Verkkotyoskentely osana lahiopetusta

24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen

Tartu verkkoon!

Verkkotyöskentely osana lähiopetusta - vinkkejä &

tehtävätyyppejä


Verkko on hyvä renki!

• Ei tekniikkaa tekniikan vuoksi, vaikka koulun tulee tietoteknisestäkin sivistyksestä huolehtia.

• Mielekkäällä verkon käytöllä on aina pedagogiset perusteet:– Vuorovaikutuksellisuus ja sen monipuolistaminen.– Oppilaan oman aktiivisen tiedonrakentelun ja

oppimaan oppimisen tukeminen. – Oppimisen yhteisöllisyys.– Vaihtelu ja virtuaalisen oppimisympäristön

mahdollistamat uudenlaiset tehtävätyypit.


Materiaalin jako ja tiedotus

• Yksinkertaisimmillaan verkko toimii materiaalin jakelualustana:– esim. Moodle, Pedanet, Slideshare…

• powerpoint –esitykset, kalvot, taulukot, kartat, tekstit ym. opetusmateriaali oppilaiden saataville

• poissaolojen varalta /monistusrumban vähentämiseksi / kertauksen vuoksi


Verkko palautuskansiona

• Oppilaat voivat palauttaa tutkielmiaan, esseitään, kirjoitelmiaan, kotiaineitaan ja muita töitään suoraan verkkoon.– vain opettajan tai koko ryhmän luettavaksi– palautteen anto ja korjaaminen helpottuu ja

nopeutuu + paperisouvi vähenee– prosessikirjoittamisen edut: työn etenemisen

vaiheet koko ajan näkyvillä


Tiedonhaku ja tehtävien teko

• Tiedonhaku verkossa– itsenäiset, pari- ja ryhmätyöt– kotitehtävänä

• Opettajan tuottamien tehtävien teko– itsenäisissä, pari- ja ryhmätehtävissä– kotitehtävänä– välikokeena, osaamisen testaajana– avoimet tehtävät, aukkotehtävät,

monivalintatehtävät, esseekysymykset jne.


Oppilaiden tuottamat tehtävät

• Usein tehtävien tuottaminen itse opiskeltavasta aiheesta on tehokkaampaa kuin opettajan tekemiin tehtäviin vastaaminen – oppilas joutuu tehtävää tuottaessaan pohtimaan, mikä aiheessa on olennaista, miten relevantti kysymys muotoillaan jne.

• Verkossa oppilaiden tuottamat tehtävät ovat reaaliaikaisesti kaikkien näkyvillä ja muiden tekemiin tehtäviin vastaaminen on oppimisprosessin jatko.


Linkkilistan kokoaminen ja kommentointi

• Linkkien kokoaminen ja kriittinen kommentointi onnistuu verkkoympäristön linkkilistapalvelun avulla.

• Toimii hyvänä johdatuksena uuteen aiheeseen (erityisesti reaaliaineissa) tai aihealueen käsittelyn jälkeen tietojen ja taitojen kartoittajana (ts. kuinka osaa oppimansa avulla arvioida kriittisesti verkon tietotarjontaa).


Verkko, ryhmätyöt ja yhteistoiminnallinen oppiminen

• Mitä on yhteistoiminnallinen oppiminen?• Usein YTO:n toteutus kiireisillä lukiokursseilla kaatuu ajan

puutteeseen.• Perinteisissä ryhmätöissäkin karikkoja on:

– hyvä idea voi kariutua ryhmätyön perusongelmaan: aina joku lusmuilee, joku taas puurtaa muidenkin edestä

– ryhmien tuotosten esittely kalvolta luokan edessä vie runsaasti aikaa ja ei useinkaan palvele tavoitetta (tilanne, jossa oppilaat ovat hereillä vain oman ryhmänsä esityksen ajan, jos silloinkaan)

• Verkko on oiva apu joustavoittamaan yhteistoiminnallista työskentelyä ja voittamaan ryhmätyöskentelyn sudenkuoppia.

• Esimerkkejä:– vapaamatkustamisen mahdollisuus vähenee, kun YTO:n

asiantuntijaryhmä tekee tutkimis- ja tiedonhakutyötään yhteisessä verkkoympäristössä, johon odotetaan kaikkien työstä mustaa valkoisella.

http://www.tutkiva.edu.hel.fi/yhteisto.html


Verkko, ryhmätyöt ja yhteistoiminnallinen oppiminen

– asiantuntijaryhmän tuotokset saadaan reaaliajassa kaikkien näkyville, joten oppilaille jää muiden tuotoksista konkreettista katseltavaa ja luettavaa, ei vain muisto pikaisesta esityksestä oppitunnilla

– YTO:ssa kotiryhmä voi jatkaa aiheen työstämistä yhdessä asiantuntijaryhmien tuottaman materiaalin pohjalta – helposti saatavilla oleva materiaali myös kannustaa tarkentavien kysymysten tekoon

– ryhmätyötä voi luontevasti täydentää ja jatkaa antamalla oppilaille itsenäinen tehtävä, jonka tekeminen edellyttää ryhmätöissä tuotetun materiaalin hallintaa – erityisen hedelmällistä on palauttaa tällaiset tehtävät kaikkien näkyville, jolloin oppilaat pääsevät itse arvioimaan sekä omaa työtään opettajina ja materiaalin tuottajina että muiden ja omaa oppimista


Miellekartat • Miellekarttoja voi tehdä mm. powerpointilla tai

esim. ilmaisella Cmap-ohjelmalla, joilla tehdyt miellekartat saa kätevästi tuotua verkkoympäristöön kaikkien nähtäville (hyvä lisä ryhmä- ja YTO-töihin).

• Oppijan itsereflektion kehittämisessä miellekartat ovat oiva apu - kun halutaan näkyville oppimisprosessin eteneminen, voidaan verkkoympäristössä tarkastella esim. kurssin alussa ja lopussa tehtyjä miellekarttoja rinnakkain.


Yhteiskertomukset

• Pienryhmissä/koko ryhmän kesken voidaan luoda ”kaunokirjallinen”, essee- tai case -tyyppinen kertomus jostain kurssin aiheesta/soveltaen jotain kurssin aihetta.


Keskustelu verkossa/chat• Oppimisympäristön keskusteluominaisuuden

hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana!• Verkkokeskustelu demokratisoi keskustelukulttuuria

antamalla vaihtoehtoisen ilmaisu- ja osallistumismuodon ujoille ja hiljaisille oppilaille.

• Kirjallinen keskustelu pakottaa tarkentamaan ja hiomaan omia ajatuksia ja kehittää näin argumentoinnin taitoja.

• Esimerkkejä:– joskus voi olla hyvä viedä jokin keskusteluaihe verkkoon

lähitunnillakin, varsinkin, jos tuntuu, että ryhmässä on monia ujoja, tuntikeskustelussa syrjään jääviä oppilaita tai jos aihe on arka/omassa rauhassa pohtimista edellyttävä

– kielissä verkkokeskustelu kehittää niin kirjallista ilmaisua kuin epämuodollisen keskustelun taitojakin – esimerkiksi tunnilla katsotun elokuvan arviointi voi tapahtua verkkokeskustelussa


Keskustelu verkossa/chat

– Keskustelualueella voi toimia koko kurssin ajan ”Mikä jäi epäselväksi” –palsta, jossa opettaja ja oppilaat voivat vastata oppilaita askarruttaviin kysymyksiin.

– Oppitunnin alussa toteutettu keskustelu ja vielä paremmin chat (reaaliaikainen keskustelu) voi toimia läksyn- tai välikuulustelun areenana – opettajalle jää raportti keskustelusta eli mustaa valkoisella jokaisen oppilaan osaamisesta.


Roolikeskustelu• Roolikeskustelu: verkkoympäristöön voi luoda

roolitunnukset oppilaille niin, että kukaan ei tiedä toisen oikeaa henkilöllisyyttä – vapauttaa keskustelua, laittaa oppilaat eläytymään.

• Sopii hyvin sellaisten ongelmien käsittelyyn, johon halutaan monta eri näkökulmaa ja monenlaista tietoa – Esim. huumeiden käyttö terveystiedossa > rooleina

käyttäjä/ vanhempi/ lääkäri/ystävä/poliisi• Esimerkiksi uskonnossa, ET:ssä,

terveystiedossa, psykologiassa, yhteiskuntaopissa.


Virtuaalinen oppimispäiväkirja• Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen kurssin aikana (esim.

viikoittain/teemoittain) vain opettajan tai kaikkien kurssilaisten nähtäville.– pitää opettajan ajan tasalla oppilaan oppimisesta ja luo

mahdollisuuden henkilökohtaisen reaaliaikaisen tuen ja palautteen antamiseen

– kaikkien nähtäville kirjoittaminen parantaa kokemukseni mukaan tekstien tasoa ja luo parhaimmillaan kurssille vuorovaikutteisen oppimisen ilmapiirin

– kun oppilaat voivat oppia toistensa teksteistä ja kommentoida niitä, vastuu oppimisesta jakaantuu ja oppilas toivottavasti alkaa mieltää itsensä aidosti aktiiviseksi tiedon tuottajaksi ja rakentajaksi passiivisen vastaanottajan roolin sijaan


Aito dialogi verkossa• Parhaimmillaan verkkoympäristöstä kehittyy kurssilaisten

luonteva kohtaus- ja keskustelupaikka, jossa oppilaat omaehtoisesti pohtivat kurssin sisältöjä sekä arvioivat omaa oppimistaan ja osallistuvat kurssin rakentamiseen kommentoimalla kurssin kulkua, opetusmenetelmiä jne.– verkossa on mahdollista jatkaa tunnilla kesken jääneitä

keskusteluja– verkkoympäristöön voi perustaa ”klinikkakeskustelun”, jossa

oppilaat voivat ruotia epäselviä tai tarkennusta vaativia asioita– kynnys kommentoida kurssia ja opetusta on usein pienempi

verkossa– mahdollisuus kommentoida tuo mukanaan oppilaille myös

vastuun – jokainen voi osallistua kurssin rakentamiseen, joten myös vastuu kurssin onnistumisesta on yhteinen


Verkon opetuskäytön haasteet• Lukujärjestystekniset järjestelyt:

– Verkko-opiskelu mielekästä tunneilla, jotka ovat päivän alussa tai lopussa, jotta oppilaat voivat tehdä tehtäviä joustavasti esim. kotonaan.

• Koneiden saatavuus– Itse olen kysynyt, kuinka monella kone kotona käytettävissään ja lopuille

varannut koneen käyttöön koululta.• Edellyttää oppilaalta aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta – toisaalta

opettajan helpompi seurata oppilaiden opiskelua, kun toiminnasta jää kirjallinen jälki.

• Kuinka määrittää vähimmäisvaatimukset osallistumiselle ja aktiivisuudelle?– oppimisympäristön tiedot oppilaan aktiivisuudesta, käyntikerroista

verkossa ym. > valvovan isoveljen ongelma?– oppimisen pitäisi kuitenkin perustua luottamukseen ja aitoon haluun

osallistua, ei tarkkailuun ja kontrolliin– Kokemukseni mukaan esim. vähimmäismäärien asettaminen

keskusteluviesteille ei oikein toimi.

Verkkotyoskentely osana lahiopetusta

Education

Transcript of Verkkotyoskentely osana lahiopetusta