Nuorisotyö hyvinvoinnin rakentajana

Nuorisotyöhyvinvoinnin rakentajana -

yksilöjen ja yhteisöjen näkökulma.Tomi Kiilakoski

Allianssi Hyvinvointifoorumi 15.2.2012

Aluksi: hankaluuksia

1. Ei ole selvää, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan: voidaanko sille asettaa objektiiviset kriteerit (ja näin pystyä mittaamaan sitä) vai onko hyvinvointi väistämättä subjektiivista (jolloin mitata voi vain ihmisten kokemaa hyvinvointia)?

2. Valtaosa hyvinvointipalveluista ei itse asiassa rakenna hyvinvointia, vaan poistaa pahoinvointia – tämä on omiaan sotkemaan käsitystä siitä, mistä hyvinvoinnissa on kysymys.

3. Jos ei hyvinvointikaan, ei nuorisotyökään ole selkeästi rajautuva kokonaisuus.

16.02.12 Tomi Kiilakoski

Hyvinvointi toimintakykynä

”Hyvinvointi riippuu käytettävissä olevista resursseista, mutta hyvinvointia ei samaisteta niiden kanssa. Hyvinvointia eivät liioin ole resurssien tosiasiallinen käyttö tai niiden käytöstä seuraava subjektiivinen hyöty, vaan resurssien yksilölle tarjoamat mahdollisuudet toimia.” (Lagerspetz 2010, 102.)


Taustaksi: Ruotsi (Torbjörn Forkbyn mukaan)

1. Kulttuurinen pilari: toimintojen pitäisi huomioida nuorten esteettiset tarpeet ja auttaa ilmaisemaan itseään.

2. Demokraattinen pilari: toimintojen pitäisi vahvistaa kokemusta toimijuudesta sekä opettaa, miten muutoksia saadaan aikaan

3. Pedagoginen pilari: toimintojen pitäisi tukea nuoren kasvua ja vahvistaa hänen kykyjään,.


Taustaksi: Ruotsi (Torbjörn Forkbyn mukaan)

4. Terveydellinen pilari: Toimintojen tulisi tukea nuorten terveyttä.

5. Sosiaalipoliittinen pilari: Toimintojen pitäisi estää sosiaalisia ongelmia.

Yhteenvetäen: nuorisotyön toiminnot yhdistävät yksilöllistä yhteisölliseen, ja ulottuvat minäkuvan vahvistamisesta yksilön rakenteellisten suhteiden vahvistamiseen.


Nuorisotyön piirteitä: yritys luonnehtia nuorisotyön luonnetta

1. Ikäspesifiä toimintaa.2. Perustuu vapaaehtoisuudelle.3. Rakentaa tiloja, joissa nuoret voivat toimia

keskenään ja pitää hauskaa.4. Kasvattavaa toimintaa, jossa yhdistyvät kasvu,

hauskuus ja yhteistoiminta.5. Ymmärtää nuorisokulttuurien merkityksen ja

rakentaa sen pohjalta menetelmiä sekä osallistuu nuoria koskevaan keskusteluun.

(Gretschel & Kiilakoski 2010.)

16.02.12 Tomi Kiilakoski & Antti Kivijärvi

1. Ikäspesifi toiminta

• Nuorisotyölle on Sercomben (2010) mukaan leimallista, että siinä nuori itse on ensisijaisena kohteena.

• Hyvinvoinnin näkökulmasta kysymys on, mitä leimallista nuoruudelle ikävaiheena ja kulttuurisena rakennelmana on hyvinvoinnin näkökulmasta.– Itsenäistymisen ja kasvun tuki, kehityshaasteiden tunnistaminen.

– Nuorten ryhmäsuhteiden merkitys – nuorten ryhmien tukeminen ja toimijuuden vahvistaminen myös yhdessä.

– Nuorten aseman tukeminen eri verkostoissa on toistaiseksi kehittymässä oleva toimintakenttä.


2. Vapaaehtoisuus

• Nuorisotyö ei edusta kurinpidon ja kontrollin paradigmaa, vaan rakentuu sille, että nuori antaa suostumuksensa osallistua toimintaan.

– Toimintojen rakentaminen nuoria hokutteleviksi ja heitä puhutteleviksi on edellytys sille, että nuorisotyö pystyy toimimaan nuorten maailmassa.

– Hyvinvoinnin perustana olevan toimijuuden kunnioittaminen lähtökohtana ja toisaalta vahvistamisen kohteena.

– Toisaalta voidaan kysyä, missä määrin nuoret ovat tietoisia nuorisotyöstä: mitä itse asiassa tiedetään niiden nuorten tarpeista, jotka eivät osallistu nuorisotyön palveluihin?


3. Nuorten tilojen rakentaminen

• Nuorisotyöhön kuuluu ongelmakeskeisyyden sijaan pyrkimys rakentaa tiloja, joissa voi viihtyä.– Kolmannet tilat keinona vapautua suoritusyhteiskunnan

paineista.– Tarjoaa ryhmille tilaisuuden toimia yhdessä ja viihtyä.– Pyrkii ratkaisemaan nuoriin kohdistuvan paineen

sääntöjen, pakotteiden ja epävirallisen kontrollin puristuksissa.

– Toisaalta lisääntyvä ammatillistuminen voi johtaa myös passiivisen toiminnan väheksymiseen – miten suhtautua oleiluun?


Nuoren näkökulma: toiset nuoret kontrolloivat yhtä lailla tiloja

• nuokkarit pitäis jotenkin muuttaa, kun sinne ei voi mennä koska siellä käy se tietty porukka joka mulkkaa vittumaisest jos sin menee.

• (Kuntien keräämä aineisto. Kyselylomake. 14-vuotias tyttö.)

16.02.12 Tomi Kiilakoski & Antti Kivijärvi

Kasvatus

• Nuorisotyölle ominaiset menetelmät tunnistavat ryhmien merkityksen ja rakentuvat usein hauskoille toiminnoille.

• Nuoren kasvun tukeminen on paitsi yksilötason prosesseja (itsevarmuus, myös itseilmaisu), myös ryhmätason (kuuluminen) ja yhteiskunnallisen tason prosesseja (kansalaisuus, toimijuus).

• Kuinka hyvin nuorisotyön nykyiset menetelmät vahvistavat nuorten suhteita vanhempiin, työn ja koulutuksen kenttiin – ja ennen kaikkea antavatko ne riittävästä välineitä uudistaa ja muuttaa maailmaa enemmän omia unelmia vastaavaksi?


Nuorisokulttuurien merkityksen tunnistaminen

• Nuorten kulttuurien vahvistaminen ja toimijuuden tukeminen tätä kautta.

• Nuorten maailman lähtöisyys ja rytmisyys.• Kuuleminen, äänen tukeminen. • Nuorisokulttuurisen toiminnan puolustaminen ja

välittäjänä toimiminen.


Suuntaviivoja.

• Huomio yksittäisten ongelmien poistamisesta erilaisiin kasvuyhteisöihin.

• Huomio ammattikunnan sisäisestä jankkaamisesta nuorelle tarjoutuvaan palveluverkostoon: jos ei kuulu mulle, kelle kuuluu?

• Haasteena yhtä lailla vastata polarisaatioon ja toisaalta huolehtia siitä, ettei tavallisia nuoria unohdeta.

• Hyvinvointi on sekä yksilötason että yhteisöllisen tason asia: pelkästään yksilöön keskittyvät ongelmakeskeiset menetelmät eivät riitä ja ovat kalliita. – Lisääntyykö nuorisotyössä yksilökeskeisyys.


Aikuisuuden, tuen ja toiminnan tarve

Eikö kukaan välitä?

Koulussa on kaiken maailman kuraattorit ja psykologit mittä välii jos asioihin ei puututa?

Ja vaikka itse ongelmat ottaa esille kukaan ei välitä. Kiusaamisiin ei puututa ja pahimpiakin tilanteita katsotaan läpi sormien.

Ja vielä kehdataan kysyä miksi nuoret voivat pahoin.

(Oululaisen nuoren kirje kuntapäättäjille.)


Nuorisotyö hyvinvoinnin rakentajana

Education

Transcript of Nuorisotyö hyvinvoinnin rakentajana