Post on 20-Feb-2019
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret
-(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Nuorten suhde työelämään- ne vakiintuneet teesit
• Nuorten työuria tulee eheyttää ja heidän työkykyään ja terveellisiä tottumuksiaan tukea jo työuran alkutaipaleella.
• Ensimmäisillä työelämän kokemuksilla kauaskantoiset seuraukset hyvässä ja pahassa.
• Työelämä näyttäytyy monelle nuorelle pelottavana paikkana.
• Osa nuorista kokee työelämän vaatimukset ylivoimaisiksi, vaikka heillä on vasta vähän kokemuksia työstä (Myllyniemi 2009).
9.10.2012 2A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Monimuotoisuuden eri ulottuvuuksien merkitykset tulevaisuudessa työpaikoilla
• Yli 40 % henkilöstöalan ammattilaisista uskoi vuonna 2011, että iän merkitys tulee kasvamaan tulevaisuu-dessa työpaikoilla (Monimuotoi-suusbarometri 2011)
Monimuotoisuuden eri ulottuvuuksien merkitys tulevaisuudessa vuosina 2011 ja 2007
(merkitys kasvaa, %)
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Seksuaalinen suuntautuminen
Uskonto ja vakaumus**
Sukupuoli
Vammaisuus
Perhetilanne
Etninen tausta
Kielitausta*
Ikä
Osatyökykyisyys
2011
2007
* v. 2007 äidinkieli, ** v. 2007 kysytty erikseen
9.10.2012 Salmi et al 3
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työhyvinvointi, työpahoinvointi, työkyky, osatyökyky – mitä ihmettä?
9.10.2012 4A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mikä nuoren työkykyä uhkaa?
• Nuoren voimavaroja ovat innostuneisuus ja avoimuus uudelle.
• Työkyvyn uhkia sen sijaan ovat vaikeus kiinnittyä työelämään, vaikeus päästä sisään työyhteisöön tai ammattikulttuuriin ja puutteellinen omienrajojen tunteminen, mikä voi osaltaan altistaajaksamisongelmille.
9.10.2012 5A Salmi
KUVA: Mistä työkykyisen taitajan tunnistaa –kyselyn tuloksista tehty sanapilvi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 9.10.2012 A Salmi
Seurauksena voi olla…
6
• uupumus• ammatillisen itsetunnon romahtaminen• syrjäytyminen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Miksi juuri työuran alku on erityistä aikaa?• Nuorilla työntekijöillä korostuvat työelämätaidot ja
oman työkyvyn edistämisen taidot sekä niiden oppiminen koulutuksessa. Toteutuuko?
• Työuran alku on nuorelle kriittinen elämänvaihe, jotta nuori voi rakentaa sellaista ammatti-identiteettiä, joka voi toimia hyvänä perustana voimavarojen ja työkyvyn kehittymiselle.
• Työuran alussa kokemukset työelämästä vaikuttavat siihen, millaiseksi suhde työelämään muodostuu.
• Myönteinen suhde työhön on yhteydessä hyväksi koettuun työkykyyn (Gould ja Polvinen 2006).
9.10.2012 7A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Mistä tietää, että nuori on (työ)hyvinvoinnin tiellä?
• Positiiviset kokemukset vahvistavat uskoa omiin kykyihin ja luovat myönteisen perustan ammatti-identiteetin kehitykselle.
• Sillä on merkitystä, miten nuori otetaan vastaan työyhteisöön. Yksilön ammatillinen kehittyminen on riippuvainen hänen mahdollisuuksistaan saada tukea esimiehiltään ja kokeneemmilta kollegoilta
• Tärkeää on huolehtia siitä, ettei aloittelijan vastuulle anneta kokemukseen nähden liian vaativia tehtäviä.
• Miten teillä? Entä työharjoittelijoiden kanssa? Keittääkö harjoittelija kahvia yksinään?
9.10.2012 8A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Ikävoima käyttöön – esimerkin voima on suuri…
"...aamu käynnistyy pelkällä kahvilla, jota tulee juotua työpäivän aikana 35 kuppia. Ruokaa syödään silloin kun ehtii..."
• Vuoropuhelun käyminen terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn omassa työssä liittyvistä tekijöistä kokeneiden ja nuorten työntekijöiden kesken on tärkeää
- > näin omasta terveydestä ja työkyvystä huolehtiminen koetaan yhteiseksi asiaksi & osaksi alan työkulttuuria (sosiaalinen tuki).
9.10.2012 9A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Nuoret miehet ja pojat valistajien luupissa- nuorille, sukupuolesta riippumatta, tärkeää
sosiaalinen palaute muilta nuorilta (Vuori, Bandura)- maksimaalinen positiivinen palaute joko
yksilöllisten ominaisuuksien kautta (hyvä opintojen hallinta) tai sosiaalisten olosuhteiden kautta (hyvä asema toveripiirissä) (Hobfoll)
- syrjäytymisen estämisessä kuitenkin sosiaalisen verkoston monimuotoisuus ja heterogeenisyys tärkeää; takaa monenlaiset kontaktit ja kaveripiirit
- yksinäisyys on nuorten itsensä mielestä isompi syrjäytymisen syy kuin mikään muu (Salmela-Aro)
9.10.2012 10A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Paljon puhutut työelämäyhteydet – onko niitä oikeasti?• millaisia työelämäyhteyksien pitäisi olla?
• yritysvierailuja?• luentoja?• työharjoittelua?• tietoa yrittäjyydestä?• opitun soveltamista kuvitteellisissa työelämätilanteissa?• jotain muuta?
• Entä mistä nuori haaveilee vs. eri alojen terveydentilavaatimukset?
• Millä tavalla tulevaisuuden haaveet otetaan huomioon terveystarkastuksissa, oppilaanohjauksessa/uraohjauksessa?Onko näillä toimijoilla yhteistyötä?
9.10.2012 11A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Syrjäytyminen seurausta toistuvasta tuetta jäämisestä• syrjäytyminen ei ole yksilön omaa toimintaa• oma mahdollisuus merkitä jää kokematta
• nuorille merkityksellisyys työssäkin tärkeintä; mitä tapahtuu, jos edes itse ei merkitse?
• nuorten mielestä apua pitäisi saada juuri kouluissa (Mäkelä)
• yhteiskunta (ja työelämä) ovat sitä kestävämpiä mitä moninaisempia ne ovat
9.10.2012 12A Salmi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 9.10.2012 Kemppainen S, Salmi A
Tutkimustieto käyttöön
13
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tutkimustieto käyttöön
9.10.2012 14A Salmi
- omasta työkyvystä huolehtiminen- työelämään kiinnittyminen
- työpaikkojen valmiudet tukea hyvinvointiaja terveyttä
- työpaikkojen yhteisöllisyyden tukeminen
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 9.10.2012 A Salmi
Kiitos ajastanne!