Lootu nuorisotyössö -kouhuskenoorio vqin Vön völine?Mitä on laatu nuorisotyössä? Haetaan-ko sen kriteerit ryön sisällöstä vai senulkopuolelta? Nuorisotyön IaatLra arvioidaan ja tullaan arvioimaan alkai-sempaa enemmän yhteydesså erllai-siin kehittämispyrkimyksiin, strategi-oihin ja säästöihin. Nuorisotyöllä oninhimillin en ja yhteiskunnallinenmerkitys, jonka tulisi jäsentyä arvo-keskusteluksi tuomaan sisältöå aja-tuksiin tulostavoitteista, arvioinnista,laadusta ja kehittämisestä?

Arveluftqvq qrvioinfi

Ttrlosohjaus tarkoittaa tehokkuuden ja

rationaalisuuden lisämistä. Se on omi-naista liike-elämalle ja kaikelle kilpai-lulle: pyrkimys tehokkuuteen ja voitonmaksimointiin.Tehoklcr"rus ja tulosajat-telun kutsumin en laatuajatteluksi onnykyaikaa.Tehokkuus on monill a aLorT-

la eräs laadun kriteeri. Mutta sosiaali-

sen toiminnanlaatua ei voi mitata vas-

ta;avasti.

Laadusta on kuitenkin tullut muo-tisana myös sosiaali- ja palvelualoilla.Ei muodin l.uoksi, vaan oikeuttamisenja ohjaamisen välineenä. Laatustrate-giaa, Iaadunarvio inti a j a Iaadunh allin-taa har j o itetaan kehittämis en nimis s ä.

Arvioinnilla toiminta oikeutetaan taisen oikeutus kumotaan. On luonnol-lista, että rahoittaja on kiinnostunuttoteutuksen mielekkFydestä.Ja onhanmuutenkin mielekästä pohtia, ovatkokaikki pyrkimykset ja toiminnot todel-la tarkoituksenmukaisia.

Arviointitutkimuksen tieteenfi lo-sofinen kysymys koskee sitä, missämäärin ja millainen arviointi on päte-våa ja edes periaatteessa mielekästä.Ihmistyön laatu on sen arvossa ja in-himillisen elämän mielekkylteen liit-fiissä kysymyksissä. Ihmistyön laatuon käsitteenä erityisen ongelmallinenja sitå ongelmallisempaa on sen laa-

Nuorisotyö 4/99t

dun arwiointi ja kehittäminen. Ttrlos-ohjauksen maailmass a Laatu ja tehok-kuus pahimmassa tapauksessa samais-tetaan ia työn tuotteistaminen johtaalaadun ymmärtämiseen jonain muu-na kuin laadullisena asianaesimerkiksimäärällisesti mitattavana asiana. Täl-löin peruskysymykset sisällöstä, arvos-ta, tarkoituksenmukaisuudesta, koko-naisvaltaisesta yhteisestä hyödystä jaihmisten näkökulmasta ohite taan.

Mutta miten mielekkylrttä mita-taan? Tehokas panos-tulos-suhde onmieleklqryden mitta ja sitå kutsutaanlaaduksi? Tämä olkoon eräs kauhus-kenaario.Näin asioiden ei tarvitse olla.

lqqdun metsöstys

Yksittäisten nuorisotyöproi ektienarviointi on 1 99O-lur,ulla yleisrynyt jasitä on pyritty sitomaan joihinkinmittaristoihin. Mutta paljon hanka-lampaa kuin rajatun projektin taiesim. nuorten työpajan tulosten ar-viointi on avoimen perusnuorisotyönja vapaa-ajan toiminnan merkityksenarvioiminen. Mitä esimerkiksi tarkoit-taa toiminnan väitetty ennaltaehkäisevlys ja miten sitä voidaan mitata?

Helsingin nuorisotoimessa teh-daan laatutyötä, joka koskettaa myösmm. nuorisotalojen avointa toimin-taa. Nuorisotoimelle on etsitty sopi-via awoja ja laatualueita, sekä måå-rällisiä tunnuslukukuja, joiden kaut-ta pyritaån kuvaamaan nuorisowönkeskeisiä työprosessej a.

Toimintaa kuvaamaan on jäsen-netty monia mitattar.ia määreitä, jois-ta esimerkkinä vaikkapa 1'ksilölliseentukeen käytetty aka jatuettujen mää-rå. Keraamållå tåmånkaltaista rieto a

saadaan aikaiseksi työprosessista ker-tovia tunnuslukuja. Ongelmaksi kuitenkin jaå se, ettå måarälliset tunnus-lur.ut eivät (ainakaanvielä) tavoita ei-

vätkä kuvaa laadullisia tekijöitä. M^ -

rälliset tunnuslur-ut eivät kerro inhi-millisistä merkiq'ksistä ja sisäIlöistä.Mittaristot voi\-at kehittyessään hel-pottaa laadullisenkin näkökulman ta-

voittamista. llutta määrällisten tun-nuslukujen kä1ttäminen laatukritee-reinä m1'ös muokkaa käsitystä siitä,mitä laatu tarkoittaa.

Kukq qrvioi io ketö?

Nuorisoq.ön ei tan'itse olla vallitseviinvälineellisiin arvoihin mukautuva insti-tuutio, jonka merkitys måäritellään kyl-mien mittareiden avulla. Inhimillisestimielekkään toiminnan kuvaus edellyt-tää teknise stå ja suorituspainotteisestaajattelusta poikkeavaa keskustelua -kenties kritiikkiäkin. Nuorisotyo voi ollamielekäs ja tarpeellinen råysin riippu-m ttA siirå, råym*åko se miuän tietwjdlaanrkriteerej ä Arviointia ei kuitenkaanvoi valttää.Tällöin on pohdittava tulos-ohjauksen ja laadunawioinnin muka-naan tuomien mittaristojen, arviointi-kä1t'åntöjen ja niiden perusteella tehri-vien johtopäätösten mieleklql'ttä ja sitä,

kenen ehdoilla niiden tarkoinrkserunu-kaisuus märitellään,

Mita ja miksi an-ioidaan tai kukaarwioi ketä ovat kärtännöllisiä, talou-dellisia ja poliittisia lq'symyksiä. Nuo-risowöhön kohdistetut tulosm aafitte-lyt, laadun j a r-aikuttal.uuden mittaris-tot voivat olla hallinnon tai organisaa-tioiden järjestelmäkeskeisiä ja vali-neellisiä tap oja merkiryksellistää ilmi-öitä. Sellaiset ohjaavat ia måarittåvåtnuorisotl-ötå ja nuorisotoimintaa il-man, että nuorisoryön arkinen jakåy-tännöllinen näkökulma sekä nuortennäkökulmat vaikuttavat siihen.

Hallinnon, kaupan ja sosiaalityonaloilla suosittu käsite ihmistyon laadunarvioinnissa on asiakaslähtöisyys: toi-mintojen merkitys ialaatu olisi määri-

teltävd asiakkaan tarpeiden mukaan.Avoimessa nuorisotyössä asiakaslähtöi-syys tarkoittaa yksinkertaisesti nuortentarpeita.Nuoria palvelevan toiminnanperustelu edellyttä sen sitomista nuor-ten toiveisnn ja tarpeisiin jotka tällöinon tunnettava. Mutta tuskin nuoriso-työ kaikkiin mahdollisiin nuorten ha-luihin edes pyrkii vastaamaan. Se, mil-lä nuorten tarpeilla on keskeistä mer-kitystä, måäritelLåän ulkoapäin: vai il-moittavatko toimintaan osallistuvatnuoret todella motiiveikseen kasr,'un jakansalaisvalmiudet, syrjäytymisen eh-käisvn tai muuta sellaista? Asiakasläh-töisr-r-s nuorisotyössä tarkoittaa myösr-altion ja r-leisesti koko yhteiskunnantarpe ir:r Tlssä tapauksessa nuorisotyoon rnstituutto. joka palr-elee operationaalisesti toista instituutiota.

Missö se loqtu on -ollo omenopuun?

Nuorisotyön mahdolliset vaikutuksettoteutuvat sosiaalisessa työprosessis-sa toimintoien ia kokemusten inhi-millisten merkitysten kautta.Jos mie-lekäs kokemus vaikuttaa elåmaänmyönteisesti ja toimii vaihtoehtonatai esteenä kielteiselle tapahtumaku-lulle, se on voimakkaasti vaikuttavatekijä. Sitä voi olla vaikeaa saada na-klrriin ulkoapäin suunnatulla arvioin-nilla. Mutta inhimillisen työprosessinkuvaus voi avata näkymiä laadulliseen ulottu\,-uuteen.

Se käsirys laadusta jota tässä et-sin, on erilainen kuin tulosohjauk-seen ja projektiiviseen hallintaan liit-$vä käsitys laadusta. Haluan painot-taa sitå, ettå jafiestelmälähtöistä ih-mistyön arvon määrittel1,ä ei pidäh1wäksyä annettuna. On mielekästätuoda esille elämälle tärkeitä merki-tyksiä tällaisten määrittelyjen rinnal-le ja jopa niitä vastaan.Vähintäänkin

on voitava keskustella siitä, mitenihmisryön arvoa mittaavan (ajatus)-järjestelmän voima ja ihmistähtöisetelämälliset kokemukset suhtautuvattoisiinsa.Tämä on äärimmäisen vaka-va ja periaatteellinen kysymys nyky-maailmassa, jossa taloudellinen japoliittinen ohjaus tunkeuruu kaikki-alle. Ihmistå jahanen toimintaansa eiole eettisesti hywäk syttavaa arvioidaottamatta hänen näkökulmaarrsahuomioon. Näkökulma olisi ainamyös ilmaistava.TYön määrittely ul-kopuolisin kriteerein olisi outoa alal-la, jonka piirissä puhutaan nuortenkansalaisuuden ja osallisuuden mer-kityksestä: juuri siitä, että ei olla ul-koa ohjautuvia.

Ihmisryön Iaatua ei voi maårittaaja arvioida ulkoapäin, tierämdttå iatuntematta sille ominaista tarkoituk-senmukaisuutta j a mieleklqlrttä. Kos-ka I'leispätevä ulkoinen näkökulmaon poissuljettu, voidaan sanoa, ettälaatu on sisäisen merkiryksen syvlf/t-tä. Nuorisotr-öntekijät ja nuoret ovatasiantuntij oita nuorisoryön arviointi-ja laatuln-sr-mr-ksissä. Nuorisotyönte-kijän ja nuoren suhde on arvojen jamerkin-sten - m1'ös laadun - keskei-nen ilmenemispaikka.

Tutkijalle kiinnostavia kTsymyksiäon monia. Löytlykö nuorisoryön käy-tännöstä elämänarvo ja ja yhteiskun-nallisia awoja sisällöksi laatukriteereil-le? Mikä on nuorisotyön suhde elä-måntapaan , millaist a elamintaitoa sevalittitdt? Nuorten kautta nuorisotyöon kosketuksissa tulevaisuuteen täs-

sä ajassa. Nuorisotyö-lehden numeros-sa I/1993 Suvi Kuikka kirjoitti Iama-leikkauksiin ja -tunnelmiin viiraren:"Ehkä SO-lur,.un loistossa kuoppasim-me kaikki aatteet rahojen alle. samal-la menivät ajatuksetkin mukana." Mi-ten on tånaån? Onko nuorisotyö toi-punut lamasta - tai toipumassa?

mqlli

mittqomiseksiqlueellisessq

nuorisotyössö

Nuorisofyönlqqfuolueet

Nuoret ja nuorisotyö-Nuorten omatoimisuus-Nuorten vaikuttamismahdollisuudet-Toiminnan vaikutus nuoreen-Nuorisotalon ilmapiiri ja yleisilme-Palveluhenkislys-Luotettar,'uus

Organisaation toimivuus-Työyhteisön toimil,'uus-Ohjaajan rooli aikuisena-Turvallisuus-Toimiva arviointij ärj estelmä-Toiminnan suunnitelmallisuus

Asiakaslähtöisyys-Verkostoituminen-Ulkoinen kuva ja tunnettuvrlu-Toimiva awiointijarj e stelmä-Toiminnan vastaavuus alueentarpeisiin

Tunnusluvuf

Käyntikerrat nuorisotalos s a-käv ijät, maahanmuutt ai at

Nuorisotyölliset kontaktit-ryhmätoimintaan osallistuneet,aktiivinuoret

Yksilöllinen tuki-tuetut nuoret, ohjaajan työtunnit

Informaatiokontaktit-tiedottamisella tavoitetut

Aluetap ahturniin os allistuneet-tilauksiin osallistujat

Verkostoyhteistyö-ohjaajan työtunnit

Jäsenkortit

Helsinginlqqdun

A

Aiatuksia laalutyöslii - keskuslelun svaus

I Laatutyöstä voidaan olla montaa

I mieltä.Tässä kirjoituksessa laatutyöl-

- lä tarkoitetaan laadr-rn määrittelyä.laadun kehittämis tå ja laadun arviointia.

On mahdollista, etta laatuajattelunkorostuminen on vain nopeasti ohime-nevä ilmiö. Toisaalta laatuajattelu tekeeainakin jossain muodossa tuloaan myösnuorisoalalle, halusimme sitä tai emme.Niin nuorisoryöntekijän kuin tutkijankinkann:attaa olla laatutematiikan edessäsekä avoin että varuillaan: perusajatuksiinkannattaa tutustua ja ott^ kantaa.Jos jakun nuorisotyössä tehdään laatutyötäkannattaa ajatella e rityi s e sti sitä, kuka laa-

tua tekee ja millä perusteilla sitä tehdään.Vaikka laatutyön pioneerien jälkiä voi ollahyödyllistä ja mukavinta sellrata, ei siltitarvitse urautua pelkästään perässähiih-täjäksi. Laaturyö voi olla vastaamista tu-losvaatimuksiin ja rahoituksen haasteisiin;mutta se voi olla myös oman työnymmärryksen ja arvostuksen lisäämistäja työn arvon esille tuontia.

Merkityksestö lqqluun

Laadulla tarkoitetaan yleensä tuotteen taipalvelun laatua. Nuorisotyön "tuote" onnuorille ja koko yhteiskunnalle suunnat-tua palvelua, inhimillistä ja yhteiskunnal-lista toimintaa.Taman toiminnan laatumaåritry työn merkityksen kautta: laatuon merkityksen toteutumista.Tuotteen elinuorisotyön merkityksen ja sisällön kuvaa-minen on samalla mahdollisten laatuteki-jöiden kuvailua. Nuorisotyon "tuote" voisisältää mm. hlvinvotntia ja kansalaisval-miuksia,"evaita elåmaän" ja erilaisten on-gelmien ehkäisyä. Nuorisotyön tutkimuk-sen näkökulmasta merkityksen tekijöitäovat tarpeet nuorisotyölle, nuorisotyön ta-

voitteet ja pyrkimykset, nuorisoryön toimintasisällöt ja arvot sekä nuorisotyöntuottamat vaikutukset. Taustan nuoriso-työn laatutekijöille j a arviointikriteereillesekä niiden mielekklyden arvioinnillemuodostavat nuoria koskettavat ongelmatja elämänhaasteet sekä nuorten tarpeet,joiden määrittämisessä mm. nuorisotutki-mus on ajankohtaisena apuna.

Julkisten tavoitteiden ja tutkimuksenrinnalla varsinaisia asiantuntij alahteitaovat nuorisotyöntekijät: tutkija tai kehit-tajavainjäsentelee, analysoi ja kokoaa yh-teen heidän ammattitaitonsa tekijöitä.Timå tulisi muistaa silloinkin,kun laatu-työtä tehdään hallinnon ja rahoituksenvaatimuksesta.Yleisissä laadun määrittc-

lyissä ja laatutyön periaatteissa voidaanmyös tukeutua jo olemassa oleviin laatu-järjestelmiin.

Seuraavat jäsentellt perllstuvat Suo-men kuntaliiton Julkisten palvelujen laa-

tustrategiaan.Laadulla tarkoitetaan niitä piirteitä tai

ominaisunksia, joilla tuote tai palvelu tä1t-tää sille asetetut tai oletettavat tarpeet.TäUöin tärkeäksi kysymykseksi nousee se,

kenen näkökulmasta tarpeet asetetaan,oletetaan ja mairitellään : nuorten, nuori-sotyöntekijöiden, tutkijoiden, hallinnon?Laadun määritelmät toimivat samalla työnja toiminnan arviointiperusteina sekänuorisotyön ja sen merkityksen julkisinakuvauksina, joten ei ole samantekevää,kuka ne määrittelee ja miten.

Asiakaskeskeislys ja -lähtöislTs onkeskeinen palvelujen ja sosiaalisen työnlaadun kriteeri ja samalla keskeinen pe-iaate laatutyössä. Nuorisotyön keskeisiäasiakkaita ovat nuoret, mutta toisaaltamyös mm. kunnat, valtio ja koko yhteis-kunta:nuorisotyön tehtävien ja sen laa-tutyön tulee perustua sekä nuorten toi-veisiin ja tarpeisiin että nuorisotyön yh-teiskunnalliseen kokonaistarpeellisuu-teen ja tavoitteisiin. Nuorisotyö toimiime rkitykseltåan enanlaisena v alittåjånå1'leisesti määrittl.wien yhteiskunnallistentarp e i de n ja ajallis -p aikalli s e s ti e rityi ste nnuorten tarpeiden välillä. Kun nuori näh-dään nuorisotyön asiakkaana, ovat laatu-tekijöitä vastaaminen hänen tarpeisiinsaja hänen osallisuutensa tarjonnan määrit-tymiseen. Palvelun saata\.uus laatutekijä-nä koskettaa kysymystä siitä, kuinka hy-vin nuorisofyö kykenee tavoittamaan nenuoret, joita voidaan pitäa potentiaalise-na nuorisotyön kohderyhmänä.Yleisentarpeellisuuden määrittelyssä suositelta-vaa olisi sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen. Samal-

la nuorisotyöntekij öiden j a nuorisotutki-joiden välistä r,-uorovaikutusta, tiedon-vaihtoa ia yhteistyötä kannattaisi kehit-tdiL.

Julkisten palvelujen laatustrategianmukaan laatua voidaan tarkastella kolmel-la tasolla. Organisaation sisäinen laatujäsengy työyhteisön, ryöelämän laadun

fa ryön sisäisen kehittämisen kautta. Or-ganisaatiosta ulospäin suuntatutunut laa-tu ymmärret^dn työn ja toiminnan suh-teena Llysyntään j a tarpeisiin. Yhteiskun-nan jakansalaisten välisen suhteen tasollalaatutyössä on kysymys yhteiskunnan ja-

senten elämän laadusta. Nuorisotyön si-

sällön yhteys (nuorten) kansalaisten elä-

män laatuun onkin kiinnostava haastesekä tutkimus- että kehitystyölle. Tässätilanteessa olisi selvitettavå, mitä elämän-laadulla tavoitteena nuorisotyössä tarkoi-tetaan. Nuorisotyön on osallistuttava af-vokeskusteluun.

Kehinöminen io orviointi

Laaturyön yhteydessä olisi tarkoituksen-mukaista selvittää nuorisotyön periaat-teellinen suhde mm. sosiaalityöhön,kou-luun, vapaa-ajan palveluihin, koteihin javanhemmuuteen.Toiminnan painotuksia,keskeisimpiä teemoja, työnjakoa ja yhteis-työtä toiminnan eri alueilla ja eri toimi-joiden välillä kannattaa selventää. Samal-

la on uskallettava esittää nuorisotyön nä-kökulma yhteiskunnallisiin ja inhimilli-siin arvoihin ainakin tiettyjen toimijoidenja työnpainotusten osalta; tällainen jäsen-

tely selkiytää työn paamåarlå, merkitys-tä ja perustelua muodostaen samalla läh-tökohdan laatupohdinnoille. Jäsentelynkautta voidaan myös pohtia sitä, miten jaketkä nuoret måårittyvitt työn kohde- taiasiakasryhmäksi: näin päästään pohtimaan tavoittavuutta nuorisotyön yhtenälaatutekijänä. Tämän kaltaiset jäsentelyton räätälöitävä alueellisesti ja paikallisesti,aika- ia tilannesidonnaisesti, sekä toimin-tasektorin luonteen ja sisältöjen (esim.

@ Nuorisotyö Z/ee

rajatun tavoitealueen tai järjestön arvo-jen) mukaisesti.

Moninaiset laatuyön haasteet vaikut-tavat ehkä turhauttavilta siellä, missätyöntekijöiden kuormittaminen ia resurs-sien alasajo on jo edennyr pitkälle ja uu-sien leikkauksien uhka leijuu ilmassa.Tällöin on kuitenkin mielekästa ajatellalaatutyötä enemmän oman työn merki-tystä ia an-oa esille tuor.ana toimintanakuin vastauksena tulosvastuun vaatimuk-seen. "Laatupolitiikkaa" ja erifyisesti voi-mavaroja ajatellen koko nuorisoalallakannattaisi viljellä innovoivaa aiatustenvaihtoa, laatutietouden ja laatutyön ko-kemusten jakamista sen sijaan, ett^ laa-tutyötä tehtäisiin ilman r-uorovaikutusta

ia periaatteellista 1'hteen hiileen puhal-tamista. M1'öskään n'ön arviointikä1tän-töjen kehitn-essä ei tulisi jäädä passiivi-sen kohteen asemaan: osana laatutyötäon sy)rtä tarkasrella arviointinäkökulmi-en mieleklnrttä.

Julkisten palvelujen laatustrategianmukaan arr-ioinnin perusnäkökulmatkohdistur-at toiminnan tuloksellisuuteen,merkitl'kseen. tarkoituksenmukaisuu-teen, toimeenpanopfosessin onnistunei-suuteen. sekä organisaation toimi\-uuteenja tehokkuuteen. "Perusolemukseltaanarviointi on r-ertailua, jossa verrataan kes-kenään tosiasioita (mikä tilanne on) ar-viointiperusteisiin (miten pitäisi olla).Vertailu sisäln-v merkityksen, tehokkuu-den ja erin'isesti vaikuttar.-uuden arvioin-tiin, jossa pYritään osoittamaan sly-seu-raussuhteen olemassaolo (fulkisten pal-velujen laatustrategia, osa 3 s.10).

Nämä määrittellt ovat suunt aa-anta-via, mutta m1'ös jossain määrin fajoittu-neita.Toiminnan tehokkuus on vain yksirajattu osa vaikuttamudesta, joka on eräslaadun osatekijä.Toiminnan tuloksilla ontrastaava asema : tehokkuuden tai tulosten

yksioikoinen painottaminen vinouttaalaatuajattelua. Tulo sarviointia voidaankdytnå laatutyössä, mutta laadun mitta-rit eivät ole palautettavissa tulosmittarei-hin. Pahimmillaan tulosajattelu välineel-listää työtä ja ihmisten roimintaa ja pel-kistää niiden merkityksen mitattaviksisaavutuksiksi, esineellistää työn ia toimin-nan monimuotoista vaikuttavuutta ka-peuttamalla sen merkitystä.Vaikuttavuuson ymmärrettdvä laajemmin kuin vaintehokkuutena ja yksiselitteisinä toimin-nan tuloksina.Vaikuttavuuden ymmärtä-minen nuorisotyössä edellyttää ulkoistaja teknistä lähestymistap^a monimuotoi-sempaa tarkastelua ja efi osapuolten(nuoret, nuorisotyöntekijät) näkökulmi-en huomioon ottamista.

Laatutyössä määrällistä (kvantitatiivis-ta) tarkastelua tulee rikastuttaa laadullisel-la (lwalitatiivisella) tarkastelulla. Tiukastimääriteltyä kausaalista sly-seuraussuhdet-ta laajempi näkökulma voisi muodostuatyöprosessin erilaisten ulottuvuuksien ku-vauksen kautta: vaikuttavuuden ja laaduntekijöitä voivat olla mm. työn sisällön,ammattitaidon sekä inhimillisten pyrki-mysten, merkitysten ja awoien ulottur,'uu-det. Nuorisoryön vålittamat inhimilliset jayhteiskunnalliset merkitykset sekä nuori-sotyön edustama arvomaailma tulisi laa-tutyön yhteydessä nostaa avoimen poh-dinnan ja keskustelun keskipisteeseen.

Liikkeelle sisälröien pohdinnosro

Ldhtökohtana nuorisotyön laadun pohdin-taan voidaankä1ttää vaikkapa Nuostra: ssaesitettyjä tekijöitä. Esimerkiksi Nuostra:ssaesitet)'t kolme vaikuttavuus elementtiä -toiminta veftaisryhmässä, arvostava aikui-nen ja nuorisotyön välittämä kulttuuripe-rintö voidaanottaa laadun ia vaikuttavuu-den kriteerien lähteiksi ja selvittää niiden

%

&+

+z+z+

?4

=

=

;++a

toteutumista nuorisotyön toimintaproses-seissa. Arvosisältöjen ja muiden laadullis-ten, sisdllöllisten tekijöiden lö1tämiseksiolisi hedelmällistä pohtia mm. identiteet-tityön, elämänhallinnan, elåmåntavan jaelämäntaidon haasteita nykykulttuuris-samme kasvavalle ihmiselle, sekä sitä, mis-sä määrin tällaista remariikkaa sisältyy taivoisi sisdltyä nuorisotyöhön sen laadulli-sena merkityksen ja vaikuttar.'uuden ulot-tuvuutena.

Julkiset nuorisotyön tavoitteet ia ku-vaukset esittåvät monia keskeisiä arvopää-määriä. Esimerkiksi kestävdn kehityksenperiaate on mainittu nuorisotyölaissa jaEuroopan unionin Nuorten Eurooppa -ohjelmassa vitata fi ekologisiin arvoihin-miten ne ilmenevät, toteutuvat ia v^litq/-våt itse kunkin tekemässä nuorisotyossä?Laatutyössä on valittava keskeiset awopåa-måårat ja tehtävd ymmärrettäväksi, mitenniiden sisällöt ja niihin pyrkiminen ilme-nee käytännön toiminnassa. Laadun kes-keinen määre on tarkoituksenmukaisuus:työn vastaar,rrus tarpeisiin ja sen perustel-tar.uus. Julkisten palvelujen laatustrategi-an mukaan laadun määritelmät ia arvioin-tiperusteet voidaan johtaa toiminnan ta-voitteista, asiakkaiden tarpeista ja osapuol-ten afvostuksista. Osapuolten arvostuksetvoi nähdä laajanaperuskriteerien j oukko-na, jonka kautta tarpeet, tavoitteet jala tusaavatmerkityksensä. Niiden esille tuomi-nen on sekä tutkimuksen että kehittämis-työn haaste.

Enemmän kuin yksiselitteisesti mää-rittyvdå tulosta laatu on merkityksen to-teutumista, toiminnan sisältöä, ja arvoa,joiden kautta voidaan kuvata mahdollis-ta toiminnan vaikuttamutta; vaikutuksentodistamistakin tärkeämpää tulisi ollatyön tarpeellisuus ja siihen kiinnitfiätyön tarkoituksenmukaisuus ja perustel-tavuus.Täta ajattelutapaa olisi hywä lisätähallinnon, organisaatioiden ja tutkimuk-sen (kapeaan) tulosohjaukseen ja mittaa-vaan otteeseen tukeutuvan kehittämis-fyön piirissä. Kaikki inhimillinen ei olemitattaviss a ja maariteltävissä tuloksina,mutta monet sisällöltään rikkaat asiatvoidaan kuvata ymmärrettävästi. Viimekädessä laadulla tarkoitetaan hywää työ-tä:sitä, mikä on nuorisotyön ammattitai-toa, sekä sitä, mikä on inhimillisesti mer-kityksellistä ja eettisesti arvokasta työtaja toimintaa.

Kats o b ttp : //ut tt w. alli.fi/ti e t o/nu oris o-tyo/

*4*&

4tu

+#+&+äe*4

.?4

4

+-=

e + = Z ?= = = z = = = Z e + + + + & * *a &-e e # + # & + & 4 & & + + + + & +

Kevään 2000 aikana Petri Cederlöf käytiinnön nuorisotyöntekiiöiden aiatuk-sia siitä, mikä on hyvntyötå, aiataksia työn merkityksistä ia arvoista, sekälaatutyösä.Jos olet kiinnostunut esittlimän ajatuksiasi vapaamuotoisen kes-kustelun merkeissä, ota yhteyttii. Noin tunnin mittaiset keskustelut nauhoite-taan ia kdsitellzän luottamuksellisesti osana tutkimusta. Voit myös krrioittaaajatuksiasi suoraan tutkiialle tai py,taa lisätietoia.

Pe tri c e d erl öf, p ub : 0 4 o 7 o o 6 5 3 4, s äb k öp o s ti ; petri. c e d ertof@ aili.fi

= + + Z +- Z'= ?+ -< Z = = zz 4 4 * A & e e = Z + = = Z + = Z + 4 + A 4 a

TUIE MUI(AAN KBSKUSITLUUN

++= 4?z

Nuorisotyö Z/99 @