Nuorisotyö

– palvelua vai politiikkaa?

Tommi Laitio

Nuorisotoimenjohtaja, Helsinki

@tommilaitio

Sosnet-juhlaseminaari 20.11.2015

2013 käynti 60 nuorisotalolla.

”miten selittäisit tämän työn?”

”Silloin kun aloitin nuorisotalolla 90-luvulla, työkaverit kertoivat että

oli kolme asiaa joista ei saanut puhua: uskonto, politiikka ja

markkinatalous.”

- Nuorisoasiainkeskuksen työntekijä

Ehdotus nuorisolakiin: Kunnan vastuu

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin.

Toteuttaessaan tämän lain 2 §:n tavoitteita kunnan tulee

paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä

nuorisotyölle ja –toiminnalle järjestämällä nuorille

suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten

kansalaistoimintaa. Kunnan tulee 1 momentissa

tarkoitettua tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan

yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien

viranomaisten sekä nuorten, nuorisoalan järjestöjen ja

muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa.

Kansalaiseksi kasvattaminen on politiikkaa.

Toisen maailmansodan jälkeen Saksassa ja Belgiassa

tietoisesti tehtiin päätös, että julkisen vallan roolia

nuorisotyössä ja nuorison poliittisessa kasvatuksessa

rajoitetaan. Tämän vuoksi nuorisotyön toteuttavat

järjestöt.

8 esimerkkiä nuorisopolitiikasta helsinkiläisessä

nuorisotyössä.

1. Uudelleenkehystäminen palvelusta

kaupungin parantamiseksi

2. Nuorten kokemustiedon tuottaminen

päätöksentekoon

Nuorten

hyvinvointikertomus

kokoaa tilastot,

tutkimuksen ja nuorten

kokemustiedon.

Vastuu:

nuorisoasiainkeskus ja

tietokeskus

www.nuortenhyvinvointikertomus.fi

3. Alle 18-vuotiaiden

kansalaisyhteiskunnan rakentaminen

Ruuti-vaikuttamismallissa

tavoitteena on

demokratiakokemus

kaikille nuorille sekä

nuorten moninaisuuden ja

erilaisten näkemysten

esille nostaminen. Pelkkä

edustuksellisuus ilman

kansalaisyhteiskuntaa ei

takaa demokratiaa.

Vastuu:

nuorisoasiainkeskus ja

opetusvirasto

www.ruuti.net

4. Yhteistyöverkostojen johtaminen

Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto eli viranomaisten

säännöllinen tapaaminen ja yhteinen priorisointi on

lisännyt ymmärrystä yhteisen työn tarpeesta. Kuva nuorisoasiainkeskuksen toiminnallisesta yhteistyöstä verkoston

jäsenten kanssa.

5. Menetelmät asuinalueiden

kehittämiseen

RuutiBudjetissa nuoret

ovat päättämässä alueen

nuorisotyöstä. Malli

keskittyy tarpeisiin, ei

preferensseihin. Malli

laajenee nuorisotyön

suunnittelusta

asuinalueen

suunnitteluun.

2013: 2 kokeilualuetta

2016: 17 kokeilualuetta

2018: koko kaupunki ruutibudjetti.munstadi.fi

6. Katalyyttitekeminen

Tehtävänsä vapauden vuoksi

nuorisotoimella on mahdollisuus

uudistaa tapoja toimia:

• Tullaamo: Nuorten

palkkaaminen taiteen

tekijöiksi (juhlaviikot &

nuorisoasiainkeskus)

• Maahanmuuttajanuorten

Helsinki: Palvelumuotoilulla

ratkaisuja

maahanmuuttajanuorten

tilanteeseen

(nuorisoasiainkeskus &

Me-säätiö)

• Oman muotoinen koti:

Nuorten ja vanhusten

yhteisen asumisen kokeilut

(sosiaali- ja terveysvirasto &

nuorisoasiainkeskus)

7. Viestintä

Nuorisotoimen ja nuorisotyön ääni mukana

keskustelussa nuoruudesta perinteisessä ja

sosiaalisessa mediassa.

8. Monen sukupolven tilat

Erityisesti monikulttuurisuus kannustaa nuorisotyötä

avautumaan alueen muille asukkaille, vanhemmille ja

vapaaehtoisille enemmän. Yhteiset tilat esimerkiksi kirjaston,

varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa.

Maunula-talo (kirjasto, nuorisoasiainkeskus, työväenopisto)

Tommi Laitio nuorisotoimenjohtaja

Helsingin kaupunki, nuorisoasiainkeskus

Hietaniemenkatu 9B

PL 5000, 00099 Helsingin kaupunki

(09) 310 89045

tommi.laitio (a) hel.fi

tommilaitio.munstadi.fi

twitter: tommilaitio