Teknologia ja vuorovaikutus

Ihmisoikeudet ubiikkiyhteiskunnassa

@jyrkikasvi

Murros on vasta alussa

Teollinen vallankumouksen vaiheet:

50 vuotta teollisuuden teknologia kehittyi, mutta yhteiskunta pysyi ennallaan

Toiset 50 vuotta teknologia mullisti yhteiskunnan perusrakenteet ja arvot (työmarkkinat, perhe,osaamisjärjestelmä, poliittinen järjestelmä, taloudellinen valta jne.)

Nyt ICT on vuorostaan läpäissyt yhteiskunnan rakenteet

Teollisen yhteiskunnan muovaamat arvot ja rakenteet ovat murroksessa

Myös ihmisoikeudet ovat uusien haasteiden edessä

– voidaan tarvita jopa aivan oikeuksia.

Teknologisen ja sosiaalisen murroksen tahti vain kiihtyy

Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.

1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta.

Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta

19.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

7.4.2008www.kasvi.org3

Muutoksen vauhti ei ole60 vuodessa ainakaanhidastunut…US Army Photo

Horst Zuse

Kehityksen aaltoja

Maatalous-yhteiskunta6000-7000 v.

Teollisuus-yhteiskunta

250 v.

Tieto-yhteiskunta

50 v.

Bio-Yhteiskunta

25 v.

Fuusio-Yhteiskunta

?? v.GlobalisaatioBKTMonimutkaisuusMuutostahti

Mika Mannermaa

Olet tässä!

www.kasvi.org 5

Esim. ”Aivotahdistin”

2020-luvulla kehitettävän 10^19 flopsin supertieto-koneen kapasiteetti riittää aivojen simuloimiseen.

Digitaalisuuden taakkaperusoikeuksille

”Unabomber” Theodore Kaczyskiterrorisoi Yhdysvaltoja kirjepommeilla 18 vuotta tappaen kolme ja haavoittaen 29:ää.

Bruce Ivinsin pernarutto-kirjeet tappoivat viisi ja tartuttivat 17.

Kukaan ei ehdottanut, että pitäisi alkaa kerätä kirjepostin tai pakettien tunnistetietoja kirjepommi-iskujen ennalta-ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

Miksi sähköpostien kerätään?

Poimintoja Euroopan unionin perusoikeuskirjasta

Ihmisarvo ja oikeus elämään Kuuluuko ihmisarvo myös ihmisen aivojen simulaatiolle tai kopiolle?

Onko virran sammuttaminen tietokoneesta 2020-luvulla murha?

Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen Urkintateknologia halpenee ja arkipäiväistyy

Ihmiset luopuvat vapaaehtoisesti yksityisyydestään (FourSquare, AlastonSuomi)

Ulottuuko kotirauha tietokoneen kiintolevylle?

Henkilötietojen suoja Paraskin tietoturva on murrettavissa ja murrettu

(Sony, Citigroup, RSA)

Sosiaaliseen mediaan annettujen tietojen omistus

Identiteettivarkaus on ubiikkiyhteiskunnan perusrikos

Oikeus tulla unohdetuksi


fou

rsq

ua

re

Lisää poimintoja

Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus Internet ja sosiaalinen media ovat

demokratisoineet , jopa anarkisoineetjoukkoviestinnän

– Joku on aina paikalla kännykkäkamera mukanaan

Kansalais- ja amatöörijournalismin pelisäännöt, oikeudet ja vastuut hakusessa

– Suomessa sosiaalinen media nauttii monista lain turvaamista perinteisen median oikeuksista … ja velvollisuuksista

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus Perinteisten yhteisöjen ja yhdistysten rinnalle syntyy erilaisia paikallisia ja globaaleja

verkostoyhteisöjä, joilla ei ole perinteisiä rakenteita.

Maantieteen asemesta identiteetti ja yhteisöt perustuvat arvoihin, toimintatapoihin ja eetokseen (Greenpeace, Occupy-liike, Al’Qaeda, Anonymous, …)

Itseohjautuvat spontaanit kansanliikkeet syntyvät ja hiipuvat nopeasti


Oh

myN

ew

s

Eniten puhuttavat kuitenkin taloudelliset oikeudet

Omistusoikeus Ubiikkiyhteiskunnassa yhä suurempi osa omaisuudesta on immateriaalista

– Immateriaalisen omaisuuden hallinta on haastavaa ellei mahdotonta– digitaalisen tiedon jakelu ja kopiointi on käytännössä ilmaista

Tuotteen niukkuuteen perustuvat liiketoimintamallit menettävät immateriaalituotteiden kaupassa merkitystään

– Fyysiset sisältötuotteet korvautuvat digitaalisilla sisältöpalveluilla

Kuluttajansuoja Uudet liiketoimintamallit haastavia myös kuluttajille

– Kuluttaja on tottunut ostamaan sisältöä, mutta saa nyt sisältöihin vain rajoitetun käyttöoikeuden

– Ilmaisissa palveluissa käyttäjä on raaka-ainetta, jonka tiedoista jalostetaan maksullista palvelua varsinaisille asiakkaille

– Lainsäädännön puuttuessa ollaan sopimusten varassa (EULA)

Sisältöjen käytön valvontaan käytetyt keinot voivat vaarantaa kuluttajan yksityisyyden ja luottamuksellisen viestin suojan


CC 3.0 Tarttuva muuttumaton

nimeä GRAHAMUK

Lapsen oikeudet

Netin sananvapauden rajoituksia perustellaan usein lastensuojelulla Miksemme luota vanhempien arviointikykyyn?

Lapset ja nuoret ovat aina omaksuneet uudet mediat ensimmäisinä Romaanit, teatteri, sarjakuvat, elokuvat, ???musiikki, televisio, videot, videopelit,

virtuaalimaailmat Ja aina nuorten uusia medioita on kauhisteltu

Myös nuorilla on oikeus yksityisyyteen Mistä saa tietoa ehkäisystä, huumeista, seksistä tai masennuksesta, jos tietokonetta

jatkuvasti valvotaan??

Virtuaaliset sosiaaliset verkostot ovat keskeinen osa sukupolvi-identiteettiä ja nuorisokulttuuria Vanhemmille ei kerrota netissä kohdatuista ongelmista

Wilhelm Amberg: Vorlesung aus Goethes Werther

Ikääntyneiden ja vammaisten oikeudet

Ubiikkiyhteiskunnassa ei voitoimia ilman tekniikan käyttöä

Sähköisten palveluiden oltava saavutettavia ja esteettömiä Laitteiden, palveluiden ja sisältöjen on oltava myös eri tavoin esteellisten

käytettävissä– Sisällöt on voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen, esim.

teksti on voitava “lukea” myös ääniselaimella

Stigmatisaation pelko vähentää erityisryhmille suunniteltujen ICT-laitteiden ja -palveluiden suosiota Varsinaisten peruspalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja opittavissa!

Tarvitaanko tuotekehittäjiä, joilla on omakohtaista kokemusta parkinsonista, reumasta ja alzheimerista?


CC

3.0

SA

BY

Ra

lf Ro

lets

ch

ek

Oikeuksien välillä on jännitteitä

Sekä EU:n perusoikeuskirjan että YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen lopuksi muistutetaan, että yhden perusoikeuden nimissä ei saa loukata toista perusoikeutta.

Esimerkiksi viestinnän vapaus ja yksityisyyden suoja ovat usein jännitteisessä suhteessa toisiinsa

Hyvä muistaa myös ubiikkiyhteiskunnan digitaalisista oikeuksista keskusteltaessa.


Etuoikeus vai perusoikeus?

Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, jossa oikeus nettiyhteyteen on turvattu lailla Vuoteen 2015 mennessä kaikilla suomalaisilla on oikeus

nopeaan laajakaistaan

Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin Esim. pankkiasiointi ja kodin ja koulun yhteistyö

Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi? Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut niille, jotka eivät saa

käyttää nettiä

Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa? Periaatteessa nettiyhteys on laskettu mukaan toimeentulotuen perusosaan, mutta

käytännössä…


CC

SA

Attribution

Sugre

e

Teknologian kehitys kiihtyy yhä

Vuoteen 2015 mennessä:

ICT siirtyy pilveen ja muuntuu on-demand palveluksi

infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …

Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva

Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy

Mobiililaitteet ensimmäisinä, koska autojen tuulilasit?

Autotallihakkerit palaavat

Nykyiset suuryritykset aloittivat autotallista, miksei tulevat

Tällä vuosikymmenellä:

ICT kehittyy ja halpenee edelleen

3D-tulostus tuo valmistuksen kotiin

NFC mullistaa maksamisen kuten rfid logistiikan

Teknologiset läpimurrot muilla aloilla

Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…19.11.2012 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14

Google

HaveBlue.org

… tulevaisuus on jo täällä

UC Berkeley

30.9.2010 www.kasvi.org 16

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

Teknologia ja vuorovaikutus

Education

Transcript of Teknologia ja vuorovaikutus