdon osuuteen. Mittari kuvaa toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista sekä alueen kykyä pärjätä kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa.

Ø  Koulutustaso = arvo kuvaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta yli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Mittari kuvaa alueen osaamispääomaa ja sitä kautta osaamispotentiaalia.

Ø  Työn tuottavuus = arvo kuvaa arvonlisäystä suhteessa tehtyihin työtunteihin vuositasolla. Tuottavuutta analysoidaan tässä yhteydessä teollisuuden toimialalla. Mittari kuvaa kuvaa alueen/yritysten työpanoksen ”laadun” parantumista ja sitä kautta vaikutusta alueen talouskasvuun

Ø  Muuttovetovoima = arvo kuvaa alueelle muuttaneiden määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun. Muuttovetovoiman yhteydessä on huomioitu kokonaisnettomuutto (maassamuutto ja siirtolaisuus). Mittari kuvaa alueen vetovoimaisuutta uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta

© Timo Aro 2013

SIJOITUS 2009 2010 2011 1. Oulun Oulun Porvoon 2. Salon Salon Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon 6. Helsingin Helsingin Tampereen 7. Äänekosken Turunmaan Rauman 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan 9. Raahen Kaakkois-Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan 10. Jyväskylän Turun Turun 11. Turun Kemi-Tornion Jakobstadsregionens 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan 13. Rauman Raahen Kokkolan 14. Varkauden Rauman Porin 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken …. …. …. ….

20. Lahden 22. Porin 19. Lappeenrannan 22. Kuopion 23. Kuopion 20. Jyväskylän 27. Porin 28. Lahden 21. Lahden 29. Seinäjoen 29. Joensuun 22. Seinäjoen 30. Joensuun 32. Seinäjoen 26. Kuopion

34. Joensuun

SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY-MITTARISTON SIJOITUKSET VUOSINA 2009-2011

Ø  Lahden seudun kokonaiskilpailukyky on o l l u t t o i s ek s i pa rhaas sa viidenneksessä kaikkien seutujen joukossa vuos ien 2009-2011 välisenä aikana.

Ø  L a h d e n s e u d u n p o s i t i o o l i korkeimmillaan vuonna 2009 (20.) ja alhaisimmillaan vuosina 2006 ja 2010 (28.)

Ø  Vuonna 2011 kilpailukyvyltään vahvimpia seutuja olivat valittujen muuttujien osalta Porvoon, Vaasan ja Helsingin seudut.

© Timo Aro 2013 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö; www.satamittari.fi

Lahden kaupungin väestönkehitys osastekijöittäin viisivuotisjaksoittain vuosina 1980-2012

VUODET LUONNOLLINEN VÄESTÖNLISÄYS ABS.

KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO ABS.

NETTOSIIRTO-LAISUUS ABS.

YHTEENSÄ ABS. YHTEENSÄ KESKIMÄÄRIN PER VUOSI

1980-1984 1736 -2558 238 -584 -117

1985-1989 567 -2082 111 -1404 -281

1990-1994 675 50 704 1429 286

1995-1999 156 783 960 1899 380

2000-2004 255 674 744 1673 335

2005-2009 246 1129 1201 2576 515

2010-2012 -1 1316 806 2121 -584

© Timo Aro 2013

-493 -429

-569 -632

-435

-164

-538 -521

-413 -446

-222

-127

-11

58

352

162 130

69

200 222

13

381 325

206

-251

-115

52

278

464 450 477

422 417

Lahden muuttovetovoima maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 1980-2012

Lahden muuttotase seutukunnittain vuosina 1987-2012

- 5 Helsingin -4435, Tampereen -2174, Turun -811, Tunturi-Lapin -30 ja Turunmaan -16

+65 Kouvolan +1339, Mikkelin +657, Lappeenrannan +610, Savonlinnan +524, Hämeenlinnan +425, Muu Lahden seutukunta +349, Kotka-Haminan +348 © Timo Aro 2013

-600 -500 -400 -300 -200 -100

0 100 200 300 400 500 600 700 800 900

1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto

Lahden kaupungin muuttotase Helsingin seutukunnan kanssa vuosina 1987-2012

-600

-400

-200

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto

Lahden kaupungin muuttotase muun Lahden seutukunnan kanssa vuosina 1987-2012

Kriittinen kysymys: Keitä ovat muuttajat numeroiden takana?

-  Työllisen muuttajan vuositulot olivat keskimäärin 27.354 € vuonna 2010

-  Muiden muuttajien vuositulot olivat keskimäärin 6.954 € vuonna 2010

= Yhden työllisen muuttajan vuosi-tulot keskimäärin

4

kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevan tai työttömän työnhakijan

© Timo Aro 2013

12 527

974 3261

1417

-1644 -2587

4223

1630

3193

926 1681

649

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion

Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013

Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduittain 2000-2010

Tampereen seudun muutto-vetovoima oli

työllisten suhteen täysin omaa luokkaansa

Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat muutto-

tappiota työllisis-tä. Työttömistä saivat muutto-voittoa kaikki

seudut

-137

-4699

-2116

426

-3303 -3181

3789

1761

3020

791 1533 658

-5500 -5000 -4500 -4000 -3500 -3000 -2500 -2000 -1500 -1000 -500

0 500

1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500

Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio

Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013

Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa 2000-2010

Työllisistä sai muuttovoittoa vain Lahden kaupunki.

Työttömien muuttovirrat kohdistuvat

keskus-kaupunkeihin

(+11 552).

Kunta Työllisten nettomuutto abs.

Työllisten nettomuutto promillea 1000 asukasta kohden

ASIKKALA 121 1,3

HARTOLA -81 -2,0

HEINOLA -394 -1,7

HOLLOLA 698 3

HÄMEENKOSKI 20 0,8

KÄRKÖLÄ 71 1,3

NASTOLA 295 1,8

ORIMATTILA 460 2,6

PADASJOKI -146 -3,7

SYSMÄ -53 -1,0

KEHYSKUNNAT 991 0,9

LAHTI 426 0,4

Lahden seudun kuntien työllisten nettomuutto vuosina 2000-2010

Lahden seudulla 6 kuntaa sai

muuttovoittoa työllisistä

© Timo Aro 2013

-‐3,1 -‐2,4 -‐2,4

-‐1,5 -‐0,1

0,4 3

4 4,1

5,8 5,9 5,9 6 6,2 6,5

7 7,1 7,3 7,4 7,6 7,9 8,2

8,7 8,8 8,9 8,9

9,8 9,8

10,2 13 13,4

14,5

Kuopio Turku

Jyväskylä Oulu

Tampere LahP

Helsinki Vantaa Espoo

Muurame Sauvo

Tyrnävä Nokia

Nousiainen Lieto

Kangasala Kiiminki Tuusula Ylöjärvi

Kempele Nokia Sipoo Masku

Nurmijärvi Pornainen

VihP Lempäälä

Kirkkonummi Mäntsälä VesilahP Liminka Pirkkala

© Timo Aro 2013

Työllisten nettomuutto vuosina 2000-2010 (promillea keskiväkiluvusta per vuosi)

Pirkkala, Liminka ja Vesilahti olivat vetovoimaisimpia

työllisten muuttovirtojen

suhteen

Keskuskaupun-geissa työllisten muuttotappiot

suhteessa väki-lukuun suurim-mat Kuopiossa,

Turussa ja Jyväskylässä

Iällä on merkitystä…

Kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuodessa: 15-24 vuotiaat 9.774 € 25-34 vuotiaat 22.685 € 35-44 vuotiaat 29.048 € 45-54 vuotiaat 30.674 € 55-64 vuotiaat 29.087 € 65- 23.074 €

© Timo Aro 2013

-‐5184 -‐4714

-‐4331 -‐4246 -‐4229

-‐3929 -‐2484

-‐1419 -‐1201 -‐878 -‐767 -‐641

3544 3550 3594 3614 3752 3882

4254 4465

4974 5091 5219

10248

-‐5500 -‐4500 -‐3500 -‐2500 -‐1500 -‐500 500 1500 2500 3500 4500 5500 6500 7500 8500 9500 10500

Tampere Turku Oulu

Helsinki Jyväskylä Muhos Kuopio LahP Raisio Espoo Vantaa Kerava Tyrnävä Liminka

Mynämäki Petäjävesi

Laukaa Kirkkonummi

Pornainen Sauvo

VesilahP Maaninka

Sipoo Kauniainen

Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010

Jokaisen tam-perelaisen lähtö-muuttajan olivat

keskimäärin

5 200 euroa korkeam-mat kuin tulo-muuttajan

Jokaisen kauniaislaisen tulomuuttajan

keskimääräiset tulot olivat

10 200 euroa korkeam-mat

kuin lähtö-muuttajan

© Timo Aro 2013

Keskuskaupungit ja keskuskaupunkien kehyskunnat

Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi

Muuttajien tulokertymä per asukas per vuosi

Tampere -11,4 -56

Tampereen kehyskunnat 43,2 291

Turku -29,3 -168

Turun kehyskunnat 21,3 169

Oulu -5,5 -42

Oulun kehyskunnat 18,5 240

Lahti 4,5 46

Lahden kehyskunnat 7,9 78

Jyväskylä -6,3 -51

Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185

Kuopio -4,7 -50

Kuopion kehyskunnat 2,5 105

Kuuden kaupunkiseudun 46 kehyskunnan muut-tajien tulokertymä

keskimäärin yhteensä

101 miljoonaa euroa

vuodessa

Kuuden keskuskaupungin muuttajien tulo-

kertymä keski-määrin yhteensä

-52,7 miljoonaa euroa

vuodessa

Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina 2000-2010

© Timo Aro 2013

-‐168 -‐142

-‐56 -‐51 -‐50 -‐43 -‐42 -‐18

46 74

103 250 254

271 274 274 274

286 289

308 317

360 373

403 408

431 457

492 493

565

-‐200 -‐150 -‐100 -‐50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600

Turku Raisio

Tampere Jyväskylä Kuopio Helsinki

Oulu Hartola

LahP Vantaa Espoo

Ylöjärvi Hailuoto Kaarina

Kangasala Nousiainen

Paimio Sauvo Masku

Kempele VihP

Mäntsälä Pornainen Lempäälä

Kirkkonummi Sipoo

Liminka VesilahP

Kauniainen Pirkkala

Turun kaupungin tulokertymä oli selväsQ negaQivisin

Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010

Pirkkalan, Kauniaisten ja

Vesilahden tulokertymä oli

korkein asukasta koh-

den lasket-tuna

Keskuskau-pungeista

tulokertymä oli posi-tiivinen

vain Espoossa, Vantaalla ja

Lahdesa

© Timo Aro 2013

1. ALKUETU: Alue saa puolelleen alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu ja vahvistuu keskittymiskehityksen tuloksena. Keskeisin positiivinen laukaiseva tekijä hyvä työpaikka- ja väestökehitys, mikä johtaa markkinoiden laajenemiseen. Markkinat ja kasvukehä laajenevat. Kasvu lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen, se taas kolmanteen jne.

2. PAIKKAETU: Perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin tai keskuksiin. Sijaintietua tukee saavu-tettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käy-täväyhteydet

3. DEMOGRAFINEN ETU: Perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus).

4. RAKENNETTU /STRATEGINEN ETU: Perustuu alueen tietoisiin stra-tegisiin valintoihin ja pitkäjännit-teiseen kehittämiseen, jolloin kau-punki-(seutu) panostaa järjestel-mällisesti valittuihin toimialoihin alueen kokonaisedun hyväksi. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointi- ja muutosherkkyys korostuu.

5. MENTAALINEN ETU perustuu tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Alue vahvistaa itse itseään teoilla ja puheella. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulko-puolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkit-tävää jne.

Lähde: Timo Aro 2013 © Timo Aro 2013

© Timo Aro 2013

Kovat tekijät

•  Työpaikkakehitys •  Koulutustarjonta •  Palkkataso •  Sijainti- ja saavutettavuus

Pehmeät tekijät

•  Perhe ja ystävät •  Kotiseutuidentiteetti •  Mieli- ja mainekuva •  Oletettu potentiaali •  Ilmapiiri ja elämäntyyli

Kolmannet tekijät

•  Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta

•  Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.

”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen:

1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?

© Timo Aro 2013

Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen

ympäristökaupunki (Visio 2025)

© Timo Aro 2013

”Super-seniorit”

Maahan-muuttajat

Imago ja mainekuva

Villi kortti?

”Tiedämme kaikki mitä pitää tehdä, mutta jos teemme niin, meitä ei enää valita seuraavissa vaaleissa” - Jean-Claude Juncker -

© Timo Aro 2013

Lahden ketteryys ja kilpailukyky

Documents

Transcript of Lahden ketteryys ja kilpailukyky