N UORISOTYO N O N6[LM ISTATutkija Petri Cederlöf perään-ku u I uttaa arti kke I i ssa a n n u o-risotyöl Ie pysyv ö ö st rate g i staohja ustu kea se kä ke sku sh al I i n-non että aluehallinnon tasoille.Myös n uori sotyö n j ä rj e stel m äl -Iistä ja kosautuvaa tutkimustatarvittai si i n, jott a toi m i a I o npitkäjäntei n e n ke h ittä m i n e nmahdollistuisi - myös pienissökunnissa.

ffi* utki mustyön i on ava n n ut kysymyksen+H

ffi siitä, mistä nuorisotyön heikko asemaffi ja arvostus erityisesti pienissä kunnis-

sa johtuu. Haasteena näen nuorisotyönominaislaadun selkiyttämisen, mikä eimielestäni ole ristiriidassa toimija rool ienja toimintamuotojen moninaisuudenkanssa. Nuorisotyö tarvitsee pysyvää stra-tegista ohjaustukea ja kehittämistä sekäkoordinoitua tutkimusta. lsot kaupungitvoivat tehdä tätä työtä ilman valtiontukeakin, mutta huomattava ongelmakoskee ku n nallista nuorisotyötä Suomenkuntien enemmistössä. Kunnallishallin-non järjettömyys sinänsä selittää paljon.Suomessa yli puolet kunnista (noin 260kpl) on alle 5000 asukkaan kuntia,TO o/o

kunnista (noin 330 kpl) on alle 10 000asukkaan kuntia ja miltei 900/o kunnista(lähes a00 kpl) on alle 20 000 asukkaankuntia.

Nuorisotyölaki on huono

Nuorisopoliittisten (n uorten elinolostra-tegisten) tehtävien samaistaminen jayhdistäminen nuorisotyöhön siten kuinvoimassa olevassa nuorisotyölaissa ta-pahtuu, on epärealistista, hämärtävää jaha ita I I ista n uorisotyö I I e. El i nol ostrateg isenidean korostus on tapahtunut nuorisotyöl-le ominaisen sisällön ja siten nuorisotyönselkeyden ja aseman kustannuksella. Rea-listinen määrittely erottaisi nuorisotyönselvästi laaja-alaisesta nuorten elinolojenparantamisesta ja nuorisopolitiikasta.Nämä tehtävät kuuluvat kuntien johdonja useimpien toimialojen,maakuntien liit-

2/2004

ll

mä työ rajoittaisi perusnäkökulmaonmyös nuorisotyön,,Aluehallinnon nykykehitykseen epärealistinen.perustehtävien to- ,.. rxl^i.;:;;,;-:.-.^ On outoa, et_reutusta. ei ole reagoitu jäsentämällä nuo- - . :'.' ".

Myös nuoriso- risotyön rootia siinö, ioiloin nro- :eJJ;:Hfj;ltjl:työlain määritelma risotyö uhkaa jäädä tömönkin aktiivisesti huomi-nuorisotyöstä"edel- kehityksen jalkoihin.Tilanne on oitu.llmeisestilakiinlytysten luomisena ironinen, *un esim.esitetty nuor- periaatteellisenanuorisotoiminnalleon epämääräisen ten elinolostrategian idea sopisi iliJ":t:T::lirl:lavea ja sopimaton tällaiseen kehitykseen." duttu lojaalisti jasuhteessa nuoriso- ,,kiitollisesti,,sen

tojen sekä valtion alue-ja keskushallinnonvastuulle. Tulisi arvioida kriittisesti sitä,miten nämä toimijat ovat tästä tehtävästäselvinneet.Sen sijaan tätä vastuuta on mm.sysätty paikal lisel le n uorisotyöl le. Muttamonialainen nuorisopoliittinen ohjaus-tehtävä eivoi kuulua yhdelle toimialalle.Nuorisotoimilla ei usein ole siihen mah-dol I isu utta kaa n voi mava rojen, asema n jaarvostuksen pu utteiden vuoksi. Elinolojenkehittämisen koordinoinnin edellyttä-

työn perinteeseen, erityisesti ammat-timaisen käytännön nuorisotyön pää-sisältöön. Nuorten toiminnallisuus onusein nuorisotyön sisältöä, sen välinetai aikaansaannos. Mutta nuorisotyö onkeskeisesti nuorisotyöntekijöiden työtäsuhteessa nuoriin ja nuorten asioihin(tiedotus, neuvonta, ohja us,tu ki, a pu, kes-kustelu yms.), mitä vä Ii I Iisen "edeI lytystenluonnin" korostus ei tavoita.

Nuorisotyölaki (1995) ei viittaa nuo-risotyön muotoihin, menetelmiin, työ-prosesseihin, työn kuvii n, toim ija-asemiinja ammatillisuuteen, esim, koulutukseenja osaamisvaatimuksiin. Se ei tunnustakuntien n uorisotyötä n uoria pa lveleva na,nuoria kontaktoivana ja nuorisotoimi ntaajärjestävänä toimintana. Se ei lainkaantunnista eikä vastaa käytännön nuoriso-o hja u sta, d ia log ista yksi lö I I i stä ja sos iaa I istan uorisotyötä, erityisn uorisotyötä - yleensä-kään keskeisiä olemassa olevia nuorisotyöntoimintoja ja sisältöjä. Laki ei mainitsekirkkoa nuorisotyön ja nuorisotoiminnantoteuttajana,vaikka se on kummankin his-toriassa ja nykypäivässä merkittävä toimijajä rjestojen ja ku ntien ri n na I la. I n stitu utio- jaorga nisaatiokeskeisyydestää n h uol imattalaki ei sijoita nuorisotyötä yhteiskuntaan

millään jäsentävällä tavalla esim. koulun,lastensuojel un ja sosiaalitoimen, lii ku nta-jakulttu u ritoimen rin na I le ja su hteissa n ii h in.Laissa eitukeuduta tai edes viitata muihinnuorten elämää yhteiskun nassa jäsentäviinlakeihin eikä yleisestikään mainita nuortenelämään vaikuttavia keskeisiä toimijoita.

N uorisotyölaki oli jo syntyessää n irral-laa n n uorisotyön keskeisistä käytä n nöistä,eivätkä lakimuutokset (1985, 1995) kor-janneet tätä ongelmaa, koska lain koko

sisällöstä riippumatta - tai siksi että suh-teessa käytännön työhön se on koettu"ha rmittoma ksi"?

Lain sisältö ei monien nuorisotyön-tekijöiden näkökulmasta ehkä ole kovinmerkityksellistä, jos/kun kysymyksessäon väljä puitelaki,joka ei selvästi velvoitaketään mihinkään. Laki kuitenkin on vä-hintään taustoittava linjaus ja nuorisotyöntoteutusta oikeuttava. Olisi mielekästäettä se vastaisi nuorisotyötä, vaikka eisen tiettyjen muotojen ja sisältöjen to-teuttamiseen velvoittaisikaan. Toisaa lta:alan toimijat, jotka eivät tunne lakia taijoita se tai muu tavoitteisto ei kiinnosta,eivät ainakaan tällä asenteellaan ilmennäammatillisuutta.

Laki seisoo tai kaatuusu hteessaa n todel lisuuteen

Nuorisotyölaissa ei ole täsmennetty sel-vää toimintavelvoitetta esim kunnillemm. koska sellaista ei eduskunta ehkäolisi säätänyt. Vaikeus johtuu siitä, ettänuorisotyötä ammattina ja toimialanajäsentävä pätevä, pitkäjä nteinen ja jatkuvasen reaalisisällön, mahdollisuuksien jahaasteiden selkiytystyö on laiminlyöty.

nuorisotyö re%

ölFVrFi

!oFl\noa.o\o:

*&

N uonrsotvöN oNGttM tsTA

Alalla on paneuduttu kausittain mm. yleis- gista ja eri toimintojen palettia.Tämä ei ole

ten tavoitekäsitteiden tehtailuun ja periaat- vain "teoretisointia'jTutkimustyössäni olen

teellisiin esityksiin. Muuhun ei ole kyetty tai kohdannut nuorisotoimia, jossa toiminnan

motivoiduttukaan,koska perustava toimialan sisällön, tehtävien ja tavoitteiden sekä haas-

merkitystä koskeva varmuus on puuttunut. teiden käytäntölähtöinen selkiyttäminen ja

Siksi olisi toistaiseksi ylioptimistista odottaa esittäminen olitehtyja nuorisotyön asemakin

myöskään lainsäädännöltä nuorisotyölle huo- selväksimäärittynyt.Tällöin nuorisotyölakiin

mattavaa uutta ja tukevaa merkitystä:sille ei ehkä viitattiin,mutta sen käsitteistöä eiollut

ole perustelevia perusteita. mielekästä sellaisenaan käyttää toiminnan

Nuorisotyön toteuttamista, asemaa ja kuvaukseen.KuitenkinSuomennuorisotoimet

kehittämistä tukisi parhaiten sen toimin- jakautuvat todennäköisesti melko selkeästi

nallisen, ammatillisen ja oppisisällön kautta kahteen osaan,joista vain pienen vähemmis-

jäsentyvä tehtävänmäärittely,eivät sille niistä tön muodostavat sisällöltään ja asemaltaan

riippumattakonstruoidutjaabstraktioinaesit- selkiytyneet.

täytyvät yleiset tehtävät ja perustel ut.Vai kka

nuorisotyölakiin eivoitaisi kirjata yksilöityjä Kehittäminen on kehittymätöntän uori sotyövelvoitteita, ol isi

mielekäs lakisellainen,joka "Nuorisotyön ongelmolli- Nuorisotyön aseman ja tar-

määrittelisitodellisen nuo- nen asemo on sisällöltään peiden kannalta tärkeintä

risotyön realistisesti edes '

-.-' - -;;::-,,i,.,,n c!i+ä ai perustyötä eioletehty'Tämä

ruetteremurru r"n i"]ä=i- ainutloatuinen'sitö ei'

joiden, toimijaroorien, toi- vöt ytlöpidö vain huonot HT'älX:;ilJäi:ffi;if:mintatapojen ja sisältojen viralliset määrittelyt tai konkreettinen selkiytys ja

kirjoa. Yleistasolla melko nuorisotyöhön nihkeästi krYays,.2) sen keskeisten

;:l["å'J l";:?åI"ililfi suhtautuvat tahot, vaon [Tå?$ff:Ti:li'i..;;ja toiminnun uru", r.Jrron selvösti myös toimiolan sekä 3)edellisiä realistisesti

sekä järjestöjen nuorisotoi- hallinto ia nuorisotyönteki- vastaava nuorisotyön stra-

minnan ja -työn alue,nuo- jät passiivisuudellaan alan teginen kehittäminen yh-

risotyöntoimialakohtainen -möärittetyssö

ja kehittömi- leiskul:assa. Nuorisotvön

kannalta näihin toimiinja ammatillinen alue,laaja- --.--2 ,,alainen nuorten elinolojen SeSSA'" keskittyminen ja selvä pa-

alue,sekäsenparantamisen nostus sekä kunnissa että

moniammatillinen ja nuorisopoliittinen teh- valtionhallinnossa olisi ensisijaisen tärkeää.

täväalue.Tällaiset alueet tulisi nähdä paitsi Mutta tätä nuorisotoimialalla kentältä valti-

yhteenliittyneinä ja rinnakkaisina, myös eril- onhallintoon eioleyleisestitajuttu tai haluttu.

lisinä ja todeta niiden tehtävät ja haasteet Kuka nuorisotyön kehittämistyötävaltakun-

yksilöiden. nallisesti ja alueellisesti tukee ja koordinoi?

Lain tehtävänä on ymmärtääkseni linjata, Pitkäjänteisestija järjestelmällisestiei kukaan'

ohjata ja legitimoida toimintaa yhteiskun- Tutkimuskaaneivoiperustyötä nuorisotyön

nassa. Kuiten kin vasta n uorisotyön keskeisen puolesta tehdä, koska merkityksellinen ei ole

sisällön ja aseman jäsentyneisyyden myötä kopioitavissa oleva malli, vaan käytännöstä

voisi esim.nuorisotyölakivastata sen luonnet- työstetty kuvaus ja juuri sen työstämisprosessi

ta;vasta tällaisen nuorisotyön selkiyttämisen itsessään.Tukena voisi kyllä olla alan tutkimus

myötä se voitaisiin järkevästivalikoiden liittää - jos seilaista vain olisi.

myös laajempiin tehtäväyhteyksiin. Tällöin Vireillä oleva nuorisotyön peruspalvelujen

se voisi esim. linjautua selvemmin osaksi määrittelyon merkittävä ja selvästiaiempaa

hyvinvointipolitiikan ja -palvelujen strate- lakikäsitetehtailua konkreettisempi hanke.

Kuitenkaan pätevinkään virkamiesryhmä(tai vaikkapa tutkijaryhmä) ja varsinkaan

mikään poliittinen ryhmä ei voi määritellän uori sotyön palvel usisältöä etää n nyttä mättämää ritel mää n uorisotyön käytän nöstä; mää-

rittelyssä keskeisiä tahoja tulisi olla nuoriso-

työntekijöiden ja nuorten sekä mm.nuortenvan hempien. Heidän näkökulmansa sekä laaja

ja syvällinen osallistumisensa olisi edellytysm ielekkää I le tehtävien mää rittelyl le. Esteenä

tässä on nuorisotyöhallinnon voimavarojenriittämättömyys tai niiden suuntautuminenpääasiassa muuhun kuin nuorisotyön ydin-kysymyksiin. Nuorisotyön ongelmia hyvinkuvaavasti pyyhkeitä voi antaa kahteensuuntaan: nuorisotyöntekijät ovat halutto-mia vaikuttamaan valtakunnalliseen omantyönsä ja toimialansa perusnäkökulmaan ja

o petu s m i n i ste riön n uorisoyksi kkö puol estaa n

on melko passiivinen siinä, että asiasisältöjä

ei jatkuvasti, ajankohtaisesti, aktiivisesti ja

dialogisesti työstetä suhteessa nuorisoalan

toimijoihin, nuoriin kattavasti, kuntiin, kirk-koon, jä rjestöi hi n ja ju I kisuuteen.

Koord inoitua tu kea kehittämiseen kunti-en enemmistössä tarvittaisiin ehdottomastija se edellyttäisi nuorisotyön valtionhal-linnolta, koulutusjärjestelmältä ja palve-I uogan isaatioi lta nykyistä dialogisempaa ja

pitkäjänteisempää, strategista alan edistä-

mistä - toimintaa joka ei rajoitu vain mää-

räa i ka isi i n tai teema kohtaisi i n pai notu ksii n.

Esi m.alueorganisaatioiden ja aluehallinnonkehitykseen ei ole reagoitu jäsentämällä

nuorisotyön roolia siinä, jolloin nuorisotyöuhkaa jäädä tämänkin kehityksen jalkoihin.

Tilanne on ironinen,kun esim.esitetty nuor-ten elinolostrategian idea sopisi tällaiseen

kehitykseen ja olisi muotoiltavissa nuoriso-työn al uestrategiseksi mal liksi.

Hyviä visioita on nuorisotyön piirissä esi-

tetty paljon, mutta kehittäminen ja selkiytyson yleensä loppunut näihin lähtökohtiinsa.Nuorisotyön kannalta sen keskus- ja aluehal-

linnon toimijoilla on liikaa muuta tekemistä

ta i vää rä tä rkeysjä rjestys työssää n. N uoriso-

työhallinnon tulisi a) linjata toimintaansa ja

preferoida tehtäviään toimialan käytännön

2/2004

flGS nuorisotyö

Kuva:Tiina Somerpuro

Nuorisotyön osemaa ja arvostusta sekö ongelmallista ammatti-identiteettiö puitiin viimeksiTampereen Nuori-sotyöntekijöpöivillö toukokuussa 2003.Artikkelin kirjoittajan mielestö köytönnön kansso ristiriidassa olevallanuorisotyölailla on oma osuutensa nuorisotyön ongelmien pitkittymiseen.Keskustelu aiheesta jatkuu Allianssin laivaseminaarissa 22.- 23.4.2004.

perusteel la, b) va i kuttaa a kti ivisesti toi m ia la n

mahdol lisuu ksiin poliittis-hal I innol lisesti ja c)

tu kea pi kemminkin käytäntölähtöisen kuvanmuodostumista nuorisotyöstä kuin esittääyleisl injau ksia käytän nöl le.

N u orisotoi m ia la n va ltiol I i nen ja a I ueel I i nenvastuu ei ole toteutunut kattavana tukenanuorisotyölle, siitä on puuttunut toimialanpaikallista ja alueellista asemaa tukeva pit-käjänteinen ja strateginen vaikuttamislinja.Sisällöllisesti kysymys on ollut mm. nuor-ten elinolostrategisen ja nuorisopoliittisennäkökulman sekä poikkihallinnollisuuden

korosta m isesta n u orisotyön identiteeti n kus-ta n n u ksel la. Laajem masta yhteisku n na I lisestanäkökulmasta tällä on yhteys tulosohjauk-seen, joka määrittelee tavoitteet yleisesti jakeskitetystikin samalla, kun niiden toteutusja vastuu siitä hajautetaan ilman ohjausta jatu kea. On gel ma liittyy valtiol lisen ohja u ksenja sen voimavarojen heikkenemiseen, pientenkuntien suuren joukon itsehallinnon ja arvo-valintojen epäoikeutettuun su ppeuteen sekäyleiseen hyvi nvoi ntipa lvel ujen rapautu miseen.Mutta nuorisotyön ongelmallinen asema onsisällöltään ainutlaatuinen.Sitä eivät ylläpidä

" S u o m al oi sen n u ori sotyön tutki-muksen puute on ososyy alan julki-see n jösenty m öttö myytee n. Töm öon ilmeistä, jos vertailukohdaksiotetaan esim.sosiaali- tai kasvo-tusalojen tutkimus. Onkohon mi-täön muuto kunnallista toimialaotutkittu yhtö vöhön kuin nuoriso-työtö7'

vain huonot viralliset määrittelyt tai nuoriso-työhön nihkeästi suhtautuvat tahot, vaanselvästi myös toimialan hallinto ja nuoriso-työntekijät, kummankin tahon passiivisuusalan määrittelyssä ja kehittämisessä.

Paikallisessa nuorisotyössä ongelmat py-syvät "mukavasti" ikään kuin muualla kuinomassa työssä niin kauan kuin työn sisältöäeitäsmennetä ja julkisteta eikä sen tarpeidenh uom ioi ntia korosteta.Ti la n ne on i n h i m i I I isestiymmärrettävä, koska monissa kunnissa nuo-risotyön asema ja arvostus ovat niin heikkoja,että työntekijät ovat jo kuormitettuja ja kehit- ..'.:}

GF

t,

t

'.?4

2 / 2004 nuorisotyö

:+s*fr*

Nuonrsorvöx oNGnMrsTA

täminen määrittyy rasitteiksi eri osapuolille.Ehkä näin on myös valtionhallinnossa.

Tutkimustoiminta pu uttuu

Suomalaisen nuorisotyön tutkimuksen pu uteon osasyy a la n j u I kiseen jäsentymättömyyteen.

Tä mä on i I mei stä,jos verta i I u ko hda ksi otetaa n

esim. sosiaalialojen tai koulun, opetuksen ja

kasvatusalojen tutki m us.Ti la n ne on ri n nastei-

nen nuorisotyön yleiselle asemalle.Onkohanmitään muuta kunnallista toimialaa tutkittu

esimerkiksi nuorten elämän ja tarpeidennäkökulmasta. Valtion nuorisotyöhall intoon kyennyt tukemaan nuorisotutkimusta jaajoittain yksittäisiä nuorisotyöhön kohdis-tuneita tutkimuksia (omakohtaisestikin voinesittää kiitoksenitästä!), mutta:miksi se ei olejo kauan sitten vakiinnuttanut ja varmistanutnuorisotyön jatkuvaa ja kasautuvaa perus-jaseurantatutkimusta? Vaikka valtion n uoriso-työbudjetti ei mahdollista mitään Stakesin

tai opetushallituksen kaltaista rakennetta,sen toimenkuvan (nuorisotyö Suomessa)

mukainen tutkimuskohde onnuorisotyö. Nuorisotyön to-dellisuudesta kumpuavaa jasiihen tarkoituksen m ukaisestivastaavaa alan kehittämistä ja

kehittymistä ei voida kunnol la

tukea, kun toimialan sisäistätietoa toiminnasta ja haasteistaei kasaudu.

Kirjoittaja on viime vuodettutki nut n u ori sotyöt ö pi e n i ssö

ku n nisso m m. opetu s m i ni ste-riön ja HUMAK|n tukemassa

honkkeessa.Lisöö Petri Cederlöfin mietteitö siitö, koh-taavatko nuorisotyölaki ja nuorisotyön orki,saadaan kuulla Allianssin laivoseminaarissahuhtikuun lopulla.Cederlöfin pienten kuntien nuorisotyötö kos-

keva tutki m u s o n myös pi akkoi n i I m e sty m össö

N u ori sotutki m u sverkosto n ku sta nt a m a n a.

yhtä vähän? Nuorisotutkim us

onkeskittynytmoniinnuorten "Suomen nuoriso-elämän aiheisiin, mutta hyvin bimet jakautuvatvähän nuorisotyöhön - joka

tudennököisesti mel-kuitenkin on yli 100 vuotta .- - -

vanha kansallinen p"rirrn. ,;u ko selkeösti kahteen

ainoa nimellisesti nuoriin kiin- osilan, joista vainnittyvä ammatti- ja toimiala. pienen vöhemmistön

Suomalainen nuorisotutki- muodostavot sisä1öLmus on (toistaiseksi) nuoriso. "." """-: töön ia asemaltaantyolle nnnastersesu asemal- 'taan epämääräinen - sen ja selkiytyneet"'nuorisotyön välillä voi nähdä" p rofes s i o n a a I i sta ki I pa i I u a" n u o ri soa si o i d e n

asiantuntemuksesta;tämä voi olla yksi seli-tys sille, että nuorisotutkimuksen piirissä onvä lteltyki n n uorisotyötä a i heena. Eräs syy voiolla myös nuorisotutkimuksen jännitteessä:

yhtäältä se on nuorisotyön valtionhallinnonkeskeisesti tukemaa ja osittain ohjaamaa ja

pyrkii vastaa maa n sen ta rpeisii n (tutki m ustenvaltaosa sijoittuu valtiollisesti määritetyn nuo-risopolitiikan tematiikkaan);toisaalta se pyrkii"riippumattomuuteen'i mikä on toistaiseksiilmennyt mm. nuorisotyöaiheen vähäisenähuomiointina.Tämä on outoa: esim. sosiaali-ja terveysmi nisteriön yhteydessä perustettuSTAKES ei ole vähemmän itsenäinen ja am-mattimainen tutkimuksen tuottaja, mutta se

tuottaa paitsi sosiaali- ja terveystutkimusta,erityisesti sosiaali- ja terveysalaa (mm. sosi-

aalityö, lastensuojelu) koskevaa tutkimusta- mikä on mielekästä ja perusteltua.

Nuorisotyö tarvitsee tutkimusta ja nuoriso-

tutkim us on oudol la taval la rajoittu n utta,jol lei

se kiinnitä erityishuomiota nuorisotyöhön,

E*€# nuorisotyö 2/2004

NuonrsoTuTKrMUKsrN

VAI{VA VAIKUTTAJA

Helena Helve on vahva vaikuttaja niinkotimaisen, pohjoismaisen kuin globaa-linkin nuorisotutkimuksen tasoilla.

Viime syksyyn saakka Helve toimipohjoismaisena nuorisotutkimuskoor-dinaattorina, ja hän jatkaa edelleenpohjoismais-balttilaisen nuorisotut-kim u ksen tohtorikou lutusverkostonjohtajana.

Suomalaisen nuorisotutkimuksenkannalta hänen tähän asti merkittävinsaavutuksensa on Nuorisotutkimus2000 -ohjelman ideoiminen ja aikaan-saa mi nen v. 1 994.Ohjel masta keh keytyiaikaa myöten nykyinen Nuorisotut-kimusverkosto koko ajan laajenevinetoimintoineen.

Helena Helven tämänhetkisiin luot-tamustehtäviin kuuluu Nuorisotutki-musseuran puheenjohtajuuden ohellatoimiminen mm. kansainvälisen sosiolo-giyhdistyksen lSAn nuorisotutkimusko-mitean (RC34: n) presidenttinä. Hän onmyös Suomen nuorisotutki musyhdys-henkilö Euroopan neuvostossa.

Helven viimeisin oma julkaisu onnimeltään Arvot,muutos ja nuoret (Yli-

opistopaino 2002). Kirjassa hän vetääyhteen eri aikoina tekemäänsä nuortenasenteita ja arvoja kuvaavaa tutkimustasekä asettaa tuloksensa laajempaanviitekehykseen. Ki rja on ki n erään lainenperuskäsikirja kaikille nuorten arvojenja asenteiden tutkimuksesta kiinnos-tuneille.

Viime vuonna ilmestyi Helena Hel-ven toimittama "Ung i utkant"-teos(Nordiska Ministerrådet, 2003), jossavedetään yhteen laajan pohjoismaisennuorten elinolotutkimuksen tuloksia.Tutkimus kohdistui Pohjolan harvaanasutuilla alueilla ja reuna-alueilla asu-vien nuorten elinoloihin.

Heiven aiempaan tuotantoon kuu-luu lukuisia teoksia,joita hän on kirjoitta-n ut sekä yksin että toimittan ut yhdessä

alan merkittävimpien kansainvälistentutkijoiden kanssa.