Osa3 Ravinnehuollon perusteet muokattu - proagria.fi · kana 0,05 - - 0,05 23. ProAgria Keskusten...

Luomutilanravinnehuolto

LUTUNELuomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kuva: Kaija Hinkkanen

2

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti3

1. Vältä puhtaita palkokasvikasvustoja, suosi seoksia2. Syväjuurisia viljelykasveja kiertoon3. Nurmen kyntö myöhään syksyllä tai keväällä4. Talviaikainen kasvipeite5. Rikkakasvien hallinta ensisijaisesti viljelykierron

avulla6. Vähennä muokkausta7. Lannan / kompostin huolellinen käsittely8. Paranna maan veden ja ravinteiden pidätyskykyä.

Ravinteiden hyväksikäyttö


Ravinnehuollon suunnittelu Luomutilalla tuotetut ravinteet

Viljelykierto ja viherlannoitus Lanta

Mikäli ravinteet eivät riitä, täydennyslannoitusta Lannan vastaanottoa Luomussa sallitut täydennyslannoitteet

Kirjaus lannoitussuunnitelmaan (luomusuunnitelma)

Muista varmistaa, että lannan laajaperäisyysvaatimus täyttyy

Luovuttavalla tilalla hallinnassa peltoa niin että eläinmäärä alle 2 ey/ha


Lannoitus• Ravinnehuollon perusta: viljelykierto ja eloperäisen

aineksen lisääminen maahan• Luomutuotantoyksikön ulkopuolelta tuotu turve

sallittu vain puutarhataloudessa• Lannan mukana N (kok) enintään 170 kg/ha

(= nitraattidirektiivi) • Sallitut täydennyslannoitteet:

- perusteena esim. Viljavuusanalyysi• Teollismaisesta eläintuotannosta peräisin olevan

lannan käyttö kielletty (yli 2 ey/ha)

5


Biologinen typensidonta

Palkokasvienjuurinystyräbakteerit

- Lajispesifisiä (ymppäys) - kasvi luovuttaa energiaa,

bakteerit sitomaansa typpeä



Kasvien typensidontakyky

Sinimailanen 130-250Apilapitoinen nurmi 30-190Apila aluskasvina viljassa 20-60Laidun 40-1501-v. Viherrehu, virna 100-180Härkäpapu 90-150Herne 60-130(Jukka Rajala 2006)


Biologisen typensidonnan tehoon vaikuttavat:

Peltomaan pH - optimi pH 6–7 - typensidonta tehotonta, jos pH < 5,5

Maan rakenne- hapen puute rajoittaa

Liukoisen typen määrä- väkilannoitteet ja raaka lanta rajoittaa

typensidontaa

Viljelykasvin hyvä kasvu, niitot, ymppäys


Esikasvivaikutus= sadosta maahan jäävien juurten ja sängen

jälkivaikutus

Esikasvivaikutuksen suuruus riippuu:- maahan jäävän eloperäisen aineen

määrästä- kasvimassan typpipitoisuudesta- kasvimassan hajoamisnopeudesta

Lasketaan vaikuttavan 2 vuoden päähän.


Typensidonnan varmistaminen –siementen ymppäys

= siementen pintaan tartutetaan tehokkaita typpibakteereita

- jos ko. palkokasvilajia ei ole viljelty lohkolla aikaisemmin (esim. sinimailanen, virnat)

- jos pH < 5,5.

Ymppäyksen suorittaminen:Voidaan sekoittaa siemeneen betonimyllyssä, saavissa,nestepeittauslaitteissa tai kylvökoneen siemenlaatikossa- Ymppi sisältää bakteeriturpeen ja tartunta-aineen.- Kylvö mahdollisimman pian ymppäyksestä; anna

siemenen kuitenkin kuivahtaa 10–30 min.- Ymppi on elävää: säilytä 2–20 asteen lämmössä ja

pakkaus avattuna korkeintaan 2 vk viileässä.


Esimerkki fosforin ja kaliumin varastoistaja rapautumisesta eri maalajeilla

11

FOSFORIhieta savi turve

Ruokamulta0–25 cm

Jankko25–100 cm

Rapautuminenkg/v

KALIUMhieta savi turve

Ruokamulta0–25 cm

Jankko25–100 cm

Rapautuminenkg/v

1,5 t/ha

2–3 t/ha

5–20 kg

1,5 t/ha

2–3 t/ha

5–20 kg

0,1–0,5 t/ha

0,3–1,5 t/ha

5–15 kg

60 t/ha

180 t/ha

10–50kg

0,1–0,5 t/ha

0,3–1,5 t/ha

10–50 kg

60 t/ha

180 t/ha

50–150 kg

Jukka Rajala 2006


Fosfori lannoituksessaEpäedullisen maaperän ja ilmaston vuoksi fosforiatarvitaan lähes kaksi kertaa sadossa poistuva määrä= suuret kustannukset!= haitat vesistöissä!

Miten hyödyntää maan omia fosforivaroja?- pellon ruokamulta sisältää P n. 3000 kg/ha,

josta viljasato tarvitsee n. 12 kg/haKALKITUS!

- Happamuus on yleisempi ongelma kuin ravinteiden puute


Kaliumin lähteet luomutilalla

Maaperän kaliumvarastot- savi- ja hiesumailla runsaasti

Viherlannoituksen ja esikasvin kaliumKarjanlanta (virtsa) Biotiitti

Peruna- ja nurmirehusadoissa poistuurunsaasti kaliumiaKevyillä kivennäismailla ja turvemaillatarvitaan täydennystä


pH:n nosto tarvittaessa• Perus-/ylläpitokalkitus

– Halvin P-lannoitus• Biotiittia, jos myös kaliumin puutetta

– Esim. säilörehun mukana poistuu runsaasti• Tuhka&Luomu: kalkitusvaikutuksen lisäksi sisältää

myös hivenaineita– Raaka-aineena voi olla vain puhdas puu– Huom. Cd-pitoisuus: max 6 g/ha/4 v.

• Ylläpitokalkitukseen ei yleensä ole luomuviljelyssä tarvetta, pH ei laske kun ei käytetä happamoittavia väkilannoitteita


Hivenlannoitus• Todetun tarpeen mukaan (viljavuustutkimus,

kasvusto-oireet) • Sallittuja vain typettömät tuotteet (B, Mg,..)

– Aina syytä tarkistaa!

Kirjaaminen: luomusuunnitelma, lohkokirjanpito, tuotevirtakirjanpito


Apilan hyödyt kasvustossa• Typensidonta, hyvä esikasviarvo• Parantaa maan rakennetta ja

vesitaloutta• Nostaa varastoravinteita syvemmältä

ruokamultakerrokseen• Kilpailee rikkakasvien kanssa• Hyvä välikasvi esim. jatkuvassa viljan

viljelyssä (pienentää tauti- ja tuholaispainetta)

• Tasaa työhuippuja



Maaperä ja pellon kuntoMaan happamuus• Puna-apilan pH-vaatimus

6 – 7• Alle 5,5 pH:ssa typensidonta

heikkenee

Jankko• Jos jankko on tiivistä niin puna-apilan

paalujuuren kasvu estyy, jolloin jankon vesi- ja ravinnevarat jäävät hyödyntämättä

• Kun maan rakenne on kunnossa, puna-apilan juuristo ulottuu jopa 1,5 m syvyyteen


17


Maaperä ja pellon kuntoMaan vesitalous• Apila sietää huonosti korkeaa

pohjavettä• Pellon pinnan muotoilu ja ojitus

pitää olla kunnossa, jotta apila viihtyy

Maan rakenne• Puna-apila parantaa maan

rakennetta• Hyvärakenteinen maa kantaa

raskaankin korjuukaluston ja vältetään tallaus-vauriot


18


Nurmen palkokasvipitoisuuden ja typensidonnan määrä eri satotasoilla

19

300

200

100

020 40 60 80 100

9

87654

Sidotun typen määräkg/ha

ka-satot/ha

Palkokasvipitoisuus prosentteina A. Granstedt, 1990.


Lannan käyttöluomutuotannossa

Kuva: Sari Hiltunen

20


Lannan merkitys• Ravinnelähde• Maan rakenteen ja ravinteiden saatavuuden

parantaminen• Pieneliötoiminnan vilkastuttaminen• Lannasta muodostuva humus kuohkeuttaa maata

• Mururakenne paranee• Vesitalous paranee• Maan ilmavuus paranee

21


Lannan ravinteet• Suurin osa rehun sisältämistä pääravinteista jää

lantaan (n. 2/3)• Typestä noin kolmannes liukenee heti, loppu jää

seuraavien kasvien hyödyksi, mutta on myös vaarassa huuhtoutua paras hyöty kun lanta mullataan maahan + pitkän kasvuajan kasvi

• Lannan muut ravinteet vaikuttavat typpeä nopeammin, kali tulee heti käyttöön

22


Eläinten lantamääriä (nitraattidirektiivin mukaiset lannan varastointitilavuudet, m3/eläinpaikka)

Eläinlaji kuivalanta virtsa Lietelanta Virtsa imeytettynä kuivikkeeseen + lanta

lypsylehmä 12 8 24 24

Emolehmä, hieho,lihanauta

9 4 15 15

Emakko porsaineen

3 3,5 7 8,3

hevonen - - - 12

Lammas, uuhi karitsoineen

1,5 - - 1,5

kana 0,05 - - 0,05

23


Lannan taulukkoarvojaLantalaji N liuk.

kg/m³P (Fosfori )kg/m³

fosforistakasveille käyttökelpoista kg/m³

Kaliumkg/m³

Naudan kuivalanta

1,2 1,2 1,02 3,2

Sian kuivalanta

1,5 2,5 2,12 2,8

Kanan kuivalanta

4,5 4,4 3,74 4,5

hevonen 0,4 0,5 0,42 2,0

Naudan lietelanta

1,8 0,5 0,42 2,9

Sian lietelanta

2,7 0,8 0,68 1,9

Naudan virtsa

1,8 0,1 0,08 4,5

Lähde: Maatalouskalenteri 2013

24


Lannan typen (liukoinen) teho

Levitys kuivikelanta Liete Virtsa

Pintaan, syksy 50 30 10

Mullaten syksyllä 70 50 40

Pintaan, kevät 90 80 60

Mullaten keväällä 100 100 100

Lähde: Kemppainen 1992 / Viljavuuspalvelu 2000

25


Ravinnehävikkien estäminen• Navetassa ja varastossa

typpeä haihtuu ammoniakkina• Virtsan N: 40-50%• Kuivikelanta: 20-25%• Liete: 5-10%

• Muut ravinteet säilyvät paremmin

• Syksyllä lohko jolle lantaa on levitetty jätetään muokkaamatta

26


Kuinka paras hyöty lannasta?• Huolellinen varastointi• Tiedätkö mitä levität?• Analyysi, kuivikkeet,

– C:N-suhde (optimi 25-35:1), vaihteleekuivikkeen ja lannan sisältämän typen mukaan

• Mille kierron kasville, milloin, millä kalustolla?

27


Huomioitavia asioita• Luomusäännöt

• Ympäristötukiehdot

- Karjanlannan poikkeussäännöt

• Nitraattidirektiivi

• Käytäntö: lantalaji, kuivike, hukkakaurariski, käyttömäärät jne.

28


Täydennyslannoitus• Jos palkokasveja, luomulantaa tai

luomukompostia ei ole lainkaan hyödynnetty riittävän ravinnemäärän saavuttamiseksi, ei täydennyslannoitusta voida käyttää

• Sallitut täydennyslannoitteet on aina syytä tarkistaa EVIRAn luomuohjeista

• www.evira.fi/luomu, osoitteesta löytyy uusitut luonnonmukaisen tuotannon ehdot sekä erilaisia mallipohjia mm. lannan vastaanottoon

Muista päivittää tarvittaessa luomusuunnitelma

29


Täydennysravinteista• Lannan käyttö ja saatavuus vaihtelevat paljon

alueittain• Lihaluujauhopohjaisten lannoitteiden hinnat

nousseet – käytön kannattavuus punnittava – sadon

arvon lisäksi tiheä kasvusto varjostaa rikkaruohoja

• Alueittain käytössä eri vaihtoehtoja, mm. erilaiset maanparannusaineet

• Humuspehtoori Oy:n tuotteet: osa luomuhyväksyttyjä

30


Luomusäännöt / lanta• Viljelykierto – oma luomulanta –

täydennyslannoitus• Täydennyslannoitus = luomutilan ulkopuolelta

tuleva lanta• Teollismaisesta eläintuotannosta peräisin

olevan lannan käyttö kielletty (yli 2 ey/ha)• Ei kuitenkaan teollista jos toimitetaan

keskitettyyn lannankäsittelylaitokseen• Tai lanta levitetään useamman tilan pelloille

niin että 2 ey/ha ei ylity

31


Lannan käsittelyvaatimukset• Tavanomainen virtsa ja lietelanta on ilmastettava

tai laimennettava- Laimennus: sadevedet tai navetan

pesuvedet lietesäiliöön OK.• Turkiseläinlanta on aina kompostoitava• Muidenkin eläinten kuivalanta suositellaan

kompostoitavaksi

32


Luomulanta• Jos tilalla on luomueläimiä enemmän kuin

2 ey/ha, ylimenevältä osalta lanta voidaan luovuttaa vain toiseen luomuyksikköön

• Luomueläimistä peräisin olevalle lannalle, lietteelle ja virtsalle ei ole luomuohjeista tulevia käsittelyvaatimuksia (käytössä ja varastoinnissa noudatettava ymp.tuen ja täydentävien ehtojen ohjeita)

33


Patteroinnista tehdään aina ilmoitus(kunnan ympäristösihteeri)

34


Lannan käyttöNitraattidirektiivi: Levitettävän lannan typpimäärä ei saa ylittää 170 kg N/ha/v.• Jos lohkon P-lannoitteena käytetään vain

karjanlantaa, myös kasvitilalla on mahdollisuus käyttää karjanlannan poikkeussääntöä (ymp.tuen sitoumus 18.5.2007 s. 11).

• Mahdollisuus lannan vastaanottosopimukseen?• Yksityiskohtaiset ohjeet varmistettava

(nitr.direktiivi ym. ohjeet uudistuvat)

35

Osa3 Ravinnehuollon perusteet muokattu - proagria.fi · kana 0,05 - - 0,05 23. ProAgria Keskusten...

Documents

Transcript of Osa3 Ravinnehuollon perusteet muokattu - proagria.fi · kana 0,05 - - 0,05 23. ProAgria Keskusten...