Turkuposti 6/2013

Nuorisotakuu tuottaa tuloksia

sivu 7

Uusi kirjastosilta avataan käyttöön

sivu 5

Bio-, ja lääkealat nousussa Turussa

sivu 2-3

Joulun ajan tapahtumat Turussa

liite

6|2013

Surkuttelun Suomessa yksi perinteiseksikin miellet-ty teollisuudenala menestyy. Lääketeollisuuden vienti kasvoi ennätykselliseen 1,1 miljardiin euroon viime vuonna. Turussa sijaitsevan Bayerin osuus on siitä yli puolet. Bayer nousikin kaupungin suurimmaksi yhteisö-veron tuojaksi.

Bio- ja lääkealat ovat Turun vahvuus, jossa osaami-nen kattaa koko ketjun: koulutuksesta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Myös pienet bioyrityk-set ovat nyt tehneet läpimurron ja osoittaneet globaalin toimintakykynsä. Vajaan vuoden aikana jo kolme meillä kehitettyä lääkettä on saanut myyntiluvan. Saavutus olisi merkittävä paljon suuremmallekin valtiolle – kaupun-geista puhumattakaan.

Puhe riskipelistä unohti tulokset Lääkealan kehityskaaret ovat pitkiä ja vain pieni osa lää-kekandidaateista selviytyy markkinoille saakka. Julki-sessa keskustelussa on kuitenkin - julkista valtaa myöten - syyllistytty asiantuntemattomuuteen sekä unohdettu alan tuotteiden pitkäkestoinen menestys. Erinomainen esimerkki on Bayerin Turun tehtaalla valmistettava hor-monikierukka Mirena, joka yli kaksi vuosikymmentä markkinoilla oltuaan yhä kasvattaa myyntiään. Tuotetta myydään yli 120 maassa, ja sitä on käyttänyt arviolta 24 miljoonaa naista maailmassa.

Bayerin Pohjois-Euroopan pääkonttori sijaitsee Es-poossa – usein valittujen Kööpenhaminan tai Tukholman sijaan. Yhteisöverojen maksajana Bayer sijoittuu Turun ykköseksi – ja koko Suomen kakkoseksi. Vuonna 2012 se maksoi yhteisöveroa 111,8 miljoonaa euroa, josta Tur-kuun tulee mittava osuus. Veromäärä kasvoi peräti 33 %.

Bioyrityksistä Biotie Therapies ja Hormos Medical saivat - ensimmäisinä suomalaisina pk-yrityksinä - kehit-tämilleen lääkkeille myyntiluvat USA:ssa ja Biotie myös Euroopassa. Biotien alkoholismilääke Selincron sekä Hormoksen tuotteen, naisten vaihdevuosivaivoihin ke-hitetty ospemifeenin, kaupallinen potentiaali on valtava. Molemmat lääkkeet on lisensioitu kumppaneiden, Selin-cro Lundbeckin ja ospemifeeni japanilaisen Shionogin, markkinoitaviksi.

Uusia tuotteita ja tuotannon kasvuaMirenan seuraaja, edeltäjäänsä pienikokoisempi hormo-niehkäisin on kolmas turkulaislähtöinen tuote, joka hil-jattain on saanut myyntiluvan. USA:ssa tuote tunnetaan Skyla-nimellä ja sen alkuvuodesta 2013 alkanut myynti on Bayerin johdon mukaan sujunut hyvin. Euroopassa tämä synnyttämättömillekin naisille soveltuva kierukka tulee ensi vuonna myyntiin Jaydess-nimisenä.

Bayerin ehkäisyimplantti Jadelle puolestaan valittiin YK:n kehitysmaihin suuntautuvan, tänä vuonna alka-neen perhesuunnitteluhankkeen ehkäisymenetelmäksi. Yksistään se toi kasvua Turun tehtaan tuotantomääriin.

Maamme suurin lääkeyritys Orion ja yhdysvaltalai-nen Eli Lily ovat aloittaneet hormonilääketehtaan raken-tamisen Turussa, jossa Orionilla työskentelee runsaat 800 ihmistä. Lisäksi Saloon, Nokialta vapautuneisiin tiloihin, valmistuu runsaat sata henkilöä työllistävä pakkaus- ja logistiikkakeskus. Suomessa kehitetyistä 17 alkuperäis-lääkkeestä kymmenen on syntynyt Orionilla. Yritys on yhteisöveron maksajana maamme seitsemänneksi suurin 61,3 miljoonalla eurolla.

Kokeneet tiimit saaneet myös pääomiaLääkekehityksen vaatimien pääomien kerääminen vaatii ylivertaisen taidon lisäksi sinnikkyyttä. Keväällä siinä onnistui uuden yrityksen, Forendo Pharman, kokenut tiimi. Se hankki Hormos Medical Oy:ltä endometrioosin ja miesten alhaisen testosteronitason hoidon lääkekehi-tysohjelmat sekä keräsi kymmenen miljoonaa ruotsalai-selta Karolinska Developmentilta, tanskalaiselta Novo Seedsiltä sekä kotimaasta Finnveralta ja Tekesiltä.

Perustellut menestymisen odotukset kohdistuvat myös Faron Pharmaceuticalsiin, joka sai EU:n komissiolta kuu-

si miljoonaa euroa Traumakine-tutkimusohjelmansa edistämiseksi. Viimeiseen vaiheeseen, faasi III:en

etenevä tutkimus kehittää lääkettä akuut-tiin keuhkovammaan ja sen pitkittyneeseen muotoon ARDS:än (acute respiratory distress syndrome). Sellainen voi syntyä esimerkiksi keuhkoinfektiosta, infektion aiheuttamasta verenmyrkytyksestä tai auto-onnettomuuden seurauksena. Tehohoidosta huolimatta vielä-kin noin kolmannes potilaista kuolee keuhko-jen kaasunvaihtokyvyn pettäessä.

Traumakine on hyväksytty harviolääk-keeksi Euroopassa, mikä mahdollistaa no-peutetun myyntilupakäsittelyn ja antaa pitkäaikaisen yksinoikeuden myyntiluvan myöntämisen jälkeiseen kaupallistamiseen.

Biotie Therapies, Forendo Pharma ja Fa-ron Pharmaceuticals edustavat pk-yritykselle tehokkaaksi osoittautunutta lääkekehitys-mallia. Ydintiimi pidetään pienenä, ja har-kittu kehitystyön ulkoistaminen keventää kustannusrakennetta sekä tehostaa projektin-hallintaa.

Bayer nousi yhteisöverojen ykköseksi

Turusta lääkkeitä ihmisten ja talouden paranemiseen

Teksti: Katja Wallenlind | Kuva: Turku Science Park Oy

Turusta lääkkeitä ihmisten ja talouden paranemiseen 2

Uudistuvassa Vasaramäen kirjastossa voi vierailla omatoimisesti 3

Uusi palvelu kertoo reaaliaikaisesti katujen puhdistussuunnitelmat 4

Tervetuloa Kirjastosillan avajaisiin 3.12. 5

Silta yli rauhallisen virran 5

Tuskailetko tietokoneesi kanssa ilman apua? 5

Kuusi vuotta työtä yhteisen meremme eteen 6

Turun seudun karttapalvelussa 2635 neliökilometriä uutta ilmakuvaa 6

Nuorisotakuu etenee Turussa 7

Nuorten ääni kuuluviin Aloitekanava- verkkopalvelun avulla 7

Musiikin iloa liikuntaan 8

Orkesterin maailma tutuksi lapsille 8

Liite: Joulun ajan tapahtumat Turussa

Joulunajan toimintaa lapsille ja nuorille 9

Avoin varhaiskasvatus sopii monelle 9

Palveluseteli- ja ostopalveluja käytetään pian sähköisesti 10

Maahanmuuttajasairaanhoitajat työllistyvät hyvin 10

Turun terveydenhuoltomuseon ystävät -yhdistys kokosi oppikirjanäyttelyn 11

Lapset oppimaan digitaalisilla laitteilla 11

Sukella 3D-laseilla Vrouw Marian hylkyyn 11

Joulurauhan julistus on kunniatehtävä 12

Rauhaa armorikkaalle syntymäjuhlalle 12

Tuomiokirkon joulukuusi tulee Pernosta 13

Paattisten uudella koulutalolla tarjolla lounas myös ikäihmisille 13

Tapahtumia Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa 13

Liikuntavuoron voi varata ja maksaa verkossa 14 Du kan boka och betala ditt motionspass på webben

Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut voittivat Palveleva Turku -äänestyksen 14 Förebyggande äldreservice vann Åbo till din tjänst-omröstningen

Kulttuurivinkit 15

Turun linnan uusi perusnäyttely hyödyntää nykytekniikkaa 16

Julkaisija/utgivare Turun kaupunkiOsoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 TurkuE-mail [email protected]äätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher,[email protected], puh. 02 2627 254Kannen kuva Tim BirdTaitto /Layout SEK Point OyPaino/Tryckeri Hansaprint OyPaperi/Paper UPM Satin Plus 65 gPainosmäärä/Upplaga 116 000 kplJakelu /Distribution Itella Posti OySeuraava numero ilmestyy helmikuussa 2014.Aineiston deadline 24.1.2014

ISSN 1798-4661

turkuposti • åboposten

6|2013

teellisestä tasosta tuli taas todiste, kun Riikka Lundille myönnettiin Millennium Distinction Awards –palkinto. Lund johtaa Turun Biotekniikan keskuksen kantasolu-tutkimusryhmää professori Riitta Lahesmaan kanssa.

BioTurku-kokonaisuutta kehittää ja maailmalla markkinoi Turku Science Park Oy. Se on johtanut myös maan viisi biokeskusta – Turku, Helsinki, Oulu, Kuopio ja Tampere – yhdistävää HealthBIO – eli Terveyden bioklusteria.

Pääministeri Jyrki Katainen tutustui Bayerin Turun tehtaaseen ja tapasi Bayerin Pohjois-Euroopan ja Suomen johtoa. Hän ilmaisi tyytyväisyytensä lääketeollisuuden menestykseen ja siihen, miten kotimainen osaaminen palvelee suurta globaalia toimijaa. Kataisen mukaan lää-keteollisuus on maamme kasvuala.

Pääministeri korosti perustutkimuksen keskeisyyt-tä sekä maassamme kerättyä arvokasta terveysdataa. Ne ovat tie yhä parempaan terveyteen. Uusia verohelpotuksia etenkin bioalalla kaivattujen ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi hän ei luvannut.

– Verotuksen suhteen on jo tehty voitava, esimerkiksi yhteisöveron alentamisen kautta, tiivisti Katainen.

Mirenasta vientituloja risteilijän hinnan verran vuodessaBayerin Turun tuotantolaitosta voi kooltaan verrata os-toskeskukseen. Taloudellisesti sen merkitys niin Bayeril-le, Suomelle kuin Turun kaupungille on valtava. Tehtaan hittituotetta, hormonikierukka Mirenaa, myytiin viime vuonna 677 miljoonan euron edestä. Mirenan vuosimyyn-tiä voikin verrata kohtuukokoisen risteilijän hintaan.

”Lääketieteen tutkimus on kiistatta maassamme maa-ilman huippua ja nyt on saatu näyttöä perinteisen lää-keteollisuuden lisäksi myös pk-sektorin tuotekehityksen menestyksestä. Lääkekehitykseen uskotaan maailmalla, mistä kertovat tämän vuoden kymmenet NASDAQ-listautumiset sekä bio-osakekurssien nousu.” - Markku Jalkanen, Faron Pharmaceuticalsin toimitusjohtaja.

”Lisää investointeja Suomeen ja Turkuun voidaan odot-taa, koska lääkealan EU-sääntely ja valvonta ovat tiuken-tumassa. Suuret yhtiöt eivät halua ottaa halpamaiden tuo-tannosta laadullisia riskejä. Suomi sen sijaan on tunnettu korkeasta laadustaan sekä regulatiivisesta osaamisestaan.” - Tero Piispanen, kansallisen HealthBIO-klusterin ohjelmajohtaja, Turku Science Park Oy.

Omatoimisen käytön mahdollistavat kirjastot ovat Pohjoismaissa kasvava trendi, jota vasta kokeillaan Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa omatoimikirjastoja on useita ja käytäntö on saatu pyörimään hyvin. Pian uudenlaista kirjastopalvelua tarjoaa myös Vasaramäen kirjasto.

– Aikaisemmin kirjasto on ollut auki kolmena päivänä viikossa, mutta nyt sitä voi käyttää päivit-täin. Kirjastonhoitaja palvelee asiakkaita kahtena päivänä viikossa ja muina arkipäivinä kirjastossa voi vierailla omatoimisesti, kertoo Turun kaupunginkir-jaston palvelupäällikkö Sanna Hernelahti.

Jatkossa kirjastoon pääsee sisään kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Asiakas voi omatoimisesti lainata aineistoa, lukea lehtiä ja käyttää tietokonetta. Lisäksi kirjaston tiloissa voivat kokoontua esimerkiksi erilai-set yhdistykset.

Vastaus rauhallisen tilan tarpeeseenOmatoimisuus ei tarkoita, että kirjastossa voisi käyt-täytyä asiattomasti. Hernelahti ei usko, että väärin-käyttö tulee olemaan uhka.

– Kirjastoon tulee kameravalvonta, ja hälytys me-nee päälle, jos sinne yrittää esimerkiksi jäädä sulke-misen jälkeen. Kun asiakas menee kirjastoon, hänen tietonsa kirjautuvat järjestelmään. Väärinkäytöstä jää siis kiinni, Hernelahti toteaa.

Hernelahti kokee, että omatoimikirjasto vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Yhteisöllisten tapahtumien vastapainona ihmiset kaipaavat hiljaista tilaa, jossa voi keskittyä ja rentoutua. Omatoimikirjasto tarjoaa asiakkaille rauhallisen tilan.

Uudenlaisen palvelun lisäksi Vasaramäen kirjasto saa uuden ilmeen. Tavoitteena on herättää henkiin alkuperäinen 50-luvun tyyli. Tilaa hallitsevat Arte-kin huonekalut ja väreinä hehkuvat murretut punai-set ja ruskeat.

Teksti: Jenni Valta | Kuva: Saska Suomalainen

Omin päin kirjastoonUudistuvassa Vasaramäen kirjastossa voi vierailla omatoimisestiVuodenvaihteen jälkeen avautuva Vasa-ramäen kirjasto yhdistää uutta ja vanhaa. Kirjaston uudistuva ulkonäkö mukailee alkuperäistä 50-luvun henkeä, mutta omatoimista käyttöä tukevat palvelut ovat uusinta uutta. Jatkossa kirjastossa voi vierailla silloinkin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Vasaramäen kirjastoa uudistetaan alkuperäistä ulkonä-köä kunnioittaen. Kuva on vuodelta 2011.

Pääministeri Katainen Bayerin johdon ja Turun kaupungin vieraana

”Lääketeollisuus selkeä kasvuala Suomelle”

Mirenan menestys on luonteeltaan kestävää lajia ja myynti kasvaa yhä. Tuote tuli markkinoille jo vuonna 1990. Suomesta siirryttiin ensin muihin Pohjoismaihin, vuodesta 1997 laajemmalle Eurooppaan ja 2001 USA:n markkinoille.

Erikoistuminen kannattaa – entisille nokialaisillekin töitäBayerin Turun tehdas keskittyy polymeeripohjaiseen lää-keannosteluteknologiaan, johon Mirenankin toiminta perustuu. Teknologia on hyvin vaikeasti hallittavaa, joten tuotantoa olisi hankala siirtää muualle.

Pansiontiellä tuotanto kasvaa, ja tänä vuonna on teh-taalle otettu viitisenkymmentä uutta työntekijää. Bayer on palkannut myös Salon Nokia-tuotannosta vapautu-nutta työvoimaa. Kaikkiaan Turun Bayerilla työskentelee noin 650 henkilöä.

Pääministerin vierailua Turun Bayerilla isännöivät Bayer Nordic CEO Oliver Rittgen, Turun tuotantojohtaja Peter Essen sekä Turun tuotekehityksestä vastaava Joachim Moede. Baye-rin, pääministerin ja Turun kaupungin välisiin keskusteluihin osallistui lisäksi kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman.Kuva: Nora Uotila

Bayerin hormonikierukka Mirenaa valmistetaan Turun tehtaalla ja myydään yli 120 maassa. Kuva: Peter Ginter

BioTurku® Turun seudun bioklusteri

Mitä näkyy bioalan taivaalla?

• Yhteensä noin 100 toimijaa, yrityksiä ja tutkimuskeskuk-sia. Turussa sijaitsee puolet Suomen lääketeollisuudesta sekä lääkekehitysja diagnostiikkayrityksistä.

• Toiminta keskittyy life science -alueelle, ihmisen tervey-teen. Painopisteitä etenkin lääkekehitys, diagnostiikka, biomateriaalit, Auria Biopankki ja materiaaliteknologia.

• BioTurun yrityksissä on lähes 3 000 työpaikkaa ja yhteen-sä noin 800 miljoonan euron liikevaihto.

• Bayer on Turun suurin yhteisöveron maksaja. Toisena on amerikkalaiseen Perkin Elmer -konserniin kuuluva, syntyjään turkulainen Wallac. Se myy laitteita, ohjelmis-toja ja kemiallisia reagensseja etenkin vastasyntyneiden ja raskauden aikaiseen seulontaan. Wallac on maailman markkinajohtaja vastasyntyneiden seulontajärjestelmissä ja työllistää Turussa noin 520 henkilöä.

Koulutus ja tutkimus• Bioalan koulutusta kolmessa korkeakoulussa. Vuonna

2011 niistä valmistui lähes 1 000 alan osaajaa.• Yliopistojen yhteisessä BioCity Turku -yhteisössä runsaat

1 000 kansainvälistä tutkijaa yli 100 tutkimusryhmässä.• Turussa lääketieteellisen tutkimuksen erityisenä vahvuu-

tena on alusta saakka ollut yhteys alan teollisuuteen.• Suomen Akatemian myöntämistä life science -alan huip-

puyksikkö-statuksista 40 % saatu Turkuun. Korkeasta tie-

”Meillä on tieteellisen osaamisen lisäksi tuotantotekno-logiaan ja koulutukseen liittyvää kilpailukykyä. Ne mah-dollistaisivat alan tuntuvan kasvun, mikäli uusia tuote-kehitysvaltaisia pk-yrityksiä saadaan syntymään alalle.” - Risto Lammintausta, Forendo Pharman toimitusjohtaja

”Suomen ensimmäinen sairaalabiopankki, Auria Bio-pankki, avaa uuden aikakauden ja luo sillan perustut-kimuksen ja potilashoidon välille. Biopankin tarjoamat mahdollisuudet tukevat tutkimusta ja tuotekehitystä hyö-dyttäen niin potilaita, tutkijoita kuin koko yhteiskuntaa. Saadaan uusia kasvuyrityksiä - sekä laadukas ja tehokas julkinen terveydenhuolto.” - Olli Carpén, Auria Biopankin professori.

3Turkuposti | Åboposten 6 | 2013

TALVIKUNNOSSA- PIDON VIKAILMOITUKSET: Turun kaupungin palaute- palvelu www.turku.fi/paikalla tai puh. 02 2624 444FELANMÄLNINGAR GÄLLANDE VINTERUNDERHÅLLET:Åbo stads feedbacktjänst www.turku.fi/paikalla eller tfn 02 2624 444

Åbo Fastighetsaffärsverk låter i vinter montera permanenta skyltar med flytt-ningsuppmaning för fordon längs sådana gatuavsnitt som är svåra att hållas i skick vintertid på grund av de parkerade bilarna. Skyltarna med flyttningsuppmaning informerar när det är förbjudet att parkera på ett visst

gatuavsnitt.På stadens webbplats införs en tjänst

vars syfte är att informera invånarna om renhållningsplaner för gatorna i realtid. Med hjälp av tjänsten kan man kolla renhållningsplaner för ga-torna enligt postnummerområde. Av planerna framgår när det är förbjudet att parkera på ett visst område.

Om renhållningen av gatan infor-meras, bara det är möjligt, senast en vecka tidigare. På grund av vädret eller andra orsaker kan man också ställa in renhållningen. På så sätt kan man påskynda och effektivera vinterunder-hållet och renhållningen av gatorna.

Information om renhållningen av gatorna per smsStadsborna har möjlighet att ansluta sig till sms-tjäns-ten där de per sms får information om giltighetsti-den för uppmaningsskyltarna för fordon enligt post-nummerområde och/eller för gatornas del. På sätt får stadsborna också information om de dagar då städ-ningen inte pågår, och då behöver man inte leta efter reservparkeringsplatser i onödan. Om övergången till sms-tjänsten informeras mera exakt när tjänsten håller på att tas i bruk.

• jalkakäytävälle tai sen viereen kertyneiden aurausvallien poistaminen ja lumen poiskuljetus

• jalkakäytävän viereisen katuojan ja sadevesikourun toimivuudesta huolehtiminen

• tontille johtavan kulkutien talvikunnossapito ja kulkutien alla mahdollisesti olevan rummun auki pitäminen.

Lumen läjitys• lunta ei saa läjittää edes

väliaikaisesti näköesteiksi suojateiden viereen eikä katujen risteyksiin

• tonteilta ja liittymistä kertyviä lumia ei saa sijoittaa katualueelle, ojiin, puistoihin tai muille yleisille alueille. Mikäli lumet eivät mahdu tontille, ne tulee viedä lumenvastaanottopaikoille.

• kiinteistöille ei myönnetä lupaa lumen läjitykseen katu- ja viheralueille.

Kadun puhtaanapito ja vastuutKatualueille kerääntyneet puiden lehdet voivat varsinkin märkinä ja jäätyessään aiheuttaa liukastumis-vahinkoja sekä jalankulkijoille että pyöräilijöille.

Kiinteistön velvollisuutena on poistaa ajoradalle, kevyen liiken-teen väylälle ja jalkakäytävälle ker-tynyt lika, puiden lehdet, roskat, rikkaruohot ja ir-tonaiset esineet. Myös hulevesikaivojen kannet tulee pitää puhtaina, ettei sade- ja lumen sulamisvedet pääsisi aiheuttamaan katualueiden lammikoitumista ja tulvia.

Kaupunki huolehtii puhtaanapidosta muilta osin, esimerkiksi puistojen ja yleisten alueiden koh-dalla olevien liikenneväylien siisteydestä.

Kaupungin verkkosivuilla otetaan käyttöön palvelu, jon-ka tavoitteena on kertoa asukkaille katujen reaaliaikaisis-ta puhdistussuunnitelmista. Palvelussa voi katsoa posti-numeroalueittain katujen puhdistussuunnitelmia, joista selviää, milloin pysäköinti kyseillä alueella kielletään puhdistuksen ajaksi.

Palvelussa kadun puhdistuksesta ilmoitetaan, mikäli mahdollista, viimeistään viikkoa aikaisemmin. Sään tai muiden syiden takia puhdistus voidaan myös peruuttaa. Tällä tavoin voidaan nopeuttaa ja tehostaa katujen talvi-hoitoa ja puhtaanapitoa.

Tekstiviesteillä tietoa siivouspäivistäKaupunkilaisilla on mahdollisuus liittyä tekstiviestipal-veluun, jossa he saavat tekstiviestillä tiedon siirtokeho-tuskylttien voimassaoloista haluamiensa postinumero-alueiden ja/tai katujen osalta. Näin kaupunkilaiset saavat tiedon myös kun katujen siivouspäiviä ei toteuteta, ja näin vältytään tarpeettomalta varapysäköintipaikkojen etsin-nältä. Tekstiviestipalveluun liittymisestä informoidaan tarkemmin palvelua käyttöönotettaessa.

Kunnossapitovastuut jakaantuvat kaupungille ja kiinteistöilleKadun talvikunnossapidon tarkoituksena on pitää ka-tu ajoneuvoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn tarpeiden edellyttämässä kunnossa. Kadun talvikunnossapitoon kuuluu lumen, jään ja tarvittaessa lumivallien poistami-nen sekä sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitäminen.

Katualueiden talvikunnossapidon vastuut jakaantu-vat kaupungin ja kiinteistön vastuulle.

Kaupunki hoitaa • lumen aurauksen ja hiekoituksen ajoradoilla, kevyen

liikenteen väylillä sekä kaupungin vastuulle kuuluvilla jalkakäytävillä

• hiekoitushiekan poiston keväällä ajoradoilta, kevyen liikenteen väyliltä sekä kaupungin vastuulle kuuluvilta jalkakäytäviltä.

Kiinteistöjen velvoitteet• jalkakäytävän lumen auraus ja hiekoitus sekä

hiekoitushiekan poisto keväällä, mikäli kaupunki ei ole ottanut jalkakäytävän talvikunnossapitoa vastuulleen

Talvikunnossapidon ennakoitavuus paraneeUusi palvelu kertoo reaaliaikaisesti katujen puhdistussuunnitelmatTurun Kiinteistöliikelaitos asennuttaa tänä talvena pysyviä ajoneuvojen siirtokehotusmerkke-jä sellaisille katuosuuksille, joita on vaikea pitää talvikunnossa pysäköityjen autojen vuoksi. Siirtokehotusmerkeissä kerrotaan, milloin pysäköinti tietyillä katuosuuksilla on kielletty.

Teksti: Heidi Jokinen ja Eila Kesti | Kuvat: Kuntec ja Maarit Oksanen

Det blir lättare att förutse vinterunderhållet

Den nya tjänsten informerar om renhållningsplanerna för gatorna i realtid

Turkuposti | Åboposten 6 | 20134

toiselle puolelle ei edes olisi. Kurala on nimeään komeampi; sillalta avautuvat mainiot näkymät Aurajokilaakson kult-tuurimaisemaan.

Aurajokeen myös ponttonilaituriKuralan sillan rakentaa valtionyhtiö Me-ritaito Oy, joka on erikoistunut muun muassa vesiväylien hoitoon ja vesiraken-tamiseen. Yritys tekee samassa urakassa myös laituritöitä Maisaaren, Vepsän ja Pähkinäisten saarille sekä ison betoni-ponttonilaiturin Aurajokeen.

Saaristoon kulkeville charter-aluksille tarkoitettu 150 metrin pituinen laituri tu-lee Itäisen Rantakadun varrelle, Suomen Joutsenen vanhalle tontille.

Onko Aurajokeen kunniapaikalle siis purjehtimassa uusi kelluva maamerkki, jo-ta kannattaa tulla katsomaan kaukaakin?

– No, ainakin hyvin käyttökelpoinen laituri. Aurajoen reunamuuri on tuolta kohtaa jo huonossa kunnossa, joten uu-delle laiturille on tarvetta, projektipääl-likkö Ilkka Huttunen Meritaito Oy:sta kertoo.

Kuralan ponttonisillan, Aurajoen charter-laiturin sekä kaupungin virkis-tyssaarten laituritöiden kokonaisurakan budjetti on noin 480 000 euroa.

Teksti: Matti Välimäki | Kuvat: Meritaito Oy

Juhlassa sillalla on näyttävää tuleen ja va-loon perustuvaa ohjelmaa. Kohokohtana on sillan valojen sytyttäminen. Turun pääkirjastossa on esillä näyttely Kirjasto-sillan rakentamisesta. Avajaispäivänä oh-jelmaa on myös Aboa Vetus & Ars Nova -museossa, jossa on nähtävillä näyttely sillan rakennustöistä löytyneistä esineistä. Myös alueen yrittäjiä ja ravintoloitsijoita on pyydetty miettimään avajaisiin sopivaa tarjoilua ja ohjelmaa.

Kirjastosillan avajaisohjelman tuottaa turkulaisten kulttuuritoimijoiden yhteen-liittymä Aurajokiverkosto. Avajaiset tuot-taa kokonaisuudessaan Turun kaupunki.

Silta kuin taideteosSillan rakentaminen aloitettiin marras-kuussa 2012. Sitä ennen alueella suori-tettiin Turun museokeskuksen voimin arkeologisia kaivauksia sillan maatukien kohdalla. Itärannan kaivaukset olisi tehty joka tapauksessa, sillä Aurajoen itärannan rantalaiturit piti korjata.

Kirjastosillan on suunnitellut Insi-nööritoimisto Pontek Oy, jonka käsialaa ovat myös Tuomaansilta sekä Teatterisilta. Sillan linjaus on loiva S-kaari, jolloin yh-

teydet Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen suuntaan muodostuvat mahdollisimman jouheviksi. Toisaalta kaartava linjaus pa-kottaa pyöräilijät keskittymään muuhun liikenteeseen.

Silta on taideteos, joka säilyy tuleville polville aikansa rakennusteknisenä edusta-jana ja ympäristön elävöittäjänä.

Valaistukseltaan uniikkiSillan runko on valaistu maassa olevin va-lonheittimin ja kansirakenteet ohjattavin led-valoin, jotka kaiteen alapinnasta valai-sevat pystysuorat lasiset kaidepienat. Ta-voitteena on lasilamellien hillitty ja tun-nelmallinen tehostevalaistus, joka toimii samalla siltakannen yleisvalona. Sillan la-sikaiteen tehostevalaistus muodostaa näin sillan julkisivunäkymän.

Lasilamellit koostuvat kolmesta yh-teen liimatusta lamellista ja ovat korkea-luokkaista turvalasia. Valaisimet eivät häikäise, ja ne ovat myös suojassa ilkival-lalta sekä helposti huollettavissa.

Teksti: Anri Niskala | Kuva: Insinööritoimisto

Pontek Oy

avajaisiin 3.12.Aurajoen ylittävä kevyelle liikenteelle tarkoitettu Kirjastosilta ava-taan juhlallisin menoin tiistaina 3.12. Avajaisten kunniaksi sillalla ja Aurajokivarressa järjestetään maksuton yleisöjuhla kello 18.

Kirjastosilta on historialliseen rakennettuun ympäristöön hienovaraisesti sovitettu nykyaikainen betoni-silta.

Kuralassa Aurajoen pääsee pian ylittämään uutta kevyen liikenteen siltaa pitkin. Silta korvaa paikalla aikaisemmin sijainneen kampiförin.

Silta yli rauhallisen virran

Turun kiinteistölaitoksen vastaava raken-nettuja Satu Alajärvi kertoo, että silta rakennetaan massiivisista betonikantisista ponttoneista.

– Sillan keskellä on kaarisilta, teräs-ristikkoinen sillake, jonka alta pääsee puikahtamaan esimerkiksi kajakilla tai soutuveneellä.

– Komeudella on pituutta on kaikki-aan 47 metriä. Sillan kulkuaukko on 7 metriä leveä ja se on 1,20 metriä korkea.

Sillalta avautuvat mainiot maisematEU-rahoituksella rakennetusta, kaupun-kialueilla ainutlaatuisesta kampiföristä jouduttiin luopumaan, koska vinssilossi joutui jatkuvasti ilkivallan kohteeksi.

– Kampiföri on jo siirretty kaupungin varastoon. Sitä saatetaan käyttää myö-hemmin vaikkapa jonkin laiturirakennel-man osana.

– Kampiförille rakennettuja maatukia voidaan hyödyntää myös uudessa betoni-ponttonisillassa, Alajärvi huomauttaa

Rakennustyöt ovat täydessä vauhdis-sa. Kuralan järeä ponttonisilta valmistuu vielä tämän vuoden aikana, todennäköi-sesti marraskuun lopulla. Silta yli tyynen veen on käytössä ympärivuotisesti.

Vanhan kampiförin ystävät tietävät, että joki kannattaa ylittää, vaikka asiaa

Tökkiikö tietokone? Älytön puhelin? Älä kärsi yksiksesi, vaan tule ja tuo koneesi meille, kehottaa Kansalaisen mikrotuen projektipäällikkö Petri Virta. Kansalaisen mikrotuessa ratkotaan monenlaisia ongelmia. Ja vieläpä ilmaiseksi!

Kansalaisen mikrotuki -palvelu on vuonna 2004 perustettu Turun ammattikorkeakoulun kansainvälinen oppimis-ympäristö, joka tarjoaa turkulaisille maksutonta tietokoneiden huoltopalvelua. Palveluihin kuuluu myös henkilökohtainen opastus asiakkaan toiveiden mukaan.

Koko henkilökunta koostuu korkea-asteen ja toisen asteen alan opiskelijoista.

Tuskailetko tietokoneesi kanssa ilman apua?

Kansalaisen mikrotuen asiakaskunta koostuu suurelta osin lähialueen senio-reista sekä opiskelijoista. Asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä ja yhteydenot-toja tuleekin vuosittain noin 1500.

Apua saat Turun ammattikorkeakoulusta– Osa meille tulevista ongelmista pysyy sa-mana vuodesta toiseen, mutta myös uusia neuvontaa ja huoltoa vaativia tehtäviä ilme-nee, kertoo projektipäällikkö Petri Virta.

Esimerkkinä hän mainitsee, että uusien valmispaketti-tietokoneiden käyttöjärjes-telmien vaihtuminen Windows 8:aan ai-

Liedon ammatti- ja aikuisopistosta harjoit-telija Emil Oksanen ja Turun kristillisestä opistosta suomen kieltä harjoitteleva Thanh Nguyen asiakkaan pulmia ratkomassa. Takarivissä projektipäällikkö Petri Virta.

heutti asiakastulvan. Ongelmat ratkesivat henkilökohtaisella opastuksella ja asiak-kaat lähtivät kotiin tyytyväisinä.

– Käyttöopastukseen voi varata ajan meidän nettisivuiltamme, mutta apua saa myös tulemalla yksinkertaisesti vain pai-kan päälle Turun ammattikorkeakouluun, lisää Petri Virta.

Yhteystiedot:Kansalaisen mikrotuki, Turun AMK Untamonkatu 2, 20520 Turku 050 5985 [email protected] www.kansalaisenmikrotuki.fi

Aukioloajat:ma–to kello 10–17, pe klo 10–16

Teksti ja kuva: Virpi Raivonen ja Petri Virta, Turun AMK

Tervetuloa Kirjastosillan


Uudet ilmakuvat ovat nähtävillä Turun seudun karttapal-velussa. Aineisto on hankittu yhteistyössä Turun, Kaari-nan, Paraisten, Mynämäen, Maskun, Raision, Liedon ja Naantalin kanssa. Aineisto kattaa suuren osan opaskart-tapalvelun alueesta ja korvaa vanhaa ilmakuva-aineistoa.

Ilmakuvauksen suoritti Terratec Oy kesällä 30.6.–7.7.2013 välisenä aikana. Alueen yhteispinta-ala on 2635 km². Kuvauksen pikselikoko on 15 cm.

Karttapalvelu on myös uudistettu. Palvelun käyttö-liittymä on nykyaikaisempi ja selkeämpi. Palvelussa ole-vat karttatasot ovat nyt käytettävissä kaikkien niin sanot-tujen pääaineistojen kanssa. Pääaineistot ovat opaskartta, ilmakuva, maastokartta ja kaavakartta.

Saaristomeren sokkeloisten väylien kautta Itämeri soljuu keskelle Turun kaupungin sydäntä. Yhteys on keskittänyt Turkuun laajan ja monipuolisen Itämeri-osaajien, -toimintojen ja -organisaatioiden joukon. Turulle Itämeri ei ole vain meri, vaan myös yhteistyön lähde, jota juhlimme muun muassa tulevan kesän Turku Baltic Sea Days -viikon yhteydessä.

Kuusi vuotta työtä yhteisen meremme eteen

Turun seudun karttapalvelussa 2635 neliökilometriä uutta ilmakuvaa

Karttatasoihin on lisätty palveluita, kiinteistö- ja ra-kennustietoja, kaupungin maanomistustietoja, vanhoja ilmakuvia ja yleiskaava.

Osoite- ja palveluhauissa käytetään nyt ennakoivaa hakua eli kirjoittamalla esimerkiksi kadunnimen alku-osan ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja. Palveluun on lisätty myös merkkien selitykset kaikille pääaineistoille. Niin sa-notut Omat kohteet -toiminnolla voidaan nyt paremmin ylläpitää talletettuja kokoelmia.

Karttapalvelussa on päivittäin 3500–4000 käyttäjää.http://opaskartta.turku.fi

Teksti: Harri Soini

suojelutyöhön joko lahjoittajana tai konkreettisten toi-menpiteiden toteuttajana. Osana Itämerihaastetta Turun kaupungin työntekijät saattoivat vuosina 2010 ja 2011 osallistua vapaaehtoisille öljyntorjuntakursseille.

Uudet tuulet, uudet sitoumuksetItämerihaasteen ensimmäinen kausi oli menestys. Ver-koston työn kautta Itämeren suojeluasiat ovat nousseet aloitekaupungeissa yhä useammin asialistalle ja sisäinen toiminta yli hallintokuntarajojen on tiivistynyt. Joitakin toimenpiteitä on voitu toteuttaa etupainotteisesti ja re-surssien löytyminen on helpottunut.

Kaupungin rantoja huuhtova meri ansaitsee huolen-pitomme. Turun ja Helsingin kaupunkien uusi yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma vuosille 2014–2018 julkiste-taan tammikuussa 2014. Ohjelmassa on noin 25 edelli-seltä kaudelta jatkuvaa toimenpidettä ja peräti 50 uutta sitoumusta Itämeren hyväksi. Kaupungin sisäisten toi-mintojen lisäksi osa toimenpiteistä tulee näkymään ja tarjoamaan osallistumismahdollisuuksia myös kaupun-kilaisille.

www.itamerihaaste.net

Ilmakuvassa Kirjastosiltaa rakennetaan.

Aurajoen puhdistusruoppauksessa nostettiin 88 000 m3 pilaantunutta massaa joen pohjasta ja käsiteltiin haitat-tomaksi. Jotta jätevesiä ei laskettaisi enää mereen, on ris-teilijät toistaiseksi vapautettu jätevesimaksusta. Vuoden 2011 alusta ei-erityismaksua -järjestelmä laajennettiin koskemaan jäteveden osalta kaikkia aluksia. Pienempiä vesilläliikkujia varten on rakennettu neljä septitankkien tyhjennysasemaa.

Turun kaupungin hulevesiohjelma hyväksyttiin vuonna 2009 ja päivitystyö on jo työn alla. Hulevesiasioi-hin syvennytään parhaillaan myös Itämerihaasteen kan-sainvälisessä hankkeessa, jossa suomalaisten ja virolaisten kesken kouluttaudutaan ja toteutetaan pilottiratkaisuja. Laajat ponnistelut viemäriverkoston kehittämiseksi edis-tävät hulevesien parempaa hallintaa.

Itämerihaaste toimii myös asennemuutoksen ja tut-kimuksen puolesta. Vuosina 2012 ja 2013 toteutettiin Itämerihaasteen tutkimusmatka, jonka aikana Turun ja Helsingin edustan merialueilla kartoitettiin erityisesti pohjasedimenttien happipitoisuutta ja hapettomien alu-eiden laajuutta.

Vuonna 2008 työnsä aloittanut Saaristomeren Suo-jelurahasto tarjoaa mutkattoman tavan osallistua meren

Turun ja Helsingin kaupunkien aloite Itämeren suojele-miseksi, Itämerihaaste, käynnistettiin vuonna 2007, kun kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma julkais-tiin. Samalla alkoi Itämerihaaste-verkoston toiminta, joka tukee jäsenorganisaatioiden Itämeri-työtä. Tällä hetkellä verkostossa on noin 200 kuntaa, kaupunkia, yhdistystä, oppilaitosta, yritystä ja järjestöä sekä Suomesta että muis-ta Itämeren maista.

Itämerihaaste kannustaa vesiystävällisyyteen Itämerihaaste-yhteistyö on ainutlaatuista ja kannustavaa. Sen lähtökohtana on kunkin verkoston jäsenen vapaaeh-toinen sitoumus Itämerelle ja pyrkimys aina parempaan meren suojelutyössä.

Kuuden ensimmäisen toimintavuoden aikana Turus-sa on tehty paljon. Useasta lähteestä tulevaa hajakuor-mitusta hillitsemään on Ruissaloon ja Rauvolanlahdelle toteutettu ravinteita pidättäviä kosteikkoja, pohjapatoja ja laskeutusaltaita. Toistuvasti tulvan alle jäävät rantakais-tat on muutettu laitumiksi ja kaupungin viljelemät pellot ovat luomuviljelyssä. Ulkoilusaarten ja leirintäalueiden jätevesijärjestelmiä on kehitetty Vepsässä, Maisaaressa, Pähkinäisissä ja Sauvo-Ahtelassa.

Itämerihaasteessa mukana jo 200 toimijaa

Teksti: Salla-Maria Alalnen, Centrum Balticum | Kuva: Hannu Waher


1 Koulutustakuu toteutuuVielä kymmenen vuotta sitten yli kuusi prosenttia tur-

kulaisista nuorista jäi peruskoulun jälkeen koulutuksen ulkopuolelle. Tänä vuonna enää alle kaksi prosenttia, ja heistäkin lähes kaikille löydettiin muu paikka vaikkapa nuorten työpajatoiminnasta.

2 Turku toimii esimerkkinäTyösarkaa riittää Aurajoen rannoillakin, mutta muu-

hun Suomeen verrattuna esimerkiksi ammatillinen kou-lutus tuottaa täällä tehokkaasti uusia ammattilaisia.

– Turun ammatti-instituutin läpäisyaste on koko ku-luvan vuosikymmenen ollut yli kymmenen prosenttiyk-sikköä valtakunnallisten keskiarvojen yläpuolella, heh-kuttaa tulosaluejohtaja Hannu Immonen.

Myös nuorten ohjauksessa Turku on edelläkävijä.– Matalan kynnyksen ohjauspaikkoja tarvitaan kaik-

kialle Suomeen. Turussa Ohjaamo on toiminut jo vuo-desta 2004 ja saavuttanut erinomaisia tuloksia, muistut-taa opetusneuvos Elise Virnes opetus- ja kulttuuriminis-teriöstä.

3 Nuorten tuettu oppisopimus liikkeelleOppisopimuspaikkojen löytäminen nuorille on pit-

kään ollut vaikeaa. Nyt valtion lisärahoitus ja tuki yrityk-sille näyttäisi vihdoin purevan.

– Monityönantajamalli ja hyvä yhteistyö ammatilli-sen koulutuksen kanssa ovat antaneet 12 nuoren ryhmäl-le mahdollisuuden opiskella lähihoitajan perustutkinnon oppisopimuksella. Seuraavaksi lähdemme laajentamaan mallia muille aloille, summaa Turun oppisopimustoimis-ton johtava koulutustarkastaja Pekka Koivisto.

4 Ketään ei jätetäNuorten aikuisten osaamisohjelman kautta yli 200 il-

man tutkintoa olevaa 20–29-vuotiasta turkulaista nuorta

on päässyt mukaan ammatilliseen koulutukseen.Turun ammatti-instituutin ohjaava opettaja Maria

Kallio muistuttaa, että kyseessä eivät ole pelkät luvut.– Opiskelijoiden iloiset ilmeet ja kommentit opiske-

lun tärkeydestä ovat myös ehdottoman positiivisia asioi-ta. Samoilla linjoilla on Aija Huhtamäki, kollega Turun AKK:sta.

– Joukossa on todellisia helmiä, jotka on pelastettu syrjäytymiseltä, heillä on takana aika rankkojakin koke-muksia.

Turun työväenopisto on puolestaan aloittanut KO-KO-hankkeellaan toisen asteen koulutuksen ulkopuo-lelle jääneiden maahanmuuttajanuorten kouluttamisen. Syksyllä aloittaneen ryhmän lisäksi tammikuussa aloittaa kaksi uutta.

Turun kaupungin nuorten työpajat kantavat nekin kortensa kekoon. Toiminnassa oli lokakuun loppuun mennessä ollut mukana peräti 224 nuorta, mikä on kaik-kien aikojen ennätys. Näistä 99 oli työkokeilussa.

5 Pestejä nuorillePestaa Nuori -kampanja alkoi Varsinais-Suomessa

18.4.2013. Sen jälkeen nuoria on pestattu työhön yhteen-sä 529.

6 Työnhakutaitoja lukiolaisille– Lukiolaisten työnhakukurssit on selkeästi positiivi-

nen juttu. Samoin heille tarjottavat esimerkiksi kesätyön saantia helpottavat hygienia- ja työturvallisuuspassikou-lutukset, iloitsee VaSiTe-hankkeen projektikoordinaatto-ri Sari Jansson.

7 Haasteet selvitettyVihollisen tunteminen on puoli voittoa. Isoja kantoja

kaskessa ovat esimerkiksi erityis- ja vieraskielisten nuor-ten suurempi syrjäytymisriski sekä pitkään työn ja koulu-tuksen ulkopuolella olleiden nuorten aktivointi.

8 Nuorisotakuuseen sitouduttuHallituksen lisäksi Turun kaupunki on sitoutunut

nuorisotakuun toteuttamiseen. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell asetti keväällä ohjausryhmän seuraamaan nuo-risotakuun toteutumista ja Turulla oli myös aktiivinen rooli Itämeren kaupunkien laatiessa omaa ohjelmaansa nuorten työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Aloitekanavassa Turulla on oma kuntaosio, jonne tur-kulainen nuori voi käydä kirjoittamassa vaivattomas-ti aloitteita asioista, jotka hänen mielestänsä tekisivät Turusta paremman paikan asua ja elää. Esimerkiksi joulu-tammikuussa nuoret voivat ideoida Aloitekana-van kautta nuorille toimintaa kesäksi 2014.

Syksyllä toteutettu toiminnan markkinointi on saanut Aloitekanavan Turku-osion käyttöasteen nou-suun. Esimerkiksi syys-lokakuun aikana sivustolle tehtiin 76 uutta aloitetta, joka on huomattavasti ai-empaa enemmän.

Aloitteen tekeminen, kommentoiminen ja seuraaminen on helppoaAloitekanavassa aloitteen tekeminen on helppoa ja nopeaa, eikä se vaadi rekisteröitymistä. Kun aloite on tehty, muilla palvelun käyttäjillä on mahdolli-suus kommentoida ideaa. Kommentointiajan jälkeen sivuston moderaattori muotoilee aloitteen ja toi-mittaa sen asiasta vastaavalle taholle. Moderaattori myös päivittää tiedon aloitteen käsittelystä ja/tai siitä tehdyn päätöksen. Tämän jälkeen nuoret voivat jäl-leen kommentoida ja keskustella asian käsittelyä sekä päätöstä.

Nuorten ehdotusten lisäksi Aloitekanavassa on myös ”Kunta kysyy” -osio, jossa Turun nuorten pal-velut kysyy palvelun käyttäjien mielipiteitä ajankoh-taisiin asioihin.

Teksti: Maria Vakkamaa

Kuva: Turun kaupungin nuorisopalvelut

Nuorten ääni kuuluviin Aloitekanava-verkkopalvelun avullaNuorten tietoja omista vaikuttamismah-dollisuuksistaan lisätään Turussa. Kau-pungin nuorten palvelut on järjestänyt syksyn aikana verkkopalvelu Aloiteka-navan esittelytilaisuuksia alakoulujen kuudesluokkalaisille sekä levittänyt tie-toa kanavasta tapahtumiin, kirjastoihin, nuorisotiloihin ja kauppakeskuksiin.

Nuorisotakuu etenee TurussaHallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu on kuluvan vuoden aikana saanut pal-jon kritiikkiä osakseen, sen onnistumisen edellytyksiä on epäilty ja saavutettuja tuloksia on kuvailtu laihoiksi. Haasteista huolimatta eteenpäin on menty. Seuraavassa nuorisota-kuun pieniä ja isoja hyviä uutisia Turusta:

Teksti: Matti Mäkelä

Nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpa-ja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttö-mäksi joutumisesta.

Koulutustakuu takaa jokaiselle pe-ruskoulun päättäneelle koulutus-paikan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimukses-sa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta.

Lisätietoja: www.nuorisotakuu.fi ja www.koulutustakuu.fi.


Opettaja Katariina Gonzalez ohjeistaa oppilaitaan maa-laamaan varpain ja käsin ilmaan kuvitelluilla väreillä. On menossa Arkipelag-tanssiopiston 4–5-vuotiaiden Hillo-jen luovan tanssin tunti Paraisilla. Taustalla soi Oskar Merikannon Valse Lente. Musiikilla on suuri merkitys tanssitunnin tunnelman kannalta, ja Gonzalez haluaakin käyttää opetuksessa mahdollisimman monipuolisia ryt-misiä ja sävelkielellisiä kappaleita.

– Tällä tunnilla on musiikkina afrikkalainen laulu Sima-ma-ka, jonka viime keväänä meillä vieraillut opet-taja Menard Mponda opetti. Lisäksi on perinteisiä ba-lettikappaleita ja Maija Karhisen lauluja. Lapset tekevät myös omia äänteitä ja orkesteri ja tanssi -harjoituksessa taputetaan rytmissä mukana, eli käydään näin musiikin-teorian alkeitakin läpi, Gonzalez kertoo.

Tunnit rakentuvat Arkipelagin opetussuunnitelman mukaan, ja musiikin opettajat valitsevat eri teemojen pohjalta. Opetettavat ryhmät ovat 4–18-vuotiaita, ja tun-

Lapset ja nuoret ovat filharmoniselle orkesterille erittäin tärkeä yleisö, vieraileehan kohderyhmälle suunnatuissa konserteissa ja tapahtumissa vuosittain yli 12 000 kävijää. Vuodesta 2008 lähtien järjestetyn Junioriklubin ideana on tutustuttaa lapsia sinfoniaorkesterin ja orkesterimu-siikin maailman pariin mahdollisimman monipuolisesti. Klubilla seurataan TFO:n harjoituksia ja muusikot esit-televät lapsille eri instrumentteja. Lisäksi on työpajoja ja erilaiset vierailut kuuluvat myös ohjelmistoon.

– Olemme käyneet musiikkikirjastossa, Åbo Svenska Teaterilla ja Logomossa konserttiharjoitusvierailulla. Kon-serttitalossa tutustutaan myös lavan takaiseen elämään eli kapellimestarin huoneeseen, lyömäsoitinvarastoon, nuo-tistoon. Kaikki talon sopet tulevat tutuiksi lapsille, kertoo TFO:n tuottaja, Junioriklubin vetäjä Heidi Pulkkinen.

Kipinä soittamiseenKlubin jäsenistä osalla on ennestään soittoharrastustaus-taa, mutta osallistuminen ei vaadi sitä. Kipinä soittami-seen saattaa kuitenkin syttyä eri vierailujen myötä.

– Tämä on hyvä harrastusmahdollisuus lapsille, ja ai-ka moni on alkanut soittaa jotakin instrumenttia täällä käytyään. Se on aina iloinen asia, Pulkkinen sanoo.

Lapset ovat päässeet myös kapellimestarikouluun esi-merkiksi TFO:n Leif Segerstamin tai vierailevien kapel-limestarien johdolla. Tällöin klubilaiset ovat saaneet tuo-da mukaan omia soittimiaan. Klubilla panostetaan elä-myksellisyyteen ja oman kokemuksen kautta oppimiseen.

– Lapset ovat valtavan uteliaita ja kiinnostuneita, ja meillä on täällä hyvä henki. Uusien jäsenten kanssa tutus-tutaan rauhassa, Pulkkinen kuvailee.

Figaron matkassaViitisentoista lasta kuuntelee Åbo Svenska Teaternin au-lassa, kun kapellimestari Ville Matvejeff kertoo Figaron häiden juonesta. TFO:sta koottu kokoonpano harjoittelee laulajien kanssa Mozartin oopperan ensi-iltaa varten, ja lapset pääsevät seuraamaan harjoituksia ja tutustumaan teatteritaloon aina kulisseja, lavastamoa ja puvustamoa myöten.

Musiikin iloa liikuntaantien sisältö koostuu ikäryhmästä riippuen aina perusbiitin tunnistamisesta ja tasa- ja kolmijakoisen rytmin erotta-misesta bodyrytmiaan, musiikillisten fraasien löytämi-seen ja liikedynamiikkojen harjoitteluun.

– Musiikilla on mieletön voima. Sillä voi hyvin innos-taa tai rauhoittaa. Lapset myös reagoivat äkkiä, jos tulee jokin yllättävä rytmi tai kappale ja kertovat mitä mieltä siitä ovat, miettii Gonzalez.

Kokonaisvaltaista kasvatustaTurkulaisella Lahjan Tytöt -seuralla on ollut pianosäestys käytössä jo koko yli 40-vuotisen olemassaolonsa aikana. Seuran ohjaaja Maija Mannerros kertoo, että pianosäes-tys on monille yksi tärkeimmistä syistä osallistua juuri Lahjan Tyttöjen voimistelutunneille.

– Säestys helpottaa ohjaajan työtä, kun ei tarvitse erikseen etsiä musiikkia eri tunneille. Ammattitaitoiset säestäjämme löytävät tilanteisiin sopivat kappaleet, itse-kin jo lapsena seurassa harrastanut Mannerros kertoo.

Säestyksen kautta voimistelijat saavat liikuntakasva-tuksen lisäksi myös arvokasta musiikkikasvatusta. Lapset ihailevat säestäjien taitoja ja innostuvat helposti tunnista-mistaan kappaleista.

– Meillä on säestäjämme Jorma Salospohjan laati-ma musiikkikansio, josta löytyy sopivat kappaleet niin juoksuun, kävelyyn, hyppysarjoihin kuin vartaloliikkei-siinkin. Kansio toimii hyvänä pohjana uusille säestäjille, sanoo Mannerros.

Katariina Gonzalez vetää Musiikkiopisto Arkipelagin tanssi-linjan Hillat-ryhmälle alkulämmittelynä Puolukanpoimijan tanssia. Siihen sisältyy polvennostohyppyjä, yhden jalan tasapainoja ja oman äänen käyttöä. Kuvassa Katariina Gonzalez, Saga Dammert, Ida-Maria Orell, Rebecka Lehtonen, Lina Nygrén jaKaisla Holkko.

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Robert Seger

Musiikkiliikunta on iloinen ja elämykselli-nen harrastusmuoto. Turun ja lähiseudun tanssi- ja liikuntaseurat käyttävät musiikkia liikunnan tukena eri tavoin. Toisissa seu-roissa satsataan pianosäestykseen, mutta levymusiikillakin voidaan luoda tunneille monenlaisia tunnelmia.

Orkesterin maailma tutuksi lapsille

Junioriklubilaiset seuraavat keskittyneinä Figaron häiden harjoituksia Åbo Svenska Teaterin parvelta. Kuvassa: Ville Matvejeff (takana), Kerttu Heikkinen, Alisa Allos, Elsa Lempi-nen, Elvira Nuotio. Takarivissä: Lilli Theisen ja Lauri Takala.

Turun konserttitalolla järjestetään kuu-kausittain Turun filharmonisen orkesterin (TFO) Junioriklubia. Se on avoin ja ilmainen kaikille 6-12-vuotiaille musiikista ja soitta-misesta kiinnostuneille lapsille.

Lapset kyselevät innoissaan oopperasta ja Matvejeff vastailee huumorintajuisesti ja johdattaa lapset saliin. Orkesterimonttuun kurkistetaan ja harjoitusta seurataan parvelta. Sitten ÅST:n opas Michaela von Hellens opas-taa lapset kiertueelle teatterin uumeniin.

– Ei ollut tylsää, vaikken ymmärtänyt paljoa, sanoo 7-vuotias klubilainen Lauri Takala italiankielisestä esi-tyksestä.

Junioriklubin ilmoittautumiset ja tiedustelut: Heidi Pulkkinen, tuottaja, TFO, p. 044 9072 090, [email protected]

Teksti: Heidi Horila | Kuva: Kari Vainio


Turun kaupungin varhaiskasvatus on jatkuvasti lisännyt avoimia palveluitaan. Sekä leikkikouluja että avoimia päiväkoteja on perustettu eri puolille kaupunkia.

Avoin varhaiskasvatus ja avoin leikkitoiminta on tarkoitettu perheille, joilla ei ole kokopäivähoi-don tarvetta. Avoin toiminta pitää sisällään leikki-koulun, avoimen päiväkodin ja puistotoiminnan.

Avoin varhaiskasvatus sopii hyvin niille per-heille, joissa toinen vanhempi on kotona vauvan kanssa ja isompi sisarus kaipaa ikäistään seuraa. Tai opintojensa loppuvaiheessa olevalle opiskeli-jalle, joka tarvitsee lapselle vain muutaman tun-nin hoitoa päivässä. Leikkikoulu on hyvä ratkaisu myös silloin, kun toinen tai molemmat vanhem-mat ovat kotona eri syistä.

Lapsi saa kokemuksia ryhmästä, voi tutustua ja leikkiä samanikäisten kanssa, mutta päivän ai-kana jää riittävästi aikaa olla myös äidin tai isän kanssa. Varhaiskasvatuksen avoin toiminta ei vai-kuta Kelan tukiin eikä ole esteenä päiväkotipai-kan saamiselle.

Avoimet varhaiskasvatuspalvelut pähkinänkuoressaLeikkikoulu on samalla tavalla suunniteltua toi-mintaa kuin päiväkotitoimintakin. Siihen kuuluu musiikkia, satuja, askartelua, maalausta, loruja ja ohjattua leikkiä. Leikkikoulu kestää kolme tuntia (klo 9–12) ja se on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lap-sille. Ohjaajina toimivat lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat.

Kaupungilla on myös kaksi avointa leikki-koulua, jotka ovat seurakunnan tiloissa ja joissa varhaiskasvatus toimii yhteistyössä seurakunnan ohjaajien kanssa. Toiminta-ajat ovat erit kuin var-haiskasvatuksen omilla leikkikouluilla.

Ulkoiluleikkikoulu sisältää osittain samoja toimintoja kuin sisällä toimiva. Se on kuitenkin liikunta- ja seikkailupainotteista.

Avoin päiväkoti on paikka, jonne vanhemmat tai muut lapsen kanssa olevat aikuiset voivat tulla silloin kun itselle parhaiten sopii. Siellä on ohjat-tua toimintaa, vapaata oleilua ja leikkiä. Avoimes-sa päiväkodissa on mahdollisuus ruokailla omia eväitä.

Puistotoiminta on vanhaa tuttua toimintaa. Se on tarkoitettu 1,5 – 6 vuotiaille lapsille. Puistot ovat auki 9 - 12.30 ja lapset voivat olla valvotusti puistossa tunnista muutamaan tuntiin kerrallaan.

Leikkikoulu ja puistotoiminta maksavat koko-viikkoisesti 27 euroa ja osaviikkoisesti 23 euroa. Avoin päiväkoti ja seurakunnan kanssa yhteistyös-sä toimivat leikkikoulut ovat maksuttomia.

Lisää tietoa sivulta turku.fi/ Kasvatus ja opetus/ Lasten päivähoito, esiopetus ja leikkitoiminta.

Teksti ja kuva: Maija Linnala

Avoin varhaiskasvatus sopii monelle

Parolan leikkikoululla on hyvät tilat Piiparinpolulla. Leikkikoulussa tiistait ovat askartelupäiviä. Nalle sai vaatteet ja vähän blingblingiä

Kuva: Seikkailupuisto

Joulunajan toimintaa lapsille ja nuorilleNUORTEN TAIDE- JA TOIMINTATALO VIMMAAurakatu 16, Turku

Kylpypommi ja –suola työpajatTo 12.12. ja ma 16.12. klo 17–20 Ilmoittautuminen: [email protected]äisille, hinta 10 € + materiaalimaksu

KynttiläpajatPitkät kynttilät joulupöytään tai lahjaksi ystäville. Max. 20 hlöä/paja, työpajan kesto 2,5 tuntia, hinta 0,5 €/kynttilä. ma 2.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ke 4.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 la 7.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 su 8.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ma 9.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ti 10.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 ke 11.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 to 12.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 pe 13.12. klo 14–16.30 ja 17.30–20 la 14.12. klo 11–13.30 ja 14.30–17 su 15.12. klo 11–13.30 ja 14.30–17

Ilmoittautuminen: [email protected] Kaikenikäisille. Alle 12-vuotiaat vain vanhemman seurassa.

Taitokeskus Juselius (Vimman yhteistyökumppani) järjes-tää erilaisia jouluisia kädentaitokursseja ja työpajoja. Mm. Pellavamassasta tunnelmavalaisimia, kranssikurssi, yms. Lisätiedot: www.taitovarsinaissuomi.fi

NUORISOTALOT JA -TILATYmpäri kaupunkia olevilla nuorisotaloilla järjestetään 9–18 –vuotiaille monipuolista toimintaa. Toimintoihin osallistumi-seen tarvitaan ilmainen nuorisokortti, joita saa nuorisoti-loilta. Tarkempia tietoja osoitteesta: www.turku.fi/nuokkarit sekä tilojen FB-sivuilta. Alla esimerkkejä toiminnoista:• Runosmäen nuorisotalolla mm. Joulunavaus/myyjäiset

su 8.12. klo 10.–14, Joulukorttipajat ke 11.12 ja to 12.12. klo 15.–17. ja klo 18.–20. Geelikynttiläpaja ma 16.12 klo 16.–19.

• Moision nuorisotilassa: Vko 49 joulukorttien askartelua, vko 50 Tortut ja piparit, vko 51 Riisipuuroa ja pikkujoulut.

• Jyrkkälän nuorisotalossa: Jouluaskartelua 11.12. klo 17.–21.

Jouluaskartelua ja joulujuhla 13.12. klo 15.–22. Nuorten joulujuhla 18.12. klo 17.–21.

• VisKu – Teräsrautelan nuorisotalo: Joulukahvit 11.12. klo 12.–17.

• Pansion nuorisotalo: Joululeivontaa 11.12. klo 14.–18. Joulupuuroa 12.12. klo 16.–18. Jouluaskartelua 13.12. klo 16.–18.

• Maarian nuorisotalo: Joulujuhla ala-asteikäisille ke 18.12. ja vanhemmille nuorille to 19.12.

SEIKKAILUPUISTO

JoulupajatKaikenikäisille. Valmistetaan kynttilöitä sekä erilaisia joulukoristeita. Su 8.12.–to 12.12. ja su 15.12.–to 19.12.Su klo 11–16. Ma–to klo 15–19.30Materiaalimaksu joulukoristepajoissa alkaen 2,50 €/hlöKynttiläpajat 0,50 €/kynttilä. (Max 4 kpl/asiakas)

Tonttu Koposen joulumuskariKe 4.12., 11.12. ja 18.12. klo 10.Hinta 2,50 €/lapsi, aikuiset ilmaiseksi.

Värikylvyt vauvoille ja naperoilleNaperot 3–4v, 4.12. klo 17.00–18.30Vauvat 3 kk–1v, to 5.12. klo 10Taaperot 1–2v, to 5.12. klo 12.Ilmoittautuminen: [email protected] 10 €/lapsi JoululaulutilaisuusSu 15.12. klo 16.30–17.30KaikenikäisilleMaksuton

JOULUSIRKUS 2013

PunahilkkaKlassikkosatu saa uuden tulkinnan näyttelijä- klovnin käsittelyssä.Esitykset: ti 3.12. klo 10, su 8.12. klo 15, su 15.12. klo 15, ti 17.12. klo 10, Ikäsuositus: 3+, kesto: 30 min, hinta: 6€

Prinssi RuusunenSuositellaan erityisesti eskareille ja koululaisryhmille.Esitykset: ti 10.12. klo 10, to 12.12. klo 10Ikäsuositus: 4+, kesto: 45 min, liput: 5€

LIIKUNTAA

Ekstravesipeuhuja ja tunnelmallisia kynttiläuintejaImpivaaran, Lausteen ja Petreliuksen uimahalleissa. Lisätietoja: www.turku.fi/uimahallitLisätietoja: liikuntapalveluvastaava Yasmin Akbulat, p.050 5546 219.


– Tavoitteena on saada järjestelmä valtakunnalliseen käyttöön vuonna 2015. Sitä ennen Turku ottaa ratkaisun ensimmäisenä vaiheena toteutuvan palveluntuottajarekis-terin käyttöönsä tammikuussa 2014 ja muut kaupungit heti tämän jälkeen, kertoo projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungilta.

Palvelujen kysyntä kasvaa Monet kunnittain vaihtuvat työvaiheet palvelusetelien käytön hallinnassa yhdessä kasvavan palvelujen kysynnän kanssa luovat painetta henkilökunnan lisäämiseen.

– Järjestelmän tulisi vastata kasvavaan kysyntään ja hallintaan sekä vähentää manuaalista hallinnointityötä, lisää Taina Kaila.

Samaa mieltä on varhaiskasvatuksen palvelualueen päällikkö Pia Jokinen Turun kaupungin sivistystoimi-alalta.

– Järjestelmä yksinkertaistaa ja nopeuttaa palvelusete-lien käyttöön liittyviä asiakirjahallintatöitä ja säästää pi-demmällä aikavälillä henkilötyövuosia. Asiakkaiden yh-tenäinen ja tasapuolinen palveluihin ohjaaminen helpot-tuu. Lisäksi asiakkaiden on helpompi vertailla palveluja.

Palvelusetelillä voi Turussa hankkia kotihoidon, pal-veluasumisen, siivouksen, omaishoidon tuen ja päiväko-tien palveluja.

– Turun päiväkodeissa palveluseteliä käyttää noin 1150 lapsen perhettä, ensi vuoden alussa uuden palvelun-tuottajan aloittaessa toimintaansa todennäköisesti noin 1220. Heistä esiopetuksessa on noin 200 lasta, joten uusi järjestelmä on apuna sielläkin, kertoo Jokinen.

– Siivouksen palveluseteliä käyttää noin 350 henki-löä ja omaishoidon tuen palvelusetelillä on käyttäjiä noin 300. Kotihoidon palveluja palvelusetelillä hankki hieman alle 50 henkilöä, listaa Kaila muita Turun lukuja.

Lisäksi uudistus koskettaa satoja Turun kaupungilla työskenteleviä ja alueen yrityksiä.

Mikä muuttuu?Kun palveluseteliä voi käyttää sähköisesti, asiakas valitsee itselleen sopivimman palveluntuottajan hinnan, sijainnin

Kaikki 68 tähän mennessä valmistunutta sairaanhoitajaa ovat työllistyneet omalle alalleen, kertoo koulutuspäällik-kö Pia Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta.

Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen ja ELY-keskuksen toteuttama SATU-koulutus (= Sairaan-hoitajia Turkuun) on maahanmuuttajasairaanhoitajille tarkoitettu työvoimapoliittinen pätevöittämiskoulutus.

Koulutus tuottaa sairaanhoitajan (AMK) pätevyyden niille, jotka ovat suorittaneet EU/ETA-alueen ulkopuo-lella sairaanhoitajan tai muun vastaavan terveydenhuol-toalan tutkinnon. SATU-koulutusta on järjestetty Turun ammattikorkeakoulussa jo kymmenen vuotta.

Kohteliaasti ja hymyillenMaahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat ovat saaneet harjoittelujaksoilla kiitosta erityisesti kohteliaasta käytök-sestään ja eettisestä toiminnastaan.

– Uskon, että juuri nämä piirteet yhdistettynä erin-omaiseen ammattitaitoon ovat tehneet SATU-koulutuk-sessa pätevöityneistä sairaanhoitajista haluttua työvoimaa, toteaa koulutuksen vastuuopettaja Raija Sairanen.

Kuntien Tiera Oy ja Turun kaupunki järjestivät infotilaisuu-den PSOP-hankkeesta marraskuun alussa Turussa. Kes-kustelussa ennen tilaisuutta toimialajohtaja Riitta Liuksa (vas.), hankejohtaja Johanna Mätäsaho Kuntien Tiera Oy:stä ja projektijohtaja Taina Kaila Turun kaupungilta.

Turku on vetovastuussa hankkeessa, jossa Espoo, Kouvola, Oulu ja Tampere rakentavat sähköistä palveluseteli- ja ostopalvelujärjes-telmää (PSOP). Turun kaupungissa järjestel-mää käytetään hyvinvointi- ja sivistystoimi-aloilla. Sähköisen ratkaisun avulla vastataan hyvinvointipalvelujen kasvavaan kysyntään.

Turku vetovastuussa valtakunnallisessa hankkeessa

Palveluseteli- ja ostopalveluja käytetään pian sähköisesti

Projektin asiantuntijapalveluista vastaa Kuntien Tiera Oy. Muut kuntatoimijat voivat liittyä järjes-telmän käyttäjiksi KL-Kuntahankintojen kautta, joka on vastannut hankkeessa järjestelmän kil-pailutuksesta. Järjestelmän toimittajana toimii Digia Finland Oy.

Valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) sosi-aali- ja terveysalan palvelukokonaisuudesta on myönnetty rahoitusta hankkeelle.

Palveluseteli on vaihtoehto kunnan itse tuotta-malle palvelulle tai kunnan ostamille palveluille. Palvelusetelin arvo on osuus, jonka kunta maksaa asiakkaan palvelusta. Arvo voi olla tulosidonnai-nen tai tasasuuruinen. Turussa palveluseteliä on käytetty vuodesta 2009.

Lisätiedot: www.parastapalvelua.fi

tai esimerkiksi toisten käyttäjien tekemien arvioiden pe-rusteella. Lisäksi palautetta voi antaa itse saman tien.

Järjestelmässä voi tehdä palvelupyynnön ja tarkastella palvelusetelituottajan vapaita aikoja. Palveluntuottaja taas hyväksyy asiakkaan tekemän ajanvarauksen järjestelmässä.

– Etuna on se, että tarvittavat sähköiset asiakirjat löy-tyvät yhdestä paikasta. Lisäksi palvelun tuottaja eli Tu-run kaupunki voi järjestelmän avulla seurata paremmin esimerkiksi palveluntuottajien velvoitteiden toteutumista, Kaila lisää.

Palveluja tarvitsevan ei tarvitse olla huolissaan siitä, että asiointi ei enää onnistuisi ilman tietokonetta.

– Palveluntuottajalla on velvollisuus käyttää järjestel-mää, mutta asiakas voi edelleen varata asiointiajan esi-merkiksi puhelimitse, Kaila korostaa.

Teksti ja kuva: Tiia Laakso

Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät sosiaali- ja terveyspal-velujen järjestämiseen vuosittain 20 miljardia euroa. Yk-sityisten palveluntuottajien osuus tästä on 10 prosenttia (2 mrd € vuonna 2010). Summa ei ole aivan pieni, siksi on tärkeää miettiä miten palvelut järjestetään. PSOP-pro-jektissa luodaan sähköisen asioinnin mahdollisuus niin palveluseteli- kuin ostopalveluihin.

Pätevyys hankitaan SuomessaSatu-koulutus alkoi 2000-luvun alussa, jolloin sairaanhoi-tajapulan vaivaamassa Turussa pohdittiin uusia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Turussa oli maahanmuuttaja-taustaisia sairaanhoitajia, jotka olivat ilman koulutustaan vastaavaa työtä. Työllistymisen esti puuttuva laillistus ja pätevyys oman ammatin harjoittamiseen Suomessa.

Ratkaisuksi kehitettiin maahanmuuttajille suunnattu pätevöittämiskoulutus SATU. Koulutuksessa opiskelijat täydentävät sairaanhoitajan tai muun terveydenhuolto-alan tutkintonsa Suomen vaatimusten mukaisesti ja suo-rittavat sairaanhoitajan (AMK) tutkinnon.

Kiinnittyminen suomalaiseen työelämään koulutusta vastaavaan tehtävään vaikuttaa positiivisesti niin Suo-meen muuttaneen sairaanhoitajan kuin hänen lähipii-rinsä elämänlaatuun. Tulokset miellyttävät myös ympä-röivää yhteisöä, sillä näin Turun seudulle on saatu lisää päteviä ja työstään innostuneita sairaanhoitajia.

Teksti: Turun AMK:n viestintä | Kuva: Raija Sairanen

SATU-koulutus on yltänyt tavoitteisiinsaMaahanmuuttajasairaanhoitajat työllistyvät hyvin

Palveluseteli ja ostopalvelujärjestelmä


Moni asia on noista ajoista muuttunut, mutta hoi-tajien ammattiylpeys ja ammattitaidon korostami-nen ovat säilyneet. Näyttelyn rakentajien mukaan sairaanhoitajattarien oppikirjoina toimivat aluksi ulkomailla kouluttautuneiden hoitajattarien omat opiskeluaikaiset luentomuistiinpanot, osin lääketie-teelliset kirjat ja suurelle yleisölle suunnatut terve-ysoppaat. Ensimmäiset varsinaiset Suomen oloihin suunnatut oppikirjat ilmestyivät vuonna 1912.

Turun terveydenhuoltomuseota ylläpitää Tu-run terveydenhuoltomuseon ystävät r.y., joka va-paaehtoisvoimin järjestää museolla tapahtumia ja näyttelyjä. Uutuustuotteena on Mäntymäen sai-raala-alueen museokävely, jossa osallistujille kerro-taan sairaala-alueen historiasta. Näyttelyn avajai-sissa yhdistyksen hallitus markkinoi museokävelyä hyvänä työkykyä ylläpitävänä tapahtumana.

Terveydenhuoltomuseossa on esillä 1500 esi-nettä museon 3000 luetteloidusta museoesineestä. Oppikirjanäyttely on sovitettu pysyvän näyttelyn joukkoon niin, että terveydenhuollon historia ja eri alojen oppikirjat löytyvät toistensa läheltä.

Näyttelyn avajaisia vietettiin 31.10.2013. Sai-raanhoidosta ja sen historiasta kiinnostuneet kut-sutaan tutustumaan vuonna 2014 jatkuvaan näyt-telyyn - museo on auki aina kuukauden viimeisenä maanantaina, muulloinkin sopimuksen mukaan.

Teksti ja kuva: Arto Salo

Turun terveydenhuoltomuseon uusin näyttely raottaa yli sata vuotta sitten aloitettua opinpolkua, jonka avulla nuhteettomista neidoista tehtiin am-mattitaitoisia sairaanhoitajia.

Turun terveydenhuoltomuseon ystävät -yhdistys kokosi oppi- kirjanäyttelyn

TURUN TERVEYDENHUOLTOMUSEOKunnallissairaalantie 2020700 TurkuAvoinna kuukauden viimeisenä maanantaina klo 16-18Ryhmävaraukset sopimuksen mukaan p. 02 2662 421

Pääsymaksut:Aikuiset 4 €Alle 16 - vuotiaat maksuttaRyhmät 20 €www.turku.fi/terveydenhuoltomuseo

Vrouw Maria ja St. Mikael lähtivät matkaan Amsterda-mista ja purjehtivat kohti Pietaria. Molemmat upposivat arvokkaine lasteineen Nauvon vesillä, St. Mikael vuonna 1747 ja Vrouw Maria 1771. Merikeskus Forum Marimu-nin näyttely ”Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina” kertoo hylkyjen tarinaa.

Suomen merimuseon toteuttama näyttely on moni-tieteellisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön tulosta. Aalto-yliopiston Medialaboratorion kanssa tehty virtuaa-lisimulaatio esittelee Vrouw Marian vedenalaisessa ympä-ristössään. Kuka tahansa voi laittaa 3D -lasit silmilleen, sukeltaa hylyllä ja tutkia maisemaa, jota yksikään ihmi-nen ei ole nähnyt kokonaisuudessaan.

Hylyt kuvastavat kaupankäyntiä ItämerelläNäyttely alkaa Amsterdamin satamasta. Vrouw Mariaan lastattiin Katariina Suuren hankkimia maalauksia, St. Mikaeliin Meissenin posliinia, taskukelloja, koristeelli-sia nuuskarasioita sekä muita ylellisyystavaroita. Lisäksi laivat kuljettivat kahvia, kalaa, tupakkaa, kukkasipuleita, juustoa, väriaineita ja kankaita.

St. Mikael upposi nopeasti eikä kukaan tiettävästi pe-lastunut. Hylky löytyi sattumalta 1950-luvulla. Siitä on nostettu runsaasti esineitä, jotka muodostavat näyttelyn rungon. Karille ajanut Vrouw Maria pysyi pinnalla usei-ta päiviä. Osa lastista pelastettiin. Aluksen löysi vuon-na 1999 Rauno Koivusaaren johtama Pro Vrouw Maria

-ryhmä. Hylystä nostettuja liitupiippuja ja lasilinssejä on mukana näyttelyssä.

Näyttelyssä esitellään uusi näkökulma hylkytutki-mukseen ja kulttuuriperinnön saavutettavuuteen. Onhan Itämeressä ainutlaatuinen aarre, satoja hylkyjä, joihin vain harvat ovat päässeet tutustumaan.

Mereen menetetyt – Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina Merikeskus Forum Marinumissa 18.10.2013–6.4.2014

Sukella 3D-laseilla Vrouw Marian hylkyyn

Yhtenä tavoitteena on kehittää konkreettisia malleja, joissa huomioidaan lapsen tuen tarve. Näitä malleja tul-laan hyödyntämään sekä päiväkodeissa että kouluissa.

Hanke liittyy Turun Top-keskuksen ja Raision hank-keisiin, joiden yhteisenä tavoitteena on esikouluikäisten oppimisympäristön kehittäminen tietoja viestintekniik-kaa hyödyntäen.

Hankkeen jatkumisen myötä mukana aloittaa neljä uutta päiväkotia: Arkeologinkadun, Halisten, Kerttulin ja Vasaramäen päivähoitoyksiköt. Vanhat ”Mollalaiset” jatkavat mukana, eli pilottipäiväkodit Pernon, Suotor-pankujan, Uittamon, Itäharjun ja Paattisten päivähoi-toyksiköt.

Teksti ja kuva: Maija Linnala

Lapset oppimaan digitaalisilla laitteillaVarhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Molla – mediataidot esiopetuksessa ja varhais-kasvatuksessa -hanke sai jatkoa. Kokeilul-la on tarkoitus selvittää lasten oppimista digitaalisten laitteiden avulla.

Lisätietoja Mollahankkeesta löydät sivulta turku.fi/ kasvatus ja opetus/ hankkeet ja kehittäminen.

Molla-hanke alkoi syksyllä 2011. Tällöin mukana oli viisi Turkulaista päiväkotia. Päiväkodit saivat paitsi tietotek-niikan välineitä, myös koulutusta. Henkilökunta opetteli käyttämään muun muassa smart boardia, iPadia, digitaa-lista äänentallenninta ja digitaali- ja dokumenttikameraa.

Tammikuussa 2012 laitteet otettiin mukaan lasten oppimisympäristöön päiväkoteihin. Syksyllä 2012 liittyi pilottijoukkoon vielä iPodeja kokeileva esi-2-luokka.

Molla-hanke on nyt saanut jatkoa 2015 loppuun ja sen tavoitteena on etsiä ratkaisuja esiopetusikäisten oppimisen tukemiseen tietoja viestintätekniikan avulla, huomioiden erilaiset oppimistavat ja lasten yksilölliset tarpeet.

Molla-hanke sai jatkoa


Joulurauhan julistus on ollut perintei-sesti kansliapäällikön tehtävä. Paavo Heinosen ääni on julistuksista tutuin. Viimeiset kymmenen vuotta tehtävää on arvokkuudella hoitanut Jouko Leh-musto ensin kansliapäällikkönä sitten apulaiskaupunginjohtajana. Kun kans-liapäällikön tehtävä on lakkautettu ja Lehmusto on jäänyt eläkkeelle, oli julis-tukseen etsittävä uusi henkilö. Kaupun-ginjohtaja Aleksi Randell ehdotti teh-

tävää kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkaselle.

– Ajattelin, että jos en tätä haastetta ota vastan, niin katuisin. Tämä on ainut-kertainen tilaisuus. Kyseessä on erityinen kunniatehtävä.

Julistuksella ei ole laillista järjestysval-taa, silti Akkasen tehtäviin liittyvä kau-pungin protokollasta huolehtiminen teki hänet sopivaksi.

– Erityistä arvokkuutta edellyttävät ja

ginteatterissa Seitsemässä veljeksessä yh-tenä pienimmistä veljeksistä ja Turun Ke-säteatterissa Vartiovuorella Pikku Pietarin pihan pääosassa. Siitä on lähtenyt kiin-nostus suomalaiseen kieleen ja kulttuu-riin. Harrastan kotimaista kirjallisuutta ja elokuvia.

– Kielet ovat olleet kiinnostukseni. Puhun useita kieliä, nautin kielen käyt-tämisestä, mihin onkin työtehtävissäni hieno mahdollisuus.

Akkasen hallinnassa ovat niin suomi ja ruotsi kuin englanti, saksa, ranska, ita-lia ja viro. Joulurauhan julistus ruotsiksi ei siis tuota vaikeuksia.

Osa omia perinteitäJoulurauhan julistus on ollut Akkaselle itselleenkin osa jouluperinnettä.

– Se pitää kuulla, että tulee hyvä jou-lumieli. Tämä on ainutkertainen traditio Suomen Turusta, joka on vanha pääkau-punki, jossa on arkkipiispan istuin, mikä liittää julistuksen kristillisiin traditioihin.

– Joulurauhan julistus on osa Turun identiteettiä. Turku on moderni kaupun-ki, mutta tämä on yksi elementti sen vah-vaa vuosisataista historiaa.

Akkanen valmistautuu tehtävään pe-rehtymällä tarkasti joulurauhan julistuk-sen historiaan ja perinteisiin aina niihin yksityiskohtiin asti, kuinka Brinkkalan talon joulurauhanjulistushuoneessa tulee käyttäytyä. Akkanen asuu Naantalissa, mutta joulurauhaa julistaa silti Turun kaupungin virkamies, joka on syntynyt Heidekenillä. Ja siihen liittyen:

– Äiti varmaan pakahtuu ylpeydestä, Mika Akkanen uskoo.

– Joulurauhan julistus on yksi harvoista pe-rinteistä, missä yhteishenki näkyy, filosofian tohtori Tarja-Tuulikki Laaksonen sanoo.

– Ensimmäisen joulurauhan julis-tuksen tarkkaa vuotta ei tiedetä eikä sitä voida tarkkaan määrittää, Tarja-Tuulikki Laaksonen kertoo. Hän on perehtynyt joulurauhaan väitöskirjassaan Vanhan Suurtorin alueesta. Julistus ajoittuu kui-tenkin kristinuskon tuloon, ensimmäisiin ristiretkiin 1200-1300-luvuille.

Joulurauhan julistus 20 päiväksi jou-luaatosta Nuutinpäivään on ollut yleinen tapa Pohjolassa. Kyseessä on erityinen ti-lannerauha ja joulurauhan lisäksi on ju-listettu esimerkiksi käräjä- ja naisrauhaa. Joulurauhan julistus on vahvasti sidoksis-sa kristinuskoon.

Suomessa joulurauhaa julistetaan pienimuotoisesti muissakin kaupungeis-sa. Turun joulurauhan julistus Vanhalla Suurtorilla on jatkunut vuosisatoja lähes katkeamattomana perinteenä poikkeuk-sena muun muassa isoviha vuonna 1721 sekä levottomat vuodet 1917 sekä 1939.

– Vanha asiakirja kertoo, että 1700-lu-vulla joulurauhaa julistettiin raatihuo-neen avoimista ovista ja ikkunoista. Paik-ka tiedetään, se oli nykyisen raatihuoneen sisäänkäynnin yläpuolella. Siinä oli ikku-nan paikalla sisäänpäin aukeavat pariovet, Laaksonen kertoo.

Turun palossa raatihuone ranskalaisine

parvekkeineen ja torneineen tuhoutui. Pe-rinnettä ei silti sammutettu:

– Turun palon jälkeen päätettiin, että perinnettä jatketaan. Palon jälkeen maist-raatin sihteeri kirjoitti joulurauhan teks-tin ulkomuistista uudelleen.

Joulurauhaa kaupungin asukkailleTeksti on aiemmin ollut pitempi ja hyvin yksityiskohtainen, sen henki on kuitenkin säilynyt. Yhteiskunnan maallistuminen on saanut valtaapitävät reagoimaan ennenkin:

– 1600-luvulla Kristiina Kuningatar antoi julistuksessa hyvin tarkkoja ohjeita, miten joulua vietetään.

Joulurauhan rikkomiseen liittyivät ta-vallista voimallisemmat sanktiot: sakot tai rangaistukset. Niiden kaikuja on edelleen joulurauhan julistuksen tekstissä ”joka tä-män rauhan rikkoo”.

Joulurauhan julistamisen toimit-ti pääasiassa maistraatin sihteeri. Kun maistraatti 1970-luvulla siirtyi valtiolle, Turku päätti säilyttää toimituksen pe-rinteen mukaisesti kaupungin tehtävänä. Tekstistäkin kuuluu, että sanoma on koh-dennettu kaupungin asukkaille.

– Kyseessä on virantoimitus, mikä on näkynyt myös pukeutumisessa. Jou-lurauhan julistajalla on ollut siviilivirka-miehen asu: hännystakki ja mustat liivit. Vuodesta 1936 vaatetus muuttui šaketiksi

Joulurauhan julistus on kunniatehtävä– Kun tätä tehtävää tarjottiin, ei voinut kieltäytyä, vuoden 2013 ja todennäköisesti usean seuraavan joulurauhan julistaja, Turun kau-pungin kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen sanoo.

Kansainvälisten asioiden päällikkö Mika Akkanen, 51, valmistautuu huolella yhteen elämän-sä arvokkaimmista tehtävistä. Joulurauha luetaan pergamenttikääröstä, joka on 1950-luvul-ta. Sen tekijä on Tauno Torpo.

Rauhaa armorikkaalle syntymäjuhlalle

Huomenna, jos Jumala suo,

on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla;

ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla

kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään

sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään,

sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulujuhlaa jollakin

laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee,

on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen

rangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta

ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan kaupungin

kaikille asukkaille riemullista joulujuhlaa.

perinteitä ylläpitävät tapahtumat, ulko-maiset valtiovierailut sekä niihin liittyvät järjestelyt kuuluvat toimenkuvaani, Ak-kanen kertoo.

Kansainvälistä työtä ja perheenisän rooliaMika Akkanen on 51-vuotias kauppatietei-den maisteri, joka on valmistunut Turun Kauppakorkeakoulusta. Hänen uransa kau-pungin palveluksessa alkoi EU-hankkeissa vuonna 1997, mistä hän siirtyi kansainvälis-ten asioiden päälliköksi vuonna 2003.

– Tehtäväni on erityisesti kaupungin elinkeino- ja kulttuuripoliittisissa hank-keissa tukea kaupungin johtoa ja eri toi-mijoita. Työhön kuuluvat myös perintei-set ystävyyskaupunkiasiat. Tällä hetkellä työllistävät varsinkin Turun ja Pietarin väliset elinkeinohankkeet sekä EU:n ensi vuonna alkavan rahoituskauden hyödyn-tämisen valmistelu.

Akkanen kuvailee itseään suhteellisen moderniksi urbaaniksi ihmiseksi, jolla on vaimo ja kolme kouluikäistä lasta. Arki menee, kuten monella samassa tilanteessa, lasten harrastuksien parissa ja mahdolli-suuksien mukaan liikkuessa. Harrastuk-siin on kuulunut myös Nuorkauppaka-maritoiminta ja sen kaveripiiri.

– Näen, että edustan uutta sukupolvea joulurauhan julistajina, Akkanen pohtii.

Kielten harrastusta monella sävylläParrasvaloja Akkanen ei pelkää, hän on myös työnsä puolesta esiintynyt paljon. Varsinaisesta estradilla olosta on silti aikaa.

– Pikkupoikana olin Turun kaupun-

Teksti ja kuva: Sini Silván

ja helmellä koristetuksi valkoiseksi kaula-vaatteeksi. Viime vuodet käytössä on ollut tumma puku.

Kaikki valmiiksi ennen joulurauhaaEnnen joulurauhan julistusta perinteisiin on kuulunut valmistautua joulun tuloon ajoissa: tehtiin kynttilät ja leivottiin leivät. Laaksonen palauttaisi vanhoista perinteis-tä myös joulupöydän leipäkeon sekä jou-lupakettien kortteihin omatekoiset pikku värssyt, joita arvostettiin ja pidettiin lah-jan sisältöäkin arvokkaammat.

– Joulurauhan julistuksen jälkeen hil-jennyttiin. Joulupäivänä ei vierailtu mis-sään, Tapaninakin sai käydä vain lähisu-kulaisten luona, Laaksonen kertoo.

Turun joulurauhan julistus on muo-dostunut koko kansakuntaa yhdistäväksi perinteeksi. Se on radioitu vuodesta 1935 ja Yleisradio on televisioinut sen vuodesta 1983. Joulurauhan julistus alkaa Jumala ompi linnamme -virrellä, minkä jälkeen Tuomiokirkko lyö 12 lyöntiä.

– Joulurauhan julistus on osa suo-malaista joulun identiteettiä, Laaksonen sanoo. Myös yleisö voisi noudattaa perin-teitä ja kunnioittaa tilaisuutta niin, että miehet muistavat riisua lakkinsa.

Teksti: Sini Silván

Joulurauhanjulistus nykymuodossaan:


kaatamishaluihin oli aiemmin riehunut Tapaninpäivän myrsky, jonka jälkeen pihalta kaadettiin kolme muuta suurta kuusta pois. Sen jälkeen tuuli alkoi tarttua vielä pystyssä olevaan puuhun entistäkin voimakkaammin.

– Tämä joulukuuseksi valittu kuusi kasvaa niin lähel-lä taloa, että pelkäsimme sen joskus vielä kaatuvan myrs-kyssä talon päälle, Kaisa kertoo.

Perämäet kertovat, että kuusi olisi joka tapauksessa saanut kaatotuomion viimeistään ensi kesänä, koska ta-lon viereen suunnitellaan autotallia.

Vuonna 2012 kuusi jäi vielä varasijalle, mutta tänä vuonna se sai ykköspaikan. Tuomiokirkon edestä joulu-kuusi päätyy lämmittämään Perämäkien ja heidän suku-laistensa takkoja.

Torstaina 12.12. klo 15 Joulukonsertti Anri ja Sebastian Ahlgren perheineen

Tiistaina 17.12. klo 18 Joulujuhlat esiintymässä mm. Take Four -ryhmä, Turun Telakka- ja Konepajaeläkeläiset ja Lahjan tytöt

Sunnuntaina 19.1.2014 klo 15 Päiväkonsertti Tangokuningatar vuodelta 2003 Saija Tuupanen & Kultaisen harmonikan voittaja Aki Metsälä.

Jouluviikoillakin ateriointimahdollisuus joka päivä klo 11-13Lounasvaihtoehdot 1 (5€) j a 2 (4€)

Tervetuloa, kaikkiin tapahtumiin vapaa pääsy!

Lehmusvalkaman Hyvinvointikeskuswww.turku.fi/lehmusvalkama Karviaiskatu 7, 20720 Turkupuh. 02 2625 020

Bussit 9, 12, 99 ja PL1 pihalle

halla. Samalla näkee myös lapsia ja jutellaan esimerkiksi naapurin tytön kanssa.

– Meidänkin lapsenlapsi on tuossa päiväkodissa, ker-too Seija Ritvanen.

– Ennestään tuttujen lasten lisäksi monista oppilaista on tullut kasvotuttuja, jotka tervehtivät esimerkiksi linja-autopysäkillä, kertoo Eila Simpanen.

Yhteiset tilat kaikkien paattislaisten käyttöönKoulun rehtori Ari Rusi kertoo, että ikäihmisten koulu-ruokailun taustalla on myös kasvatuksellinen ajatus sii-tä, että saadaan aikaan luonnollisia lasten ja ikäihmisten kohtaamisia. Ja kyllä lapset juttelevatkin usein vierailevi-en ruokailijoiden kanssa. Samalla harjoitellaan käyttäyty-mistä oikeissa tilanteissa.

– Toivoisin todella, että paattislaiset ikäihmiset löy-tävät tämän mahdollisuuden. Sen lisäksi että koulu-ruokamme on erinomaista, olisi hassua jos uuden kou-lurakennuksen hienot tilat, jotka ovat alueen asukkaiden yhteisiä, jäisivät hyödyntämättä.

– Kyllä tällaista toimintaa pitäisi laajentaa muihinkin kouluihin, toteaa Tahvo Ritvanen. Esimerkiksi Jäkärläs-sä ei ole muuta lounaspaikkaa.

Ikäihmisten ateria Paattisten koululla maksaa 4,5 €. Maksuvälineenä käy etukäteen ostettava ruokalippu.

Lisätietoa: www.turku.fi/seniorikouluruoka

Teksti: Katja Tättäläinen

Tuomiokirkon joulukuusi tulee Pernosta

Vanhassa valokuvassa joulukuuseksi valittu kuusi näkyy äärimmäisenä oikealla. Muut kuvassa näkyvät kuuset on jo kaadettu.

Tänä vuonna Turun tuomiokirkon eteen pystytettävä joulukuusi tulee Pernosta. Komean, noin 75-vuotiaan kuusen lahjoittavat Kaisa ja Jari Perämäki. Jarin suku on nähnyt kuusen kasvavan tontilla yli 60 vuoden ajan, nuo-resta puusta saakka.

Jari Perämäen isoisä on rakentanut kuusen vieressä olevan talon 1940-1950 –luvun vaihteessa. Tontti on ai-koinaan kuulunut Pernon kartanolle. Pihalla kasvaa kuu-sien lisäksi komeita vanhoja tammia ja koivuja.

Jari on asunut koko tähänastisen ikänsä puun lähei-syydessä. Isäntä muistaa pitäneensä sadetta kuusen alla lapsena, mutta ei ole esimerkiksi koskaan kiivennyt puu-hun. Kaisa-vaimo kertoo, että heidän tuttavansa on jos-kus kiivennyt korkealle kuuseen saadakseen oksiin tart-tuneen leijan alas.

Perämäet päättivät ehdottaa yli 25-metristä pihakuus-taan Suomen ykköskuuseksi viime vuonna. Ajatus oli to-sin pyörinyt mielessä jo pidempäänkin. Yksi syy kuusen

Teksti: Maria Vakkamaa | Kuvat: Maria Vakkamaa ja Perämäkien kotialbumi

Paattisten uudella koulutalolla tarjolla lounas myös ikäihmisillePaattisten koulun ruokalassa istuu muu-taman koululaisen lisäksi neljän hengen seurue, joka ei ole koulun väkeä. Kyseessä on Ritvasen ja Simpasen pariskunnat, jotka ovat saapuneet koulutalolle lounastamaan.

Alueen ikäihmisillä on mahdollisuus nauttia koululounas Paattisten koululla. Ruokailu on ajoitettu alkamaan klo 12.15 eli koululaisten ruokailun päättyessä.

Simpaset käyvät koululla syömässä useamman kerran viikossa. Ritvaset puolestaan ovat ensikertalaisia, mutta totesivat, että toistekin tullaan.

– Nälkä lähti ja sehän on pääasia, toteaa Seppo Sim-panen.

Simpaset ovat huomanneet, että ravinnon lisäksi kou-luruokailulla on myös sosiaalinen merkitys. Ruokalassa nähdään tuttuja ja usein juttua jatketaan vielä koulun pi-

Tapahtumia Lehmus- valkaman hyvinvointikeskuksessa

Simpaset ja Ritvaset epäilevät huonon sään vaikuttaneet siihen, ettei koululla ole tänään enempää väkeä syömässä.


Har man lust att spela kan man göra det lätt. Vilken grupp som helst kan boka speltid. I skolornas idrottssa-lar kan man hitta lediga tider även med kort varsel. Ett enstaka motionspasspass kan man ändå boka högst en vecka på förhand. Du kan bekanta dig med lediga tider i olika motionssalar på webbplatsen.

För att kunna boka och betala en enstaka tur behö-ver du endast dina nätbankskoder och din e-postadress med vars hjälp du registrerar dig som användare. Den som bokar tid ska vara vuxen.

Priset på ett motionspass bestäms enligt storle-ken på salen. Som förmånligast är motionspassen i motionssalar med en yta på under 290 m2 som kostar 8 euro per timme. De större motionssalarna på över 400 m2 kostar 17 euro per timme. Motionspassen är avgiftsfria för personer under 20 år.

Du kan också boka fasta motionspass för hela säsongen. Du kan ansöka om tiderna för idrottsplatser inomhus på våren. Mer exakta ansökningstider finns på webben. De fasta motionspassen delas ut enligt de principer som fastställts av idrottsnämnden. Du kan ansöka om de tider som blivit lediga även under hela säsongen.

Ytterligare information: www.turku.fi/liikunta/nettivarauswebtimmi.turku.fi www.turku.fi/liikuntavuorotIdrottscentralens kundservice, tfn (02) 2623 232

Jos pelijalkaa vipattaa, pelaamaan pääsee näppärästi. Mikä tahansa porukka voi varata pelivuoron. Koulujen liikuntasaleista voi löytyä vapaita yksittäisiä vuoroja lyhyelläkin varoitusajalla. Yksittäisvuoron voi kuitenkin varata enintään viikkoa etukäteen. Liikuntapaikkojen vapaisiin vuoroihin voi tutustua verkkosivuilla.

Yksittäisen vuoron varaamista ja maksamista varten tarvitaan vain verkkopankkitunnukset ja sähkö-postiosoite, joiden avulla rekisteröidytään. Varaajan on oltava täysi-ikäinen.

Vuoron hinta määräytyy salin koon mukaan. Edulli-simmillaan vuoron saa alle 290 m2:n kokoisesta salista 8 euron tuntihintaan. Isommat, yli 400 m2:n kokoiset salit maksavat 17 euroa tunnilta. Alle 20-vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia.

Liikuntapaikoista voi varata vakituisia vuoroja myös koko kaudeksi. Sisäliikuntapaikkojen vuorohaku on keväällä. Tarkemmat hakuajat löytyvät verkkosivuil-ta. Vakiovuorot jaetaan liikuntalautakunnan vahvistami-en periaatteiden mukaan. Vapaaksi jääneitä vuoroja voi hakea myös pitkin kautta.

Lisätietoja: www.turku.fi/liikunta/nettivarauswebtimmi.turku.fi www.turku.fi/liikuntavuorotTurun kaupungin liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelu, p. (02) 2623 232

äldre människors behov av hemvård.Utöver omröstningen i kategorin bästa servicereform

fick stadsborna berätta om sina erfarenheter av en god kundservice i kontakt med staden. Det kom in samman-lagt 270 svar. Av svaren framgår att stadens olika tjänster uppskattas i stor utsträckning.

Prisjuryn sållade fram berättelserna av vilka stadsdi-rektör Aleksi Randell utsåg huvudbiblioteket till vinna-ren i kategorin bästa serviceprestation.

Palveleva Turku -kilpailussa kaupunkilaiset äänestivät elokuussa viidestä palvelu-uudistuk-sesta mielestään parasta palvelua ja samalla kertoivat kokemuksensa Turun kaupungilta saamastaan hyvästä asiakaspalvelusta. Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut kirivät parhaaksi palvelu-uudistukseksi ja Turun pääkirjasto selvisi voittajaksi hyvän asiakaspalvelun osaajana.

Förebyggande äldreservice vann Åbo till din tjänst-omröstningen

Yli kolmannes äänistä voittajalle

Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut voittivat Palveleva Turku -äänestyksen

Åbo stad ordnade i augusti tävlingen Åbo till din tjänst där stadsborna röstade fram stadens bästa nya service eller förnyade service och berättade om positiva serviceupplevelser de få-tt i kontakt med Åbo stad. Förebyggande äldreservice vann titeln den bästa servicereformen och Åbo huvudbibliotek vann i serien bästa kundserviceprestationen.

Liikuntavuoron voi varata ja maksaa verkossa

Kuvateksti: Omalle porukalle on helppo varata edullinen pelipaikka verkkopalvelusta. Alle 20-vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia. Kuva: Mika Okko

Du kan boka och betala ditt motionspass på webben

Kilpailun voittajaksi nousivat Ennaltaehkäisevät vanhus-palvelut, joilla ikäihmisiä aktivoidaan huolehtimaan ter-veydestään tukemalla iäkkäiden itsenäistä selviytymistä. Palveluihin kuuluvat Lehmusvalkaman ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskukset, vanhusten tuki- ja kohtaamispaik-ka Poiju, palveluohjausyksikkö, muistisairaiden päivätoi-minta, muistikoordinaattoritoiminta, kotona selviyty-mistä tukevat palvelut ja sotainvalidien palvelut. Toimin-nallaan Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut pyrkivät siir-tämään ikäihmisten kotihoidon tarvetta myöhemmäksi.

Ennaltaehkäisevän vanhuspalvelun palvelupäällikkö Eija Salmiosalo kertoo, että kehitystyötä palveluissa teh-dään jatkuvasti.

– Tulevaisuudessa pitää keskittyä asiakkaiden neu-vontaan ja palveluohjaukseen jo heti eläkkeelle siirty-misvaiheessa. Kehitämme myös etsivää työtä, sillä olisi tärkeää löytää entistä paremmin riskiryhmiin kuuluvia ikäihmisiä, suunnittelee Salmiosalo.

Muut ehdolla olleet palvelu-uudistukset olivat lasten puheterapiajonojen käsittelytapauudistus, Turku Ener-gian energiankäytön seuranta, Vaski-kirjastopalvelut ja m.visitturku.fi-mobiilipalvelu.

Kilpailussa annettiin ääniä 738 ja voittaja sai anne-tuista äänistä 272.

Pääkirjaston asiakaspalvelu ylitti odotuksetPalvelu-uudistusäänestyksen lisäksi kaupunkilaiset ker-toivat sanallisesti kokemuksiaan kaupungilta saamastaan hyvästä asiakaspalvelusta. Tarinoita kertyi kaikkiaan 270. Vastauksissa kaupungin eri palvelut saivat laajasti kiitosta.

Palkintoraati seuloi tarinat, joista kaupunginjohta-ja Aleksi Randell nosti voittajiksi pääkirjastosta saadut hyvät palvelukokemukset. Kaksi ehdottajaa kertoi ko-kemuksistaan, joissa molemmissa kirjaston työntekijä oli paneutunut asiakkaan kysymykseen erityisen innos-tuneesti ja ammattitaitoisesti ja löytänyt asiakkaan kai-paaman aineiston.

– Kirjasto tarjoaa turkulaisten arkeen ja juhlaan tie-toa, iloa ja elämyksiä. Palkitseminen merkitsee meille si-tä, että olemme onnistuneet, kommentoi Palveleva Turku -voittoa palvelupäällikkö Merja Marjamäki Turun pää-kirjastosta.

Teksti: Emmi Välke

Segern gick till Förebyggande äldreservice där man ak-tiverar äldre människor att sköta om sin hälsa genom att stödja de äldres förmåga att klara sig självständigt. Till servicehelheten hör centren för välbefinnande Lehmus-valkama och Rosenkvarteret, Poiju-Stöd- och träffpunkt för äldre, enheten för servicestyrning, dagverksamhet för minnessjuka, minneskoordinatorverksamhet, tjänster som stöder hemmaboende och tjänster för krigsinvalider. Syftet med Förebyggande äldreservice är att senarelägga

Palvelukokemus-sarjassa palkittiin pääkirjaston asiakaspalvelu. Kuva: Jenni Valta

Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut tarjoavat ikäihmisille moni-puolista toimintaa. Kuva: Turun kaupungin hyvinvointitoimiala


Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Turun KaupunginteatteriItäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

Turun kaupunginkirjasto www.turku.fi/kirjasto

www.teatteri.turku.fi

Kulttuuria Turussa myös Facebookissa.Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi.

Turun museokeskus www.turunmuseokeskus.fi

TYÖPAJAT JA KURSSITKuralan Kylämäen Kokeiluverstas Ilmoittautumiset 02 2620 420 [email protected].• Taitotiistait koululaisille tiistaisin

14.1. alkaen klo 13–18. • Vintage-pukukurssi 13.1. alkaen

joka toinen maanantai 17.30–19.45.• Ompeluseura 20.1. alkaen joka

toinen maanantai klo 17.30–19.45.• Jousikurssi perheille 25.–26.1.

klo 12–17• Hiihtolomaohjelmaa ja hiihtoloma-

työpajat 17.–21.2.

Turun linnan Paja Ilmoittautumiset [email protected] tai 02 2620 322.

WAMin Työpaja Ilmoittautumiset 050 342 4593 tai [email protected].• Avoin monotypia työpaja kaiken-

ikäisille 14.–15.12. la–su klo 11–15. Ei ennakkoilmoittautumista. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 €.

• Grafiikkakurssi nuorille ja aikuisille tiistaisin 7.1–28.1. klo 17–18.30. Hinta: nuoret alle 18-vuotiaat 20 €, aikuiset 30 €.

• Avoimet kuvataidetyöpajat kaiken- ikäisille 8.1.–23.1. ke–to klo 16.15–17.45. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 €. Ei ennakkoilmoittau-tumista.

• Avoimet kuvataidetyöpajat sun-nuntaisin 12.1.–23.2. (ei 19.1.) lap-sille klo 10–12.30, nuorille ja aikui-sille 13–15. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 € + museon pääsymak-su. Ei ennakkoilmoittautumista.

• Avoin kuvataidetyöpaja Kollaasi ja korttipakka kaikenikäisille 29.1.–13.2. ke–to klo 16.15–17.45. Hinta: lapset 2,50 € ja aikuiset 4 €. Ei ennakkoil-moittautumista.

TURUN LINNA18.10. Ritarin elämää – Henrik Klaunpoika Diekn ja hänen aikansa. Tutustu suomalaiseen keskiaikaan ja ritarielämään.22.12. lähtien Enemmän kuin tuhat sanaa? Turun linna kirjallisuudessa ja taiteessa.

Kevään avoimet työpajatSeuraa verkkosivujamme ja Turun linnan facebook-sivua, joissa ilmoitetaan avointen työpajojen aikataulut.Keskiajan heraldiikkaa su 9.2. klo 12–17

WÄINÖ AALTOSEN MUSEO13.12.–23.2.2014 asti Outi Heiskanen Matkaseurue18.–19.1. WAMin lasten viikonloppu

Wäinö Aaltosen museon konsertti-sarja tiistaisin klo 19:7.1. Turku Ensemble14.1. Janne Malmivaara, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, ja Liisa Malmivaara, piano21.1. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano28.1. Turku ensemble4.2. NMKY:n musiikkiopisto 10 vuotta. Opettajakonsertti11.2. Janne Malmivaara, viulu, Hanna Pakkala, alttoviulu, Erkki Lahesmaa, sello, Mikael Kemppainen, piano

VANHA SUURTORI Brinkkalan Galleria22.11.–5.1. Saimaan AMK:n kuvataideopiskelijat 10.1.–9.2. Matti Kuusilehto ja Sampsa Sipilä14.2.–16.3. Päivi Allonen, Silja Puranen ja Pekka Syrjälä Galleria Berner22.11.–5.1. Ollipekka Kangas10.1.–9.2. Wille Vikstedt: Hidden Personality14.2.–16.3. Sanna Halme: Hengittää, kuollaUllakkogalleria22.11.–5.1. Mystinen matka – Joulukalenteri10.1.–9.2. Marjo Levlin: Humpuuki-teltta ja musta kabinetti

Kirjasto juhlistaa Tove Janssonin merkkivuottaKuvataiteilijan, kirjailijan ja muumien äidin Tove Janssonin syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 9.8.2014. Juhlavuosi alkaa tammikuussa Kuukau-den Tove -sarjalla, jossa kirjaston henkilökunta tuo pääkirjaston aulan vitriiniin esille suosikkejaan Janssonin tuotannosta. Ensimmäisenä vuorossa on Muminpappan och havet. Saman aikaan pääkirjas-ton tieto-osastolla nähdään merimaisemia osaltaan kuvittava Suomen Majakkaseuran näyttely. Vuoden aikana luvassa on myös Tove Jansson -lukupiirejä, näyttelyitä sekä Taiteiden yö, jossa ohjelman punai-sena lankana on Tove Janssonin elämäntyö.

Merikeskus Forum MarinumLinnankatu 72, 20100 Turku • Puh. 02 2679 511

www.forum-marinum.fi

NÄYTTELYT18.10.2013 - 6.4.2014 Mereen menetetyt - Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina

5.10.2013 - 12.1.2014 Hahmoja Meressä - Vedenalainen matka Saaristomeren merelliseen historiaan. Erik Saanilan valokuvia.

LISÄKSI EDELLEEN AVOINNA OVAT: Varvilla — Suomen laivanrakennuksen historiaa. Konepajalla. Turkulaisen laivamoottorivalmistuksen historiaa. Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - meren-kulun ja merivoimien historiaa200 vuotta laivan päällystön koulutusta Suomessa Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore-aluksella oleva näyttely laivan historiasta

”MINUN MERIMUSEONI!” -HANKE KUTSUU OSALLISTUMAAN JA PÄÄTTÄMÄÄN!

Forum Marinumissa aloitetaan perusnäyttelyn uudis-tustyö kutsumalla kaikki kiinnostuneet mukaan arvi-oimaan nykyistä näyttelyä ja ideoimaan uutta. Minun merimuseoni! -osallisuushankkeen tarkoituksena on antaa yleisölle mahdollisuus vaikuttaa tulevaan perusnäyttelyyn mahdollisimman varhaisessa vai-heessa.

Keräämme ideoita, toiveita ja unelmia siitä, millai-nen tuleva perusnäyttely voisi olla sekä sisällöltään että toteutustavoiltaan. Syksyn aikana pyöräytetään käyntiin kerran kuukaudessa kokoontuva asiakasraati ja aloitetaan kaikille avoimet näyttelyn suunnittelu-kokoukset. Tutustu hankkeeseen nettisivuillamme tai Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/Minun-Merimuseoni ja ilmoittaudu mukaan toimintaan.

Katso museoiden joulunaika keskiaukeaman Joulu Suomen Turussa -liitteestä!

Ritarin elämää -näyttely Turun linnassa. Kuva: Ania Padzik

Outi Heiskasen Matkaseurue WAMissa. Kuvaaja: Heini Leväslaiho

Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli. Kuva: Harri Hinkka

Turun Kaupunginteatterissa on jälleen AVOINTEN OVIEN TAPAHTUMA ke 29.1.2014. Tule tutustumaan kevään ohjelmistoon ja osta tarjouslippuja! Vapaa pääsy.

Koko perheen Risto Räppääjä Kaupunginteatterissa

Tove Jansson venematkalla.Kuva: Lars Jansson

Brinkkalan Kirjakauppa avattu Vanhalla Suurtorilla! Mielenkiintoisia julkaisuja pukin- konttiin.

14.2.–16.3. Pive Toivonen ja saaris-ton lapset: Andromeda Atlantic ArtVanhan Raatihuoneen Galleria22.11.–5.1. Mirva Valvanto10.1.–9.2. Vesa Loikas: NewYork14.2.–16.3. Maalauksia eri materi-aaleille

Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella sunnuntaisin klo 15:5.1. SenioriKulkuset 9.2. Turun Musiikinystävien Orkesteri16.2. Turun Karaokeklubi

Sinikka ja Tiina Nopolan rakastettu Risto Räppääjä -sarjan tuorein seikkailu Risto Räppääjä ja nukkavieru Nelli jatkaa esityksiään joulukuussa. Kepeä tarina saa unohtamaan ulkona paukkuvat pakkaset ja vie katsojansa takaisin lap-suuden kesäpäivään. Vauhdikas esitys sopii myös perheen pienemmille. Esityksessä nähdään ja kuullaan Räppääjä-elokuvista tutuiksi tulleita säveliä. Mukana saa laulaa! Rooleissa ovat Samuel Harjanne (Risto Räppääjä), Sinikka Sokka (Pakas-taja-Elvi) ja Maiju-Riina Huttunen (Nelli). Esitykset Turun Kaupunginteatterin Päänäyttämöllä 11.12.–20.12. Liput 23 € / 21 e / 17 €.

Turun filharmoninen orkesteriTurun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurikauppa Ars Musica, Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9. Avoinna ma–to klo 11–17 • Turun kulttuu-rin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak. 14) ti–la 12–19 • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm)

www.tfo.fi

6.2. Sibelius rajalla

Katedraali Soi! -festivaalin konsertissa Turun tuomio-kirkossa liikutaan elämän ja kuoleman rajalla. Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarin Leif Seger-stamin johtamassa konsertissa kuullaan harvinaisia Sibelius-kappaleita.

18.1. Talviklassista kartanossa

Marjaniemen kartanossa kuullaan kamarimusiikkikon-sertti, joka yhdistelee uutta ja vanhaa. Saksalais-ame-rikkalaisen säveltäjän Jansan uuden teoksen kantaesi-tyksen lisäksi konsertissa kuullaan Mozartin viimeinen kamarimusiikkiteos ja Beethovenin jousikvartetto, jota kutustaan ”Harppukvartetoksi”.

10.1. Kuolema, rakkaus ja meri

Merta kunnioittavassa ohjelmassa Konserttitalossa kuullaan Sibe-liusta, Chaussonia ja Debussyta. Chaussonin teoksen solistina toimii maailmankuulu ruotsalainen mez-zosopraano Charlotte Hellekant. Konsertti on osa Suomenlahtivuosi 2014 –tapahtumavuotta.

Charlotte Hellekant. Kuva: Mats Bäcker

Marjaniemen kartano.Kuva: Niko Korhonen

Leif Segerstam. Kuva: Seilo Ristimäki

Menovinkkejä joulunaikaan Joulu Suomen Turussa -liitteessä!

15Turkuposti | Åboposten 6 | 20132.12.2013-16.2.2014 15

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.

Turun linnaan avautui kesällä uusi perusnäyttely, joka esittelee linnan aikakausia aina 1200-luvun rakennusvai-heista kukoistuksen ja rappion kausien kautta nykypäivän ainutlaatuiseksi museokohteeksi.

Näyttelyn keskipisteenä ovat englantilaisen Osiris Sculpture -yrityksen valmistamat luonnollisen kokoiset vahanuket, joiden esikuvina on Turun linnassa 1500-lu-vulla eläneitä henkilöitä hoviväestä palveluskuntaan. Pyö-reässä tornissa vierailija kohtaa esimerkiksi Juhana Hert-tuan illallisseurueen ja makkarantekijä Pylsy-Elinan.

– Linnan tilikirjoista löytyy tietoa 1500-luvun elä-mänmenosta linnassa, jopa vaatteiden värejä myöten. Kirjurit ovat aikoinaan tehneet perusteellista työtä, Tu-run linnan uudistamishankkeen projektipäällikkö, tutki-ja Nina Lepokorpi kertoo.

Paikallisten osaajien taidonnäyteNäyttelyä on ollut työstämässä museokeskuksen oman henkilökunnan lisäksi monilukuinen joukko eri alojen osaajia. Nukkeja lukuun ottamatta toteutus on paikallista työtä, ja esimerkiksi monet vaatteet ja esineet on teetetty oppilastöinä.

– Sata henkeä tuskin riittää. Mukana on ollut niin tutkijoita, käsityöläisiä, konservaattoreita, rakentajia kuin multimediatuottajiakin, Lepokorpi summaa.

IT-osaajia on tarvittu toteuttamaan kosketusnäyt-töjä, animaatioita ja videoita, joista voi oppia vaikkapa miekkailua ja haarniskan pukemista. Näyttelyssä voi myös kuulla sisäpiiritietoa menneisyydestä Turun linnan tonttu-ukon kertomana. Teknologian hyödyntäminen on

Turun linnan uusi perusnäyttely hyödyntää nykytekniikkaa

Linnan uudessa perusnäyttelyssä voi tör-mätä piirakasta loikkaavaan kaniin, tutus-tua muotivaatteisin satojen vuosien takaa ja kuulla Turun linnan tonttu-ukon tarinoita.

Pienoismallissa eletään Pietari Brahen aikaaPerusnäyttelyn 1600-lukua esittelevän osion katseen-vangitsija on nukkelinnaksi nimetty pienoismalli Pie-tari Brahen hovin aikaisesta Turun linnasta. Mitta-kaavaan 1:24 rakennettu, seitsensenttisten nukkejen asuttama linna kuhisee elämää.

Pienoismallin lukuisiin huoneisiin kuuluvat muun muassa sauna, panimo, varuskamari ja juhlasali, joista löytyy miniatyyriesineitä reikäleivistä tykinkuuliin, haarniskoihin ja kynttilänjalkoihin. Huonejärjestys ja sisustus on suunniteltu vanhojen tilikirjojen avulla, ja jopa kattokoristeet, tulisijat ja kukka-asetelmat on teh-ty mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä vastaaviksi.

Pienoismallin työstämiseen on osallistunut yh-teensä parikymmentä ihmistä museolehtori Seija Väärän johdolla. Rakennusmestarina toiminut näyt-telysuunnittelija Seppo Kannisto kuvailee pienoislin-nan rakennusta tarkaksi, mutta hauskaksi puuhaksi.

– Seija on antanut pienoismallin sisällöstä tarkat ohjeet, joiden pohjalta olemme rakentaneet linnan. Jokaista yksityiskohtaa ei tietenkään voi tehdä histori-allisten lähteiden pohjalta, vaan mielikuvitustakin on saanut käyttää, Kannisto sanoo.

Kanniston mukaan kolmimetriseen linnarakennel-maan on uponnut kilokaupalla puutavaraa ja akryylia, viitisen litraa liimaa ja 15 kiloa akvaariohiekkaa.

– Linnan alle kätkeytyy johtoviidakko, sillä takat ja valaisimet palavat pienillä led-liekeillä. Sähköistä-minen on ollut suosikkiosuuteni rakentamisessa, se on mukavaa näpertämistä, Kannisto toteaa.

Faktoja:• Uusi perusnäyttely on Turun linnan

uudistamishankkeen laajin osuus.• Perusnäyttelyn avajaisia vietettiin kesäkuussa

2013.• Näyttely esittelee linnan historiaa 1200-luvulta

nykypäivään.• Esillä on lähes 1000 esinettä, joista osa on ennen

näkemättömiä löytöjä.• Vuonna 2014 näyttely täydentyy aikajanalla sekä

raha- ja mitalikabinetilla.

Teksti: Nora Uotila | Kuvat: TMK/Kari Hintsala.

Lepokorven mukaan saanut innostuneen vastaanoton kä-vijöiden keskuudessa.

Lähes jokaiselle turkulaiselle tuttu, yli 30 vuotta esillä ollut vanha perusnäyttely ehti jo käydä auttamattoman vanhanaikaiseksi.

– Perusnäyttely olisi uusittu jo aikaa sitten, mutta rahoi-tus saatiin järjestymään vasta vuonna 2011. Sen jälkeen on-kin paiskittu töitä hiki hatussa – kaksi vuotta on näin mit-tavalle projektille todella tiukka aikataulu, Lepokorpi sanoo.

Lauri Leikas ja Nina Lepokorpi siirtävät vastapainoheitto-koneen pienoismallia. Konetta käytettiin piiritystilanteissa keskiajalla.

Turun linnan talvi tarjoaa joulupöytiä, kirjallisuutta ja ritarielämää

• Uuden perusnäyttelyn lisäksi linnan käytäville tuovat • vipinää erilaiset tapahtumat ja pienemmät näyttelyt.• Katetut joulupöydät -näyttely esittelee eri aikojen

joulukattauksia 30.11.2013–12.1.2014.• Enemmän kuin tuhat sanaa – Turun linna kirjallisuu-

dessa ja taiteessa aukeaa 20.12.2013.• Ritaripäivillä 4.–5.1.2014 voi kohdata ritareita, linnan-

neitoja ja muuta linnan väkeä.

Turkuposti 6/2013

Documents

Transcript of Turkuposti 6/2013