Vuos

iker

tom

us 2

016

ProAgria Länsi-Suomi

3

SisältöAvaintiedot 2016 3Toimintaperiaatteet 4Toimitusjohtajan katsaus 5Hallinto ja organisaatio 6

PalveluryhmäkatsauksetProAgria Maito ja Liha 9ProAgria Kasvi 13ProAgria Yritys 16ProAgria Tekniikka 18Maa- ja kotitalousnaiset 21Satakunnan Kalatalouskeskus 24Talouden tunnusluvut 26ProAgria Keskukset valtakunnallisesti 27Yhteystiedot 30

Kuvat (sivu):Marjo Aikko: 24Essi Jokela: 1, 3, 4, 5, 7, 9, 13–18, 22, 27, 28, 29Pekka Myllymäki: 20Emma Pikkarainen: 21Markku Saiha: 25

Taitto: Essi Jokela 4/2017

Avaintiedot 2016

Maatila-asiakkaita 3100Maitotilapalveluiden asiakastiloja 400Maaseutuyrityksiä asiakkaina 240Tukihakemusten neuvontaa 800Viljelysuunnitelmia 630Luomutilojen viljelysuunnitelmia 50Neuvo 2020 -palveluita 550Maatilojen talouslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia 200Sukupolvenvaihdossuunnitelmia 160Maatilan yhtiöittäminen -asiakkaita 15Tilipalveluasiakkaita 300Kasvukauden aikaisia kasvustokäyntejä (tiloja) 120Työterveyshuollon työolosuhdekäyntejä 60Kannattavuuskirjanpitotiloja 120Vesitalouden suunnitelmia 100Rakennussuunnittelukohteita 150Johtamalla aikaa -pienryhmissä ja -koulutuksissa osanottajia 550

4 5

Toim

itusj

ohta

jan

kats

ausKumppanina muuttuvassa

ympäristössäProAgria Länsi-Suomen tehtävä on toimia asiakkaidensa kumppanina parantaen heidän toimintansa kilpailukykyä. Kuluneen vuoden aikana tarjosimme tila- tai yrityskohtaista palvelua yli 3000 maatila- ja maaseutuyritykselle.

Maaseudun ihmisten hyvinvointi on järjestölle, jolla on laaja jäsenistö, toinen keskeinen tehtävä. ProAgria Länsi-Suomen toiminta-alueella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa harjoitettavan maata-louden monipuolinen tuotantorakenne asettaa asiantuntijoiden osaamiselle monipuoliset vaatimukset. Alueellamme tuotetaan kananmunista, siipikarjanlihasta, sokerijuurikkaasta ja monista vihanneksista yli puolet Suomen tuotannosta. Alueellamme on noin 600 maitotilaa.

Maatalouden rakennekehitys jatkuu edelleen nopeana: maatilojen määrä vähenee ja jatkavien tilojen keskikoko kasvaa. Varsinkin kotieläintuotannossa investoinnit tuotannon laajennuksiin olivat vuonna 2016 kuitenkin selvästi pienemmät kuin edellisinä vuosina.

Maataloustuotteiden hintojen edelleen jatkuneesta laskutrendistä johtuen maatalouden kan-nattavuus oli viime vuonna heikko. Huono kannattavuus pakottaa maatalousyrittäjiä tehostamaan tuotantoa, etsimään uusia myyntikanavia ja sekä uudistamaan yritystoimintaa.

Asiantuntijoiden pitää pystyä ennakoimaan toiminnan muutokset, jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Keskeisten palvelujen ruuhkautuminen johtuen esimerkiksi hakujen aikatauluista tuovat toiminnan suunnitteluun ja henkilöstön jaksamiseen haasteita.

Uuden ohjelmakauden myötä käynnistyi Neuvo 2020 -tilaneuvontajärjestelmä, joka on alusta alkaen osoittanut tarpeellisuutensa. Varsinkin ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä on ratkottu Neuvo 2020 -tuen avulla. Myös kasvinsuojeluun, luomuun ja uusiutuvaan energiaan liittyvien Neuvo 2020 -palvelujen kysyntä kasvoi.

Valtion tuen väheneminen asettaa ison haasteensa toiminnan jatkuvalle tehostamiselle, sillä maa-talouden kannattavuuskehitys ei mahdollista palvelujen hintojen nostamista.

Maaseudun kehittämishanketoiminta pääsi lähes kahden vuoden tauon jälkeen käyntiin. Pyrimme hyödyntämään käytettävissä olevia rahoitusmahdollisuuksia alueemme maatalous- ja maaseutuyrit-täjien eduksi. Maatilojen pienryhmätoiminta, uusiutuvan energian tuotannon ja luomutuotannon lisääminen ovat muutamia esimerkkejä monipuolisen hanketoimintamme sisällöstä.

Timo Junnila ToimitusjohtajaProAgria Länsi-Suomi

ToimintaperiaatteetMissio

ProAgria – Onnistumme yhdessäParannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme maaseudun kestävää kehitystä ja hyvinvointia.

Arvot• Asiakkaan menestyminen• Maaseudun puolesta•Osaaminen ja innostus• Riippumattomuus• Kestävä kehitys

Toiminta-ajatusTarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä ja kannattavuutta parantavia asiantuntijapal-veluja tukeutuen sekä omaan henkilöstöön, että muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaamiseen.

Toim

inta

peri

aatt

eet

6 7

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio Hallinto ja organisaatioProAgria Länsi-Suomen edustajisto 2015–2018Edustajiston pj. Juha Hämäläinen, UlvilaVarapuheenjohtaja Lasse Kara, Salo

JäsenetTurun seutu: Ali-Keskikylä Raimo Rusko, Kuusela-Virtanen Tiina Merimasku, Raiko Hannu Lieto As, Toivola Kirsi Preitilä, Tuijula Immo Masku

Salon seutu: Kara Lasse Salo, Kymäläinen Kristiina Kruusila, Laitakoski Teemu Kisko, Mikkola Kalle Koski Tl, Mänkäri Timo Vaskio

Loimaan seutu: Mäntyharju Jarmo Oripää, Nummi Irmeli Loimaa, Salmi Turkka Kumila, Tytykoski Martti Alastaro, Ventto Kalle Loimaa

Vakka-Suomi: Lassila Johanna Kodisjoki, Lehtilä Sirke Laitila, Olli Mikko Nousiainen, Seppä Antti Mynämäki, Vapola Katariina Kalanti

Porin seutu: Aro Pirkko Luvia, Hämäläinen Juha Kaasmarkku, Koskiranta Pertti Lassila, Tammelin Maarit Kaasmarkku, Kalatalouskeskuksen edustaja Erkkilä Timo Pori

Pohjois-Satakunta: Iltanen Pirjo Lavia, Kivioja Petri Lauhala, Koivula Reetta Sarvela, Markkola Susanna Kihniö, Tammisto Pasi Lohikko

Huittisten seutu: Ali-Rantala Sami Koskioinen, Järä Henry Huittinen, Koiranen Tapani Vampula, Lahtinen Juhani Korkeaoja, Syrjälä Maarit Kanteenmaa

Rauman seutu: Kauppi Merja Kolla, Anttila Mari Panelia As, Laine Minna Eura, Sulin Teuvo Voitoinen, Kankare Eija Säkylä

ProAgria Länsi-Suomen hallitus 2016Puheenjohtaja Olli Alikärri, Koski

JäsenetKatariina Isotalo, SaloTarja Kiviniemi, Loimaa (Maa- ja kotitalousnaisten edustaja)Matti Leikkanen, SastamalaIlkka Mattila, PoriRiku Olli, MynämäkiTimo Sairanen, LietoSari Vuorela, Siikainen

Toimitusjohtaja Timo Junnila (hallituksen sihteeri)Henkilöstön edustajana hallituksessa: Anne Johansson, varalla Kari Ranta.

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2016Puheenjohtaja Tarja Kiviniemi, Loimaa

JäsenetAnu Hakala, HuittinenJaana Pere, NakkilaSirpa Pietilä, Loimaa, AlastaroMari Portaala, MarttilaTuula Retulainen, OripääMaarit Tammelin, Kaasmarkku

Toiminnanjohtaja Maija Willman (hallituksen sihteeri)Lisäksi hallituksessa on ProAgria Länsi-Suomen edustajana toimitusjohtaja Timo Junnila.

Maitotilavaliokunta 2016Puheenjohtaja: Laura Mikkola Koski TI

JäsenetJuhani Lahtinen, Kokemäki; Mika Höynälä, Kiukainen; Leena Kivilahti, Jämijärvi; Lassi Mäkinen, Tarvasjoki; Marjo Uusi-Kinnala, Laitila. Sihteeri Riitta Pietilä, varalla Sanna Jääskeläinen ProAgria Länsi-Suomesta. Valiokunnassa on myös asiantuntijajäsenet Satamaidolta, Länsi-Maidolta, Fabasta ja ProAgria Länsi-Suomen hallituksesta.

Satakunnan Kalatalouskeskuksen johtokunta 2016Puheenjohtaja Matti Jaakkola, Säkylä.

Rannikkoalueelta: Arvi Elomaa, Luvia; Heikki Salokangas, Pori; Timo Erkkilä, Pori; Lasse Laippala, Pori. Sisävesialueelta: Jouko Marttila, Parkano; Markku Mäntyranta, Säkylä; Pentti Isokorpi, Kokemä-ki; Jukka Hietamäki, Pomarkku. Lisäksi johtokunnassa on ProAgria Länsi-Suomen edustajana Timo Junnila, toiminnanjohtaja Johanna Möttönen / vs. toiminnanjohtaja Marjo Aikko.

TilintarkastajatBDO Oy

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

8 9

JärjestötoimintaProAgria Länsi-Suomen jäsenyhdistyksiä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 280 ja jäseniä noin 12 000. ProAgria Länsi-Suomi ylläpitää yhdistysten jäsenrekistereitä, hoitaa jäsenmaksun keruun ja palautukset yhdistyksille. Yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille postitettiin ja toimitettiin myös sähköpostitse neljä järjestökirjettä.

Vuoden loppupuolella valmistelimme uuden valtakunnallisen jäsenrekisterin käyttöönottoa vuoden 2017 alkuun ja tiedotimme yhdistyksiä tulevista muutoksista.

Viestintä ja markkinointiProAgria Etelä-Suomen ja ProAgria Länsi-Suomen yhteinen asiakas- ja jäsenlehti Satoa ilmestyi kol-me kertaa. Lehti kertoo ajankohtaiset asiat maaseutuyrittämisestä ja maaseudun yhteisöllisyydestä. Lehden levikki on 33 500 maaseudun taloutta.

Tiedotimme asiakkaillemme sähköpostitse sekä nettisivujen www.proagria.fi/lansi kautta koulu-tuksista, palveluista ja muista ajankohtaisista asioista. Lähetimme vuoden aikana asiakkaillemme, jäsenillemme ja sidosryhmillemme yhteensä noin 100 uutiskirjettä. Käytimme myös ProAgrian valta-kunnallisia sosiaalisen median kanavia viestintään ja markkinointiin.

Osallistuimme syksyn KoneAgria-näyttelyn järjestämiseen yhdessä ProAgria Keski-Suomen kanssa. KoneAgria on maatalouden ammattilaisille suunnattu kone-, laite- ja tarvikenäyttely, joka järjestettiin vuonna 2016 Jyväskylässä.

Olimme mukana Oripään Okra -maatalousnäyttelyssä heinäkuussa omalla osastolla.

ProAgria Maito ja LihaKasvukausi oli suotuisa. Kylvöt saatiin pääsääntöisesti alueellamme hyvin tehtyä loppuun, tosin keväällä tuli erittäin rankkojakin alueellisia sateita (60–70 mm). Nurmet talvehtivat hyvin koko maassa ja ensimmäinen säilörehusato saatiin korjattua kesäkuulla hyvissä olosuhteissa. Nurmirehujen sulavuudet olivat korkeita sekä satomäärät hyviä.

Syksyn kelit olivat loistavat viljojen puinnin, säilörehun ja kuivikkeiden korjuun kannalta. Koko-naisviljamäärä jäi kuitenkin valtakunnallisesti toiseksi alhaisimmaksi 2000-luvulla johtuen pääosin pienentyneestä viljelyalasta. Maailmalla saatiin ennätyssatoja, mikä puolestaan laski rehujen hintoja Suomessa.

Karjatilojen lähtökohdat sisäruokintakauteen olivat erinomaiset. Satokausi oli onnistunut ja se loi useilla karjatiloilla valoa muuten ankeaan taloustilanteeseen.

Rehujen laadun huomioiminen ruokinnassaSäilörehujen sulavuus oli erinomainen etenkin ensimmäisissä sadoissa. Rehunäytteiden D-arvo oli 672 g/kg ka Länsi-Suomen alueella (913 näytettä). Koko maassa vastaava arvo oli 678 g/kg ka. Rehuissa oli kuitenkin vaihtelevasti kuitua, osassa jopa hyvinkin alhaisia määriä, mikä toi haasteensa sisäruokinnan suunnitteluun.

Kostea ja paikoin hautovakin lämmin kesäsää sadekuuroineen oli otollinen punahomeiden leviä-miselle. Kesän olosuhteet suosivat erityisesti DON-toksiinin korkeita pitoisuuksia, joita löytyi etenkin kauraeristä. Punahomeet aiheuttivat ongelmia lähinnä yksimahaisten ruokinnassa.

Maitotiloilla useita haasteita Maitomarkkinoiden tilanne oli vaikea. Edellisenä vuonna poistuivat maitokiintiöt, mikä ei vähentänyt maidontuotantoa Euroopassa – päinvastoin. Venäjän vienti ei edelleenkään vetänyt, joten maitojau-hetta kertyi runsaasti EU:n varastoihin. Meijerit laskivat tuottajahintoja myös Suomessa kevään ja kesän ajan. Maidon tuottajahinta oli vuoden aikana n. 35–37 snt/l tasolla.

Lypsylehmien määrä väheni koko maassa n. 2 % edellisvuoteen nähden ja siten myös tuotettu maitomäärä väheni hieman. Luomumaidon määrä kasvoi. Luomumaidon tuottajia oli koko maassa

Mai

to ja

liha

Hal

linto

ja o

rgan

isaa

tio

10 11

139 kpl ja Lännen alueella 9 tuotosseurannassa olevaa maitotilaa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten alueella lypsylehmien määrä oli viime vuonna 15 700 kpl. Emolehmien määrä puo-lestaan kasvoi maassamme hieman, samoin lampaan ja siipikarjan lihantuotanto jatkoi kasvuaan 6–7 % vuositahdilla.

Maitomarkkinoita pyrittiin tasapainottamaan EU-rahoitteisilla vähentämistukihakukierroksilla. Niiden tavoitteena oli hillitä maidontuotannon määrää koko EU:n alueella. Joulukuussa tuli hakuun maidontuotannon poikkeuksellinen mukautustuki, joka oli osa EU:n kotieläintaloudelle suunnattua kriisipakettia. Tukitaso oli jopa 30 snt/l tai alempi hakijoiden määrästä riippuen ja tavoitteena vakaut-taa kotimaan maitomarkkinoita. Tukea haki maassamme 1590 tuottajaa ja se kiinnosti myös useita Lännen alueen tuottajia. Jos karjan eläinmäärässä tai tuotostasossa oli luontaista notkahdusta tai tuotannon lopettamista suunniteltiin jo muutenkin, kannatti tuki hakea ja hyödyntää.

Alhainen tuottajahinta johti monella maitotilalla maksuvalmiusvaikeuksiin ja taloushuoliin. On-gelmat näkyivät myös siten, että muutamia maitotiloja tuli myyntiin alueellamme talven 2016–17 aikana. Tarjosimme talouden suunnittelun ja hallinnan palveluja aktiivisesti, mutta tilat eivät niihin kuitenkaan kovin innokkaasti tarttuneet.

Täydentävien ehtojen laajennukset astuivat voimaan vuoden alussa. Niin nauta- kuin sikatiloillekin tuli täydentävien ehtojen piiriin useita uusia vaatimuksia, jotka hämmensivät tuottajia. Neuvo 2020 -tuen avulla opastimme tiloja uusien vaatimusten noudattamisessa.

Sikatalouden haasteetSianlihan alhainen hinta jatkui n. 1,45–1,5 €/kg tasolla. Porsastuotanto on noussut sikatiloilla jyr-kästi viime vuosina, parhaimmat tilat vieroittavat jo yli 30 po/em/v. Toisaalta pieniä lihasikaloita on lopettanut viime vuosina paljon ja uusinvestointeja on tehty sikatiloilla erittäin vähän. Näiden seurauksena etenkin porsas- ja osin teurasruuhkatkin ovat heikentäneet edelleen tuottajan asemaa. Tasapainottaakseen tuotantoketjua osa teurastamoista vei porsaita myös Puolaan. Moni tila teki myös teurastamon kanssa vähentämissopimuksen ja sitoutui vähentämään emakkomäärää vähintään 10 %. Lännen alueella useita isojakin emakkotiloja siirtyi vieroitettujen porsaiden ja/tai lihasikojen kasvatukseen. Emakoiden määrä väheni 8 % Länsi-Suomen alueella samoin kuin koko maassa.

Positiivista valonpilkahdusta sikatalousyrittäjän tulevaisuuteen toi Atrian vientilupa Kiinaan. Myös muiden teurastamoiden lupia odotellaan toiveikkaana. Länsi-Suomen alueelle avattiin myös uusi rehutehdas Agrox Oy syksyllä 2016, mikä helpotti osan sikatilojen rahtikustannuksia.

Pitkään jatkunut heikko taloustilanne söi entisestään sikatuottajien motivaatiota tilan kehittämi-seen ja toiminnan tehostamiseen. Näihin asioihin halusimme tarttua ja kokosimme siten sikatilojen pienryhmän.

Tarttuvat taudit uhkaavan lähellä Afrikkalaisen sikaruton (ASF eli verenvuotokuumetauti) todellinen ja uhkaava vaara nostettiin esille valtakunnallisesti. Venäjällä ja Virossa tautia esiintyy paljon. Tautisuojausasiat puhuttivat etenkin

sikatilojen tilakäynneillä ja asiantuntijat huomioivat tilanteen tilakäynneillä tautisuojauksessa. Loppusyksyllä löydettiin lintuinfluenssaan kuolleita luonnonvaraisia lintuja Ahvenanmaalta ja Turun

saaristossa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa todettiin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa.

Uusia ohjelmia ja yhteistyökuvioita Vuoden alussa otettiin käyttöön uusi Maatalouden laskentakeskuksen (nyk. Mtech Digital Solutions Oy) rakentama selainpohjainen verkkopalvelu maitotiloille. Minun Maatilan -ohjelma korvasi Ammu-, Elmer-ja Pihvi-ohjelmat. Ohjelmasta järjestettiin koulutusta tuottajille. Eläinmerkkirekisterin ylläpitoa opastettiin ohjelmalla useille tiloille Neuvo 2020 -tuella.

Faba muutti siemennystietojen taltioinnin maksulliseksi kaikille siemennys- ja astutustietoja lä-hettäville tuottajille. Tämä aiheutti hämmennystä tuottajien joukossa ja puhutti paljon alkuvuodesta myös tuotosseurannan tilakäynneillä.

ProAgrian yhteistyö vahvistui sidosryhmien kanssa. ProAgria ja De Laval sopivat yhteistyöstä uusien lypsyrobottien käyttöönotossa. Myös Yaran kanssa aloitettiin valtakunnallinen yhteistyö kas-viasiantuntijoiden osaamisessa etenkin nurmen lannoituksen osalta ja nurmen viljelysuunnitelmien tekemisessä. Nurmentuotannon Valtakunnalliset Huippuosaajamme Anu Ellä ja Jarkko Storberg olivat osassa tilaisuuksista kouluttajina.

Palvelut maito-, lihanauta- ja lammastiloilleLännen alueen tuotosseurantatiloista ruokintapalveluja osti n. 55 %. Tuotannon ohjausta tehtiin n. 200 tilalle. Nurmipalvelujen määrät pysyivät hyvin edellisvuoden tasolla. Neuvo 2020 -palvelut kiin-nostivat tuottajia ja niitä hyödynnettiin hyvin lainsäädännön ja EU-tukien vaatimusten läpikäynnissä. Neuvo 2020 -palvelun tuotantoeläinosion tilakäyntejä tehtiin n. 170 kotieläintilalle. Tuotosseurannassa olevien tilojen määrä väheni n. 8 % vuoden aikana, kun tiloja lopetti tuotantonsa. Taulukkoon 1 on koottu Länsi-Suomen alueen tilamääriä ja tuotoslukuja.

Maito-, lihanauta- ja lammaspalveluryhmässä oli resurssipulaa loppuvuonna. Syksyn tilakäynnit saatiin kuitenkin jaettua asiantuntijoiden kesken ja tehtyä ajallaan.

Nurmen tuotannon, karjakasvatuksen ja maatilan johtamisoppeja haettiin ulkomailtaAnu Ellä ja Jarkko Storberg kävivät hakemassa oppia ja vinkkejä nurmenviljelystä opintomatkalla Ka-nadassa. Sinimailasen ja rehukattaran viljely olivat suurimmat kiinnostuksen kohteet. Opittua tietoa jaettiin kotimaassa useiden lehtiartikkeleiden ja esitelmien kautta. Maidontuotannon asiantuntija Nina Nieminen osallistui Puolan opintomatkalle. Opintomatkojen antia jaettiin aktiivisesti sekä asiantun-tijoille että tuottajille pienryhmien, seminaarien ja esitelmien muodossa.

Nurmipienryhmiin osallistuneille tuottajille (35 osallistujaa) järjestettiin tuottajamatka Sveitsin ja Ranskan maisemiin. Matkan vetäjinä olivat Anu Ellä ja Jarkko Storberg.

Nurmiryhmissä ja kasvustohavainnoilla kulki asiantuntijoidemme mukana myös irlantilainen nurmiasiantuntija kesällä 2016. Hänen vierailunsa oli osa irlantilaisen neuvontajärjestön Teagascin kanssa tekemäämme yhteistyötä.

Asiantuntijamme olivat mukana useissa sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa (mm. Atria, Yara, hankkija, Maitoyrittäjät ja meijerit).

Johtamalla aikaa -pienryhmät toimivat aktiivisestiJohtamalla aikaa -hankkeen pienryhmätoiminta saatiin vilkkaasti käyntiin.

Vuoden aikana käynnistyi useita uusia pienryhmiä:• Karitsat kasvuun – kokonaisuus haltuun -pienryhmä lammastiloille Varsinais-Suomessa • Nuorten maidontuottajien pienryhmä yhdessä Länsi-Maidon kanssa• Investointia suunnittelevien maitotilojen pienryhmät Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa • Karjatilan johtamispienryhmät Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa • Sikatilojen pienryhmä HuittisissaToimintaa jatkoivat useat jo aiemmin toimineet nurmipienryhmät, hiehonkasvatuksen- ja nuor-

karjan pienryhmät, robottitilojen pienryhmät, maitotilan Karja Management- ja karjaryhmät.

Mai

to ja

liha

Mai

to ja

liha

12 13

ProAgria KasviViljojen tuotanto ja varastot säilyivät maailmanlaajuisesti korkealla tasolla. Tuotantopanosten – erityisesti lannoitteiden ja polttoöljyn – hinnat laskivat. Hyvän sadon ja laskeneiden tuotantokustannusten ansiosta pääosalla vilje-lijöistä kannattavuus säilyi liki edellisen vuoden tasolla, vaikka kasvinviljelyn tuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan. Kasvinviljelytilojen kannattavuus säilyi edellisvuosien tapaan heikkona. Syksy oli suotuisa ja korjuutyöt tehtiin hy-vissä oloissa. Lisäksi saatiin hyvissä olosuhteissa kylvettyä erityisen suuret määrät syysviljoja. Syysviljojen lisääntymisen ja ympäristökorvauksen kasvi-peitteisyysvaatimuksen ansiosta aiempaa suurempi osa alueen pelloista on kasvipeitteistä.

ProAgria Länsi-Suomen alueella toimii Suomen ainoa sokeritehdas, tärkkelysperunatehdas ja Ape-titin vihannesjalostamo sekä pienempiä vihannespakkaajia ja -jalostajia. Alueen teollisuuteen tehtiin investointeja ja edellytyksiä erikoisviljelykasvien lisäämiselle alueella on olemassa. Erikoiskasvien viljelyn kautta saadaan lisäarvoa alueen viljelijöille ja muille toimijoille.

Kotieläintaloudessa Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat erityisesti siipikarjan ja sikojen suhteen vahvaa aluetta. Myös siipikarjan tuotteiden jalostukseen ja teurastukseen tehtiin investointeja vuon-na 2016, mikä luo maatiloille mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen jatkossa.

Viljelijöiden lukumäärä on laskenut 3–5 % vuosivauhtia. Toisaalta keskipeltoala ja keskieläinluku on noussut ja kotieläinten kokonaislukumäärät ovat säilyneet ennallaan. Rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan samanlaisena tai jopa kiihtyvän seuraavina vuosina.

Kasvinviljelyn palveluja tarvitaanKasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja toisaalta osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut. Kehityksen seurauksena viljelijät tarvitsevat palveluja optimoidakseen tuotantopanosten käyttöä ja viljelyn intensiivisyyttä. Samaan aikaan kiristyvät lainsäädännön ja tukien ehdot edellyttävät kirjanpidolta ja suunnitelmilta äärimmäistä tarkkuutta.

Viljelysuunnittelu-palvelussa asiakas varmistuu tukiehtojen ja lainsäädännön vaatimusten huo-mioimisesta viljelyssään. Lainsäädännön ja tukiehtojen rajoitusten huomioiminen tuottaa haastetta erityisesti suunniteltaessa kotieläintilojen lannan käyttöä pelloilla. Kotieläintilojen viljelysuunnittelu muodostuu kokonaisuudesta, jossa pyritään hyödyntämään tilalla muodostuva lanta ja tuottamaan laadukasta rehua tai valkuaista karjalle kustannustehokkaasti. Kasvinviljelytilalla suunnitellaan

Tanskasta tuotuja oppeja johtamisen työkaluista ja niiden hyödyntämisestä karjatiloilla saimme Oulun Karja Management -hankkeen työpajoista, joihin asiantuntijoitamme osallistuivat. Valkotau-lupalaverit ja muut Lean-oppien työkalut tulivat tutuiksi pienryhmävetäjillemme ja tietoa sovellettiin alueellamme. Johtamisen työkaluja pilotoitiin karjatiloilla Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Aihe kiinnosti tuottajia, mikä näkyi aktiivisena osallistumisena uusiin johtamista käsitteleviin pienryhmiin.

Teemapäiviä ja tapahtumia• Muhkeat nurmet -pellonpiennarpäivä Marttilassa 15.9. yhteistyössä sidosryhmien kanssa

sisälsi työnäytöksiä pellolla ja demoa maan rakenteesta. • Karjatilan kokonaisuus haltuun -teemapäivät Marttilassa 12.–13.10. • Sikatilojen teemapäivä Huittisissa 15.4. • Okra-maatalousnäyttelyssä Oripäässä osastollamme oli esillä monipuolisesti karjapuolen palveluja sekä näyttelyn ainoat siat rapsuteltavina. Sikaosaston yhteistyökump- paneina olivat MTK:n sikajaosto, Sikayrittäjät, ETT:n hankkeet ja ProAgria Lihaosaamiskeskus.

Maitotilojen kehityslukuja Länsi 2016 Koko maa 2016Tuotosseurannassa olevat: Karjojen määrä 372 5410Lehmien määrä 15204 224218Lehmiä kpl/karja 40,9 41,4Luomumaitotiloja 9 105Lehmiä luomutilalla kpl/karja 72 55,2 Tuot.seur. lehmien %-osuus 85,9 83,8Tuot.seur.lehmät AY, % 57,7 52,9Tuot.seur.lehmät HOL, % 40,2 45,4Tuot.seur.lehmät SK, % 1,5 1,2 Virallisten karjojen tuotostulokset* Keskituotos kg 9492 9542Rasva-% 4,32 4,27Valkuais-% 3,48 3,49Keskipoikimakerta (elossa olevat) 2,43 2,41Poikimaväli pv 419 411Siem./poikiminen 1,88 1,89EKM kg/elinpäivä 13,7 13,6 Virallisten luomukarjojen tuotostulokset * Keskituotos kg (luomutilat) 8317 8528Rasva-% 4,39 4,23Valkuais-% 3,28 3,31EKM kg/elinpäivä 13,4 12,1 * laskettu vain tuotosseurannassa mukana olevien virallisten karjojen keskiarvona.

Kas

vi

Mai

to ja

liha

14 15

markkinatilanne huomioiden optimaalinen kasvivalikoima ja tuotantopanosten käyttö tavoitelaadun saavuttamiseksi. Viljelysuunnitteluasiakkaille tehdään usein myös sähköinen tukihakemus.

ViljelyKasvu-palvelussa neuvonta on intensiivisempää ja viljelysuunnittelun ja talouden laskennan lisäksi käydään kesällä pelloilla ja annetaan suosituksia kuluvan kasvukauden toimenpiteiksi. Lisäksi neuvontapalvelua käyttäville viljelijöille järjestetään koulutuksia, joissa haetaan parhaita käytäntöjä tilojen käyttöön. Lohkopankista on saatavissa kasvintuotannon talouteen vertailutietoa muista tiloista. Palvelussa on erilliset ryhmät vilja- ja nurmitiloille.

Viljavuusnäytteiden GPS-paikannettu näytteenottopalvelu täydentää viljelysuunnittelupalvelujen palveluvalikoimaa. Lisäksi tarjotaan palveluja tukihakemuksen täyttöön, ympäristötuen lisätoimen-piteisiin liittyen sekä järjestetään kasvinsuojelukoulutuksia. Lisäksi asiantuntijat tekivät siemenvilje-lystarkastuksia ja siemennäytteenottoja.

Investointilaskelmia ja elinkeinosuunnitelmia tehtiin kasvinviljelytiloille eniten sukupolvenvaihdok-siin liittyen sekä viljankuivureihin, viljavarastoihin ja salaojituksiin. Muita talousneuvonnan palveluja viljelytiloille ovat tilipalvelut. Tilipalveluasiakkailla on mahdollisuus teetättää tilinpäätökseen liittyvä tulosanalyysi. Tuloanalyysissä on mahdollista vertailla tuloksen kehitystä eri vuosien välillä. Tulosa-nalyysiin on mahdollista saada vertailutiedoksi muiden vastaavien tilojen keskiarvotiedot, jolloin on mahdollista hakea kehityskohteita.

Satakunnassa Johtamalla aikaa -hankkeen kautta tarjottiin viljelijöille koulutusta, retkiä ja toimintaa pienryhmissä. Pienryhmissä keskityttiin benchmarking-toimintamallin tehokkaampaan käyttöön ja sitä kautta suurempaan hyötyyn. Maan rakenneasioita käytiin läpi OSMO – Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen pienryhmissä. OSMO-hanketta toteutetaan yhdessä Ruralia-instituutin ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan kanssa. Hanke tarjoaa täsmätietoja ja uusia näkökulmia maan kasvukunnon hoitoon.

NEUVO 2020 -palveluilla lisääntyvä kysyntäKasvintuotantotiloille voidaan Neuvo 2020 -tuen kautta tarjota palveluja ympäristöön, kasvinsuoje-luun, luomuun ja energiaratkaisuihin. Eniten palveluja on hyödynnetty ympäristökorvauksen toimen-piteiden neuvonnassa. Jatkossa lisääntyvää kysyntää on mm. luomussa, kasvinsuojelussa ja muihin tukiehtoihin liittyen. Neuvo 2020 -palvelut ovat viljelijälle maksuttomia ja toimiva tapa varmistua lainsäädännön ja tukiehtojen oikeasta noudattamisesta tilalla.

Luomu kiinnostaa Tavanomaisen kasvinviljelyn kannattavuuden heikentyminen on lisännyt luomun kiinnostavuutta. Neuvo 2020 -palvelua on hyödynnetty luomuvaihtoehdon selvittämisessä ja lisäksi luomukursseille on osallistunut aiempia vuosia enemmän viljelijöitä. Myös jo luomuun siirtyneet tilat voivat käyttää Neuvo 2020 -palveluja tukiehtojen selventämisessä, luomuvalvontaan valmistautumisessa ja viljelyn kehittämisessä.

Palveluitamme on luomuperuskurssin lisäksi luomusuunnitelmat ja viljelysuunnitelmat luomutiloille. ProAgria Länsi-Suomen asiantuntijat tekevät Eviralle alihankintana myös luomutarkastuksia. Uutta kasvua luomusta -hankkeen kautta välitetään uusinta tietoa, osaamista ja mallia luomutuotannon parhaista käytännöistä niin tuotannon, jalostuksen kuin markkinoinnin osalta satakuntalaisille alku-tuottajille ja jalostusyrityksille. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Satafoodin kanssa.

Puutarhatuotannossa uutta hanketoimintaaVuosi 2016 jäi mieleen valtavan kaalikoi-invaasion takia. Toukokuun alun erittäin lämmin sääjakso toi Suomeen ja koko Pohjolaan valtaisan kaalikoi- ja kirvaesiintymän, joista oli haittaa koko kesän erityisesti kaikille ristikukkaisille viljelykasveille. Esiintymä ei jääne ainutkertaiseksi ja on yksi osoitus myös ilmastonmuutoksesta. Viljelijät eivät olleet varautuneet kasvinsuojelussa sen torjuntaan, joten kesällä käytiin vilkasta kasvinsuojelukeskustelua viljelijöiden, ainemyyjien ja asiantuntijoiden kesken.

Puutarhatuotannon palveluissa tehtiin viljelysuunnitelmia, tukineuvontaa, tuholaistarkkailua sekä talouslaskelmia. Tuholaistarkkailua tehtiin toukokuun lopusta elokuun alkuun. Lisäksi tehtiin koti-maisten Kasvisten Laatutarha-auditointeja. Osa keskusliikkeistä alkoi vaatia vihannesten ja perunoiden tuottajilta uutta sertifiointijärjestelmää, IP-perussertifiointia, jonka tiimoilta myös neuvontapalvelujen kysyntä vilkastui syksyllä ja osaltaan myös vähensi Laatutarha-auditointien määrää.

Lisäksi perunatiloille järjestettiin pienryhmätoimintaa Johtamalla aikaa -hankkeessa ja tärkkelys-perunanviljelijöille viljelyn kehittämistä RANKU – Ravinneneutraali kunta -hankkeen kautta.

Mansikanviljelijöille suunnattu SataVarMa – Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeen kohderyhmänä ovat mansikanvilje-lijät ja tavoitteena mansikanviljelyn kehittäminen kokonaisvaltaisesti pellolta myyntiin asti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskus Luken kanssa Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella. Hankkeeseen palkataan ProAgria Länsi-Suomeen uusi projektityöntekijä.

Kas

vi

Kas

vi

16 17

ProAgria Yritys Yhtiöittäminen kiinnostaaAsiantuntijamme osallistuivat liiketoiminnan suunnitteluun, kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskentaan 200 tilalla. Investointeja suunniteltiin jo toisena vuonna peräkkäin aiempaa vähemmän. Vuonna 2014 investointisuunnittelua tehtiin 330 ja vuonna 2013 400 asiakastilalle.

Sukupolvenvaihdosten suunnittelua ja toteutusta tehtiin 160 maatilalla, mikä vastaa edellisvuoden tasoa. Aiempina vuosina asiakasmäärä on ollut selvästi yli 200.

Kiinnostus maatalouden yhtiöittämiseen jatkui vilkkaana. Vuoden aikana tehtiin tilakohtaisesti selvityksiä yhtiöittämisen vaikutuksista, mutta mahdollinen varainsiirtoveron poistuminen vuoden 2018 alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä siirsi toteutuksia. Yhtiöittämisen vaikutuksia arvi-oitaessa on järkevää pohtia muuta tilan kehittämistä saman aikaisesti, esim. investointien ajoittamista.

Tilipalveluissa näkyi maatalouden tilanneMaataloustuotteiden heikko kannattavuus ja tulojen kohdistuminen yhä enemmän tukien varaan vaikuttivat tilipalvelujen eri palvelujen kysyntään. Varsinkin kehittämiskeskustelujen ja budjetointien kysyntä kasvoi. Tähän vaikutti osaltaan maa- ja metsätalousministeriön tuki kehittämiskeskusteluille ja budjetoinnin alkukartoituksille. Näillä palveluilla pystyttiin selvittämään maatilojen maksuvalmius-tilannetta ja ne toivat enemmän tietoisuutta maatilan eri mahdollisuuksista.

Tilipalvelut-toimintamallin kehittäminen jatkui edelleen. Selvityksessä oli erilaisia sähköisiä ohjel-mia, mutta varsinaista muutosta tai siirtymistä uusiin kirjanpito-ohjelmiin ei vielä tehty. Odotuksena oli myös Neuvo 2020 -palvelujen laajeneminen ja niiden vaikutus tilipalvelujen toimintaan.

Vilkas vuosi Satakunnan maaseutuyrityksissäNäkymät maaseutuyrityksissä ovat parantuneet tasaisesti. Aktiivinen tiedotus on alkanut tuottaa tulosta ja tietoisuus maaseutuohjelman mahdollisuuksista on tavoittanut yhä useamman maaseutuyrityksen. Asiakas-tapahtumien määrä Satakunnan maaseutuyritysten neuvonnassa oli selvässä nousussa viime vuonna ja asiakastapahtumia oli vuonna 2016 yli 350. Neuvontaa tehtiin ProYritys – yhteistyöllä kil-pailukykyä maaseutuyrityksiin Satakunnassa -hankkeessa.

Asiakkaita on ollut monipuolisesti usealta toimialalta ja kaikista Satakunnan kunnista. Mikään yksittäinen kunta tai toimiala ei noussut erityisesti esiin, mutta yritykset ovat alkaneet selvästi enem-män kehittää tuotteitaan ja palvelujaan sekä tekemään yhteistyötä.

Yritysryhmähankkeita aktivoidaanYksi viime vuoden viestinnän kärkiä oli aktivoida yrityksiä yhteistyöhön ja infotilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä SAMKin, Satakunnan ELYn, maakunnan Leader-ryhmien ja kunnallisten elinkeinotoimi-joiden kanssa. Ensimmäiset yritysryhmät on saatu käyntiin ja uusia on vireillä.

Yritykset investoivatEniten tukea on edellisvuosien tapaan haettu investointeihin, joita yritysasiantuntijoidemme avustuk-sella suunniteltiin toteutettavan yli 16 miljoonalla eurolla. Maaseutuohjelman rahoitus on edennyt suunnitellusti ja vielä on saatavilla hyvin rahaa maaseutuyritysten tarpeisiin. Uusi sähköinen järjestel-mä toi mukanaan haasteita, mutta loppuvuodesta maksatukset ovat päässeet vauhtiin ja eurot on saatu liikkeelle.

Kannattavuuskirjanpitotilojen määrä kasvoiKannattavuuskirjanpidossa seurataan maatalous- ja puutarhayritysten sekä porotilojen talouden ke-hitystä tuhannelta kirjanpitotilalta kerättävän yritysaineiston perusteella. ProAgria Keskukset toimivat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämän kannattavuuskirjanpitotutkimuksen tietojen hankinnassa ja uusien tilojen rekrytoijina. Kannattavuuskirjanpitoaineistoa hyödynnetään mm. tutkimuksessa, maataloushallinnossa, talousneuvonnassa, edunvalvonnassa, maatalousopetuksessa sekä tietenkin kirjanpitotiloilla. Aineistosta toimitetaan myös Suomen maataloutta koskevat tiedot EU:n maatilayri-tysten kirjanpidon tietoverkkoon.

Vuonna 2015 kirjanpitoaineistot saatiin ProAgria Länsi-Suomen alueella yhteensä 130 tilalta. Maatalouden kannattavuuskerroin oli vuoden 2015 tutkimustietojen mukaan Varsinais-Suomessa 0,38 ja Satakunnassa 0,33 (Luonnonvarakeskus / Taloustohtori, www.luke.fi/taloustohtori).

ProAgria Länsi-Suomen alueella kannattavuuskirjanpitoon liittyi viime vuonna n. 25 uutta tilaa ja tämä lisäys tulee näkymään tulevina vuosina kerättävien kirjanpitotietojen määrässä. Kannattavuus-kirjanpitotilojen määrä on ollut alueellamme kasvussa jo toista vuotta peräkkäin.

Yrity

s

Yrity

s

18 19

ProAgria TekniikkaRakennussuunnittelussa kiireinen loppuvuosiRakentamisen kokonaistuotanto ja kaikki rakentamisen toimialat lähtivät viime vuonna Tilastokeskuk-sen ja erilaisten rakennusalan suhdanneryhmien mukaan hyvään kasvuun. Maatalousrakentamisen investointitukia haettiin valtakunnallisesti 2747 kappaletta, kun edellisenä vuonna investointitukia haettiin vain 1016 rakentamishankkeeseen. EU:n ohjelmakauden vaihtuminen keskitti rakentamista vuoteen 2016.

Tuotantorakentaminen oli erityisen voimakasta Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen rakenta-mishankkeisiin tukipäätöksiä tuli yli 400 kappaletta ja Satakuntaan 160. Nautakarjalle suunniteltiin rakennusinvestointeja paljon enemmän kuin sika- ja siipikarjapuolelle.

Rakennussuunnittelullemme riitti kysyntää koko vuoden, painopisteen keskittyessä entistä enemmän loppuvuoteen. Rakentamista tai sen uudistamista suunnittelevan kannattaa selvittää eri vaihtoehtoja ja ottaa yhteyttä suunnittelun ammattilaiseen hyvissä ajoin. Luonnoskuvavaiheen jälkeen rakenne- ja muut hankkeen suunnittelijat pystyvät arvioimaan hankkeen toteutettavuuden ja pystytään arvioimaan eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksia.

Rakennuspaikan valinnalla on suuri vaikutus tuleviin kustannuksiin. Maaperätutkimus ja kartoitus rakennuspaikan pinnanmuodoista tulee olla suunnittelijoiden käytettävissä jo aikaisessa vaiheessa. Maaperästä johtuvat lisäkustannukset saattavat tietyissä tapauksissa nostaa kustannusarvioita useilla kymmenillä tuhansilla euroilla.

Viranomaismääräykset on tarkistettava hyvissä ajoin ennen hankkeen aloittamista. Kaikkien eri hakemusten, niin kunnan rakennuslupaan kuin ELY-keskuksen investointitukiin liittyen, olisi hyvä olla mahdollisimman täydellisiä. Jokainen täydennyspyyntö venyttää jo ennestäänkin pitkiä käsittelyaikoja.

Investoinnin tarveselvityksellä asiantuntija kartoittaa nykyisen tilanteen ja esittää vaihtoehtoja sekä pyrkii löytämään tilalle kustannuksiltaan sopivan ratkaisun. Investoinnin tarveselvityksiä tehtiin erittäin runsaasti, kaikkiaan 40 kappaletta.

Rakennustoimistomme teki suunnitelmia 36 eri kohteeseen ja kaikkiaan 17 erityyppiseen raken-nukseen. Navetoihin, lampoloihin, kanaloihin ja tuotevarastoihin liittyvät suunnitelmat muodostivat edellisvuoden tapaan valtaosan suunnittelutöistä. Kotieläinrakennusten lisäksi suunnitelmia tehtiin myös asuinrakennuksiin ja talousrakennuksiin.

Rakennussuunnitelmia Kpl

Tuotevarastot: hakevarasto, konevarastot, viljasiilot, rehuvarasto, perunavarasto 9 Navetta 5Lampola, kuttula 3Kanala 3Sikala 1Lietesäiliöt, lantalat 8 Lämpökeskukset 1 Muut rakennussuunnittelukohteet 6 Kustannusarviot 20

Oripään Okra-maatalousnäyttelyn tilavierailukohteet, kuten luomukanalan ja pakkaamon laa-jennus 2 x 3000 kanapaikkaa varusteineen, uusi 300 kw lämpökeskus hakevarastoineen Somerolla, betonielementtinen 10 hevosen tallirakennus sekä 1500 neliömetrin maneesi Kemiössä, lämpökeskus Alastarolla ja kuivaamo Mellilässä olivat kaikki ProAgria Länsi-Suomen rakennusneuvonnan suunnit-telemia kohteita.

Teimme 80 asiakaskäyntiä vuoden aikana. Suunnittelun lisäksi tarjosimme asiakkaillemme neu-vontaa ja riippumatonta asiantuntemusta. Valmistuneita tuotantorakennuskohteita huomioitiin hyvin esim. Maaseudun Tulevaisuus ja Käytännön Maamies -lehdissä.

Salaojaneuvonnan kysyntä runsastaVuonna 2016 alueen salaojaneuvonnan kysyntä oli runsasta, suunnitelmien paalutuksia oli yli puolet eli 200 hehtaaria edellisvuotta enemmän. Kahden edellisen vuoden syksyn huonot sääolosuhteet siirsivät töitä kesän hyviin olosuhteisiin ja kuivaan syksyyn. Kokonaisuudessaankin vuosi oli alueen vesitalousneuvonnan kannalta edellisvuotta parempi.

Uusien salaojitus- ja täydennysojitussuunnitelmien määrät kasvoivat vielä hieman edellisvuoden hyvästä tasosta. Ojametrimäärät ja niihin liittyvää neuvontaa oli edellisiä vuosia enemmän. Salaoji-tukseen, peruskuivatushankkeisiin ja jätevesien käsittelyyn liittyvää neuvontaa annettiin paljon.

Kuivatuskartoituksia ja neuvontaa tiloilla tehtiin enenevissä määrin myös osana Neuvo 2020 -järjestelmää. Kartoituksessa käydään lävitse valtaojien, piiriojien, laskuaukkojen sekä salaojituksen kuntoa. Samalla katsotaan peltolohkon tiivistyneet kohdat ja mietitään niiden syitä. Usein katsotaan myös peltoliittymiä, liikennettä pellolla sekä lohkojen kokoa ja muotoa. Samalla voidaan arvioida mahdollisuutta lohkojen yhdistämiseen.

Vesitalousasiantuntijoiden toiminta

Kaikkiaan erilaisia suunnitelmia tehtiin vuoden aikana 94 kpl. Perinteisen vesitaloussuunnittelun lisäksi tehtiin mittaustöitä maarakennusurakoitsijoille, kosteik-

kosuunnitelmia, maa-ainesten ottosuunnitelmia, uusinta- ja korjaussuunnitelmia, nykyarvolaskelmia, valmistumistarkastuksia ja salaojakarttojen kopioiden toimittamisia.

Salaojakarttoja toimitettiin vuoden aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kaikkiaan 93 eri asiakkaalle. Toimintaan on kuulunut yhteistyö Salaojayhdistys ry:n, ELY-keskuksien, salaojaurakoitsi-joiden sekä putki-, tarvike- ja laitetoimittajien kanssa.

Tekn

iikka

Tekn

iikka

Uudet salaojasuunnitelmat: 43kpl 297 ha, joista uusia säätösalaojituksia 45 ha.Täydennysojitussuunnitelmat:37 kpl 400 ha, joista uusia säätösalaojituksia noin 65 ha.

Valtaojien putkitussuunnitelmat: 15 kpl 7140 m Valtaojien perkaussuunnitelmat: 3 kpl 18050 mSalaojasuunnitelmien paalutukset: 50 kpl 398 ha

20 21

Monipuolista energianeuvontaaVähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat -hankkeeseen rekrytoitiin Jukka Kontulaisen lisäksi Manu Hollmén. Hankkeessa verkostoiduttiin energia-alan toimijoiden, muiden energiahank-keiden ja päättäjien kanssa sekä ajantasaistettiin toimijoiden tiedot muuttuneiden säädösten ja uusiutuvan energian markkinoiden ym. osalta.

Hanke antoi neuvontaa uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön liittyen eri tapahtumissa, tilaisuuksissa sekä henkilökohtaisissa asiakaskontakteissa. Hankeessa on myös konkreettisin toimin avustettu biokaasu- ja pien-CHP (puukaasu) -demonstraatiolaitosten toteutuksien suunnittelussa.

Biokaasun liikennekäytön edistämisturnee jalkautui seitsemälle paikkakunnalle Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Kiertue onnistui hyvin ja tietoa biokaasun ajoneuvokäyttömahdollisuudesta saatiin lisättyä laajasti. Tiedotusvälineet olivat myös kiinnostuneita aiheesta ja niiden kautta saatiin toteutettua tiedotusta jopa TV-uutisissa.

Hankkeen järjestämiä tilaisuuksia (osa yhteistyökumppanien kanssa)• Maatilan energiavarmuuspäivä, Kokemäki• Biotalousseminaari, Loimaa• Pien-CHP & biokaasu -ekskursiomatka, Munster, Saksa• Maatilan aurinkosähköinvestoinnit -tapahtuma, Mynämäki• Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä, Nakkila• Biokaasun liikennekäytön edistämisturnee

Biomeiler-hanke käynnistyi yhteistyössä Pyhäjärvi-instituutin kanssa. Biomeiler hyödyntää lantaa kompostointimenetelmällä ja tuottaa siitä lämpöä vesikiertoiseen lämmitykseen. Biomeiler tehdään käytännön kokeena ja esitellään päättäville elimille.

Energianeuvonta siirtyi osaksi Neuvo 2020 -järjestelmää ja se lisäsi kysyntää merkittävästi. Ener-gianeuvontakäyntejä tehtiin kymmeniä.

Tekn

iikka

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset olivat laaja-alaisesti ja nä-kyvästi mukana maaseudun neuvontatehtävissä ja kehittämisessä sekä paikallisyhdistysten tukena. Panostimme tiedotukseen, mikä näkyi lukuisina osumina tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa medi-assa. Jäsenillemme ja asiakkaillemme lähetimme vuoden aikana 30 uutiskirjettä.

Valtakunnallinen varautumisteema vei eteenpäin asiaa poikkeus-oloihin varautumisesta. Hyvinvointipäivässämme luennoi osuvasti Arjen turvallisuudesta Leila Kaleva.

Kotitalousneuvonnassa järjestettiin monipuolisesti ruokakursseja mm. luonnonantimista, mak-karoista ja kotimaisista tapaksista: sapaksista. Valtakunnallisten neuvontakampanjoiden toteutus onnistui hyvin. Keväiset luonnonyrttiretket vetivät mukavasti väkeä ja luonnonyrttien käyttö ruoan-valmistuksessa kiinnosti osallistujia.

Maisema- ja pihasuunnittelua sekä neuvontaa tehtiin edelleen. Toteutimme valtakunnallista Rannat kuntoon -hanketta. Yritysneuvontamme painottui Satakunnan alueelle.

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvontaRuokakursseilla hyödynsimme alueemme tuotteita mahdollisimman monipuolisesti. Luonnontuotteet villiyrteistä sieniin saivat väkeä liikkeelle. Maku-lehden kanssa toteutettu Makea joulu -kurssi toteu-tettiin Ruskolla ja Raumalla. Valtakunnallisista elintarvikekampanjoista toteutimme Kasvisaarteen arvoitus-, Missä leipä kasvaa- sekä Syö hyvää -hankkeita. Superruokaa Pohjolasta -hankkeessa pidimme lähiraaka-aineisiin perustuvia ruokakursseja sekä suurempia infotapahtumia mm. toreilla. Superruoka oli teemana myös osastollamme Oripään Okra maatalousnäyttelyssä ja Turun ruokamessuilla.

Toteutimme eri yhteistyökumppanien tukemana alakouluissa Älä ruoki hukkaa -tapahtumaa. Jat-koimme yhteistyötä Satamaidon meijerin kanssa toteuttaen tuote-esittelyitä. Asiantuntijayhteistyötä

Maa

- ja

kotit

alou

snai

set

22 23

Alueemme asiakkaille sekä sidosryhmille sähköpostitse jaettava Maisemauutiset ilmestyi kolme kertaa.

Osallistuimme myös maisemapuolen some-viestintään valtakunnallisen Facebook-sivun kautta sekä Instagram-tilien kautta.

Sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella jatkui valtakunnallinen Maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hanke. Hankkeessa kehitettiin muunneltavissa oleva toimintamalli siihen, miten rantojen kunnostusta lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä asukkaiden kanssa. Sa-takunnasta mukana oli Merikarvian Riispyyn kylä ja Varsinais-Suomesta Taivassalon Helsingin kylä. Molemmilla alueilla toteutettiin rantakävely sekä työnäytös. Lisäksi rannoille laadittiin kunnostus-suunnitelma, joita lähdetään toteuttamaan investointihankkeella.

Avaimet maisemaan -hanke jatkui Salon seudulla. Hanke on kylämaisemahanke, johon otetaan Ykkösakselin Leader-alueelta 15 aktiivista kyläyhdistystä mukaan. Vuoden aikana kylissä järjestettiin kyläkävelyitä, maisemanhoitotalkoita sekä yhteisiä suunnittelupalavereja.

Matkaillen kylillä -hankkeeseen haettiin mukaan lähteviä kyliä järjestämällä Laitilassa ja Nousiai-sissa markkinointi-illat.

Uudenkaupungin makeavesialtaan käyttö- ja hoitosuunnitelma -hanketta toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen osatoteuttajana selvitimme altaan valuma-alueen eli Sirppujoen valuma-alueen vesienhoitoon liittyviä haasteita, aineistoja ja toimijoita.

YritysneuvontaAsiantuntijapalveluna panostettiin maaseutumatkailun markkinointiin ja maaseutuyritysten kehittä-miseen. Turussa järjestettiin yhteistyössä Taito ry:n ja Turun Naisyrittäjien kanssa infoilta aloittaville naisyrittäjille. Maaseutumatkailun tiedonvälitys Varsinais-Suomessa -hanke aloitti tiedonvälityksen vuoden alusta. Hankkeessa mm. kartoitettiin maaseutumatkailuyrittäjien tarpeita ja toiveita maa-seutumatkailun kehittämiseen.

Yritysasiantuntijamme olivat edelleen mukana laajassa lähiruokaan liittyvässä Satakunnasta – Sikses parasta -yhteistyöhankkeessa. Teemme yritysneuvontaa yhteistyössä ProAgrian kanssa ja toimimme ProYritys – Yhteistyöllä kilpailukykyä maaseutuyrityksiin -hankkeessa Satakunnassa.

Olimme yhtenä aktiivisena tahona järjestämässä valtakunnallista maaseutumatkailun yrittäjien ja kehittäjien seminaaria Porin Yyteriin. Elintarviketieto esiin -tapahtumissa tavoitimme 43 elintarvike-yrittäjää. Teimme yhteistyötä Ruokatiedon kanssa. Asiantuntijamme järjestivät hygieniaosaamistestejä ja asiakkaille tehtiin myös elintarvikkeiden ravintoainelaskelmia.

JärjestötoimintaToimialueellamme on paikallisyhdistyksiä 100 ja henkilöjäseniä jäsenyhdistyksissä on 6000. Yhdistys-määrä on hieman laskussa, mutta jäsenmäärä on pysynyt melko samana.

Satakunnan yhdistyksistä lähes kaikki ovat rekisteröityneitä ja ne päättävät itsenäisesti toimin-nastaan. Varsinais-Suomessa suurin osa jäsenyhdistyksistä toimii edelleen maamiesseurojen alaisina naisjaostoina, vaikkakin hyvin itsenäisesti. Muutamien yhdistysten toiminnassa on selvästi nähtävillä positiivista jäsenkehitystä ja uutta aktivoitumista.

Aloitimme uuden valtakunnallisen jäsenjärjestelmän käyttöön valmistautumisen yhdessä ProAg-rian kanssa.

Piirikeskus piti yhteyttä yhdistyksiin jäsentiedotteiden lisäksi sähköpostin, nettisivujen sekä omien Facebook- ja Instagram-sivujen kautta. Suurimpina kokoontumisina oli keväinen Naisten virkistys-päivä Huovinrinteellä (170 osallistujaa), Hengellinen päivä Huittisissa juhlivan yhdistyksen kanssa, jäsenristeily sekä osallistuminen Omat avaimet -kirjan julkistustilaisuuteen Helsingissä. Vierailimme ja pidimme luentoja yhdistysten tapahtumissa ja virallisissa kokouksissa.

Järjestöllisiin tapahtumiin osallistui 580 henkilöä. Edustajakokouksessa Ulvilassa palkittiin Vuoden maa- ja kotitalousnaiset, Aila Eskola Satakunnasta ja Sirkku Mäkinen Varsinais-Suomesta.

Maa

- ja

kotit

alou

snai

settehtiin alueen muiden ruoka-alan toimijoiden, kuten Pyhäjärvi-instituutin ja Satafoodin Sata-

kunnasta – Sikses parasta -lähiruokahankkeen sekä Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Brahean kanssa.

Maiseman- ja luonnonhoitoMaaseutuohjelman seurantakomitealle esittelimme Mynämäen Mietoistenlahdella ruovikoiden kor-juuta ja hyödyntämistä sekä ravinnekierrätystä.

Helsingin yliopiston SAVE-hankkeen tilaamana teimme maalis–toukokuun aikana 60 tilakäyntiä Liedon ja Paimion alueella kipsilevityskokeilun sopimusten tekoa varten.

Teimme Neuvo 2020 -käyntejä liittyen maisema- ja luontokohteiden kartoituksiin viidelle tilalle. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa tehtiin vuoden aikana ympäristösuunnitelmia maatiloille, yksi-tyisille ja yhteisöille yhteensä noin 13 kpl. Keväällä kaikki ympäristösopimukset olivat haettavissa ja maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosuunnitelmia tehtiin kevään aikana 11 kpl. Ei-tuotannollisia investointisuunnitelmia monivaikutteisten kosteikkojen sekä perinnebiotooppien perustamiseen tehtiin kaksi.

Keväällä järjestettiin omenapuiden leikkauskurssi Aurassa ja kesällä puutarharetki sekä kirkkoym-päristön maisemakävely Maskussa.

Vuoden maisemateon voiton vei Waskio-Seura Varsinais-Suomessa. Kaikki osallistujat saivat myös kunniamaininnan hyvästä ympäristön eteen tehdystä työstä.

Maa

- ja

kotit

alou

snai

set

Hanke Tapahtumia Tavoitettu kohderyhmää

Ruokakurssit 21 300Kasvisaarteen arvoitus 30 1500 Missä leipä kasvaa 12 950 Syö hyvää 20 8000Superruokaa Pohjolasta 28 39 000Sikses parasta 15 175

24 25

Satakunnan kalatalouskeskusSatakunnan Kalatalouskeskus on Kalatalouden Keskusliiton maakunnallinen jäsenjärjestö, joka tuottaa kalatalouden asiantuntija- sekä kalanpoikasten välitys- palveluja. Neu-vontatoimintoja ohjaavat edustajakokousten päätökset sekä maa- ja metsätalousministeriön asettamat tulostavoitteet.

Valtionavullisen toiminnan painopisteet ovat osakaskuntien ja kalastusalueiden neuvonnan ja toiminnan tehostaminen, lainsäädännön muutoksista tiedottaminen, toiminta valtion kalastus-maksukertymän lisäämiseksi sekä kaupallisen kalastuksen ja kalastusmatkailun toimintaedellytysten parantaminen. Kalatalouskeskuksen oma toiminta keskittyy kalavesien omistajiin, kalastusalueisiin, elinkeinokalatalouteen, virtavesien kunnostukseen ja kalanpoikasten välitykseen liittyviin tehtäviin. Kalatalouskeskuksella on noin 85 jäsentä, jotka koostuvat pääosin osakaskunnista ja kalastusalueista.

Vastaamme jäseniemme tiedonjanoonKalatalousyhteisöjen kokouksissa on pidetty esillä valtakunnallisia kalatie-, vaelluskala-, sekä rapustra-tegioita. Tärkeänä elementtinä näissäkin tilaisuuksissa on tiedotettu vuoden alusta voimaan tulleesta uudesta kalastuslaista ja asiantuntijamme ovat kuunnelleet herkällä korvalla kentän tuntemuksia aiheesta. Kalastuslaista tiedottaminen onkin ollut toiminnan kulmakivenä kuluneen vuoden ajan. Järjestimme kahdeksan uuden lain kiemuroihin perehdyttävää koulutusiltaa. Tilaisuudet järjestettiin erikseen osakaskunnille ja kalastusalueille suunnattuina, samoin kuin kalastuksenvalvojien tarpeisiin räätälöityinä.

Kalanpoikasia jälleen maailmalle Alueemme luonnonravintolammikkokasvattajat ovat jatkaneet hyvin toimivaa yhteistyötä kanssamme. Tärkein välitettävä kalalaji on kuha, jota myytiin sekä Satakuntaan, että ympäröiville alueille. Kuhan ja vaellussiian kasvatus onnistui mukavasti ja myydyt poikasmäärät olivat keskimääräisellä tasolla. Olimme myös mukana ohjaamassa opinnäytetyötä liittyen pH:n vaikutukseen kuhan luonnonravin-tolammikkokasvatuksessa.

Hautomotoiminnalla vahvistusta siikakantaanKauan odotetun poikashautomon toiminta käynnistyi Kokemäenjoen varrella Harjavallassa. Emo-kalapyynti ja mädin lypsy sujuivat erittäin mallikkaasti ja haudottavaksi saatiinkin n. 115 litraa Ko-kemäenjoen vaellussiian mätiä. Mädinhankinta toteutettiin kalatalouskeskuksen kalastusmestarin, hautomonhoitajan ja neljän ammattikalastajan voimin. Kalastusmestarimme vastaa hautomotoimin-

nan esimiestöistä. Toiminta on kaudella 2016–2017 Satakunnan kalatalouskeskuksen, Selkämeren ammattikalastajat ry:n ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyötä.

Siikahankkeemme jatkuiMerikutuisen siikakannan elvyttäminen jatkui viime vuoden hyvien kokemusten pohjalta. Tänäkin vuonna yhteistyötä tehtiin Selkämeren Ammattikalastajat ry:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanke yhdisti elinkeinon, tutkimuksen ja neuvonnan, vahvistaen uutta toimintamallia merikutuisten siikojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Hanke tulee laajenemaan ja toimintaa jatketaan useamman kasvattajan voimin.

Nuorisotyöhön panostetaan entistä enemmänValtakunnallinen kalastuspäivä kokosi toukokuussa Porin Kirjurinluodolle yli 300 oppilasta opettajineen tutustumaan kalabiologiaan, kalankäsittelyyn ja kalastuksen saloihin. Myös Porin päiväkodeissa ja kouluissa oli tänäkin vuonna Kalastuspäivän kunniaksi tarjolla lähikalaa. Päivä järjestettiin yhteispon-nistuksena Maa- ja kotitalousnaisten, Selkämeren Ammattikalastajat ry:n, Meri-Porin Urheilukalas-tajien, Porin virkistyskalastajien, Metsähallituksen ja Porin palveluliikelaitoksen kanssa.

Olemme myös käynnistäneet ”Kalaoppia kouluille” -hankkeen. Suunnitelmissa on viedä kouluille käytännönläheistä tietoa kalastuksesta, kalabiologiasta ja -ekologiasta, sekä kalastuksesta elinkeinona.

Jokitalkkari on virtavesien ja vaelluskalojen asiantuntijaJokitalkkari suunnittelee ja toteuttaa vaelluskalojen elinympäristökunnostuksia sekä kartoittaa uusia potentiaalisia virtavesikohteita ja kalastusmatkailuyrittäjien mielenkiintoa näiden kohteiden kehit-tämiseen. Olemme vuoden aikana kartoittaneet hankekonseptin toimintamahdollisuuksia Satakun-nassa ja todenneet mahdollisuudet hyviksi ja toiminnan alueellisesti tärkeäksi, joten jatkorahoitusta hankkeelle on haettu.

Uusia tuulia sekä vanhaa tuttuaVuottamme on leimannut hanketoiminnan vahvistaminen useiden hankkeiden muodossa, mutta perustoimintojakaan ei ole unohdettu. Maakunnassamme on yhteensä 14 kalastusaluetta, joista isännöimme kuutta. Vastaamme edelleen Selkämeren Ammattikalastajat ry:n sihteerin tehtävistä. Muutama osakaskunta on kalastusalueiden lailla hyödyntänyt myös kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu-amme. Neuvontatyötä olemme tehneet ahkerasti monilla eri tahoilla ja olemme vaikuttaneet useissa työryhmissä, jotka kehittävät alueen kalataloutta. Toiminnanjohtaja Johanna Möttösen sijaisena on hänen äitiyslomansa aikana toiminut Raumanmereltä tuttu biologi ja ympäristösuunnittelija (AMK) Marjo Aikko.

Kal

atal

ous

Kal

atal

ous

26 27

Talouden tunnusluvut 2016ProAgria Länsi-Suomi ry 1.1.2016–31.12.2016

TULOSLASKELMA

TUOTOT Valtion varsinainen määräraha 461 114,67Erityisavustus neuvontatoimintaan 90 800,00Muut julkiset tuet, hankeraha 741 226,06Palvelumaksut ja myyntituotot 2 559 501,83Muut toiminnan tuotot 91 972,50TUOTOT YHTEENSÄ 3 944 615,10 KULUT Palvelutoiminnan kulut – 496 396,88 Henkilöstökulut – 2 629 555,10 Vapaaehtoiset henkilösivukulut – 108 011,14 Poistot ja arvonalentumiset – 16 572,34 Muut kulut – 880 395,63 KULUT YHTEENSÄ – 4 130 931,09 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ – 186 315,99 VARAINHANKINTA Tuotot 118 578,00 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ – 67 737,99 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 2 102,52 Kulut – 2 385,39 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ – 282,87 TILIKAUDEN TULOS – 68 020,86 VÄLITTÖMÄT VEROT – 33 501,74 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ –101 522,60

ProAgria keskukset valtakunnallisesti 2016Avaintiedot

• Ruokinnanohjaus-palvelut tuottivat asiakkaille mitatusti tulosta ja Ruokintakartoitus toimi uutena väylänä ruokinnanohjaukseen. • Lihanautatilojen tarpeisiin muodostui erityisasiantuntijoiden verkosto, joka keskittyi tuotannon kannattavuuteen. • Itämeri-työhön lähdettiin mukaan tekemällä sitoumus Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. • Kassabudjetoinnin ja seurannan kehittämiseen panostettiin tuomalla uusina palveluina markkinoille kassabudjetin käynnistys- ja analysointipalvelut.

Maito-, lihanauta- ja lammasyritysten palvelutRuokinnanohjaus -palvelut vakiinnuttivat paikkaansa maitoyrittäjien arjessa ja tuottivat mitatusti tulosta ja kannattavuutta. Ruokintasuunnitelmia tehtiin 67 %:lle tuotosseurantatiloista. Kiinnostusta suunnitelmiin lisäsi viljelijöiden sitoutuminen hyvinvointikorvaukseen. Ruokintasuunnitelmia tehtiin aikaisempaa vuotta enemmän eli 4,4 suunnitelmaa tilaa kohti.

Ruokintakartoitus lanseerattiin uutena palveluna. Siinä kartoitetaan karjan ruokinnan osuvuus sekä biologisiin että taloudellisiin tavoitteisiin tunnuslukujen kautta ja mietitään keinot mahdollisten ongelmakohtien korjaamiseksi. Ruokinnan benchmarking-pienryhmät aloittivat ja veivät eteenpäin ruokinnan onnistumisia.

DeLavalin VMS-lypsyrobotin käyttöönottopalvelu käynnistyi. Seitsemän käyttöönottoon erikois-tunutta asiantuntijaa auttoivat vuoden aikana 15 maitoyrittäjää onnistuneesti alkuun robottilypsyssä.

Lihanaudantuotannon erityisasiantuntijat verkostoituivat ja tekivät lihanautayrityksille ruokin-tasuunnitelmia ja kehittivät tuotannon kannattavuutta. Neuvo 2020 -palveluissa kiinnosti erityisesti täydentävät ehdot, eläinten hyvinvointikorvaukset, luonnonmukainen tuotanto sekä eläinten olosuh-teet ja hyvinvointi.

Talo

uden

tunn

uslu

vut

ProA

gria

kes

kuks

et

28 29

Asiantuntijavalmennuksissa siirryttiin netti- ja itseohjautuviin valmennuksiin. Lean-johtamista opiskeltiin webinaarissa ja verkkoympäristössä. Leanin taulupalaverityökalua ja -menetelmää valmen-nettiin maitoyrityksen henkilöstöjohtamisen tueksi lähipäivissä Ylivieskassa. Uutta henkilöstöjohtamisen palvelukokonaisuutta työstettiin aktiivisesti.

Uudistuksia työvälineissäVerkkopalveluista uudistui Rehulato, josta saa helposti tiedot ja yhteenvedot kaikkien rehujen laadusta ja vaihtelusta johtopäätösten tekemiseksi ja kehittämisen pohjaksi. Rehulato on nyt aiempaa help-pokäyttöisempi, monipuolisempi ja havainnollisempi. Myös tuotosseurannan raportit uudistuivat.

Investointien suunnittelu helpottui, kun KarjaKompassin Tuottoennusteen eläinmäärä ja tuotan-toennuste voidaan laskea neljäksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi ruokinnan onnistumisen Päivälaskelmaan tuli uusia talouden tunnuslukuja tuotannon ja talouden johtamisen tueksi.

Yhteispohjoismaisen NCDX-tiedonsiirron rajapintapalvelun otti Suomessa ensimmäisenä käyttöön Lely. Se mahdollistaa lypsyrobotin T4C-ohjelmiston sekä neuvonnan tietokannan tietojen jatkuvan synkronoinnin ja ajantasaisuuden. Palvelu otetaan laajamittaiseen käyttöön vuoden 2017 aikana.

Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset

Viljelyn kehittämisryhmät eli ViljelyKasvu-ryhmät vakiinnuttivat asemaansa kasvintuotannon kannat-tavuuden parantamisessa, viljelyn tehostamisessa sekä tilojen välisessä verkostoitumisessa. Uuden viljelytekniikan käyttöönotto ja tuotannon tehostaminen lisäsivät asiantuntijapalvelujen kysyntää erityisesti puutarhasektorilla. Heikkoon kannattavuustilanteeseen tarjottiin asiantuntijapalveluja talouden hallintaan ja vuosibudjetointiin.

Viljelysuunnittelussa ja kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa otettiin käyttöön palvelun tehokkuutta parantavia sähköisiä toimintamalleja. Pelto- ja puutarhakasviasiantuntijoiden tiedon-vaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten muodossa. Maatilojen neuvontajärjestelmässä, Neuvo 2020:ssä, tarjottiin aktiivisesti palveluja, kartoituksia ja selvityksiä uusiin ympäristötoimiin, luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin ja eläinten hyvinvointitoimenpiteisiin.

Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotus-kanavissa. Itämeri-työhön lähdettiin mukaan tekemällä sitoumus Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa. Sitoumuksen sisältönä tarjotaan viljelijöille asiantuntijuutta maaperän kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen nostamiseksi valtakunnallisesti.

Talous-, yritys- ja tilipalvelutMaatalouden haasteelliseen kannattavuustilanteeseen vastattiin panostamalla kassabudjetoinnin ja seurannan kehittämiseen tuomalla palveluina asiakkaille kassabudjetoinnin käynnistys- ja analy-sointipalvelut. Maatilojen liiketoimintasuunnitelmien ja niihin sisältyvien kannattavuus- ja maksuval-miuslaskelmien avulla ennakoitiin investointien kannattavuutta, toteuttamiskelpoisuutta ja riskejä.

Maatilojen kehittämisessä otettiin huomioon myös mahdollisuus yhtiöittää maatilan toiminta. Yhtiöittämisiä tehtiin normaalia vähemmän, koska moni odotti, toteutuuko hallitusohjelmassa esitetty maatilan yhtiöittämisen varainsiirtoverovapaus. Luopumistuen ikärajojen korotus siirsi osan maati-lojen sukupolvenvaihdoksista myöhempiin vuosiin, vaikka ilman luopumis- ja aloitustukea tehtävien maatilojen sukupolvenvaihdosten ja muiden omistusjärjestelyiden osuus lisääntyi jatkuvasti.

Tilipalvelujen ja talousjohtamisen projekti käynnistyi ja tavoitteeksi asetettiin palvelujen sähköistys ja uudistus, jotta ne tuottavat asiakkaille jatkossa enemmän lisäarvoa tarjoamalla hyödyllisen palve-lukokonaisuuden ja yhdistämällä eri asiantuntijoiden osaamisen.

Yrityspalveluiden painopisteenä oli uusien hankkeiden käynnistys. Hankkeita hyödynnettiin uus-asiakashankinnassa ja alkavien yrittäjien konsultoinnissa. Yritysasiantuntijoiden osaamista käytettiin aiempaa enemmän maatilayritysten konsultoinnissa.

EnergiapalvelutValtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa, Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla, tehtiin aktiivista viestintää eri kohderyhmille www.energiatehokkaasti.fi -kotisivulla, Facebook-ryhmässä ja uutiskirjeillä.

ProA

gria

kes

kuks

et

ProA

gria

kes

kuks

et

30 31

KASVIPasi Nummela • 0400 970 913Palvelupäällikkö kasvintuotantotilojen palvelut ViljelyKasvu

Heikki Ajosenpää • 050 602 58 kasvintuotanto, luomutuotanto

Ilpo Hartikainen • 050 569 6881 kasvintuotanto, siementuotanto, työterveyshuolto

Elisa Kivioja 050 541 2042kasvintuotanto, siementuotanto

Mikko Mattila 050 608 52 maatilojen rahoitus- ja investointisuunnittelu

Atte Mäkitalo • 0400 420 697 kasvintuotanto

Satu Näykki • 043 825 1225 kasvintuotanto, luomutuotanto

Jarmo Pirhonen • 050 569 6885kasvintuotanto

Minna Pohjola 050 664 72marjantuotanto

Simo Saarikallio • 0500 743 272maatilojen rahoitus- ja investointi-tukisuunnittelu, kasvintuotanto

Olli Saaristo 043 825 1224 maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat,ViljelyKasvu

Marja Tuononen • 040 5919 489 puutarha- ja erikoiskasvituotanto

Eero Vanhakartano 0500 190 180Liiketoimintasuunnitelmat, ViljelyKasvu

MAITO JA NURMIRiitta Pietilä • 050 413 1474Palvelupäällikkö kotieläintilojen palvelut, sianlihantuotanto

Anu Ellä • 040 180 1260nurmentuotanto, pienryhmätoiminta

Virva Hallivuori • 0400 953 623 maidontuotanto, nurmentuotanto

Jarkko Storberg • 0400 849 992 nurmentuotanto, investointien suunnittelu ja ympäristöluvat

Anne Johansson • 0400 719 413 luomutuotanto, työterveyshuolto

Sanna Jääskeläinen • 050 517 7750 maitotilaneuvonnan vastaava

Pirkko Kaukonen 0400 774 965maidontuotanto

Mari Koskela • 040 536 5863työterveyshuolto

Iiro Lintula 050 325 3639maidontuotantokasvintuotanto

Helinä Mukka • 050 590 2083maidontuotanto

Riikka Mäkilä 040 180 1560nurmentuotanto

Nina Nieminen • 050 604 56maidontuotanto

Tarja Peltomäki • 040 741 7397maidontuotanto

Ulla-Maija Reinilä • 050 365 2037maidontuotanto

Lisbeth Rintala • 050 356 4738maidontuotanto, talous- ja investointisuunnittelu, kirjanpito

YRITYS JA TALOUS

TalousTapio Hietaoja 0500 590 242maatilojen omistajanvaihdokset

Kari Ranta 050 569 6890maatilojen omistajanvaihdokset ja yritysjärjestelyt, liiketoiminnan kehittäminen

Pertti Riikonen 0400 598 819maatilojen yritysjärjestelyt ja omistajanvaihdokset liiketoiminnan kehittäminen

Vesa Ali-Sippola 050 664 73maatilojen työhyvinvointi

Risto Heininen 0400 862 006 omistusjärjestelyt ja sopimusasiat

Tilipalvelut Elina Heliander 043 825 1223tilipalvelut

Riia Rantala • 0400 838 925tilipalvelut, kasvintuotanto

Maarit Syrjälä • 050 590 2082tilipalvelut, työterveyshuolto, maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat

PROAGRIA L ÄNSI-SUOMEN TOIMIHENKILÖTNeuvo 2020 -palveluja tekevät asiantuntijamme tunnistat vihreästä merkistä.

YritysAnne Heikintalo 050 527 7145maaseutuyritysten rahoitus- ja investointisuunnittelu

Annina Luotonen • 040 661 9010maaseutuyritysten rahoitus- ja investointisuunnittelu

Sari Uoti 050 552 1626 maaseutuyritysten rahoitus- ja investointisuunnittelu

MAA- JA KOTITALOUSNAISETMaija Willman 0500 323 136toiminnanjohtajaruokaneuvonta, järjestöasiat

Ruoka ja yritysAnna Kari 050 555 8440ruoka- ja kuluttajaneuvonta, kampanjat

Mari Mäenpää 050 603 69 ruoka-, yritys- ja laatuneuvonta, järjestöasiat

Leena Ylikännö 0400 637 591yritys-, ruoka-, matkailu- ja palvelualat, luonnontuotteet

MaisemaTerhi Ajosenpää 043 825 1221maisema- ja ympäristösuunnittelu,virkistyskäyttö

Katri Salminen • 050 664 74maisema- ja ympäristösuunnittelu

Kaisu Wallin 050 590 2085maisema- ja ympäristösuunnittelu

TEKNIIKKA

VesitalousKimmo Laine • 050 512 1400 Palvelupäällikkövesitaloussuunnittelu

Tapani Kyrölä • 050 593 5877 vesitaloussuunnittelu

RakennussuunnitteluAnu Aho 050 569 6886 tuotanto- jaasuinrakennussuunnittelu

Seppo Jokiniemi 050 66 471 tuotanto- jaasuinrakennussuunnittelu

EnergiaManu Hollmén 0400 422 658uusiutuvat energiamuodot, tekniikka ja kannattavuus, lämpöyrittäminen

Jukka Kontulainen • 040 829 8135 energianhallintapalvelu tiloille, energiasuunnitelmat

SATAKUNNAN KALATALOUSKESKUSJohanna Möttönen 0400 164 044 Toiminnanjohtaja (äitiyslomalla)

Marjo Aikko 0400 164 044Vs. Toiminnanjohtaja

Kimmo Puosi 0500 822 181 kalanpoikasten välitys ja istutus sekä luonnonravintolammikko-kasvatus

Tero Ylikylä 0400 590 251kalastusalueiden ja osakaskuntien neuvonta, elinkeinokalatalous

SISÄISET PALVELUTTimo Junnila 0500 665 918toimitusjohtaja

Katja Huhtala 040 726 6448talouspäällikkö

Päivi Levola-Hesso 050 301 4890hankkeiden taloushallinto

Tuula Kuparinen 040 672 1490toimistosihteeri

Tuula Salomaa 0400 929 353toimistosihteeri

Danuta Jaakkola 043 825 0104kehityspäällikkö kehitys- ja HR-tehtävät

Emma Pikkarainen 050 66 470markkinointi- ja viestintävastaava

Essi Jokela 040 672 1441viestintäassistentti

Petteri Aakula 020 747 2464ATK-laitteet ja ohjelmistot(ProAgria Keskusten liitto)

Veli-Pekka Koivisto 0400 501 661ATK-laitteet ja ohjelmistot

PALVELUTOIMISTOT: Pori, Itsenäisyydenkatu 35 A, 28130 Pori (avoinna klo 8–15.30)Turku, Artturinkatu 2 A 67, 20200 Turku (avoinna klo 9–15.30)

ALUETOIMISTOT PALVELEVAT SOPIMUKSEN MUKAAN:Keskuskatu 51 B, 38700 KankaanpääKiiruuntie 1, 31400 Somero (yhdessä ProAgria Etelä-Suomen kanssa)Luvalahdentie 1, 27500 Kauttua, EuraVareliuksenkatu 2 B, 32200 LoimaaTorkinkatu 14, 32700 HuittinenÖrninkatu 15, 24100 Salo

s-postit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@proagria.fietunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Yhte

ystie

dot

•

ProAgria Länsi-SuomiItsenäisyydenkatu 35 A, 28130 PORIArtturinkatu 2 A 67, 20200 TURKUP. 020 747 2550

info.lansi@proagria.fiwww.proagria.fi/lansi

SER

TIF

IOIT

U L

AATUJÄRJESTELMÄ

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

www.maajakotitalousnaiset.fi/lansi