ETNA202Menetelmäopinnot II

Luento 8.

27.2.2014

Kirsi-Maria Hytönen

Narratiivinen eli kerronnallinen tutkimus (ks. M. Hyvärinen 2006)

• Kerronnallisuus, juonellisuus: millainen tarina tekstissä rakentuu

- Ns. kerronnallinen käänne 1980-luvulla: kertomus ja kerronta tutkimuskäsitteiksi laajalti ihmistieteissä: ihmisten vuorovaikutus rakentuu kerrotuista kertomuksista sittemmin kritisoitu. Narratiivisessatutkimuksessa ajatellaan, että kertomukset jäsentävät ja organisoivat arkea ja sosiaalista maailmaa.

• Vaihtoehtoja narratiivisessa analyysissa (Matti Hyvärisen (2006) malli):

1. Temaattinen luenta, sisällön analyysi

2. Kokonaishahmon luenta, esim. kertomuksen lajityyppien analyysi

3. Kertomuksen kulun yksityiskohtien analyysi (erilaisia malleja; odotukset kertomuksen etenemisestä ohjaamassa)

4. Vuorovaikutuksellinen analyysi (haastattelut).

Retorisuus: millaista argumentointia tekstissä esiintyy

Vaikuttamaan pyrkimisen keinot:

• Nyt nämä 40 vuotta [sodan jälkeen] on ollut sitä muutosten aikaa Ainakin täällä meillä on tullut

niin paljon parannuksia, jos on vielä puutetakin. Sitä en ymmärrä, kun mielestäni työ on ennen

tuottanut hyvin vointia, mutta nyt se ei kuulema kannata. Sitä ei minun yksin kertanen järkeni

ymmärrä. Vaikka on ihmisiä niin paljon ilman asuntoa ja kannattaa ennemmin maksaa työttömille

palkkaa. Joka on kyllä oikein jos kerran maailma on jo niin valmis ettei työtekijöitä enään tarvita. Ja

eihän raha minun mielestäni pois maailmasta häviä. Siinä on visainen kysymys teille kaikille kirjan

oppineille, tästä yksin kertaiselta mummulta. Nyt kun kaikilla vanhoilla on eläke niin elämä on

parasta, mitä on ennen ollut. Eikä tarvitse pelätä työttömyyttä. Työläiset ovat tulleet paljon

tietoisemmiksi. Kun on koko elämä muuttunut ehkä juuri siksi. Nyt on työväen liikkeessä ja ammatti

osastoissa paljon hyvin kyvykäistä ihmisiä ja siksi on tullut niin paljon parannuksia. Sitten nyt ei

enään ole luokkarajat niin jyrkkiä. Kai se on kehityksen tulos. Kun vaan pysyy nämä saavutukset,

mitä meillä on saatu. (TMT 256:992/2, synt. 1903.)

Näkökulmat lukemista ohjaamassa

• Näkökulman valinta on tärkeä osa tutkimusta. Näkökulma vaikuttaa keskeisten analyyttisten käsitteiden valintaan ja sen kautta tutkimuksen ohjautumiseen, paikantumiseen ja tuloksiin.

Esimerkkejä näkökulmista

1) Sukupuoli

– Mies/mieheys, nainen/naiseus, transsukupuolisuus

– Sukupuolivähemmistöt, queer-tutkimus

– Yksilö, yhteisö, yhteiskunta (rakenteet)

– Emansipatorisuus, tasa-arvoajattelu

– Sukupuolen näkyväksi tekeminen.

– Ks. Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa.

– Helan sukupuolentutkimuksen tutkimuskeskittymä.

Etnologia & sukupuoli (1)

• Ensimmäinen vaihe: varhainen kansatiede ja etnologia

• Sukupuoli on biologinen ja luonnollinen

• Tavoitteena kansankulttuurin tallentaminen ja pelastaminen, kohteena yhtenäinen ”kansa”.

• Sukupuolta koskevaa aineistoa tallennettiin osana kokonaisuutta.

Etnologia & sukupuoli (2)

• Gender-tutkimuksen tulo 1970-1980-luvuilla

• Naistutkimuksen synty, feminismin toinen aalto

• Gender = sosiaalinen sukupuoli

• Suomalainen etnologia 1990-luvulla, folkloristiikassa aiemmin

• Aluksi tuotiin naisia ja naisten arkea näkyväksi, myöhemmin sukupuolen käsitteen pohdinta

Etnologista ja folkloristista sukupuolentutkimusta Suomessa

- Åtskilja och förena. Etnologisk forskning om betydelser av kön(1996)

- Amor, genus & familia (1998)

- Sukupuolen kohtaaminen etnologiassa (2007)

- Satu Apo: Naisen väki (1997)

- Pia Olsson: Myytti ja kokemus (2005)

- Väitöskirjoja esim. Jyrki Pöysä (1997), Laura Stark (1998), Hilkka Helsti (2000), Kirsti Salmi-Niklander (2004), Lotte Tarkka (2006), Maarit Knuuttila (2006), Karoliina Ojanen (2011), Arja Turunen (2011), Eerika Koskinen-Koivisto (2013), Tytti Steel (2013), Erkka Pehkonen (2013) sekä Kirsi-Maria Hytönen (tulossa 2014).

2) Luokka

– Onko Suomessa tänä päivänä yhteiskuntaluokkia?

– Luokkaan kuulumisen kokemus menneisyydessä tai nykypäivässä.

– Työväentutkimus (ks. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura)

– Keskiluokkaistuminen ilmiönä? Entä yläluokan tutkimus?

– Ks. Luokkaerot tv-sarjoissa –tuore väikkäri TY:ssa.

• Eerika Koskinen-Koivisto: Kenen luokka? Luokan dialoginen rakentuminen haastattelukontekstissa. Kulttuurintutkimus 4/2008:

”Luokka ei siis ole jotakin, jonka haastattelupuheesta voi

”löytää”, vaan luokan tuottaminen on tutkijan ja tutkittavan

yhteinen prosessi. Dialogisuuden tiedostaminen ja sen

kirjoittaminen osaksi tutkimusta on osa tutkimukseni

tiedonintressiä ja menetelmää, dialogista luentaa ja refleksiivistä

lähestymistapaa, jonka avulla luokan merkityksellistyminen

näyttäytyy monitahoisena ja monella tapaa tulkinnallisena

prosessina.”

3) Ikä

- Eri ikävaiheisiin liittyvä tutkimus: lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus. Ks. myös tyttötutkimus! (Missä poikatutkimus?)

- Esim. Sinikka Vakimo (2001): Paljon kokeva, vähän näkyvä.

- Pirjo Korkiakangas (1996): Muistoista rakentuva lapsuus.

- Helena Saarikoski (2009): Nuoren naisellisuuden koreografioita.

- Karoliina Ojanen (2011): Tyttöjen toinen koti.

- Ojanen, Mulari & Aaltonen (toim.) (2011): Entäs tytöt? Johdatus tyttötutkimukseen.

4) Ruumiillisuus

- Ruumiilliset kokemukset, muistot tai kerronta ruumiista, pukeutumisen tutkimus, performatiivisuus

- Esim. Arja Turunen (2011): Hame, housut, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme?

- Eerika Koskinen-Koivisto (2013): A Greasy-Skinned Worker.

5) Ylirajaisuus eli transnationaalisuus

- Tutkimuksen kohteena olevien ilmiöiden tutkiminen kansallisen kontekstin sijaan rajoja ylittävänä ilmiönä

- Esim. Laura Hirvi (2013): Identities in Practice. A Trans-Atlantic Ethnography of Sikhs in Finland and California.

- Tavallinen näkökulma maahanmuutto- tai globalisaatiotutkimuksessa, mutta monia ilmiöitä voitutkia transnationaalista näkökulmasta. Ks. esim. Steven Vertovec (2009): Transnationalism. (Ks. TuomasMartikaisen arvio Agricolassa.)

Harjoitustehtävä

• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja, hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.

• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta 4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks. esseen ohjeen Helan nettisivuilta.

• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle sähköpostilla (kirsi-m.hytonen (at) jyu.fi).

• Ks. ohjeet kurssin tukisivulta http://etna202jy2014.wordpress.com/2014/02/06/kurssin-harjoitustehtava/

Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta. Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen aiheiden yhteydessä. http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu 5.2.2014.)

Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi lukiessasi muun muassa:• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?

Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten tutkimusasetelma muuttuisi silloin?

• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?• Mitä pidit artikkelista?

Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004.

Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus. Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden

luokittelusta. Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja

tutkimusprosessin vaiheet. Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen

kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007. Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa

Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.

Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919. Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti, Laura Stark ja Saara Tuomaala.

Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.

Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksenlähdemateriaalina.

Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala. Ethnos ry 2005.

Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena. Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina

kyselyaineiston tulkinnassa. Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita

virtuaalisessa ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: < http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).

Poissaolot

• Kurssilta voi olla pois yhden kerran ilman korvaavaa tehtävää, muiden poissaolojen osalta pitää sopia sähköpostitse rästitehtävästä – oma-aloitteisuus tärkeää! Rästitehtävien palautus samaan aikaan kuin harjoitustehtävä: 21.3.2014.

Jos kaikki tehtävät palautetaan ajoissa, kurssisuoritukset ehditään hyväksyä maaliskuun aikana.

Arkistomatkan ohjelma

13.3.2014

7:00 Lähtö Jyväskylästä – tule ajoissa paikalle!!!11:00 (noin) Lounas, omakustanteinen (Diak Helsinki, ruokala, Sturenkatu 2)12:15–14:15 Museoviraston kansatieteellinen arkisto ja kuvakokoelmat (Sturenkatu 2a) ks. http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede14:45–16:00 Työväen Arkisto (Sörnäisten rantatie 25, 2. krs) ks. http://www.tyark.fi/16:30 Majoittuminen Eurohostelliin (Linnankatu 9) http://www.eurohostel.eu/fi

14.3.20147:00 alkaen aamiainen Eurohostellissa9:30 Kokoontuminen Eurohostellin aulassa ja yhteislähtö kävellen.10:00–11.30 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kansanrunousarkisto ja kirjasto (Hallituskatu 1)11.30 Lounas (keskustan Unicafét, esim. Päärakennus, Topelias, Porthania, ks. http://www.hyyravintolat.fi/unicafe/#/Keskusta/), omakustanteinenKansatieteen päivät (ks. http://blogs.helsinki.fi/kansatieteenpaivat2014/)13:00 Keynote: Professor Thomas O’Dell (Lund Universitet): “Composing Ethnography and Rendering Culture” Helsingin yliopisto, päärakennus (Fabianinkatu 33), pieni juhlasali (4.krs)14:15 Kuuma peruna-debatti: Teknologia kohtaa etnologian / Technology Meets Ethnology. Pj. Anna Haverinen, keskustelijoina Carina Jaatinen (Espoon Kaupunginmuseo) ja Jukka Jouhki (Jyväskylän yliopisto)15.15 Keskustelu jatkuu viinitarjoilun merkeissä16:15 Bussi lähtee kohti Jyväskylää Senaatintorin laidalta – ole ajoissa paikalla!

Kurssipalaute

• Kirjoita:

1) Mitä odotit kurssin sisällöltä, ja toteutuivatko odotuksesi? Mitä jäi puuttumaan?

2) Mikä sisällössä kiinnosti, mikä ei? Mikä tuntui hyödylliseltä, mikä ei?

Henkilökohtaista palautetta voi lähettää myös Helan kotisivulta löytyvän palautelomakkeen kautta.