1

Sukupolvelta toisella siirtyvät

ongelmat – Kansallinen

syntymäkohortti 1987

Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Lapset, nuoret ja perheet -osasto

2

Sosiaalinen perimä

3

Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi

Sikiöaika

Lapsuuden

olosuhteet

Aivot ja

stressinsäätely

Persoonallisuus,

voimavarat ja

tunne-elämä

Koulutus

Terveys-

käyttäytyminen

Sosiaaliset

suhteet

Aikuisiän

terveys ja

hyvinvointi

Geenit

Kuva mukailtu Koskenvuo 2010

Syrjäytyminen etenee vaiheittain

Kiinnittyminen yhteiskuntaan

Ulkopuolisuuden identiteetti

Syrjäytymiskuilu

Normi

6v

16v

18v

24v

Aika

Lähde: Jukka Mäkelä, mukaillen: Nilsson,

Wadeskog SEAB 2008

5

• Kansallinen syntymäkohortti 1987

- Pitkittäisseuranta rekisterien avulla 1987-2008

- Kaikki v. 1987 Suomessa syntyneet, n. 60 000

• Kouluterveyskysely

- Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja ja hyvinvointia selvittävä tutkimus

- Vastaajia n. 183 000, kattaa 84 % peruskoulujen 8. ja 9.-luokkalaisista ja 70 % lukion 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista

6

Ikäluokka 1987 seuranta 21-vuotiaaksi

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %pojat tytöt

Ei peruskoulun psyk esh toimeen- merkintä tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle

7

Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille, 1987 syntyneiden seuranta 21-vuotiaaksi

Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimus, THL

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

psyk esh tai lääke tuomittu toimeentulotukea

vain peruskoulu

muu keskiasteentutkinto

lukio taikorkeakoulututkinto

Tyttöjen ja poikien ongelmat ovat erilaisia

8

0%

1%

2%

3%

4%

5%

6%

7%

8%

F10-19 F20-29 F30-39 F40-49 F50-59 F60-69 F70-79 F80-89 F90-98

pojat

tytöt

Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea

9

- Osa sijoitettuina olleista nuorista pärjää hyvin

- Pitää selvittää, mikä tukenut selviytymistä, ja miten

palvelujärjestelmän eri osat ovat olleet tässä mukana.

Kataja ym. 2014

Kodin ulkopuolelle sijoittamisen riskitekijöitä

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

äidin ika alle 20v. äiti naimaton, leski,

eronnut 1987

äiti tupakoinut

raskausaikana

vanh vain

peruskoulu

toimeentulotukea äiti

psyk.os.hoidossa

ei huost.ottoa

huost.otto

Kestilä ym. Yhteiskuntapolitiikka 1/2012

HR Pojat 5,0(4,1-6,0) 5,8(4,9-6,9) 5,1(4,5-5,8) 13,9(10,6-18,3) 10,0(8,8-11,4) 4,8(3,9-5,8)

Tytöt 3,6(2,9-4,5) 5,4(4,6-6,4) 5,2(4,6-5,9) 11,6(9,0-14,9) 8,3(7,3-9,5) 4,3(3,5-5,3)

pitkäaik.ttt

Mielenterveysongelmien riskitekijöitä

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

äiti alle 20 v avioero,

vanhemman

kuolema

äidin

raskaudenaikainen

tupakointi

lapsen sijoitus tai

huostaanotto

vanhemmilla vain

peruskoulutus

vanhemmat

saaneet

toimeentulotukea

vanhemman

psykiatrinen hoito

lapsella ei psykiatrista diagnoosia

lapsella psykiatrinen diagnoosi

OR 2,3 (2,0-2,7) 2,0 (1,9-2,1) 1,7 (1,6-1,9) 11,1 (10,1-12,2) 1,6 (1,5-1,8) 2,3 (2,1-2,4) 1,8 (1,7-1,9)

12

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidilläaivovamma

isälläaivovamma

Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa

Niemelä et al. Int J Cancer 2012

13

Ongelmat siirtyvät ylisukupolvisesti

Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimus, THL, seuranta 1987-2008

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

koko ikäluokka vanhemmatsaaneet

toimeentulotukea

muu kuinydinperhe

vanhemmat vainperuskoulutettuja

vanhemmanpäihdeongelma

ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa

toimeentulotukea

psyk esh tai mt-lääke

21-v. nuori, n=60 000

Vanhempien

hyvinvointiongelmat

Lap

se

n h

yvin

vo

inti

on

gelm

at

14

Vanhempien ongelmat – lasten murheet

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe

kaikki

lapsella sairaalahoitoja ulkoistensyiden vuoksi

lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg

lapsella tuomio

lapsella vain peruskoulu

lapsella toimeentulotukea

lapsella käytöshäiriödg

lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle

15

Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille

Ei ttt 1 kk 2 - 6 kk 6 – 12 kk 1 – 2 v 2 - 5 v yli 5 v

Vanhempien saama toimeentulotuki

Lapsella

16

Vanhempien koulutus määrittelee lasten hyvinvointia

0 %

5 %

10 %

15 %

20 %

25 %

30 %

35 %

40 %

45 %

Lapsella vain

peruskoulu

Lapsella psyk esh

tai mt-lääke

Lapsella

toimeentulotukea

Lapsella

rikollisuutta

Lapsi sijoitettu

kodin ulkopuolelle

university

upper secondary

lower secondary

comprehensive

school only

• Koulutustaso vain mittari, joka kuvaa laajemmin henkilön ominaisuuksia ja olosuhteita

Vanhempien koulutus määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä

17

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

korkea keskitasoinen heikko

koulu-uupumusta

koulukiusattuna väh. kerranviikossa

paljon vaikeuksia tehtävissä

koettu terveys melko taierittäin huono

paljon vaikeuksia sos.suhteissa

Vanhempien koulutus

THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2011

Vanhempien työttömyys määrittelee lasten terveyttä, hyvinvointia ja koulunkäyntiä

18

Vanhempien työttömyys

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

ei kumpikaan toinenvanhemmista

molemmatvanhemmat

koettu terveyskeskinkertainen tai huono

koulu-uupumusta

kohtalainen tai vaikeaahdistuneisuus

koulukiusattuna väh.kerran viikossa

paljon vaikeuksiatehtävissä

paljon vaikeuksia sos.suhteissa

THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013

17.10.2014 19

Heckman JJ, 2008, Schools, skills and synapses, Economic Inquiry 46:3

Pää-

oman

tuotto-

aste

Varhaisimpiin vuosiin

sijoittaminen

Varhaiskasvatukseen

sijoittaminen

Koulun ohjelmat

Myöhempi koulutus-

ja työllistäminen

Viisas toimii varhain - inhimillisen pääoman investoinnin tuottoaste iän mukaan

Mitä syrjään joutumisen riskitekijöitä voidaan nykytiedon mukaan vähentää

• Vanhemman mielenterveysongelmat, erityisesti synnytyksen jälkeinen masennus

• Vanhemman alhaisen koulutuksen ja köyhyyden vaikutus

• Ankara, rankaiseva kasvatus

• Lapsen kaltoinkohtelu, perheväkivalta

• Käytöshäiriöt ja tarkkaavuuden häiriöt

• Koulukiusaaminen

• Maahanmuuton tuoma riski

• Oppimishäiriöt

• Nuoren masennus sekä päihde- ja rikoskierre

20 17.10.2014 20

Viimeaikaisten tutkimusten ja selvitysten keskeisimmät päätelmät

• Palvelut eivät kaikilta osin vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita

• Nuorten mielenterveysongelmia on paljon

• Palvelujen kokonaisuuden hallinta on heikkoa

• Palvelujärjestelmän rakenne on sektoroitunut – yhteistyö ei aina toimi

• Lastensuojelun kuormitus on 1990-luvulta lisääntynyt yli 2-kertaiseksi

• Kuntien väliset erot ovat suuria

21

Kuka ottaisi kädestä kiinni ja vahvistaisi uskoa tulevaisuuteen?

• Riskitekijöillä ei saa leimata, syrjäytyminen tai pärjääminen on monen tekijän summa

• Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus

• Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sujuvaksi

• Hyvinvointi luodaan arjessa, joten kehitysympäristöt, koti, koulu, kaverit, harrastukset otettava huomioon

– Hyvä itsetunto ja onnistumisen kokemukset kantavat

– Kiusaaminen jättää jälkiä

• Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan

14.6.2012 23

’Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet’

• Perheiden hyvinvointi lasten hyvinvointi

• Kehitysympäristöjen tuki, suojaavien tekijöiden vahvistaminen

• Yksilön hyvinvoinnin ohella tärkeää myös yhteisöjen hyvinvointi

• Vanhempien ongelmien periytymisen estäminen, lapset otettava huomioon aikuisten palveluissa

• Ehkäisevän työn oltava laaja-alaista, keskityttävä kokonaisuuteen ja vastattava todellisiin tarpeisiin

• Lasten ja nuorten hyvinvointi on kaikkien asia