Pika-arviot 17

Jyväskylän Ylioppilaslehti 6/2013

Hyvän kehä 2.0? Elina aaltio: Hyvinvoinnin uusi järjEstys (gaudEamus) Tutkija Elina Aaltion mielestä sosi-aalipolitiikkaa on uudistettava pe-rusteellisesti. Aliresursointi tekee nykymallista työntekijöille ylikuor-mittavan ja asiakkaille kasvottoman. Vallit-seva talousajattelu näkee palvelut meno-erinä. Aaltion mukaan tarvitaan uusia mit-tareita arvioida julkista sektoria.

Tutkija haastaa talouden tulosohjauk-sen yksityiskohtaisella mallilla, jossa julki-set investoinnit työllisyyteen ja palveluihin ovat keino luoda ja jakaa hyvinvointia ny-kyistä tehokkaammin. Aaltion hyvän ke-hää pyörittäisi investointien suora keskus-pankkirahoitus. Mallin ankarimmat vastus-tajat ovat Brysselissä - EMU kieltää juu-ri tämän. Rohkea teos kutsuu dialogiin hy-vinvoinnin ja valtion tulevaisuudesta.

Joel Kaitila

Aidon onnen jäljillägrégoirE dElacourt: onnEn kouk-kuja (Wsoy)Keski-ikäisen lankakauppias Jo-celynen elämä muuttuu yllättäen, kun hän voittaa lotossa 18 miljoo-naa euroa. Äkkirikastumisen an-siosta hän voisi muuttaa kaiken elämäs-sään, mutta mihin suuntaan kulkea? Joce-lyne pitää lottovoiton omana tietonaan ja keskittyy erinäisten listojen avulla pohti-maan, mihin rahat kannattaisi käyttää.

Delacourt tekee uusimmassa teokses-saan matkan ihmisen sisimpään. Jocelyne on monipuolinen hahmo, jonka elämän-tarinan mutkia ja mielen heikkouksia De-lacourt kuvailee koukuttavasti. Myös kirjan muissa hahmoissa on riemastuttavia piir-teitä. Kirjan kaunis kieli kätkee rivien väliin myös kritiikkiä nykyihmisten kulutustottu-muksia kohtaan. Kirjan sanoma on lohdul-linen – onnellisuus löytyy yleensä hyvin-kin läheltä, jos vain osaa katsoa.

Laura Kuivalahti

Muslimityttöjen taistelustajoHanna Holmström: itämaa (otava)Siskokset Samira ja Leila elävät kahden kulttuurin leikkauspis-teessä. Isä on maallistunut maahanmuut-taja, suomenruotsalainen äiti puolestaan tulkitsee islamin oppeja tunnollisesti. Sa-miran karatessa kotoa Leila pyrkii selviä-mään läpi yläkoulusta. Tytöt taistelevat ta-hoillaan sekä kristittyjen että muslimi-en asettamia ennakkoluuloja ja odotuk-sia vastaan. Kahdessa ajassa liikkuva kirja valottaa lukijalle niin islamiin syntyneiden kuin siihen kääntyneidenkin ihmisten aja-tusmaailmaa. Tarina tuntuu kuitenkin pin-nalliselta, eikä muslimien sisäisiä ristiriitoja tavoiteta kunnolla.

Yläkouluikäisistä kirjoittaessaan Holm-ström erehtyy tavoittelemaan nuorten puhetapaa. Englanninkieliset sanonnat ja slangisanat tekevät tekstistä väkinäistä.

Laura Kuivalahti

Veljekset tavaraloukossaHomEr ja langlEy (tammi)E. L Doctorowin romaani kertoo 1900-luvun Amerikasta ja materialismin mahdista. Tarina perustuu todellisten Col-lyerin veljesten elämään. Heidän asun-nostaan poistettiin 130 tonnia jätettä hei-dän kuoltuaan.

Kertoja on lapsena sokeutunut Homer, joka suhtautuu sodassa traumatisoitu-neen veljensä sairaalloiseen keräilyvim-maan lempeästi. Kun Langley tuo hienos-tokodin ruokailuhuoneeseen säilytykseen vanhan T-mallin Fordin, Homer pysyy vaiti.

Vanhetessaan veljekset alkavat pelätä varkaita ja Langley rakentaa taloon ansoja kokoamalla helposti sortuvia tavarapyra-mideja. Ainoat loukkuun jääneet ovat vel-jekset itse. Kirjan kuulo- ja tuntoaistia ko-rostava kerronta tuo piristävän lisän New Yorkin kuvaukseen.

Riikka Ala-Hakula

Sinustakin superihminen?anna PErHo: suPErarkEa! (Paasilinna)Anna Perhon uusin self help -opas on mahdollisista ennakkoluulois-ta huolimatta hyvä ja tavallisen ih-misen käsityskyvylle sopiva teos. Perho ei sorru ylihengellisiin hih-hulointeihin tai pakota kasvamaan ihmi-senä, vaan pamauttelee selkeitä käytän-nön vinkkejä siihen, kuinka arjen saa muo-toiltua edes vähän paremmaksi. Joidenkin mielestä neuvot saattavat olla itsestään-selvyyksiä, mutta ehkä jokaisen tulisi vä-lillä lukea kirjaa, jossa kehotetaan mene-mään aikaisemmin nukkumaan, organi-soimaan ajankäyttöä ja vähentämään Fa-cebookissa notkumista.

Vaikka oppaasta ei löydykään montaa ennenkuulumatonta neronleimausta, voin silti suositella sitä kaikille, jotka huomaavat deadlinen kohdatessaan olevansa pulas-sa, viettävät vahingossa päivittäin tunte-ja sosiaalisessa mediassa ja tuskastelevat arjen mahdottomuutta. Anna tulee apuun!

Laura Piiroinen

Puiseva lauttamatkakon-tikiKon-Tiki on kaikkien aikojen kal-lein norjalaiselokuva. Paljon onnea vaan norjalaisille. Turskakruunuilla on hankit-tu ihan hienot puitteet, mutta sutjakka dia-logi ja koskettava kerronta unohtuivat os-toslistalta.

Tositapahtumia mukailevassa seikkailu-elokuvassa tutkimusmatkailija Thor Hey-erdahl retkikuntineen seilaa alkeellisella lautalla Perusta kohti Polynesiaa. Matkan on tarkoitus todistaa, etteivät Polynesi-an ensimmäiset asukkaat saapuneetkaan Aasiasta, vaan Etelä-Amerikasta.

Teennäinen dramatisointi hukkaa tari-nan mahdollisuudet. Hahmot jäävät on-toiksi, jolloin vaaratilanteetkin tuntuvat yh-dentekeviltä.

Arimo Kerkelä

Rautamies ei ruostuiron man 3 (3d)Oho, vau. Marvelin supersanka-rifilmatisoinnit saavuttivat viime vuonna yhden välietapin, kun The Avengers -megaspektaakkeli kokosi omi-en elokuviensa sankarit yhteen. Loista-vasti lutviutuneesta rymistelystä on vaikea jatkaa, mutta Iron Man 3 suoriutuu teh-tävästä lähes täysin ilman dagen efterin kompurointeja.

Rautamiehen kolmas seikkailu tarjoaa tuoreita ideoita ja villejä oivalluksia armot-tomalla sarjatulella. Sekaan mahtuu pa-ri hutiakin, mutta jo leffan avaava ysärihitti paljastaa, ettei kyseessä ole vain yksi jat-ko-osa muiden joukossa.

Arimo Kerkelä

Koko avustussummaa leikattiin täksi vuodeksi 10 prosenttia. Tä-tä ennen summa oli jopa kasvanut vuosittain. Jo aikaisemmin avus-tussummat ovat kuitenkin olleet pieniä verrattuna moniin muihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Kouvolassa rahasumma on ollut koko-naisuudessaan yli kolmasosan isompi.

“Syy leikkauksiin on yleinen taloustilanne. Avustuksien määrä suhteessa hakevien määrään on harmi, mutta avustukset ovat kui-tenkin sellaista rahaa, jolla voidaan jo pienellä panostuksella teh-dä paljon. Pienikin summa menee suoraan tekemiseen”, Aholainen muistuttaa.

Aholainen kuitenkin myöntää, että myös itse tapahtumilla on merkitystä avustuksia haettaessa.

“Esimerkiksi Kuhmon kamarimusiikki-festivaaleilla on Kuhmon kaupungille suuri merkitys ja lisäksi sillä on pitkä historia. Jyväs-kylässä tällaisia samanlaisia kaupungille merkittäviä tapahtumia ei varsinaisesti ole, ja siksi kulttuuritapahtumille annetaan suhteelli-nen panostus”, Aholainen sanoo.

kaikEsta Huolimatta Tuhkala haluaa edelleen tehdä töitä kult-tuurialalla. Avustuksien jakoperiaatteisiin hän kuitenkin toivoo muutosta.

“Tuntuu, että Jyväskylässä avustukset jaetaan aikalailla vanho-jen perinteiden mukaisesti. Kaupunkia edustamaan on valittu iso-ja kulttuuritoimijoita ja yksityisten, hieman marginaalisempaa kult-tuuria tarjoavien ryhmien on näin vaikeampaa kilpailla suurten rin-nalla”, Tuhkala sanoo.

“Jyväskylässä on kuitenkin se hyvä puoli, että täällä ihmiset ovat aktiivisia ja haluavat koota itsensä yhdeksi isoksi toimijaksi toisia isoja toimijoita vastaan.”

rahatonta työtä

Veera Tuhkala teki yhden opintoihin kuuluvista harjoitteluistaan palkattomasti Yläkaupungin Yössä. Nyt hän toimiii tapahtuman tuottajana.