ETNA202Menetelmäopinnot II

Luento 7.24.2.2014

Diat: Kirsi-Maria Hytönen ja Arja Turunen

Luennot• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka

• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus Kotitehtävä

• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun

• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)

• 17.2. Visuaalinen kulttuuri. Kotitehtävä.

• 20.2. Kotitehtävän purku Verkkoetnografia ja sähköiset aineistot

• 24.2. Lukutapoja: Lähiluku, diskurssit, konstruktivistinen näkökulma, kontekstin valinta

• 27.2. Lukutapoja: narratiivit; tutkimuksellisia näkökulmia; kurssin koonti ja valmistautumista arkistomatkaan.

Aineistosta tutkimukseksi

• Aineisto on koossa – mitä sitten?

• Analysoimalla aineistosta tuotetaan vastauksia tutkimuskysymyksiin.

• Analyysimenetelmän eli metodin valinta ohjaa tutkimuksen etenemistä.

• Tekstiaineistojen menetelmiä esim. lähiluku, diskurssianalyysi, narratiivinen tutkimus, retoriikan tutkimus jne. Tekstit eivät vain heijasta todellisuutta vaan luovat ja ylläpitävät sitä.

Analysointi on aineiston lukemista

• Käytännössä analysointi on erilaisten kysymysten kirjaamista ja niihin vastausten etsimistä – tutkija laatii muistiinpanoja tai tiedostoja eri teemoista, yhdistelee palasia.

• Aineistoista nousee asioita?

• Vastaukset täydentävät ja haastavat toisiaan.

4

• Tutkimus on aineiston, menetelmäkirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden lukemista rinnakkain– Muiden tutkimuksia luettaessa tutkimusaineistosta voi

löytyä uusia piirteitä Tällöin lähdeviitteiden merkitseminen on erityisen tärkeää!

• Menetelmäkirjallisuutta on julkaistu runsaasti, ks. esim. – Vaeltavat metodit, toim. Pöysä, Järviluoma & Vakimo,

2010.– Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat, toim. Tuulikki

Kurki, 2004.– Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin

aineistoihin, toim. Lakomäki, Latvala ja Laurén, 2011.– Polkuja etnologian menetelmiin, toim. Korkiakangas,

Olsson ja Ruotsala, 2005.

5

Lähiluku

• Lähiluku (close reading) = tekstin lukemista useampaan kertaan, teemoittelua ja luokittelua

– Samaa tekstiä luetaan useita kertoja eri tavoin.

– Lukeminen on myös kirjoittamista: muistiinpanoja, alleviivauksia, merkintöjä tulkitseva lukeminen

Lähiluku on peräisin kirjallisuudentutkimuksen uuskriittisestä koulukunnasta (tulkinta rajautuu asioihin, jotka löytyvät itse tekstistä). Kulttuurintutkimuksessa kuitenkin esim.

• Teoreettisesti informoitu lukeminen

• Kontekstit huomioon ottava lähiluku

Kulttuurintutkimuksen lähiluku irrottautuu uuskriittisestä koulukunnasta. (Ks. esim. Kaarlenkaski 2012.)

”Tiheä” kuvaus (Clifford Geertz 1973; 1988)

Kulttuuri rakentuu sosiaalisista merkitysrakenteista

muodostavat toiminnan kontekstin

pyritään kulttuurin muodostavien merkitysverkostojen analyysiin

tulkinta kulttuurista

Vrt. ”Thin description”

Läheltä lukemisen tapoja, esim.

• Ymmärtävä lukeminen: tutkija yrittää ymmärtää tutkittavan elämää ja hänen valintojaan – pienen ihmisen puolella olemista, hänen ”äänensä” julkituomista

• Vastakarvaan lukeminen: kriittistä lukemista –aineistossa tarjottua tulkintaa ei hyväksytä vaan se kyseenalaistetaan. Etsitään (ks. Esim. Maaru Seppä 2012). Vallankäytön tutkimus!

Diskurssintutkimus

• Lähteitä:

– Jokinen, Juhila & Suoninen: Diskurssianalyysin aakkoset. Vastapaino 1993.

– Jokinen, Juhila & Suoninen: Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino 1999.

– Sajavaara & Piirainen-Marsh (toim.): Kieli, diskurssi & yhteisö. Jyväskylän yliopisto 2000.

– Pietikäinen & Mäntynen: Kurssi kohti diskurssia. Vastapaino 2009.

Konstruktivistinen näkökulma• Kielenkäytön kautta ei vain ilmaista asioita vaan

rakennetaan ja tuotetaan niitä

• Kielenkäyttö ei perustu vain yksilöllisiin valintoihin vaan kielen käyttäjä rakentaa, uusintaa tai muokkaa yhteiskuntaa tai kulttuuria.

• Kieli ei ole neutraali viestinvälittäjä vaan kielellisillä valinnoilla merkityksellistetään kohteena olevaa asiaa = luodaan representaatioita

• Esim. saksan ja ranskan kielessä substantiivit ovat feminiinejä, maskuliineja tai neutreja; vrt. hän-pronomini eri kielissä (esim. ruotsi han/hon – entä uusi hen? (Ks. Kotuksen blogi 27.6.2011.)

• Kun jostain aiheesta kirjoitetaan tai puhutaan tietyn diskurssin puitteissa, tuotetaan tietynlaista tietoa aiheesta.

• Tiettyihin diskursseihin nojautuminen voi samalla rajata ulos muita tapoja, joilla aihetta voitaisiin konstruoida.

• Itse tekstit eivät edusta diskursseja vaan pikemminkin nojautuvat niihin.

• Yhdessä tekstissä voi olla läsnä useita diskursseja – tutkimuksellisesti kiinnostavaa, miten diskursseja tällöin käytetään.

• Diskurssintutkimus ei tarkoita, että reaalimaailma unohdetaan ja keskitytään vain diskurssien tutkimiseen

• Lähtökohta: viestintätilanteissa reaalimaailma välittyy ja se tavoitetaan vain kielenkäytön kautta.

• Merkitykset ovat kielellisesti rakentuneita.

• Esimerkki: Kaadut liukkaalla pihalla ja tunnet jalassa kipua. Miten kuvaat sitä?

– Lääkäri haluaa kuulla kielellisen kuvauksen; piirretty, maalattu tai sävelletty versio ei käy

– Kaaduit ulkomaan lomalla. Miten kuvailet kipua vieraalla kielellä?

• Esimerkki: miten kuvata rakastumista, surua, iloa, tuskaa?

Uutistekstejä:

– ”Lumi yllätti autoilijat” /

”Autoilijat eivät osanneet varautua talven tuloon”

– ”Auto törmäsi hirveen” /

”Hirvi törmäsi autoon”

– ”Autoilija törmäsi puuhun” /

”Naisautoilija törmäsi puuhun”

– ”Nainen raiskattiin” /

”Mies raiskasi naisen” /

”Maahanmuuttajataustainen mies raiskasi naisen”

Yhteiskuntatieteellinen diskurssintutkimus

Usein = kriittinen diskurssintutkimus• Kielenkäytöllä on sosiaalisia vaikutuksia

ympäröivään maailmaan• Toisaalta tämä sama maailma vaikuttaa siihen,

miten kieltä käytetään• Usein samasta asiasta on yhtäaikaisesti useita eri

näkemyksiä = diskursseja• Voidaan tutkia diskurssien moninaisuutta tai

vaihtelevuutta tai diskurssien järjestystä ja sitä kautta valtaa

Kuka teidän perheessä tekee kotityöt?

• Presidenttiehdokas Martti Ahtisaari: ”Me olemme vaimon kanssa valinneet sellaisen työnjaon, että vaimo tekee kotityöt”

• Muita vaihtoehtoja:

”Vaimo tekee, koska naiset ovat synnynnäisesti parempia tekemään kotitöitä”

”Vaimo tekee, koska noudatamme Raamatun ohjeita”

”Vaimo tekee, koska hän itse haluaa tehdä kotityöt”

”Vaimo tekee, koska kannatamme perinteisiä arvoja”

Lähde: Suoninen, Eero 1999: Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä.

Kuka teidän perheessä tekee kotityöt?

• Presidenttiehdokas Martti Ahtisaari: ”Me olemme vaimon kanssa valinneet sellaisen työnjaon, että vaimo tekee kotityöt”– tasa-arvodiskurssi

• Muita vaihtoehtoja:”Vaimo tekee, koska naiset ovat synnynnäisesti parempia tekemään kotitöitä”– biologinen diskurssi”Vaimo tekee, koska noudatamme Raamatun ohjeita” – uskonnollinen diskurssi”Vaimo tekee, koska hän itse haluaa tehdä kotityöt” – yksilön valintaa painottava diskurssi”Vaimo tekee, koska kannatamme perinteisiä arvoja” – historiallinen diskurssi

Lähde: Suoninen, Eero 1999: Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä.

Perinteinen etnografinen tutkimus -diskurssianalyysi

• Perinteinen etnografinen tutkimus: ihmisiä haastatellaan, koska halutaan tietää, mitä he asiasta ajattelevat

• Diskurssianalyysi: ihminen voi olla asiasta monta mieltä, hän voi yhdessä tilanteessa sanoa toista, toisessa toista. Kyse ei ole valehtelusta, vaan siitä, että asiaa voi lähestyä monesta näkökulmasta. Eri näkökulmissa tukeudutaan erilaisiin diskursseihin.

Stuart Hall (1932-2014, ks. esim. HS 15.2.2014)

• Diskurssi = ryhmä väitteitä, jotka tarjoavat kielen puhua (eli representoida) tietystä kohteesta tietynlaista tietoa

• Diskurssi on tiedon tuottamista kielen kautta.• Diskurssit tuottavat kielenkäyttäjälle positioita: vaikka

en olisi sitä mieltä, että länsimaat ovat parempia kuin muut, käyttäessäni käsitteitä länsimainen ja ei-länsimainen, väistämättä asetun positioon, josta katsottuna länsimainen on parempi kuin ei-länsimainen tai ne ovat kaksi erillistä asiaa

• Diskurssit eivät ole suljettuja systeemejä vaan ne muuttuvat (esim. ”eurooppalainen” – ”kristitty maailma” – ”länsimaat”)

• Valta toimii diskurssien kautta.

Kielenkäyttö on sekä kielellistä että sosiaalista toimintaa

• Todellisuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

• Kieltä tutkimalla opitaan myös sitä ympäröivästä yhteiskunnasta ja kulttuurista ja päinvastoin.

• Kieli on resurssi:– Kielenkäyttäjällä on käytössään erilaisia kieliä,

murteita, genrejä, diskursseja, tarinoita.

– Kielenkäyttäjä valitsee niistä• Taitojensa mukaan

• Tilanteen mukaan

• Viestintätilanne rajoittaa resurssien käyttöä: esim. normit, arvot, institutionaaliset rutiinit

• Kielenkäyttäjän valinnat eivät edusta vain kielenkäyttäjän kielikompetenssia tai yksilöllisiä preferenssejä vaan niihin kirjautuu kielenkäyttäjän omien näkemysten lisäksi käyttökontekstin instituution ja yhteiskunnan näkemyksiä puheena olevasta ilmiöstä.

Kielenkäytön seurauksia tuottava luonne

• Erityisesti kriittisen diskurssintutkimuksen lähtökohtana: millaista todellisuutta kielivalinnoilla tuotetaan?

• Valtasuhteiden, ideologian ja diskurssien kietoutuminen yhteen: miten diskurssien kautta vahvistetaan tiettyä ideologiaa ja/tai vallanpitäjien asemaa ja vastaavasti marginalisoidaan toiset.

• Käynnissä oleva yhteiskunnallinen keskustelu = areena, jossa erilaiset diskurssit kilpailevat keskenään tilasta tulla kuulluksi.

• Tutkijoiden tavoitteena kiinnittää huomio yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja saada aikaan muutos tuomalla esiin piiloon jääviä valtasuhteita– Esim. miten jotkut diskurssit saavuttavat totuuden aseman?

Diskurssintutkimus käytännössä• Aineisto nähdään näytteenä tutkimuksen kohteena

olevasta kielestä tai kulttuurista/yhteiskunnasta• I vaihe: tekstin ja sen tuotannon mahdollisimman

tarkka rekonstruktio ja kontekstualisointi– Kielenkäyttö ei ole irrallaan konstekstista– Tekstin tuottamisen reunaehdot

• Onko kyseessä esim. uutisjuttu, tiedote, mielipidekirjoitus, viranomaisen päätös – millaista genreä teksti edustaa?

• Milloin julkaistu, miksi

• II vaihe: Yhteiskunnallinen konteksti:– Aineistosta etsitään myös sellaisia seikkoja, joiden tulkinta

edellyttää kulttuuristen tapojen tai yhteiskunnallisen ilmapiriin tuntemusta

– Miten kulttuurisia merkityksiä tai valtasuhteita tuotetaan?

Millaisia merkityksiä, representaatioita ja identiteettejä tekstissä rakentuu?

• Millaisia representaatioita vuoden 1918 muodostuu, kun siitä käytetään käsitteitä– Vapaussota– Kansalaissota– Kapina– Sisällissota– Veljessota– Luokkasota– Vallankumous

• Millaisia identiteettejä erilaiset diskurssit ja representaatiot tarjoavat eri osapuolille?

Konteksti• Minkään tekstin, sanan tai ilmaisun merkitys ei

ole pysyvä vaan konstekstisidonnainen

• Konteksti = kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat merkityksen muodostumiseen ja mahdollistavat ja rajaavat sen käyttämistä ja tulkitsemista, esim.:

– Tilannekonteksti

– Diskursiivisten käytänteiden konteksti

– Yhteiskunnallinen konteksti

• Tutkimuksessa on hyvä rajata tarkastelua vain tiettyihin konteksteihin.

Esimerkki: henkilökohtaisia muistoja (palkka)työstä sisältävä teksti

• Tilannekonteksti = tekstin konteksti: millaisia merkityksiä itse tekstissä liitetään naisten tekemään työhön

• Kertojan ikä, sukupuoli, koulutus yms. asiat, jotka vaikuttavat kerrontaan

• Kysytyt kysymykset

Diskursiivisten käytänteiden konteksti

• Tietyissä tilanteissa noudatetaan tiettyjä kielellisiä konventioita

• Genre (lajikonteksti) = lajityyppi – Tekstin lajityyppi: uutisteksti, mielipidekirjoitus,

haastattelu, kirje, päiväkirja – tässä tapauksessa keruukysely

• Kun tutkin, mitä aineistoni tekstit kertovat sukupuolesta ja työstä tutkimusajankohtana, oli tärkeää ottaa huomioon, että kyseessä on keruukysely – mikä siis on keruukysely ja millaisia tekstejä se tuottaa?

Yhteiskunnallinen konteksti

• Tekstit on laadittu tiettynä ajankohtana, tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa

• Suomi toisessa maailmansodassa, naisten työn historia

• Suuret kertomukset kerronnan taustalla? (Ks. Maaru Seppä, pro gradu Suomen suuresta sotakertomuksesta.