TWIT TER, FL ICKR, P INTEREST, SLI DESHARE, DELI CI OUS, D I I GO, MOBI IL IKÄYT TÖLI I T TYMÄT, QR - KOODI T, FOURSQUARE, NETVI BES

Some ja kirjastot

Tommi Lindström

Sosiaalisen median käsite

Tarkoitetaan tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävää viestinnän muotoa, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita (Sosiaalisen median sanasto, sanastokeskus TSK 40).

Kaikki tietokoneavusteiset palvelut, joissa ihmiset kommunikoivat keskenään ja tuottavat niihin sisältöjä ovat, sosiaalista mediaa muodossa tai toisessa (Haasio 2013)

Sosiaalisen median vaihtoehtoisena terminä on käytetty käsitettä - yhteisöllinen media

5/2014

Tommi Lindström

Sosiaalisen median välineitä

Blogit: Wordpress , BloggerWikit: KirjastoWikiYhteisöpalvelut:FacebookKuvapalvelut: Flickr, PinterestDokumenttien jako- ja tallennuspalvelut:

GoogleDocs/Google DriveLinkit ja uutiset: Reddit, DeliciousMikroblogipalvelut: TwitterVirtuaalimaailmat: Habbo Hotel

5/2014

Tommi Lindström

SoMe tavoitteet kirjastotyössä (Haasio 2013)

A. Ulkoiset viestinnälliset tavoitteet ja markkinoinnin tavoitteet. Facebookin ja Twitterin hyödyntäminen eri asiakasryhmien tavoittamiseen, tapahtumatiedottaminen ja kirjaston toiminnan ja markkinoinnin edistäminen.

B. Sisäiset viestinnälliset tavoitteet, esimerkiksi kirjaston henkilökunnan oma wiki, jossa materiaalit mm. uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.

C. Kulttuurilliset tavoitteet, blogit, verkossa järjestettävät lukupiirit, aineistoja käsittelevät bloggaukset ja vinkit, tietopalvelun hoitaminen sosiaalisen median kautta.

D. Kirjastopoliittiset tavoitteet, kirjaston imagon kohentaminen eri kohderyhmien silmissä. Mikäli kirjasto ei ole mukana blogissa on se varsin negatiivinen viesti kirjaston asiakkaille ja varsinkin nuorille. Sosiaalinen media voi tavoittaa nuoria asiakkaita uudella tavalla.

5/2014

Tommi Lindström

Kirjastoon some-suunnitelma (Haasio 2013)

Tukee markkinointia ja määrittelee, sen mihin kirjasto pyrkii toimiessaan sosiaalisessa mediassa.

Henkilö- ja vastuukysymykset (ketkä tuottavat sisällöt, päivitysvastuut jne.)

Sisältöön liittyvät kysymykset (mistä asioista viestitään, säännölliset vuosittain, kuukausittain, toistuvat viestit – aukioloajat, lomat tiedotus).

Yleiset toimintaperiaatteet (reagointi some-palvelujen asiakaspalautteeseen, päivitystiheys, voivatko asiakkaat osallistua sisältöjen tekemiseen, blogin kommentoinnin tarkistus ennen julkaisua

Välineet ratkaistava ensin (facebook – nuortenosaston profiili, twitter - uutiset, Flickr - kuvat, blogit – kirjallisuus vinkit ja asiakkaiden kommentit kirjoista).

Aikatauluttaminen (päivittäin kommentteihin vastaaminen, kuukausittain facebook-kilpailut ja vinkkaukset, blogissa Finlandia-palkinnon äänestys jne).

Sosiaalisen median strategia voidaan liittää erillisenä osana kirjaston viestintä- ja markkinointistrategiaan.

5/2014

Tommi Lindström

Kirjasto Twitterissä

https://twitter.com/Twitter on mikroblogipalvelu tai oikeastaan

yhteisöpalvelu, johon voidaan kirjoittaa 140 merkin viestejä.

Soveltuu linkkien lähettämiseen ja uutisvirtojen seurantaan.

Soveltuu hyvin mobiilikäyttäjille – hyvä keino markkinoida kirjastoa nuorille. Liitettävissä älypuhelimeen sovelluksella helposti.

Tapa saada kirjasto mobiilikäyttäjien ja netin aktiivikäyttäjien ulottuville.

Nopea tapa tiedottaa eri asiakasrymille kirjaston tapahtumista ja esimerkiksi aukioloaika muutoksista.

5/2014

Tommi Lindström

Mihin kirjasto voi soveltaa twitteriä?

Tiedottaminen, tapahtumat, aukioloajat, uutuudet, kirjastoalan uutiset jne. Markkinointi, tapahtumat, linkki uuteen kirjavinkkiin kotisivuille jne. Tiedon jakaminen, kirjasto voi seurata eri organisaatioita ja jakaa niiden

linkkejä, kustantamoiden uutiset, kirjastopoliittiset kannanotot, kulttuurin uutisointi, uutuuksien vinkkaus.

Esimerkki HelMet kirjaston twitter-tilistä: https://twitter.com/HelMet_kirjasto Voisiko sivukirjastoilla olla omat twitter-tilinsä? Asiakkaat saisivat oman

kirjastoyksikön viestejä mobiilisti/netissä esimerkiksi aukioloajoista ja tapahtumista/näyttelyistä?

Perinteisen ilmoitustaulun muuttaminen sähköiseksi, twitteriin tapahtumatiedot ja julisteet?

Mobile Learning, Libraries, and Technologies –blogi listannut sata eri käyttötärkoitusta johon kirjasto voi soveltaa twitteriä!

Kirjastomaailman tapahtumien seuranta twitterissä osoitteessa #ifla2013 tiedonhaku twitteristä: https://twitter.com/search-home, vanhojen

twiittien etsimiseen http://snapbird.org/

5/2014

Tommi Lindström

Twitter oppaita

Viestintäkouluttaja Pirittä Seppälän Twitter-opas SlideShare-palvelussa: Näin aloitat twitterin käytön

Krista Masri: Sosiaalinen media kirjastoammattilaisen työssä: tiedottaminen Twitterissa, Flickrissa ja Foursquaressa

Pieni Twitter-opas , ” Tämä oppaan tavoitteena on madaltaa kynnystä Twitterin käyttöön ja tarjota vinkkejä, joiden avulla siitä saa enemmän irti”.

Kirjastojen voisivat ottaa sosiaalisen median opetuksen mukaan internetin/tiedonhaun jne. opetuksen lisäksi.

Kirjastojen järjestämät twitter –kurssit toisivat kirjaston asiakkaat kirjaston twitter-tilin seuraajiksi.

Tällä hetkellä twitter on marginaalisessa asemassa kirjastoissa.

5/2014

Tommi Lindström

Flickr ja Pinterest kuvapalvelut

Flickr, http://www.flickr.com/, on maailman suosituin kuvienjakopalvelu. Pinterest, https://www.pinterest.com/ , oli elokuussa 2013 maailman 40.

suosituin verkkkosivusto. Kuvakollaasit kirjaston toiminnasta lisäävät esimerkiksi Facebook-

julkaisujen ja kotisivujen mielenkiintoa. ”Flickr on perinteikäs Yahoon omistama kuvayhteisö, jossa voi osallistua

myös ryhmissä käytäviin keskusteluihin, jakaa omia kuvia ryhmiin jne. sekä luonnollisesti luoda omia kuva-albumeita (Haasio 2013)”.

Kuvia voidaan kommentoida ja niistä voidaan ”tykätä”. Linkitykset kirjaston pääsivulla.

Kirjasto voi lisätä palveluun esimerkiksi: kansikuvakokoelman Finlandia-ehdokkaista, kirjaston eri toimintoja ja laitteita (lainausautomaatit jne.) esitteleviä kuvakokoelmia, aineistonäyttelyitä, uutuuksien kansikuvia ja kirjailijoiden tuotantoa.

Oppaat: Markkanen (2012) Flickr Ensiohje, Okkonen (2012) Pinterest perusteet

5/2014

Tommi Lindström

Kirjastojen Flickr ja Pinterest palvelut

”Kuvakokoelmien avulla voi usein kertoa paljon kirjaston toiminnasta. Palautusautomaatin toiminta avautuu katsojille havainnollisesti kuvakokonaisuudesta (Haasio 2013)”.

Esimerkiksi Sellon kirjaston Pinterest palvelusta, Tuskaa ja tunnetta – kirjavinkkausta Pinterestissä.

Esimerkki: HelMet-kirjasto Flickr kuvapalvelussa, Sets –eli kuva-albumeihin voidaan laittaa esimerkiksi sivukirjastojen omat kuvakokoelmat, Malminkartanon kirjaston tilat.

5/2014

Tommi Lindström

Kirjastot ja SlideShare

Verkossa toimiva esitystenjakopalvelu, http://www.slideshare.net ,johon käyttäjät voivat ladata videoita, PowerPoint, PDF ja Open Office –esityksiä.

Rantamäki (2013), miten SlideSharea voidaan hyödyntää markkinoinnissa?

Esityksiä voi katsella ilman kirjautumista, mutta esityksen lisääminen vaatii tilin avaamisen.

SlideShare-esityksiä kannattaa tietysti myös jakaa muilla sosiaalisen median sivustoilla ja omassa blogissa. Esitysten upottaminen muille sivustoille on todella helppoa, sillä upotuskoodin voi kopioida suoraan SlideSharesta klikkaamalla esityksen yläpuolella olevaa Embed-tekstiä.

Esitykset löytyvät Googlen avulla, mikä tuo runsaasti kävijöitä sivuille, palvelussa on myös sisäinen hakukone.

Kirjastot voivat laittaa palveluun: kirjastossa pidetyt luentomateriaalit, kirjaston PowerPoint-aineistot.

Salasanasuojauksen avulla voi materiaalit saada vain esimerkiksi henkilökunnan luettavaksi, vaatii pro –palvelun.

5/2014

Tommi Lindström

SlideShare kirjastoissa

5/2014

Kirjastontoiminnan esittely (vuosikertomus), HelMet-kirjaston slideshare sivut - http://www.slideshare.net/helmetkirjasto

Tiedonhaun opetusmateriaalit, Tehoa tiedonhakuun: Tiedonhaku kirjastossa

Esittelyt jne. Sosiaalinen media Entressen kirjastossa

Lisäksi: kirjavinkkaukset, uutuuksien esittely jne.

Tommi Lindström

Delicious ja Diigo

5/2014

Tunnetuin sosiaalista kirjanmerkkipalveluista on Delicious, https://delicious.com/

Mahdollistaa yhteisöllisen tiedon jakamisen, käyttäjä voi luoda tageja, tallentaa, hallinnoida ja jakaa web-sivuja keskitetysti yhdestä paikasta.

Kirjasto voi jakaa sen kautta vinkkejä hyvistä sivustoista asiakkailleen, ”käyttäjät voivat verkostoitua ja seurata verkostoonsa kuuluvien kirjanmerkkaajien linkkivinkkejä (Haasio 2013)”.

Kirjasto voi antaa eri alojen laatulinkeistä suosituksia, käyttäjät voivat hakea linkkejä tagien eli omien vapaiden kuvailutermien avulla.

Oppaat, Miten kerään ja jaan kirjanmerkkejä Delicious palvelussa?

Tommi Lindström

Mobiilisovellukset kirjastossa

5/2014

Vuonna 2013 älypuhelimen omisti 61 % suomalaisista, 45 % käyttää sosiaalista mediaa kännykällään.

Tämä asettaa uusia haasteita kirjastoille, kirjaston kokoelmien tulee näkyä myös kännykässä, esimerkki mobiilikäyttöliittymästä - Helsingin yliopiston kirjaston mobiiliverkkosivu

Älypuhelimien yleistyminen tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja kirjastojen palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi QR-koodilla lainaaminen.

Esimerkki PIKI-verkkokirjasto: mobiilisivustoErilaiset paikannuspalvelut sopivat kirjastoympäristöön hyvin:

gps-, bluetooth-, QR- tai RFID –tekniikalla voidaan tehdä esimerkiksi paikannettettaviksi kokoelmia, ryhmätyötiloja, kopiokoneita ja henkilökuntaa.

Tommi Lindström

QR-koodit

5/2014

”QR-koodeilla (Quick Response) tarkoitetaan kaksiulotteisia informaatiota sisältäviä kuviokoodeja, jotka ovat neliön muotoisia, ne sisältävät esimerkiksi linkin tai muuta informaatiota.

Koodit voidaan lukea älypuhelimella tai ipadilla kun tarvittava ohjelma on asennettu puhelimeen valmistajan sivuilta.

Kuinka QR-koodeja voisi sitten hyväksikäyttää kirjastossa? Katso blogi QR-koodeja kirjastossa

Kirjastojen näyttelyt, asiakkaille tehtävät tietopalvelut, kyselyt, palautelomakkeet, hyllyluokat, kokoelmaluettelon hakutuloksen tallennukseen, lainaaminen automaatilla.

Koodi voidaan painaa myös esitteeseen tai sijoittaa kirjastossa hyllynpäätyyn erilliselle tulosteella – hyllyluokkien kuvauksia voidaan kehitellä näin moni eri tavoin

Tommi Lindström

QR-koodit

5/2014

Kokoelmaluettelossa olevan kirjan tiedot voidaan skannata QR-koodin avulla omaan mobiililaitteeseen – virtuaalinen kirjahylly älypuhelimeen - kirjan paikkatiedon tallennus ?

Esimerkiksi valmiista sovelluksesta: Paul Austerin bestseller-kirjan Sunset Park –kirjan QR-koodi San Diego State University Libraryssa

QR-koodin tekeminen, http://www.qr-koodit.fi/ sivuilla klikataan sivun ylälaidassa olevaa painiketta Generaattori ja valitaan koodityyppi.

Vapaamuotoiseen koodiin voidaan kirjoittaa tekstiä 2440 merkkiä, URL-koodi on linkki ja käyntikortti sisältää henkilön nimen, puhelinnumeron jne. tietoa, langaton koodityyppi vie langattomaan verkkoon.

Generaattorille tehty koodi tallennetaan omalle koneelle.

Tommi Lindström

Foursquare

5/2014

https://foursquare.com/ - sosiaalisen verkostoitumisen verkkopalvelu ja mobiilisovellus.

Esimerkki, kirjasto 10 Foursquaressa: https://foursquare.com/helmet_kirjasto

Käyttäjä kirjautuu mobiililaitteellaan tiettyyn paikkaan, jolloin ystävät saavat tiedon siitä – tiedon omasta paikasta voi välittää edelleen Facebookiin tai Twitteriin.

Kirjasto voi luoda oman profiilinsa Foursquareen – aukioloajat, vinkit, tiedotteet, kuvat jne.

myös käyttäjät voivat lisätä suosikkipaikkojaan palveluun Käyttäjät voivat arvioida paikkoja, antaa ystävilleen vinkkejä sekä

verkostoitua ja nähdä missä kaverit ovat. Palvelu antaa kirjastolle mahdollisuuden informoida mm.

aukioloajoista. Palvelun kautta voidaan saada käyttäjäpalautetta asiakaspalvelusta, tiloista jne.

Tommi Lindström

Netvibes

5/2014

Ajankohtaisen informaation seurantapalvelu – syötteiden ja syötepalveluiden hallinta.

Esimerkki kirjaston blogeista Netvibes sivustolla: http://www.netvibes.com/espoolibrary#Blogit

Netvibesin avulla voit koota verkossa olevia uutisia, syötteitä, yhdelle sivulle luettavaksi.

Uutisten seuraamisen lisäksi Netvibesiin voi koota myös itselle tärkeitä sisältöjä kuten videoita, linkkejä artikkeleihin tai sivuistoihin, muistiinpanoja tai tehtävälistoja.

Tommi Lindström

Netvibes

5/2014

Esimerkki kirjaston some-sivujen kokoamisesta Netvibes-palvelun kautta, http://www.netvibes.com/espoolibrary#Facebook, http://www.netvibes.com/espoolibrary#Kuvat

Netvibes mahdollistaa siis twitterin, kuvien jne. kokoamisen samaan palveluun.

Soveltuu myös henkilökohtaisen tiedonhallintaan, voidaan hyödyntää myös asiakaskäytössä.

Palvelun etusivulla voi klikata linkkiä I´m an agency ja luoda omalle organisaatiolle tarkoitetun syötepalvelu.

Tommi Lindström

Netvibes palvelu Espoo kirjastot http://www.netvibes.com/espoolibrary

Netvibes mahdollistaa kirjaston sosiaalisen median eri palveluiden kokoamisen yhdelle sivustolle.

Kirjasto voi luoda palveluun myös oman syötepaketin.

Asiakkaat voivat seurata kirjaston kokoamaa syötepalvelua – se voi koostua vaikkapa kirjallisuuteen tai musiikkiin liittyvistä syötteistä, jotka kirjasto on valinnut kohderyhmälleen sopiviksi.

5/2014

Tommi Lindström

Sosiaalisen median optimointi

5/2014

SMO, Social Media Optimization eli sosiaalisen median optimointi tarkoittaa tapoja, joilla houkutellaan kävijöitä verkkosivuille sosiaalisen median avulla (Haasio 2013).

Kävijöiden houkuttelu sivuille: linkitys, omat sivut suosittuihin kirjanmerkkipalveluihin, sisäinen linkittäminen, navigoinnin helppokäyttöisyys, sisällön jakaminen, blogiin, jaa Facebookissa painike ja lisäksi oltava kiinnostava sisältö.

Lähteet: Ari Haasio, Sosiaalinen media ja kirjastot 2013