Suomen työeläkevakuuttajien

vakavaraisuus ja vastuuvelkaHallinnon koulutus 25.5.2016

Seija Lehtonen

Matemaatikko

Twitter: @seija_lehtonen

2 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK

Yksityisen työeläkerahan kiertokulku 2015,

mrd. euroa

3 3.5.2016 Lähde: Tela, ETK

Julkisen työeläkerahan kiertokulku 2015,

mrd. euroa

38,441,0

47,0 48,4 47,9 47,851,9

55,4

62,266,3 65,6

54,3

69,073,8

69,2

74,979,8

84,087,3

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

80,0

90,0

100,0

1997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015

18.3.2016 Lähde: Tilastokeskus, Tela

Yksityisten ja julkisten alojen työeläkevarat

1997–2015, prosenttia BKT:sta

Nykyinen ja vuonna 2017

voimaantuleva vakavaraisuuskehikko

Vakavaraisuussäädökset – miksi?

• Vain yksityisellä sektorilla

• Osittain rahastoiva järjestelmä => vastuuvelka

• Tuottava ja turvaava sijoittaminen

– Kilpailu

– Yhteisvastuu

• Yhteiset säännöt varmistavat

– samat pelisäännöt kaikille

– työeläkevakuuttajien kyvyn selviytyä vakuutus- ja

sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä

– yhtenäisen ja helpomman työeläkevakuuttajien valvonnan

6

Mitä vakavaraisuus on?

7

• Vakavaraisuudella tarkoitetaan työeläkevakuuttajien kykyä

selviytyä eläkevakuutustoiminnan kohtaamista riskeistä

• Työeläkevakuuttaja on vakavarainen, jos sijoitusvarallisuutta on

riittävästi enemmän kuin vastuuvelkaa

• Vastuuvelan ylittävällä osalla

varaudutaan sijoitus- ja

vakuutusriskeihin, tätä osaa

kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi

• Vakavaraisuusraja on

työeläkevakuuttajien valvonnassa

käytettävä pääomavaade, jonka

alittamisesta seuraa valvonnallisia

toimenpiteitä

Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma

8

Vakavaraisuuspääoma

• Sijoitus- ja vakuutusriskeihin varaudutaan vakavaraisuupääomalla:

– Oma pääoma

– Sijoitusten arvostuserot

– Osittamaton lisävakuutusvastuu

– Tasoitusmäärä

• Tasoitusmäärää voidaan käyttää sellaisina vuosina, kun eläkkeitä

alkaa arvioitua enemmän.

• Muuta vakavaraisuuspääoman osaa voidaan käyttää

sijoitustoiminnan heilahteluihin.

9

Lähde: Fiva, Tela

Vakavaraisuusraja - sijoitusluokat

• Sijoituksen jaetaan vakavaraisuusrajan laskentaa varten

riskillisyyden mukaan:

I rahamarkkinavälineet

II joukkovelkakirjalainat ja velkasitoumukset

III kiinteistöt

IV osakkeet

V muut sijoitukset

• Jokainen pääluokka jakautuu alaryhmiin, yhteensä 20.

• Kullekin ryhmälle on määritelty tuotto-odotus, hajonta ja ryhmien

välinen korrelaatio.

11

Valvonnan seuraamukset

12

Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, 4xVVR

Vakavaraisuusraja, VVR

Vähimmäispääomavaatimus, 1/3xVVR

Vakavaraisuuspääoma, VPO

Tasoitusmäärä, sis. VPO:aan

VPO ilman tasoitusmäärää

Vastuuvelka/Eläkevastuu

• Ei rajoitteita • Enimmäis-

määrän

ylittävää

osaa

purettava

asiakas-

hyvityksiin

• Asiakas-

hyvityksiä ei

saa jakaa

• taloudellisen

aseman

tervehdyttämis-

suunnitelma

Fivalle

• asiakas-

hyvityksiä ei

saa jakaa

• taloudellisen

aseman

tervehdyttämis-

suunnitelma

Fivalle

• asiakas-

hyvityksiä ei

saa jakaa

• lyhyen aika-

välin rahoitus-

suunnitelma

Fivalle

Valvonnan seuraamukset

• Jos työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma ylittää

vakavaraisuusrajan tai eläkesäätiön tai –kassan

vakavaraisuuspääoma ylittää vakavaraisuusrajan 1,4-kertaisesti,

eläkevakuuttajan toimintaan ei kohdistu ylimääräisiä rajoituksia.

• Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa

vakavaraisuusrajan, on työeläkevakuuttajan toimitettava

Finanssivalvonnalle tervehdyttämissuunnitelma taloudellisesta

asemastaan.

• Jos työeläkevakuuttajan vakavaraisuuspääoma alittaa

vähimmäispääomavaatimuksen – kolmasosa vakavaraisuusrajasta –

on työeläkevakuuttajan toimitettava Finanssivalvonnalle lyhyen

aikavälin rahoitussuunnitelma.

13

Vakavaraisuusaste ja -asema

• Vakavaraisuusrajan lisäksi vakavaraisuutta voidaan kuvata

vakavaraisuusasteella tai vakavaraisuusasemalla.

• Vakavaraisuusaste on vakavaraisuuspääoma jaettuna

vakavaraisuuslaskennassa käytetyllä vastuuvelalla.

• Vakavaraisuusasema on vakavaraisuuspääoma suhteessa

vakavaraisuusrajaan.

14

1,9

21,1

16,1

19,9

23,0

29,1

31,329,9

15,3

23,3

28,8

21,8

25,5

28,029,8

28,2

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

2,4 2,0 2,2 2,3 2,3 2,52,2 1,9 2,5 2,5 2,6 2,4 2,1 2,1

Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan

Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui

määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun.

* Ennen vuotta 2013 toimintapääoma

1,9

14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva

Eläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuspääoma*prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2001-2015

21,5

24,5

26,9

34,535,6

34,2

24,9

36,6

41,3

31,0

38,837,0

39,137,3

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010* 2011* 2012* 2013 2014 2015

2,2 2,6 2,8 3,3 3,3 2,7 3,7 3,9 3,6 3,2 3,3 2,8

Kerroin = vakavaraisuusasema = vakavaraisuuspääoma* suhteessa vakavaraisuusrajaan

Vakavaraisuutta kasvatettiin siirrolla rahastoimattomien eläkkeiden maksuvalmiuspuskurista vuonna 2008. Muutos perustui

määräaikaiseen lakiin, joka säädettiin kv. rahoitusmarkkinahäiriön vaikutusten vähentämiseksi. Siirto oli voimassa vuoden 2012 loppuun.

* Ennen vuotta 2013 toimintapääoma

2,7 2,6

14.3.2016 Lähde: TELA/Fiva

Eläkesäätiöiden ja -kassojen vakavaraisuuspääoma*prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) vuosina 2002-2015

Vakavaraisuusuudistus 2017 – miksi?

• Osaa työeläkevakuuttajan riskeistä ei ole huomioitu nykyisessä

vakavaraisuuskehikossa

• Nykyinen vakavaraisuuskehikko on toimiva silloin, jos

eläkevakuuttajan sijoitukset ovat yksinkertaisia

• Sijoitusinstrumentit ovat vuosien mittaan monimutkaistuneet ja

sijoitusten luokittelu nykyisiin sijoitusluokkiin on vaikeutunut

• Nykyisen kehikon mukaan sijoitukset voidaan luokitella todellisen

riskin mukaan. Tältä osin eläkevakuuttajien käytännöt voivat olla

erilaisia ja sama sijoitus voi päätyä eri luokkiin eri

eläkevakuuttajalla.

17.5.201617

Uudistuksen lähtökohdat

• Nyt valmistuvan uudistuksen ns. III vaihe on osa v. 2009 alkanutta vakavaraisuusuudistusta

– I vaihe: akuutit nykykehikkoon tehdyt muutokset, voimaan 31.3.2011

– II vaihe: määräaikaislain loppuessa tasoitusmäärän ja toimintapääoman yhdistäminen vakavaraisuuspääomaksi, voimaan 1.1.2013

– III vaihe: uusi vakavaraisuussääntely, voimaan 1.1.2017

• Tavoitteita:

– Uusi kehikko huomioisi kaikki olennaiset riskit

– Uusi kehikko olisi käytännöllinen ja riittävän yksinkertainen

– Uusien sijoitusinstrumenttien käsittely kehikossa olisi helppoa

– Uutta kehikkoa sovellettaisiin yhdenmukaisesti

– Uusi kehikko ei estäisi tuottavaa sijoittamista

– Katesäännöksistä voitaisiin luopua

18

Vakavaraisuusuudistuksen keskeinen sisältö

• Uusi vakavaraisuusmalli määrittää vakavaraisuusrajan

= tarvittavan vakavaraisuuspääoman määrän sijoitus- ja vakuutusriskejä varten

• Pääsääntönä jatkossakin: mitä riskipitoisempia sijoituksia, sitä korkeampi vakavaraisuusraja

• Uuden mallin keskeisin ero nykyiseen:

– Nykyisin sijoitukset luokitellaan 5 pääluokkaan ja yhteensä 20 alaluokkaan todellisen riskin mukaan (luokittelumalli)

– Uudessa mallissa ideana on etsiä kustakin sijoituksesta ne riskit, joille sijoitus altistuu (riskifaktorimalli)

• Turvaavuustasoa muutetaan hieman

• Katesäännöksistä luovutaan

19

Riskiluokat uudessa mallissa

• Riskiluokat 1-5: osakeriski

• Riskiluokka 6: korkoriski

• Riskiluokat 7-10: luottomarginaaliriski

• Riskiluokat 11-12: kiinteistöriski

• Riskiluokka 13: valuuttariski

• Riskiluokka 14: hyödykeriski

• Riskiluokka 15: tuottovaaderiski

• Riskiluokka 16: vakuutusriski

• Riskiluokka 17: jäännösriski

• Riskiluokka 18: muut riskit

• Lisäksi mallissa huomioidaan keskittymäriski ja vastapuoliriski

• Hedge-rahastot käsitellään riskiluokissa tai sijoitustyylin mukaan riskiluokissa

• Johdannaissijoitukset käsitellään riskiluokissa

20

Vakavaraisuusrajan laskenta

• Jokaiseen sijoitukseen kohdistetaan kaikki riskit, joille sijoitus

altistuu

• Jokaiselle riskiluokalle lasketaan riskiarvo, joka kuvaa

vakavaraisuuspääoman tarvetta tälle riskille

• Riskiarvot yhdistetään hajautushyöty huomioiden

=> vakavaraisuuspääomavaade eli vakavaraisuusraja

• Laskennassa tarvittavat parametrit (tappio-olettama, tuoton

odotusarvo, korrelaatiokertoimet, ym.) annetaan valtioneuvoston

asetuksella kuten nykyisinkin

• STM:n asetukset sijoitustyyleistä ja luottoluokista (uusia)

21

Uudistuksen vaikutukset

• Vakavaraisuusraja kuvaa edelleen vakavaraisuuspääoman tarvetta

• Vakavaraisuusraja lasketaan koko sijoitusomaisuudesta (nykyisin

vastuuvelasta)

• Laskentatavan muutos nostaa vakavaraisuusrajaa keskimäärin noin

13 %

– Kyse laskentatavan muutoksesta, ei kiristyneestä sääntelystä

– Eläkevakuuttajien välillä suurta vaihtelua

• Muusta kuin laskentatavan muutoksesta johtuen

vakavaraisuusrajan ei arvioida muuttuvan keskimäärin

merkittävästi

22

Hallituksen vastuu

• Hallituksen vahvistettava ja liitettävä sijoitussuunnitelmaansa:

– Välillisten sijoitusten riskien huomioon ottamisen perusteet (uusi)

– Johdannaissopimusten käyttämistä koskevat perusteet (vastaa nykylakia)

– Riskiluokan ”Muut riskit” käyttämistä koskevat perusteet (uusi)

– Korko- ja luottomarginaaliriskille altistuneiden sijoitusten duraation laskemista koskevat perusteet (uusi)

• Hallituksen seurattava perusteiden ajantasaisuutta ja soveltamista (uusi)

• Hallituksen seurattava johdannaissopimuksiin liittyvien perusteiden soveltamisesta eläkelaitokselle aiheutuvaa riskiä ja hyväksyttävä vuosittain selvitys Fivalle soveltamisen kokonaisvaikutuksesta eläkelaitoksen vakavaraisuusrajaan (vastaa nykylakia)

23

Vastuuvelan ja eläkevastuun osat

Eläkevarat = eläkevastuu + vakavaraisuuspääoma

25

(Vakuutustekninen) vastuuvelka

= Vakuutusmaksuvastuu + korvausvastuu

Vakuutusmaksuvastuu =

vastaisten vanhuuseläkkeiden ja vastaisten työkyvyttömyyseläkkeiden vakuutusmaksuvastuu

Osittamaton lisävakuutusvastuu +

Ositettu lisävakuutusvastuu +

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu

Korvausvastuu =

alkaneiden vanhuuseläkkeiden ja alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden korvausvastuu +

tasausvastuu +

tasoitusmäärä

26

Vakuutusmaksuvastuussa

• Osittamaton lisävakuutusvastuu

– Tällä tasoitetaan sijoitusten arvoissa tapahtuvia heilahteluja

– Voidaan tietyin ehdoin siirtää varoja osittamattomasta ositettuun ja

edelleen asiakashyvityksiin

• Ositettu lisävakuutusvastuu

– Muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta ja hoitokustannustuloksesta

– Tästä maksetaan asiakashyvitykset

27

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, OLV

• Tämän avulla työeläkejärjestelmä kantaa osan osakeheilahteluista aiheutuvasta riskistä yhteisesti.

• Tämän puskurin määrä saadaan eläkelaitosten osakesijoitusten keskimääräisestä tuotosta.

• Eläkelaitosten toteutuneiden osaketuottojen perusteella tätä vastuuvelan osaa joko kasvatetaan tai pienennetään.

• Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun vaikutuksesta vastuuvelka joustaa eläkelaitosten keskimääräisen osaketuoton mukaan vastuuvelkaa kasvattavasti tai pienentävästi.

• Osakekurssien laskiessa osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu pienenee ja vähentää vastuuvelkaa ja osakekurssien noustessa tapahtuu päinvastainen eli osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu ja vastuuvelka kasvavat.

24.5.201628

OLV

• Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voi vähentää vastuuvelan määrää enintään 10 prosenttia ja lisätä sitä enintään 5 prosenttia.

• Eläkelaitokset tasaavat vuosittain osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun siten, että se on kullakin eläkelaitoksella suhteessa vastuuvelkaan samansuuruinen.

• Vastuuvelan tai eläkevastuun osaketuottosidonnaisuutta ehdotetaan nostettavaksi siten, että viidesosa eläkelaitosten vastuuvelan tai eläkevastuun muutoksesta perustuisi eläkelaitosten kehittyneissä valtioissa noteerattujen osakesijoitusten keskituottoon.

• Viidesosan tasoon siirryttäisiin asteittain vuoteen 2018 mennessä. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun alarajaa ja ylärajaa muutettaisiin siten, että osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu voisi vähentää eläkelaitoksen eläkevastuun tai vastuuvelan määrää enintään 20 prosenttia ja lisätä sitä enintään yhden prosentin.

29

Tasausvastuu

• Tasausvastuu on yhteisesti kustannettavien eli tasauseläkeosien,

kuten perhe- ja osa-aikaeläkkeiden sekä indeksikorotusten,

puskurirahasto.

• Tasausvastuuseen sisältyy ns. EMU-puskuri, jonka avulla

työeläkejärjestelmä varautuu talouden häiriöihin ja

suhdannemuutoksiin.

30

Tasoitusmäärä

• TyEL-vakutuusmaksuun sisältyviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja

maksutappio-osia ei voida etukäteen määrittää siten, että ne

vastaisivat toteutuvaa eläkemenoa.

• Tasoitusmäärällä varaudutaan näihin työeläkevakuutusyhtiön

vakuutusliikkeen tuloksen heilahteluihin

vakuutusliikkeen tulos :

vakuutusmaksujen riittävyys vastaavalta ajanjaksolta

aiheutuviin menoihin

24.5.201631

Kiitos.

Seija Lehtonen

Seija.Lehtonen@tela.fi

Twitter: @seija_lehtonen