ETNA202Menetelmäopinnot II

2. Luento 6.2.2014

H306Kirsi-Maria Hytönen (ja osa dioista Arja Turunen)

Kurssin sisältö

• Tapaamiset ma ja to klo 14-16 H306 helmikuun ajan• Harjoitustehtävä• Kotitehtäviä• Vierailu• Arkistomatka 13.-14.3.2014Suoritus: läsnäolo, keskustelut, harjoitukset & tehtävät, arkistomatka + raporttiKurssin infosivu: http://etna202jy2014.wordpress.com

Luennot

• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus

Kotitehtävä• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun• 13.2. Vierailu• 17.2. Visuaalinen kulttuuri ja ”valmiit aineistot”• 20.2. Verkkoetnografia ja sähköiset aineistot• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin• 27.2. Kurssin koonti ja valmistautumista arkistomatkaan

Arkistomatka 13.-14.3.2014

• Ilmoittautuminen Korpissa HETI – sitova majoitusten ja Kansatieteen päivien järjestäjien tarpeiden vuoksi

• Kohteena 3 arkistoa Helsingissä sekä Kansatieteen päivät– Museoviraston kansatieteellinen arkisto– Työväen Arkisto– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto

• Hela maksaa matkat, majoituksen ja osallistumisen Kansatieteen päiville

Etnologian graduja arkistoaineistoista (yhdessä koottu: aihe + aineisto)

• Pappilan puutarhat: haastattelut + kyselyaineistot, muistiot, kuvat, pöytäkirjat• Kartanon maatalouden muuttuminen: kartanon oma arkisto: henkilöstöön, paikkoihin,

työhön, torppiin jne. liittyvää tietoa. Mikkelin läänin maanmittauskonttorin asiakirjoja.• Petäjänveden kirkko: säätiön järjestämä kirjoituskilpailun tekstit.• Metsänhaltiat itäsuomal. kansanuskossa: SKS KRA, kansanuskomuksia ja uskomustarinoita• Seminarium-rakennus: Maakunta-arkisto, JY:n museon arkisto, piirustukset, kirjallinen

aineisto, kirjaston sanomalehtikokoelmat, K-S museon kuva-arkisto• Nuukuus-vitsit: 1969-laihialaiskeruu SKS KRA• Perukirjat: raastuvanoikeuteen talletut perukirjat, lakipykälät• Kenttäpostikirjeet: omien isovanhempien kirjeenvaihto• Huvilakulttuuri: Espoon kaup.museon Donnerin arkisto: mikrofilmejä yms. (ÅA)• Talonpoikaisnaisten pukeutuminen 1700-luvulla: perukirjat, kirkonkirjat, pitäjänhistorian

aineisto• Lasten metsätarinat: lasten kirjoituskilpailu, KSMA• Kahvilakulttuuri Jkl:ssä: sanomalehdet, rakennusinvestointilomakkeet, asemakaavat yms. K-

S museon arkisto, JKL kaupunginarkisto, informanttien omat materiaalit

Harjoitustehtävä

• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja, hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.

• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta 4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks. esseen ohjeen Helan nettisivuilta.

• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle.

Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta. Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen aiheiden yhteydessä. http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu 5.2.2014.) Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi lukiessasi muun muassa:• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?

Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten tutkimusasetelma muuttuisi silloin?

• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?• Mitä pidit artikkelista?

Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004.

Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus. Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden

luokittelusta. Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja

tutkimusprosessin vaiheet. Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen

kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007. Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa

Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.

Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919. Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti, Laura Stark ja Saara Tuomaala.

Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.

Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksen lähdemateriaalina.

Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala. Ethnos ry 2005.

Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena. Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina

kyselyaineiston tulkinnassa. Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita virtuaalisessa

ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: < http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).

Muistitieto – mitä se on?

MuisteluMuisti

Muistelu-kerrontaOral history Muistitieto

Muistitieto-historia

Muistitieto-tutkimus

• Muisti on etnologiatieteiden peruskäsite; muistelu ja muisti ovat ikään kuin sisäänrakennettuina tieteenalaan.

• Etnologiassa ja historiassa muisti = menneisyyden representaatio (vrt. esim. psykologiassa muistin mekaaninen selvittäminen)

• Käsitteiden määrittely tärkeää, eikä esim. muistitiedon käsitettä pidä ottaa itsestään selvyytenä – ks. esim. metodikirjan Muistitietotutkimus (2006) artikkelit eri näkökulmineen.

• Muistia ja muistitietoa tutkitaan sellaisena kuin se on (ei siis minkään ”objektiivisen totuuden” takia.

• Muistelemisen sosiokonstruktivistinen luonne: sitä rakennetaan koko ajan uudelleen sosiaalisessa ympäristössä.

• Yksilö tulkitsee todellisuutta omasta näkökulmastaan subjektiiviset kokemukset.

• Aika muuttaa muistoja, kun muistelija muuttuu, saa lisää kokemuksia ja välittäviä tekijöitä tulee lisää ks. esim. James V. Wertsch 2002.

12

Oral history• Oral history = suullinen historia eli haastattelumenetelmin tuotetut

menneisyyttä koskevat aineistot. Käännös suomeksi nykyään yleensä muistitietotutkimus.

• Muistitiedon hyväksyminen historiantutkimuksen lähteeksi vasta vähitellen.

• History from below -tutkimusta: aiemmin sivuun jääneiden ryhmien suullista historiaa.– Esim. eri etnisten ryhmien historia, naisten historia, värillisten historia,

lukutaidottomien historia give voice to the voiceless

• Traumaattisten muistojen tutkimus, esim. Viro: neuvostoajan historia, Saksa: kansallissosialismin aika, DDR:n historia.

• Suomeen oral history tuli Jorma Kalelan paperiliiton historiahankkeiden myötä: paperityöläisten oma ääni esiin (1981, 1986)– Kritiikki olemassa olevaa historiantutkimusta kohtaan hierarkkisesta asetelmasta.– Osoittautui, että paperityöläiset hahmottavat paperiliiton historian eri tavoin

kuin historiantutkija.

13

Folkloristinen muistitietotutkimus• Perinteenkeruu kansanrunoudentutkimuksessa alusta alkaen:

perinnettä kerätty kansalta, kansan parissa• Tavoitteena katoavan perinteen säilyttäminen, etsitty perinteen

taitavia/tuntevia, hyvämuistisia ihmisiä• 1970- ja 1980-luvuilta alkaen folkloristinen muistitietotutkimus:

elämäkerta- ja kertojatutkimukset, perinteen yhteisöllisyys, kertomusperinne, perinteen elinympäristö, käyttö ja merkitykset

• Vaikutteet oral history -suuntauksesta – Ulla-Maija Peltosen tutkimukset: Punakapinan muistot (1996), Muistin paikat (2003)

• 1990-luvulta alkaen metodologinen tutkimus: mitä muistitieto on, miten sitä voi tutkia ks. metodikirja Muistitietotutkimus (2006).

14

Kansatieteellinen muistitietotutkimus• Tietoa kansankulttuurista on kerätty informanteilta

– Hyvämuistisuus tärkeä kriteeri• 1990-luvulta lähtien, erityisesti Pirjo Korkiakankaan

tutkimukset (ks. väitöskirja Muistoista rakentuva lapsuus 1996): muistelun tutkimus, yksilöllinen ja sosiaalinen/kollektiivinen muisti (Halbwachs)– Lähellä oral history -tutkimusta: tavoitteena arkielämää

koskevan, usein syrjään jääneen tai unohdetun menneisyyttä koskevan tiedon tai osaamisen esille tuomista

– Hilkka Helsti 2000: Kotisynnytysten aikaan– Maarit Knuuttila 2006: Kansanomainen keittämisen taito

Kollektiivinen ja sosiaalinen muisti (Maurice Halbwachs, Paul Connerton)

• Muisteleminen edellyttää kommunikointia muiden kanssa.

• Yhteisö määrittelee sen, mikä on muistelemisen arvoista ja sen, mitä täytyy muistaa (ja huom, myös sen, mikä täytyy unohtaa).

• Muistoja rakennetaan yhdessä toisten kanssa koko ajan eivät ole pysyviä.

• Muistin yhteiseksi kokeminen kielellistämisen kautta.• Kollektiivinen muisti ei edellytä, että

omakohtaisesti muistettaisiin asioita yhteisön jakamat ”kulttuuriset kertomukset” (James Phelan)• Kollektiivinen muisti on aikaan sidottua.• Yksityinen ja yhteinen sekoittuvat

muistelussa oleellista informaatiosisällön sijaan sisällön rakentuminen erilaisista asioista ja osista.

”Suulliset lähteet eivät kerro meille vain, mitä ihmiset tekivät, vaan sen, mitä he halusivat

tehdä, mitä he uskoivat tekevänsä ja mitä he jälkikäteen katsovat tehneensä.”

- Alessandro Portelli (1996/2006) -

Esimerkki: muistelukerrontaa yöhoitajan tehtävistä

• Kaksi kuvausta jatkosodan ajalta. Molemmat Museoviraston kansatieteellisen arkiston keruukyselystä nro 34: Suomalaisen naisen asema ja työpanos sotien 1939-1944 aikana.

”Erityisen raskas oli minulle n.s. pitkä valvonta. Aloitin kuukauden valvonnan Kirurgin ainoalla silloisella naisosastolla joulukuun alussa ainoana työntekijänä. Kaikki naispuoliset päivystystapaukset joutuivat siis osastolleni, joten usein joutui juoksemaan koko yön. Työ alkoi klo 20, mutta sitä ennen oli tultava kuulemaan raportti, ja päättyi n. klo 8.00 aamulla, koska päivä vuorolaisia oli usein autettava niissä aamutoimissa, joita ei itse ollut kerinnyt suorittaa. Yliyöhoitajatar oli turvana, mutta hänelle ei voinut soittaa, ettei osastonhoitajattaren yöuni olisi häiriintynyt. Osastonhoitajien huone oli osaston keittiön takana ja ainoa puhelin keittiössä. Oli pyydettävä vastapäisen osaston yökköä – oppilas hänkin – pitämään silmällä kelloja ja juostava poliklinikalle tai toiseen päähän taloa yliyökköä etsimään. Valvominen tapahtui ilman vapaaöitä yhtäjaksoisesti, ja 3–4 vapaapäivää annettiin tavallisesti kuukauden päättyessä. En ollut vielä ennättänyt vapaapäiviin asti, kun joulun jälkeen sairastuin pariksi viikoksi, osittain ehkä ylirasituksesta. Parannuttuani toivoin pääseväni päivätyöhön, mutta valvomistani jatkettiin vielä kaksi viikkoa, mutta yksityisosastolla, jossa työmäärä oli kohtuullinen.” MV:K34/517, synt. 1920.

”Työni sairaalassa käsitti tavanomaiset yökön tehtävät. Kuljin hiljaisin askelin vuoteiden äärellä peittelemässä kuumeisia potilaita. Myös lääkkeiden jakamista tapahtui öiseen aikaan.”

MV:K34/605, synt. 1918.

Nostalgia

• Nostalgia liittyy muistamiseen ja unohtamiseen.• Inhimillistä, koskee kaikkia: tekee muistoista

nostalgisoituneita (ei vääristyneitä!)• Positiivisten asioiden esiin nouseminen, ikävien

aiheiden unohtaminen tai vaimentaminen - kadonneen paratiisin etsintä.

• Nostalgian kaupallistaminen?• Lue Pirjo Korkiakangas, esim. 1996, 1999, 2005,

2009.

Keruut

• Keruukysely vai kilpakeruu?• Arkisto + usein yhteistyökumppani• Teemat rajattuja, mutta käytännössä melkein

mitä vaan.

Keruukyselyn käyttö tutkimuksessa

• Huomioitavia asioita esimerkiksi:•Kuka tekee kysymykset?•Kuka vastaa?•Kenelle vastaus on osoitettu?•Miksi vastataan?•Milloin aineisto on koottu?•Ks. Ulla-Maija Peltonen: Punakapinan muistot (1996) tai Outi Fingerroos: Haudatut muistot (2004)

• Kysymysten määrä: vähän vai paljon vaikutus vastaajiin.

• Dialogisuus (vrt. haastattelu!)

Keruita järjestäviä arkistoja

Keruukyselyt myös muista kuin muistelemiseen liittyvistä aiheista!• Keski-Suomen Muistiarkisto• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

kansanrunousarkisto• Työväen Arkisto, Työväen muistitietotoimikunta• Museoviraston kansatieteellinen arkisto• Monet muut arkistot ja huom! myös museot (ks.

esim. Työväenmuseo Werstas).

KirjallisuuttaFingerroos, Outi 2004. Haudatut muistot. Rituaalisen kuoleman merkitykset Kannaksen muistitiedossa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 985. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Fingerroos, Outi & Haanpää, Riina 2012. Fundamental Issues in Finnish Oral History Studies. Oral History, vol 40, no.2 (Autumn), 81–92.

Heimo, Anne 2010. Kapina Sammatissa. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1275, Tiede. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Korkiakangas, Pirjo 1996. Muistoista rakentuva lapsuus. Agraarinen perintö lap suu den työn teon ja leikkien muistelussa. Kansatieteellinen Arkisto 42.Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys.

Korkiakangas, Pirjo 1999. Muisti, muistelu, perinne. Teoksessa Kulttuurin muuttuvat kasvot. Johdatusta etnologiatieteisiin. Toimittaneet Bo Lönnqvist, Elina Kiuru & Eeva Uusitalo. Tietolipas 155. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Korkiakangas, Pirjo 2001. Esineiden nostalgisoituminen. Ylevöityneen, arkisen ja kansanomaisuuden nostalgiaa. Teoksessa Pandoran lipas. Virvatulia esineiden maailmasta. Toimittaneet Ilmari Vesterinen & Bo Lönnqvist. Tietolipas 179. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Korkiakangas, Pirjo 2004. Everyday Life, Objects, and Nostalgia. In Everyday Life and Cultural Patterns. Edited by Ene Kõresaar & Art Leete. Department of Estonian and Comparative Folklore, Department of Ethnology. Tartu: University of Tartu.

Korkiakangas, Pirjo 2005. Muistoista tulkintaan – Muisti ja muisteluaineistot etnologian tutkimuksessa. Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson & Helena Ruotsala. Ethnos-toimite 11. Helsinki: Ethnos ry.

Korkiakangas, Pirjo 2006. Etnologisia näkökulmia muistiin ja muisteluun. Teoksessa Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Toimittaneet Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo & Ulla-Maija Peltonen. Tietolipas 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Koskinen-Koivisto, Eerika 2013. A Greasy-Skinned Worker. Gender, Class and Work in the 20th Century Life Story of a Female Labourer. Doctoral thesis of Ethnology. Department of History and Ethnology, University of Jyväskylä.

Hytönen, Kirsi-Maria 2012b. Kannettu kaksoistaakka. Äitiys työssäkäyvien naisten muistelukerronnassa 1940–1950-luvuilta. Teoksessa Lapsi matkalla maailmaan. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia syntymään. Toimittaneet Pasi Saarimäki, Kirsi-Maria Hytönen & Heli Niskanen. Historiallinen Arkisto 135. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kalela, Jorma 2001. Historiantutkimus ja jokapäiväinen historia. Teoksessa Jokapäiväinen historia. Toimittaneet Jorma Kalela & Ilari Lindroos. Tietolipas 177. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kalela, Jorma 2006. Muistitiedon näkökulma historiaan. Teoksessa Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Toimittaneet Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo & Ulla-Maija Peltonen. Tietolipas 214. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Olsson, Pia 2005. Myytti ja kokemus. Lotta Svärd sodassa. Helsinki: Otava.

Peltonen, Eeva 1997. Muistojen sodat – muistien sodat. Teoksessa Aina uusi muisto. Kirjoituksia menneen elämisestä meissä. Toimittaneet Katarina Eskola & Eeva Peltonen. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 54. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Peltonen, Ulla-Maija 1996. Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 657. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Portelli, Alessandro 2006. What makes oral history different. In The Oral History Reader. Edited by Robert Perks & Alistair Thomson. 2nd edition. London and New York: Routledge.

Saarenheimo, Marja 1997. Jos etsit kadonnutta aikaa. Vanhuus ja oman elämän muisteleminen. Tampere: Vastapaino.

Savolainen, Ulla 2012. Lapsuuden evakkomatkan monet merkitykset. Kerrontastrategiat muistelukirjoituksissa. Elore, Vol 19, nro 1, 15–36. [online] <http://www.elore.fi/arkisto/1_12/savolainen.pdf>

Steel, Tytti 2013. Risteäviä eroja sataman arjessa. Kansatieteellisiä tutkimuksia Helsingin yliopistossa 17. Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Summerfield, Penny 1998. Reconstructing women’s wartime lives. Discourse and subjectivity in oral histories of the Second World War. Manchester and New York: Manchester University Press.

Thompson, Paul 1978. The Voice of the Past. Oral History. Oxford, London, New York: Oxford University Press.

Tuomaala, Saara 2004. Työtekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivel vol lisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Bibliotheca Historica 89. Helsinki: Suo ma lai sen Kirjallisuuden Seura.

Ukkonen, Taina 2000. Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman his to rian ja ko ke mus kertomusten tuottamisprosessina. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toi mituksia 797. Hel sinki: Suo malaisen Kirjallisuuden Seura.

Kotitehtävä

• Lue Outi Fingerroosin ja Riina Haanpään artikkeli Muistitietotutkimuksen ydinkysymyksiä

Teoksessa: Muistitietotutkimus. Metodologisia kysymyksiä. Toim. Outi Fingerroos, Riina Haanpää, Anne Heimo ja Ulla-Maija Peltonen. Tietolipas 214. Helsinki: SKS 2006.• Pohdi esim.:

– Millainen on muistitietotutkimuksen näkökulma menneisyyteen?

– Mitä tarkoittaa reflektoiva paikantaminen?– Mitkä ovat artikkelin kolme tärkeintä viestiä sinun

mielestäsi?