Autismikirjo ja monikanavainen vuorovaikutus - …...Esityksessä käsiteltäviä asioita •...

Autismikirjo ja monikanavainen vuorovaikutus - Näkökulmia vuorovaikutuksen havainnointiin

PsT Katja Dindar

Logopedian tutkimusyksikkö

Oulun yliopisto

[email protected]

Esityksessä käsiteltäviä asioita

• Autismikirjo, kommunikaatio ja vuorovaikutus

• Huomio monikanavaisiin vuorovaikutuskeinoihin

• Mikroanalyyttinen, keskusteluntutkimuksen lähestymistapa

• Autismikirjo ja monikanavainen vuorovaikutus

• Katseen käyttö vuorovaikutuksessa

• Keinoja tehdä vuorovaikutusaloitteita ja vastata toisten aloitteisiin

• Vuorovaikutuskumppaneiden merkitys

• Arviointitilanteiden vuorovaikutteinen rakentuminen

• Monikanavainen ilmaisu arviointitilanteissa

• Mikroanalyyttinen, keskusteluntutkimuksen lähestymistapa – miksi?

Autismikirjon häiriö diagnoosina

• Autismikirjon häiriöön liitetään

• pysyväluonteiset haasteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa

• rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käyttäytymismallit ja kiinnostuksen kohteet (American Psychiatric Association, 2013; World Health Organization, 2018)

• Noin 30 % autismikirjon henkilöistä käyttää puhuttua kieltä hyvin vähän tai ei ollenkaan (Tager-Flushberg & Kasari, 2013)

• Yksilöiden välinen vaihtelu suurta

Millaisia vuorovaikutuskeinoja käytetään?

• Ei vain sen tarkastelu, mitä lapsi ei tee, vaan huomio lisäksi siihen, mitä lapsi tekee

• Kuinka vuorovaikutustilanteissa navigoidaan?

Vuorovaikutuksen monikanavaiset keinot

Vuorovaikutuksen monikanavaiset keinot

• Huomio ei vain siihen mitä sanotaan, vaan miten ja milloin sekä lisäksi muiden vuorovaikutuskeinojen tarkastelu• Puhe• Prosodia

• Katse, eleet, ilmeet ja kehon asennot• Esineiden käyttö

• Tilan hyödyntäminen

(Goodwin, 2010; Mondada, 2014; Stivers & Sidnell, 2005)

Kuinka havainnoida vuorovaikutusta?

Tuononen, K., Korkiakangas, T., Laitila, A. & Kärnä, E. (2016). Zooming in on interactions: A microanalytic approach examining triadic interactions between children with autism spectrum

disorder and their co-participants. SAGE Research Methods Cases. doi: http://dx.doi.org/10.4135/978144627305015595395

Vuorovaikutuskeinojen havainnointi- Mikroanalyyttinen lähestymistapa

• Keskusteluntutkimuksen näkökulma (Leskelä & Lindholm, 2012; Sacks, 1992a; 1992b; Schegloff, 2007; Stevanovic & Koskinen, 2018; Stevanovic & Lindholm, 2016)

• Kieli sosiaalisen toiminnan keino

• Luonnolliset keskustelut jäsentyneitä

• Pääsy vuorovaikutuksen hienovaraisimpiinkin yksityiskohtiin

• Ääni- ja videotallenteiden yksityiskohtainen tarkastelu ja litterointi

Vuorovaikutuksen mikrotaso

• Kommunikaation ja vuorovaikutuksen tarkastelu kontekstissa

• Toiminnan tarkastelu suhteessa vuorovaikutuskumppaneihin ja ympäristöön

• Vuorovaikutuksen vuorottelujäsennys sekä jäsennys laajempiin toimintajaksoihin

Autismikirjo ja monikanavainen vuorovaikutus

Katseen käyttö vuorovaikutuksessa

• Katse okulomotorisena toimintana

• Havaintojen tuottaminen, visuaalinen tarkkaavuus

• Katse sosiaalisena toimintana

• Kuinka katsetta käytetään

vuorovaikutuksessa?

Katseen vuorovaikutuksellisesti relevantti käyttö- Mitä katseella tehdään?

• Vuorovaikutuksessa toisia ihmisiä ei katsota jatkuvasti (Goodwin, 1981)

• Keskeistä ei vain mihin vaan milloin katse kohdistetaan

• Katse keskeinen vuorovaikutuskeino (Goodwin, 1981; Rossano, 2012)

• Katse yksin voi riittää onnistuneeksi vuorovaikutusaloitteeksi (Stivers & Rossano,

2010)

• Katsetta käytetään eri tavoin erilaisissa keskustelukonteksteissa (Rossano,

2012)

Useiden kamerakuvakulmien ja silmänliikekameran avulla katseen kontekstualisointi suhteessa muuhun meneillään olevaan toimintaan

Mitä lapsi katseellaan ”tekee”?

Dindar, K., Korkiakangas, T., Laitila, A. & Kärnä, E. (2017). An interactional ’live eye tracking’ study in autism spectrum disorder: Combining qualitative and quantitative

approaches in the study of gaze. Qualitative Research in Psychology, 14, 239-265.

Vuorovaikutuksellista tutkimusta autismikirjon henkilöiden katseen käytöstä

• Autismikirjon lasten katseenkäyttö omien puheenvuorojen alussa ei juuri poikkea neurotyypillisten lasten katseenkäytöstä

• Erilainen katseenkäyttö voi tulla näkyväksi puheenvuoron loppua kohden kun puhujanvaihdosta aletaan ennakoida (Wiklund, 2012)

• Kuitenkin autismikirjon lapset voivat kääntää katseensa vuorovaikutuskumppaniin vuoronsa lopulla hakeakseen esimerkiksi vastausta kysymykseen (Dickerson ym., 2005; Dindar ym.,

2017; Korkiakangas, 2018; Korkiakangas & Rae, 2014; Wiklund, 2012)

• Autismikirjon lapset käyttävät aktiivisesti erilaisia strategioita välttääkseen katsekontaktia muiden kanssa (Wiklund, 2012)

Katseen lisäksi huomio myös muihin vuorovaikutuskeinoihin

• Tutkimusten mukaan autismikirjon lapset reagoivat fysiologisesti toisten katseeseen

eri tavoin kuin neurotyypilliset lapset (Helminen ym., 2016; Kylliäinen ym., 2006; 2012)

• Autismikirjon henkilöiden omakohtaiset kuvaukset tukevat tätä käsitystä

When I look into somebody’s eyes and

experience the opposite of intimacy --- I

know it says nothing about my capacity

to connect intimately in many alternative

ways

- Jess Glenny (autismikirjon henkilö)

Vuorovaikutusaloitteet ja -vastaukset– Yli epätyypillisen ilmiasun

• Ekolalia (kaikupuhe) vuorovaikutuskeinona(Dindar, Lindblom & Kärnä, 2017; Korkiakangas, Rae, & Dickerson, 2012; Sterponi & de Kirby, 2016; Sterponi & Shankey, 2013; Stribling, Rae, & Dickerson, 2007; Tarplee & Barrow, 1999)

• Vastustava ja joustamaton käyttäytyminen keinona vastustaa vuorovaikutuskumppanin yrityksiä keskeyttää käynnissä oleva leikki

(esim. Muskett, Perkins, Clegg, & Body, 2010)

Ymmärrysongelmat ja puheen sujumattomuus

• Autismikirjon henkilöiden puhe usein sujumatonta, mikä saattaa johtaaymmärrysongelmiin (esim. Wiklund & Laakso, 2019)

• Autismikirjon henkilöt korjaavat myös itse puhettaan sekä tekevät aloitteitaymmärrysongelmien ratkomiseksi (esim. Dindar, Korkiakangas, Laitila & Kärnä, 2016a; Wiklund & Laakso,

2019)

• Korjausaloitteet voivat olla kehollisia ja varsin hienovaraisia (Dindar ym., 2016a)

• Kuntoutuskeskusteluissa kuntouttajat ratkaisevat ymmärrysongelmia, toisaaltakommunikoivat ymmärrystä vuorovaikutuksen normeista implisiittisesti (Wiklund &

Stevanovic, 2018)

Huomio vuorovaikutuskumppaneihin

• Vuorovaikutuskumppaneilla erilaisia vuorovaikutustyylejä, jotkaluonnollisesti vaikuttavat autismikirjon henkilön toimintaan

(Geils & Knoetze, 2008; Maynard, McDonald & Stickle, 2016)

• Vuorovaikutuksen mutkistuminen tai katkeaminen toistuvienkysymysten, tarjousten ja vahvistuksen hakemisen seurauksena

(Antaki, Finlay, Walton & Pate, 2008; Dindar, Korkiakangas, Laitila & Kärnä, 2016a)


• Vuorovaikutuskumppanien hienovaraiset keinot näkyviksi

• Hiljainen tieto näkyväksi?


• Vuorovaikutuskumppanit mm. herkkiä osoittamiseleidensäajoitukselle ohjatessaan lapsentoimintaa

• Orientoituvat ongelmiin omassatoiminnassaan

Dindar, K., Korkiakangas, T., Laitila, A. & Kärnä, E. (2016b). Facilitating joint attention with salient pointing in interactions involving children with autism spectrum

disorder. Gesture, 15, 372-403.

• Vuorovaikutuskumppanit hyödyntävät esineitä ja niiden hienovaraista käsittelyä vuorovaikutukseneteenpäin viemisessä


Korkiakangas, T. & Rae, J. (2013). Gearing up to a new activity: How teachers use object adjustments to manage the attention of children with autism.

Augmentative and Alternative Communication, 29, 83-103.

Tuloksia muista lähestymistavoista: Vuorovaikutuskumppanien ”yhteensopivuuden” näkökulma

• 67 autismikirjon aikuista, 58 neurotyypillistä aikuista

• Kolme ryhmää: 22 autismikirjo-autismikirjo -paria; 23 neurotyypillinen-neurotyypillinen -paria; 25 autismikirjo-neurotyypillinen -paria

• 5 minuutin vapaa keskustelu

• Vuorovaikutuksen laadun sekä vuorovaikutuskumppanin arviointi

Morrison, K E., DeBrabander, K M., Jones, D R., Faso, D. J., Ackerman, R A. & Sasson, N J. (2019). Outcomes of real-world social interaction for autistic adults paired with autistic

compared to typically developing partners. Autism. Advance online publication. doi: 10.1177/1362361319892701


• Sekä neurotyypilliset että autismikirjon aikuiset arvioivat autismikirjon aikuiseterikoisemmiksi, vähemmän viehättäviksi ja vähemmän sosiaalisesti ystävällisiksi kuinneurotyypilliset aikuiset

• Neurotyypilliset aikuiset preferoivat vuorovaikutusta muiden neurotyypillistenaikuisten kanssa, autismikirjon aikuiset taipuvaisempia preferoimaan vuorovaikutustamuiden autismikirjon aikuisten kanssa

• Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet voivat olla selkeämpiä neurotyypillisten ja autismikirjon henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa verrattuna autismikirjonhenkilöiden keskinäiseen vuorovaikutukseen

• Tätä tutkittava lisää!

Morrison, K E., DeBrabander, K M., Jones, D R., Faso, D. J., Ackerman, R A. & Sasson, N J. (2019). Outcomes of real-world social interaction for autistic adults paired with autistic

compared to typically developing partners. Autism. Advance online publication. doi: 10.1177/1362361319892701


• “Rikkinäinen puhelin” -asetelma

• Neurotyypilliset ja autismikirjonaikuisten ketjut eivät eronneettoisistaan

• Informaatio säilyi heikoitenautismikirjon ja neurotyypillistenaikuisten “sekaketjuissa”

Crompton, C., Ropar, D., Evans-Williams, C VM., Flynn, E G. & Fletcher-Watson, S. (2020). Autistic peer-to-peer information transfer is highly effective. Autism. Advance online

publication. doi: 10.1177/1362361320919286


• Vuorovaikutus neurotyypillisten aikuisten kanssa koetaanhaastavammaksi ja ahdistavammaksi kuin autismikirjon aikuistenkanssa

• Koetaan vaikeaksi tulkita vuorovaikutuksen“kirjoittamattomia sääntöjä” ja neurotyypillisten aikuistenilmaisuja

• Tuodaan esille, että neurotyypilliset aikuiset voivat kuitenkinolla “kirjoittamattomien sääntöjen” tulkitsemissa avuksi!

Crompton, C., Hallett, S., Ropar, D., Flynn, E. & Fletcher-Watson, S. (2020). ‘I never realized everybody felt as happy as I do when I am around autistic people’: A thematic analysis of

autistic adults’ relationships with autistic and neurotypical friends and family. Autism. Advance online publication. doi: 0.1177/1362361320908976


• Tarkastelussa vuorovaikutuskumppanien affektiivisten ilmausten peilaaminen hetki-hetkeltä

• Neurotyypillisten aikuisten välisissä keskusteluissa yhteydessä vähäisempään ahdistuneisuuteen

• Asperger-neurotyypillinen -parien keskusteluissa päinvastainen yhteys

Stevanovic, M., Henttonen, P., Koski, S., Kahri, M., Voutilainen, L., Koskinen, E., Nieminen-von Wendt, T., Tani, P. & Peräkylä, A. (2017). On the Asperger experience of interaction:

Interpersonal dynamics in dyadic conversations. Journal of Autism. doi: 10.7243/2054-992x-4-2

Stevanovic, M., Henttonen, P., Koskinen, E., Peräkylä, A., Nieminen-von Wendt, T., Sihvola, E., Tani, P., Rajava, N. & Sams, M. (2019). Physiological responses to affiliation during

conversation: Comparing neurotypical males and males with Asperger syndrome. PLosONE, 14, e0222084.

Näkökulmia arviointitilanteisiin- Vuorovaikutustilanteita nekin!

• Arvioitsijan vaikutus tutkimustilanteeseen (”experimenter effect”) yleisesti tiedostettu ja tunnustettu asia (Rosenthal, 1976)

• Arviointitilanteet dynaamisia ja rakentuvat vuorovaikutuksessa (Maynard & Marlaire, 1992; 2016; Muskett,

Body & Perkins, 2012)

• Tutkimusasetelmat ja testien käytännöt asettavat rajoja sekä arvioitavan että arvioitsijan toiminnalle

• Tällä välittömiä seurauksia vuorovaikutustilanteille, potentiaalisesti myös arvioinnin tuloksille (Korkiakangas, Dindar, Laitila & Kärnä, 2016; Maynard & Marlaire, 1992; 2016)

• Mielenteorian klassinen Sally-Anne -testi

(Baron-Cohen, Leslie, & Frith, 1985; Frith, 1989)

• Tutkimuksessamme tarkastelimme tutkimustilanteen rakentumista vuoro vuorolta:

Korkiakangas, T., Dindar, K., Laitila, A. & Kärnä, E. (2016). The Sally-Anne test: An interactional analysis of a dyadic assessment. International Journal of Language and Communication Disorders, 51, 685-702.

Arviointitilanteet ja monikanavainen vuorovaikutus

• Monikanavaisen vuorovaikutuksen tarkastelu voi tarkentaa kuvaa lapsen taidoista

• Orientaatio vuorottelujäsennykseen (Dindar, Lindblom & Kärnä, 2017; Muskett & Body, 2013)

• Epäröintiäänteiden ja epävarmuusilmausten tarkastelu (Muskett, Body & Perkins, 2012; Stickle, 2017)

• ”Konkreettinen kompetenssi” (Maynard & Marlaire, 2016; Maynard & Turowetz, 2017a)

• Orientaatio arviointitilanteen vuorovaikutusvaatimuksiin

• ”Good reasons for bad testing performance” (Maynard & Marlaire, 1992, 2016)

Arviointitilanteet ja monikanavainen vuorovaikutus

• Lapset voivat vastata testikysymyksiin odottamattomilla tavoilla

• Voi tuottaa testaajalle vaikeuksia tulkita, mikä on lapsen vastaus tai onko lapsi ylipäätänsä tuottanut vastauksen

(Dickerson, Stribling & Rae, 2007; Korkiakangas, Dindar, Laitila & Kärnä, 2016)

• Tutkimuksessamme tarkastelimme

• Minkälaisia monikanavaisia keinoja autismikirjon lapset käyttävät Sally-Anne -mielenteoriatestin testikysymyksiin vastaamiseksi

• Kuinka testaaja näihin keinoihin orientoituu (Korkiakangas ym., 2016)

• Konkreettinen kompetenssi? (Maynard & Marlaire, 2016; Maynard & Turowetz, 2017a)

• Orientaatio vuorottelujäsennykseen

• Orientaatio kysymyksen toistamisen indikoimiin ongelmiin

• Entä mielenteoria formaalien arviointitilanteiden ulkopuolella? (Kremer-Sadlik, 2004)

Testitulokset ”tuotetaan” vuorovaikutuksessa, mutta…

• Arviointitilanteista laadituista dokumenteista ei useinkaan käy ilmi arviointitilanteiden vuorovaikutteisuus (Turowetz & Maynard, 2019)

Diagnoosin vuorovaikutuksellinen tuottaminen

• Diagnoosin tuottaminen, siitä kertominen ja sen perusteleminen narratiivista, vuorovaikutteista toimintaa (Maynard & Turowetz, 2017b; Maynard & Turowetz, 2019)

• Kuinka tehdä tätä ”taitavasti” ja siten, että se on yksilölle ja/tai perheelle mahdollisimman ymmärrettävää?

• Mitkä ovat ne karikot, joita kohdataan ja kuinka niitä navigoidaan?

Keskusteluntutkimuksen lähestymistapa suuntaa huomiota…

• vaihtoehtoisiin ja erilaisiin keinoihin asettua vuorovaikutukseen ja yhteyteen

• vuorovaikutukseen itsessään, ei ainoastaan (arvioitavaan) yksilöön

• siihen, kuinka voimme tukea yksilöitä muuttamalla (vuorovaikutus)ympäristöä

• oman toiminnan reflektointiin vuorovaikutuskumppanina

• siihen, mitä ammattilaisten ”hiljainen tieto” käytännössä voi olla ja antaa välineitä sen siirtämiseksi eteenpäin

• arviointitilanteiden uudelleen tarkasteluun

Otan edelleen mielelläni vastaan

kysymyksiä, kommentteja ja palautetta!

Kopioita tutkimusartikkeleistani voi tarvittaessa pyytää minulta.

[email protected]

Käynnistyviä ja käynnissä olevia tutkimusprojektejamme, joissa hyödynnämme keskusteluntutkimuksen näkökulmaa

• 2020-2024: Pragmatic communication and its interplay with the theory of mind and executive function skills in typical development and autism spectrum disorder: A cross-cultural mixed methods investigation of Finnish-and Italian-speaking children

Oulun yliopisto, Logopedian tutkimusyksikkö. Vastuullinen tutkija dos. Soile Loukusa. Rahoitus: Suomen Akatemia.

• 2019-2023: Peer interactions involving children with autism spectrum disorder in inclusive classrooms

Itä-Suomen yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Vastuullinen tutkija prof. Eija Kärnä. Rahoitus: Suomen Akatemia.

Lisätietoa: https://www.peicas.fi/

• 2018-2021: Understanding the communication and social features of individuals with autism spectrum disorder in the current society

Oulun yliopisto, Logopedian tutkimusyksikkö. Vastuullinen tutkija dos. Soile Loukusa. Rahoitus: Oulun yliopiston Eudaimonia-instituutti.

Lisätietoa: https://www.oulu.fi/eudaimonia/node/50070

Kirjallisuutta keskusteluntutkimukseen tutustumiseksi autismikirjon näkökulmasta

• Dindar, K. (2017). Researching social interaction in autism: Shifting the focus from ´within individuals´ to ´in interaction´. Väitöskirja. Itä-Suomenyliopisto.

• Dindar, K. (2019). Lectio praecursoria: Vuorovaikutuksellinen lähestymistapa auttaa autismin kirjon lasten sosiaalisten taitojen tunnistamisessa. Psykologia, 54, 46–50.

• Korkiakangas, T. (2018). Communication, gaze and autism: A multimodal interaction perspective. London: Routledge, Taylor & Francis Group.

• Leskelä, L., & Lindholm, C. (toim.) (2012). Haavoittuva keskustelu: Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. (Kehitysvammaliiton tutkimuksia; No. 6). Helsinki: Kehitysvammaliitto.

• O’Reilly, M., Lester, J. N. & Muskett, T. (2016). Discourse/conversation analysis and autism spectrum disorder. Journal of Autism and Developmental Disorders, 46, 355–356.

• O'Reilly, M., Lester, J. N. & Muskett, T. (2017). A practical guide to social interaction research in autism spectrum disorders. Basingstoke, Hampshire: Palgrave Macmillan.

• Stevanovic, M. & Koskinen, E. (2018). Sosiaalinen vuorovaikutus autismikirjon häiriössä - keskusteluntutkimuksen näkökulma. Duodecim, 134, 2120–2126.

• Wilkinson, R., Rae, J. & Rasmussen, G. (toim.) (2020). Atypical interaction. The impact of communicative impairments within everyday talk.Palgrave Macmillan. doi: 10.1007/978-3-030-28799-3

• American Psychiatric Association. (2013). Diagnostic and statistical manual of mental disorders (5. painos). Arlington, VA: Author.

• Antaki, C., Finlay, W., Walton, C. & Pate, L. (2008). Offering choices to people with intellectual disabilities: An interactional study. Journal of Intellectual Disability Research, 52, 1165–1175.

• Baron-Cohen, S., Leslie, A M. & Frith, U. (1985). Does the autistic child have a “theory of mind”? Cognition, 21, 37–46.

• Crompton, C., Hallett, S., Ropar, D., Flynn, E. & Fletcher-Watson, S. (2020). ‘I never realized everybody felt as happy as I do when I am around autistic people’: A thematic analysis of autistic adults’ relationships with autistic and neurotypical friends and family. Autism. Advance online publication. doi: 0.1177/1362361320908976

• Crompton, C., Ropar, D., Evans-Williams, C VM., Flynn, E G. & Fletcher-Watson, S. (2020). Autistic peer-to-peer information transfer is highly effective. Autism. Advance online publication. doi: 10.1177/1362361320919286

Lähteet

Lähteet

• Dickerson, P., Rae, J., Stribling, P., Dautenhahn, K. & Werry, I. (2005). Autistic children’s co-ordination of gazeand talk: Re-examining the ‘asocial’ autist. Teoksessa K. Richards & P. Seedhouse (toim.), Applying conversationanalysis (19–37). London: Palgrave Macmillan.

• Dickerson, P., Stribling, P. & Rae, J. (2007). Tapping into interaction: How children with autistic spectrum disorders design and place tapping in relation to activities in progress. Gesture, 7, 271–303.

• Dindar, K. (2017). Researching social interaction in autism: Shifting the focus from ´within individuals´ to ´in interaction´. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

• Dindar, K., Korkiakangas, T., Laitila, A. & Kärnä, E. (2016a). Building mutual understanding: How children with autism spectrum disorder manage interactional trouble. Journal of Interactional Research in Communication Disorders, 7, 49–77.

• Dindar, K., Korkiakangas, T., Laitila, A. & Kärnä, E. (2016b). Facilitating joint attention with salient pointing in interactions involving children with autism spectrum disorder. Gesture, 15, 372–403.

Lähteet

• Dindar, K., Korkiakangas, T., Laitila, A. & Kärnä, E. (2017). An interactional ’live eye tracking’ study in autism spectrum disorder: Combining qualitative and quantitative approaches in the study of gaze. Qualitative Research in Psychology, 14, 239–265.

• Dindar, K., Lindblom, A. & Kärnä, E. (2017). The construction of communicative (in)competence in autism: A focus on methodological decisions. Disability & Society, 32, 868–891.

• Frith, U. (1989). Autism: Explaining the enigma. Oxford, UK: Blackwell.

• Geils, C. & Knoetze, J. (2008). Conversations with Barney: A conversation analysis of interactions with a child with autism. South African Journal of Psychology, 38, 200–224.

• Glenny, J. (2013, 30. heinäkuuta). Look into my eyes: Autism on the dancefloor. Jess’s practice blog. Haettu 30.5.2020 osoitteesta https://movingprayer.wordpress.com/2013/07/30/look-into-my-eyes-autistim-on-the-dancefloor/

• Goodwin, C. (1981). Conversational organisation: Interaction between speakers and hearers. New York: Academic Press.

• Goodwin, C. (2010). Multimodality in human interaction. Calidoscópio, 8, 85–98.

Lähteet

• Helminen, T. M., Leppänen, J. M., Eriksson, K., Luoma, A., Hietanen, J. K. & Kylliäinen, A. (2017). Atypical physiological orienting to direct gaze in low-functioning children with autism spectrum disorder. AutismResearch, 10, 810–820.

• Korkiakangas, T. (2018). Communication, gaze and autism: A multimodal interaction perspective. London: Routledge, Taylor & Francis Group.

• Korkiakangas, T., Dindar, K., Laitila, A. & Kärnä, E. (2016). The Sally-Anne test: An interactional analysis of a dyadic assessment. International Journal of Language and Communication Disorders, 51, 685–702.

• Korkiakangas, T. & Rae, J. (2013). Gearing up to a new activity: How teachers use object adjustments to manage the attention of children with autism. Augmentative and Alternative Communication, 29, 83–103.

• Korkiakangas, T. & Rae, J. (2014). The interactional use of eye-gaze in children with autism spectrum disorders. Interaction Studies, 15, 233–259.

• Korkiakangas, T. K. Rae, J. P. & Dickerson, P. (2012). The interactional work of repeated talk between a teacherand a child with autism. Journal of Interactional Research in Communication Disorders, 3, 1–25.

Lähteet

• Kremer-Sadlik, T. (2004). How children with autism and Asperger syndrome respond to questions: A ‘naturalistic’ theory of mind task. Discourse Studies, 6, 185–206.

• Kylliäinen, A. & Hietanen, J. K. (2006). Skin conductance responses to another person’s gaze in children with autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 36, 517–525.

• Kylliäinen, A., Wallace, S., Coutanche, M. N., Leppänen, J. M., Cusack, J., Bailey, A. J. & Hietanen, J. K. (2012). Affective-motivational brain responses to direct gaze in children with autism spectrum disorder. Journal of Child Psychology and Psychiatry and Allied Disciplines, 53, 790–797.

• Leskelä, L. & Lindholm, C. (toim.) (2012). Haavoittuva keskustelu: Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia kielellisesti

epäsymmetrisestä vuorovaikutuksesta. (Kehitysvammaliiton tutkimuksia; No. 6). Helsinki: Kehitysvammaliitto.

• Maynard, D. & Marlaire. C. (1992). Good reasons for bad testing performance: The interactional substrate of educational exams. Qualitative Sociology, 15, 177–202.

• Maynard, M. & Marlaire, C. (2016). Good reasons for bad testing performance: The interactional substrate of educational exams. Calidoscópio, 14, 332–329.

Lähteet• Maynard, D. W., McDonald, T. A. & Stickle, T. (2016). Parents as a team: Mother, father, a child with autism

spectrum disorder, and a spinning toy. Journal of Autism and Developmental Disorders, 46, 406–423.

• Maynard, D. & Turowetz, J. (2017a). Doing testing: How concrete competence can facilitate or inhibitperformances of children with autism spectrum disorder. Qualitative Sociology, 40, 467–491.

• Maynard, D. & Turowetz, J. (2017b). Doing diagnosis: Autism, interaction order, and the use of narrative in clinical talk. Social Psychology Quarterly, 80, 254–275.

• Maynard, D. & Turowetz, J. (2019). Doing abstraction: Autism, diagnosis, and social theory. Sociological Theory, 37, 89–116.

• Mondada, L. (2014). The local constitution of multimodal resources for social interaction. Journal of Pragmatics, 65, 137–156.

• Morrison, K E., DeBrabander, K M., Jones, D R., Faso, D. J., Ackerman, R A. & Sasson, N J. (2019). Outcomes of real-world social interaction for autistic adults paired with autistic compared to typically developing partners. Autism. Advance online publication. doi: 10.1177/1362361319892701

Lähteet• Muskett, T. & Body, R. (2013). The case for multimodal analysis of atypical interaction: Questions, answers

and gaze in play involving a child with autism. Clinical Linguistics & Phonetics, 27, 837–850.

• Muskett, T., Body, R. & Perkins, M. (2012). Uncovering the dynamic in static assessment interaction. Child

Language Teaching and Therapy, 28, 87–99.

• Muskett, T., Perkins, M., Clegg, J. & Body, R. (2010). Inflexibility as an interactional phenomenon: Usingconversation analysis to re-examine a symptom of autism. Clinical Linguistics & Phonetics, 24, 1–16.

• Rosenthal, R. (1976). Experimenter effects in behavioral research. New York: Wiley.

• Rossano, F. (2012). Gaze behavior in face-to-face interaction. Väitöskirja. Radboud University Nijmegen.

• Sacks, H. (1992a & 1992b). Lectures on conversation (osat 1 ja 2). G. Jefferson (toim.). Cambridge: Blackwell Publishers.

• Schegloff, M. (2007). Sequence organization in interaction: A primer in conversation analysis. Cambridge, UK: Cambridge University Press.

• Sterponi, L. & de Kirby, K. (2016). A multidimensional reappraisal of language in autism: Insights from a discourse analytic study. Journal of Autism and Developmental Disorders, 46, 394–405.

Lähteet

• Sterponi, L. & Shankey, J. (2013). Rethinking echolalia: Repetition as interactional resource in the communication of a child with autism. Journal of Child Language, 41, 275–304.

• Stevanovic, M., Henttonen, P., Koski, S., Kahri, M., Voutilainen, L., Koskinen, E., Nieminen-von Wendt, T., Tani, P. & Peräkylä, A. (2017). On the Asperger experience of interaction: Interpersonal dynamicsin dyadic conversations. Journal of Autism. doi: 10.7243/2054-992x-4-2

• Stevanovic, M., Henttonen, P., Koskinen, E., Peräkylä, A., Nieminen-von Wendt, T., Sihvola, E., Tani, P., Rajava, N. & Sams, M. (2019). Physiological responses to affiliation during conversation: Comparingneurotypical males and males with Asperger syndrome. PLosONE, 14, e0222084.

• Stevanovic, M. & Koskinen, E. (2018). Sosiaalinen vuorovaikutus autismikirjon häiriössä -keskusteluntutkimuksen näkökulma. Duodecim, 134, 2120–2126.

• Stevanovic, M. & Lindholm, C. (toim.) (2016). Keskustelunanalyysi: Kuinka tutkia sosiaalista toimintaa ja vuorovaikutusta. Tampere: Vastapaino.

• Stickle, T., Duck, W. & Maynard, D. W. (2017). Children’s use of “I don’t know” during clinical evaluations for autism spectrum disorder: Responses to emotion questions. Teoksessa M. O’Reilly, J. N. Lester & T. Muskett (toim.), A practical guide to social interaction research in autism spectrum disorders(247–273). London: Palgrave Macmillan.

Lähteet

• Stivers, T. & Rossano, F. (2010). Mobilizing response. Research on Language and Social Interaction, 43, 3–31.

• Stivers, T. & Sidnell, J. (2005). Introduction: Multimodal interaction. Semiotica, 156(1/4), 1–20.

• Stribling, P., Rae, J. & Dickerson, P. (2007). Two forms of spoken repetition in a girl with autism. International Journal of Language & Communication Disorders, 42, 427–444.

• Tager‐Flusberg, H. & Kasari, C. (2013). Minimally verbal school‐aged children with autism spectrum disorder: The neglected end of the spectrum. Autism Research, 6, 468–478.

• Wiklund, M. (2012). Gaze behavior of pre-adolescent children afflicted with Asperger Syndrome. Communication and Medicine, 9, 173–186.

• Wiklund, M. & Laakso, M. (2019). Ungrammatical utterances and disfluent speech as causes of comprehension problems in interactions of preadolescents with highly functioning autism. Clinical Linguistics & Phonetics, 33, 654–676.

• Wiklund, M. & Stevanovic, M. (2018). Ymmärrysongelmat ja vuorovaikutustaitojen opettaminen lievästi autististen varhaisnuorten kuntoutuskeskusteluissa. Psykologia, 53, 421–451.

Lähteet

• Tarplee, C. & Barrow, E. (1999). Delayed echoing as an interactional resource: A case study of a 3-year-old child on the autistic spectrum. Clinical Linguistics & Phonetics, 13, 449–482.

• Tuononen, K., Korkiakangas, T., Laitila, A. & Kärnä, E. (2016). Zooming in on interactions: A micro-analytic approach examining triadic interactions between children with autism spectrum disorder and their co-participants. SAGE Research Methods Cases. London: SAGE. doi: 10.4135/978144627305015595395

• Turowetz, J. & Maynard, D. (2019). Documenting diagnosis: Testing, labelling, and the production of medical records in an autism clinic. Sociology of Health and Illness, 41, 1023–1039.

• World Health Organization. (2018). International classification of diseases (ICD-11). Haettu 27.2.2020 osoitteesta https://www.who.int/classifications/icd/en/

Kuvituskuvat

• Anna Kolosyuk, Annie Spratt, Caleb Woods (https://unsplash.com/)

• Pexen Design, Elly Fairytale, Andrea Piacquadio (https://www.pexels.com/)

Autismikirjo ja monikanavainen vuorovaikutus - …...Esityksessä käsiteltäviä asioita •...

Documents

Transcript of Autismikirjo ja monikanavainen vuorovaikutus - …...Esityksessä käsiteltäviä asioita •...