Viestejä Turunkristillisestä

opistosta

Marraskuu 2012

pitää opiskelijoiden puoltaTurun kristillisellä opistolla toimiva opistoneuvosto ylläpitää omalta osaltaan opiskelijoiden viihtyvyyt-tä opintojen aikana. Neuvosto tuo esiin opiskeli-joiden näkökulmia, ja tänä vuonna 33 jäsentä on valittu edustamaan opiston satoja opiskelijoita.

– Haluaisin nostaa esille erään asian, josta olemme keskustelleet luokassa, aloittaa eräs opistoneu-voston jäsen keskiviikkona 10.10. järjestetyssä kokouksessa. Sihteeri Saana Siljamäki naputtaa muistiin läpikäytäviä asioita, ja kaikki pai-kalla olevat jäsenet kuuntelevat pu-hujaa tarkkaavaisesti.

Opistoneuvosto valvoo oppis-kelijoiden etua Turun kristillisel-lä opistolla. Neuvosto kokoon-tuu säännöllisesti keskustelemaan muun muassa ajankohtaisista asi-oista ja epäkohdista, jotka oppilaat ovat tuoneet esiin.

– On tärkeää saada oppilaiden ääni kuuluville, sillä ilman oppilai-ta ei opistoa olisi, opistoneuvoston puheenjohtaja Joakim Turunen muistuttaa.

Opistoneuvoston tehtäviin kuu-luu lisäksi muun muassa opiston si-säisen yhteistyön kehittäminen, tie-dotustoiminan edistäminen ja opis-ton yhteisten tilaisuuksien järjestä-minen. Tällainen tilaisuus on esi-merkiksi lokakuun lopulla järjes-tettävä kansainvälisyyspäivä, jo-hon neuvoston jäsenet järjestävät toimintaa muille opiskelijoille. Päi-vän ohjelmassa on opiskelijoiden vetämät viittomakielinen paja, so-malin ja italian kielen opetus sekä venäläinen laulupaja.

Jäsenten valintaOpistoneuvostoon valitaan joka

lukukausi yksi opettajakunnan, yk-si henkilökunnan ja yksi opiskelija-kunnan edustaja jokaisesta opetus-ryhmästä. Samalla heille valitaan

varajäsenet. Opiskelijavalinnat teh-dään linjavastaavan johdolla ryh-män keskuudessa.

Vaikka opistoneuvoston jäsenet valitaan puolen vuoden välein, osa heistä jatkaa jäsenyyttään kokonai-sen lukuvuoden verran. Neuvos-to valitsee itse keskuudestaan pu-heenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjan tarkastajat ja rahastonhoitajan.

Linkki johtoryhmäänOpiskelijat voivat jättää opisto-

neuvoston jäsenille viestejä vas-taanoton vieressä olevaan laatik-koon. Toisinaan opiskelijat kerto-vat opistoneuvoston jäsenille asi-oista, jotka häiritsevät tai huoles-tuttavat heitä opistolla.

– Itse olen tarttunut tupakointi-kysymykseen. Pyrkimyksemme on, että tupakoitaisiin ainoastaan opis-toalueen ulkopuolisissa katoksissa, Joakim pohtii.

– Tätä onkin noudatettu ainakin kurssirakennuksen puolella mieles-

täni hyvin.Neuvostolla on myös oikeus vie-

dä asioita tarvittaessa suoraan joh-toryhmälle. Tällaisia asioita tulee kuitenkin esiin harvoin.

– Joskus saamme tietenkin vies-tejä, joihin emme suoraan voi vai-kuttaa. Eräässä viestissä meille kerrottiin, että opiston tiloissa oli kylmä. Jokainen viesti otetaan toki huomioon, ja yritämme auttaa parhaamme mukaan. Tässäkin tapauksessa kävin juttelemassa huoltomiehen kanssa asiasta. Jos emme itse pysty tekemään asialle mitään, niin ainakin viemme tiedon eteenpäin, Joakim kertoo.

Opistoneuvoston jäsenille voi kertoa ajatuksistaan myös kasvo-tusten. Joka luokalta on valittu yksi edustaja, joka vie tarvittaessa opis-kelijoiden keskuudessa nousseet asiat neuvoston eteen.

Jäsenet syksyllä 2012Neuvoston jäseniä ja varajäseniä

syksyllä 2012 ovat Noorullah Hos-

seini (PEVA2), Katja-Maria Vuori (LO12), Nino Kraemer (PE2), Tuula Haila (LO10), Anniina Nie-minen (LO10), Jenni Rantomaa (VO10), Milla Virala (KIVET12), Natalie Helenius (VO10), Joakim Turunen (VO11), Somajeh Taheri (SUOKI2B), Julia Bouirmane (LÄÄKIS), Benjamin Roozbehan (PE3), Anna Kyrönlahti (PE3), Aila Aarnio (OIKIS), Zahra Shir-del (PE1), Azadeh Shirdel (PE1), Saana Siljamäki (VO12), Bonaven-ture Kouassi (PEVA2), Ekwa Traci Aratah (PEVA1), Ada Lindholm (VK), Eero Ruohola (PE2), Miikka Hietanen (LÄÄKIS), Mikaela Merilä (LO11), Mahdi Yusuf Ali (SUOKI2B), Taru Sandelin-Kari-salmi (KAITO12), Noora Kurki-lahti (KIVET12), Mohamed Sulih Sahrawi (PEVA1), Heidi Rindell (ALO12), Terhi Männikkö (VO12), Mevan Birifki (SUOKI1A), Urpu Söderholm (KAITO12), Hawnaz Abdullah (KIRJO12) ja Asho Muhidin Mahamed (KIRJO12).

Opistoneuvosto kokoontuu joka keskiviikko ruokavälitunnilla kirjaston työskentelytilassa.

Katriina MäkeläOpistoneuvosto

Katselen pöydälläni kukkivaa saintpauli-aa. Se on päässyt elämän alkuun ja ilahdut-taa minua kukillaan. Olen kasvattanut sen lehtipistokkaasta niin kuin monta muutakin aiemmin. Viime kevään pistokkaista kaik-ki muut lähtivät vauhdilla kasvuun, mutta tämä yksi tuntui pysähtyneen kasvussaan, vain pari kolme kynnen kokoista lehteä. Mullanvaihdon aikaan toisilla oli jo mon-ta suurta lehteä, mutta tämä pieni alku oli entisellään. Se oli kuitenkin vihreä ja osoit-ti näin elämän merkkejä. Niinpä siirsin sen altakasteluruukkuun, kuten toisetkin tai-met. Siinä se pysyi samanlaisena päivästä toiseen. Lehdet kasvoivat vähän, mutta uu-sia ei tullut. Ajattelin, että se kuolee ennen pitkää ja tökkäsin viereen kiinanruusun ok-san. Ja kuinka ollakaan, molemmat alkoi-vat kasvaa.

Monet Meistä ovat kokeneet elämässään sa-manlaisen tilanteen: elämä ei oikein pääse

alkuun. Ovi ei aukene siihen opiskelupaik-kaan, josta on haaveillut. Työpaikka, johon haki, menee jollekin toiselle. Ongelmat tun-tuvat kasautuvan. Jaksaako vielä venyä jo-honkin? Sitten jokin pieni asia, jonkun ih-misen kohtaaminen, jokin sana, tai vaikkapa vuosi kansanopistossa, alkaa avata solmuja.Hengellisessä elämässäkin voi meille tul-la kasvuongelmia. Raamatun sana jää vain yhdeksi tekstiksi muiden tekstien joukossa eikä pääse antamaan meille elämää uudis-tavaa voimaansa. Meille on tarjolla erilai-sia korvikkeita, joista luvataan monenlaista hyvää, mutta lopulta vievät vain epäjuma-lanpalvelukseen. Niin kuin lapsia kiinnos-tavat karkit enemmän kuin terveellinen ruo-ka, niin mekin usein etsimme vain sitä, mikä ei ravitse ja maksamme suuren hinnan siitä.

KasvuKivuissaMMe saaMMe muistaa sanan Herran palvelijasta: ”Särjettyä ruokoa hän ei muserra ja heikosti palavaa liekkiä hän

ei sammuta”.

KuolleenMeren alueella oli muutama vuo-si sitten pitkän tauon jälkeen runsaat vesi-sateet. Siellä nähtiin sellaisten kasvien sie-menten itäneen ja kasvien alkaneen kasvaa, joita ei ollut nähty sataan vuoteen. Niin kuin vesisade erämaassa vaikuttaa Jumalan Pyhä Henki sanansa kautta elämässämme. Pieta-ri kehottaakin kirjeessään (1 Piet. 2) meitä tavoittelemaan puhdasta sanan maitoa, että sen ravitsemina kasvaisimme pelastukseen.

Raili Kauhaniemimatemaattisten aineiden opettaja

Kyselevä mieliPieni laPsi voi olla väsymätön kyselijä. Mitä ja miksi –kysymyk-set seuraavat toisiaan, vastaaminen puolestaan voi olla jopa her-moille käyvän vaikeaa. Joko kysymyksiä on niin paljon tai ne ovat oikeasti myös vaikeita. Usein sekä että.

KyselyiKä on tärkeä vaihe. Lapsen oppimistavoissa ja -innossa voi olla vanhemmille paljon omaksuttavaa. Uteliaisuus ja kysele-vä mieli ovat lyömättömän hyvä yhdistelmä uuden oppimisessa.

Hyvä opettaja ohjaa opiskelijaa enemmän kysymyksillä kuin val-miilla vastauksilla. Opiskelu on tiedon hankintaa ja kokonaisuuk-sien hahmottamista, vaihtoehtojen ja ratkaisujen etsintää. Oikeat kysymykset vievät opiskelua eteenpäin. Kysymykset voivat ohja-ta myös dialogiseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Yhdessä syntyy sekä enemmän kysymyksiä että vastausmahdollisuuksia.

* * *Herännäisyydessä, oPiston taustayhteisössä, on pidetty kyselyä valmiita vastauksia parempana vaihtoehtona myös uskoa koske-vissa asioissa. Valmiit vastaukset tuntuvat helposti holhoavilta ja lamaannuttavilta. Kysymykset kutsuvat vuorovaikutukseen, niihin sisältyy luottamusta ja kannustusta pohdiskeluun ja etsintään. Hy-vät kysymykset eivät lyö seinää vasten eivätkä vaadi yhtä oikeaa vastausta.

Kyselevällä mielellä on herännäisyydessä voitu tarkoittaa itse-tutkistelua ja oman elämän suunnan miettimistä. Kysely merkitsee myös Jumalan ja hänen tekojensa ihmettelyä ja niiden merkityk-sen pohdintaa. Ihminen voi tuntea olevansa ihan metsässä tai pi-mennossa, Jumalaa vailla, mutta silloinkin kysely ohjaa eteenpäin. Jumala on läsnä jo kysymyksis-sä eikä vasta niissä lauseissa tai kokemuksissa, jotka tuntuvat vastauksilta.

* * *Herättäjä-yHdistys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhla-vuoden merkeissä opistolla jär-jestetään 17. marraskuuta Suku-polvet lyövät kättä –seminaari, johon kaikki ovat tervetulleita. Silloin kysellään yhdessä, mi-tä herännäisyys merkitsee tällä vuosisadalla. (Takasivulla seminaarista lisätietoa ja ilmoittautumisoh-je.)

Pieni kukka

Pääkirjoitus

Palstan nimi tulee Ukko-Paavon eli Paavo Ruotsalaisen käyttämästä ilmaisusta. Hänen mukaansa ihmistä ei pidä komentaa Jumalan puoleen. Häntä tulee lempeästi kutsua ja ojentaa kättä, ”pikottaa”, kuten arkaa lammasta houkutellaan.Pikottaen

2

Tapani Rantalarehtori

Pidän viittomasta ”mahdollisuus”. Paitsi että se on suoritettuna vahvan ja voimakkaan oloinen viit-toma, se on käsitteenä hyvin positiivinen. Se liittyy vahvasti myös tärkeinä pitämiini asioihin eli osal-lisuuteen, yhdenvertaisuuteen, voimaantumiseen ja valtaistumiseen. Ne ovat asioita, joihin tiivistyy kaikki opistolla tehty yli 40-vuotinen työ viittoma-kielen ja viittomakielisten ihmisten parissa. Se työ alkoi 1970-luvulla kuurojen jatko-opetuksena ja sen myötä kehitettiin alan ammatillista koulutusta – ensin viittomakielen tulkkien ja sittemmin viittomakielen ohjaajien koulutusta, joka sekin on jo 10-vuotisjuh-laansa viettänyt.

yHdenvertaisuus ja osallisuus kaikilla elämän alueilla kuuluvat jokaisen ihmisen perusoikeuk-siin. Mahdollisuus niihin voimaannuttaa ihmistä. Voimaantunut ihminen luottaa omiin vaikutusmah-dollisuuksiinsa ja hänen itsemääräämisoikeutensa lisääntyy. Hän on yhteisönsä täysivaltainen jäsen, valtaistunut. Hänestä heijastuu myönteisyys, joka on yhteydessä hyväksyvään ja luottamukselliseen ilma-piiriin sekä arvostuksen kokemiseen. Voimaantumi-nen ei liity vain vammaisuuteen, vaan myös kieli- ja kulttuurivähemmistöryhmiin, syrjäytyneisiin tai vaikkapa eläkeikäisiin ja lapsiin. Esimerkiksi vam-maisen ihmisen kohdalla päätäntävalta ja vastuu siir-tyvät voimaantumisen myötä hänelle itselleen niin, ettei hän ole passiivinen toimenpiteiden kohde. Voi-maantumisen tunne syntyy henkilössä itsessään ja sen syntymistä voi tukea antamalla sille mahdollisuus.

yKsi osallisuutta, yhdenvertaisuutta, voimaantu-mista ja valtaistumista edistävä asia on mahdollisuus kommunikointiin ja vuorovaikutukseen. Tämä voi tapahtua kielen tai vaikkapa eleiden, koskettamisen, kuvien tai piirtämisen avulla. Viittomakielen ohjaa-jien koulutusta on kehitetty määrätietoisesti laaja-alaisen kommunikoinnin ammattilaisuuden suuntaan. Suomalaisen viittomakielen taidon ohella he hallitse-vat erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommuni-kointikeinoja ja ohjaavat asiakkaitaan näiden taitojen oppimisessa.

viittomaKielisessä yHteisössä on tehty pitkään määrätietoista työtä voimaantumisen ja valtaistumi-sen edistämiseksi. Viittomakielisten ihmisten tilanne ja mahdollisuudet ovat tämän päivän Suomessa hyvin erilaiset verrattuna 1970-luvun tilanteeseen. Suoma-laisen viittomakielen käyttäjien oikeudet turvattiin perustuslaissa 1990-luvulla, viittomakielen tutki-musta tehdään yliopistotasolla ja viittomakieliset pal-

”Mahdollisuus ja osallisuus”velut ovat kehittyneet. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa on ehdokkaana 11 viittomakielistä henkilöä eri puo-lilla Suomea. Monet viralliset tahot kuten eduskunta, Kela ja sisäasiainministeriön pelastustoimi ovat tuot-taneet viittomakielistä materiaalia verkkosivuilleen tiedonsaannin tueksi. Viittomakielinen kirkkokäsikir-jatyö etenee. Suomalainen viittomakielinen rap-artisti Signmark on saavuttanut kuuluisuutta muun muassa euroviisuehdokkaana.

myös oPiston viittomakieliyksikössä on pyritty edistämään osallisuutta erilaisin toimin. Olemme muun muassa kehittäneet kursseja ja koulutuksia viit-tomakieleen ja muunlaiseen kommunikointiin liittyen, olemme mukana lukuisissa alan luottamustehtävissä vaikuttamassa ja pyrimme kouluttamaan laadukkaasti hyviä viittomakieli- ja kommunikaatioalan ammatti-laisia. Meitä ohjaavat vahva tunne ja tieto siitä, että oikeus käyttää omaa kieltään ja yleensäkin oikeus kommunikointiin mahdollistavat osallisuuden.

Tiina Haaksilahtiviittomakieliyksikön koulutusvastaava

3

Turun kristillisen opiston perusope-tukseen valmistavan opetuksen opetus-suunnitelmassa sanotaan:

”Mediakasvatusopintojen tavoitteena on opettaa maahanmuuttajille käytän-nönläheisesti tieto- ja viestintätekniikan taitoja ja mediataitoja. Opiskelijoille annetaan valmiuksia toimia verkossa sosiaalisesti, kriittisesti, luovasti ja eettisesti. Opiskelija oppii ymmärtä-mään sosiaalisen median roolin yhteis-kunnassa. Samalla opintojakso tukee suomen kielen suullisen ja kirjallisen ilmaisun sekä tarinankerronnan taitojen kehittymistä. Oman elämänkerrallisen tarinan kertomisen kautta kurssi antaa välineitä oman kulttuurisen taustan ja identiteetin, suomalaisen kulttuurin sekä kulttuuristen erojen pohdintaan.

Kurssilla käsitellään digitaalisen tari-nankerronnan sovellusmahdollisuuksia, digitaalisen tarinan elementtejä, oman tarinan aiheen ja näkökulman ideointia, tarinan kirjoittamista, valokuvaamista ja tarinan kuvittamista, kertojan äänen

tallentamista ja taustaäänien käyttöä sekä editointia videoeditointiohjel-malla.”

Syksyllä 2012 osalla perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijoilla oli mediakasvatusta valinnaisaineena. Kurs-sin alussa käytiin läpi sääntöjä tekijänoi-keuksista ja keskusteltiin nettietiketistä. Suurin osa kurssista kului kuitenkin oman digitaalisen tarinan tekemiseen. Digitarina on lyhyt tarina, jossa yhdiste-tään teksti, kuva ja ääni niin, että loppu-tuloksena on lyhyt video. Video kertoo opiskelijalle tärkeästä ihmisetä, paikasta tai tapahtumasta ja on pituudeltaan 2–4 minuuttia.

Ensin kirjoitetaan teksti ja kun teksti on valmis, se nauhoitetaan. Seuraavaksi otetaan omia valokuvia tai kuvia inter-netistä ja valitaan sopivimmat kuvat tarinaan. Opiskelija tutustuu interne-tissä oleviin kuvasivustoihin ja löytää ne sivut, joista saa luvalla ladata kuvia omaan käyttöön. Elokuvaohjelman avulla kuvia muokataan ja järjestetään

ja sovitetaan ääniraitaan sopivaksi. Kun kuvat ja ääni on yhdistetty, voi halutes-saan vielä laittaa elokuvaan taustamu-siikin. Opiskelija voi hakea musiikkia internetistä, luvallisilta sivuilta.

Opiskelijoiden tekemiin digitaalisiin tarinoihin voi käydä tutustumassa sivulla http://dstfinland.ning.com/. Sivustolta voit myös lukea lisätietoa digitaalisesta tarinankerronnasta.

Teksti: Eva Lönnback Kuva: Thy Le Phan Minh

Mediataitoja ja digitaalisia tarinoita

Opiskelijoiden ajatuksia kurssista

”Kurssi oli tosi mielenkiintoinen ja olen oppi-nut paljon asioita. Minä kirjoitin minun elämänta-rinan ja siihen laitettiin ääni ja kuvia.”

Abdullahi

”Kurssi oli kiinnostava ja hyödyllinen. Minä tein lyhyen elokuvan lomastani Vietnamissa. Opin tekemään elokuvan valokuvista ja opin myös lisäämään musiikkia elokuvaan.”

Thy

”Mediakasvatus on erinomainen aine ja opin monia eri asioita. Opin esimerkiksi tekemään videon, etsin internetistä kuvia ja musiikkia ja harjoittelen kirjoittamista. Kurssilla harjoittelen myös puhumista ja käytän uusia atk-sanoja, mikä on minun mielestäni tosi hyvä.”

Liban

”Tällä kurssilla kirjoitin tarinan ja nauhoitin sen. Sen jälkeen teen kuvista tarinan ja laitan siihen musiikkia. Minä opin millaista musiikkia ja millaisia kuvia voin laittaa ja mistä löydän kuvia.”

Laylo

”Oli mielenkiintoinen kurssi, jossa opiskeltiin mm. kuvan käsittelyä ja äänen muokkaamista. Puhuin menneisyydestäni, kerroin elämästäni ja missä olen syntynyt. Sen jälkeen kerroin siitä, kun tulin tähän maahan ja kohtasin erilaisen elä-mäntavan, jota en ollut ennen kokenut.”

Warsame

”Mediakasvatus on kurssi, joka auttaa meitä, jos haluamme julkaista oman videon tai vies-tin median kautta. Ensin kirjoitin oman tarinan kokemuksistani Suomessa. Seuraavaksi valit-sin valokuvia ja järjestin ne sen mukaan, kun olen äänittänyt oman ääneni tarinan kertojaksi. Lopuksi valitsin musiikin. Kurssilla tekemäni tarina auttaa minua ymmärtämään mistä tulen ja missä olen nyt.”

Julie

Kiusaaminen kuriin – mutta millä keinoin?Tiistaina 2.10. opiston suuressa auditoriossa jär-

jestettiin seminaari, jossa keskusteltiin kiusaamisesta ja sen vaikutuksesta opiskelun sekä elämään. Puhu-taan kiusaamisesta -seminaarissa osallistujat pääsi-vät kuuntelemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan muun muassa siitä, mitä kiusaaminen on ja miten sen voi tunnistaa. Seminaarin ensimmäisenä päivänä la-valle astuivat erikoistutkija Niina Junttila Turun yli-opistolta ja KT Päivi Hamarus Keski-Suomen Ely-keskukselta. Kuulijoina oli niin opiskelijoita, henki-lökuntaa kuin ulkopuolisia ammattilaisia.

Opistolla kiusaaminen otetaan vakavasti, ja siihen pyritään puuttumaan heti.

– Opiskelijoilla tulee olla turvallinen oppimisyh-teisö. Meillä on kiusaamiseen nollatoleranssi, rehto-ri Tapani Rantala painottaa.

Samoilla linjoilla on myös perusopetusvastaava Tiina Naski. Hän kertoo, että muun muassa tois-ta kiusaaviin katseisiin, ilmeisiin ja eleisiin puutu-taan jo alkumetreillä. Tieto tapahtumista voi tulla linjavastaavien tietoon opiskelijoiden, opettajien tai muun henkilökunnan kautta.

– Meillä on onneksi yhteisöllinen työ- ja opiske-luympäristö, joten kiusaamiseen on helppo puuttua, Tiina kiittelee.

Kaikki eivät kuitenkaan halua kertoa kiusaami-sesta suullisesti. Tästä syystä opistolla tehdään työ-rauhakyselyitä ja pyydetään kurssipalautetta, joissa tarjotaan keino kertoa mahdollisesta kiusaamisesta

kirjallisesti.– Täytyy kuitenkin muistaa, että aina kiusaami-

nen ei ole tahallista. Toisinaan se on ajattelemat-tomuutta. Silti kaikki kiusaamiseksi koettu on hy-vä tuoda esiin linjavastaavalle tai muulle henkilö-kunnan jäsenelle.

Jos opiskelija havaitsee ympärillään kiusaamis-ta tai kokee itse tulevansa kiusatuksi, hänen tuli-si puhua asiasta aikuiselle joko kotona tai koulus-sa. Tiina kehottaa opiskelijoita myös arvostamaan itseään.

– On tärkeää, ettei vain hiljaa hyväksy kiusaa-mista. Kenenkään ei tarvitse hyväksyä esimerkiksi epämieluisaa nimittelyä. Jos on tarpeeksi rohkea, voi toki itsekin puolustaa kiusattua. Kiusaajaa ei kuitenkaan tarvitse kohdata itse, vaan asia on hy-vä aina käsitellä yhdessä

Puhutaan kiusaamisesta -seminaarin toinen päi-vä järjestettiin tiistaina 30.10.

Katriina Mäkelä

Kun sanat eivät riitäViitottua viestintää meillä ja muualla

Viittomakielellä on opistolla jo pitkät perinteet. Niiden noin neljänkymmenen vuoden aikana, kun viitomakieltä on opistolla opetettu, meiltä on valmistunut satoja viitto-makielen taitajia. Nykyisin yleistyvistä sisäkorvaistutteista huolimatta viittomakieli on edelleen monen suomalaisen äidinkieli.

Viittomakieltä opit olemalla kuuron kanssa, ja sen oppi-minen on yhtä helppoa tai vaikeaa kuin minkä tahansa muun kielen oppiminen. Turussa on 126 vuotta vanha kuurojen yhdistys, jonka toimitila sijaitsee Läntisellä Pitkäkadulla. Yhdistys järjestää keskiviikkoisin mahdollisuuksia tutustua kuurojen maailmaan kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä voi opiskella harrastuksena tai vaikka ammatiksi asti. Turun kristillisen opiston lisäksi viittomakielen kursseja järjes-tetään muun muassa Jyväskylän yliopistolla ja Kuurojen kansanopistolla Helsingissä. Viittomakielen ohjauksen perustutkinto ja viittomakielentulkin perustutkinto tarjoavat tutkintoon johtavaa opetusta, Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa maisterin tutkinto tai tehdä väitöstutkimus suoma-laisessa viittomakielessä.

Viittomakielisistä ja viittomakielestä pähkinänkuoressa

Kuurot määrittelevät itseään eri näkökulmista, mutta ensisijaisesti kieli- ja kulttuurivähemmistönä, viittomakie-lisinä. Viittomakielisillä on yhteiset kokemukset vähem-mistökielisinä sekä yhteinen historia ja elämäntapa, jotka sitovat viittomakielisiä yhteen.

Vuosittain Suomessa syntyy 25–30 kuuroa, eli arviolta noin 0,8 promillea väestöstä syntyy kuurona. Kuurous voi johtua perinnöllisyydestä tai raskauden aikaisista kompli-kaatioista, mutta se voi olla myös seuraus sairaudesta tai onnettomuudesta. Vielä silloin tällöin törmää vanhaan kuu-romykkä-termiin. Nykyajan kielenkäytöstä se on kuitenkin poistunut.

Viittomakieli kristillisellä opistollaViittomakielisen ohjauksen perustutkintoViittomakielen ohjaajat työskentelevät päiväkodeissa, kou-

luissa ja asumispalveluyksiköissä tai laitoksissa. He osaavat ohjata henkilöitä, jotka käyttävät viittomakieltä tai joilla on erityisen tuen tarpeita erityisesti kommunikoinnissa. Heidän koulutukseensa kuuluu mm. suomalaisen viittomakielen opintoja, erilaisten puhetta tukevien ja korvaavien kommu-nikointikeinojen opintoja (esimerkiksi kuvakommunikaatio, piirtäminen, tukiviittomat, viitottu puhe) sekä ohjaamiseen, avustamiseen, kasvuun ja kehittymiseen liittyviä opintoja. Opittuja taitoja harjoitellaan käytännössä työssäoppimisjak-soilla toisena ja kolmantena opiskeluvuotena. Viittomakie-len ohjaajien työllisyys ja sijoittuminen jatko-opintoihin ovat hyvät.

Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi -linjaSyyslukukauden kestävällä linjalla opiskellaan pääasiassa

suomalaista viittomakieltä, joitakin puhetta tukevia ja korvaa-via kommunikointikeinoja ja näiden käyttäjäryhmiin liittyviä asioita. Opiskelijoiden tähtäimessä ovat usein viittomakielen ohjaajan, viittomakielen tulkin, terapia-alan, kasvatusalan tai opetusalan opinnot. Mukana on myös työntekijöitä, jotka päi-vittävät ja täydentävät osaamistaan.

Viittomakielen jatkolinjaLinja on 10 opintoviikon laajuinen ja se järjestetään kevät-

lukukaudella. Pääosa opiskelijoista on suorittanut Viittoma-kieli- ja visuaalinen kommunikointi-linjan opinnot. Jatkolinjan opinnot keskittyvät viittomakieleen ja kuurojen kulttuuriin. Yhteä tähtäimenä on valtakunnallisen viittomakielen keskita-son tentin suorittaminen.

Teksti: Jaana Keski-Levijoki ja Tiina Haaksilahti Kuvat: Katriina Mäkelä

4

Opiskelijat Helena Seeve (vas.) ja Elina Herttolin auttavat Usko Paavolaa oman heijastimen askartelussa opistolla järjestetyssä kuurojen eläkeläisten tapahtumassa.

55

hyvää huomenta hyvää päivää

kiitos

anteeksi

hyvää iltaa

hyvää yötä

näkemiin viittoa

Viittomakuvat: Elina Vanninen ja Kalevi Puistolinna, Papunet, www.papunet.net

Sormiaakkoset

A B C D

E F G H I

J K L

RQPO

NM

S

T U V W

Y Z Å Ä Ö

X

Kuurojen Liitto ry

Viittomakielisen kohtaaminen Tule nähdyksi!• Ota rennosti, kun tapaat viittomakielisen kuuron! Katso

suoraan häntä kohti, sillä katsekontakti on kuurolle tärkeä. Huomion kiinnittämiseksi voit heilauttaa kättäsi tai taputtaa kevyesti olkapäälle. Huutaminen on turhaa.

• Jos et osaa viittoa, voit keskustella kuuron henkilön kanssa kirjoittamalla esimerkiksi kännykkään. Yhteyden-pito viittomakielisen kanssa käy helpommin tekstivies-teillä tai sähköpostilla.

• Viittomakielisellä kuurolla on oikeus käyttää tulkkipal-velua. Viittomakielen tulkki on kielenkääntäjä, joka ei avusta eikä hoida asioita asiakkaansa puolesta.

Jaana Keski-Levijoki

Tiesitkö, että...• Viittomakieli on äidinkieli noin 4 000 – 5 000 kuurolle Suomessa. Suomen-

ruotsalaisia viittomakielisiä maassamme on noin 300.• Noin 10 000 kuulevaa suomalaista käyttää viittomakieltä äidinkielenään,

toisena kielenään tai vieraana kielenä.• Maailmassa on satoja eri viittomakieliä. Vastoin yleistä käsitystä viittoma-

kieli ei ole kansainvälistä.• Suomen ensimmäisessä Porvooseen vuonna 1846 perustetussa kuurojen-

koulussa opetuskielenä oli aluksi ruotsalainen viittomakieli, josta pian eriytyi kaksi kieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.Kuva: Katriina Mäkelä

6

Äidin istuu ja katsee hellästi sylissään ui-nuvaa vauvaa. Äidin jalkoja vasten no-jailevat kaksi pientä poikaa. Äiti ja lapset muodostavat intensiivisen, levollisuutta ja ajattomuutta huokuvan ryhmän.

Pronssisen teoksen lahjoitti opistolle enti-nen opiskelija, sittemmin opiston uskolli-nen ystävä ja hallituksen pitkäaikainen jä-sen Pauli Lehti. Teokseen sisältyy omakoh-tainen, surullinen tarina.

Turkuun saapunut opiskelijanuorukainen tutustui nuoreen naiseen, opiskelutoveriin-sa. He rakastuivat ja menivät naimisiin. Aikanaan odotettiin suurta tapahtumaa, esikoisen syntymää. Mutta syntynyt poi-kalapsi menehtyi kahden kuukauden ikäi-senä harvinaiseen lastensairauteen.

Vanhemmat kamppailivat surussaan, mut-ta toivo terveestä lapsesta voitti vihdoin. Parin vuoden kuluttua he elivät onnellisen odotuksen aikaa.Syntyi jälleen poika, jon-ka sanottiin olevan terve. Mutta pian herä-sivät epäilyt. Kädet ja jalat eivät liikkuneet normaalisti. Sairaus ilmeni lihasten hal-vaantumisena. Isä ja äiti joutuivat saatte-lemaan alle vuoden ikäisen poikansa kirk-komaalle.

– Synkkänä marraskuun päivänä laskim-me pienen arkun toisen viereen kirkko-maalla, kirjoitti Sinikka Lehti kirjassa Mi-ten sen kestin.

– Yhtä pimeältä tuntui sydämessä, ainoa valonsäde oli tämä: ”Nyt tallella on lapsi luona Herran.”

Kului neljä vuotta. Pariskunta sai terveen tytön. Ilo täytti kodin.

Sitten syntyi neljäs lapsi, tyttö. Mutta seit-semän kuukautta myöhemmin hänet las-kettiin kirkkomaalle veljiensä viereen. Sa-ma sairaus vei tämänkin pienen. Isä, äiti ja terve Riikka-tyttö elivät yhdessä – kun-nes äiti sairastui ja seurasi lapsiaan kirk-komaahan.

Pauli Lehti teetti Äiti ja lapset -patsaan vaimonsa ja lastensa muistoksi. Turun kristillisen opiston sisäpihalla se muistut-taa siitä, mitä Sinikka Lehti kirjoitti:

– Kotimme juhlavirtenä on usein ollut niin ilo- kuin surujuhlassakin virsi 129, ”Oi Jeesus kiitos nimellesi Sun”. Tämä virsi on täynnä ylösnousemususkoa.

Silmät auki – bongaa taidetta!Anu Matilainen: Äiti ja lapset Pronssi | 1985 | Turun kristillisen opiston säätiö

Sarjassa tutustutaan opiston tiloissa oleviin Turun kristillisen opiston säätiön sekä E.W. Ponkalan Säätiön taidekokoelmiin. Jutun teksti on cd-rom -levyltä Taiteen ystävän opisto – taidetta Turun kristillisessä opistossa (Turku 2004).

Outi Lehtinen on toiminut Turun kristillisen opiston musiikinopettajana vuodesta 1997 ja musiikin lehtorina vuodesta 2001. Hän on koulutukseltaan musiikkipedagogi ja kirkkomuusikko. Hän aloitti musiikkiterapeutin opinnot vuonna 2009 ja on valmistumassa ensi keväänä musiikki-terapeutiksi Turun taideakatemiasta. Musiikkiterapeutin opinnot Outi aloitti alun perin sillä ajatuksella, että tietämys musiikkiterapiasta saattaisi tukea opetustyötä. Outi opettaa pääasiassa kasvatusalan opiskelijoita, joiden musiikkiopin-not liittyvät joko varhaiskasvatukseen tai erityistä tukea tar-vitsevien ihmisten ohjaamiseen

Anna-Maria Toivonen toimii opistolla kuraattorina ja opettajana. Sosiaalialalla työskentelyn ohella hän on opis-kellut kansanmuusikoksi ja musiikkipedagogiksi, ja hänen tavoitteensa on valmistua musiikkiterapeutiksi Turun taide-akatemiasta vielä tämän vuoden puolella. ”Ansku” aloitti viime vuonna opistolla ensimmäisen musiikkiterapiaryh-män, joka koostui kolmesta turvapaikanhakijamie-hestä. Terapian ja instrumenttien rahoitus saatiin hankkeesta, jota rahoitti Opetusministeriö. Tera-pian tavoitteita olivat muun muassa tunteiden ilmaiseminen, hyvänolontunteen kokeminen ja rentoutuminen. Terapiamenetelmiksi muo-dostuivat laulaminen, improvisointi, kuvan tekeminen sekä lepääminen – ja tietysti kes-kustelu. Ansku on parhaillaan tekemässä opinnäytetyötään liittyen musiikkitera-piaan turvapaikanhakijoiden tukena, ja se löytynee opiston kirjastostakin viimeistään vuodenvaihteen jäl-keen.

Keväällä Ansku piti musiikki-terapiaa myös opiston ensimmäi-selle Kirjo-ryhmälle. Ryhmän tavoitteita olivat itseilmaisun ja itsetunnon tukeminen, suomen-kielen oppimisen tukeminen ja keskittymiskyvyn parantaminen. Tässäkin ryhmässä lepo oli tär-keää, joten kaikki sessiot päättyivät rentoutukseen. Tänä syksynä aloit-taneen Kirjo-ryhmän kanssa musiik-

Musiikkiterapia opiskelijahuollon uutena työvälineenä

Teksti: Outi Lehtinen ja Anna-Maria Toivonen

Kuva: Katriina Mäkelä

kiterapia tuli mukaan tukemaan suomenkielen opiskelua heti opintojen aloittamisesta lähtien. Tavoitteita ovat olleet muun muassa ryhmäytymisen tukeminen, keskittymisky-vyn ja toisten kuuntelemisen harjoitteleminen, itseilmai-sun ja itsetunnon tukeminen sekä suomenkielen oppimisen tukeminen. Menetelmiksi ovat nousseet laulaminen, kuvan tekeminen ja keskustelu, tärkeiden kappaleiden kuuntele-minen ja niistä keskusteleminen, tanssiminen ja laulujen äänittäminen.

Outi aloitti tänä syksynä VALMIS-hankkeen rahoit-taman musiikkiterapiaryhmän, joka koostuu ammattiin tämän lukuvuoden aikana valmistuvista opiskelijoista. VALMIS-hankkeen toiminnot pyrkivät tukemaan opiske-lijan valmistumista ja kehittämään malleja, joilla opiske-lijaa voidaan yksilöllisesti tukea elämän ja opintojen eri vaiheissa. Musiikkiterapiaryhmän tavoitteina on muun muassa valmistumisen tukeminen ja oman itseilmaisun

vahvistaminen musiikin avulla. Musiikkiterapiaa tar-jotaan tänä vuonna myös kymppiluokkalaisille, joista osa kipuilee vaikeita elämäntilanteitaan tai haastavia teini-iän ongelmakohtiaan.

Musiikkiterapiassa musiikkia käy-tetään hoidon välineenä siten, että

tuetaan esimerkiksi asiakkaan elämänhallintaa, itsetuntoa

tai itseilmaisua. Joskus voidaan kehittää

asiakkaan fyysi-siäkin kykyjä,

esimerkiksi motoriikkaa musiikillisten harjoitteiden avulla. Musiikki on motivoiva väline, jota voidaan käyttää monella tavalla: kuunnellen, soittaen, laulaen, liikkuen, musiikista kuvaa tehden... Terapia voi olla tukea antavaa, aktivoivaa, analyyttistä tai toiminnallisia valmiuksia antavaa. Musiikki saattaa aktivoida alitajuntaa ja luoda mielenmaisemia, joiden avulla voi tarkastella elämäänsä symbolisen etäisyy-den päästä turvallisesti.

Outi ja Ansku ovat huomanneet opintojen edetessä, että musiikkiterapia sopii oikein hyvin kansanopiston opiskeli-jahuollon työvälineeksi. Molemmat ovat tehneet osan työ-harjoitteluistaan opistolla, ja todenneet musiikkiterapian

olevan oppilaitoksen sisään sopiva hoito-muoto. Oppilaitoksissa ei usein ole omia

terapeutteja tai psykologia, mutta tässä opistossa on haluttu satsata myös opiskelijoiden terveydenhoitoon. Outi ja Ansku ovat kehittelemässä opistolle opiskelijahuollon mallia, jossa pyritään löytämään musiik-kiterapiasta hyötyvät opiskelijat ja ohjaamaan heidät kokeilemaan

musiikkiterapiaa yhtenä mah-dollisena hoitomuotona. Asiasta voi kysellä lisää kuraattorilta ja musiikinopettajalta.

.

7

Opistossa tapahtuu

Kansanopistokokous keräsi 26.–27.9. suureen auditori-oon ison joukon vieraita. Samalla opistolla järjestettiin myös Suomen Kansanopistoyhdistyksen vuosikokous.

Opiskelijat esittäytyivät toisilleen perin-teisessä Linjatäräyksessä 12.9. Suuressa auditoriossa ihasteltiin muun muassa laulua, tanssia ja kielitaitoa. Kuvissa esit-täytyy (ylh.) oikiksen, lääkiksen, kaiton, (alh.) kasvit linjan, teus linjan ja alo linjan opiskelijoita.

23.9. Turun kristillisellä opistolla vietettiin syysopistolais-päivää. Myös opiskelijat vuosikurssilta 1952–1953 kokoon-tuivat muistelemaan 60 vuoden takaisia opiskeluaikojaan.

Kat

riin

a M

äkel

ä

Kat

riin

a M

äkel

ä

Sam

po S

alm

io

Kaikki eivät mahtuneet istumaan pienessä auditoriossa, kun opiskelijat ja hen-kilökunta pakkautuivat kuuntelemaan afrikkalaista gospelmessua ja osallistuivat ehtoolliseen 24.10. – Ensi kerralla tiedämme varata gospelmessulle ison auditorion, opistopappi Suvi Laaksonen ilmoitti iloisena.

Emeritus arkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma sekä teologian tohtori Pirkko Lehtiö osallistuivat Ikkuna ekumeniaan -koulutuspäivään, jonka opisto järjesti yhdessä arkkihiippa-kunnan ja Kirkon ulkoasiain osaston kanssa 11.10. He kannustivat rakentamaan rohkeasti yhteyttä.

Kat

riin

a M

äkel

ä

Kat

riin

a M

äkel

ä

Kat

riin

a M

äkel

äKat

riin

a M

äkel

ä

Kat

riin

a M

äkel

äKat

riin

a M

äkel

ä

Kat

riin

a M

äkel

ä

Viestejä Turunkristillisestä

opistosta

Marraskuu 2012

Lustokatu 7, 20380 TURKUPuh. (02) 412 3500, fax (02) 412 3600

www.tk-opisto.fi

Päätoimittaja: Tapani RantalaToimittaja: Katriina MäkeläToimituskunta: em. lisäksi Hanna Nurmi Ulkoasu ja taitto: Katriina MäkeläPaino: Finepress Oy

Turun kristillinen opisto | puh. (02) 412 3500 info.tko@tk-opisto.fi | www.tk-opisto.fi

Hyvä vanhan ajan joulunvietto23.–27.12.2012

Joulunviettoa parhain suomalaisin perintein! Suomen joulukaupunki Turku ja Turun kristillinen opisto tarjoavat sinulle unohtumattoman joulun levollisessa ja leppoisassa ilmapiirissä.

Hinta 400 €, sisältää täysihoidon, ohjelmat ja kuljetukset.

Ilmoittautumiset 9.12. mennessä: Hilkka Ollikainen puh. (02) 412 3612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi

Jaana Rantala puh. (02) 412 3052, jaana.rantala@tk-opisto.fi

Sukupolvet lyövät kättälauantaina 17.11.2012 klo 9.30–19.30

Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhla-seminaari Turun kristillisellä opistolla kokoaa yhteen kaikkia herännäisyydestä kiinnostuneita!

Seminaarin hinta: 25 €(sis. ateriat ja osallistumisen) (majoitus 28 € / hlö / yö, sis. aamiaisen) Ilmoittautumiset (miel. 7.11. mennessä): Hilkka Ollikainen, puh. (02) 412 3612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fi Tiedustelut: Jaana Rantala, puh. (02) 412 3052, jaana.rantala@tk-opisto.fi

Koulutuskyselyn arvonta

Koulutuskyselyyn vastasi verkkolomakkeen kaut-ta yhteensä 142 opiskelijaa. Vastanneiden kes-ken arvottiin viisi elokuvalippua. Arvonnan suorit-ti rehtori Juha Kaivola.Elokuvalipun voittivat seuraavat kyselyyn vastan-neet opiskelijat:

Janita Paavola (Kaito12) Satu Ilano (ALO12)

Carina Lindeman (Kasvit) Julia Elomaa (Pe2)

Miikka Hietanen (Lääkis)

Kiitos kaikille vastanneille ja onnea arvonnan voittajille!

Lasten virretkeskiviikkona 13.2.2013

Lasten virsi -kirja on uudistunut! Uudessa kirjassa on 170 uutta ja vanhaa lasten virttä. Tervetuloa laula-maan ja oppimaan Lasten virsi -kirjan uusia lauluja!

Kaksi samansisältöistä ryhmääRyhmä I: klo 8.30–10.30 Ryhmä II: klo 12.00–14.00

Kurssi on ilmainen, ateria omakustannehintaan 7,5 €.

Tiedustelut: Hilkka Ollikainen, puh. (02) 412 3612, hilkka.ollikainen@tk-opisto.fiJaana Rantala, puh. (02) 412 3052, jaana.rantala@tk-opisto.fi

Pyhä tanssi 1.–2.3.2013

Pyhä tanssi on liikettä mietiskelyssä, rukouk-sessa. Se ohjaa syvenevään itsetuntemuk-seen ja yhteyteen Jumalan ja toisten kanssa.

Kouluttajana toimii pyhien tanssien ohjaaja Sanna Bäckvall (pappi, retriitinohjaaja sekä uskonnon- ja psykologian opettaja)

• Kurssin hinta 60 € (sis.opetuksen ja ateriat kurssin aikana)

• Majoitus 28 €/hlö/yö • Ilmoittautuminen 15.2.2013 mennessä

Viittomien jatkokurssi 8.–10.3.2013

Kurssi niille, joilla on tukiviittomien perusteet hallinnassa / jotka ovat suorittaneet opistolla viittomien alkeiskurssin.

Sisällöt liittyvät kasvatuksen ja seurakunta-työn alaan.

• Kurssin hinta 110 € • Ilmoittautuminen 22.2.2013 mennessä

Sadutus ja tarinat, jatkokurssi 9.3.2013

Jatkokurssilla opitaan käyttämään satuja ja lastenkirjallisuutta entistä monipuolisemmin työvälineenä lasten parissa työskenneltäessä.Satuja ja kertomuksia syvennetään draama-pedagogisen työskentelyn ja saduttamisme-todin kautta. Yhdistämme myös musiikkia ja kuvataidetta satujen maailmaan. Kurssi edel-lyttää peruskurssin suorittamista.

• Kurssin hinta 80 €• Ilmoittautuminen 22.2.2013 mennessä

Kursseja keväällä 2013ERROR 404

Ilmoitusta ladattaessa tapahtui virhe. Korjaamme virhettä paraikaa.Yritä myöhemmin uudelleen.

Mikäli tämä ongelma ei katoa seuraavan Signaalin ilmestymiseen mennessä, ongelma ei

ole korjattavissa.

Äänen syvä ymmärtäminen ja kokeminen – Antiikin pyhä laulu 15.–17.3.2013

Ranskalaisen professori Iegor Reznikoffin kurssi, jonka sisältönä ovat varhaiskristilli-set laulut 300–1000-luvuilta. Yhden äänen harmoniaan johdattelevat yksinkertaiset vokaaliharjoitukset.

Yksinkertaiset rukouslaulut sopivat kenelle vain.

Päätöskonsertti Turun tuomiokirkossa sunnuntaina 17.3. klo 18.00.

• Kurssimaksu 250 € sisältää täysihoidon ja opetuksen

• Ilmoittautuminen 15.1.2013 mennessä

Arjen halleluja -konsertti

lauantaina 17.11. klo 18.30 Maarian kirkossa

Jaakko Löytty ja Mika Nuorva

Tummistakin sävyistään tunnetut muu-sikot hakevat arkeen valoa hyvien asi-oiden kautta. He muistuttavat, kuinka paljon kiitoksen aiheita harmaa ihmis-arki sisältääkään.

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Tervetuloa hiljentymään, veisaamaan, virkistymään ja tapaamaan tuttuja!

to 15.11. klo 18 Opiston seuratma 26.11. klo 19 Siskonpäivän seurat

Varsissuon kirkossake 28.11. klo 18 Seurat

Auran seurakuntatalolla su 2.12. klo 16 Seurakuntien toimitalo,

Eerikinkatu 3, kahvit klo 15.30

to 13.12. klo 18 Opiston jouluseurat

Turun seudun seurakalenteri opiston kotisivuilla osoitteessa www.tk-opisto.fi > Opisto > Seurat.

Herännäisseurat