Steinerpedagogisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet · Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 5...

Steinerpedagogisen

varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet

PerustuenOpetushallituksenmääräykseen39/011/2016

2Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet


Sisältö1.Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteetjapaikallisetvarhaiskasvatussuunnitelmat................... 5

1.1Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteetjaniidenvelvoittavuus............................................. 6

1.2Paikallinenvarhaiskasvatussuunnitelma .................................................................................. 6

1.3Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelma......................................................................................... 7

1.4Paikallisestipäätettävätasiat.................................................................................................... 9

2.Varhaiskasvatuksentehtäväjayleisettavoitteet ......................................................................... 10

2.1Varhaiskasvatuksenjärjestämistäohjaavatvelvoitteet.......................................................... 10

Steinerpedagogisenvarhaiskasvatuksentehtäväjayleisettavoitteet…………………………………..12

2.2Varhaiskasvatuksentoimintamuodot……………………………………………………………………………..15

2.3Varhaiskasvatusosanalapsenkasvunjaoppimisenpolkua ................................................... 16

2.4Arvoperusta ............................................................................................................................ 17

2.5Oppimiskäsitys……………………………………………………………………………………………………………………17

2.6Pedagogisestipainottunutkasvatuksen,opetuksenjahoidonkokonaisuus.......................... 20

2.7Laaja-alainenosaaminen ........................................................................................................ 21

Ajattelujaoppiminen................................................................................................................ 21

Kulttuurinenosaaminen,vuorovaikutusjailmaisu................................................................... 22

Itsestähuolehtiminenjaarjentaidot........................................................................................ 22

Monilukutaitojatieto-javiestintäteknologinenosaaminen .................................................... 23

Osallistuminenjavaikuttaminen............................................................................................... 24

2.8Paikallisestipäätettävätasiat.................................................................................................. 24

3.Varhaiskasvatuksentoimintakulttuuri.......................................................................................... 26

3.1Toimintakulttuurinkehittäminenjasitäohjaavatperiaatteet ............................................... 26

Oppivayhteisötoimintakulttuurinytimenä.............................................................................. 27

Leikkiinjavuorovaikutukseenkannustavayhteisö ................................................................... 27

Osallisuus,yhdenvertaisuusjatasa-arvo .................................................................................. 28

Kulttuurinenmoninaisuusjakielitietoisuus .............................................................................. 28

Hyvinvointi,turvallisuusjakestäväelämäntapa ....................................................................... 29

3.2Varhaiskasvatuksenoppimisympäristöt ................................................................................. 29

3.3Yhteistyövarhaiskasvatuksessa .............................................................................................. 31


Huoltajienkanssatehtäväyhteistyö………………………………………………………………………………………30

Monialainenyhteistyö............................................................................................................... 32

3.4Paikallisestipäätettävätasiat……………………………………………………………………………………………..31

4.Varhaiskasvatuksenpedagogisentoiminnansuunnittelujatoteuttaminen ................................ 34

4.1Pedagogisentoiminnanviitekehys ......................................................................................... 34

4.2Pedagoginendokumentointi................................................................................................... 35

4.3Monipuolisettyötavat ............................................................................................................ 36

4.4Leikkikehityksen,oppimisenjahyvinvoinninlähteenä .......................................................... 36

4.5Oppimisenalueet.................................................................................................................... 37

Kieltenrikasmaailma ................................................................................................................ 37

Ilmaisunmonetmuodot............................................................................................................ 39

Minäjameidänyhteisömme..................................................................................................... 42

Tutkinjatoiminympäristössäni ................................................................................................ 43

Kasvan,liikunjakehityn ............................................................................................................ 44

4.6Kieleenjakulttuuriinliittyviätarkentavianäkökulmia ........................................................... 45

Kaksikielinenvarhaiskasvatus ................................................................................................... 46


5.Lapsenkehityksenjaoppimisentuki ............................................................................................ 47

5.1Tuenjärjestämistäohjaavatperiaatteet................................................................................. 47

5.2Yhteistyölapsen,huoltajanjamuidenasiantuntijoidenkanssatuenaikana ......................... 48

5.3Tuentoteuttaminenvarhaiskasvatuksessa............................................................................. 49

5.4Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmatuenaikana................................................................... 50


6.Vaihtoehtoiseenpedagogiikkaantaierityiseenkatsomukseenperustuvavarhaiskasvatus ........ 52


7.Toiminnanarviointijakehittäminenvarhaiskasvatuksessa ......................................................... 53

7.1Pedagogisentoiminnanarviointijakehittäminen .................................................................. 53


LÄHTEET……………………………………………………………………………………………………………………………………………………54


1. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikallisetvarhaiskasvatussuunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain1 perusteella Opetushallituksenantamavaltakunnallinenmääräys,jonkamukaanpaikallisetjalastenvarhaiskasvatussuunnitelmatlaaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimistaohjaaerityisestivarhaiskasvatuslaki,jossasäädetäänlapsenoikeudestavarhaiskasvatukseensekävarhaiskasvatuksen tavoitteista. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki2, on osavarhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaa Opetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksenopetussuunnitelman perusteet. Steinerkasvatuksen liitto ry on laatinut steinerkoulujenopetussuunnitelmien uudistamistyöhön liittyen steinerpedagogisen esiopetuksen opetus-suunnitelmarungon.

Steinerkasvatuksen liitto organisoi varhaiskasvatussuunnitelmien valtakunnallisten perusteidenpohjalta myös steinerpedagogisen varhaiskasvatussuunnitelman kehittämis- jauudistamisprojektin. Sen tuloksenakevään2017aikanaon syntynytoheinenvarhaiskasvatuksenopetussuunnitelmarunko. Runko-ops yhdistää varhaiskasvatukseen liittyvää suomalaistalainsäädäntöä (vrt. Opetushallituksen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet) jasteinerpedagogisia lähtökohtia (mm. kansainvälisen steinerpedagogisen varhaiskasvatusjärjestöIASWECEnlaatimatkriteerit).Opetussuunnitelmarunkoonvaltakunnallistenperusteidenpohjaltalaadittu steinerpedagoginen kokonaisuus ja paikallisten opetussuunnitelmien laadinnan avuksitarkoitettutyöväline.

Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen ops-runko pohjautuu erityisesti Opetushallituksensuunnitelmankohtaan6,jokakoskeevaihtoehtoiseenpedagogiikkaantaierityiseenkatsomukseenperustuvaavarhaiskasvatustajajokasenmukaisestivoiollaomaleimainen.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää sekä tärkeä vaihe lapsen kasvun jaoppimisenpolulla.Huoltajillaonensisijainenvastuulastenkasvatuksesta.Varhaiskasvatustukeejatäydentääkotienkasvatustehtävääjavastaaomaltaosaltaanlastenhyvinvoinnista.

Varhaiskasvatuksen valtakunnallisen ohjauksen tarkoituksena on luoda yhdenvertaisetedellytykset varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten kokonaisvaltaiselle kasvulle, kehitykselle jaoppimiselle.

Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteidenuudistuksenlähtökohtanaovatlastenkasvuympäristönja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Perusteita on valmisteltusidosryhmäyhteistyössähyödyntäenuusimpientutkimus-jakehittämistyöntuloksia.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisestavarhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lastenvarhaiskasvatussuunnitelmista.

1Varhaiskasvatuslaki(36/1973)2Perusopetuslaki(628/1998)26a§(1040/2014)


1.1VarhaiskasvatussuunnitelmanperusteetjaniidenvelvoittavuusVarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tehtävänä on tukea ja ohjata varhaiskasvatuksenjärjestämistä, toteuttamista ja kehittämistä sekä edistää laadukkaan ja yhdenvertaisenvarhaiskasvatuksen toteutumista koko maassa. Varhaiskasvatuksella tarkoitetaansuunnitelmallistajatavoitteellistakasvatuksen,opetuksenjahoidonmuodostamaakokonaisuutta,jossapainottuuerityisestipedagogiikka3.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisenkeskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestäyhteistyöstä,monialaisestayhteistyöstäsekälapsenvarhaiskasvatussuunnitelmansisällöstä4.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuksen järjestäjiä oikeudellisestivelvoittava määräys. Perusteasiakirja sisältää määräysten lisäksi kokonaisuuden ymmärtämistäavaavaa tekstiä. Jokaisen luvun päätteeksi on koottu paikallisesti päätettäviä asioita, jotkaohjaavatpaikallisenvarhaiskasvatussuunnitelman laatimista javarhaiskasvatuksentoteuttamista.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on myös viittauksia lainsäädäntöön. Viittaustentarkoituksenaonselventääperustetekstinyhteyttälainsäädännölliseenperustaan.Tässä perusteasiakirjassa tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestäjällä kuntaa, kuntayhtymää taimuuta palvelun tuottajaa (julkinen tai yksityinen)5. Käsitettä huoltaja käytetään tarkoitettaessalapsenvanhempaataimuutahuoltajaa.

1.2PaikallinenvarhaiskasvatussuunnitelmaVarhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnan valvomaayksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa6. Paikalliset varhais-kasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinenvarhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkoti,perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatus) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhais-kasvatuksen järjestäjä voi sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatus-suunnitelmaalaadittaessa,arvioitaessajakehitettäessä.Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhais-kasvatuksenjärjestämistäpaikallisesti.Suunnitelmaalaadittaessatuleeottaahuomioonpaikalliseterityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatustakoskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa

3Varhaiskasvatuslaki1§(580/2015)4Varhaiskasvatuslaki9§(580/2015)5Varhaiskasvatuslaki1§6Varhaiskasvatuslaki15-26§(909/2012)


valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen taivarhaiskasvatussuunnitelmanperusteidenedellyttämäätavoitettataisisältöä.Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävätsuunnitelmat,kuten

• varhaiskasvatusta,lapsiajaperheitäkoskevatsuunnitelmatjapäätökset• esiopetuksenopetussuunnitelma• perusopetuksenopetussuunnitelma• mahdollinenperusopetukseenvalmistavanopetuksenopetussuunnitelma• lastensuojelulainmukainenlastenjanuortenhyvinvointisuunnitelma7• kotoutumissuunnitelma8.

Varhaiskasvatuksenjärjestäjähuolehtiisiitä,ettävarhaiskasvatuksenhenkilöstölle,huoltajillesekälapsille annetaanmahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen jakehittämiseen9.Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä paikallisten opetuksen sekäsosiaali-jaterveydenhuollontehtäviähoitavienviranomaistenkanssa.Lapsenkasvunjaoppimisenpolun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajat osallistuvatvarhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjähyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistäsekätarvittaessamuullakielelläannettavaavarhaiskasvatustavarten10.Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekäosallistuaulkopuoliseentoimintansaarviointiin11.Arviointiakäsitellääntarkemminluvussa7.

1.3LapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaVarhaiskasvatuksessa olevalla lapsella on varhaiskasvatuslain turvaama oikeus saadasuunnitelmallistajatavoitteellistakasvatusta,opetustajahoitoa.Näidentoteuttamiseksilaaditaanjokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle varhaiskasvatussuunnitelma12.Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmanlähtökohtanatuleeollalapsenetujatarpeet.Suunnitelmaankirjattavat tavoitteet asetetaan pedagogiselle toiminnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalaaditaan lapsen aloitettua päiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Henkilöstö laatii suunnitelmanyhteistyössä huoltajan kanssa. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioidasuunnitelmassa.Henkilöstönvastuullaonetsiäsopivatkeinotlapsennäkökulmienselvittämiseksi.Lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmäntoiminnansuunnittelussajaoppimisympäristöjenkehittämisessä.

7Lastensuojelulaki(417/2007)12§(1292/2013)8Lakikotoutumisenedistämisestä(1386/2010)15§9Varhaiskasvatuslaki7b§(580/2015)10Varhaiskasvatuslaki11§2mom.(875/1981)11Varhaiskasvatuslaki9b§(580/2015)12Varhaiskasvatuslaki7a§(580/2015)


Steinerpäiväkodeissa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnasta ja toteutumisenarvioinnistavastaayhteistyössäkokokasvatusyhteisönkanssahenkilö,jollaonsteinerpedagogisenvarhaiskasvattajan kelpoisuus13. Perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaatehtäessä käytetään steinerpedagogisen varhaiskasvattajan asiantuntijuutta14. Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä jaoppimistatukevatasiantuntijattaimuuttarvittavattahot.Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaondokumentti,johonkirjataanlapsenkehitystä,oppimistajahyvinvointiatukevattavoitteetjatoimenpiteet.Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaalaadittaessakuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Ontärkeää, että lapsen huoltajan ja henkilöstön havainnot ja näkemykset lapsen kehityksen jaoppimisen vaiheista sekä ryhmässä toimimisesta yhdistyvät lapsen varhaiskasvatus-suunnitelmassa. Pedagogista dokumentointia (luku 4.2) käytetään hyödyksi suunnitelmaalaadittaessa. Suunnitelmaa laadittaessa huomioidaan myös lapsen kielellinen, kulttuurinen jakatsomuksellinentausta.Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaankirjataan lapsenmahdollinenkehityksen jaoppimisen tukijasentoteuttaminen15(luku5.4).Joslapsellaonjokinpitkäaikainensairaus,jokavaatiilääkehoitoapäiväkoti- tai perhepäivähoitopäivän aikana, lapselle laaditaan lääkehoitosuunnitelma osanalapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaa16.Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelman toteutumistaonarvioitava, ja suunnitelmaon tarkistettavavähintään kerran vuodessa. Suunnitelma on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsentarpeista johtuva syy.17 Aloite suunnitelman tarkistamiseksi voi tulla henkilöstöltä, muultaviranomaiselta, jonkakanssaontehtylapsenasioissayhteistyötä,tai lapsenhuoltajalta18.Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaaarvioitaessaarviointikohdistuuerityisestitoiminnanjärjestelyihinjapedagogiikantoteutumiseen.Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmantuleesisältääseuraavatasiat:

• lapsenkehitykseenjaoppimiseenliittyvätvahvuudetsekälapsenkiinnostuksenkohteet• lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet sekä toimenpiteet

tavoitteidentoteuttamiseksisekätoteutumisenarviointi• lapsenmahdollisestitarvitsematuki(luku5)• mahdollinenlääkehoitosuunnitelma• lasten,henkilöstönjahuoltajienyhdessäsopimatasiat• suunnitelmanlaatimiseenosallistuneetmuutmahdollisetasiantuntijat• tietosiitä,milloinsuunnitelmaonlaadittujatarkistettujamilloinsuunnitelmatarkistetaan

seuraavankerran.

13Varhaiskasvatuslaki7a§jaHallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)7a§,perusteluts.1814Hallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)7a§,perusteluts.1815Varhaiskasvatuslaki7a§16Hallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)7a§,perusteluts.1817Varhaiskasvatuslaki7a§18Hallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)7a§,perusteluts.19


1.4PaikallisestipäätettävätasiatPaikallinen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaanvarhaiskasvatuslainmukaisestivarhaiskasvatuksenjärjestäjänpäättämällätavallatässä luvussajamuualla näissä perusteissa kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen.Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteissamääritelläänkunkinpääluvunlopussa,mitäpaikallisessavarhaiskasvatussuunnitelmassatuleekyseisenluvunosaltapäättääjakuvata.Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan hyväksyä joko kunta-, yksikkö-, ryhmä taitoimintamuotokohtaisena taikka osittain koko kuntaa koskevana ja osittain yksikkö-, ryhmä- jatoimintamuotokohtaisena. Muun palvelun tuottajan toiminnassa varhaiskasvatussuunnitelmavoidaanhyväksyäedellämainituinperiaatteintaikokopalveluntuottajantoimintaakoskevana.19Paikallista suunnitelmaa laadittaessa varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää ja kuvaavarhaiskasvatussuunnitelmassa,

• milläkielillävarhaiskasvatussuunnitelmalaaditaanjahyväksytään• laaditaanko paikallinen suunnitelma kokonaan tai osittain järjestäjä-, yksikkö-, ryhmä-,

toimintamuotokohtaisenataialueellisinasuunnitelmina• millaista varhaiskasvatussuunnitelman rakennetta, asioiden käsittelyjärjestystä ja

julkaisutapaakäytetään• miten varhaiskasvatuksen henkilöstö, lapset ja huoltajat osallistuvat

varhaiskasvatussuunnitelmanlaatimiseen,arviointiinjakehittämiseen20• miten yhteistyö esiopetuksen, perusopetuksen ja sosiaali- ja terveystoimen

asiantuntijoidensekämuidentarvittavienyhteistyökumppaneidenkanssatoteutetaan• miten paikalliset erityispiirteet, varhaiskasvatuksen erilaiset järjestämisen tavat,

kehittämisen tavoitteet sekä lapsia koskevat muut paikalliset suunnitelmat otetaanvarhaiskasvatussuunnitelmaalaadittaessahuomioon

• miten varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan,miten sen toteutumista arvioidaan jamitensitäkehitetään

• lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenteen, sen laatimiseen ja arviointiin liittyvätkäytännöt.

Paikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa voidaan hyödyntää varhaiskasvatussuunnitelmanperusteidentekstiä.

19Hallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)9a§,perusteluts.2120Varhaiskasvatuslaki7b§


2.VarhaiskasvatuksentehtäväjayleisettavoitteetVarhaiskasvatusonyhteiskunnallinenpalvelu,jollaonmoniatehtäviä.Varhaiskasvatuksentehtäväonedistää lastenkokonaisvaltaistakasvua,kehitystä jaoppimistayhteistyössähuoltajienkanssa.Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäiseväpalvelu.Varhaiskasvatuksessaopituttiedotjataidotvahvistavatlastenosallisuuttasekäaktiivistatoimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekämahdollistaaheidänosallistumisensatyöelämääntaiopiskeluun.Steinerkoulut ja steinerpäiväkodit toteuttavatkasvatus- jaopetustehtäväänsäosanasuomalaistajulkista koulutusjärjestelmää sekä osana kansainvälistä steinerkasvatusliikettä. Steinerkoulut jasteinerpäiväkoditovatinhimilliseenkasvuun,kehitykseenjakasvatukseentähtääviäyhteisöjä.Nepitävät tehtävänään rikastaa ja monipuolistaa yleistä koulu- ja varhaiskasvatusjärjestelmääsoveltamallalapsilähtöistäjavaihtoehtoistakasvatusajatteluakäytäntöön.

2.1VarhaiskasvatuksenjärjestämistäohjaavatvelvoitteetKuntaonvelvollinenjärjestämäänvarhaiskasvatustaniinlaajastijasellaisintoimintamuodoinkuinkunnassa on tarvetta. Varhaiskasvatusta voidaan varhaiskasvatuslain mukaan toteuttaapäiväkodissa,perhepäivähoidossataimuunavarhaiskasvatuksena.21Laissasäädettylapsenoikeusvarhaiskasvatukseen koskee päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annettavaa varhaiskasvatusta.Huoltaja päättää lapsen osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Esiopetuksessa olevalla lapsellatuleeollamahdollisuusosallistuavarhaiskasvatukseenlainoikeuttamallatavalla22.Kunta tai kuntayhtymävoi järjestäävarhaiskasvatuksen itse taihankkiavarhaiskasvatuspalvelujajulkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Hankittaessa varhaiskasvatuspalveluja muiltapalvelujen tuottajilta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelutvastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Varhaiskasvatuksenjärjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään varhaiskasvatusta koskeviensäädösten sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti23. Yksityisen palvelunjärjestäjänohjauksesta,neuvonnastajavalvonnastavastaavatkunnantoimielintaisenmääräämäviranhaltija,aluehallintovirastosekäSosiaali-jaterveysalanlupa-javalvontavirasto24.Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen järjestäjinä toimivat useimmiten steinerpäiväkodit, jotkavoivat tuottaamyös esiopetuspalveluita siihen luvan saaneille steinerkouluille. Suomessa toimiimyös steinerpedagogisesti suuntautuneita päiväkoteja (7). Myös tällöin varhaiskasvatuksenjärjestäjäonvastuussasiitä,ettäsenhankkimatpalvelutjärjestetäänvarhaiskasvatustakoskeviensäädösten sekä varhaiskasvatussuunnitelman yleisten perusteiden mukaisesti. Varhaiskasvatus

21Varhaiskasvatuslaki11§1.mom.(580/2015)22Varhaiskasvatuslaki11b§(1290/1999)23Varhaiskasvatuslaki10§(909/2012)24Lakiyksityisistäsosiaalipalveluista(922/2011)3§jaVarhaiskasvatuslaki1ja10§


toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisensteinerpedagogisenvarhaiskasvatussuunnitelmanmukaisesti.Kunnanonhuolehdittava siitä,ettävarhaiskasvatustavoidaanantaa lapsenäidinkielenäolevallasuomen, ruotsin tai saamen kielellä25. Viittomakieltä käyttävälle lapselle voidaan antaavarhaiskasvatusta viittomakielellä26. Kunnan käytettävissä tulee olla varhaiskasvatuksessaesiintyväätarvettavastaavastierityislastentarhanopettajanpalveluja27.SuomessatoimiikaikkiaanviisiruotsinkielistästeinerpäiväkotiajakaksisteinerpedagogisestisuuntautunuttapäiväkotiasekäruotsinkielinenesiluokkaHelsinginRudolfSteiner-koulunyhteydessä.Erityisopetustavoivatantaahenkilöt, jotka ovat suorittaneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset erityispedagogiikansteinerpedagogiset opinnot Snellman-korkeakoulussa ja saaneet siten steinerpedagogisenerityisvarhaiskasvattajanpätevyyden.28Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin,varhaiskasvatuslakiinjapäivähoidostaannettuunasetukseen29sekäVarhaiskasvatussuunnitelmanperusteisiin.Varhaiskasvatukseensovelletaanmyössoveltuvinosinsäännöksiäsosiaalihuollosta30sekähallintolakia31jalakiaviranomaisentoiminnanjulkisuudesta32.Suomenperustuslainmukaanketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän,kielen,uskonnon,vakaumuksen,mielipiteen, terveydentilan,vammaisuuden taimuunhenkilöönliittyvän syyn perusteella33. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on otettava huomioon myösvelvoitteet,jotkatulevatmuustalainsäädännöstäsekäkansainvälisistäsopimuksista,joihinSuomion sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki34, tasa-arvolaki35, Euroopanihmisoikeussopimus36, YK:n lapsen oikeuksien sopimus37, YK:n yleissopimus vammaistenhenkilöiden oikeuksista38, YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista39 sekä YK:n kestävänkehityksen tavoitteet40. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Kaikkilapsetvoivatosallistuayhdessävarhaiskasvatukseenesimerkiksi tuentarpeista,vammaisuudestataikulttuurisestataustastariippumatta.Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tavoitteetohjaavat perusteiden sekä paikallisen ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadintaa,toteuttamistajaarviointia.

25Varhaiskasvatuslaki11§2mom.26Varhaiskasvatuslaki2a§:n(580/2015)6.kohta27Varhaiskasvatuslaki4a§(909/2012)2.mom.28OPH:nmääräys40/011/201029Asetuslastenpäivähoidosta(239/1973)30Sosiaalihuoltolaki(1301/2014)jaLakisosiaalihuollonasiakkaanasemastajaoikeuksista(812/2000)31Hallintolaki(434/2003)32Lakiviranomaistentoiminnanjulkisuudesta(621/1999)33Suomenperustuslaki(731/1999)6§2mom.ja19§34Yhdenvertaisuuslaki(1325/2014)35Lakinaistenjamiestenvälisestätasa-arvosta(609/1986)jasenmuutos(1329/2014)36Euroopanihmisoikeussopimus199037YK:nyleissopimuslapsenoikeuksista198938YK:nyleissopimusvammaistenhenkilöidenoikeuksista200739YK:njulistusalkuperäiskansojenoikeuksista200740Kestävänkehityksentavoitteet–Agenda2030.YK:nyleiskokous2015


Varhaiskasvatuslain41mukaanvarhaiskasvatuksentavoitteenaon1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksenmukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja

hyvinvointia;2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen

tasa-arvontoteuttamista;3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa

monipuolistapedagogistatoimintaajamahdollistaamyönteisetoppimiskokemukset;4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen

varhaiskasvatusympäristö;5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa jamahdollisimmanpysyvät vuorovaikutussuhteet

lastenjavarhaiskasvatushenkilöstönvälillä;6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää

sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistäkulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellistataustaa;

7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukeavarhaiskasvatuksessatarpeenilmettyätarvittaessamonialaisessayhteistyössä;

8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimistavertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toistenihmistenkunnioittamiseenjayhteiskunnanjäsenyyteen;

9) varmistaalapsenmahdollisuusosallistuajasaadavaikuttaaitseäänkoskeviinasioihin;10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen

tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsenvanhempaataimuutahuoltajaakasvatustyössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille steinerpedagogisenvarhaiskasvatuksentavoitteistajatoiminnastaseneritoimintamuodoissa.Huoltajallejärjestetäänmahdollisuusosallistuajavaikuttaalapsensavarhaiskasvatuksensuunnitteluun,toteuttamiseenjaarviointiin. Lisäksi huoltajille järjestetään säännöllisesti mahdollisuus osallistua paikallisen jayksikkökohtaisen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Steinerpäiväkodit ovat useinvanhempien perustamia yksiköitä, jolloin yhteistyö kotien kanssa on tiivistä ja monipuolista.Huoltajienkanssatehtäväyhteistyöpainottuuerityisestivarhaiskasvatus-jaesiopetusvaiheeseen.Vanhempien mielipiteitä kuullaan ja heidän antamansa palaute otetaan huomioonvarhaiskasvatuksenjärjestämisessäyhteisenkasvatuskumppanuudenpohjalta.Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee perheiden valinnan, lasten lakisääteisenoikeuden ja varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Tämä tulee ottaa huomioonpaikallistensuunnitelmienlaatimisessa.42Varhaiskasvatuksessaoppimisympäristönonoltavakehittävä,oppimistaedistäväsekäterveellinenjaturvallinenlapsenikä jakehityshuomioonottaen.Toimitilojenjatoimintavälineidenonoltavaasianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys43. Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa

41Varhaiskasvatuslaki2a§42Varhaiskasvatuslaki(108/2016)11,11aja11b§jaHallituksenesityseduskunnallelaeiksivarhaiskasvatuslainsekälastenkotihoidonjayksityisenhoidontuestaannetunlainmuuttamisesta(80/2015)11aja11b§,perusteluts.37-4543Varhaiskasvatuslaki6§(580/2015)


olevalle lapselle on tarjottava täysipainoista ravintoa, jonka laatuun kiinnitetään erityistähuomiota steinerpedagogiikassa. Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty jaohjattu.44 Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisestisitouttamatonta.Varhaiskasvatustaeisaakäyttääkaupallisenvaikuttamisenkanavana.Varhaiskasvatuksessanoudatetaanhenkilöstönkelpoisuusvaatimuksistaannettujasäädöksiä45.Opetushallitus on antanutmääräyksen (40/011/2010) opettajan tehtäviin kelpoisuuden tuovistariittävistä opinnoista steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa. Esiopetusta sekäerityisopetusta esiopetuksessa on aina kelpoinen antamaan henkilö, jolla on opetustoimenhenkilöstön kelpoisuusvaatimusten mukainen kelpoisuus mainittuihin tehtäviin. Lisäksisteinerpedagogiikkaanperustuvassaopetuksessaesiopetustavoiantaahenkilö,jokaonkelpoinenantamaan luokanopetusta steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa. Opetusryhmälle,johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita, on kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanutSnellman-korkeakouluntutkintovaatimustenmukaisenvarhaiskasvattajatutkinnon(240op).Muun steinerpedagogisen varhaiskasvatushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettavatsäädöksetovatlainvalmisteluvaiheessa.46Steinerkasvatuksen liiton varhaiskasvatusjaoston valmistelemien steinerpedagogisten kriteerienpohjalta kussakin steinerpäiväkodissa edellytetään työskentelevän vähintään yhden kolmasosanhenkilöstöstä,jokaonsaanutsteinerpedagogisenvarhaiskasvattajakoulutuksen.Varhaiskasvatuksessa otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvätsäännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustanselvittämistä47 ohjaavat määräykset. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista ja puututaansiihen48.Turvallisuudenedistämisentuleeollasuunnitelmallistajasäännöllisestiarvioitua.Kunnanon varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta jakulttuurista,sosiaalihuollosta,lastensuojelusta,neuvolatoiminnastajamuustaterveydenhuollostavastaaviensekämuidentarvittavientahojenkanssa.49Varhaiskasvatuksenhenkilöstöävelvoittavatmyössäännökset,jotkakoskevatsosiaalihuoltopalveluihinohjaamistajalastensuojeluilmoituksentekemistä50.SteinerpedagogisenvarhaiskasvatuksentehtäväjayleisettavoitteetVarhaiskasvatus, siihen kuuluva esiopetus ja perusopetus muodostavat steinerpedagogiikassalapsenkehityksen jaoppimisenkannalta johdonmukaisesti etenevänkokonaisuuden japerustanelinikäiselleoppimiselle.Kasvatusnähdäänennenkaikkealapsenhyvinvoinninkokonaisvaltaisena

44Varhaiskasvatuslaki2b§(580/2015)45Lakisosiaalihuollonammatillisenhenkilöstönkelpoisuusvaatimuksista(272/2005)7-8,10,15-16§jaLakisosiaalihuollonammattihenkilöistä(817/2015)3ja8§46SteinerkasvatuksenliitonjaSnellman-korkeakoulunedustajienvierailuopetusministeriSanniGrahn-Laasosenluona23.5.2017,jossaopetusministeriilmoittisäädöstentulevanvarhaiskasvatuslakiin.47Lakilastenkanssatyöskentelevienrikostaustanselvittämisestä(504/2002)48Hallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)6§,perusteluts.1749Varhaiskasvatuslaki11e§(580/2015)50Sosiaalihuoltolaki35§jaLastensuojelulaki25ja25a§(88/2010ja1302/2014)


tukemisena(salutogenesis).Opetuseteneelapsenkehityksenmukaisestisiten,ettäsiinäotetaanhuomioonkasvunjakehitykseneriherkkyyskaudet.51Steinerpedagogiikan keskeisenä tehtävänä on vaalia lapsen tervettä kehitystä eli hänessävaikuttaviensisäistenvoimiendynaamista tasapainoa ja lapsenharmonistayhteyttä sosiaaliseenympäristöön. Sen pyrkimyksenä on myös auttaa lasta löytämään ainutkertaiset kykynsä javahvuutensa, toteuttamaan itsessäänoleviamahdollisuuksia sekäkehittämään sosiaalisia taitojavahvistaensitenosallisuuttajaaktiivistatoimijuuttayhteiskunnassa.52Yleisenvarhaiskasvatuksentavoin se edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä.Steinerpedagoginen varhaiskasvatus tukee lasten huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaaheidänosallistumisensatyöelämäänjaopiskeluun.Maailmassatoimiitällähetkelläyli2000steinerpäiväkotia80erimaassa.Suomessaon(2017)44steinerpäiväkotia/esiopetusryhmää sekä seitsemän (7) steinerpedagogisesti suuntautunuttapäiväkotia.Kansainvälinen steinerpedagoginen varhaiskasvatusjärjestö (IASWECE)53 on laatinut v. 2014keskeiset kriteerit, jotka luonnehtivat steinerpedagogista varhaiskasvatusta sen paikallisten jakulttuuristenominaispiirteidenlisäksi:Olennaisin tekijä pienten lasten parissa tapahtuvassa työskentelyssä on kasvattajan sisäinenasenne ja toiminta, jotka muodostavat tärkeän esimerkin lapsen jäljittelevälle toiminnalle jaoppimiselle. Steinerpedagoginen varhaiskasvatus ottaa huomioon alle kouluikäisille lapsilletyypilliset kehitysvaiheet. Niihin kuuluvat tahtoon perustuva, fyysis-painotteinen toiminta, jokaluonnehtii lapsen kolmea ensimmäistä ikävuotta. Varhaisvuosien keskivaihetta puolestaankuvastaa erityisesti sille ominainen mielikuvitusleikki, minkä jälkeen kehitys etenee kohtiesikouluikäisenkognitiivisempaa,oppimispainotteistalähestymistapaamaailmaan.Steinerpedagoginen varhaiskasvatus voi olla erilaista eri maanosissa ja kulttuureissa sekä erotatoisistaan ryhmäkoon, ikärakenteen tai lasten yksilöllisten tunnuspiirteiden pohjalta. Näistäeroavaisuuksistahuolimattasiihenkuuluvatseuraavatyhteiset,keskeisettavoitteet:

1. Rakkaudellinen,kiinnostunutjahyväksyväsuhtautuminenlapseen.2. Mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin yksinkertaisilla leikkimateriaaleilla, mikä on pienten

lasten tärkein toiminta. Leikki on lapsen työtä, joka mahdollistaa omien kokemustentyöstämisenjaymmärtämisen.

3. Tietoisuus siitä, että pienet lapset oppivat jäljittelyn, erilaisten aistivaikutelmien jaaistikokemusten sekä liikkeen kautta. Lasten luontaisena tarpeena on tutkia aktiivisestifyysis-sosiaalistaympäristöään.Ympäristöntehtävänäontarjotaheillerajoja,järjestystäjasuojaamuttaluodamyösmahdollisuuksiariskienjahaasteidenkohtaamiseen.

4. Todellisuuteen perustuvien kokemusten painottaminen virtuaalimaailman sijastaedesauttaalastaluomaanterveensuhteenmaailmaan.

5. Taiteellinentoiminta,kutensadutjatarinat,musiikki,piirustusjamaalaus,rytmisetleikitjamuovailu,edistäämielikuvituksenjaluovuudentervettäkehitystä.

51Rawson&Richter2006,1152ibid.53www.iaswece.org


6. Mielekäs käytännön työ, kuten keittäminen, leipominen, puutarhanhoito, käsityö jaerilaiset kodintyöt, luo mahdollisuuksia inhimillisten kykyjen kehittämiseen painopisteenollessaarkielämänprosesseissaoppimistulostensijaan.

7. Säännöllinenpäivä-,viikko- javuosirytmi luoturvallisuutta,mielekästävuorovaikutusta jaelämänkokonaisuutta. Vuodenaika- ja muita juhlia vietetään kulttuurisen jamaantieteellisenympäristönmukaisellatavalla.

8. Varhaiskasvattajan jatkuvan tutkivanasenteen ja itsekasvatuksenkorostaminen,mikävoipohjautuaopiskeluun,meditaatioontaitaiteelliseenjakäytännölliseentoimintaan.

9. Lapsentervekehitysedellyttäämyösyhteisöllistäasennoitumistasekäterveitäsosiaalisiasuhteitalapsiin,vanhempiinjakollegoihin.

2.2VarhaiskasvatuksentoimintamuodotSteinerpedagogista varhaiskasvatusta annetaan ensisijaisesti steinerpäiväkodeissa taisteinerpedagogisestisuuntautuneissapäiväkodeissa,mahdollisestiperhepäivähoidossataimuunavarhaiskasvatuksena, esimerkiksi kerho- tai leikkitoimintana54. Varhaiskasvatuslain javarhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet sekä steinerpedagoginenvarhaiskasvatussuunnitelma ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja.Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toimintamuodot eroavat toisistaanoppimisympäristöiltään, resursseiltaan, henkilöstön koulutukselta ja kelpoisuusvaatimuksilta,henkilöstörakenteilta, lapsiryhmien koolta sekä lasten ja henkilöstön väliseltä suhdeluvulta. Ontärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä jaominaispiirteistä.Huoltajankanssaneuvotellaansiitä,mikävarhaiskasvatuksentoimintamuotojalaajuus vastaavat lapsen tarpeita ja etua.55 Neuvontaa ja ohjausta annetaan palvelujen piiriinhakeuduttaessa, mutta myös lapsen jo ollessa steinerpedagogisten varhaiskasvatuspalvelujenpiirissä.56Steinerpäiväkodeissa tai steinerpedagogisesti suuntautuneissa päiväkodeissa toteutettavavarhaiskasvatus on yleisin steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toimintamuodoista.Päiväkodeissa toiminta on ryhmämuotoista. Lapsiryhmät voidaan muodostaa eri tavoin ottaenhuomioonesimerkiksi lasten ikä, sisarussuhteet tai tuen tarve.Ryhmien tuleeollapedagogisestitarkoituksenmukaisia janiidenmuodostamisessaotetaanhuomioonhenkilöstönmitoitukseen jaryhmienenimmäiskokoon liittyvät säännökset57. Steinerpäiväkodissahoito- jakasvatustehtävissätoimivistavähintäänyhdenkolmasosantuleeollakelpoisiasteinerpedagogisenvarhaiskasvattajantehtävään, muilla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksistaannetun lain 8 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus58. Steinerpäiväkotien henkilöstönmoniammatillisuus on laadukkaan varhaiskasvatuksen voimavara, kun kaikkien osaaminen on

54Varhaiskasvatuslaki1§55Varhaiskasvatuslaki11a§(108/2016),11b§(1290/1999)ja11c§(909/2012),Lakilastenkotihoidonjayksityisenhoidontuesta(1128/1996)jaHallituksenesityseduskunnallelaeiksivarhaiskasvatuslainsekälastenkotihoidonjayksityisenhoidontuestaannetunlainmuuttamisesta(80/2015)11a§,perusteluts.22,37-4556Hallituksenesityseduskunnallelaeiksivarhaiskasvatuslainsekälastenkotihoidonjayksityisenhoidontuestaannetunlainmuuttamisesta(80/2015)11a§,perusteluts.4257Varhaiskasvatuslaki5§(108/2016)ja5a§(580/2015)58Asetuslastenpäivähoidosta6§(806/1992)4mom.(1282/2015)


käytössä sekä vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla.Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä ja samalla lastentarhanopettajanpedagogista vastuuta59, josta steinerpäiväkodeissa vastaa ensisijaisesti steinerpedagoginenvarhaiskasvattaja. Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta, toiminnansuunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta sekä toiminnan arvioinnista jakehittämisestä on steinerpedagogisella varhaiskasvattajalla, joka/jotka suunnittelevat jatoteuttavattoimintaakollegiaalisestiyhdessämuuvarhaiskasvatuksenhenkilöstönkanssa.Steinerpedagoginenperhepäivähoitoonpienessäryhmässätoteutettavaavarhaiskasvatusta.Sitävoidaan järjestää perhepäivähoitajan tai lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitona.Steinerpedagogisessaperhepäivähoidossalapsiryhmiämuodostettaessatuleekiinnittäähuomiotatarkoituksenmukaisuuteen.Kodeissatyöskentelevätperhepäivähoitajatvastaavatomanryhmänsätoiminnasta.Muun steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toteutus ja painopisteet vaihtelevat järjestäjänpäätöstenmukaan,mikälinämätoimintamuodottäyttävätsteinerpedagogisetkriteerittoiminnanjahenkilöstönosalta. Muuta steinerpedagogistavarhaiskasvatustavoidaan järjestääesimerkiksikerhotoimintana, luomu- tai metsäpäiväkoteina, perhekahviloina tai avoimina päiväkoteina.Toiminta on ohjattua ja tavoitteellista. Muu steinerpedagoginen varhaiskasvatus voi tarjotaesimerkiksi ulkoilua, omaehtoista leikkiä, taide- tai liikuntakasvatusta. Lisäksi se voi tarjotahuoltajilleohjattuayhdessäoloalastenkanssasekämuitasosiaalisiakontakteja.

2.3VarhaiskasvatusosanalapsenkasvunjaoppimisenpolkuaSteinerpedagoginen varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus sekä perusopetusmuodostavatlapsenkehityksen jaoppimisenkannalta johdonmukaisesti etenevänkokonaisuuden japerustanelinikäiselle oppimiselle. Laadukkaan kokonaisuuden lähtökohtana on, että steinerpedagogisenvarhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstö tuntee steinerpedagogisenkoulutusjärjestelmän sekä sen eri vaiheiden keskeiset tavoitteet, ominaispiirteet ja käytännöt.Lasten hyvinvoinnin sekä kehityksen ja oppimisen sujuvuuden vuoksi myös siirtymävaiheetsuunnitellaanjaniitäarvioidaan.Leikillä ja mielikuvituksen käytöllä on tärkeä merkitys niin myönteisen kehityksen kuin uusientaitojenjatietojenoppimisenkannalta.Lämminhenkinen,hyväksyvävuorovaikutusjakannustavapalaute vahvistavat lapsen minäkäsitystä. Varhaiskasvatuksessa painotettava taiteellisuus jaerilaiset arjen työt antavat lapsille kokemuksia eri ilmaisumuodoista ja elämässä tarvittavistataidoista. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan lapsen mielenkiinnon kohteita. Lähiympäristössätutustutaanerityisestiluontoympäristöönjasenmoninaisuuteen.Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen järjestäjä luo yhteistyön rakenteet ja tiedon siirronkäytännöt, joiden avulla siirtymät kotoa varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen aikana sekävarhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja sieltä perusopetukseen ovat mahdollisimman sujuvia.Siirtymävaiheissa tehdään huoltajan kanssa yhteistyötä lapsen edun mukaisesti. Tietojensiirtämisessä voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen aikana koottuja dokumentteja, joissa59Varhaiskasvatuslaki1ja7a§


kuvataan lapsen kehitystä ja oppimista, sekä lapselle laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa.Tiedonsiirrossanoudatetaanvoimassaoleviasäädöksiä.60

2.4ArvoperustaMuun varhaiskasvatuksen tavoin myös steinerpedagogisen varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeusterveyteen, hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminensekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsenoikeuksien sopimuksen61, varhaiskasvatuslain62 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksiakoskevanyleissopimuksenmukaisesti63.LapsuudenitseisarvoSteinerpedagoginen varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisestamerkityksestä. Lapsuuden suojeleminen ja vaaliminen, kasvurauhan takaaminen ja oikeuslapsuuden huolettomuuteen ja turvaan ovat keskeisiä arvoja steinerpedagogiikassa. Lapsuudenkunnioitus merkitsee myös lapsen persoonallisuuden näkemistä ja arvostamista, lapsenyksilöllisyyden kunnioittamista. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuinhänon.Jokaisellalapsellaonoikeustullanähdyksi,kuulluksi,huomioonotetuksijaymmärretyksi,oikeuskasvaaomaksiitsekseen.VapausSteinerpedagogiikassa keskeinen arvo on vapauteen kasvattaminen. Kyse ei ole niin sanotustavapaasta kasvatuksesta, vaan vapaus nähdään menetelmän sijaan päämääränä. Lapsille eipäiväkodin eikä koulun piirissä välitetä mitään tiettyä maailmankatsomusta. Tärkeää on, ettäjokainenluoitseomanmaailmankuvansajaihmiskäsityksensä.64ErilaisuudenjaoikeudenmukaisuudenarvostaminenLastenerilaisuuttajaerilaisiatoimintatapojaarvostetaan.Lapsellaonoikeusoppiasekärakentaakäsitystä itsestään ja maailmasta omien lähtökohtiensa ja edellytystensä mukaisesti.Yksilöllisyyden ja erilaisuuden arvostamisen rinnalla painottuu yksilöiden välinen tasa-arvo jayhdenvertaisuus sekä mahdollisuus kehittää kykyjään ilman sukupuolesta johtuvia ennakko-odotuksiajarajoituksia.65Kaikessatoiminnassapyritäänoikeudenmukaisuuteen.LapsilähtöisyysSteinerpedagogiikassa lapsilähtöisyydellä tarkoitetaan sekä lapsen kulloisenkin kehitysvaiheentukemista että lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Kasvatuksen ja opetuksen käytännötperustuvatniintietoonlapsenkehityksestäkuinlapsihavainnointiin.Ymmärryslapsestaedellyttää

60Lakisosiaalihuollonasiakkaanasemastajaoikeuksista16ja17§61YK:nyleissopimuslapsenoikeuksista198962Varhaiskasvatuslaki2a,2b,7aja7b§63YK:nyleissopimusvammaistenhenkilöidenoikeuksista200764Paalasmaa201,121-12265Frödén2012,Yhdenvertaisuuslaki6§1mom.(21/2004


kohtaamista, kasvattajan kunnioittavaa ja rakastavaa asennetta. Kasvattajan sisäinen pyrkimysitsensäkehittämiseen-itsekasvatus-onkasvatuksenperusta.66KasvuihmisyyteenSteinerpedagoginen varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimystotuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen. Erityisesti pienen lapsen on tärkeää saada kokea, ettämaailma on hyvä. Lapsuus on luontaisesti toiminnan ja leikin aikaa, jolloin pyrkimys hyvyyteenpainottuunimenomaantekoihin.67ToiminnallisuusOmaehtoinen vapaa leikki nähdään steinerpedagogiikassa varhaiskasvatusiän keskeisenä jakorvaamattomana oppimismuotona. Semyös rohkaisee lapsia yhdessä tekemiseen ja kasvattaayhteisöllisyyteen.Toiminnanpäivä-,viikko-javuodenaikarytmirakentaaosaltaanturvallistaleikki-jaoppimisympäristöä.KestäväkehitysjaelämäntapaSteinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan kestävän kehityksen ja elämäntavanperiaatetta.Laadukasluonnonmukainenravintoterveenkasvunperustanaonosapedagogiikkaa.Monet päiväkodit ovat mukana esimerkiksi Portaat luomuun-ohjelmassa. Materiaaleissa, kutenleikkivälineissä, painotetaan luonnonmukaisuutta. Ympäristökasvatus on konkreettista, jolloinekologisuustuleelapsilletutuksipäivittäisessätoiminnassa.Luonnossaliikkuminenjaleikkiminenrakentavatlapsenomaaluontosuhdettakehittäenmyöskauneudentajuajatunnetaitoja.Luonnonkunnioittaminenjasuojeleminenontärkeäarvo.KasvatuskumppanuusSteinerpedagogiikassa yhteistyö vanhempien kanssa on toiminnan lähtökohta ja pohjakasvatuskumppanuudelle. Aikuisten pyrkimys luoda keskinäinen luottamuksellinen ilmapiiri onlapsellesuoja,jossaonturvallistakasvaa.Varhaiskasvatuksenhenkilökunnanavoinjakunnioittavasuhtautuminen perheiden ja kotien monimuotoisuuteen sekä niiden katsomusten, uskontojen,perinteiden ja kasvatusnäkemysten monimuotoisuuteen ja erilaisuuteen on rakentavanvuorovaikutuksenjaopetuksenperusta.Steinerpedagoginenvarhaiskasvatusonpuoluepoliittisestijauskonnollisestisitoutumatonta.YhteisöllisyysjakansainvälisyysYhteisöllisyys ja kansainvälisyys liittyvät lähtökohtaisesti steinerpedagogin tehtäväkuvaan.Steinerpäiväkodit ja –koulut ovat Steinerkasvatuksen liiton jäseninä mukana kantamassa sentoimintaa ja osallistuvat myös kansainvälisten kattojärjestöjen yhteistyöhön. Kotimaassa jaulkomailla säännöllisesti järjestettävät koulutustilaisuudet ovat foorumi ajankohtaistenkysymystenyhteistätyöskentelyäjapedagogiikankehittämistävarten.

66Lautela2011,13967Paalasmaa2011,127


2.5OppimiskäsitysLapsikehittyy jaoppiivuorovaikutuksessahäntähoitavien ihmisten,vanhempien jakasvattajien,toisten lasten ja ympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossaaistimukset,kehollisetkokemukset,tunteetjaajatteluyhdistyvät.Leikkionvarhaiskasvatusikäistenlastenoppimisellemerkityksellistä.Seonlastamotivoivaajailoatuottavaa toimintaa, jossa lapset samalla oppivat monia taitoja ja omaksuvat tietoa.Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää leikin itseisarvo lapselle sekä sen pedagoginen merkitysoppimisessajalastenkokonaisvaltaisessakehityksessäjahyvinvoinnissa.Allekouluikäisenlapsenoppimisessaympäristölläonsuurimerkitys.Tärkeintekijäonkasvattaja,jokaonesikuvalapselle.Tällöinkasvattajanitsekasvatuksenavullavoidaanparhaimmillaanluodasuotuisa kasvuympäristö lapselle, joka tosiasiallisesti kasvattaa itse itseään saamansa esikuvanpohjalta.68Steinerpedagogiikan perustana olevaan kehitysnäkemykseen liittyy keskeisesti niin sanottuseitsenvuotisrytmi. Kun lapsi muuttuu ja kehittyy, myös opetusmenetelmät muuttuvatikäkausipedagogiikan69 mukaisesti. Oppimisen tapa on erilainen eri ikävaiheissa. Alleseitsenvuotias lapsi oppii jäljittelemällä, mikä säilyy kykynä vielä alaluokillakin. Jäljittely onmallioppimista jamatkimista syvempää liittymistä kohteeseen, sisäistämyötä tekemistä, joka eiaina ilmene välittömästi vaan voi tulla esiin pitkänkin ajan kuluttua. Jäljittelykyky onmyötäsyntyinen ja yksilöllinen. Uuden aivotutkimuksen mukaan jäljittelyn neurologisenaperustana toimivat ns. peilisolut, jolloin toisen liikettä katsoessa näkijässä aktivoituvat samataivosolutkuintekijässä.70Ympäristössälapsenkehityksenkannaltatärkeääonkasvattajienluomailmapiiri,jossaolennaisiatekijöitä ovat71 kasvattajan valoisa asenne, aito ja pakoton rakkaus sekä ilonmerkitys. Ne ovatvoimia, jotka edesauttavat ja vahvistavat lapsen fyysistä kehitystä ja terveyttä. Lapsi tarvitseekokemuksentullanähdyksi,kuulluksijahyväksytyksi.Myösturvallisuudentunteellajamyönteisillätunnekokemuksillaonoppimisessasuurimerkitys.Kokoavasti voidaan sanoa, että lapset oppivat leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä jaarjen puuhia tehden sekä ilmaisten itseään taiteellisella toiminnalla. Toiminnan rytmillä jajäsentyneisyydelläonmyöstärkeämerkitys.Uusillaopittavillataidoillajatiedoillaontärkeääollayhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Oppiminen on elämyksellistä ja kokemuksellistalapsenliittyessämaailmaanjuuriomantekemisen,leikinjakokemisenkautta.

68Steiner1991,13169Paalasmaa2011,126-12870Helenius&Lummelahti2013,7471Steiner1983,16


2.6Pedagogisestipainottunutkasvatuksen,opetuksenjahoidonkokonaisuusSteinerpedagogisenvarhaiskasvatussuunnitelmanperusteissapedagogiikkaperustuumääriteltyynarvoperustaan, käsitykseen lapsesta ja ihmisestä, lapsuudesta sekä oppimisesta. Pedagogiikallatarkoitetaan ihmiskäsitykseen perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattihenkilöstöntoteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten hyvinvoinnin ja oppimisentoteutumiseksi. Se näkyy varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekäkasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Pedagogiikan painottuminenvarhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää steinerpedagogista asiantuntemusta72 sekä sitä,että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaanparhaallatavallaedistää.Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus,opetusjahoitomuodostavateheänkokonaisuuden.Näitäkolmeaulottuvuuttavoidaantarkastellakäsitteellisesti erillisinä,mutta käytännön toiminnassanenivoutuvat yhteen. Tämämahdollistaakokonaisvaltaisen lähestymistavan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämisessä.Kasvatus, opetus ja hoito painottuvat eri tavoin eri-ikäisten lasten toiminnassa sekävarhaiskasvatukseneritoimintamuodoissa.Kasvatusontoimintaa,jonkamyötäkulttuurisetarvot,tavatjanormitvälittyvät,muovautuvatjauudistuvat.Osaltaankasvatuksentavoiteonsiirtääkulttuuriperintöäsekätärkeinäpidettyjäarvojaja traditioita seuraavalle sukupolvelle. Kasvatuksen avulla ohjataan lapsia muodostamaan omiamielipiteitään ja arvioimaan kriittisesti vallitsevia ajattelu- ja toimintatapoja sekä toimimaaneettisestikestävällä tavalla.Kasvatuksensivistystehtävänäonohjata tietoisesti lastenyksilöllisenidentiteetinmuotoutumistasiten,ettälapsetoppivathavaitsemaanomantoimintansavaikutuksettoisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lasten kehitystä tuetaanniin, että he oppivat toimimaan sekäkäyttämäänosaamistaanmyöstoistenhyväksi.Opetuksen lähtökohtana on varhaiskasvatussuunnitelmanperusteissamääritelty oppimiskäsitys.Opetuksen tarkoitusonedistää lastenoppimista ja auttaa lapsia luomaanmerkityksiä itsestään,toisista ihmisistä sekä ympäröivästä maailmasta. Varhaiskasvatuksessa lapsia innostetaan jamotivoidaan opettelemaan uusia asioita sekä ohjataan käyttämään erilaisia oppimisen tapoja.Opetus tukee ja siinä hyödynnetään lasten luontaista uteliaisuutta ja tutkimisen halua.Opetuksessaotetaanhuomioonlastenkehittyvättaidot,mielenkiinnonkohteetjavahvuudetsekälastenyksilölliset tuentarpeet.Lisäksiopetuksenperustanaovatoppimisympäristöille (luku3.2),laaja-alaiselleosaamiselle(luku2.7)japedagogiselletoiminnalle(luku4)asetetuttavoitteet.Hoitoonfyysisistäperustarpeistahuolehtimistasekätunnepohjaistavälittämistä.Tavoitteenaon,että lapsi tuntee itsensä arvostetuksi ja ymmärretyksi sekä kokee olevansa yhteydessä toisiinihmisiin. Vastavuoroinen ja kunnioittava vuorovaikutussuhde sekä myönteinen kosketus jaläheisyys muodostavat perustan hyvälle hoidolle ja huolenpidolle. Päivittäin toistuvat tilanteet,kuten ruokailu, pukeminen ja riisuminen, lepo ja hygieniasta huolehtiminen ovat keskeinen osalapsenpäivää.Varhaiskasvatuksenkiireettömäthoitotilanteetovatainasamanaikaisestikasvatus-

72Hallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)7a§,perusteluts.18


ja opetustilanteita, joissaopitaanesimerkiksi vuorovaikutustaitoja, itsestähuolehtimisen taitoja,ajanhallintaasekäomaksutaanhyviätottumuksia.

2.7Laaja-alainenosaaminenOpetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen, tiedon- ja taidonalatylittävänjayhdistävänosaamisentarvenouseeympäröivänmaailmanmuutoksista.Laaja-alaisenosaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Osaamisenkehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Perusteiden mukaan laadukaspedagoginen toiminta vahvistaa lasten laaja-alaista osaamista. Kuitenkin enemmän kuinopeteltavat tietosisällöt laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa se, mitenvarhaiskasvatuksessa toimitaan, miten eri oppimisympäristöjä käytetään sekä miten lastenhyvinvointiajaoppimistatuetaan.Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteissakuvataanviisi toisiinsa liittyvää laaja-alaisenosaamisenosa-aluetta:

• ajattelujaoppiminen• kulttuurinenosaaminen,vuorovaikutusjailmaisu• itsestähuolehtiminenjaarjentaidot• monilukutaitojatieto-javiestintäteknologinenosaaminen• osallistuminenjavaikuttaminen.

Seuraavaksi kuvataan mitä laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueilla tarkoitetaan. Lisäksimääritelläänsteinerpedagogisenvarhaiskasvatuksentehtäväkullakinosa-alueella.Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa laaja-alaista osaamista koskevien tavoitteidentoteutus perustuu ikäkausiopetukseen. Alle kouluikäisen lapsen kehityksessä painopiste onfyysisen kasvun ja muotoutumisen alueella. Tässä ikävaiheessa ajattelu, tunne ja tahto ovatvälittömässä yhteydessä toisiinsa. Fyysinen terveys sekä tunne-elämän ja ajattelun kehityksentasapaino nähdään perustana kaikelle oppimiselle ja yksilöllisten kykyjen tasapainoisellekehitykselle.73 Varhaiskasvatus on lapsen fyysistä, emotionaalista ja kognitiivista kehitystäkokonaisvaltaisestitukevaapedagogiikkaan.Kestävän kehityksen ja elämäntavan arvot liittyvät keskeisesti steinerpedagogiikkaan ja ovatluontainen,arkinenosavarhaiskasvatuksentoimintakulttuuria.

AjattelujaoppiminenSteinerpedagogiikan ihmiskäsityksenmukaan lapsenajattelutaidotkehittyvätvähitellen.Yleisestiottaenajattelumerkitseetoimintaajaerilaisiaprosesseja, joidenavullaulkomaailmasisäistetäänihmisen sisäiseksi maailmaksi. Sen kehitys etenee alle kouluikäisen lapsen aistimusten jahavaintojenrefleksinomaisesta,assosiatiivisenhyppelehtivästäjakonkreettisestaajattelustakohtikouluikäisenitsenäisiäajatus-jamielikuviajamurrosikäisenabstraktia,käsitteellistäajattelua.74

73Kranich2005,12-1374Lievegoed1979,106


Lapsen oppiminen tapahtuu varhaisiässä nimenomaan jäljittelemällä, jolloin kasvatuksentehtävänä on luoda lapselle hyviä tapoja ja tottumuksia. Toinen tärkeä oppimisen edellytys onmuistin kehitys, joka etenee paikallismuistin ja rytmisen muistin kautta kohti tietoista, älyllistämuistikykyä. Näiden kognitiivisten kykyjen asteittain tapahtuvan kehittymisen vuoksi ajattelunkehitystä ei kiirehditä, vaanmaailma tehdään lapselle ymmärrettäväksi ensisijaisesti toiminnan,mielikuvituksenjaleikinavulla.Steinerpedagogisessavarhaiskasvatuksessaleikkiminenonlapsentärkeinkehitysvaihettavastaavaoppimismenetelmä.Omaehtoinen,vapaaleikkikehittäämielikuvituksenjaluovuudenohellamyösmuitaoppimisenperustaitoja:oma-aloitteisuutta,kykyäkokeilevaantoimintaanjasamallataitoaomanoppimisenohjaamiseensekäluottamustaomaanosaamiseen.Leikinohellasadutjatarinat,taiteellinentoimintajatoiminnanrytmisyyskehittävätlapsenluovanajattelun edellytyksiä ja muistikykyä.Myös runsas ja monipuolinen liikunta, kuten vapaa leikki,liikuntaan aktivoiva ympäristö, pihaleikit ja välineet sekämetsäretket, kehittää lastenmotorisiavalmiuksia ja perustaitoja. Tutkimuksissa juuri liikunnan on todettu vaikuttavanmerkittävästi jamyönteisesti lasten kognitiivisen toiminnan kehittymiseen, kuten muistin ja toiminnanohjaukseen. Sillä on myös suuri merkitys lasten kokonaisvaltaiselle fyysiselle ja psyykkisellehyvinvoinnille,kasvatuksellejakehitykselle.75

Kulttuurinenosaaminen,vuorovaikutusjailmaisuVarhaiskasvatus kaikkine toimintoineenon jo itsessäänvuorovaikutustaitojen ja kanssakäymisenharjoittelun, opettelun ja oppimisen aikaa. Ystävällisyyteen, toisten huomioimiseen ja hyviintapoihin ohjaa ryhmän aikuisten antama esikuva. Huomaavaisuutta kehittää myös ryhmässäolevien eri-ikäisten lasten keskinäinen auttaminen. Hyvät tavat ja tottumukset juurtuvat lapsiinpäivittäin toistuvien toimienavulla. Esimerkiksi ruokailuhetkissä, vuodenaikajuhlissa ja erilaisissatapahtumissa opitaan myös erilaisten tilanteiden ja ihmisten kohtaamista sekä jakamaankokemuksiajaarvostamaanomanjatoistenperheidenperinteitäjatapoja.Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen ilmapiiri perustuu aikuisten luomaan kodinomaiseenlämpöönsekäturvalliseenjahoivaavaanläsnäoloon.Iloisuus,kiireettömyysjaavoimuusohjaavatlapsia sosiaaliseen kanssakäymiseen rohkaistessaan omien kykyjen ja taitojen harjoittamiseen.Niidenkäytössäjavahvistumisessakasvaamyösitseluottamus,jostaversooaitososiaalisuus.Lasten itseilmaisua tuetaan monin tavoin, ja heitä rohkaistaan osallistumaan keskusteluunryhmätilanteissa.Varhaisiässäsosiaalistentaitojenkehittymistätukeemyösmahdollisuusilmentäämielikuvituksenvoimaaluovassaleikissäyhdessäikätovereidenkanssa.

ItsestähuolehtiminenjaarjentaidotLapsiaautetaanedellytystensämukaanhuolehtimaanitsestäjatoisista,omastapukeutumisestajapuhtaudesta, tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Arjen taitojen oppimista tukee kokosteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri ja aikuisten antama esikuva. Lapsiaohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Yhteistyössä huoltajien kanssa käsitellään

75www.Edu.fi-Liikunta


tarvetta lasten arkielämän rytmisyyteen sekä ruokailun, levon ja liikunnan merkitystä lastenhyvinvoinninjaoppimisenedellytyksenä.Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten luottamusta ja myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen.Siinävallitsevakunnioittavailmapiirilastakohtaanjalapsenkokemusaikuisenantamastaturvastavahvistavatlapsenperusluottamustasiihen,ettämaailmaonhyvä.

Monilukutaitojatieto-javiestintäteknologinenosaaminenViimevuosikymmentenkotimaisenjakansainvälisenaivotutkimuksen76tärkeimpiätuloksiaonse,että lapset oppivat eri taitoja, kuten kävelemisen, puheen ja ajattelun, parhaiten omanaktiivisuuden kautta. Siihen kuuluvat yritys ja erehdys, vapaa leikki, jäljittelyä edistävät suoratkontaktit ja välitön vuorovaikutus lapsen sosiaalisen ympäristön kanssa, eri aistien aktiivinenkäyttö, liikunta sekä ympäristön leikkivälineiden ja materiaalien laatu. Liittyessään näidenerilaistenaktiivistentaitojenkauttamaailmaanlapsioppiisamallasenmonilukutaitoa.Aivot, ja samalla lapsen monilukutaito, kehittyvät, kun lapsi aktiivisesti ja omaehtoisesti aistii,havaitsee, tutkii, löytää,kuuntelee,koskettaa,haistaa,maistaa,kokeemyötätuntoa jaempatiaa,ajattelee, puhuu ja toimii. Kaikki omaehtoinen toiminta ja päivittäiset aktivoivat virikkeetvaikuttavat lapsen aivojen kehitykseen ja aivosolujen välisten yhteyksien syntymiseen jamuuttumiseenpositiivisella tavalla.Tästäsyystäonerityisentärkeäätukeapienen lapsensenso-motoristakehitystä.Kansainvälisen aivotutkimuksen mukaan leikki kuuluu olennaisesti aivojen kehitystä edistäviintekijöihin.SaksalainenaivotutkijaGeraldHütherkutsuukinleikkiä”aivojenlannoitteeksijalastensielulliseksivoimaravinnoksi”.Hänenmukaansaaivosolujenvälistenyhteyksienvaltavapotentiaalivoivakiintuaaivoissajalastenpiilevätkyvytvoivatkehittyämahdollisimmanhyvinvain,josheilleontarjottutilaisuusleikkiäniinkauankuinmahdollista.Tärkeimpiätekijöitälastenkielellisellejakäsitteellisellekehitykselleovatdialoginenvuorovaikutussekä lapselle lukeminen ja siihen liittyvä keskustelu. Niiden lisäksi myös sosio-ekonomisillatekijöillä on todettu olevan vaikutusta erityisesti lapsen sanavaraston kehittymiseen japuhekeskuksenharjaantumiseen.Mediapedagogiikan professori Paula Bleckmann on kehittänyt mediatäysi-ikäisyyteen johtavatkuusiaskelisetportaat, joillaeteneminen tapahtuu lapsenkehityksen tahdissa.Hänkutsuualintaporrasta sensomotoriseksi integraatioksi, joka sisältää lapsen varhaisen, moniaistisenoppimistavan ja jossa lapsenaistihavainnot (sensoriikka) liittyväthänen liikkeisiinsä (motoriikka).Toinenaskelmamerkitseekommunikaatiokykyjenkehittymistä,joillatarkoitetaaneleitä,ilmeitä,kieltäjamyöhemmintapahtuvaakirjoittamista.Niidenkehitysonolennaisestitekemisissälapsenkyvyn kanssa liittyä maailmaan ja toisiin ihmisiin. Kolmannella portaalla on kysetuotteliaisuudesta, joka liittyy erityisesti mielikuvitukseen, luovaan leikkiin ja toimintaan.Neljännellä askelmalla kehittyy vastaanottokyky, joka pitää sisällään tarkan katsomisen jakuuntelemisen, havaitun ymmärtämisen, työstämisen ja pohtimisen. Tämä askelma vastaakapeasti ymmärrettyä mediakompentenssia, joka on Bleckmannin mukaan paljon sitä laajempikäsite.Viidesaskelmatarkoittaakriittistäarvostelukykyä,jakuudesporraselivalintakykysisältyy76mm.MattiBergström1997;GeraldHütherjaChristophQuarch2016


elementtinä kaikkiin muihin askelmiin. Bleckmann korostaa painokkaasti sitä, että lapsenvarhainen, stabiili juurtuminen todelliseen elämään merkitsee parasta perustaa kestävällemediakasvatukselle.Samallasemuodostaatärkeänresurssinmediariippuvuudenehkäisemiselle.77Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa edistetään lasten tietoja viestintäteknologistaosaamista kehittämällä juuri aivojen ja sensomotoriikan valmiuksia tietotekniikan myöhempääkäyttöä varten. Perustaa monilukutaidolle sekä tietoja viestintäteknologiselle osaamiselleluodaan siten ikäkausipedagogiikan mukaisella tavalla. Tällöin ei vielä opeteta varsinaistatietotekniikkaa eikä käytetä tietokonetta tai muita teknologisia välineitä. Opetushallituksentulkinnan mukaisesti steinerkouluissa 1-2-luokilla tvt-taitoja voidaan opiskella ilman teknistälaitteistoa.78

OsallistuminenjavaikuttaminenSteinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa lapsi on aktiivinen ja oma-aloitteinen toimija jaosallistuja. Pedagogiikan kehitysnäkemyksen mukaan ensimmäiset seitsemän ikävuotta ovattoiminnallisuuden kehittymisen ja tahdon kasvatuksen päävaihetta. Lapsen vitaalisuudesta,rytmisistäelintoiminnoistasekämielihaluistakumpuavatvirikkeetvoivatjäsentyäterveellätavallasosiaaliseenympäristöönluomallahyviätapojajatottumuksiajäljittelynjaesikuvienkautta.Kouluikää lähestyessä lapsi alkaa harjoitella yhä enemmän tahdon omatoimista suuntaamistaasettamalla itse toiminnalleen päämääriä, jolloinmyös leikki kehittyy yhä pitkäkestoisemmaksi,suunnitelmallisemmaksi ja järjestyneemmäksi. Tällöin annetaan tilaa erityisesti omaehtoiselleleikillejakannustetaanlastaoma-aloitteisuuteenjaaktiivisuuteen.Lastenarvostavakohtaaminen,heidänajatustensajamielipiteittensäkuunteleminensekäyhdessätoimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Yhteisistä säännöistäkeskustellaanarjen tilanteissa sopienniistäyhdessä.Varhaiskasvatuksen ilmapiirin tehtävänäonluoda kokemus keskinäisestä avunannosta, turvasta ja suojasta, jotka kuuluvat lapsenperusoikeuksiin.

2.8PaikallisestipäätettävätasiatPaikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa keskustellaan siitä, mitä tässä luvussamäärätyt varhaiskasvatuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet merkitsevät ja mitenvarhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta voidaan huolehtia eritoimintamuodoissa.Paikallisessavarhaiskasvatussuunnitelmassakuvataan

• varhaiskasvatuksenjärjestäminen

77PaulaBleckmann:Medienmündigstattmediensüchtig.NeueImpulsefüreinenachhaltigeMedienbildung.Erziehungskungst4/2017,16-21.78OpetusneuvosKristiinaIkosenviestisteinerkouluille13.5.2016liittyenperusteissa(§11)mainittuunkasvatusopilliseenjärjestelmäänperustuvanopetuksenpedagogistenperiaatteidenjaratkaisujensoveltamiseentieto-javiestintäteknologiansuhteen.


• millaistaonyhteistyöeritoimintamuotojenkesken• siirtymäkäytännötosanalapsenkasvunjaoppimisenpolkua• varhaiskasvatuksenarvoperustajasitämahdollisestitäydentävätpaikallisetnäkökulmat• oppimiskäsitysjasitämahdollisestitäydentävätpaikallisetnäkökulmat• pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus ja sitä

mahdollisestitäydentävätpaikallisetnäkökulmat• laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ja niihin mahdollisesti liittyvät paikalliset painotukset

sekänetoimenpiteet,joidenavullatavoitteidentoteutumistaarvioidaanjakehitetään• se,mitenluvussa2kuvatutvarhaiskasvatuksentehtäväjayleisettavoitteettoteutuvateri

toimintamuodoissa.Arvoperusta jaoppimiskäsitys sekä laaja-alaisenosaamisen tavoitteetotetaanhuomioon janiitäsyvennetäänluvuissa,joissakäsitelläänvarhaiskasvatuksentoimintakulttuuria,varhaiskasvatuksenpedagogisen toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia sekä kehityksen ja oppimisentukea.


3.VarhaiskasvatuksentoimintakulttuuriSteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka perustana onpedagogiikan lapsilähtöisyys. Toimintakulttuurin ja siihen liittyvien toimintatapojen sekäoppimisympäristön kehittämistä ohjaavat ikäkausinäkemys, lapsen yksilöllisen kehityksenhuomioiminen sekä steinerpedagogisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa määritellyt arvot,oppimiskäsitysjatavoitteet.Elikokoavasti:

• arvotjaperiaatteet• steinerpedagogisettavoitteetjakriteerit• oppimisympäristötjatyötavat• oppimiskäsitysjaikäkausinäkemys• lapsenyksilöllisenkehityksenhuomioiminen• kollegiaalinenyhteistyöjasenerimuodot• vuorovaikutusjailmapiiri• henkilöstönosaaminen,ammatillisuusjakehittämisote• horisontaalisetjohtamisrakenteetja-käytännöt• toiminnanorganisointi,suunnittelu,toteuttaminenjaarviointi.

Steinerpedagoginen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat kokonaisuuden,jonka läpäisevät yhteiset, toimintakulttuurissa esille tulevat painotukset. Niitä ovat mm.arvoperusta ja ihmiskäsitys, yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja tekemällä oppiminen sekäkasvattajien kollegiaalinen yhteistyö pedagogisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä. Tämätoimintakulttuuri ja siihen liittyvät työtavat tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista.Henkilöstön tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapsille, jotka omaksuvatvarhaiskasvatusyhteisönarvoja,asenteitajatapoja.

3.1Toimintakulttuurinkehittäminenjasitäohjaavatperiaatteet

Ikäkausinäkemyksen mukaan alle kouluikäinen lapsi oppii pääasiassa jäljittelemällä. Jokainenvarhaiskasvatuksen piirissä työskentelevä aikuinen on siten opettaja ja esikuva, joka ohjaa lastaomalla tavallaan toimia ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Steinerpedagogisentoimintakulttuurinkeskeinentyömenetelmäonsäännöllinenkollegiotyöskentely,jokatukeekokohenkilöstön sitoutumista yhteiseen toimintakulttuuriin. Viikoittaisissa kokouksissa arvioidaan jasuunnitellaan toimintaa lapsihavainnoinnin ja -keskustelun pohjalta, seurataan ajankohtaistakasvatuskeskustelua sekä työstetään käytännön asioita ja pedagogisia kysymyksiä. Pedagoginenjohtaminen on steinerpedagogiikassa kollegiaalista, horisontaalista johtamista, jossa kollegionjäsenet tutkivat samallayhteisönsäkehitysteemoja ja seuraaviakehitysaskeleita.Horisontaalisenjohtamisperiaatteen pohjalta kollegio on parhaimmillaan toisiaan arvostava vertaisryhmä, jokaantaa ideoita, inspiroi ja haastaa toinen toisiaan. Sen olennaisia työvälineitä ovat keskinäinen


dialogi, inspiroiminen, yhteiset oivallukset, keskinäisten kokemusten jakaminen ja niistäoppiminen,itsensäjohtaminen,innostusjakeskinäinenrohkaisu.79

Muita varhaiskasvatuksen jatkuvan kehittämisen kannalta tärkeitä yhteistyöfoorumeita ovatSteinerkasvatuksenliitonvarhaiskasvatusjaostonkokoukset,vuotuisetkotimaisetjakansainvälisetkoulutustilaisuudet sekämuunvarhaiskasvatuksenparissa tapahtuvapaikallinen yhteistyö.Neljäkertaa vuodessa kokoontuvassa varhaiskasvatusjaostossa on edustaja Suomen jokaisestasteinerpäiväkodista.

Lisäksi steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kehittämisen yhteistyötahoja ovat sen järjestäjä,esiopetus,perusopetusjaoppilashuolto.Ensisijaisiayhteistyökumppaneitaovatlastenhuoltajat.

OppivajaoivaltavayhteisötoimintakulttuurinytimenäSteinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen innostusta, aktiivisuutta jaaloitteellisuutta.Oppiminenonyhdessätoimimista jatekemälläoppimista.Tavoitteenaonluodailmapiiri, joka rohkaisee iloiseen ja ennakkoluulottomaan tutkimiseen ja kokeiluun ja jossajokainen voi olla mukana ja esittää näkemyksiään ilman epäonnistumisen pelkoa. Erilaisettapahtumat, juhlat ja retket värittävät steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kulttuuristavuodenkiertoa.Henkilöstöäkannustetaanyksilölliseenaloitteellisuuteen, jolloinonnistuminenyhteisön jäsenenäedellyttää kasvattajalta kykyä lasten, kollegoiden ja huoltajien aitoon ja läsnäolevaankohtaamiseen.Parhaimmillaanyksilön jayhteisönelämänkaaretkohtaavat ja luovathyvinvointiaja tekemisen iloa. Henkilöstöä kannustetaan siten yksilöllisiin oivalluksiin pedagogisessa työssä,itsearviointiin, tiedon ja osaamisen keskinäiseen jakamiseen ja samalla jatkuvaan ammatilliseenkehittymiseen.

LeikkiinjavuorovaikutukseenkannustavayhteisöSteinerpedagogisen toimintakulttuurin keskiössä on leikki. Lapsi ja leikki ovat erottamattomat.Lapsi liittyymaailmaanjatyöstääkokemuksiaan leikkimällä.Hänei leikioppiakseen,mutta leikkion täysipainoista ja omaehtoista oppimista. Leikin peruslaatuja ovat ilo ja vapaus. Leikki ei olelapselleajankuluavaanajantäyttymistä.80Vapaa,omaehtoinenleikkikuuluusteinerpedagogisenvarhaiskasvatuksenjokaiseenpäivään.Jottalastenleikkitaidotvoivatkehittyäjasyntyäleikkiinsitoutumista,tarvitaanriittävästiyhtäjaksoistaaikaa ja leikkirauhaa.Varhaiskasvatuksenpäivärytmissäonsäännöllinenaikaniinsisätiloissakuinulkona tapahtuvalle vapaalle leikille. Lapset valitsevat vapaaseen, luovaan leikkiin tarvittavatvälineet, kertovat itse sen tarinan ja ohjaavat itse omaa leikkiään, he ovat motivoituneita jaaloitteellisia.81Tutkimusten myötä leikin perustava merkitys lapsen kehitykselle on käynyt yhä selvemmäksi.Leikkiminen kehittää niin kieltä kuin ajattelua, jolloin sitä voidaan pitää älyllisen kehityksen

79Ks.www.het-imo.net,jossakäsitelläännimenomaanhorisontaalisenjohtamisenlähtökohtiajakeskeisiäpiirteitä80Hahn1981,3181Almon2016,24-27


välttämättömänäedellytyksenä.Luovuusjaongelmanratkaisukyky,sosiaalis-emotionaalisettaidotja omien tunteiden säätely kehittyvät leikissä.82 Leikistä huolen pitäminen vaikuttaa myösmyönteistensosiaalistensuhteidensyntymiseen.Leikissälapsetoppivattuntemaanmyösitseäänjaympäröiväämaailmaa.Vapaan leikin rinnalla steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen leikkikulttuuriin kuuluvat erilaisetrooli- ja sääntöleikit, pihaleikit ja muut ohjatut leikit, lauluja piirileikit sekä nukketeatteri(syliteatteri,pöytä-jakäsinuketsekämarionetit).Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin kuuluu henkilöstön kollegiaalinenyhteistyö sekä avoin, luottamuksellinen vuorovaikutus huoltajien ja lähiympäristön kanssa.Yhteisönjäsenetkunnioittavattoisiaanjaarvostavatyhteistyötä,mikäkannustaalapsiajäljittelynkautta hyvään vuorovaikutukseen sekä toimintaan ryhmän jäseninä. Henkilöstö tukee lastenvertaissuhteiden syntymistä ja vaalii ystävyyssuhteita. Turvallisessa yhteisössä puututaanristiriitoihinjaopetellaanrakentaviakeinojaniidenratkaisemiseen.

Osallisuus,yhdenvertaisuusjatasa-arvoSteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen lapsilähtöisyys ja toiminnalliset menetelmät soveltuvatlähtökohtaisesti inklusiiviseen toimintakulttuuriin. Sen perustana on lapsen yksilöllinen,sensitiivinenkohtaaminen.Steinerpedagogiikassaonkehitettylapsihavainnointimenetelmiä,jotkaauttavat kasvattajaa havaitsemaan ja löytämään kunkin lapsen yksilölliset ja erityiset tarpeet,luomaan ymmärrystä lasta kohtaan sekä tukemaan hänen yksilöllistä kehitystään. Tukeatarvitsevaa lasta auttaa kiireetön, kodinomainen oppimisympäristö sekä säännöllinen päivä-,viikko-javuodenaikarytmi.Lähtökohtanaon,ettäjokaisellelapselleturvataantarvittavakasvunjaoppimisen tuki, hänet kohdataan ja hänen tarpeisiinsa vastataan niin yksilönä kuin ryhmäntasavertaisena jäsenenä. Varhaiskasvatusta kehitetään inklusiiviseen suuntaan mm.steinerpedagogisen erityisvarhaiskasvattajakoulutuksen ja muun täydennyskoulutuksen avullasekäyhteistyössästeinerkoulunkanssa.Yksilöllisen tuen rinnalla toimintakulttuurissa painottuu lapsen ohjaaminen yhteisölliseentoimintaan. Lapsia rohkaistaan keskinäiseen vuorovaikutukseen, kiinnostukseen ja toistenhuomioon ottamiseen. Ryhmän aikuisten tapa toimia yhdessä on lapselle esikuva. Avoin,hyväksyväjakannustavailmapiiri,jossajokainenvoikokeatulevansakuulluksijanähdyksijajossajokaisen yksilöllisyyttä kunnioitetaan, on tärkein yhteisöllisyyteenohjaaja. Toiminnassa näkyy sekulttuurinenmonimuotoisuus, erilaiset kielet, uskonnot ja katsomukset, jotka ovat edustettuinalapsiryhmässä.

KulttuurinenmoninaisuusjakielitietoisuusSteinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana.Monikulttuurisuutta esiintyy yhä enenevästi steinerpäiväkodeissa ja steinerpedagogisestisuuntautuneissa päiväkodeissa, henkilöstön sekä lasten vanhempien keskuudessa. Pedagogiikantoiminnallisuusjataiteellisenilmaisunpainottuminenedesauttavatsitä,ettämonikulttuurisuusonhelppoaintegroidavarhaiskasvatuksenarkeen.

82Kalliala2011,14-15


Ruotsinkielinenvarhaiskasvatusjasenhenkilöstönsteinerpedagogisestaperehtyneisyydestäv:ina2015-2017 vastannut osa-aikainen varhaiskasvattajakoulutus Snellman-korkeakoulussa luovatedellytyksiä maamme virallisen kaksikielisyyden huomioonottamiselle ja sen perusoikeuksientakaamiselle.Vaikkasteinerpedagoginenvarhaiskasvatusonmuunsteinerpedagogiikantavoinosakansainvälistä kasvatusliikettä, siinä otetaan huomioon kulttuuriset ja maantieteelliseteroavaisuudet jaominaispiirteet. Tiivis yhteistyö lastenhuoltajienkanssapuolestaanedesauttaalasten erilaisten kulttuuristen, katsomuksellisten ja uskonnollisten näkemysten tuntemusta,arvostamistajahuomioimistaarjenkeskelläsekätukeekulttuurisestikestävääkehitystä.Erityisesti steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen taiteellisen toiminnan piirissä, kuten lauluissa,loruissa,leikeissä,saduissajatarinoissasekäerilaisissajuhlissa,onmahdollistatutustuttaalapsetvaivattomastierikulttuureihinjakieliin.

Hyvinvointi,turvallisuusjakestäväelämäntapaSteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri tukee avointa ja luottamuksellistavuorovaikutusta lasten, henkilöstön ja huoltajien kesken. Toiminnassa painotetaan keskinäistäkunnioitusta, huolenpitoa ja välittämisen asennetta. Siinä arvostetaan ja edistetään terveellisiä,turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja. Päiväkodeissa liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkonasekä vältetään pitkäkestoista istumista. Lasten terveyttä ja hyvinvointia edistetään antamallamahdollisuus päivän aikana myös rauhoittumiseen ja lepoon sekä tarjoamalla monipuolista,terveellistä ja riittävää ravintoa, joka on pääsääntöisesti luomuruokaa. Steinerpedagogisessavarhaiskasvatuksessahuolehditaanlapsenoikeudestalapsuuteen,johonkuuluukokemuselämänkiireettömyydestä. Steinerpedagogiikalle olennainen päivä-, viikko- ja vuosirytmi edistää lastenhyvinvointia sekä tuo ennustettavuutta ja turvallisuutta lapsen elämään. Turvallisen arjenperustanaonturvallinenaikuinen.Steinerkasvatuksen liitto ry on järjestänyt steinerpedagogisille yhteisöille, erityisestisteinerkouluille ja steinerpäiväkodeille, restoratiivista koulutusta yhteistyössä Suomensovittelufooruminkanssa.Siinävahvistetaanerityisestikohtaamista,kuuntelua, ihmistenvälistensuhteideneheyttämistä jasosiaalistentaitojenoppimista. Sentarkoituksenaonpyrkiäetsimäänyhteisiäratkaisujavuorovaikutuksenjadialoginkautta,mikätukeevoimaantumista,oppimista javastuunottoa sekä rauhaa yksilöiden välillä ja yhteisöjen sisällä. Sen keskeinen menetelmä onrestoratiiviseen ajatteluun perustuva sovittelu.83 Tämän koulutuksen avulla lisätään myöskasvatusyhteisönturvallisuutta,mikäedistääkiusaamisen,häirinnäntaiväkivallantunnistamista,ehkäisemistä javähenemistä.Myös lapsia jahenkilöstöäkoskevaterilaisetergonomisetratkaisutjamonipuolinenhuolenpitoympäristönturvallisuudestalisäävätturvallisuutta.Kaikessa toiminnassa huomioidaan eri tavoin kestävän kehityksen ja elämäntavanvälttämättömyys. Puutarhanhoito, eläimistä huolehtiminen sekä ekologisen ruokakulttuurinedistäminenovateräitähedelmällisiätapojatuodakestävääelämäntapaalapsillekonkreettiseksijaläheiseksi.3.2Varhaiskasvatuksenoppimisympäristöt

83www.sovittelu.com


Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöön kuuluvat yhteisön aikuiset, lapsetsekäheidänkeskinäisetsuhteensa,varhaiskasvatuksentilatjavälineetsekätoimintakulttuuri.Steinerpedagogiikan oppimiskäsityksen mukaan varhaisikäisen lapsen tärkein oppimisympäristöon kasvattaja. Kasvattajien keskinäissuhteista ja toimintatavoista syntyy yhdessä varhais-kasvatuksessavallitsevailmapiiri,jollaonsuurimerkityslastenoppimiselle.Tavoitteenaonluodamyönteinen, kiireetön ja turvallinen oppimisympäristö, joka tukee terveen itsetunnon jasosiaalistentaitojenkehittymistä.Myösasetetutrajatjayhdessäopitutkäytännöttuovatturvaajaennakoitavuuttalapsenelämään.Steinerpedagoginen varhaiskasvatus järjestetään mahdollisuuksien mukaan ikärakenteeltaanyhdistetyssä ryhmässä. Esikouluikäisen taidot sekä pienempien auttaminen ja ihailu vahvistavatitsetuntoa, kun pienemmille lapsille esikouluikäinen on tärkeä esikuva. Ikäryhmät toimivattarvittaessamyöserillään.Varhaiskasvatusyhteisöönkuuluvat läheisesti jamerkittävästimyös lastenhuoltajat jasisarukset.Keskinäistäluottamustavahvistetaantiiviilläjaavoimellayhteistyölläsekäyhteisiintavoitteisiinjaniistä sopimiseen perustuvalla kasvatuskumppanuudella. Useissa steinerpäiväkodeissarestoratiiviseen ajatteluun perustuva sovittelu- ja keskustelukulttuuri edesauttaa osaltaanrakentaviensuhteidensyntymistäjakehittymistä.Myöslastenisovanhempienvierailuttaivierailutvanhusten palvelutaloon tai lähiympäristön lastenkulttuuritilaisuuksiin vahvistavat lastenmyönteistäjäsentymistäsosiaaliseenympäristöön.Lapsentahdonjaaloitekyvyntervettäkehitystätukeevarhaiskasvatuksentoiminnallisuusjalastenaktiivisuuden tukeminen mutta myös jäsentynyt kodinomainen ympäristö ja sen mielekkäätelämänyhteydet.Arkistenpuuhien,kutenkodintöidenjaympäristönhoitamisen,kokeminenantaaperusturvaa ja mallia ihmisenä olemisesta. Esimerkiksi keittiö päiväkodin keskuksena onmonipuolinenoppimisympäristö.Toimitilat joustavatjamuuntuvattarpeenmukaan.Niidensuunnittelussahuolehditaansiitä,ettälasten aktiivisuuden ohella ne edistävät vuorovaikutusta ja tarjoavat mahdollisuuden omaanrauhaan. Lapset luovat tilaa tarkoituksenmukaiseksi leikin jamuun toiminnan tarpeidenmukaanmm. leikkitelineiden jakankaidenavulla. Leikkivälineetovatvapaasti lastensaatavilla. Lelutovatvalmistettujaluonnonmateriaaleista,muodoltaanyksinkertaisiajaviitteellisiä,jolloinlapsentäytyyitse täydentää niitä mielikuvituksellaan. Tämä vahvistaa mielikuvitusta ja edistää siten aivojenkehitystä.84Alle kouluikäiselle lapselle on ominaista suuri aistiherkkyys, joka liittyy aisti-hermojärjestelmänpainottuneeseenkehitykseentuonaikäkautena.Kaikkiaistimuksetrakentavatvieläkeskeneräistäkehoa;kuuloaistimuksetkuuloelintäjaväri-javaloaistimuksetsilmää.Lapsieikykenevalitsemaan.Kasvattajan tehtävänä on huolehtia aistiympäristön laadusta niin, että se auttaa terveidenfyysistenmuotojenkehittymistä.Varhaiskasvatuksessavältetäänvoimakkaitaaistiärsykkeitä.Lapsiiloitsee heleistä ja puhtaista väreistä, kuulon kehitykselle tärkeää on luonnollinen ihmisääni.Kasvattajan laulu ja hyräily, musisointi yksinkertaisilla akustisilla soittimilla, luonnonääntenvivahteikkuus sekä hiljaisuus vaalivat kuuloaistin herkkyyttä. Kuuntelukykyä tuetaan erilaisillakuunteluleikeillä.84Steiner1983,14


Steinerin mukaan ihmisen aistijärjestelmän kehitys etenee lapsen kehitysvaiheiden mukaan.Varhaiskehityksen aikana painottuvat ns. tahtoaistit, joiden kehittyminen on perusta muidenaistien kehittymiselle ja tärkeäämyös kaikenmyöhemmänoppimisen kannalta. Päivärytmistä jakasvuympäristön ilmapiiristä huolehtiminen välittää lapselle perusluottamusta elämään ja tukeeelämänaistin tervettä kehitystä. 85 Liike- ja tasapainoaistin kehitystä edesauttaa mahdollisuusleikkiä vapaasti, keinua, kiipeillä, hyppiä ja tasapainoilla. Kosketusaistin kehitystä tuetaan mm.leikkivälineiden ja kalusteiden luonnonmateriaalien avulla, jolloin esimerkiksi puu, villa, vesi jahiekkaluovatrikkaitaaistikokemuksia.Luontoympäristö on varhaisikäisen ihanteellinen oppimisympäristö, joka tukee omatoimisuutta,vastaalastenliikunnantarpeeseen,tasapainottaajaantaamahdollisuudenaistienmonipuoliseenkehittämiseen sekä luonnon kokemiseen ja tutkimiseen. Säännölliset retket, sisätilojenvuodenaika-jaluontopöydätsekäpihapiirinkasvimaajaeläintenelämänseuraaminenkehittävätlapsen luonnon havainnointia ja tuntemusta sekä vahvistavat keskittymiskykyä. Tällöin aikuinenluontoa ja ympäristöä hoitavana esikuvana opettaa lasta kunnioittamaan omaa ympäristöä jahuolehtimaan sen kauneudesta ja hyvästä järjestyksestä. Esteettisten kokemusten harmonisuusvahvistaamyöslapsenempatiankykyä.86Varhaispedagogiikan keskeisiä asioita steinerpedagogiikassa on rytmistä huolehtiminen. Sensäännöllisyys tukee lapsen tervettä kehitystämm. lisäämällä vastustuskykyä ja tukemalla kehonpalautumista ja uudistumista. Se jäsentää aikaa ikäkautta vastaavalla tavalla. Vuodenaikajuhlatkantavat ja rytmittävät varhaiskasvatuksen arkea. Viikonpäivillä on omat toistuvat teemansa,esimerkiksimaalaaminen, eurytmia, leipominen, retki ja kädentyöt. Päivärytmissä vuorottelevataikuisenohjaamattuokiotjavapaaleikki.Rytmisyysantaaelämänvarmuuttajaturvallisuutta,luoselkeyttäjaennustettavuuttalapsenelämäänmuodostaentahdonkasvatukseneräänperuspilarin.Taidekasvatus on keskeinen osa steinerpedagogista oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria.Päivittäin lauletaan ja soitetaan, loruillaan ja kerrotaan satu, elävöitetään sitä leikin avulla jaesitetäänuseinviikonpäätteeksinukketeatterina,piirretään,muovaillaan,maalataan ja luodaanluonnonmateriaaleista.Siinätärkeintäon lapsenkokema ilo ja itsetekeminen.Taidekasvatuksenavulla tuetaan rytmistä aluetta, tunne-elämän kehitystä ja vahvistetaan lapsen kykyä liittyämaailmaan.

3.3YhteistyövarhaiskasvatuksessaSteinerpedagogiikassa edistetään varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen laatuakoko kentän suunnitelmallisella yhteistyöllä. Tavoitteena on, että varhaiskasvatus muodostaaesiopetuksen ja perusopetuksen kanssa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevanjohdonmukaisen jatkumon.Yhteistyötäkehitetään jaarvioidaanSteinerkasvatuksen liitonpiirissäjärjestettävissä yhteistyöseminaareissa sekä paikallisen tason yhteistyössä varhaiskasvatuksenjärjestäjän kanssa. Kaikki päiväkodit osallistuvat opetussuunnitelmien kehittämisprojektiin.Hankkeen tavoitteena on laatia varhaiskasvatuksen valtakunnallisten perusteiden pohjalta

85Rawson&Richter2006,101


steinerpedagoginen opetussuunnitelma ja paikalliset suunnitelmat sekä kehittääopetussuunnitelmatyötäjatkuvasti.

HuoltajienkanssatehtäväyhteistyöHuoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luottamuksen rakentaminen sekä tasa-arvoinen vuorovaikutus ja keskinäinen kunnioitus. Ennen yhteisen kasvatuskumppanuudenalkamista huoltajille järjestetään yhteinen tiedotustilaisuus steinerpedagogisestavarhaiskasvatuksesta, jolloin on mahdollista tutustua sen toiminta-ajatukseen, arvoihin,tavoitteisiin jamenetelmiin.Henkilökunta tapaahuoltajat sekähenkilökohtaisissa keskusteluissaettäyhteisesti järjestetyssätilaisuudessaennentoimintavuodenalkua, jolloinhuoltajillaonmyösmahdollisuus vierailla päiväkodissa yhdessä lapsen kanssa. Alkukeskustelussa kartoitetaanperheidentarpeet ja toiveetsekä luodaanperustaayhteiselle toiminta- jakeskustelukulttuurille.Tällöinkuullaanmyöshuoltajienkokemuksetlapsenaiemmastakasvuympäristöstä,kehityksestäjaoppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Säännöllisissä vanhempainilloissa käsitellään lapsenkehitystä, kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita ja menetelmiä sekä sisältöjä yleisellä tasolla.Kasvattaja voi myös vierailla lapsen kotona tutustuakseen lapseen kotiympäristössä. Ennentoimintavuoden päättymistä järjestetään yhteinen keskustelu huoltajien kanssa, jossatarkastellaanyhteisestilapsenkulunuttavuottajalapsenkehitystä.Vanhempainillatsekäyhteistyössäjärjestetyttapahtumatjajuhlattarjoavattilaisuuksiahuoltajienväliselle kanssakäymiselle ja verkostoitumiselle. Yhteistyössä otetaan huomioon perheidenmoninaisuus, yksilölliset tarpeet ja huoltajuuteen liittyvät kysymykset. Yhteistyön pääpaino onhenkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa, mutta siinä hyödynnetäänmyös eri viestintävälineitä jakäytetään tarpeen mukaan tulkkia tai kieliavustajaa. Yhteistyön kehittämisestä vastaavarhaiskasvatuksenjärjestäjäyhteistyössävarhaiskasvattajanjamuunhenkilöstönkanssa.Lasten ja huoltajien näkemyksiä otetaan huomioon toiminnan toteuttamisessa ja lapsenkasvatussuunnitelman laatimisessa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurinmukaisesti. Yhteistyönmerkityskorostuusilloin,kunsuunnitellaanerityisiätukitoimialapsenkasvuajakehitystävarten.Huoltajien tietoja, taitoja ja asiantuntemusta eri aloilla voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksentoteuttamisessa.Huoltajilleannetaantietoakuljetuksista,oppilashuollonmahdollisistapalveluistasekälapsilletarjollaolevistamuistavarhaiskasvatuspalveluista.

MonialainenyhteistyöSteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee monialaista yhteistyötä sosiaali- jaterveydenhuollon ammattilaisten kanssa lasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukemiseksi.Tässä monialaisessa yhteistyössä esimerkiksi neuvolan, lastensuojelun ja muidenterveydenhuollonjasosiaalipalveluidentoimijoidenkanssaarvioidaanlastenkasvunjaoppimisenmahdollista tuen tarvetta sekä kehitetään yhteisiä tukitoimia. Henkilöstön yhteistyöllälähiympäristöntoimijoidenkanssaedistetäänlastenoppimisympäristöjenmonipuolisuutta.

3.4PaikallisestipäätettävätasiatPaikallisessavarhaiskasvatussuunnitelmassakuvataan


• varhaiskasvatuksentoimintakulttuurinkehittämisentavoitteetjaarvioinninkäytännöt• varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät

käytännöt• huoltajienkanssatehtävänyhteistyöntavoitteetjakäytännöt• monialaisenyhteistyöntavoitteet,rakenteetjatoimintatavat• eriyhteistyömuotojenarvioinninkäytännöt.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii, että kukin varhaiskasvatuksen toimintayksikkö voitäsmentää toimintakulttuuriinsa ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyviä tavoitteita sekäyhteistyöhön liittyviä käytäntöjä. Täsmennykset voidaan kirjata paikalliseen suunnitelmaanvarhaiskasvatuksenjärjestäjänpäätöksenmukaisesti.


4. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu jatoteuttaminen

4.1PedagogisentoiminnanviitekehysSteinerpedagogista varhaiskasvatustoimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus.Tavoitteenaonedistää lasten terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja laaja-alaistaosaamista (kuvio1).Pedagoginentoimintatoteutuulastenjahenkilöstönvälisessävuorovaikutuksessajayhteisessätoiminnassa.Lastenomaehtoinen,henkilöstönjalastenyhdessäideoimasekähenkilöstönjohdollasuunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Steinerpedagoginen varhaiskasvatustoiminta läpäiseekasvatuksen,opetuksenjahoidonkokonaisuuden.

Kuvio1.VarhaiskasvatuksenpedagogisentoiminnanviitekehysTavoitteellisentoiminnanperustanluovatarvoperusta(luku2.4),oppimiskäsitys(luku2.5),niihinpohjautuva toimintakulttuuri (luku 3) sekämonipuoliset oppimisympäristöt (luku 3.2), yhteistyö(luku 3.3) ja työtavat (luku 4.3). Lasten mielenkiinnon kohteet ja tarpeet sekä heidänkasvuympäristöönsä liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan suunnittelun lähtökohtana.


Lähtökohtana ovat myös luvussa 4.5 kuvatut oppimisen alueet. Laadukkaan pedagogisentoiminnanedellytyksenäonsuunnitelmallinendokumentointi,arviointijakehittäminen(luvut4.2ja7).Laaja-alaisenosaamisentavoitteetohjaavatosaltaantoiminnansuunnittelua.Steinerpedagogisen toiminnan tavoitteita ja periaatteita tarkennetaan paikallisissavarhaiskasvatussuunnitelmissa.Tavoitteitatarkennettaessaotetaanhuomioonsteinerpedagogisenvarhaiskasvatuksen eri toimintamuodot, niiden henkilöstörakenne ja muut ominaispiirteet.Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (luku 1.3) ovatlapsiryhmän toiminnan suunnittelun lähtökohtia. Toimintaa toteutetaan niin, että jokaisellalapsella on oikeus edetä oppimisessaan siten, että varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta japerusopetuksestamuodostuulapsellemielekäsjatkumo.

4.2PedagoginendokumentointiPedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen jakehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit janiiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta.Pedagoginendokumentointimahdollistaalastenjahuoltajienosallistumisentoiminnanarviointiin,suunnitteluunjakehittämiseen.Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa ja kokemuksia lasten elämästä, kehityksestä,kiinnostuksen kohteista, ajattelusta, oppimisesta ja tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnastakonkreettisella ja monipuolisella tavalla. Yksittäisten dokumenttien, esimerkiksi valokuvien,piirrosten tai henkilöstön havaintojen, avulla voidaan yhdessä lasten kanssa tarkastella heidänkehitystään ja oppimistaan. Lasten jo saavuttamat tiedot ja taidot, kiinnostuksen kohteet jatarpeet tulevat näkyväksi pedagogisen dokumentoinnin kautta ja ovat toiminnan suunnittelunperusta.Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on, että henkilöstö oppii tuntemaan yksittäistälasta, ymmärtämään lasten välisiä suhteita sekä ryhmän henkilöstön ja lasten välisenvuorovaikutuksen luonnetta. Pedagogisen dokumentoinnin tarkoitus on toteuttaavarhaiskasvatusta lapsilähtöisesti. Dokumentoinnin avulla saatuja tietoja ja ymmärrystähyödynnetäänesimerkiksityötapojen,oppimisympäristöjen,toiminnantavoitteiden,menetelmienja sisältöjen muokkaamisessa jatkuvasti lasten kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsenvarhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin prosessia (luku 1.3).Suunnitelmallistapedagogistadokumentointiatarvitaanmyöslastenkehityksenjaoppimisentuentarpeidenarvioinnissa(luku5).Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia jahenkilöstöntoiminnanitsearviointia(luku7.1).Steinerpedagogiikanpiirissäkehitettyjenlapsihavainnointimenetelmientavoitteenaonyksittäisenlapsen syvempi ymmärtäminen. Se on tapahtuma, jossa kasvattaja luopuu omasta valmiistanäkökannastaan,yrittääeläytyä lapseenjaasettuahänenasemaansa.Setarkoittaasisäistätietä,jossakasvattajaeteneelapsenulkoisenhahmon,liikkeiden,puheen,käyttäytymisenjaerikykyjen


kuvaamisesta kohti aitoa ja totuudenmukaista kuvaa lapsen yksilöllisyydestä. Samalla kyse onkasvattajan kehitystapahtumasta, jossa hän vahvistaa huomio- ja kuvaamiskykyään, kehittääempatiataitojaan ja edistää henkilöstön kollegiaalista yhteistyötä lapsen yhteisen ymmärtämis-pyrkimyksenavulla.Pedagogisena tapahtumana lapsihavainnointimyös dokumentoidaan, sitä arvioidaan yhdessä jasiitäkeskustellaanlapsenhuoltajienkanssa.

4.3MonipuolisettyötavatTyötapojenvalintaaohjaavatvarhaiskasvatukselleasetetut tehtävät ja tavoitteetsekä lasten ikä,tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Tällöin ensisijainen tavoite on lapsen terveenkasvun jayksilöllisenkehityksenedistäminen.Työtavoilla tuetaan laaja-alaisenosaamisen, lastenaktiivisuuden, aloitteellisuuden ja luovuuden kehittymistä sekä vahvistetaan sosiaalisia taitoja.Toiminnassaontärkeääsenrytmisyys.Leikki kaikissa muodoissaan, erityisesti vapaa omaehtoinen leikki, on keskeisellä sijallavarhaiskasvatustoiminnassa. Vapaa leikki ja taiteellinen työskentely kehittävät luovuutta jamielikuvitusta. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekämonipuolinen liikunta rakentavatperustaa oppimiselle. Toiminta on aktiivista tekemistä. Asioiden selittämistä vältetään, ja tilaaannetaanlapsenomilleoivalluksillejaomallemielikuvitukselle.Kunkasvattajatekeekodintöitäjahoitaa ympäristöä, tekemisen konkreettisuus ja tarkoituksenmukaisuus, jolla eri toiminnotseuraavat toisiaan, tapahtumien ”asialogiikka”, puhuttelevat lasta. Onnistumisen kokemus jakannustava palaute tukevat myönteisen itsetunnon kehittymistä. Työtapoja kehitetäänhenkilöstön itsearvioinnin, lasten ikäkausitarpeidensekä lapsilta jahuoltajilta saadunpalautteenperusteella.

4.4Leikkikehityksen,oppimisenjahyvinvoinninlähteenäLapsenleikkikehittyyjamuuttuukokoensimmäisenseitsenvuotiskaudenajan.Pikkulapsenleikkion yhä kiinteästi sidoksissa hänen ympäristöönsä, sen havainnointiin ja siinä vallitsevienmahdollisuuksien kokeilemiseen. Tässä vaiheessa lapsi leikkii aluksi käsillään ja jaloillaan, jaliikuntakyvyn myötä leikki laajenee kaikkeen siihen, mikä on lapsen näkökentässä. Hän oppiituntemaan tilan ja senmyötämaailman erilaisia lainalaisuuksia ja laadullisuuksia. Leikki kokeesyvällekäyvän muutoksen 4-5-vuotiailla lapsen luovan mielikuvituksen alkaessa ohjata yhäenemmänleikkitapahtumaa.Lapsenleikkisaasilloinuuttaintensiteettiäjakestoaleikinvirratessalapsen luovista voimista täynnä syntymisen ja kasvun iloa. Tämä leikki leikin itsensä vuoksimuuttuuvastaesikouluiässä,jolloinlapsieienääleikiluovienmielikuvitusvoimiensavirrassa,vaanleikki saa yhä enemmän päämäärää, kestoa ja suunnitelmallisuutta. Sitä luonnehtivat roolit jasäännöt,jotkasyntyvätlapsenkyvystäsuunnataaktiivisestitahtoaanomillamielikuvillaan.87

87Lievegoed1979,45-51


Leikki on steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen tärkein toimintatapa, jolloin siinä vastataanaktiivisesti leikissä tapahtuviin muutoksiin ja eri ikävaiheiden kehitystarpeisiin. Yleisiä leikinsyntymisen ja kehittymisen ehtoja ovat kasvattajan myönteinen ja kannustava asenne leikkiäkohtaan sekä hänen fyysinen ja psyykkinen läsnäolonsa lapsiryhmässä, riittävä leikkiaika jaleikkirauha, toiminnan hengittävä rytmisyys sekä lapsen monipuoliset jäljittelymahdollisuudet,jolloinlapselleontärkeääsaadarikkaitavaikutelmiajakokemuksiaaikuistenkäytännöntyöstäjatoiminnasta. Viimeistelemättömät, mielikuvitusta ruokkivat ja hyviä aistikokemuksia välittävätleikkimateriaalit ja lelut sekä päiväkodin viihtyisä, leikin mukaan joustava ympäristö ovat myöstärkeitäedellytyksiälastenleikille.Satujenjatarinoidenvälittämäthyvätsisäisetkuvatinspiroivatlastenmielikuvitustajasenohjaamaafantasialeikkiä.Kasvattajien tehtävänä on luoda leikille suoja ja suotuisa ilmapiiri, ohjata leikkiä tarvittaessasopivalla tavalla ja huolehtia kaikkien lasten osallisuudesta leikin maailmaan. Tällöin tarvitaansensitiivisyyttä lasten omien leikkialoitteiden ja leikin esivaiheiden sekä jälkinäytöstenhavaitsemiseenjamahdollistamiseen.

4.5OppimisenalueetOppimisenalueet kuvaavat steinerpedagogisen varhaiskasvatustoiminnankeskeisiä tavoitteita jasisältöjä. Ne ohjaavat henkilöstöä monipuolisen ja eheytetyn pedagogisen toiminnansuunnittelussa ja toteuttamisessa yhdessä lasten kanssa. Lapsilla on oikeus saada monipuolisiakokemuksiaoppimiseneri alueista.Oppimisenalueeteivätoleerikseen toteutettavia, toisistaanirrallisia kokonaisuuksia, vaan niiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lastenmielenkiinnonkohteiden ja osaamisen mukaisesti. Oppimisen alueet on ryhmitelty esiopetussuunnitelmanperusteiden88mukaisestiviideksikokonaisuudeksi:

• Kieltenrikasmaailma• Ilmaisunmonetmuodot• Minäjameidänyhteisömme• Tutkinjatoiminympäristössäni• Kasvan,liikunjakehityn.

Eheytetty pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun jatutkimisen. Lasten mielenkiinnon kohteet ja kysymykset ovat toiminnan keskeinen lähtökohta.Aihepiirit voivat nousta esimerkiksi leikeistä, saduista, retkistä tai spontaaneistavuorovaikutustilanteistalastenjahenkilöstönkeskentailastenkeskinäisessävuorovaikutuksessa.Tapa,jollaoppimisenalueidentavoitteitakäsitellään,vaihteleevalittujenaihepiirien,tilanteidenjalastenoppimisenmukaan.Henkilöstöntehtävänäonvarmistaa,ettäpedagoginentoimintaedistääeri-ikäistenlastenkehitystäjaoppimista.

KieltenrikasmaailmaSteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen javalmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Kielen taitojen ja valmiuksien

88Esiopetuksenopetussuunnitelmanperusteet2014


oppimisessatärkeintäonaikuistenantamakielellinenesikuva.Lapsiomaksuukielen lisäksimyösaikuisentavankäyttääsanojajaartikuloida,ainaeleitäjailmeitämyöten.Senvuoksikasvattajanon tärkeää kiinnittää huomiota ilmaisunsa kehittämiseen selkeäksi ja vivahteikkaaksi.Steinerpedagogisessavarhaiskasvattajakoulutuksessaharjoitetaanpuheilmaisuakokokoulutuksenajan,jaerityisestivarhaiskasvatuksessasiitähuolehtiminentuleeollakasvattajanitsekasvatukseenolennaisestikuuluvaasia.Sadut, tarinat, laulut, lorut, sormileikit ja muut leikit ovat tärkeitä kielen ja koko rytmis-musikaalisenkehityksenkannalta.Nekehittävätlapsenkielentajuajasanavarastoa.Lapsiryhmänikärakenteellesopivasatukerrotaanpäivittäin.Siinäeinäytetävalmiitakuvia, jotta lapsivoi itsemuodostaaniitävapaastimielessään.Samaasatuakerrottaanmyösuseammankerranniin,ettälapsiehtii”sulattaa”jatyöstääsenomakseen.Sitätukeemyössadunesittäminennukketeatterina,usein juhlan kohokohtana tai viikon päätteeksi yksinkertaisin ja viitteellisin pöytä-, käsi- taimarionettinukein.Nukketeatteriauttaamm.kielenhahmottamista jatoimiimyösterapeuttisenatukena lapsille, joilla on kuuntelu-ja keskittymisvaikeuksia. Muihin kuin omaan äidinkieleentutustutaanlaulujen,lorujenjaleikkienavulla,mikävahvistaalapsenkielitietoisuudenkehitystä.Eurytmiaonharmonisinliikkeinilmaistuapuhetta, jotaohjaakoulutettueurytmianopettaja.Sentavoitteena on ilmaista puhetta, sen rytmiä ja äänteitä koko keholla tehtävin liikkein.Varhaiskasvatuksessa lapset seuraavat ryhmässä eurytmistin tekemiä liikkeitä jäljitellen runojen,lorujenjasatujentapahtumia.

Kuvio2.Lastenkielenkehityksenkeskeisetosa-alueetvarhaiskasvatuksessaVuorovaikutustaitojenkehittymisessäontärkeää,ettälapsiomaksuuvähitellenvuorovaikutuksenperustaidot. Niihin kuuluvat keskittyminen kuuntelemaan puhetta, kyky esittää kysymyksiäkuulemastaan ja kysymyksiin vastaaminen, puhuminen vuorotellen sekä toimiminen annettujenohjeidenmukaisesti.On tärkeää, että henkilöstö on herkkäkuuloista ja reagoimyös lasten non-verbaaleihin viesteihin. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan kannustamalla lapsiakommunikoimaan toisten lasten ja henkilöstön kanssa, jolloin erityisesti erilaiset leikkitilanteetkehittävätlastenvuorovaikutus-jasosiaalisiataitojamonipuolisesti.Kuuntelukykyäjavuorotteluavoidaanopetellamyösmusiikinjalorujensekäerilaistenleikkienavulla.Lasten kielen ymmärtämisen taitoja tuetaan runsaan kielellisen mallintamisen avulla.Johdonmukainen toiminnan sanallistaminen ja keskusteleminen tukevat lasten sanavarannonkehittymistä. Erilaisissa varhaiskasvatuksen tilanteissa käytetään kuvailevaa, vivahteikasta jatarkkaakieltä. Lisäksi laulut, lorut ja riimitkehittävät lasten rytmitajua jakykyäerotellaäänteitä


toisistaan. Rytmitajun kehittyminen on tärkeäämyös kielenkehityksen kannalta, sillä lapsi oppiisitenhahmottamaanesim.sanojentavurakenteen.Ontärkeää,ettästeinerpedagogisenvarhaiskasvatuksenhenkilöstötunteehyvinlapsenkielellisenkehityksen ja puheen tuottamistaitojen vaiheet refleksinomaisesta ja mielihyväpohjaisestaääntelystäjokelteluun,mitäseuraavaterivaiheetesinepuheestaelisubstantiiveistakohtiverbien,aikakäsitteiden ja adjektiivien kehitystä. Puheen edistyminen on suuresti riippuvainen siitä,osallistuuko aikuinen ajatuksella lapsen non-verbaalisiin ja verbaalisiin aloitteisiin jatoimintayrityksiin.Lastenkielenkäyttötaitojaopetellaanjavahvistetaankasvattajienesimerkinavullaeritilanteissa.Tavoitteena on tilannetietoisen kielen käytön vahvistuminen. Lasten kanssa harjoitellaankertomista,selittämistäjapuheenvuorottelua.Lisäksieläytyminen,huumorinkäyttösekähyvientapojenopetteluvahvistavatlastenkielenkäyttötaitoja.Lastenkielellinenilmaisumonipuolistuuheidänkielellisenmuistinsajasanavarantonsalaajetessa.Kielellisen muistin kehittymistä tukevat esimerkiksi lorujen ja laululeikkien käyttö. Kielelläleikittely,nimeäminensekäkuvaaviensanojenkäyttäminenedistävät lastenkielellisenmuistin jasanavarannon kehittymistä, kuten myös kiireetön keskustelu ja lukeminen sekä tarinoidenkerronta.Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa lasten kanssa tutustutaan monipuolisestilastenkirjallisuuteen. Lapsille kerrotaan tarinoita, ja heitä kannustetaan itse keksimään niitä.Lastenkertomuksia,lorujajasanallisiaviestejädokumentoidaan.IlmaisunmonetmuodotSteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lastenmusiikillisen, kuvallisen sekäsanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin jakulttuuriperintöön. Lasten ilmaisulle on luonteenomaista kokonaisvaltaisuus ja ilmaisun erimuotojen luova yhdisteleminen. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lastenoppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää jajäsentää ympäröivää maailmaa. Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät, kun lapset tutkivat,tulkitsevat ja luovatmerkityksiäerilaisia ilmaisun taitojaharjoittelemalla.Kykykuvitella ja luodamielikuvia on keskeistä myös lapsen eettisen ajattelun kehittymiselle. Kulttuuriperintöön,taiteeseen ja ilmaisun eri muotoihin tutustuminen vahvistaa lasten osaamista myösmonilukutaidonsekäosallistumisenjavaikuttamisenosa-alueilla.Kulttuuri on tärkeä osa lapsen identiteettiä. Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa lapsilletarjotaan mahdollisuuksia nähdä ja kokea monipuolisesti taidetta ja kulttuuria. Taiteeseen jakulttuuriin liittyvät kokemukset vahvistavat lasten kykyä omaksua, käyttää ja tuottaa kulttuuria.Samallalapsetoppivatymmärtämääntaiteenjakulttuuriperinnönmerkitystäjaarvoa.Ilmaisunerimuodottarjoavatlapsillekeinojakokeajahahmottaamaailmaaheitäpuhuttelevallajainnostavallatavalla.Taiteellinenilmaisutarjoaalapsiamotivoiviakeinojahavaintojen,tunteidenjaluovanajattelunnäkyväksitekemiseen.Ilmaisunerimuotoihintutustutaanmoniaistisesti,erilaisiatyötapoja, oppimisympäristöjä sekä lähiympäristön kulttuuritarjontaa hyödyntäen.


Oppimisympäristöjen esteettisyys, innostavuus, saatavilla olevat monipuoliset välineet jamateriaalitsekäriittäväohjausovatmerkityksellisiäilmaisumuotoihintutustuttaessa.Taidekasvatussisältääsekäspontaaniaettäennaltasuunniteltuatoimintaa.Ilmaisunjaoppimisenprosesseissa korostuu kokeilu, tutkiminen, tekemisen eri vaiheiden harjoittelu ja niidendokumentointi.Jokaisenlapsenyksilöllistäilmaisuatuetaanjalastenyhteisilleluovilleprosesseilleannetaanriittävästiaikaajatilaa.Henkilöstön,lastenjayhteistyökumppaneidenerityisosaamisenhyödyntäminenrikastuttaataidekasvatusta.Steinerpedagogisessavarhaiskasvatuksessamusiikillisenilmaisunavullatuetaanlapsenluontaistamusikaalisuutta, jolle ovat ominaisiamusiikin ja liikkeen yhteenkuuluvuus, ilo ja spontaanisuus.Musikaalisuuden kehittämisen lähtökohtana on lapsen kuuntelukyvyn vaaliminen, jotavahvistetaan erilaisilla kuuntelu-, liikunta- ja rytmileikeillä, sekä kokemuksilla kielenmusikaalisuudesta. Musiikki liittyy päivittäiseen toimintaan, niin arkeen kuin juhlaan, ja serytmittää osaltaan vuoden kiertokulkua. Laulu kantaa arjen käytäntöjä; aamupiiriin, kodintöihin(ns. työlaulut), retkille, ruokailuun, lepohetkeen, pukeutumistilanteisiin, loppupiiriin jne. liittyvätomatlaulunsa.Rytminentoistovahvistaalasta,tuoiloajaturvallisuutta.Laulukutsuupiirileikkiinja luo tunnelmaa juhlaan. On tärkeää, että lapsi juurtuu musiikin avulla omaankulttuuriperintöönsä ja saa rikkaita laadullisia elämyksiä eri vuodenaikojen taiteellisestaelävöittämisestä. Musiikin avulla lapsi oppii luontevasti ja kokemuksellisesti tuntemaan myösmuidenmaidenkulttuureja.Laulunharjoittelualoitetaanyksinkertaisilla,yksi-taikaksisävelisillälauluilla,jotkaluovatperustanlasten kuuntelu- ja laulukyvyn kehittymiselle. Melodiat monipuolistuvat ja rikastuvat lapsenkehityksen myötä, ja niiden opettelu on mahdollista lapsen jäljittelykyvyn avulla. Laulamisessakäytetäänmyöskvinttitunnelmaa, jonkasuojaava jaharmoninen luonneperustuupentatoniseenasteikkoon.Sen ilmavuus,keveys ja liikkuvuus ilmentävät lapsenomaa laatuaaina9. ikävuoteensaakka. Lasten on siksi helppo liittyä lauluun ja improvisoida myös itse. Lisäksi lauletaan myöslapsille sopivia kansanlauluja ja lastenlauluja, joiden laulamisessa käytetään paljon sekä toistoaettämuunteluayhdistäen siihen lapselle luontainen liike ja leikki. Piirileikit antavat kokemuksenyhteenkuuluvuudestajasosiaalisuudenasteittaisestakehittymisestä.Soittaminen liittyy läheisesti lauluun. Soittimina käytetään korkealaatuisia, kaunisäänisiä jayksinkertaisia soittimia: pentatonista lyyraa ja huilua, kvintti-huilua, kannelta sekä erilaisiarytmisoittimia. Pentatonisen asteikon käyttö mahdollistaa kauniin melodian syntymisen ilmanriitasointuja,mikä rohkaisee lapsiamusisoimaan yhdessä. Luonnosta löytyvät ”soittimet”, kutenkivet,simpukatjapuunpalaset, innostavatimprovisointiin.Sentuottamailoyhdistääjavahvistaasosiaalisuutta. Soittimia käytetään myös satupiirissä ja eurytmiassa, ja niillä säestetään myösnukketeatteriesityksiä. Lapset voivat käyttää niitä osin myös vapaassa leikissä. Soittimienkunnioittavaakäsittelemistäopitaanaikuisiajäljittelemällä.Kuvallisenilmaisuntavoitteenaonedistäälastenluovuuttasekätukeajarohkaistaomaailmaisuamaalauksen, piirtämisen, muovailun ja erilaisten kädentöiden avulla. Maalaamisessa lapsettutustuvat värien laatuihin akvarelliväreillä märkää märälle-tekniikan avulla. Menetelmä antaamahdollisuuden kokea eri värien laatuja ja tunnelmia.Maalaaminen on leikkiä ja iloisia löytöjäelävien ja muuntuvien värien kanssa, ei kuvan tekemistä. Päivittäin tapahtuvassa piirtämisessäkäytetään mehiläisvahaliituja. Lapsia kannustetaan värien käyttöön ja saattamaan työnsä


valmiiksi.Piirroksissalapsetilmaisevatitseäänjakokemuksiaanniidenheijastaessamyöslastenerikehitysvaiheita.Lapsetmaalaavatjapiirtävätvapaasti,yksityiskohtaisiatehtäviäeivieläannetaeikätöitäarvioida.Värien kanssa työskenneltäessä ja kuvan tekemisessä tärkeintäon luovaprosessi, ei lopputulos.Materiaaleissaarvostetaankorkeaalaatuatukenalapsenaistienkehitykselle.Muovailussa käytetään väritöntä tai värillistä mehiläisvahaa, joka antaa miellyttävänlämpökokemuksenlastenkosketusaistille.Siinätyöskennelläänmyösvapaasti,muttalapsetsaavatkokemuksiaplastisistaperusmuodoistatarinoidentaipientenkertomustenavulla.Erilaisilla kädentöillä on tärkeä merkitys lapsen luovuuden ja hienomotoriikan kehittymisenkannalta.Niissäkehittyymyössilmänjakädenkoordinaatio.Omiensuunnitelmientoteuttaminenedesauttaa ikäkaudelle sopivan kokoisen työn valikoitumista, jolloin oppimisen ilo säilyy eikätehtävästä tule ylimitoitettua. Lapsi oppii erilaisia työtapoja sekä käytännön ja kädentaitojaaikuisen esimerkin avulla. Toimintaan liittyviä käsitöitä ovat esimerkiksi kankaan värjääminen japainanta, villan karstaaminen ja huovutus, punontatyöt ja sormilla virkkaaminen.Materiaaleinakäytetään erilaisia luonnonmateriaaleja, joista saa monipuolisia aistikokemuksia. Kädentöissätärkeää on tarkoituksenmukaisuus. Kankaita tarvitaan leikkeihin, villasta syntyy hahmojasatumetsään, ja itse punottu nyöri voi olla vyö tai hevosen valjaat. Kun juhliin askarrellaankoristeita tai valmistetaan kynttilöitä mehiläisvahasta, syntyy kokemus ja ilo työskentelystäyhteiseksihyväksi.Lastenomia ideoita ja itseasetettuja tavoitteita tuetaan.Kunharjoitellaanesimerkiksiompelua,lapsi saa työskennellä vapaasti aikuisen auttaessa vain tarvittaessa. Opettamisessa ei käytetäaikuisentekemäämallia,vaanmallinaontyöskentelevä,työstääninnostunutaikuinen.Sanallisenjakehollisenilmaisunpääasiallisetmuodotsteinerpedagogisessavarhaiskasvatuksessaovatvapaaleikki,nukketeatterijaeurytmia.Vapaa leikki. Roolileikeissä lapset ilmaisevat itseään spontaanisti ja muuntavat havaintojaan jakokemuksiaanluovaksi,eläväksidraamaksi.Satu ja nukketeatteri. Satujen ja tarinoiden kuuleminen vahvistaa lapselle ominaista kykyämuodostaa mielessään sisäisiä kuvia, ja se rikastuttaa kieltä ja elävöittää ilmaisua. Se innostaalapsiamyösomientarinoidentekemiseen.Kerrotunsadunelävöittäminennukketeatterinasiirtyyvälittömästileikkeihinjainspiroilapsiomatoimiseenteatterintekemiseen,jolloinhesuunnittelevatja järjestävätomiaesityksiä.Lapsetsaattavatdramatisoidajanäytellävapaastimyöskuulemiaansatujataiomiatarinoitaan.Eurytmia. Lasten eurytmia on liikuntaleikkiä, jossa tuetaan lasten luontaista, kokonaisvaltaistaliikkumista ja kehitetään motorisia taitoja. Luonnon tapahtumia, ihmisen toimia tai satukuviailmaistaan luovasti liikkuen ja kehoa monipuolisesti käyttäen. Tavoitteena on mielikuvituksenvahvistaminen, leikkien rikastuttaminen uusilla aiheilla, kehon vapaan ilmaisutaidon jaliikkuvuuden lisääminen, tunteiden tasapainoisuus, iloa jaharmonia.Tavoitteenaonmyösomankehonsekä tilan jaerilaistenmuotojenhahmottaminen ja tilaanorientoituminen.Menetelmänäon vapaa, ohjaajaa jäljittelevä liikkuminen tilassa, joka rohkaisee lapsia vähitellen omaanvapaaseen liikkeeseen. Eurytmia sisältää myös musiikkiin improvisoituja tansseja. Säestys-soittiminakäytetäänpääsääntöisestipentatonisiasoittimia.


MinäjameidänyhteisömmeLastenkanssa tutustutaan lähiympäristönhistoriaan jakulttuuriinesimerkiksi tekemällä retkiä javierailemallalähimuseoissa.Entisaikojenelämästäkerrotaankäytännöntilanteissa,japerinteisistätyötavoista lapsetsaavatkokemusta,kun jauhetaanviljaamyllyllä,karstataanvillaa tai leikataanmatonkuteita.Lasten toimintavuotta rytmittävät suomalaiseen kristilliseen kulttuuriperintöön kuuluvat juhlat:adventti, joulu ja pääsiäinen. Lisäksi syksyllä vietetään sadonkorjuujuhlaa ja marraskuussalyhtyjuhlaa, kevätkaudella laskiaista ja kevätjuhlaa. Juhlien avulla lapsille välittyy niinkulttuurihistoriaa kuin eettisiä arvoja. Vuodenkierronmyötä luonto tuo jokaiseen juhlaan omantunnelman ja aistikokemusten laadun. Juhlia vietetään lapsen kehitysvaihetta vastaavalla tavallaeli elämyksellisesti; satukuvina, leikkeinä ja toimintana. Niitä valmistellaan yhdessä lasten javanhempien kanssa. Juhlat ovat vuoden kohokohtia, joissa noustaan hetkeksi arjen yläpuolelle.Toimintavuodenaikanavietetäänmyösjokaisenlapsensyntymäpäiväjuhlaa.Eettisenajattelunkasvatussisältyysteinerpedagogisenvarhaiskasvatuksenkaikkeentoimintaanjaonryhmälleyhteistä.Sosiaalisettaidotjahyvättavat,toistenhuomioonottaminenjaerilaisuudenhyväksyminen harjaantuvat luontevasti arjen tilanteissa. Kun lasten yksilölliset tarpeethuomioidaan, jokainen lapsi voi kokea tulevansakuulluksi jaarvostetuksi ryhmän tasavertaisenajäsenenäkulttuurisestajakatsomuksellisestataustastariippumatta.Eettisiäarvoja,kutenhyvänjapahanolemusta,lähestytäänjakäsitelläänmyöskuvienkielellä,satujenjapiententarinoidensekärooli- ja draamaleikkien avulla. Lapsia autetaan tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan sekäratkomaan ristiriitoja myönteisin keinoin. Tarvittavista säännöistä sovitaan yhdessä, ja lastenosallisuuttavahvistetaan tukemallaheidänaloitteellisuuttaan jaosallistumistaankeskusteluun jayhteiseentoimintaan.Kunnioitustatoisiaihmisiä,luontoajakaikkeaelämääkohtaansekämyönteisyyttäjakiitollisuuttaopetetaanesikuvanavulla.Eettiseenkasvatukseen liittyy läheisesti luonto- jaympäristökasvatus:ympäristön hoitaminen, pienten asioiden arvostaminen ja vaaliminen, ilo ja ihmettelyluonnonilmiöiden äärellä sekä kiitollisuus maan antimista. Pienempien lasten auttaminen,yhteisön jäsentenmuistaminen, kasvien ja eläintenhoitaminen ja suojeleminen luovat perustaaelämänkunnioittamiselle,inhimillisyydellejasuvaitsevaisuudelle.Eettiseenkasvatukseenkuuluvatmyösarjeneettisetvalinnat,ekologisenelämäntavankokonaisvaltainentoteuttaminenjakestäväkehitys.Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus liittyy luontevasti toimintaan.Yhteistyössälastenhuoltajienkanssatavoitteenaonohjatalapsiaarvostamaanjakunnioittamaansekä omia että toisten lasten ja perheiden erilaisia katsomuksellisia näkemyksiä,kulttuuriperinteitä sekä niihin liittyviä tapoja. Vanhempien kanssa keskustellaan päiväkodinjuhlaperinteistä,jolloinhuoltajienasiantuntemustaomastakulttuuriperinnöstävoidaanhyödyntäämyönteisellä tavalla. Vanhempainillat ja -keskustelut, yhteinen osallistuminen huoltajien kanssatalkoisiin ja myyjäisiin ja muihin tapahtumiin, yhdessä sovitut käytännöt ja isovanhempienosallistuminenjuhliinrakentavatyhteisönyhteenkuuluvuutta javahvistavat lastenturvallisuudentunnetta.Lähiyhteisönmenneisyyttä,nykyisyyttäjatulevaisuuttavoidaanlähestyäluomalla


lapsillemahdollisuuksiaeläytyämenneisyyden janykyhetken tapahtumiin ja tilanteisiin.Tärkeitätiedon lähteitä ovat lapset ja heidän henkilöhistoriansa, lähiyhteisön jäsenet, esineistöt jaympäristöt. Lisäksi voidaan hyödyntää lasten huoltajien asiantuntemusta heidän omastakulttuuriperinnöstään. Menneeseen aikaan voidaan tutustua esimerkiksi lasten isovanhempienlapsuudenleikkienjamusiikinavulla.Tulevaisuuden pohdinta voi liittyä esimerkiksi tulevan vuodenajan leikkien tai omanoppimisympäristön suunnitteluun. Lasten kanssa voidaan esimerkiksi rakentaa tulevaisuudenmielikuvitusmaailmojataipohtiatulevaalapsiakiinnostavienammattienkautta.Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lastenmahdollisuuksiatoimiaaktiivisestijailmaistaitseäänyhteisössäänkehitystäänvastaavallatavalla.Lasten kanssa voidaan kokeillaanmedian tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä,esimerkiksi muistamalla ystäviä ja perheenjäseniä kortein ja piirroksin, tekemällä lapsiryhmänyhteistälehteäpiirroksinjaerilaisinkuvintaikertomallaaamupiirissäomistajaperheen”uutisista”jatapahtumista.

TutkinjatoiminympäristössäniSteinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen luontaisen innovatiivisenpotentiaalinsäilymistä ja pyrkimystä ratkaista itse omasta ympäristöstään nousevia ongelmia. Lastenomakohtaistatutkimista,löytöjäjaoivalluksiaarvostetaanjaedistetäänlastenkykyäkehittääitsetapoja jäsentää löytämäänsä valmiiden luokittelujen opettamisen asemasta. Lapset oppivatluokittelemaan ja järjestämään ilmiöitä luonnollisissa toimintayhteyksissä. Ajattelu jaongelmanratkaisu kehittyvät vähitellen omatoimisesti kokeilemalla, vertailemalla jasuunnittelemalla.Lapset tutustuvatmatemaattiseen ajatteluun jamatematiikan ilmiöihin arkipäivän tilanteissa.Työn, leikkien ja liikunnan kautta lapset oppivat numeroita, lukukäsitteitä ja lukumääriä.Matematiikalla on siten aina jokin mieli ja päämäärä. Esimerkiksi ruokapöytää katettaessalasketaan ruokailijoiden määrä ja tarvittavat ruokailuvälineet ja astiat. Leivottaessa voidaanpunnita,rakennettaessamittaillaanjaarvioidaan.Vapaa leikki on myös matemaattisten valmiuksien harjoittelua. Lasten erilaisissarakennusprojekteissa opitaan ongelmanratkaisutaitoja ja luodaan valmiuksia geometriselleajattelulle. Laulu- ja liikuntaleikit ja eurytmia kehittävät keskittymis- ja kuuntelemiskyvyn lisäksirytmitajua sekä tilan ja muodon hahmottamista. Ajan kulkuun ja arviointiin lapset tutustuvatpäivärytmin, viikonpäivien kierron, kuukausien ja vuodenaikojen vaihtumisen ja syntymäpäivienvietonmyötä.Leikit,lorutjarunotseuraavatajansyklistäkiertoa.Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa jaelävöittää lasten luontosuhdetta, jolloinmenetelmänä on luonnossa leikkiminen ja liikkuminen.Metsäretkienkohdeon lähiympäristössä, jonnepäästäänkävellen.Tuttu retkipaikkamuodostuulapsilleläheiseksi, javuodenaikojenvaihtelut,kasvit jaeläimettulevatheilleluonnollisellatavallatutuiksi. Metsä vaalii aistien herkkyyttä ja tarjoaa moniaistisia, rikkaita kokemuksia vahvistaenmaailmanmonilukutaitoa. Kun luonnossa saa leikkiä ja liikkua vapaasti, tarkkailla itsenäisesti jakiireettömästi, se antaa tilaa ja rauhaa omille havainnoille ja yhteisille leikeille,mahdollisuuden


kokemuksellisen luontosuhteen syntymiseen. Näin muodostunut luonnontieto luo perustankoulussamyöhemmin tapahtuvalle tiedolliselle ja käsitteelliselle opiskelulle.Metsäretkillä lapsetoppivat samalla myös erilaisia käytännön taitoja, kuten roskaamatonta retkeilyä ja turvallistaliikkumista.Muita lasten ympäristökasvatuksen toimia arjen keskellä ovat päivittäinen ulkoilu, pihapiirinkasvullisuuden ja kompostin hoitaminen, pihapiirin eläimet ja niiden havainnoiminen, yhteisetpihatalkoot, sisätiloissa vuodenaikapöytä ja huonekasvien tai omien pienten istutustenhoitaminen. Vuodenkierto ja sen erilaiset juhla-ajat ovat myös toiminnan runkona heijastuenmonin tavoin sensisältöihinniin taiteellisenkuinkäytännöllisen työskentelynavulla.Näin lastenluontosuhdeelävöityylapsilähtöisesti.Varhaiskasvatuksen kaikki toiminta perustuu kestävän kehityksen ekologisiin arvoihin, kutenkohtuullisuuteen ja säästäväisyyteen, ruokailuun liittyvään vastuullisuuteen, energiansäästämiseen sekä jätteiden vähentämiseen esimerkiksi kierrätyksen, tavaroiden korjaamisen jauudelleenkäytönavulla.Nämäarvottulevatlapsilletutuiksiomankokemuksenkautta,silläkestäväelämäntapakuuluuheidänarkikäytäntöönsäluontevallajaolennaisellatavalla.Steinerpedagogisessa teknologiakasvatuksessa lapset tutustuvat arjen teknologiaan tekemällähavaintoja aikuisten käyttämistä teknisistä laitteista, joiden rinnalla käytetään myös perinteisiämenetelmiä. Pyrkimyksenä on luoda hyvä ja monipuolinen aistiympäristö ja antaa lapsillekokemuksia monenlaisesta käytännön työstä, niihin liittyvistä työeleistä, työmenetelmistä ja-välineistä esimerkiksi perinteisissä käsityöammateissa. Lapset suunnittelevat ja rakentavatleikeissäänmyöserilaisiakojeitatehdenmoniaoivalluksiajakeksienluoviaratkaisuja,mitennämäkeksinnötsaataisiintoimiviksi.

Kasvan,liikunjakehitynKasvan, liikun ja kehityn -oppimisen alueeseen sisältyy liikkumiseen, ruokakasvatukseen,terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksentehtävänäon luodapohja lasten terveyttä jahyvinvointia arvostavalle sekä fyysistäaktiivisuuttaedistävälleelämäntavalleyhdessähuoltajienkanssa.Tämäoppimisenaluetukeeerityisestiitsestähuolehtimiseenjaarjentaitoihinliittyväälaaja-alaistaosaamista.Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa huolehditaan liikunnasta harjoittamalla javahvistamalla monipuolisesti perusliikuntataitoja, kuten kävelyä, juoksemista, tasapaino- jahyppimistaitoja sekä luistelemista ja hiihtämistä. Liikkumista tuetaanmyös retkillä lähiluontoonsekäpainottamallavapaataleikkiä.Niidenrinnallayhteisetliikunta-japihaleikitjavälineet,kutenhyppynaru, taitoradat ja erilaiset palloleikit, ovat tärkeitä keinoja harjoittaa lasten motorisiataitoja. Hienomotoriikka, kädentaidot sekä silmän ja käden koordinaatio vahvistuvat arkipäiväntoimissa. Lapset saavat harjoitella yksinkertaisten työvälineiden käyttöä ja kokeilla erilaisiakädentöitä.Ohjatussa liikunnassa, esimerkiksi satu- tai musiikkiliikunnassa, kehitetään kehonhallintaa,notkeutta ja ketteryyttä, tasapainoa, nopeutta ja koordinaatiokykyä. Eurytmiassa tuetaan lastenluontaista, kokonaisvaltaista liikunnallisuutta. Myönteiset ja monipuoliset liikkumiskokemuksettukevatlastenaloitekyvynkehittymistä.Liikunnantavoitteenaonmyöslöytääkokeilemallakehon


liikkumismahdollisuuksia ja liikunnan mukanaan tuomaa vapautta ja riemua. Se kohottaaitsetuntoa ja luottamusta omiin oppimis- ja ongelmanratkaisukykyihin. Myös sosiaaliset taidotkehittyvätliikunnanjaleikkienavulla.Liikunnan merkitys terveen kehityksen edellytyksenä korostuu lasten liikkumisen vähetessäjatkuvasti. Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen toiminnallisuus vastaa tähän kasvavaanhaasteeseen ohjaamalla lapsia liikkuvaan elämäntapaan. Yhteistyössä lasten huoltajien kanssatuodaanmyösesillearkiliikunnanmerkityslastenkokonaisvaltaisellehyvinvoinnille. Tervettä kasvua vahvistava laadukas ravinto on tärkeä osa steinerpedagogiikkaa. Ruokavalmistetaanpääasiassabiodynaamisestitai luonnonmukaisestiviljellyistätuotteistajapuhtaista,lisäaineettomista elintarvikkeista. Lapsia kannustetaan tutustumaan vähitellen kaikkeen tarjollaolevaan ravintoon, ja myös keittiössä auttaminen rohkaisee lapsia laajentamaanmakutottumuksiaan.Ateriahetkistäpyritäänluomaanviihtyisiäjakiireettömiä,mitäedesauttavatmyös ympäristön esteettisyys ja hyvät pöytätavat. Kotimainen ruoka- ja tapakulttuuri ja erivuodenaikajuhliin liittyvä kulttuuriperintö tulevat tutuiksi ruokailun avulla. Huoltajienasiantuntemuksella tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös muihin ruoka- jatapakulttuureihin.Steinerpedagogisessavarhaiskasvatuksessalapsillevälittyykokemuksellisesti levonjavirkistyksenvälinen tasapaino ja aikuisten huolenpito lasten hyvinvoinnista. Arjen tilanteissa opetellaanpukeutumisesta ja hygieniasta huolehtimisen perustaitoja. Keskusteltaessa hyvinvoinnista jaterveydestä asioita käsitellään lapsentajuisesti, esimerkiksi roolileikkien ja tarinoiden avulla.Kaveruutta,toisenhuomioimistasekätunteidentunnistamistajasäätelyäharjoitellaanmyösarjentilanteissa.Lasten turvallisuuden tunnetta vahvistetaan aikuisten levollisella asenteella ja lasten tunteidenhyväksyvälläkohtaamisella.Turvallisuuttaluovatmyösyhteisestisovitutsäännötjatoimintatavat,jotka koskevat niin päiväkotia kuin lähiympäristöä. Lapsia kannustetaan pyytämään apuaongelmatilanteissa ja kertomaan huolistaan. Aikuiset havainnoivat lasten leikkitilanteita japuuttuvat mahdolliseen kiusaamiseen, jonka ehkäisemisestä ja hoitamisesta laaditaan omayksikkökohtainen suunnitelma. Myös läheinen yhteistyö lasten huoltajien kanssa ehkäiseeosaltaankiusaamista.

4.6KieleenjakulttuuriinliittyviätarkentavianäkökulmiaYleisen ja steinerpedagogisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kieleen ja kulttuuriinliittyviennäkökohtienkatsotaankoskevan jokaistavarhaiskasvatukseenosallistuvaa lasta. Lastenvaihtelevat kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet nähdään yhteisöämyönteisellä tavallarikastuttavana.Kieli- jakulttuuritietoisessavarhaiskasvatuksessakielet,kulttuurit jakatsomuksetnivoutuvatosaksivarhaiskasvatuksenkokonaisuutta.Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset kielelliset jakulttuuriset taustat ja valmiudet. Tavoitteena on tukea jokaisen lapsen oman kielellisen jakulttuurisenidentiteetinkehittymistäsekäopettaalapsiakunnioittamaanerikieliäjakulttuureja.


Toiminnassavoidaankäyttääesimerkiksierikielisiä lauluja, loruja, leikkejä javiittomia.Suomessaon viisi ruotsinkielistä steinerpäiväkotia, joiden toiminnan avulla on voitu huomioida maammekaksikielisyysmerkittävällätavalla.Vastuu lasten oman äidinkielen tai omien äidinkielien ja kulttuurin säilyttämisestä jakehittämisestäonensisijaisestiperheellä.Tarvittaessahuoltajienkanssakäytävissäkeskusteluissakäytetääntulkkia,jollavarmistetaanmolemminpuolinenymmärrys.

KaksikielinenvarhaiskasvatusSteinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa käytettävät kielet ovat suomi tai ruotsi. Kaksi- taimonikielisten lastenerikielten taitoa tuetaanmahdollisuuksienmukaan.Muillakuinsuomentairuotsin kielellä annettavaa varhaiskasvatusta varten laaditaan paikallinen opetussuunnitelmavarhaiskasvatuksenyleistenperusteidenmukaan.

4.7PaikallisestipäätettävätasiatPaikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa tarkennetaan seuraavia pedagogisen toiminnantavoitteita ja periaatteita huomioiden lasten ikä ja kehitys sekä eri toimintamuotojenominaispiirteet.Paikallisessavarhaiskasvatussuunnitelmassakuvataanjatarkennetaan

• pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen periaatteita sekä seurannan jaarvioinninkäytännöt

• varhaiskasvatuksenpedagogisendokumentoinninperiaatteitajakäytäntöjä• monipuolistentyötapojenvalintaajakäyttöäohjaaviaperiaatteita• käytäntöjä,jotkatukevatlastenleikkiä• oppimisenalueidentavoitteitajasisältöjä• lastenmielenkiinnon kohteiden ja osallisuuden huomioon ottamisen tapoja pedagogisen

toiminnansuunnittelussajatoteuttamisessa• erikieli-jakulttuuriryhmienvarhaiskasvatuksentoteuttamista• kaksikielisenvarhaiskasvatuksentoteuttamista• vieras-jamonikielistenlastensuomen/ruotsinkielenoppimisentukemista• perheenkielivalintoihinjaäidinkielentukemiseenliittyvääyhteistyötäjakäytäntöjä.


5.LapsenkehityksenjaoppimisentukiSteinerpedagogisessavarhaiskasvatuksessalapsenkehitystäjaoppimistatuetaanlapsentarpeidenedellyttämällätavalla.Lapsenkannaltaontärkeää,ettätukimuodostaajohdonmukaisenjatkumonvarhaiskasvatuksenaikanasekälapsenaloittaessaesiopetuksen.

5.1TuenjärjestämistäohjaavatperiaatteetKehityksen ja oppimisen tuki on osa laadukasta steinerpedagogista varhaiskasvatustoimintaa jakuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille. Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa tunnistetaanlapsen tuen tarve ja järjestetään tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä89. Riittävänaikaisella ja oikein kohdennetulla tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista jahyvinvointia. Samalla voidaan ehkäistä lapsen ongelmien syntymistä, kasvamista jamonimuotoistumista. Steinerpedagogista varhaiskasvatusta toteutetaan inkluusion periaatteidenmukaisesti.Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa tuki suunnitellaan yhteistyössä lasten huoltajienkanssa ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet, oppimiseen ja kehitykseenliittyvät tarpeet sekä kasvurauha. Tuen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetäänkollegiaalista, moniammatillista asiantuntemusta, ja toteuttamisessa käytetään erilaisiatukimuotoja sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja. Steinerpedagogisessavarhaiskasvatuksessatoteutettavialisätukimuotojaja-palveluitaovatmahdollisuuksienmukaan:-pedagogiikkaanperehtynytlääkäri/terapeuttinenkonsultti-eurytmiaterapeutti-taideterapeutti-puheterapeutti-toimintaterapeutti-fysioterapeutti-erityisvarhaiskasvattajataierityislastentarhanopettaja-koulunerityisopettaja-lapsenhenkilökohtainenavustajaPeriaatteena on, että tuen tarve arvioidaan ja että sitä koskevat ratkaisut ja lain mukaisetpäätökset tehdään mahdollisimman pian lapsen tultua päiväkotiin. Usein lapsen tuen tarve onhavaittu jo ennen hänen tuloaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin. Lapsenvarhaiskasvatuksen, esiopetuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsenhyvinvoinninjaoppimisenjatkuvuus.Tietoalapsensaamistaaiemmistatukitoimistahyödynnetäänvarhaiskasvatuksessa. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on

89Varhaiskasvatuslaki2a§7.kohta


ehkäistäongelmienmonimuotoistumistajasyvenemistäsekäoppimisvaikeuksia.Ontärkeää,ettätieto lapsen tuen tarpeesta ja aiemmin saadusta tuesta siirtyy myös esiopetukseen japerusopetukseen ja että se on kirjattu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tällöin onmerkityksellistä,ettätiedonsiirrossaonluotujakehitettysujuviakäytäntöjä.

5.2Yhteistyölapsen,huoltajanjamuidenasiantuntijoidenkanssatuenaikanaHuoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on steinerpedagogiikassa keskeisellä sijalla painottuenerityisestivarhaiskasvatus- jaesiopetusvaiheeseen,koska juuri tuossa ikävaiheessasilläonaivanerityinenmerkitys lapsen kehityksen kannalta. Kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista jaoppimisen tavoitteista keskustellaan huoltajan kanssa, ja ne otetaan huomioonvarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen piirissä. Yhteistyön merkitys korostuu erityisestisuunniteltaessalapsenkasvunjaoppimisentukea.Varhaiskasvatuksenhenkilöstöon yhteydessähuoltajaan välittömästi, kun lapsella ilmenee tuentarvetta. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Huoltajillekerrotaan tukimahdollisuuksista ja niiden keskeisistä periaatteista. Heille annetaan tietoa lastakoskevienasioiden käsittelystä, tietojen saannista janiiden luovuttamisesta sekä salassapidosta.Huoltajaakannustetaantukemaanosaltaanlastatavoitteidensaavuttamisesta.Lapsi voi saada tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta, kutenlastenneuvolasta,kasvatus-japerheneuvolastataivammaispalveluista.Ontärkeää,ettäpaikallisetlasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuenjärjestämisessä.Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tuleesopia lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimenpalvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetäänviranomaisten puuttumista90. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajansuostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa tietojen antoa ja salassapitoa koskeviasäännöksiä91.Vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset voivat tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta92. Päätöspidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuudenalkamista. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuudentoteuttamiseen liittyvistä seikoista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä jatoteuttamisenvaihtoehdoistamäärätäänEsiopetuksenopetussuunnitelmanperusteissa93.

90Hallituksenesityseduskunnallelaeiksilastenpäivähoidostaannetunlainmuuttamisestajaeräiksisiihenliittyviksilaeiksi(341/2014)11e§,perusteluts.22-2391Lakisosiaalihuollonasiakkaanasemastajaoikeuksista11,14-17§92Perusopetuslaki25§2mom.93Esiopetuksenopetussuunnitelmanperusteet2014,luku5.5Erityinentuki


5.3TuentoteuttaminenvarhaiskasvatuksessaSteinerpedagogisen varhaiskasvatuksen yleiset periaatteet soveltuvat myös lasten varhaiseentukeen ja erityisopetukseen. Toiminnan lähtökohtana on, että jokainen lapsi saa tarvitsemansatuen ja hänen tarpeisiinsa vastataan sekä yksilöllisesti että tasavertaisena ryhmän jäsenenäpedagogisilla järjestelyillä ja joustavilla toimintatavoilla. Tukea tarvitsevaa lasta auttavat myöskiireetön, kodinomainen toiminta- ja oppimisympäristö ja yhteisön pieni koko. Nämä tekijätvaikuttavat jo sinällään tukeaantavasti ja terapeuttisesti. Lasten toimintapäiväonpedagoginen,rytminen kokonaisuus. Säännöllinen päivä-, viikko- ja vuosirytmi edistää lasten terveyttä ja luoperustan oppimiselle. Lisäksi kiinnitetään huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin niin, että kukinlapsivoiosallistuatäysipainoisestiryhmäntoimintaan.Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiätutkimuksia tai päätöksiä. Tuki järjestetään varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyönä, jahuoltajanjalapsenkanssatehdäänmyöstiivistäyhteistyötä.Säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja tarvitsevalle lapselle annetaan pedagogiseen arvioonperustuvaatehostettuatukea,kunyleinentukieioleriittävää.Pedagogisenarvionperustanaovatsteinerpedagogiikan piirissä kehitetyt lapsihavainnointimenetelmät, jotka auttavat kasvattajaalapsen yksilöllisen kehityksen tukemisessa sekä kasvun ja oppimisen tuen tarpeenhavaitsemisessa. Tehostetut tukitoimet ovat luonteeltaan vahvempia, pitkäjänteisempiä jayksilöllisempiä kuin yleinen tuki. Tällöin korostuvat erityisvarhaiskasvattajan,erityislastentarhanopettajan tai erityiskasvatuksen asiantuntijoiden antama konsultoiva taijaksottainentuki, lapsenyksilöllinenohjaus, joustavatryhmittelyt jakodinkanssatehtäväntiiviinyhteistyönmerkitys.Kuntuentarvejohtuulapsenvaikeastavammasta,sairaudesta,kehityksenviivästymästätaisosio-emotionaaliseen kehitykseen liittyvästä tuen tarpeesta, tarvitsee lapsi yleensä kokoaikaista,jatkuvaa ja yksilöllistä tukea. Tällöin lapsella on usealla kehityksen osa-alueella haasteita taijollakin alueella erittäin suuri tuen tarve. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki vertaisryhmässäedellyttääkokonaisvaltaisuutta,suunnitelmallisuutta,erityisosaamistasekämahdollisestierilaisiajärjestelyjätaiapuvälineitä.Lapsitarvitseeapuaryhmässätoimimiseen,toiminnallistaeriyttämistäsekäaikaaperustaitojenharjoitteluun.Myöserityistä tukea tarvitsevan lapsenonsaatavakokeaonnistumisen ja oppimisen iloa, mikä vahvistaa hänen itsetuntoaan, toimintakykyään jaoppimismotivaatiotaan. Tällöin tuki voi edellyttää henkilöstön erityispedagogisen taisairaanhoidollisen osaamisen vahvistamista tai monialaista yhteistyötä sosiaali- jaterveydenhuollonasiantuntijoidenkanssa.Kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää jatkuvaa havainnointia,dokumentointia ja arviointia lapsen tuen tarpeista ja toimenpiteiden vaikutuksista jariittävyydestä. Ensimmäiseksi tarkastellaan käytössäolevia toimintatapoja ja oppimisympäristöjäsekäniidensoveltuvuutta lapselle.Tarkastelunpohjaltaarvioidaan,voidaankonäitämuuttamallatoteuttaalapselleparemminsopiviapedagogisiaratkaisuja.Arvioinninjasenpohjaltatapahtuvantuensuunnittelunonhyväperustuariittävänmonialaiseenasiantuntemukseen.


5.4LapsenvarhaiskasvatussuunnitelmatuenaikanaLapsen tarvitsema tuki, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen sekä niihin liittyvät vastuut jatyönjako kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Sen laadinnasta ja arvioinnista vastaasteinerpedagoginenvarhaiskasvattajaja/taierityisvarhaiskasvattajataierityislastentarhanopettajayhteistyössä muun henkilöstön ja lapsen huoltajan kanssa. Huoltajan ja lapsen osallisuuttasuunnitelman laatimisessa ja arvioinnissa tuetaan. Lapsenmielipide selvitetään ja huomioidaansuunnitelmaalaadittaessajasitäarvioitaessa(luku1.3).Tuen toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Annetuntuenvaikuttavuuttatuleearvioidasäännöllisesti,jasuunnitelmaatuleemuuttaatarpeenmukaan.Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen tulee kirjata ja tavoitteita muuttaa uutta tarvettavastaavaksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos tuen tarve ja toimenpiteet ovat päättyneet. Tuentarvearvioidaanainalapsenaloittaessaesiopetuksen.Esiopetukseenosallistuvanlapsenkasvunjaoppimisentuestamäärätäänesiopetuksenopetussuunnitelmanperusteissa.Kunlapsisaakehitykseensäjaoppimiseensatukea,hänenvarhaiskasvatussuunnitelmaansatuleekirjataluvussa1.3kuvatunlisäksiseuraavatasiat:Lapsenhyvinvointiin,kasvuunjaoppimiseenliittyvättavoitteet •lapsennäkemystavoitteistaanjakiinnostuksenkohteistaan•lapsenkasvuunjaoppimiseenliittyvätvahvuudet,oppimisvalmiudetjaerityistarpeet•lapsenoppimiseen,työskentely-javuorovaikutustaitoihinliittyvättavoitteetPedagogisetjarakenteellisetratkaisut

• oppimisympäristöihinliittyvätratkaisut• henkilöstönmitoitukseenjaryhmärakenteeseenliittyvätratkaisut• lapsen tukeen liittyvät ratkaisut esimerkiksi, toiminnan eriyttäminen, lapsikohtainen

ohjaaminen,pienryhmätoiminta, työskentelytavat jakommunikointitavat taiviittomien jakuvienkäyttö

• tulkitsemis-jaavustamispalvelutsekäapuvälineidenkäyttöTuenedellyttämäyhteistyöjapalvelut

• yhteistyölapsenjahuoltajankanssa• lapsentuentoteuttamisenvastuut• erityisasiantuntijoiden, kuten erityisvarhaiskasvattajan tai erityislastentarhanopettajan

palvelujenkäyttö• sosiaali-jaterveydenhuollonasiantuntijoidenantamaohjausjakonsultaatio• mahdollistenkuljetustenjärjestelytjavastuut

Tuenseurantajaarviointi

• tavoitteidentoteutumisenseuranta• tukitoimienvaikutustenarviointisekäarviointiajankohdat.• varhaiskasvatussuunnitelmantarkistaminenjasenajankohta• suunnitelmanlaatimiseenosallistuneethenkilöt


Varhaiskasvatussuunnitelmassaeikuvatalapsenhenkilökohtaisiaominaisuuksia.

5.5PaikallisestipäätettävätasiatPaikallisessavarhaiskasvatussuunnitelmassapäätetään jakuvataankehityksen jaoppimisentuenjärjestämisenkäytännöteritoimintamuodoissavarhaiskasvatuksenjärjestäjänpäättämällätavalla.Paikallisessavarhaiskasvatussuunnitelmassakuvataan

• kehityksenjaoppimisentuenjärjestämistäohjaavatpaikallisetperiaatteetjakäytännöt• lapsentuentarpeenarviointiinliittyvätkäytännöt• tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa: pedagogiset, rakenteelliset ja hyvinvointia

tukevatjärjestelyt• lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne ja sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät

käytännöttuenaikana• lastenjahuoltajienkanssatehtävänyhteistyönkäytännöttuenaikana• monialainenyhteistyö,vastuutjatyönjakoeritoimijoidenkeskentuenjärjestämisessäsekä

tuenvaikutustenseurannassajaarvioinnissa• toimintasiirtymävaiheissajatiedonsiirtoonliittyvätkäytännötvarhaiskasvatuksenaikanaja

siirryttäessäesiopetukseenPaikallisessavarhaiskasvatussuunnitelmassamääritellääntulkitsemis-jaavustamispalveluihinsekäapuvälineisiinliittyväthallinnollisetkäytänteetvarhaiskasvatuksenjärjestäjänpäättämällätavalla.


6. Vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvavarhaiskasvatusSteinerpedagoginen varhaiskasvatus perustuu luvussa 6 mainittuun vaihtoehtoiseenpedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen. Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksenopetussuunnitelmarunko on laadittu luvun 6 mukaisesti niin, että perusteiden pedagogisialinjauksia täydennetään steinerpedagogisilla ratkaisuilla ja linjauksilla. Steinerpedagogisenvarhaiskasvatuksen periaatteita on kuvattu kansainvälisissä julkilausumissa (Euroopansteinerkoulujenneuvostonsteinerkoulujenjasteinerpäiväkotienperiaatteet2011,KansainvälisensteinerpedagogisenvarhaiskasvatusjärjestönIASWECEnkriteerit2014).Kaikessa varhaiskasvatuksessa noudatetaan laissa, sopimuksissa ja näissä perusteissavarhaiskasvatukselle asetettuja yleisiä tavoitteita ja toimintaperiaatteita. Nämä tavoitteet jatoimintaperiaatteet koskevatmyös vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvaavarhaiskasvatusta.Huoltajan valitessa lapselleen vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseenperustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoatoiminnanerityistavoitteistajaarvoista.

6.1PaikallisestipäätettävätasiatLuvun 6 mukaisesti vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen perustuvapaikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voi olla omaleimainen, mutta se ei voi olla ristiriidassavarhaiskasvatustakoskevanlainsäädännöntaivarhaiskasvatussuunnitelmanperusteidenkanssa.Varhaiskasvatuksenjärjestäjäpäättääjakuvaasuunnitelmassasenlisäksi,mitäperusteasiakirjassaaiemminmäärätään,

• mitkä ovat vaihtoehtoiseen pedagogiikkaan tai erityiseen katsomukseen liittyvätvarhaiskasvatuksen arvoperustaa, pedagogisia periaatteita ja ratkaisuja täydentävätnäkökulmat

• mitennämänäkökulmattulevatesillevarhaiskasvatuksentoimintakulttuurissa,työtavoissajapedagogisessatoiminnassa.

Steinerpedagogisetratkaisutnäkyvätläpisteinerpedagogisenvarhaiskasvatussuunnitelman,muttaerityisesti lähtökohdissa, toimintakulttuurissa, työtavoissa ja oppimisympäristöissä. Lukua 6 eitarvitse erikseen kirjoittaa paikalliseen opetussuunnitelmaan, vaan se toimii yleisohjeenaopetussuunnitelmanlaadintaan.


7.ToiminnanarviointijakehittäminenvarhaiskasvatuksessaToiminnan arviointi liittyy kiinteästi steinerpedagogiseen varhaiskasvatukseen. Arvioinnintarkoituksena on saavuttaa tietoa, oivaltaa ja oppia ymmärtämään lasta yhä paremmin. Senmetodeina käytetään lapsihavainnointimenetelmiä, joiden avulla tuetaan kunkin lapsenhyvinvointia, kasvua ja oppimista sekä suunnitellaan ja kehitetään toimintaa. Samallatarkoituksena on tukea varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekävarhaiskasvatuksenkehittämistä.Varhaiskasvatuslainmukaanvarhaiskasvatuksenjärjestäjäntuleearvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.94Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tulee olla oma-aloitteista, suunnitelmallista jasäännöllistä. Arvioinnin avulla edistetään varhaiskasvatuksen laatua, tunnistetaan toiminnanvahvuuksiajanostetaanesiinkehittämistarpeitajakehitetääntoimintaa.

7.1PedagogisentoiminnanarviointijakehittäminenLapsen kehitystä ja tervettä kasvua tukevaa kasvatusta varten steinerpedagoginenvarhaiskasvattaja tarvitsee tietoja lapsesta, hänen kehittymisestään ja aiemmistakasvatusympäristöistä. Tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa jahänen/heidän kirjallisella suostumuksellaan. Huoltajien kanssa tapahtuvassa alkukeskustelussakasvattajillemuodostuunäkemyslapsenvahvuuksistajakehityshaasteista,jolloinasetetaanmyöstavoitteetlapsenhenkilökohtaistavarhaiskasvatussuunnitelmaavarten.Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista käytännössä arvioidaan henkilöstön (kollegio)viikoittaisissa kokouksissa. Arviointi perustuu säännölliseen lapsihavainnointiin ja seurantaan.Myös huoltajien ja muiden mahdollisten tukihenkilöiden havainnot lapsen kehityksestä jahyvinvoinnista toimintavuoden aikana ovat tärkeitä. Toimintavuoden lopussa tapahtuvassakeskustelussahuoltajienkanssaarvioidaantoteutunuttatoimintavuottalapsennäkökulmasta.Varhaiskasvatuksenlaadunjahenkilöstönammattitaidonylläpitämisenjakehittämisenehtonaonkasvattajan itsehavainnointi ja itsearviointi. Ne ovat työn keskeisiä työvälineitä ja niidenkehittyminen kyvyiksi vaatii tavoitteellista harjoittelua. Kollegiotyössä kehitetään yhteisöllistäitsearviointiasekäpalautteenantamistajasaamista.Arvioinninkohteinavoivatollamuunmuassahenkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat,toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt. Työn arviointi liittyy myös yhteisössä mahdollisestitapahtuvaantyönohjaukseen.Steinerpedagogisen ikäkausinäkemyksen mukaan lapsuuteen kuuluu luontainen avoimuusmaailmaa kohtaan. Lapsen ohjaaminen liian varhain itsehavainnointiin ja oman toiminnanarviointiin voi kääntää lapsen huomion itseensä, jolloin syvä jäljittelevä suhde maailmaan voihäiriintyä.Sevoimyösehkäistäoma-aloitteisuuttajaennakkoluulotontaasioihintarttumista.Sen

94Varhaiskasvatuslaki9b§


vuoksi steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa vahvistetaan arviointitaitojen edellytyksiä.Lapsen itsetuntemusta kehitetään harjoittamalla kehon hallintaa, aistiherkkyyttä ja aistienerottelukykyä,mielikuvitusta,kielellisiävalmiuksiajasosiaalisiataitoja.Lapsioppiiarviointiamyösjäljittelemällä kasvattajan toimintatapoja. Arviointikyky kehittyy luontaisesti yhdistetyssäryhmässä,jossaeri-ikäisetlapsetvoivatsaadakokemuksiajatehdähavaintojaomistataidoistaan.Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että lapsen non-verbaalisisesti tai verbaalisesti ilmaisematkokemuksetsivuutettaisiin.On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä steinerpedagogisen varhaiskasvatuksenhenkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta.Arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyitä tai muita mahdollisuuksiaosallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa95.Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista jakehittämistäpaikallisesti.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kunkin luvun lopussa, olevat paikallisesti päätettävätasiat ohjaavat paikallisen suunnitelman laatimisessa sekä sen arvioinnin suunnittelussa jatoteuttamisessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä tarkistaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa japarantaasen laatua jatoimivuutta.Lisäksipaikallisettarpeet jakehittämistyöntuloksetohjaavatarviointia.

7.2PaikallisestipäätettävätasiatPaikallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa tarkennetaan perusteissa kuvattujavarhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin periaatteita ja käytäntöjä. Lisäksi paikallisissavarhaiskasvatussuunnitelmissapäätetäänjakuvataan,miten

• varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetäänvarhaiskasvatukseneritoimintamuodoissa

• lapsilta,huoltajiltajamuiltayhteistyötahoiltasaatuapalautettakerätäänjahyödynnetäänlaadunylläpitämisessäjaparantamisessa

• arvioinninkeskeisettuloksetjulkistetaan.95Varhaiskasvatuslaki9b§


LÄHTEETAlmon,Joan:Luovanleikinsolisevalähde.Haastattelu.Steinerkasvatus-lehti3/2016,24-27.Baganz,D.ym:Päiväkodistakoulutielle.Johdatussteinerpedagogiikkaan.Tampere.Sinilintu2007.Bergström,Matti:Lapsi–viimeinenorjamme.Helsinki.WSOY1999.Bleckmann,Paula:Medienmündigstattmediensüchtig.NeueImpulsefüreinenachhaltigeMedienbildung.Erziehungskunst1/2017,16-21.Dahlström,Marja:Muodostaminuuteen.Helsinki.Edita1999.Dahlström,Marja-TeräsvirtaMarikki:Kasvatusontaidetta.Helsinki.OsuuskuntaCiris2014.Frödén,S:Iföränderligaochslutnarosarum.Enetnografiskstudieavkön,ålderochandlighetiensvenskwaldorfförskola.ÖrebroStudiesinEducation35/2012.Örebrouniversitet.Hahn,Herbert:Leikinvakavuudesta.Tampere.Antroposofinentyökeskus1981.Helenius,Aili-Lummelahti,Leena:Leikinkäsikirja.Jyväskylä.PS-kustannus2013.Hüther,Gerald-Quarch,Christoph:RettetdasSpiel.WeilLebenmehralsFunktionierenist.Stuttgart.HanserVerlag2016.Jantunen,Timo:Leikinsyvinolemus.Steinerkasvatus-lehti3/2016,22-23.Kalliala,Marjatta:Leikkiväkuusivuotias.TeoksessaTimoJantunenjaRaijaLautela(toim.),Lapsilähtöinenesiopetus.Helsinki.Tammi2011.Kranich,Ernst-Michael:Kehitysvarhaislapsuudessa-senmerkitysmyöhemmälleelämälle.Steinerkasvatus-lehti4/2005,7-14.Kurppa,Reijo:Koulukypsyysjasenarvioiminenlääkärinnäkökulmasta.TeoksessaTimoJantunenjaRaijaLautela(toim.),Kuningasvuosi.Leikinkulta-aika.Helsinki.Tammi2009.Lautela,Raija:Steinerpäiväkotijavarhaiskasvatus.TeoksessaJarnoPaalasmaa(toim.),Lapsestakäsin.Opetus2000.Jyväskylä.PS-kustannus2011.Lievegoed,B.C.J:EntwicklungsphasendesKindes.Stuttgart.J.Ch.MellingerVerlag1979.Paalasmaa,Jarno:Steinerpedagogiikantausta-ajatukset.TeoksessaJarnoPaalasmaa(toim.),Lapsestakäsin.Opetus2000.Jyväskylä.PS-kustannus2011.Paalasmaa,Jarno:Omassarytmissä.Steinerkoulunideajakäytännönsovellukset.Opetus2000.Jyväskylä.PS-kustannus2009.Rawson,M.-Richter,T.(toim.):Steinerkoulunkansainvälinenopetussuunnitelma.Vantaa.Steinerpedagogiikanseura2006.Steiner,Rudolf:Lapsenkasvatushengentieteenkannalta.Helsinki.Suomenantroposofinenliitto1983.Steiner,Rudolf:DiepädagogischePraxis.Dornach.RudolfSteinerVerlag1991.Steinerkasvatuksenliittory:Steinerpedagoginenesiopetussuunnitelma.Helsinki2015.VanGelder,T:Maailmalöydettävänä.12aistiajahavainnoiminen.Fenomenologia.Helsinki.Snellman-korkeakoulu2006.www.edu.fi-Liikuntawww.iaswece.orgwww.het-imo.netwww.sovittelu.com

Steinerpedagogisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet · Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 5...

Documents

Transcript of Steinerpedagogisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet · Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 5...