Näin on vuosi vaihtunut ja kuten oikeastikin, on myös virtuaalihevosharrastuksen parissa

tehty päätöksiä tulevaa vuotta ajatellen. Tavoitteiden asettaminen voi myös lisätä intoa

harrastusta kohtaan, varsinkin tavoitteet jotka tuovat harrastukseen jotain uutta aiempaan

verrattuna.

Tässä numerossa onkin artikkeli virtuaalihevosharrastajien saavutuksista ja tavoitteista,

mitä sinä toivot tulevalta vuodelta?

Vuosi lähtee käyntiin myös uuden sarjan avauksella: Tutustumme tästä numerosta

eteenpäin menestyneisiin virtuaalihevosiin. Sarjan avaa hurja Monster, joten varaudu!

Aloitetaan vuosi muuten rauhallisesti hieman lyhyemmällä numerolla ja ihan ensiksi

julkistetaan jouluarvonnan voittajat. Lisäksi tutustutaan suloisiin miniatyyrihevosiin, tällä

kertaa valitettavasti ilman haastattelua.

Onnekasta vuoden aloitusta vuoden ensimmäisen numeron parissa toivottaa,

Jazzumi / Päätoimittaja

virtuaalitoimitus@gmail.com

Kansi © Andy Armstrong CC BY-SA Taustat © Jazzumi, lehden tekoon käytetty ohjelma

Microsoft Word, julkaisu Issuu.com

Viimein jännitys päättyy ja joulukuun 2013 numeron arvonnan voittajat ovat selvillä! Haluan vielä

kiittää kaikkia osallistuneita joulutervehdyksistä, joita oli hauska lukea toimituksenkin puolesta.

Arvontaan osallistui kokonaisuudessaan alle kymmenen eri ihmistä ja jotkut palkinnot jäivät vaille

ottajaansa, kun taas joillekin palkinnoille tuli yksi tavoittelija ja useimmille kuitenkin enemmän.

Voittajiin otetaan yhteyttä numeron ilmestymisestä eteenpäin ensikuun alun aikana ja saatetaan

palkintojentarjoajat ja voittajat yhteen.

Onnea voittajille!

01 Ariela - Estevalmennus: merikissa 02 Ariela - Päiväkirjamerkintä: Miltsu 03 Ariela - Päiväkirjamerkintä: Ibbe 04 Freetu - 2 valinnaista valmennusta: Pöpi 05 Freetu - 2 valinnaista valmennusta: honeythief 06 Huusari - Valmennus (este tai koulu): Pöpi 07 Huusari - Valmennus (este tai koulu): merikissa 08 Viona, Susikallio - 1 valinnainen valmennus: Freetu 09 Ziki - Eestinhevostuonti, sis. luonteenpätkä, 2-3 polvinen sukutaulu ja valmennus tuonnin kanssa uudelle omistajalle (jos eestinhevosta ei halua, voi valita vain valmennuksen omalle hevoselleen): Suvi 10 Pöpi - Suomenhevostuonti, 2-polvinen sukutaulu ja lyhyt luonne: Miltsu 11 Kalinka - 2 tuontia, 2-polvinen sukutaulu ja lyhyt luonne: Miltsu 12 Juco - Hevospiirros (voittajan toiveiden mukaan): Ei osallistujia 13 Tilli - Vapaavalintainen estekuvapaketti, yhden hevosen 1-3 kuvaa: Ibbe 14 Tilli - Vapaavalintainen estekuvapaketti, yhden hevosen 1-3 kuvaa: Soarin 15 Tilli - Vapaavalintainen raviponipaketti, yhden ponin 1-3 kuvaa: Miltsu 16 Tilli - Vapaavalintainen raviponipaketti, yhden ponin 1-3 kuvaa: Ei osallistujia 17 Tilli - Vapaavalintainen raviponipaketti, yhden ponin 1-3 kuvaa: Ei osallistujia 18 Tilli - Vapaavalintainen shettisrakennekuvapaketti, yhden ponin rakenne- ja mahd. pääkuva *: merikissa 19 Tilli - Vapaavalintainen Vermokuvapaketti, yhden ponin rakenne- ja mahd. pääkuva *: Pöpi 20 Virtuaalihevosten maailma - Rajaamaton määrä mainostilaa vuodeksi joka numeroon: Miltsu 21 Virtuaalihevosten maailma – Haastattelu: Ei osallistujia 22 Virtuaalihevosten maailma - Oma palsta vuodeksi haluamastaan aiheesta: Oona * = kuvapaketista riippuen, palkintokuva ei välttämättä ole galleriassa esillä oleva, mutta vastaavanlainen.

Miniatyyrihevoset ovat pienikokoisia hevosia eli muistuttavat enemmänkin hevosta

pienoiskoossa kuin ponia, kuten minishetlanninponi ja amerikanshetlanninponi, jotka myöskin

joskus luetaan "minihevosten klaaniin", kun pienikokoisia ovat. Tässä esittelyssä käsittelemme

amerikkalaista ja eurooppalaista miniatyyrihevosta.

Ulkonäöltään miniatyyrihevoset ovat usein hyvin hevosmaisia ja kooltaan yleensä alle 86-97cm.

Väriskaala on hyvin laaja ja oikeastaan kaikkia värejä esiintyy.

Ominaisuuksiltaan miniatyyrihevoset sopivat näyttelyihin, agilityyn ja valjakkoajoon, mutta

rakenteensa ja kokonsa puolesta näillä ei tulisi ratsastaa. Joskus kuitenkin pienimpiä lapsia on

nähty kuvissa istuskelemassa miniatyyrienkin selässä.

Amerikkalaisen ja eurooppalaisen miniatyyrihevosen eroja ovat oikeastaan vain niiden alkuperä

sekä mahdolliset ulkonäköeroavaisuudet. Amerikkalaiset ovat niitä hevosmaisimpia, ja

eurooppalaiset muistuttavat toisinaan enemmän ponia.

Amerikkalaisen ja eurooppalaisen miniatyyrin risteymästä tulee eurooppalainen.

Virtuaalimaailmassa on varmasti alusta asti ollut miniatyyrihevosia vähintään satunnaisilla

harrastajilla, kun rotu kuitenkin on ihmisiä kiehtonut kokonsa ja erikoisuutensa puolesta.

Kasvattajiinkin voi törmätä välillä ja harvakseltaan näitä on noussut tietoisuuteen

viimevuosinakin. Rodun pitää harvinaisena varmasti sen ominaisuudet, jotka eivät edistä

menestymistä ratsastuslajeissa ja usein rotua onkin tavattu enimmäkseen näyttely- ja

jalostuspainotteisissa kodeissa. Myös valjakkoon ja agilityyn sopivia yksilöitä on tullut vastaan.

Miniatyyrihevoset sopivat hyvin varsinkin väreistä, näyttelyistä ja maastakäsittelylajeista

kiinnostuneille. Valjakkoajokin sujuu, joten kyllä näiden kanssa kisakentillekin pääsee, jos vain

mielenkiintoa riittää! Esiintyminenkään ei ole ongelma, miniatyyrit oppivat temppujakin ja

monipuolisen liikunnan nimessä temppukoulutus on

vain hyväksi jos yksilöstä on siihen.

Lähteet:

Wikipedia en & fi

Hevosmaailma

Kuvat: Bob Langrish

Kirjoittanut: Jazzumi

"Harvinaisissa roduissa olisi ainesta kunnianhimoiselle ja pitkäjänteiselle harrastajalle kehittää oma

menestynyt ja tunnettu kantansa, kun massaan olisi vaikeampi hukkua. Tartu haasteeseen ja valitse

rotusi!"

Mikä rotu kaipaisi sinusta lisää

näkyvyyttä? Haluatko esitellä juuri sinun

rotusi? Kerro toiveesi tai auta meitä

kertomaan sinulle tärkeästä rodusta, ota

yhteyttä: virtuaalitoimitus@gmail.com.

Kasvattajia

Rainmaker Miniatures

Ricochet Ranch

Chinet Ranch

Mystic Sharifa

Miian Virtuaalihevoset

Wild Horse Ranch

Yksilöitä

Made-Up Rulz

Wishful Fantasies

Toteutimme kyselyn harrastajien

saavutuksista 2013 ja tavoitteista 2014

tammikuun loppupuolella hevostalli.netin

virtuaalitalli-puolella. Vastauksia tuli

mukavasti ja näiden pohjalta oli hyvä

analysoida suuntaa-antavasti millaisia

saavutuksia ja tavoitteita ihmisillä on

virtuaalihevosharrastuksessa käsillä.

Oli hienoa päästä lukemaan

kanssaharrastajien kohokohdista ja

tulevaisuuden suunnitelmista, kiitos kaikille

vastanneille! Onnittelut vielä kaikille ja

jatkakaa teille tärkeiden asioiden parissa,

onnea tulevaisuuden tavoitteiden

saavuttamiseen!

Saavutukset 2013

Monissa vastauksissa ilmeni, että vuoden

2013 aikana oltiin käyty erilaisissa

tilaisuuksissa ja hevoset olivat saaneet hyviä

palkintoja tai harrastaja oli ensimmäistä

kertaa saanut hevosensa tällaiseen

tilaisuuteen. Lisäksi oman harrastuksen

aktiivisuus ja herättely tuli esiin joissain

vastauksissa, kuten myös harrastuksen

vuosipäivät.

Kasvattajille taas oman rodun ja kasvattien

tilanne oli merkittävä asia. Varsinkin

harvinaisten rotujen parissa rodun tilanteen

kehittäminen on huomattavaa yksilöiden

vähäisyyden vuoksi. Yleisempien rotujen

parissa taas uudet sukulinjat ja menestyneet

yksilöt ovat arvostuksessa.

Tavoitteet 2014

Tälle vuodelle taas toivotaan samanlaista

menestystä kuin viimevuodelle ja lisäksi

kehitystä tai harrastuksensa aktiivisuuden

kasvamista. Myös rennompi harrastustapa ja

hevosten karsiminen nousee esiin

vastauksissa.

Jotkut ovat kehittäneet itselleen uusia

projekteja joita toteuttaa vuoden aikana.

Omien kasvattien kehittäminen ja

myyminen, rodun tilanteen edistäminen tai

jopa virtuaalimaailmassa harvinaisemman

eläinlajin maailmankartalle tuominen ovat

näkyviä vastauksia.

Eikä tule unohtaa tänä vuonna tavoiteltavia

hevosten tilaisuuksia ja palkintoja,

ensimmäiset osallistumiset ja hyvät

palkinnot kiinnostavat aina.

Yhteenveto

Vastausten ja harrastuksen luonteen

perusteella voisi siis sanoa, että yleisesti

harrastajien saavutukset ja tavoitteet ovat

lähellä toisiaan. Kuitenkin yleensä kaikessa

tavoitellaan menestystä, niin myös tässä

harrastuksessa ja näkyvimpiä tapoja on

palkinnot sekä näkyvä menestys ja suosio.

Kasvatuksen osalta taas harrastuksessa on

mahdollisuus edetä haluamallaan tavalla,

haluaako luoda uusia sukulinjoja itseä

kiinnostavilla hevosilla vai kehittää

menestyneitä hevosia, jotka kelpaavat

useimmille. Ikuisuuskysymys on myös

harvinaiset rodut, joiden kasvattajat voivat

vaikuttaa niiden näkyvyyteen.

Mainittava aihe on myös aktiivisuus, joka on

oikeastaan suoraan liitoksissa irl-elämän

tilanteeseen, joten monet toivovat

parempaa mahdollisuutta paneutua

virtuaaliharrastukseen ja usein näkeekin

harrastukseen palailijoita, kun tilanne taas

sallii.

Loppulauselmana voisi sanoa, että

oikeastaan kaikki saavutukset ja tavoitteet

edistävät tätä harrastusta, eikä mikään ole

turhaa. Pääasia on tietysti, että saavutukset

ja tavoitteet ovat itselle sopivia ja inspiroivat

jatkamaan itselle tärkeiden asioiden parissa.

Siitä tässä harrastuksessa on kyse: tee sitä

mistä tykkäät, koska vain silloin voit tehdä

jotain merkittävää, kun jaksat panostaa

tekemisiisi.

Kirjoittanut: Jazzumi

Kuvat: Bob Langrish

Lue kyselyä foorumilla

Viimevuonna kehiteltiin ajatusta menestyneiden hevosten esittelysarjasta ja saimme jo kerättyä

hyvän määrän ehdokkaita tulevia esittelyitä varten. Ilokseni pääsemme aloittamaan sarjan näin

hyvin vuoden alusta!

Tarkoituksena on esitellä menestyneitä virtuaalihevosia, jotka ovat mm. keränneet erilaisia

meriittejä ja ovat menestyneitä omalla alallaan. Meille voi myös ilmoittaa omasta mielestä

menestyneen hevosen, koska emme ole tässä niin rajoittuneita vaan katsomme kaikkea

kokonaisuutena.

Omana haavena olisi saattaa erilaisia virtuaalihevosia kaikkien ihmisten tietoisuuteen. Varsinkin

alussa yritetään etsiä juuri menestyneitä siksi, että ne yleisesti kiinnostavat ihmisiä. Itse toivon

kuitenkin tulevaisuudessa myös esiteltävän vaikka jo omistajalleen tärkeitä, tarinan omaavia

hevosia, joista on kerrottavaa, joka voisi jäädä ihmisten mieleen.

Toivotaan siis sarjalle kiinnostuneita lukijoita ja kiinnostavia hevosia esiteltäväksi!

Sarjan avaa Solossa asuva uljas suomenpuoliveriori Monster! Valitsin tämän hevosen

ilmoittautuneiden joukosta ja koin sen hyväksi aloittajaksi jo maineensa puolesta. Muistan itse

törmänneeni oriin jo aikoinaan, joten voisin uskoa muidenkin tietävän tämän kaverin, mutta

tiesitkö tämän kaiken Monsterista? Valmistaudu!

fwb-o. Monster

25.04.2013 KTK-I

(18 + 21 + 21 + 21 = 81p.)

“Erittäin näyttävä, ryhdikäs, lihaksikas ja sporttinen ori.

Hieman alakaulainen, hyvä säkä, vahva runko. Hieman

taipuneet etujalat, hyvät takajalat.”

06.03.2012 VIR MVA Ch

(2x MVA-SERT, 5x irtoSERT, 5x BIS-kehässä)

15.11.2013 KERJ-I

(20,5 + 38 + 26 + 10 = 94,5p.)

“Palkittu KERJ:n laatuarvostelun historian korkeimmilla

pisteillä!”

25.09.2012 ERJ-I

(6 + 50 + 25 + 15 + 10 = 106p.)

21.11.2012 YLA2

(31 + 36 + 30 + 39 = 136p.)

“Laatuarvostelun parhaat kilpapisteet!”

Kulmakunnan ilkein, itsekeskeisin ja röyhkein kaviokas - oletko jo tavannut tämän hevosen? Se

puree, potkii, linttaa ja liiskaa. Ori on niin täynnä omaa itseään ja voittamattomuuttaan, se

varmasti myös pitää itseään kuolemattomana. Jonkinlaisena jumalana. Hyvänä päivänä se vain

heittää ratsastajan selästään ja iskee kavion uhkaavasti ratsastajan vierelle. Se pitää huolen siitä

että ihminen ymmärtää olemattoman arvonsa ja asemansa ravintoketjun pohjalla, niinhän se

meni? Suhteemme onkin varsin narsistinen - mitä enemmän Monster yrittää alistaa minua ja

pistää hanttiin kaikessa, sitä enemmän kiinnyn siihen ja rakastun entisestään. Saanko esitellä

elävän painajaiseni; Monster!

Siitä on jo vuosia kun ystäväni unni osti

itselleen tämän hevosen. Itse en päässyt

näkemään hevosta kuin vasta reilun

kuukauden kuluttua ostosta, enkä muuten

ollut päässyt unniakaan näkemään. Kun

vihdoin sain luvan tulla vierailulle Lyne

Studiin, oli minua vastassa riutuneen

näköinen ja mustelmien peittämä unni,

käsivarsi paketissa. Olin aivan kauhuissani

kun minulle selvisi että se uusi hevonen oli

tehnyt tämän kaiken! Vaadin päästä

katsomaan tuota hirviötä, ennen kun

puhuisin unnin ympäri jotta hän palauttaisi

sen sinne mistä oli tullutkin. Ori oli viety

pihan perimmäiseen hiekkatarhaan, jossa se

ravaili hermostuneesti edes takaisin ja välillä

se kauhoi ilmaa etukavioillaan. Tuon

järkälemäisen lihaskimpun silmissä paloi villi

tuli, kuin kesyttämättömällä mustang -orilla

konsanaan. Silloin ja siinä paikassa

minun päässäni naksahti, sillä

rakastuin tähän vihaa huokuvaan

nuoreen oriiseen.

Jollakin ihmeen konstilla unni ja

Monster aloittivat yhteisen

kilpauransa sinä syksynä. Ihailin

ystäväni päättäväisyyttä ja

peräänantamattomuutta, sillä

päivittäisistä vastoinkäymisistä

huolimatta, hän ei koskaan

antanut periksi. Ori on

äärimmäisen lahjakas, yksi

miljoonasta. Luulisi että sellaisen ratsun

kanssa olisi helppoa, mutta ei. Yhtenä

päivänä he suoriutuvat kilpailuissa luokkansa

voittajaksi ja toisena päivänä ori raahaa

jalustimen varassa roikkuvan tajuttoman

unnin pois kentältä. Parin kilpaura oli yhtä

vuoristorataa, mutta tuo hurja ori keräsi

nopeasti tiiviin fanijoukon kilpailuissa. Onhan

se toki ihan ymmärrettävää että tämä ori ja

sen tuoma jännitys viehätti yleisöä, se toi

nimittäin ihan uusia tuulia esteradoille.

Aika lentää kuin siivillä ja syksy muuttuu

kevääksi, kevät syksyksi ja syksy taas

kevääksi. unnin ja Monsterin yhteistyö

kilparadoilla on jo aivan toista luokkaa,

mutta kotona ori on silti täysi hirviö. Tiedän

olevani melkein yhtä hullu kuin ystäväni,

mutta keväällä yksi tammoistani varsoo taas

Monsterista. Tämä on jo kolmas

kasvattamani varsa, jonka isänä on Monster.

Tämän lisäksi

Solossa seisoo

Monsterin

ensimmäinen

jälkeläinen, joka on

unnin kasvattama.

Vielä emme tiedä

mitä tästä

pikkuriiviöstä

kuoriutuu, mutta

huolestuttavasti

siinä on jo isänsä piirteitä. Asiat etenevät

vauhdilla ja Monster saa aina vain lisää

huomiota ja ihailua osakseen, mutta mikä

siinä oikein viehättää? Sehän on kamala!

Loppukeväästä sinä vuonna kaikki pysähtyy

kuin seinään - unni on loukkaantunut! En

tavoita ystävääni, mutta nettien

keskustelupalstoilla puhutaan Monsterin ja

unnin taistelusta esteradalla ja YouTubeen

leviää video parivaljakon kaatumisesta.

Päivät ja viikot vierähtävät vakavalla

painolla, ennen kuin ystäväni taas ottaa

minuun yhteyttä. Lyhyesti ja ytimekkäästi

tämä toteaa, että on aika siirtyä muihin

hommiin. Ostatko Monsterin? Päässäni

helisee ja sydämeni hakkaa, en tiedä mitä

vastata! Pelkään oman terveyteni ja tallini

hevosten puolesta, eihän tuollaista hirviötä

voi tänne tuoda?! Joku kieroutunut voima

saa minut kuitenkin

haluamaan tuon

hevosen itselleni,

jatkamaan siitä

mihin sen kanssa

jäätiin. Viikkoa

myöhemmin

Monster muuttaa

Soloon.

Syksyn tullen olin

voimaton. Olimme

taistelleet ja taistelleet, voittaneet ja

hävinneet. Olin fyysisesti ja psyykkisesti

rikki, jaksamisen äärirajoilla. Meni viikkoja

ennen kuin hevonen liikkui askeltakaan

allani, ennen kuin se jo heitti minut

selästään. Nyt olimme kuitenkin jo päässeet

siihen pisteeseen, että pääsimme esteiden

ylitse. Siitä huolimatta asiat eivät olleet

yhtään sen paremmalla tolalla. Silkkaa

ilkeyttään ori iski hampaansa minuun jos sille

selkäni käänsi ja linttasi vasten karsinan

seinää jos en muistanut varoa. Treenasimme

joka päivä, en voinut antaa periksi nyt!

Syyskuussa osallistuimme ensimmäisiin

kisoihimme. Tulos oli yllätys kaikille, sillä

kisat sujuivat loistavasti! Tästä eteenpäin

tilanne helpotti aste asteelta, kunnes meno

alkoi sujumaan. Kotona ori oli edelleen

hirviö, mutta kilpapaikalla sen asenne oli

muuttunut. Ehkä ori oli vihdoinkin kasvanut

aikuiseksi?

Kilpapaikalla se esiintyi ylvään ylimielisesti,

huokuen voitontahtoa ja itsevarmuutta.

Radoilla mentiin eikä meinattu, nyt ei ollut

aikaa tappelemiseen, nämä kisat oli

voitettava! Ihmettelin hevosessa

tapahtunutta muutosta, mutta en voinut

kuin nauttia näistä hetkistä, kaiken pelkoni

keskellä. Oli kuin olisimme ratsastaneet

aallon harjalla, menestyksemme oli valtavaa

ja sitä sateli joka suunnalta. Seuraavana

kautena rupesimme kilpailemaan myös

kenttäratsastuksen parissa. Tämä laji

todellakin sytytti Monsterin, sillä

kenttäratsastuksesta ei vauhtia ja vaaroja

puuttunut. Jalostuspuolella Monster oli

aktiivinen, se sai toinen toistaan upeampia

tammoja visiitille. Olin kyllä avoin sen

luonteen rumuudesta,

mutta tämä ei tuntunut

tammanomistajia

haittaavan - kaikki

halusivat palan

Monsteria mukaansa.

Niin aika kului ja me

kasvoimme Monsterin

kanssa vuosien

saatossa enemmän

kiinni toisiimme. Opin

ennustamaan sen

ilkeilyt ja

viuhtahtelevat kaviot,

joskus jopa annoin

samalla mitalla

takaisin. Noina hetkinä ori katsoi minuun

kuin vertaiseensa, se tiesi etten enään

uskonut sen voittamattomuuteen. Orin

vanhetessa koimme myös yhä useammin

hetkiä, jolloin me vain olimme ja nautimme

toistemme seurasta. Ei kiukuttelua ja

huutamista, vain me kaksi ja hiljaisuus. En

kuitenkaan ole koskaan tuudittautunut

siihen harhaluuloon että ori muuttuisi, se on

mitä se on. Monster on saanut jos

jonkinlaista huomiota näiden vuosien aikana,

niin hyvässä kuin pahassakin. Sitä voisi

melkein kutsua Solon maskotiksi.

Varsinainen menestyksemme tuli kuitenkin

hieman myöhemmin, laatuarvostelujen

merkeissä.

unnilla ollessaan ori oltiin jo palkittu

Virtuaalinen Muotovalio Champion -tittelillä.

Näyttelyissä ori mellasti ja temmelsi, mutta

osasi sentään esiintyä edukseen kehässä,

edes joten kuten. Monen monta Best in

Show -titteliä haalinut ori kyllä ansaitsee

ulkomuotonsa puolesta tämän tittelin,

onneksi tässä ei arvioidakaan luonnetta sen

kummemmin. Kun

kilpauramme oli melkein

ohi, päätin vihdoinkin

viedä Monsterin

Esteratsastusjaoksen

laatuarvosteluun. Tästä

koitoksesta selvisimme I-

palkinnolla, vaikka orin

käytös oli pistää koko

palkinnon vaaraan.

Seuraavaksi

osallistuimme

Yleislaatuarvostelun

tilaisuuteen, mutta siellä

ori pisti niin ranttaliksi

ettei arvostelusta ollut

tulla mitään. Ori

palkittiin II-palkinnolla. Emme kuitenkaan

tule tyytymään tähän palkintoon, vaan

aiomme korottaa sitä heti mahdollisuuden

avautuessa meille. Tänä päivänä Monster on

kuitenkin eri hevonen kuin mitä se silloin oli,

nyt se jo ymmärtää oman

julkisuudenkuvansa päälle.

Eräänä keväänä osallistuimme

Hevoskantakirjan arvostelutilaisuuteen.

Tiesin että orini on upea rakenteeltaan,

mutta leukani olivat pudota, kun Monsterin

palkinnoksi ilmoitettiin I-palkinto! I-palkinto

Hevoskantakirjassa on erittäin harvinainen,

joten otimme palkinnon vastaan tunteellisen

hiljaisuuden vallitessa. Kyllä, jopa Monster oli

hiljainen ja ylväs, aivan kuin se olisi

ymmärtänyt että nyt oli ihan erityinen juttu

kyseessä. Esteratsastusuramme jo päätyttyä,

jatkoimme vielä pitkään kenttäratsastuksen

parissa. Monster sai vuosien varrella myös

useamman kenttäratsastukseen

painottuneen jälkeläisen. Yhtenä talvena tuli

vihdoinkin meidän aikamme osallistua

Kenttäratsastusjaoksen laatuarvosteluun.

Kaikki meni hyvin ja Monster sai erityistä

kiitosta omista ja jälkeläistensä suorituksista

kenttäradoilla. Monster palkittiin KERJ-I

palkinnolla, laatuarvostelun historian

korkeimmalla pistemäärällä!

Tänä päivänä Monster on 14 upean

puoliverisen isä. Näistä olen itse kasvattanut

vain viisi yksilöä, joten Monsterille on kyllä

ollut kysyntää ulkopuoleltakin. Sen

jälkeläisistä moni on päässyt hienoon kotiin

ja ne ovat menestyneet hienosti

kilpaurillaan. Tähän päivään mennessä sen

jälkeläiset ovat keränneet yhteensä hurjat

411 Esteratsastusjaoksen alaista sijoitusta!

Sen jälkeläiset, joista osa on vielä hyvin

nuoria, ovat jättäneet tähän mennessä 11

lapsenlasta herra Monsterille. Toivon että

kaikessa kauneudessaan tämä ori on jättänyt

jälkeensä jotakin kaunista. Nimittäin vuosia

ja vuosikymmeniä jatkuvia sukulinjoja, joissa

Monsterin veri virtaisi vahvana.

Paljon on siis saavutettu, mutta vielä meillä

on pitkä matka edessämme. Tällä hetkellä

Monster kilpailee aktiivisesti uuden

aluevaltauksensa kouluratsastuksen parissa.

Tulevaisuudessa tulemme osallistumaan

Kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluun,

mikäs muu kuin ykköspalkinto

tähtäimessämme. Toinen tavoitteemme,

ennen kuin aika tästä orista jättää, on

korottaa Yleislaatuarvostelun palkinto

kakkosesta ykköseksi. Monsterin olisi myös

määrä toimia isänä muutamalle

kouluvarsalle, jotta pääsisimme lopulliseen

tavoitteeseemme. Jos me molemmat

selviämme tästä yhteisestä matkastamme

hengissä, siirtyy Monster jonakin kauniina

päivänä, meidän molempien helpotukseksi,

eläkkeelle.

Niin paljon kuin sitä vihaankin ja olen sille

katkera monesta asiasta, en koskaan tule

omistamaan hevosta jota rakastaisin yhtä

paljon ja josta olisin yhtä ylpeä. Se on

painajaiseni, mutta se on myös päiväuneni.

Kirjoittanut: Yogi

Kuvat: Darlington Stud