TIEDOTUSLEHTI toukokuu 20032

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

PÄÄTOIMITTAJA

Henrik Holmbergpuh. 09-6136 2622,fax 09-6136 2700e-mail henrik.holmberg@terramare.fiLaurinmäenkuja 3 A,00440 HELSINKI

Säkrare Farleder s. 4

Kulosaaren Casinon siltatyömaa s. 6

Toimitusjohtajan palsta 3

Säkrare Farleder, Göteborg 4

Kulosaaren Casinon ranta 6

Työhyvinvointi 8

Hamburger Börs 8

Talvikalastusta Rosalassa 9

Sarahuhdan pakina 10

Työmaat ja ajankohtaista 11

Kansi: Nordic Giant Göteborgissa

Kansainvälinen maa- javesirakentaja

Terramare Oy on maa- ja vesirakennusurakoitsija, joka on erikoistunutruoppaukseen, vedenalaiseen louhintaan ja pohjarakentamiseen.

Boskalis Nordic Oy on Terramare Oy:n suomalainen emoyhtiö, jokaomistaa urakointitoiminnassa käytettävät koneet ja kaluston sekävastaa myös niiden huollosta ja kunnossapidosta ja tarvittavista kor-jaamotoiminnoista.

Henkilökunta yhteensä 30.4.2003 275Liikevaihto vuonna 2002 30 milj. euroa

Boskalis-yhtiöiden emoyhtiö on hollantilainen Amsterdamin pörssissänoteerattu Royal Boskalis Westminster nv.

Koko Boskalis-konsernin maailmanlaajuisen liiketoiminnan liike-vaihto oli 1035 miljoonaa euroa vuonna 2002.

3TIEDOTUSLEHTI toukokuu 2003

Tilastotalvenjälkeinen elämä

hmisen muistilla on ollut taipumusaika ajoin unohtaa luonnon perusrea-liteetit kuten esimerkiksi Pohjolankylmät talvet. Tuntuukin siltä, että tä-mäntyyppiset asiat tulevat aina hie-man yllätyksenä, kun takana on usei-ta leutoja talvia. Päättynyt talvi oliennätyspitkä ja se jää tilastoihin sa-manlaisena kuin talvikausi 1986–1987. Jo joulukuussa muodostui Suo-men merialueille vesirakennustyötestävä jäätilanne, joka etelärannikol-la jatkui toukokuun alkuun asti. Poh-janlahden perukoilla jäiden sulami-nen kestää aina pitkälle toukokuuta.Hankala jäätilanne ja pitkä pakkas-kausi ovat aiheuttaneet normaaliasuuremmat kustannukset niin kaup-pamerenkululle kuin koko rakennus-teollisuudelle.

Meidän toiminnallemme on talvenkylmyydellä ja merialueen jäätilan-teella suuri merkitys. Kuluvan talvenaikana kotimaan ja Baltian toimin-tamme on merialuilla ollut pysähdyk-sissä noin viisi kuukautta. Ruoppaus-työt Göteborgissa pääsivät käyntiintammikuun aikana ja kuokkaruoppaa-ja Manu-Pekka aloitti työt maalis-kuun alussa Brittein saarilla. Alku-vuoden muu toiminta on jatkunut

talvesta huolimatta useimmilla työ-maillamme.

Maa- ja vesirakennusurakoitsijoi-den suhdannetilanne on kuluvanavuonna ollut pitkästä aikaa hyvä, sil-lä ainakin tarjouspyyntöjen lukumää-rällä mitaten tuskin kukaan voi pitäätilannetta huonona. Suurten infra-hankkeiden tarjouspyynnöt, Vuo-saaren satama mukaan lukien, ovatantaneet jokaiselle tekijälle juuriomaa osaamista vaativaa työsarkaa.Useiden suurten tarjouspyyntöjen ol-lessa laskennassa samanaikaisestikukin tekijä joutuu valitsemaan juurihänelle sopivat hankkeet tarjottavik-si. Näyttää siltä että tilanne jatkuuvilkkaana koko vuoden ja myös ensivuoden, joten oman tuotantokapasi-teetin hallinta ja riittävyys tulee ole-maan jatkossa yksi oleellinen kilpai-lutekijä.

Toimintamme tänä vuonna tuleeolemaan selvästi vilkkaampaa kuinedellisvuonna, joten se missä jäimmehieman jälkeen alkutalven paukku-pakkasten johdosta, tulee näkymäänkiireisempänä toimintana loppuvuo-den kuluessa. Alkuvuoden aikana saa-dut lisävahvistukset niin toimihen-

kilö- kuin työntekijäpuolella, ovatolleet välttämättömiä työmaittemmetoiminnan kannalta. Ammattihenki-löiden rekrytointi jatkossakin tuleeolemaan välttämätöntä ydintoiminto-jemme tuotannon ylläpitämiseksi.

Edellisen vuoden aikana saatoim-me todeta, että pitkään palvelleenhenkilöstömme keskuudessa työhy-vinvoinnilla on suuri painoarvo.Työnantajilla ei myöskään ole varaamenettää sitä kallista pääomaa, jon-ka luomiseen on usein uhrattu vuosi-kymmenien työpanos. Vaikka raken-nustyömaiden tiukat aikataulut luovatmonesti hyvinkin epäsäännölliset työ-ajat, on välttämätöntä tehdä selkeä erotyö- ja vapaa-ajan käytölle. Työaiko-jen järjestely siten, että jokaiselle jääriittävästi aktiivista vapaa-aikaa omi-en harrastustensa parissa, takaa ko-konaisuutena parhaat edellytykset ta-sapainoiseen työskentelyyn.

Kevään jo edettyä pitkälle toivotankoko henkilöstöllemme sekä kaikillelehtemme lukijoille hyvää kesää.

I

Jarmo Yletyinen

TIEDOTUSLEHTI toukokuu 20034

Säkrare Farleder, GöteborgGöteborgin satama sijaitsee liikenteellisesti oivallisella paikalla. Noin 70% Pohjoismaiden teollisuu-desta mahtuu 500 kilometrin säteen sisäpuolelle satamasta. Satama on myös Pohjoismaiden suurinvaltameren takaisen liikenteen solmukohta ja tämän aseman ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on päätöstuloväylien syventämisestä ja oikaisemisesta tehty.

öteborgin satamaan johtaakaksi tuloväylää: syvä mutta mutkai-nen Torshamnsleden ja suora muttamatala Böttöleden. Käynnissä olevas-sa urakassa suoristetaan väylien kriit-tiset mutkat ja ruopataan molemmatväylät ja Skandia-hamnen siten, ettäharaussyvyys työmaalla vaihtelee14,2 metristä 22,9 metriin. Tilaaja onantanut projektille nimeksi SäkrareFarleder, koska työssä toteutetaantoimenpiteitä, joilla Göteborgin sata-maan johtavien väylien turvallisuus-tasoa parannetaan.

Terramare aloitti työt projektissayhdessä sisaryritysten Boskalis West-minster bv:n ja Boskalis Sweden Ab:nkanssa tammikuussa. Terramaren ka-lustolla tehdään vedenalainen louhin-ta ja louhintamassojen ruoppaus.Louhittavat kalliomäärät on arvioitu

noin 0,5 miljoonaksi kuutiometriksi.Ruopatut kalliomassat kuljetetaanproomuilla alueelle, johon rakenne-taan vedenalaisia keinotekoisia riut-toja. Niiden avulla pyritään ohjaa-maan meren pohjavirtauksia ja sa-malla parannetaan meren eliöstönelinolosuhteita. Tämän lisäksi louhet-ta käytetään vanhan satama-altaantäyttöihin sekä Vrångön kalasatamanaallonmurtajan rakentamiseen.

Vedenalaiset louhintatyöt tehdäänkahdella poralautalla, Rockbusteril-la ja Pora-Pekka 5:llä. Louhemassatruopataan Boskalis Nordic Oy:n uu-della Nordic Giant kuokkakauha-ruoppaajalla. Projekti työllistää tällähetkellä noin 65 Terramaren työnte-kijää. Toukokuun puoliväliin mennes-sä oli vedenalaista kalliota louhittu200 000 m3.

Pehmeitä maalajeja kuten savea jasilttiä ruopataan yhteensä noin 11miljoonaa kuutiometriä. Ruoppaustehdään kahdella hopperiruoppaajal-la: (Trailing suction hopper dredger)Coastway ja Seaway. Alukset käyttä-vät imuruoppaustekniikkaa ja maa-massat kuljetetaan läjitysalueellealusten omassa lastitilassa, johonmahtuu 4900 m3 ja 13000 m3. Sea-way on rakennettu 80-luvun puolivä-lissä Turun Wärtsilän telakalla venä-läiselle tilaajalle. Boskalis osti aluk-sen 1990-luvun lopulla, ja edelleenpääosa aluksen miehistöstä on kotoi-sin Venäjältä tai Baltian maista.

Väylätyön tekemiseen tarvitaanympäristölakien mukainen lupa. Tä-mä ympäristölupa sisältää näin huo-mattavassa projektissa lukuisia ehto-ja, jotka tulee täyttää työn aikana.Työtä varten laadittu seurantajärjes-telmä ottaa huomioon muun muassaveden sameutumisen, uimarantojenkunnon, veden laadun muutoksetmelun ja ilmansaasteet sekä muutok-

G

5TIEDOTUSLEHTI toukokuu 2003

set eläimistössä ja kasvistossa. Erityi-sesti on otettava huomioon humme-rit, joita tullaan työn aikana myöspyydystämään ja siirtämään pois lou-hintatyön tieltä.

Ympäristön laaja seurantaohjelmatyöllistää sekä urakoitsijaa että tilaa-jaa. Urakoitsija mittaa jatkuvasti (24tuntia vuorokaudessa) veden sameus-astetta 1 km etäisyydellä ruopattavas-ta kohteesta. Tämän lisäksi otetaanvesinäytteitä, joista määritellään näyt-teen kiintoainespitoisuus työmaanomassa laboratoriossa. Veden laadunlisäksi mitataan ympäristövaikutuk-set kuten tärinä ja melu.

Kaikki mittaustulokset raportoidaantilaajalle tätä projektia varten kehite-tyn ja rakennetun ympäristötietopan-kin (Environmental Data Base) avul-la. Tätä kautta kulkevat myös kaikkituotantoon liittyvät raportit tilaajalle.Se on jatkuvasti reaaliajassa ja tilaajavoi internetin kautta seurata tuotannon Nordic Giantin kauhan kokoa ihmettelevät Marko Käräjäoja ja Jarno Mourujärvi

Nordic Giant työssä

etenemistä ja ympäristön seurannantuloksia. Projektin webbsivuilta osoit-teesta: www.sakrafarleder.nu löyty-

vät tiedot ympäristöluvasta ja myösprojektin työmääristä ja työn etene-misestä.

TIEDOTUSLEHTI toukokuu 20036

Kulosaaren Casinon siltaKulosaaren Casinolle johtava vanha kolmiaukkoinen puusilta oli viime vuoteen mennessä tullutsananmukaisesti tiensä päähän. Helsingin kaupungin rakennusvirasto oli joutunut toistuvasti vahvis-tamaan sillan kantavia rakenteita. Tutkimuksissa puisten arkkurakenteiden kunto todettiin lopultaniin huonoksi, että arkut eivät enää tulevaisuudessa olisi kestäneet nykyaikaisen huoltoliikenteen ai-heuttamia kuormia ja koko silta päätettiin uusia. Helsingin kaupungin rakennusvirasto valitsi ura-koitsijaksi Terramare Oy:n.

oska silta palvelee ainoastaanKulosaaren Casinon tarpeita, olisihelppo kuvitella, että sillan korjaus-ja tässä tapauksessa uusimiskustan-nukset olisivat langenneet Casinonomistajien maksettavaksi. Kuitenkin,kun vuonna 1946 Kulosaari on liitet-ty Helsingin kaupunginosaksi ja sii-nä yhteydessä on selvitetty mm. ka-tualueiden omistussuhteita, on raja-viiva ilmeisesti vahingossa vedettyCasinon puoleiselle rannalle. NäinHelsingin kaupunki on siitä alkaenollut vastuussa sillan huollosta ja yl-läpidosta.

Silta on kulttuurihistoriallisesti ar-vokkaalla paikalla ja muodostaa osanBertel Jungin 1917 laatimaa ase-makaavaa, jossa hallitsevina raken-nuksia ovat Rantahotelli (nykyisinWihuri-yhtymän pääkonttori) sekäBrandön Paviljonki (nykyisin Kulo-saaren Casino) sekä Kluuvinlahtiedustavine rantapuistoineen. Uusi sil-

ta on tästä syystä suunniteltu täsmäl-leen entisen sillan paikalle ja siten,että uusi silta ulkonäöltään muistut-taa alkuperäisen sillan rakentamisajanrakenteita.

Uuden sillan rakenteetVanhan sillan maatukirakenteet

purettiin kivi kiveltä ja näistä samois-ta kivistä rakennettiin nykytekniikallauudet ja kestävät perustukset.

Peruskallioon ankkuroidut välituetovat teräsbetonirakenteita ja ne teh-tiin kuivatyönä ponttiseinien suojas-sa. Ulkonäöllisistä syistä välituet onverhoiltu hirsikehikoilla.

Sillan pääkannattajina toimivat te-räspalkkirakenteet. Teräsrakenteidenpäällä on liimapuiset kansielementitja näiden päälle on naulattu pituus-suuntainen kulutuslankutus. Sillankaiteet tehdään puusta ja ne muistut-tavat ulkonäöltään vanhojen puusil-tojen kaidetyyppiä.

Siltaan asennetaan kaukolämpö-,vesi- ja paineviemäriputket sekä vies-tintäkaapeloinnit. Jotta nämä “nyky-ajan” peruspalvelut eivät haittaisi sil-lan esteettistä ulkonäköä, varustetaansillan kummatkin kyljet hirsistä teh-dyillä peite-elementeillä.

YhteistyöKoska ravintolatoiminta Casinolla

on ympärivuotista, olemme joutuneetsovittelemaan työmme yhteen ravin-tolan tarpeiden kanssa siten, että mo-lemmilla osapuolilla on mahdollisuustoteuttaa omat tehtävänsä. Saareen onmm. rakennettu väliaikainen, valais-tu ja aidattu kulkuyhteys ravintolankäyttäjiä sekä päivittäistä huoltolii-kennettä varten. Tämä maapengeryh-teys puretaan pois välittömästi senjälkeen kun liikenne saadaan uudellesillalle.

K

Valmis silta toukokuussa

7TIEDOTUSLEHTI toukokuu 2003

ValmistuminenTyömaapäällikkö Lars Hornborg

toteaa, että kaikki työvaiheet ovatsujuneet ilman erityisongelmia, jos-kin poikkeuksellisen ankara talvi tee-tätti paljon ylimääräisiä lämmitys- jasuojaustöitä. Työtä ovat olleet toteut-tamassa Terramaren omat vakituisettyöntekijät, joilta tällainen erikoisra-kentaminen on poikkeuksetta ainasujunut hyvin. Erityismaininnan jakiitokset hyvästä yhteistyöstä ansait-see Vantaan Luonnonkivi Oy silläse joutui urakoimaan maatukien ki-viverhoustyöt juuri talven arktisim-pina viikkoina, mutta selvisi urakastasekä laadullisesti että aikataululli-sesti sovitun mukaisesti.

Työt valmistuivat vapuksi ja ke-vään juhlaa viettäneet ravintolavie-

raat voivat turvallisin mielin astellauutta siltaa pitkin vappulounaalle luot-taen siihen, että uudet kaiteet kyllä

Siltatyömaa maaliskuussa

kestävät takaisin tullessa vaikkapareippaammankin nojailun.Pekka Arppe

TIEDOTUSLEHTI toukokuu 20038

yöhyvinvoinnin parantamiseentähtäävä ohjelmamme etenee. Kokohenkilöstömme keskuudesta koottu16 hengen ryhmä aloittaa ohjelmasi-sällöltään räätälöidyn erikoiskurssintulevan kesäkuun aikana. KonsulttiMatti Vilkkumaan vetämä ryhmämuodostuu eri toimipisteissä työs-kentelevistä terramarelaisista siten,että työntekijöitä ja toimihenkilöitäon noin puolet ryhmän koosta. Ryh-mäläiset kokoontuvat teemapäivillenoin 6 kk välein. Kokoontumisissakäsiteltäviin aihepiireihin kuuluvatmuun muassa itsensä kehittäminenja työyhteisössä toimiminen. Koke-neiden, kauan yhtiötä palvelleidennestoreiden säestyksellä haemmemyös keinoja yhteisen pääomammeeli tietotaidon siirtämiseksi nuorem-pien sukupolvien käyttöön.

Nyt valitun ryhmän sisältö kuvas-taa mahdollisimman tasapuolisesti erihenkilöstö- ja ammattiryhmiä. Edus-tettuna on kokenutta työosaamista jamyös nuorta nousevaa sukupolvea.Toimintamme kehitys edellyttää myösjatkossa uusien ammattitaitoisten hen-kilöiden saamista kaikille liiketoimin-tamme osa-alueille.

Nyt käynnistettävän prosessin avul-la on tarkoitus kehittää yhtiömme si-sällä toimintamalli, jossa yhteistoi-minnan ja vuorovaikutuksen kauttahaetaan ratkaisuja jokapäiväiseen toi-mintaamme.

Lisäksi on tarkoitus oikealla työ- javapaa-ajan painotuksella sekä erilai-silla virikkeillä luoda otollisimmatkehykset kaikkien henkilöidemmetyöskentelylle.

Yrityksissä monesti keskitytään pu-humaan pelkästään koneisiin ja uu-denaikaiseen tekniikkaan liittyvistäinvestoinneista. Vähintäänkin yhtätärkeänä on pidettävä ihmisten työs-kentelyolosuhteiden ja työympäristönkehittämiseen kohdistuvia toimenpi-teitä, joiden vaikutukset yrityksenkannalta ovat monesti paljon kauas-kantoisemmat. Nyt alullepanemam-me prosessi tarkoittaa juuri tätä. Pää-määrään pääsemiseksi toivon kaikil-ta kurssille osallistujilta ennakkoluu-lotonta ja avointa mieltä sekä myösheidän työtovereiltaan eri toimipis-teissä kannustavaa ja rohkaisevaaasennetta.

Jarmo Yletyinen

Työhyvinvointi

T

Hamburger Börsin terassi luovutettiin

Börsin rakentajat: Kai Lempinen, Seppo Rajala, Rainer Laurila, Ismo Tähtinen, MarttiTiikkaja, Timo Forsberg, Jari Lahti, Mikko Reijo ja Esa PoikkimäkiKameran takana Jani Vyyryläinen

urussa Hotelli Hamburger Börsinperustusten vahvistaminen on sähkö-asennustöitä vaille valmis ja 8.5. ra-kennuttaja Tapiola-Ryhmä järjestijuhlalliset valmistujaiset kaikille ura-kassa mukana olleille.

Börsin kuuluisa ulkoterassi luovu-tettiin käyttäjälle 9.5. ja koko projek-ti luovutetaan 28.5.2003.

T

9TIEDOTUSLEHTI toukokuu 2003

erramare Oy ja E.M. PekkinenOy ovat kisailleet keskenään talvika-lastuksessa jo lähes kymmenkuntavuotta. Tänä keväänä kisat järjestet-tiin lauantaina 15. maaliskuuta Hiit-tisten saariston Rosalan saaressa Ke-miön ulkopuolella kauniissa Saaristo-meren kansallispuistossa. Rosala si-jaitsee yhden lossimatkan päässä sekäpuolen tunnin lauttamatkan päässä,mutta varsinkin kalastajille matka onvaivan arvoinen, sillä kalaa Rosalas-ta on mahdollista saada varsin mu-kavasti kaikkina vuodenaikoina.

Säät suosivat kalastustapahtumaa,sillä aurinko paistoi koko viikonlo-pun pilvettömältä taivaalta. Pienenyöpakkasen jälkeen auringon lämmit-

Talvikalastusta Rosalassa

täessä lämpötila nousi muutaman as-teen plussan puolelle. Pääosa poru-kasta tuli Rosalan saareen jo perjan-tai-iltana utelemaan alkuasukkailtaparhaimpia kalapaikkoja. Yösijan tar-josivat Raili ja Hemming Eriksson,joiden mökeissä Hemmingswayn var-rella on Rosalan reissuilla ennenkinyövytty. Kalaan herättiin aamutui-maan ja joukkueet levittäytyivät jäälleRosalan uimarannan edustalle. Osaporukasta uskoi kalan olevan rannantuntumassa, osa käveli pitkin askelinsyvemmälle merestä kohoavien pak-kojen reunamille. Jään paksuus oliRosalassakin puolen metrin luokkaa,joten kairaa sai täälläkin vääntää hikihatussa. Tunnettuahan on, että mitä

enemmän jaksat tehdä reikiä, sitä var-memmin reppu täyttyy saaliista.

Kun jäältä tepasteltiin rannalle vii-den tunnin askareen jälkeen, nähtiin,että kalastuspaikalla ei taida olla niinpaljon merkitystä kuin reikien mää-rällä ja oikeilla kalastusvälineillä sekäoikealla ranneliikkeellä. Raskaimmatreput olivat tälläkin kertaa vanhoillaketuilla Väänäsen Vekalla ja PohjanReijolla, joiden kummankin repustalöytyi noin 10 kg:n saalis.

Veka onkin eläkkeelle jäätyään ka-lastellut ahkerasti ympäri vuoden.Parhaimpaan talvikalastusaikaan tu-lee kuukaudessa käydyksi kalassa lä-hes joka päivä. ”Pekkaspäiviä” lienee

TKalastajat saapumassa kalojen punnitukseen

TIEDOTUSLEHTI toukokuu 200310

uomessa poliittinen valta on siir-tymässä naisten käsiin. Tasavallanpresidenttinä ja pääministerinä onnainen ja puolet tasavallan hallituk-sen ministereistä on naisia. Kahdes-tasadasta kansanedustajasta on vas-tavalitussa eduskunnassa 75 naista.Uusien naiskansanedustajien keski-ikä on alle 43 vuotta ja monet heistäpystyvät siten olemaan politiikassamukana paljon pidempään kuin heitäkeskimäärin yli 8 vuotta vanhemmatmieskansanedustajat. Kun ottaa huo-mioon myös sen, että miesten elin-ajanodote on 7 vuotta lyhyempi kuinnaisten vastaava ennuste, ei tarvitseolla kovinkaan hyvä ennustajaeukkotajutakseen, että poliittinen ylivaltasiirtyy naisten käsiin viimeistään pa-rin vaalikauden jälkeen.

Helsingin pörssissä listattujen yh-tiöiden hallituspaikoista on naistenosuus noin 7 prosenttia. Naisten osuuson pienempi kuin ulkomaalaisten 11prosentin osuus. Ottamalla mukaanmyös pörssin ulkopuoliset yhtiöt saa-daan naisten osuudeksi sadan suurim-man suomalaisen yhtiön hallituspai-koista 11 prosenttia. Naisia on siistoistaiseksi erittäin vähän suomalais-

Akkavallan aika on alkamassaten suuryritysten hallitusten jäseninäja edelleen vähän yli puolet sadastasuurimmasta yhtiöstä tulee toimeenilman yhtään naispuolista hallituksenjäsentä.

Ruotsissa on maan hallituksen mi-nisteri uhannut naiskiintiöiden säätä-misestä lailla, jos asia ei muuten kor-jaannu. Myös Suomessa on keskus-telu alkanut naiskiintiöistä ja kiintiö-naisista. Kun naisten vallankumouson jo politiikassa tosiasia, ei sitä mi-kään estä tapahtumasta myös yritys-elämässä. Naiset kykenevät tässäkinasiassa kääntämään miesten päätmuissa yhteyksissä koetuilla keinoil-laan. Lopputulos on siis selvä, kysy-mys on vain aikataulusta.

Kun naisilla on näin kova hinkuvallan kahvaan ja kaikkien perintei-sesti miehille kuuluneiden tehtävienhoitamiseen, joku mies saattaa tyh-myyttään huolestua asiasta. Todellaturhaan! Nyt Suomessa olisi miehil-lä todellinen tilaisuus antaa kokohomma naisten hoidettavaksi ensim-mäisenä maana koko Euroopan Unio-nissa. Miehet voisivat sitten keskit-tyä sellaisiin tärkeisiin tekemisiin,

kuten kalastukseen, metsästykseen jaajanviettoon kaveriporukoissa. Perhe-piirissä ei miehen kuitenkaan kanna-ta ruveta pehmoilemaan, ettei käy niinkuin Gallian kukoille. Kun Ranskas-sa miehet viime vuosikymmeninäovat muuttuneet kotitöitä hoitaviksimalli-isiksi, on tuloksena ollut syväkriisi, kun naiset ovatkin ihailun si-jasta alkaneet halveksia omia nössö-jään. Suomen miehissä tosi syvällejuurtunut perusjunttius todennäköi-sesti estää kuitenkin ilman suurem-pia ponnisteluja Ranskan taudin ilme-nemisen.

Suomen evankelisluterilaisen kir-kon kirkolliskokous käsitteli tämänkevään kokouksessaan naispappeu-teen liittyviä ongelmia. Tosiasia onkuitenkin jo tällä hetkellä, että papeik-si vihittävistä yli puolet on naisia.

Vapun aikana Helsingissä sammu-misen takia talteen otetuista nuoristajuhlijoista suurin osa oli tyttöjä. Seu-raavan sukupolven naiset ovat siispäättäneet lyödä miehet laudalta sekähyvässä että pahassa.

Sarahuhta

S

vain muutamia kuukaudessa. Kuhia-kin Veka kertoi tänä vuonna saaneen-sa pilkillä noin 250 kappaletta ja kunkaikkia kaloja ei jaksa oma porukkamitenkään syödä, ovat saaliista pääs-seet myös naapurit osallisiksi. Vekaepäilee, että hän on tainnut käydä ka-lassa liian paljon, koska naapurit al-kavat jo panna verhoja kiinni ja ovialukkoon, kun Vekan auto ilmestyypihaan !

Niinhän siinä taas kävi, että Vekaja Reijo valloittivat kärkisijat. Reijooli lisäksi pyydystänyt kilpailun suu-rimman kalan: 750 gramman raitapai-dan rannan tuntumasta. Pienimmänkalan sai Hornborgin Lasse, joka on Reijo Pohja ja 750g:n ahven

vasta aloittelemassa kalastajan uraan-sa, mutta kertoi jo jääneensä kouk-kuun. Onhan kalastus sentään MIES-TEN laji. Se on muuten toista kuinkävellä ruudullisissa polvihousuissapienen valkoisen pallon perässä!

E.M. Pekkinen Oy:n ja TerramareOy:n välisen joukkuekilpailun voit-taja määritetään kummankin joukku-een viiden eniten saalista saaneen kil-pailijan yhteissaaliin perusteella. Tä-nä vuonna voittajaksi tuli Terramare33,4 kg:n saaliilla, joka selvällä erol-la päihitti Pekkisen 24,9 kg:n saaliin.

Juha Vunneli

11TIEDOTUSLEHTI toukokuu 2003

TYÖMAATTyöpäällikkö Työmaapäällikkö

Parhaimmat kiitokseni työnantajalle ja kaikille esimiehille ja työkavereille, jotka muistitte minua täyttäessäni65 vuotta. Siirtyessäni nyt eläkevaarin päiville toivotan kaikille hyvää jatkoa vaativissa tehtävissänne.

KIITOS!

Jouko Lindström

Rakennusmestari Tuomo Etula on tullut Terramaren palvelukseen työmaan toimihenkilöksi 12.5.2003 alkaen.

Työmaat

Eteläinen rata, Mäntyluoto, Pori Pekka Keskitalo Jorma Luikku

Korkeasaaren silta, Helsinki Pekka Arppe Lars Hornborg

”Vanhan Börssin” perustusten vahvistaminen, Turku Henrik Holmberg Martti Tiikkaja

Mäntyluodon syvänne ja väylä, Pori Pekka Keskitalo Jukka Vuoti

CM Kupittaa, ankkurointi, Turku Juha Vunneli Rainer Laurila

Helsingin Majakan korjaus Pekka Arppe Veikko Passi

Suomenlinnan lautan laiturit, Helsinki Pekka Arppe Veikko Passi

Kulosaaren Casinon silta, Helsinki Pekka Arppe Lars Hornborg

Röyttän sataman laajennus, Tornio Pekka Keskitalo Esa Kunnassaari

Hietasen ruoppaus, Kotka Pekka Keskitalo Reijo Kultalahti

Röyttän sillat, Tornio Risto Väätäinen Rainer Pekkala

Kaasunkeräyskaivo, Ämmässuon kaatopaikka, Espoo Risto Väätäinen Ari Kurki

Espoon Portti, ankkurointi, Espoo Risto Väätäinen Kimmo Tikka

Lukkokosken ratasilta, kaivinpaalutus, Keravan oikorata Risto Väätäinen Ari Kurki

Pukkikallion ratasilta, kaivinpaalutus, Mäntsälä Risto Väätäinen Ari Kurki

Ro-Ro 1, Rauma Pekka Keskitalo Jukka Sippola

Suojan laituri, Rauma Pekka Keskitalo Jukka Sippola

Björneborgs Svenska Samskola, pohjarakennus, Pori Juha Vunneli Jani Vyyryläinen

Rööpakan siltojen kaivinpaalutus, Kerava Risto Väätäinen Ari Kurki

SCA Östrand, Ny kaj och vedplan, Timrå Seppo Ajanko Paavo Lyytinen

Turun Pursiseuran aallonmurtaja Seppo Ajanko Hannu Mäkelä

AD-7 altaan saneeraus, Fortum, Naantali Seppo Ajanko Matti Juslenius

Muugan satama, öljylaiturin teräsputkipaalutus, Tallinna Seppo Ajanko Kivelä, ja Saarelma

Laituri SB3, saneeraus, Fortum, Naantali Seppo Ajanko Matti Juslenius

Laituri 4, vahvistustyöt, Fortum, Porvoo Mikko Latikka Markku Sollo

Hangan tielaituri, Rymättylä Mikko Latikka Jarkko Puranen

Säkrare Farleder, ruoppaus, Göteborg Jouko Sederholm Paavo Kolari

Burlington Rivers, Cumbria, UK Jouko Sederholm Harry Rajala

Ny Ro-Ro Kaj, Stillerydshamnen, Karlshamn Henrik Holmberg Juhani Naukkarinen

TIEDOTUSLEHTI toukokuu 200312