Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja...

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja perusteprosessi

25.4.2016

Pia Kola-TorvinenOpetushallitus


Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia

Pojat leikkimässä 1919 Lapsuus 2010 -luvulla

…ja tulevaisuus?


Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012 - 2017

2012 2013 2014 2015 2016 2017

Esi-, perus- ja lisä-opetuksen opsin perusteet

Lukion opsinperusteet

Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet

Taiteen perusopetuksen perusteet

Paikallinen ops

Paikallinen ops

Paikallinen ops

Paikallinen ops

Lukioonvalmistava Paikallinen

ops

Varhaiskasvatus-suunnitelman perusteet Paikallinen

VASU


Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat asiakirjat

200019961994 2010 2014

20031980 2005 2016

5

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

Kasvatus-komitean mietintö; kasvatus-tavoitteet


Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirjaLainsäädännön linjaukset huomioitavaVarhaiskasvatuksen kolme muotoa: päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja muu varhaiskasvatusPerusteissa määrätään:

toteuttamisen keskeisistä sisällöistä, järjestäjien ja huoltajien yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsikohtaisen suunnitelman sisällöstä


Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden merkitys

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ilmentää vallitsevaa ajattelua, tapoja ja

ihanteita, mutta se voi toimia myös niiden muuttajana.


TaustalähtökohtiaMuuttuva maailma

Ympäristö, globalisoituminen,talous, työelämä, teknologia,yhteisöjen monimuotoisuus

Vaikutukset lasten toimintaympäristöihin

Muuttuva osaaminen Laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyysAjattelun ja oppimaan oppimisen taidot, tiedon jäsentäminenOsallistumisen ja vaikuttamisen taidot

Muuttuva oppiminenOppimiskäsitysVertaisoppiminen ja kokonaisuuksien rakentaminenLeikin merkitys oppimiseen

Lapsen muuttuva rooliYhdessä tekeminen, osallistuminenTutkiva ja luova työskentely

Lapsi


Varhaiskasvatussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden

miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita,

toteuttamista…


Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet


VASU2017työskentelyä ohjaavat keskeiset asiakirjat

Varhaiskasvatuslaki (2015)- Perustetyön reunaehdot ja sisältö

Esiopetuksen esiopetussuunnitelman perusteet (2014)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005)

Vasu2017

VASU2017


Varhaiskasvatussuunnitelman tasot ja ohjaavuus

Varhaiskasvatuslaki

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (OPH)

Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat 1.8.2017

Palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti, alueellisesti

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma


VASU2017 keskeisimmät ”kärjet”

Varhaiskasvatuslain 10 tavoitteen toteutuminen Toimintakulttuurin

kehittäminen

Osallisuuden lisääminen

Pedagogiikan ”kirkastaminen”

= Vasu2017 pedagogisena työvälineenä

Varhaiskasvatuksen laadun jäsentäminen

Varhaiskasvatuksen yhdenvertainen

toteutuminen osana elinikäistä kasvun ja oppimisen polkua

Vahva ammatillinen osaaminen – johtaminen

sekä arviointi ja kehittäminen


Jatkumon näkökulmasta

Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessaToimintakulttuurin merkitys – keskiössä kehittyvä toimintakulttuuriVarhaiskasvatuksen yhteiset tavoitteet/oppimisen alueet


Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 1/2

• Laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle

• Suunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet

• Laaditaan yhteistyössä henkilöstön, lapsen ja huoltajan kanssa• laatimiseen voivat osallistua

lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot

• Laadinnasta päiväkodeissa vastaa lastentarhanopettaja


Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa 2/2

kirjataan tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.suunnitelmaa tehtäessä selvitetään ja otetaan huomioon lapsen ja huoltajien näkemykset lapsen varhaiskasvatuksen järjestämisestä.

Lapsen vahvuudetLapsen kiinnostuksen kohteet

Yksilölliset tuen tarpeet


Arvoperusta • Lapsuuden itseisarvo, oikeus hyvään

lapsuuteen• Lapsen etu, oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon

ja suojeluun• Oikeus rakentaa käsitystä itsestään ja

maailmasta omista lähtökohdistaan• Oikeus oppia leikkien ja iloita oppimisesta• Osallisuus ja aktiivinen toimijuus• Lasten ja perheiden sekä kielten, kulttuurien ja

katsomusten moninaisuuden kunnioitus• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus• Kestävään elämäntapaan kasvaminen• Kiusaamisen ja rasismin ehkäisy


Oppimiskäsitys

• Lapsi aktiivisena toimijana.• Lapset oppivat ja omaksuvat

tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa

• Oppiminen on kokonaisvaltaista• Oppimisen lähtökohtana ovat

kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa.

• Opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten elämään ja kokemusmaailmaan.

• Leikin merkitys oppimisessa!


Pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus

Varhaiskasvatus toteutuu kasvattajien, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat eheän kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogiikka perustuu määriteltyyn arvoperustaan, käsitykseen lapsesta, lapsuudesta sekä oppimisesta.Pedagogiikalla tarkoitetaan monitieteiseen, erityisesti kasvatus- ja varhaiskasvatustieteelliseen tietoon perustuvaa, ammatillisesti johdettua ja ammattikasvattajien toteuttamaa suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa lasten kanssa varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoissa ja oppimisympäristöissä. Kasvattajien yhteinen ymmärrys siitä, miten toimimalla lapsen oppiminen ja hyvinvointi parhaiten edistyy.


Kieleen ja kulttuuriin liittyviä näkökohtia

Kieli- ja kulttuuritietoisuus Kulttuurinen moninaisuusKulttuurinen osaaminenKaksikielisyysMonikielisyysLapsen ja perheen kohtaaminen Romanit, saamelaiset, maahanmuuttajat, me muut?


Laaja-alainen osaaminen varhaiskasvatuksessa

Ajattelu ja oppiminen

Tieto ja viestintätek-nologinenosaaminen

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikut-us ja ilmaisu

Itsestä huolehtimi-

nen ja arjen taidot

Moni-lukutaito

Osallistu-minen ja

vaikuttaminen

• Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostama kokonaisuutta.

• Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla.


Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu

Normeista ja toiminnan tavoitteista

Johtamisesta, työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

Yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

Pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

Vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja

oppimisympäristöistä

Toimintakulttuuri - tapa toimia arjessa

Arvoista ja oppimiskäsityksestä


Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen

Monipuoliset työtavatHavainnointi, dokumentointi ja arviointiLeikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenäOppimisen alueet


Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

• Lapselle leikillä on arvo itsessään; ILO, MIELIHYVÄ, RIEMU, YHTEISÖLLISYYS.

• Leikki on lapsen tapa jäsentää ja tutkia maailmaa sekä muodostaa merkityksiä kokemuksistaan.

• Leikki on kasvattajalle mahdollisuus oppia lapsista ja lasten ajattelusta.


Oppimisen alueet Ilmaisun monet muodotmusiikki, kuvataiteet, kädentaidot, suullinen ja kehollinen ilmaisu

Kielten rikas maailmakielellisten taitojen kehitys

Minä ja meidän yhteisömmehistoriallinen, yhteiskunnallinen,eettinen ja katsomuksellinen näkökulma

Tutkin ja toimin ympäristössänimatemaattinen ajattelu, teknologia- ja ympäristökasvatus

Kasvan, liikun ja kehitynliikunta, ravinto, terveys ja turvallisuus

YhteisöllisyysYhteisöllisyys

Laaja-alainen osaaminen

Ajattelu ja oppiminen

Kulttuurinen osaaminen,

vuorovaikutus ja ilmaisu

Monilukutaito

Osallistuminen ja

vaikuttaminen

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Lasten mielenkiinnon kohteet

Varhaiskasvatuksen oppimisen alueet

Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta

Oppimiskokonaisuudet

Leikin

Liikun

Ilmaisen

Opin

Koen

Toimin

Monipuoliset oppimisympäristöt jakehittyvä toimintakulttuuri

Kasvatus, opetus ja hoito

Osallistun

Kuva: Varhaiskasvatuksen pedagoginen kokonaisuus

Tieto- ja viestintä-teknologinen

osaaminen

TTutkin


Lapsen kasvun ja oppimisen tuki -luonnos

Muutokset perustuvat:• tutkimustietoon• varhaiskasvatuslain II vaiheen etenemiseen• tuen selkeyttämiseen ja käytännön työstä saatuihin kokemuksiin• jatkumon näkökulmaan (esiopetus ja perusopetus)

Lähtökohtana on, että varhaiskasvatus itsessään tukee lapsen kehitystä ja oppimista

• Tuki rakentuu yhteisöllisistä ja oppimisympäristöön liittyvistä ratkaisuista sekä lasten yksilöllisin tarpeisiin vastaamisesta

• Tärkeää yhteistyö huoltajien kanssa sekä monialainen yhteistyö• Tukea voidaan antaa osana laadukasta varhaiskasvatusta,

tehostettuna tukena tai erityisenä tukena• Tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan

Arviointi varhaiskasvatuksessaK

AN

SA

LLIN

EN

TA

SO

JÄR

JES

TÄJÄ

TAS

O

YK

SIK

KÖ

TAS

O

YK

SIL

ÖTA

SOKansallinen

arviointi ja seuranta (mm. Karvi, Oph)

Varhais-kasvatuksen järjestämisen, toiminnan ja laadun arviointi

Pedagogisen toiminnan arviointi

Lapsen varhais-kasvatus-suunnitelman toteutumisen arviointi

Asiakirjan arviointi, prosessin arviointi ja tavoitteiden toteutumisen arviointiOsallisuus ja vaikuttaminen

Lakisääteinen arviointi

Vasuun liittyvä arviointi

Lakisääteinen arviointi


Paikalliset suunnitelmat ja prosessit


Prosessin merkitys

Ilman vuorovaikutusta ja yhteistä pohdintaa ei päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseenUudistuksen onnistuminen riippuu paikallisen varhaiskasvatussuunnitelmatyön toteutumisestaMiten prosessissa ovat mukana

– Henkilöstö– Lapset– Huoltajat– Muut yhteistyökumppanit


Varhaiskasvatuksen johtaminen on aina pedagogista johtamista

Varhaiskasvatuksen tehtävä on pedagoginen; tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointiaVarhaiskasvatuksen toimintaa koskevat ratkaisut on tehtävä siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla edistävät perustehtävän toteutumistaVarhaiskasvatuksen toimintaa koskevien ratkaisujen tekeminen on johdon vastuulla


Pedagoginen johtajuus on jatkuvan muutoksen ja oppimisen johtamista

Johtajuutta, joka• ilmaisee toiminnan moraalisen merkityksen ja päämäärän• ymmärtää muutosprosessin luonteen• luo ja tukee yhteisöä luomaan monipuolisia yhteistyösuhteita• tuottaa ja pitää huolta yhteisön kyvystä tuottaa ja jakaa tietoa• luo toimintaa yhteneväisyyttä ja johdonmukaisuutta

Johtajuutta, joka välittää• energiaa• innostusta• toivoa


Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Yhteinen tulkinta varhaiskasvatuksen tehtävästä ja tavoitteista suhteessa• lasten tarpeisiin• ympäristön tarpeisiin ja mahdollisuuksiin• tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin• kunnan linjauksiin• valtakunnallisiin normeihin

Kysymykset• Mikä on varhaiskasvatuksen perustehtävä ja yhteisen työn

päämäärä?• Mikä on johtamistehtävän merkitys ja työn päämäärä?


Johtamisen työkalut

Koko varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi; tavoitteet, toimintakulttuuri, yhteistyöSelkeiden tavoitteiden/odotusten määrittely, delegointiSisäiset työkäytänteet ja yhteistoiminnallisuusArviointi- ja tutkimustiedon hankkiminen ja yhteinen käsittelyKoulutus ja opitun yhteinen prosessointiTyöpari, vierailut, yhteistyöverkostotToiminnan säännöllinen arviointi ja ”arviointilukutaidon” kehittäminen


Yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden luominen

Suunnan ja mielekkyyden säilyttäminen koko yhteisössä on tärkeää matkan aikanaKysymykset• miten hyödyntää muutostilanteita ja rajapintoja uusien

ideoiden tuottamiseen• miten pitää huolta jaksamisesta jatkuvassa muutoksessa

ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa?• miten hyväksyä se, että muutoksessa asioihin on

harvoihin helppoja vastauksia?


Paikallisen laadintaprosessin organisointi ja toteutus

Pedagogisen johtamisen vahvistaminenYhteistyön rakentaminenTyön rytmittäminenTyön resurssointiFokuksen pitäminen tavoitteissaVasu-työn merkitys muuhun kehittämiseen


Mahdollisia keskusteluteemoja

Miten maailma on muuttunut siitä, kun edellinen Vasun perusteet on laadittu?Mikä muutoksessa on ollut olennaista varhaiskasvatuksen kannalta?Millaista osaamista lapset tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa?Mistä syntyy hyvä kasvu ja oppiminen? Toimimmeko niin?Mitä meille merkitsevät varhaiskasvatuslain 10 tavoitetta?


Myönteisiä tunteita ja pystyvyyden kokemuksia

Lapsi on tyytyväinen itseensä ja hänellä on ystäviä.Varhaiskasvattaja löytää työstään merkityksellisyyttä, tuntee omat vahvuutensa ja kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä.Lapsiryhmä voi hyvin, koska jokainen sen jäsen on yhtä tärkeä, tuntee kuuluvansa joukkoon ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. Yhteisössä arvostetaan toisia, koetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vaalitaan myönteisyyttä.


Johtamista tarvitaan

Aloittakaa riittävän ajoissa pohjaa luova keskusteluTutkikaa erilaiset yhteistyömahdollisuudetMiten luodaan työlle myönteinen ilmapiiri ja turvataan eri tahojen osallistuminenKokonaiskuvan hahmottaminen uudistuksen merkityksestä ja tavoitteistaPyrkikää pitämään huoli paikallisen laadinnan hyvästä organisoinnista ja toteutuksesta


Ja sitten kun paikallinen vasu on valmis

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja...

Documents

Transcript of Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja...