Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava ... · Kodin ulkopuolelle sijoitettuna...

Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiinvastaava perhehoito. Kohti perhehoidon

laadun vahvistamista.Tarja Heino ja Emilia SälesTHL – Työpaperi 20/2017

Kehityspiirteitä• Ammatillistuminen ja sektoroituminen• Moninaistuneet tarpeet > perhehoidon vastaus?• Sosiaalityön rooli lastensuojelun ja sijoitusprosessin

eri vaiheissa yhä osittuneempi• Lapsen etu on, että on olemassa monenlaisia

perhekoteja (tarjonta; saatavuus; laatu;vaikuttavuus) > valinnan mahdollisuus

• Markkinoistuminen; palvelupaketit; monituottajuus• Perhehoitolaki 2014 ja 2015 > käsitteet ja ohjaus

13.10.2017 Tarja Heino 2

Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset januoret viimeisimmän sijoitustiedon mukaanvuosina 1992–2015, %


Huostassa olleet lapset sijoitusmuodonmukaan maakunnittain 31.12.2015, % (N=8 776)


Perhehoito muutoksessaMonia paineita ja odotuksia• Muutokset lasten ja perheiden elämässä• Palvelujen järjestäjätahot muutoksen edessä• Palvelujen tuottajien keskuudessa liikettä• Uudet kumppanit > valmistautuminen yhteistyöhön

ja neuvotteluihin maakunnan liikelaitoksen kanssa• Valvonnan, seurannan ja arvioinnin keinot• Lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaava laadukas

perhehoito yksilöllisesti ja yleisesti

Hytönen ym 2016: Kaltoinkohtelunhistoriaselvityksen suositukset

1. Lasta on kuultava ja hänelle on kerrottava mahdollisimman avoimesti jarehellisesti sijoitukseen liittyvistä asioista ja siitä, mitä hänen elämässään tuleetapahtumaan.2. Sijoituspaikka on voitava valita niin, että se tarjoaa lapselle turvallisen javäkivallattoman kasvuympäristön.3. Perhesuhteiden merkitystä lapsille tulee kunnioittaa ja vanhemmuussuhteidenohella tulee vaalia sisaruussuhteiden säilymistä.4. Sijaishuollossa on kehitettävä ja otettava käyttöön systemaattisia väkivallan jakaltoinkohtelun tunnistamisen ja puuttumisen välineitä ja toimintamalleja.5. Sijaishuoltopaikkojen valvonnan tulee olla säännöllistä ja tehokasta ja sen tuleemahdollistaa lasten kohtaaminen ja kuuleminen.6. Riittävän jälkihuollon ja tuen tarjoaminen on oleellista sijoituksen päättymisenjälkeen.7. Lapsuuden traumaattisten kokemusten käsittelemiseksi tulee olla saatavanaammatillista apua ja vertaistukea.8. Lastensuojelun ja sen sijaishuollon epäkohtien korjaamista koskeviensuositusten toteutumista on seurattava säännöllisesti.


Vaikuttavuudesta – missä asioissa tavoitellaanmuutosta ja mihin muutosta verrataan – kenentietoon arviointi perustuu ja miten sitä seurataan?

Perhehoidon vaikuttavat elementit ovat kovin monenlaisia.Tutkimusten (Valkonen & Janhunen 2016) mukaan perhekodin• Turvallinen, kannustava ja salliva ilmapiiri on yksi tällainen

elementti. Oleellista on varjella toimintatapoja, joissa lasten kuulluksituleminen varmistuu ja lapsi saa riittävästi henkilökohtaista hoitoa,aikaa ja aikuisten huomiota. (> Perheen toimintakäytäntöjenmittaaminen?)

• Samoin on tärkeää, että varmistetaan lapsen mahdollisuus ylläpitääsuhteita vanhempiin, sukulaisiin ja muihin läheisiin ihmisiinperhekodin ulkopuolella. Ei myöskään tule unohtaa perhekodintoisia lapsia: muita sijoitettuja ja perhehoitajien omia lapsia.

• Lisäksi vaikuttavaksi elementiksi on tutkimuksissa kuvattusosiaalityöntekijän tuki, yhteys ja läsnäolon välittyminen.

Ø Lastensuojelun perhehoidon kehittämisen teemat kietoutuvatperheeseen ja perheenomaisuuteen, tunnesuhteisiin ja kodinilmapiiriin

Petteri Paasio (2017, 407 – 416)• tunnistaa kahdenlaista vaikuttavuustietoa.

Ensinnäkin tarvitaan parasta mahdollista tutkittuatietoa, joka ennakolta ohjaa käytännön työntekijääasiakasprosessin valinnoissa.

• Toiseksi tarvitaan jokaisen yksittäisenasiakasprosessin vaikuttavuuden seurantaa siitä,tapahtuuko juuri tämän asiakkaan hyvinvoinnissapositiivista kehitystä.

• Muutoksen havaitsemisen ydin on tilannearviointi jatoistettu asiakkaan tilanteen arviointi. > Muutoksenmittaaminen.

Ø Työryhmä korostaa, että perhehoidon vaikuttavuudenseurantaa ja arviointia tarvitaan toiminnanohjaamisessa monella tasolla – ja kansallisesti.


Julkisen vallan vastuu

Julkisen vallan vastuu lastensuojelutoimissa onerityinen.

Julkinen huoltaja (Susanna Helavirta)

Julkinen koti (Rosi Enroos)

Perhehoidon monet ulottuvuudet• Juridinen - toimeksiantosuhteinen ja ammatillinen

perhehoito• Lasten ja syntymäperheiden tarpeista lähtevä

(perhekuntoutus)• Ajallisuus; sijoituksen kesto, väliaikaisuus• Tuttuus; vieras perhe ja läheisperhe• Kulttuurisensitiivisyys• Perhehoidon erikoistuminen;• Perhekodin koko; Sijoitettujen määrä• Perhehoitajien koulutus ja sopivuus• Perhehoitajien työssäkäynti kodin ulkopuolella• Asumisjärjestelyt• Ammatillisuus

LAPSI

Perhekoti

Syntymäperhe

Sosiaalityön ja sijaishuollon johtaminen, perhe-hoidon moniammatillinen tiimi, lapsen vastuu-sosiaalityöntekijä ja perhehoitajanvastuutyöntekijä

HOIDON JA TUENTOTEUTUMISENSEURANTA

Tuki, ohjaus,valvonta

TUKIRAKENTEET

Läheisetjakaverit

Koulutus,työn-ohjaus,terapia- ym.palvelut

Luottamus

Yhdessätekeminen

Vuorovaikutus

Vertaistuki

Opetuksen, perus- ja erityispalvelujen ja tuensekä muun lasten hyvinvointia tukevantoiminnan järjestäminen

Perhehoitajien rekrytointija ennakkovalmennus

suku

Hyvä kiertoon; toimintakulttuurinvahvistuminen• Riskejä on maakunnalliseen malliin siirtymisessä:

uudet toimijat opettelevat uusiatoimintakokonaisuuksia ja –käytäntöjä.

• Mahdollisuuksia on tässäkin: nuoret uudensukupolven toimijat voivat saada aikaan entistälaadukkaamman perhehoidon. Perhehoito haastaaeri toimijat horisontaaliseen ja vertikaaliseenintegraatioon lapsikohtaisesti.

• Uhkana on, että vanhat hallinto- ja ammattikuntienrajat ja saavutetut edut sekä kilpailu vähenevistäresursseista vaikeuttavat palvelujärjestelmän aitoauudistumista ja yhteistyötä lapsen parhaaksi.Muutostilanne tuo pintaan kilpailua toiminnanresursseista ja vallasta.


• Mallin toteutuminen edellyttää, että lastensuojeluntoimintakokonaisuuden järjestämisen asettuu maakunnantehtäviin.

• Siihen liittyy myös riskejä. Esimerkiksi perhehoitajienrekrytointi, ennakkovalmennuksen järjestäminen sekäkoulutuksen ja muun tuen organisoiminen edellyttääriittävien määrärahojen varaamista tähän.

• Lisäksi lasten sijoituspäätösten tekeminen ja sopivanperhehoitopaikan valinta lapselle edellyttää osaamista,jonka organisoituminen maakunnan yhteyteen on auki.

• Samoin riittävän asiantuntemuksen hankkiminen,moniammatilliseen tiimiin ja toiminnan johtaminen sekäresurssien ja ajan varaaminen asiakastyötä vartenodottavat toteutumistaan.

• Perhehoitoyksiköiden hyväksyminen ja ammatillistenyksiköiden lupaprosessit, toiminnan yleinen ohjaus, tuki,seuranta ja valvonta edellyttävät johdonmukaistajohtamista.


Kansallista linjausta ja ohjausta tarvitaan• Työryhmä paikantaa yhdeksi keskeiseksi mallin

juurtumisen edellytykseksi kansallisten linjaustenaikaan saamisen. Riskinä on, ettei yhtenäisiä, lastenetua turvaavan perhehoidon mallinnuksentoteutumisen edellyttämiä mitoituksia, tukitoimia japalkkiotasoja saada aikaan. Ellei kansallistaohjausta saada aikaan, maakuntien johdonvastuulle jää maakunnallisten käytäntöjen luominen.

• Toivottava mahdollisuus on, että maakunnat ottavatvakavasti julkisen huoltajan vastuunsa jahyödyntävät työryhmän työtä järjestäessään uutta,lapsi ja perhelähtöistä perhehoidon toiminnallistakokonaisuutta.


Kansallisia linjauksia tarvitaan myöspalvelujen yhteentoimivuuteen• Työryhmä ehdottaa, että Sosiaali- ja

terveysministeriö sekä Opetusministeriö laativatyhteiset linjaukset ja selvittävät hyvät käytännötkodin ulkopuolelle sijoitettujen lastenvarhaiskasvatuksen, peruskoulun ja peruskoulunjälkeisten opintojen järjestämiseen liittyvissäasioissa.

• Sosiaali – terveys; horisontaalisesti ja vertikaalisesti;lasten ja aikuisten palvelujen osalta


Maakunnallisiakin ohjeita tarvitaan• Työryhmä ehdottaa, että kaikkien perhehoidon osapuolten

kanssa työskentelyn, tuen ja yhteistyön periaatteetkirjataan maakunnallisiin perhehoidon toimintaohjeisiin.Toimintaohje on hallinnollinen ohje, joka on vapaastisaatavilla sekä internetissä että esitteinä. Toimintaohjeetperustuvat kansallisiin linjauksiin, jotka ehdotetaanluotavan kaikille perhehoidon toimijoille avoimessakansallisessa konsensuskokouksessa.

• Toimeksiantosuhteisen perhehoidon osalta linjaus koskisimuun muassa palkkioiden porrastusten perusteita.Ammatillisen perhehoidon osalta linjaus koskisikilpailutuksessa käytettävää hinta/laatusuhdetta sekälaatukriteerien sisältöä.

• Sari-Minna Havimäen kooste maakuntien ohjeista hyväaloitus työlle


Unohtamatta, että• Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen ja

kumppanuuksien rakentaminen tärkeää• Kokemusasiantuntijoiden ryhmien alueellinen

perustaminen vastuullisesti• Työryhmä ehdottaa, että maakunta ja perhehoidon

toimintayksiköt seuraavat säännöllisesti sijoitettujenlasten ja heidän syntymäperheittensäpalvelukokemuksia ja hyvinvointia sekä osallistuvatvaltakunnalliseen perhehoidon ja senvaikuttavuuden tutkimukseen.

• Työryhmä pitää tärkeänä, että perhekotien kartoitustehdään kiinnitettynä käytännön työhön.


Ehdotuksia useita ja eri kohteisiin• Lainsäädäntöön• Vastuuseen: kunta/maakunta, (perhehoidon) moniammatillinen tiimi,

lapsen vastuusosiaalityöntekijä, perhehoitajan vastuutyöntekijä• Terveydenhuollon, sosiaalityön ja opetuksen integrointi ja yhteistyö• Kokemusasiantuntijuus• Perhehoidon järjestämistavat• Perhehoitajien ja sijaissisarusten valmennus, koulutus ja tuki• Kansalliset linjaukset ja maakunnalliset toimintaohjeet• Seuranta• Valvonta• Kustannusseuranta• Tutkimus


Vaikuttamisen paikkoja, pohdintaa• Tässä tilanteessa on vaara, että haavoittavimmassa

asemassa olevat lapset vanhempineen voivat jäädäristiriitaiseen katvealueeseen kunnan ja maakunnanväliin, minkä vuoksi muutoksen seuranta onerityisen perusteltua organisoida etukäteen.

• Integraatiotavoite tulisi ottaa vakavasti, jotta eheätsosiaali- ja terveyspalvelujen ketjut japalvelukokonaisuudet toimisivat käytännössä, myösniiden kohdalla, jotka perhekeskeisesti tarvitsevatmonia erilaisia kunnan ja maakunnan palvelujaoikea-aikaisesti ja ajoittain intensiivisesti.


• Tuottajien yhteistoiminta ja kumppanuus perhehoidonkehittämisessä kohtaa monia vaikeuksia kilpailun jamarkkinoistumisen kulttuurissa. Tämän hetken (maaliskuu 2017)tietojen perusteella Sote-uudistus ei lähde integraatio edellä vaan(valinnanvapaus) ja markkinat edellä.

• Lasten sijaishuollon markkinoilla on mahdollista monenlainenosaoptimointi, mikä vaikeuttaa ja estää lasten ja perheidenpääsyn tarvitsemiinsa palvelukokonaisuuksiin. Se voiyhdistämisen sijaan pirstoa palveluja, vaikeuttaa vaikuttavuudenja kustannusten seurantaa tai keskittää vaativan perhehoidontoteuttamisen liian harvoille toimijoille. Etenkin perhehoidossavoimakas säätelyn purkaminen on vakava riski. Tässä tilanteessaon erityisen tärkeää luoda vahvat tukirakenteet lainsäädännön javaltakunnallisen ohjauksen avulla maakunnallisen toiminnantueksi.

• Työryhmä korostaa, että perhehoidon erityisyys sijaishuollonmuotona tarkoittaa myös sen eritystä haavoittuvuuttatoimintaympäristön muutoksissa.


• Tiedon tuottaminen perhehoidon nykytilasta, tarpeidensuunnitelmallinen ennakointi, vaikuttavuuden arviointi jastrategisten tavoitteiden seuranta haastavat erityisesti johtamista.On hyvin mahdollista päästä tavoiteltuihin kustannussäästöihinlaatua parantamalla. Maakuntauudistus tai Sote-uudistus eivätkuitenkaan itsessään sitä tuota. Laatuun pitää kohdentaavoimavaroja, ja säästö näkyy vasta vuosien päästä. Maakunnanperhehoidon hankintaosaaminen vaatii paljoin vahvistamista, muttasen lisäksi myös erityisyyden ymmärrystä ja sisällöllistä osaamista.Hankintaosaamisella voidaan varmistaa turvallisen ja laadukkaanperhehoidon järjestäminen. Viime kädessä hankinnassakin on kyselapsen oikeuksien toteuttamisesta ja lapsen molempien perheidensuojasta. Sama koskee kaikkea lasten sijaishuoltoa.

• Työryhmä korostaa, että maakuntaorganisaatiossa tulee huomioidalasten monimuotoisen perhehoidon lisäksi yhtä monimuotoisenlaitoshuollon järjestäminen, tutkiminen ja kehittäminen siten, ettävaativat ja erityiset palvelut voivat toimia lastensuojelun japerhehoidon tukena ja kiinteässä keskinäisessä yhteistyössä.


• Voidaan arvioida, että perhehoidon moninaisuuden ja määränlisääntyessä ja rakenteiden vahvistuessa, lapsen on mahdollistayhä useammin saada tarvitsemansa erityinen tuki perhehoidossa.Kun perhehoidon osuus sijaishuollon muotona vahvistuu, lapsia eitarvitse siirtää laitokseen perhehoitajan uuvuttua. Laitoshoidonkysyntä ja kustannukset vähenevät. Avohuollon toiminnantehostuminen vähentää vähitellen laitoshoidon tarvetta, japerhehoidon laajuus pysyy ennallaan.

• Vaikka vaihtoehdot, tuki, palvelut ja perhehoidon monimuotoisuuslisääntyvät, se ei kasvata sijaishuollon kokonaiskustannuksia, koskavastaava säästö tulee laitoshuollosta.

• Mikäli kuitenkin lasten- ja nuorisopsykiatrian ympärivuorikautistenhoitopaikkojen väheneminen jatkuu, lisääntyy paine lapsilleturvallisten, rajoja ja kuntoutumista tukevien hoitoympäristöjenluomiseen silloin kun lapsi ei voi asua omassa kodissa. Näissätilanteissa psykiatrian henkilöstön tuleekin jalkautua perhehoidontueksi. Kokonaisuutena kustannukset eivät kasva, mutta lastensaama tuki paranee.


YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessaon neljä keskeistä periaatetta• Syrjimättömyys,• Lapsen edun huomioiminen,• Oikeus elämään ja kehittymiseen sekä• Lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Sijaishuollossa elävien lasten osalta lasten oikeuksiatarkennetaan YK:n sijaishuollon päätöslauselmassa

• Sen mukaan jokaisen lapsen ja nuoren tulee voida elää häntä tukevassa jasuojaavassa ympäristössä, jossa hänestä välitetään ja joka tukee hänenkehittymistään täyteen potentiaaliinsa.

• Päätöslauselmassa kiinnitetään erityistä huomiota sijaishuollossa elävän lapsenedun toteutumiseen ja lapsen osallisuuteen häntä koskevassa päätöksenteossa.

• Lapsen etu on ratkaistava tapauskohtaisesti, lapsen kanssa on keskusteltava jalapselle on taattava pääsy kaikkeen hänen tarvitsemaansa tietoon. Lapsenkanssa on kerättävä häntä itseään ja hänen historiaansa koskevaa tietoa,valokuvia, muistoja ja muistoesineitä, joiden tulee olla hänen saatavillaan hänenelämänsä kaikissa vaiheissa.

• Sijaishuollon muodosta on päätettävä tapauskohtaisesti ja käytettävissä olevistasijaishuollon muodoista on valittava kyseisen lapsen kehitystä parhaiten tukeva.Tällaiset päätökset tekee, aina kun se on mahdollista, moniammatillinen tiimisuunnitellusti huolellisen arvioinnin pohjalta.

• Kaiken sijaishuollon päätöksenteon on tuettava lapsen sisarussuhteiden jamuiden läheisten ihmissuhteiden säilymistä, pysyvyyden muodostumista lapsenelämään sekä edistettävä lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välistenkiintymyssuhteiden muodostumista ja jatkuvuutta.

• YK:n sijaishuollon päätöslauselma asettaa perhehoidon ensisijaiseksisijaishuollon muodoksi pienille lapsille. Laitoshoitoa voidaan käyttää, jos se onkyseisen lapsen tai nuoren edun näkökulmasta paras vaihtoehto

Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava ... · Kodin ulkopuolelle sijoitettuna...

Documents

Transcript of Lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaava ... · Kodin ulkopuolelle sijoitettuna...