Turkuposti 4/2012

Päiväkodin rutiinit tutuiksi yhdessä

sivu 8

Katujen nimet eivät synny sattumalta

sivu 3

Kaupungintalon remontti valmis alkusyksyllä

sivu 4-5

Turun kaupungin puhelinluettelo

liite

4|2012

Kaupungin uudistushankkeella kohti keveämpää organisaatiota 2Toteutetaan yhdessä entistä virikkeellisempi vapaa-aika 2Vanhassa kaupungissa nimetkin ovatvanhoja, mutta uusia tulee koko ajan 3Namnen måste fungera på två språk 3Kaupungintalo ryhdikkäänä syksyyn 4Vihkiäisissä naamiaiset 4Katto hyvin, kaikki hyvin 5Kaupungintalon kiehtovat värit 5Meriliiketoiminnan kehitystyössäpuhaltavat uudet tuulet 6Kaupunki panostaa yritysten kuulemiseen 6Kaupunki tiivistää yrittäjäyhteistyötä 7Taloushallinnon täydennys- koulutusta yrityksille 7Eka päivä päiväkodissa 8Tietotekniikka tulee päiväkoteihin 8

Liite: Kaupungin palvelujen hakuopas

Anni aloittaa opintien kulkemisen, Valtteri ja Noora jatkavat kohti seuraavaa etappia 9Vimman syyskausi on täynnä taidetta ja toimintaa 10Kouluterveyskyselystä tietoa nuoren elämästä 10Jätteläskigt! – Vad får man skriva om i barnböcker? 11Luut liikkeelle! 12Sätt fart på benen! 12Syksy alkuun unikoululla 12Jokapäiväiseen arkeenetsitään voimaa porukalla 12Valtapelejä ja tunteiden paloa, vehkeilyä ja romantiikkaa 13Maktspel och brinnande känslor,intriger och romantik 13Tutkijoiden yö –tapahtuma ensimmäistä kertaa Turussa 14Turun päivä täynnä tapahtumia 14Kulttuurivinkit 15Itämeren tulevaisuuden haasteetovat ratkaistavissa 16Yhteispyörän lainaus innostaa liikkumaan työajalla 16

Julkaisija/utgivare Turun kaupunkiOsoite/Adress Yliopistonkatu 27, 20100 TurkuE-mail [email protected]äätoimittaja /Chefredaktör Hannu Waher,[email protected], puh. 2627 254Kannen kuva Hannu WaherTaitto /Layout SEK Promote OyPaino/Tryckeri Hansaprint OyPaperi/Paper Solarispress 60 gPainosmäärä/Upplaga 116 000 kplJakelu /Distribution Itella Posti OySeuraava numero ilmestyy viikolla 42 (15.-19.10.2012).Aineiston deadline 21.9.2012

ISSN 1798-4661

turkuposti • åboposten

4|2012

Turun kaupungin vapaa-ajan hallintokuntien EVIVA-toi-mintaohjelma on ottanut tehtäväkseen kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantamisen kannustamalla kaikkia tur-kulaisia virikkeellisempään vapaa-aikaan ja vaihtamaan vapaalle liikunnan, kulttuurin, luonnon ja erilaisten har-rastusten pariin. Kaupunkilaisten hyvinvointia paranne-taan räätälöimällä vapaa-ajanpalveluja entistä enemmän vastaamaan kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita.

EVIVA kerää kaupunkilaisten vapaa-aikaan liittyviä kehitysideoita, ja näistä toiveista kaupunki yhdessä seu-rojen, järjestöjen ja yhdistysten kanssa kehittää nykyisiä

Energiaa ja lisäpotkua alkavaan syksyyn saa parhaiten virkistävästä ja rentoutta-vasta vapaa-ajasta. Liikunta, kulttuuri ja aktiivinen vapaa-aika tekevät tutkitusti hyvää, sillä ne edistävät terveyttä ja hy-vinvointia. Nyt kannattaa nyt ottaa selvää syksyn harrastusmahdollisuuksista ja kokeilla rohkeasti jotain uutta.

Toteutetaan yhdessä entistä virikkeellisempi vapaa-aika

Uudistushanke on kevään aikana edennyt hyvin. Nyt toteutettavan hankkeen tavoitteena on rakentaa kaupun-gista aiempaa paremmin johdettu ja paremmin kaupun-kilaisia palveleva organisaatio. Kaupunkilaisille hanke näkyy toimivampana hallintona, parempina palveluina ja osallistumismahdollisuuksina kaupungin päätöksen-tekoon. Erityisesti panostetaan nuorten ja erityisryhmien mahdollisuuteen päästä vaikuttamaan palveluiden suun-nitteluun.

– Nyt on tuhannen taalan paikka päästä vaikutta-maan kaupungin toimintatapoihin, johtamiseen ja or-ganisaation rakenteisiin, jotta voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuteen katsovaa parempaa ja elinvoimaisempaa Turkua, kaupunginjohtaja Aleksi Randell kannustaa.

Toimialamalli tervetullut uudistusUusille perustettaville toimialoille valittiin kesäkuussa johtajat ja syksyllä matka notkeaksi organisaatioksi jatkuu keväällä tehdyn työn pohjalta. Nykyisten virastojen tilalle perustetaan viisi toimialaa: kiinteistö-, ympäristö-, hyvin-vointi-, sivistys- ja vapaa-ajan toimiala. Hyvinvointitoimi-alaa johtaa Riitta Liuksa, sivistystoimialaa Timo Jalo-nen, kiinteistötoimialaa Jouko Turto, ympäristötoimialaa Markku Toivonen ja vapaa-aikatoimialaa Minna Sartes.

– Nykyiset virastot korvaava toimialamalli on terve-tullut uudistus kaupungin toiminnassa, toteaa kulttuuri-johtaja Minna Sartes.

Kaupunginvaltuusto

Tarkastuslautakunta

Keskusvaalilautakunta

Kaupungin- hallitus

Kaupunginhallituksen konserni- ja suunnittelujaostot

Konsernihallinto

Konsernin yhtiöt ja yhteisöt- Yhtiöiden hallitukset- V-S Aluepelastus- lautakunta

Kiinteistötoimiala- Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta

Ympäristötoimiala- Kaupunkisuunnittelu ja ympäristölautakunta- Jätelautakunta- Joukkoliikennelautakunta- Rakennuslautakunta

Hyvinvointitoimiala- Sosiaali- ja terveyslautakunta- Yksilöasioiden jaosto

Sivistystoimiala- Kasvatus- ja opetuslautakunta- Varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto- Lukio- ja ammatti-opetusjaosto- Ruotsinkielinen jaosto

Vapaa-ajan toimiala- Kulttuurilautakunta- Nuorisolautakunta- Liikuntalautakunta

Keväällä 2012 käynnistyneessä Turun kaupungin toimintamallin ja kaupunkiorgani-saation uudistushankkeessa on kyse koko kaupunkikonsernin toimintatapojen perus-teellisesta uudelleen määrittelystä. Uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa.

Kaupungin uudistushankkeella kohti keveämpää organisaatiota

– Pystymme nyt hitsaamaan yhteen kolme virastoa ja samalla vastaamaan paremmin kuntalaisten palvelutar-peeseen.

Suurimmat muutokset kohdistuvat kiinteistö- ja va-paa-aikatoimialaan. Kiinteistö- ja Tilaliikelaitos yhdisty-vät Kiinteistötoimialaksi. Vapaa-ajan toimiala puolestaan syntyy yhdistämällä kulttuuriasiainkeskus, liikuntapalve-lukeskus sekä nuorisoasiainkeskus.

Konsernihallinto palveluksessanneHankkeen lopputuloksena vuoden alusta 2013 aloittaa toimintansa uusi kaupungin organisaatio, joka muodos-tuu konsernihallinnosta ja viidestä toimialasta. Uudessa organisaatiossa hallinnon palvelut saadaan järjestettyä entistä vuorovaikutteisemmiksi matriisimallia hyödyn-tämällä.

Kaupunkia ja konsernihallintoa johtaa kaupungin-johtaja Aleksi Randell. Kaupunginjohtajan varahenki-lönä toimii apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan ohella toimialajohtajat muodostavat kaupungin johdon.

– Uudesta toimintamallista tulee suurimpien kaupun-kien vertailussa virtaviivaisin ja modernein ja aikataulussa varmasti pysytään, Randell vakuuttaa.

Teksti: Anssi Kaisti ja Raimo Oksa

Maan vanhimman kaupungin monivaiheinen historia näkyy erityisesti keskustan nimissä, niin uusissa kuin vanhoissakin.

– Kolmasosa Turun keskustan nimistöstä on lähes 200 vuotta vanhaa, kertoo kaavoitusarkkitehti Iina Paa-sikivi, joka varsinaisen työnsä ohella toimii kaupungin nimistötoimikunnan esittelijänä. Nimistötoimikunta va-litaan vaalikaudeksi kerrallaan, ja sen tehtävänä on tehdä esitykset uusiksi nimiksi. Ensimmäinen virallinen nimis-tötoimikunta asetettiin Turkuun 120 vuotta sitten.

Ammatit vanha nimistön aihepiiriNimet päätetään asemakaavoissa.

– Turun historia on kaupungin nimistön peruskivi, mutta hyvin monet muutkin asiat tai elämänalueet ovat tuottaneet ja tuottavat nimistöä. Turussa on esimerkiksi runsaasti ammatteihin viittaavia nimiä. Kokonainen kau-punginosa, Mälikkälä, jossa Länsikeskus sijaitsee, tunne-taan rakennusalan ammatteihin viittaavista nimistään. Myös merenkulku näkyy vahvasti Turun nimistössä, Iina Paasikivi kertoo.

Monet kadunnimet juontuvat miehisistä ammateis-ta: Sepänkatu, Vuorityömiehenkatu, Jungmanninkatu ja niin edelleen. Viime vuosina nimipohdinnassa ovat olleet esillä myös naiset ja lapset. Yli-Maarian parhail-laan rakenteilla olevan kaupunginosan nimistön yhdeksi aihepiiriksi päätettiin ottaa talonpoikaiset naisten työt. Lasten hellittelynimet ovat yksi Hirvensalon Toijaisten nimistön aihepiireistä. Toijaisissa ovat muun muassa Taa-perokatu, Nappulakatu ja Vesselikatu.

Aihepiirit ovat sinänsä yksi nimistä päättämisen tär-keä osa.

– Niiden tarkoitus on omalta osaltaan auttaa kulkijaa löytämään johonkin tiettyyn paikkaan, Paasikivi selvittää.

Nimet muuttuvat harvoinKun nimi on kerran annettu, se hyvin harvoin muuttuu. Hämeenkatu on nimellä Tavastgatan ollut todennäköi-sesti käytössä jo 1200-luvulla. Myös esimerkiksi Läntinen pitkäkatu ja sen pari, Itäinen pitkäkatu, kuuluvat Turun vanhimpiin nimiin ja ovat arkisuudestaan huolimatta aina kelvanneet niin kaupunkilaisille kuin nimistötoimi-kunnillekin.

Kadun tai muun alueen nimenmuutoksia on kui-tenkin tehty ja tehdään jatkossakin. Vuosi sitten nimis-tötoimikunnassa päätettiin esittää, että Stålarminkadun alussa sijaitseva Katrinpuisto nimettäisiin Jarkko Laineen puistoksi. Muutama vuosi sitten edesmennyt, Martissa asunut runoilija saisi siten niin sanotun muistonimen. Aloitteen asiasta oli tehnyt Martinrantaseura.

Jarno Saarisen tietä koskenut aloite tuli Hollannista– Muistonimiä koskevia aloitteita tulee enimmillään pari, kolme vuodessa, ja yleensä niitä tekevät erilaiset yhdistyk-set ja seurat, Paasikivi kertoo.

Ruissalossa sijaitsevan Jarno Saarisen tien nimen syntytapa oli erikoinen: Tätä muistonimeä ei nimittäin ehdottanut kukaan turkulainen vaan eräs Saarisen hol-lantilainen ihailija. Vuoden 1945 lopulla syntynyt, uran-sa huipulla Italian Monzassa onnettomuudessa kuollut legendaarinen turkulainen ratamoottoripyöräilijä sai ni-mikkotien vuonna 1999.

Politiikasta tunnettuja turkulaisia koskeviin muistoni-mialoitteisiin suhtaudutaan Paasikiven mukaan harkiten. Viime vuosina on kaksi politiikassa ansioitunutta turku-laista saanut muistonimen: Pispalantieltä Kirkkotielle suunniteltu polku nimettiin maaherrana pitkän poliittisen uransa päättäneen Paavo Aition mukaan. Rafael Paasion

Vanhassa kaupungissa nimetkin ovat vanhoja, mutta uusia tulee koko ajanUraputki. Huistuppulankuja. Viimeinen ropo. Pulla. Turun ni-mistö on rikasta. Kaupungin uusien katujen ja muiden yleisten tilojen nimet eivät kuitenkaan ole sattuman satoa, vaan niiden taustalla on usein pitkä pohdinta.

För varje mandatperiod tillsätter stadsstyrelsen en namn-kommitté som tar ställning till namnfrågor, och för den framlägger planläggningsarkitekt Iina Paasikivi detaljp-lanerna för de områden, där det behövs namn. Namnen på Åbo stads gator och andra allmänna områden måste fungera på två språk, finska och svenska.

Då man hittat ett lämpligt namn på finska, krävs det också en motsvarighet på svenska. Och inte vilken mots-varighet som helst, utan ett så bra namn som möjligt. I praktiken har ansvaret för planeringen av de svenskspråki-ga namnen i staden redan länge i huvudsak legat på namn-kommitténs ordförande, fil.lic. Christer Hummelstedt.

I fråga om översättningen av namn till svenska är egennamnen ett undantag. De översätts inte. Således he-ter t.ex. Kotimäenkatu inte Hembacksgatan, eftersom det i Nummisbacken funnits ett torp som hetat Kotimäki.

Ursprungligen planerades namnen för hela Åbo på det dominerande språket, dvs. svenska. Detta skede inföll ef-ter Åbo brand. Det första beslutet om namn på två språk fattades 1890. På detta beslut baserar sig största delen av de nuvarande namnen inom centrumområdet i Åbo.

Namnen måste fungera på två språk

> Legendaarinen turkulainen ratamoottoripyöräilijä, maail-manmestari Jarno Saarinen sai nimikkotien Ruissaloon vuonna 1999. Saarinen sai surmansa Monzassa kilpailussa tapah-tuneessa onnettomuudessa vuoden 1973 toukokuussa.

vapaa-ajanpalveluja ja räätälöi uusia. Tavoitteena on, että palvelut ovat helposti saatavilla ja mahdollisuuksien mu-kaan maksuttomia ja kohtuuhintaisia, jotta useammalla olisi yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa vapaa-ajallaan.

Vapaa-aikaräätälit kiertävät lähiöissäEnsimmäiset uudet kaupunkilaisten toiveiden ja tar-peiden mukaiset vapaa-ajanpalvelut ovat käynnistyneet Runosmäki–Raunistulan pilottialueella. Kevään aikana EVIVAn vapaa-aikaräätälit kiersivät Nummi–Halisten ja Pansio–Jyrkkälän alueen lähikaupoissa, kirjastossa, nuo-

risotalolla ja terveyskeskuksessa kyselemässä asukkaiden ideoita, haaveita ja toiveita vapaa-aikaan liittyen.

Syksyllä ja alkuvuodesta vapaa-aikaräätälit liikkuvat vapaa-aikakysymyksineen myös muilla alueilla. Sitä odo-tellessasi voit käydä myös internetissä vastaamassa vapaa-aikakyselyyn ja vaikuttaa siihen, miltä oman asuinalueesi vapaa-ajanpalvelutarjonta voi tulevaisuudessa näyttää. Sa-malla osallistut vapaa-ajanpalveluiden lippujen arvontaan.Lisätietoja: www.turku.fi/eviva

Teksti: Piia Vuorinen

Toteutetaan yhdessä entistä virikkeellisempi vapaa-aika

Vapaa-aika Virtaset kannustavat kaikkia kaupunkilaisia vaihtamaan vapaalle.

< Puutarhakatu sai nimensä vuonna 1830 C.L. Engelin laati-maa, Turun ensimmäistä ase-makaavaa hyväksyttäessä. Nimi viittaa Engelin nykyisen Portsan alueelle suunnittelemaan mutta toteuttamatta jääneeseen eng-lantilaiseen puutarhaan.

aukio -nimi kunnioittaa vuosikymmeniä valtakunnan po-litiikassa vaikuttaneen SDP:n puheenjohtajan muistoa.

Lisää nimistötietoa on täällä:www.turku.fi > Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö > Kaavoitus > Nimistö

Teksti ja kuvat: Liisa Mainela3Turkuposti | Åboposten

4 | 2012

Projektijohtaja Tuomas Heikkinen katselee kaupungin-taloa käyttäjien edustajana. Hän pitää silmällä sitä, että talo toimii paitsi valtuuston käytössä myös edustustilana. Rakennus on koko kaupungin käyntikortti. Remontissa uusitaan Kompassi-salin kalustus, tilaan hankitaan uudet pöydät ja tuolit, jotka sopivat juhlakäyttöön.

– Tähän mennessä sali on ollut lähinnä valtuuston eteissalina, Heikkinen pohtii.

Valtuustosalin kokousjärjestelmä taas oli tullut elinkaa-rensa päähän. Äänentoisto uusitaan. Myös tekniset laitteet pöytien uumenissa uudistuvat, ja ne liitetään Joutsenet-jär-jestelmään. Valtuutetut saavat pöydilleen tietokoneet. Heik-kinen pitää muutoksista johtuvia kustannuksia kohtuullisi-na. Tietotekniikkahankinnat on tiukasti kilpailutettu.

– Tästä remontista vastaa turkulainen Audico Systems Oy, Heikkinen toteaa. Vesikaton ja sisäpuolen rakennus-teknisten töiden kustannuksiin on varattu 650 000 euroa. Tämän lisäksi tulevat vielä pihatöihin ja julkisivujen valais-tukseen liittyvät kustannukset sekä irtokalustehankinnat.

Vanhat pöydät palvelevat yhäSekä kustannussyistä että 1960-luvun henkeä kunnioitta-en päädyttiin siihen, että valtuustosalin kalusteita ei tässä vaiheessa uusita.

– Vanhat pöydät palvelevat edelleen, mutta niiden pinnat lakataan ja hiotaan, rakennuttajainsinööri Kaisa Simula Tilaliikelaitokselta kertoo.

Avoinna olevat sähkökaapit ja lattioiden avoimet luu-kut paljastavat, että tekniikkaa ja johtoja on upotettu ai-van uskomattomat määrät talon rakenteisiin. Sähkötöi-den uusimisesta vastaa Humaliston Sähkö Oy.

Varsinaiset rakennustyöt toteuttaa kaupungin oma yhtiö Turun Seudun Rakennustekniikka Oy. Sisällä ra-

Turun upea, arkkitehti Charles Bassin suunnittelema kaupungintalo saa uuden katteen 200-vuotisjuhliinsa. Kesän aikana kaupungintaloa on remontoitu myös sisätiloista, ja valtuusto pääsee aloittamaan syksyn uudella tekniikalla.

Kaupungintalo ryhdikkäänä syksyyn

kennuksessa on kesän aikana tehty peruskunnostustöitä. Alakerran valaistusta parannetaan ja esimerkiksi yläker-ran WC:t uusitaan.

– Rakennuksena Turun kaupungintalo on todella merkittävä kohde, Kaisa Simula toteaa. Melkein Suomen merkittävin, kun ajatellaan talon historiaa.

Remontin tavoite on pitää talo hyvässä kunnossa ja samalla kaupungintalon käyttö tarkoituksenmukaisena. Arkkitehtinä on toiminut Tuija Mikkonen Tilaliikelai-tokselta. Sähkösuunnittelua on tehnyt Vesa Myllys Säh-köinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:stä.

Uusi ulkovalaistus, uutta kivetystäKiinteistöliikelaitos uusii kaupungintalon osalta julkisi-vuvalaistusta ja tekee pihatöitä.

– Kun talo on nyt valaistu vain joen puolelta, tulee valaistus jatkossa kiertämään koko rakennuksen, viher-aluepäällikkö Mari Helin Turun Kiinteistöliikelaitokses-ta kertoo. Valaistus toteutetaan led-tekniikalla.

– Näin itse rakennus korostuu, projektijohtaja Tuo-mas Heikkinen kertoo.

Talon Aurakadun puoleiselta kulmalta kasvillisuus poistetaan ja kivetystä uusitaan keskieurooppalaiseen henkeen. Näin Laila Pullisen teos, graniittinen Ikaros, erottuu ja saa hienon taustan. Historiallisen talon piha-alueelta on poistunut kesän aikana myös kioski.

Sen sijaan kulttuuripääkaupunkivuoden elementti, puinen Pudelma, on nyt kaupungin omistuksessa. Sen väri on muuttunut, kun puu on käsitelty rautavintriitil-lä, mikä edistää puun kelottumista. Kaupungintalo ja sen uusittu piha esittäytyvät uudistuneena Turun Päivään mennessä syyskuussa. Valtuusto palaa evakostaan ja ko-koontuu remontin jälkeen ensi kokoukseensa lokakuussa.

Vuonna 1812 käyttöön vihitty Turun kaupunginta-lo valmistui alun perin Seurahuoneeksi, hotelli-ravintolaksi. Alkuperäinen rakennus on Charles Bassin suunnittelema. Seurahuone oli lajissaan Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen.

Alkuperäiseltä tyyliltään uusklassinen raken-nus otettiin käyttöön marraskuussa 1812 ajan hengen mukaan naamiaisten merkeissä. Tunnel-man voi vain kuvitella.

– Seurahuonevaiheesta ei ole edes piirrosku-via talon sisältä, Museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri kertoo.

Tiedossa kuitenkin on esimerkiksi se, että nykyisen valtuustosalin eli Seurahuoneen juhla-salin keskellä oli buffettiosa, jonka yläpuolisella parvella orkesteri soitti. Parveke poistettiin vas-ta 1910.

Rakennus selvisi täysin vahingoittumattoma-na Turun palosta 1827, kun palo päättyi Auraka-dun kulmaukseen. Vuonna 1874 perustettu Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut talossa vuo-desta 1885 lähtien. Tiloissa ovat toimineet myös esimerkiksi oikeuslaitos, lastenkoti ja huuto-kauppakamari.

– Remontointikohteena kaupungintalo on todella merkittävä, Tilaliikelaitoksen rakennuttajainsinööri Kaisa Simula toteaa.

Teksti ja kuvat: Sini Silván

Vihkiäisissä naamiaiset

Turkuposti | Åboposten 4 | 20124

Koristekaiteet ja pilarit kuntoonKattoa kiertävät raudasta taotut koristekaiteet on irro-tettu ja viety korjattaviksi. Kaiteet puhalletaan puhtaiksi ja pinnat kunnostetaan. Koristeaitapilarit vaativat sisuk-siinsa uutta puuta ja pintaan uutta peltiä. Juuri pilareiden kohdalta katto on vuotanut, voisi sanoa, että kunnolla. Nyt koristekaiteiden kiinnitys uusitaan niin, etteivät ne jatkossa johda vettä pilareiden sisään.

Vesikaton korjaus on myös historiallisesti kiehtovaa. Katon tornit ja koristekaiteet ovat taitavasti tehtyjä näyt-teitä aikansa käsityöstä. Komeiden kulmakoristeiden pel-litys ja pinnat uusitaan.

– Teemme uudet samanlaiset, Mustikkamaa kertoo. Turun kaupungintalon katto on remontoitu edellisen

kerran 1950-luvulla. Remontin jäljet paljastavat ajankuvaa.– Silloin suomalainen teräs meni sotakorvauksiin.

Kun kattoja korjattiin, oli kansanhuoltolaitoksesta pyy-dettävä ostolupa, jolla katontekijät hankkivat ohutterästä Ranskasta, Englannista ja Yhdysvalloista.

– Vanhasta katosta löytyi levyjä, joiden pohjassa oli sellaisen tehtaan leima, joka on lopettanut toiminnan vuonna 1912. On käytetty siis osittain vanhoja peltejä.

– Me dokumentoimme kaiken, ja näitä leimoja kerä-tään myös museolle, Mustikkamaa kertoo.

Katto maalataan kolmen vuoden kuluttuaEnsimmäiset vuodet uusi katto kimmeltää maalaamatto-mana vastarannalle, mutta hyvästä syystä. Uusi kattopin-noite on sinkittyä terästä.

– Ensimmäisten vuosien aikana se hapettuu ja puh-distuu. Tämä tekee pinnan karheaksi, ja kun se myöhem-min maalataan, maali pysyy.

Uudelleenmaalaus on ajankohtaista noin kymmenen vuoden kuluttua.

– Katto pitää kuitenkin huoltaa ja tarkistaa vuosit-tain. Oikein huollettuna katon elinikä tulee olemaan yli sata vuotta.

Kaupungintalossa on päästy pintaa syvemmälle ottamalla remonttien myötä esiin seinien eri kerroksia. Näitä löytö-jä alkuperäisestä maalipinnasta ja materiaalista on jätetty näkyviin, kuin pieniä aarteita.

– Katsotaan, mitä on mahdollista säilyttää ja mitä voi-daan uusia, Kurri linjaa.

Lähivuosina on edessä valtuustosalin seinäpintojen maalaaminen. Urakka on mittava ja sen yhteydessä voi-daan harkita muitakin uusia ratkaisuja.

– On pohdittu myös mahdollisuuksia palauttaa val-tuustosali osittain juhlasalikäyttöön.

Täysin alkuperäiseen asuun ei ole paluuta. Vanhim-pia, Seurahuoneen aikaisia maalipintoja peittää osin pak-su rappaus. Jotain vinkkejä näistäkin on:

– Rakennuksessa on järjestetty taidenäyttelyitä, joista otetut valokuvat kertovat aikaisemmista seinäpinnoista, Kurri sanoo.

Eri aikoina omat sävynsäArkkitehti Sjöströmin käsiala vaikutti 1880-luvun muu-toksissa, kun Seurahuone saneerattiin kaupungintaloksi.

– Valtuustosalin pylväät ja pilasterit ovat olleet tuol-loin mustaa tai tummaa marmorointia. Yleisvaikutelma

on ollut tumma kontrastina okrankeltaisten seinien kans-sa, Kurri kertoo.

Ehkä kiehtovin on ollut yleisötila ja sen katto. Koris-temaalauksissa esiintyy pieniä, siivekkäitä enkelipoikia.

– Yksi niistä on otettu esille. Osa on juuri palovaroit-timien kohdalla, todennäköisesti niistä on menty läpi, Kurri harmittelee.

Nyt eletään 1910-luvun väreissäValtuustosalin uusi ja nykyinen vaaleampi sävymaailma on kaupunginarkkitehti J.E. Hinderssonin käsialaa vuo-delta 1910. Tuon remontin yhteydessä salin kattoon lisät-tiin pursotekoristeita.

– Rakennuksessa on hyvin paljon kerrostumia. Rat-kaisut eivät ole yksiselitteisiä siinä, minkä aikakauden säi-lyttäminen on keskeistä. On harkittu, että värimaailmas-sa palattaisiin jatkossa hieman tummempiin sävyihin.

1960-luvulla rakennettiin valtuustoa varten kiinteä istuntosali, ja sen kalusteet säilytetään ainakin nykyisen remontin yhteydessä. Kurri kertoo, että valtuustosalin henki on aikansa arvostettujen suunnittelijoiden, kau-punginarkkitehti Paavo Salmisen ja sisustusarkkitehti Anna-Liisa Soikkasen käsialaa.

Restauroinnista ehkä vanhaa glamouriaSeuraava remontti vaatii valtuustolta huomattavasti pi-demmän, jopa vuoden mittaisen evakkomatkan.

– Valtuustosalin katon ja seinien restaurointi odottaa päätöksiä, Kaisa Simula kertoo. Hän arvioi, että seuraa-va remontti toteutuu vasta muutaman vuoden viiveellä.

Seinäpinnat ovat paikoin hyvin huonossa kunnossa, joten rappauspinnat joudutaan isolta alueelta pudotta-maan ja tekemään uudestaan. Tämä tarkoittaa, että jot-kut muutokset suuntaan tai toiseen ovat väistämättömiä.

Värianalyysit seinien vanhoista väreistä on tehty jo aiemmin, joten niiden perusteella suunnittelu voidaan aloittaa. Jos ja kun tämä remontti toteutetaan, se vaatii todellisia asiantuntijoita. Simulan ilmeestä päätellen re-montti olisi todella sen arvoista.

Kaupungintalon katolla tulee tunne, että on todella päässyt korkeaan asemaan. Maisemat Aurajoelle ovat upeat, vaikka remonttimiehet urakoivat pääosin pressukatteen alla sateelta suojassa. Myös itse katon rakenteet ovat vaikuttavia.

Irrotettujen pilareiden alta paljastuu maallikonkin silmiin ehtaa lahoa puuta. Kattoremontti tulee todella tarpeeseen. Piippujen yläosia on pitänyt myös muurata kuntoon. Katon massiiviset koristeelliset ornamentit he-rättävät kunnioitusta, niiden uusimisessa pitää olla kovan luokan ammattilainen.

– Remontti alkoi toukokuussa, ja kesän aikana on menossa vesikaton uusinta, rakennuttajainsinööri Kaisa Simula Tilaliikelaitokselta kertoo.

Alkuperäinen kate otetaan pois ja uutta laitetaan ti-lalle.

– Syyskuussa meidän pitäisi olla katolta pois, yrittäjä Jari Mustikkamaa Turun Pläkkipelti Oy:stä arvioi. Ura-kassa menee joka tapauksessa pitempään, mitä oli alun perin suunniteltu. Vanha katto on vuotanut, ja rakenteis-sa on myös muuten ollut huomattava määrä korjaamista, mikä on todella vienyt aikaa.

Alkuperäinen katto on tehty teräksestä käsin sau-maamalla perinteiseen tapaan. Myös uusi kate tehdään perinteisillä käsityötavoilla, vaikka materiaalit ja laitteet ovat kehittyneet. Peltisepän lisäksi tarvitaan kirvesmies-tä ja muuraajaa.

– Vanhojen rakennusten saneeraamisessa pitää olla erityisesti kokemusta, Mustikkamaa korostaa, hyvä am-mattitaitokaan ei yksin riitä.

– Koristepylväissä pitää osata esimerkiksi tinaaminen ja juotosten tekeminen, mitä ei juuri tule vastaan muissa töissä.

– Museokeskuksen rooli on kaupungintalon remontissa kaksijakoinen, tutkija Kaarin Kurri kertoo. Museokeskus pitää tarkkaa huolta siitä, että rakennus ja sen kulttuu-riarvot säilyvät. Toisaalta taloa katsotaan tutkijan näkökulmasta: sen eri vaiheiden selvittäminen ja korjauksessa esiin tulleiden vanhojen pintojen ja rakenteiden doku-mentointi on tärkeää.

Kaupungintalon kiehtovat värit

Katto hyvin, kaikki hyvinKun kaupungintalon katto on jälleen kun-nossa, talo voi hyvin ja säilyy. Arvoraken-nuksen kattoremontti tarjoaa haasteeksi myös pilareita ja torneja.

Peltiseppämestari Ilpo Haapaniemellä ja Jari Mustikkamaalla on urakkaa Aurajokirannan suuntaan katsovan, komean koristetornin kunnostuksessa.

Kaupungin edustajana remontointia seuraa projektijohtaja Tuomas Heikkinen, ja rakennuksen kulttuuriarvoista huo-lehtii museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri.

5Turkuposti | Åboposten 4 | 2012

Turun DataCityssä kesäkuussa aloittanut uusi meriteknologian tutkimusryhmä Meridiem pyrkii mereen liittyvän liiketoiminnan kehittämiseen uusien innovaatioi-den kautta. Tutkimusryhmä kuuluu meriklusteriohjelmaan, joka puolestaan on osa valtakunnallisen elinkeinopolitiikan osaamiskeskusohjelmaa (OSKE) 2007–2013.

Meriklusteriohjelma•Aktivoi, yhdistää ja edistää meriteollisuuden,

merenkulun ja näitä tukevien pk-yritysten kehitystä, koulutusta ja soveltavaa tutkimusta sekä parantaa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä.•Painopisteet laivanrakennus-, offshore- ja

veneteollisuudessa. Muita teemoja ovat materiaali- ja valmistusteknologiat, kansainvälistyminen, turvallisuus ja ympäristöasiat sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen.•Tavoitteena on luoda Suomeen huippuluokan

meriteollisuuden innovaatiokeskittymä.•Lisätietoja: www.meriklusteriohjelma.fi

Merialan koulutusta Turussa Nuorille•Turun suomalaisen yhteiskoulun lukion merilinja•Turun ammatti-instituutti, www.turkuai.fi•STX:n yksityinen laivanrakennusoppilaitos

Aikuisille•Turun aikuiskoulutuskeskus, www.turunakk.fi•Turun ammattikorkeakoulu, www.turkuamk.fi•Aboa Mare, www.aboamare.fi•Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus,

mkk.utu.fi

Fatboy-säkkituolissa on helppo heittäytyä innovatiivisek-si, tuumivat Mervi Pitkänen (vas.), Elisa Pyrhönen, Heini Salovuori, Marianne Leistén ja Juha Valtanen.

– Aloite tutkimustoiminnan tehostamisesta alueella tuli Turun kaupungilta ja alueen yrityksiltä. Tämän jälkeen ryhdyimme luomaan yhteyksiä korkeakouluihin ja liike-elämään, kertoo ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen.

– Tähtäämme uusien toimintamallien luomiseen ja yhteistyön kautta meriliiketoiminnan pitkäjänteiseen kilpailukykyyn ja uudistumiseen. Tavoitteena on myös, että Varsinais-Suomi tuottaa korkeatasoista kansainvälis-tä tutkimusta, joka houkuttelee tänne lisää kansainvälistä huippuosaamista.

Tutkimusryhmään kuuluu nykymuodossaan Turun yliopiston, Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun edustus sekä tutkijoista että opinnäytetöitään meriliiketoiminnan yri-tyksille tekevistä opiskelijoista.

Toiminta perustuu yritysten tarpeisiin, ja yritykset voivatkin toimia osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa myös osallistumalla hankevalmisteluihin ja muuhun toi-minnan ohjaukseen. Tällä hetkellä mukana on monipuo-lisesti kaiken kokoisia Turun alueen yrityksiä.

Käyttäjälähtöisyyden kautta innovaatioihinLaivanrakentaminen on perinteisesti ollut hitaasti muut-tuva ala, ja monet aikanaan loistokkaat risteilijät ovat päätyneet kulkemaan satamien välillä useita kymmeniä vuosia lähes alkuperäisasussaan. Nykyiset kuluttajakan-salaiset kuitenkin odottavat risteilyiltään rutiinien ja van-hentuneen muotoilun sijaan elämyksiä ja kokemuksia, myös uuden oppimista.

– Suunnittelemalla laivojen hytti- ja muut tilamoduu-lit niin, että niitä pystytään vaihtamaan laivan käyttäjien mukaan, mahdollistetaan aivan uudenlainen räätälöin-nin mahdollisuus tietynlaisten asiakkaiden tarpeisiin, esimerkiksi nuorille aikuisille, ikääntyville tai tietyille kulttuurisille ryhmille, pohtivat meritekniikan tutkimus-ryhmässä yrityksille opinnäytetöitään tekevät Elisa Pyr-hönen ja Heini Salovuori.

– Tämänlainen uudelleen ajattelu paitsi muuttaa olennaisesti strategisia toimintatapoja myös lisää tilauksia ja tehokkuutta.

Meriteknologian tutkimusryhmä on herättänyt jo nyt suurta mielenkiintoa niin korkeakouluissa kuin yrityk-

– Yritystoiminnalla on suuri merkitys kaupungin talo-udelle ja kehittymiselle, joten on tärkeää, ettei yritysten toimintaedellytyksiä vaikeuteta tahattomasti. Kun asioi-den valmistelussa otetaan myös yritysvaikutukset huomi-oon, vältytään turhilta väärinkäsityksiltä ja jopa epäedul-lisilta päätöksiltä, kertoo yritysvaikutusten arvioinnin taustoista vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen.

Turun kaupunki lisää yhteydenpitoa elin-keinoelämän ja yritysten kanssa. Yhtenä keinona vuoropuhelun lisäämisessä kau-pungin päätöksiä on ryhdytty arvioimaan myös siitä näkökulmasta, minkälaisia vai-kutuksia ne aiheuttavat yritysten toimin-nalle. Arviointi tehdään jo asioiden valmis-telun yhteydessä päätöksenteon tueksi.

Kaupunki panostaa yritysten kuulemiseenKaupunki ja yritykset ovat jatkuvasti tekemisissä

toistensa kanssa. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen tekemän selvityksen mukaan noin kahdella kolmesta yrityksestä on ollut viime vuosina jokin asia tai kehittä-miskohde, johon liittyen yritys on ollut yhteydessä sijain-tikuntaansa. Tällaiset asiat liittyvät esimerkiksi kunnan hankintoihin tai yritystoiminnan laajentamiseen.

Systemaattinen arviointi päätöksenteon tueksiKaupungin viranhaltijat ja työntekijät ovat yritysten kanssa tekemisissä lähes päivittäin, ja he tekevät myös päätöksiä, joilla saattaa olla vaikutuksia yrityksiin, vaik-kei tätä aina huomatakaan. Yritysvaikutusten systemaat-tisella arvioinnilla pyritään tuomaan yksi uusi näkökul-ma päätöksenteon tueksi.

– Asioiden valmistelun yhteydessä tehdään koko ajan arviointia erilaisista näkökulmista, esimerkiksi ympäris-tövaikutuksia arvioidaan lakisääteisesti. Yritysvaikutus-ten arviointi tuo yhden elementin helpottamaan päätök-

sentekoa, joka perustuu erilaisten näkökulmien arvotta-miseen, Kyynäräinen sanoo.

Arvioinnin käynnistämisen lisäksi kaupunki on muu-tenkin lisännyt vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Kaupun-gin johto muun muassa tapaa säännöllisesti yrittäjäjärjes-töjen edustajia. Tarvittaessa päätöksenteon tueksi pyyde-tään yrittäjäjärjestöiltä lausuntoja.

Avoin arviointi lisää houkuttelevuuttaArvioinnista on kokemuksia jo muista kaupungeista ja myös valtionhallinnossa. Turussa arviointia on valmistel-tu yhdessä muun muassa yrittäjäjärjestöjen kanssa.

– Yrittäjien näkökulmasta arvioinnin aloittaminen on hyvä signaali kaupungin suunnalta. Oikein ja avoimesti tehty arviointi lisää kaupungin houkuttelevuutta yrittä-jämyönteisenä kaupunkina, sanoo Turun Yrittäjien pu-heenjohtaja Pentti Salonen.

Yritysvaikutusten arviointi tehdään Turussa ilman erillistä lomaketta, jollaisia käytetään joissain kaupun-geissa. Tavoitteena on tehdä arviointi osana normaalia

sissäkin. Mervi Pitkänen odottaa tahdin kiihtyvän en-tisestään syksyllä, kun ohjelmavalmistelut käynnistyvät täydellä teholla.

– Vastaanoton positiivisuus on ollut upeaa. Pyrimme luomaan radikaaleja innovaatioita omalla esimerkillisellä toiminnallamme, ja Turun kaupungin korkeakoulujen kanssa tekemät sopimukset tarjoavat tutkimustyölle pit-käjänteiset edellytykset.

Teksti ja kuvat: Irene Pendolin

Meriliiketoiminnan kehitystyössä puhaltavat uudet tuulet


Kaupunki tiivistää yrittäjäyhteistyötä

Turun Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Salonen ja kau-punginjohtaja Aleksi Randell uskovat Turun elinkeino-elämän selviävän menneiden vuosien haasteista. Randel-lin mukaan vaikeimmat meriteollisuuden hiljentymisen myötä syntyneet ongelmat ovat hallinnassa, ja tämän-hetkistä elinkeinopoliittista tilaa voisi kuvata varovaisen myönteiseksi.

– Työttömyys kasvoi voimakkaasti vuonna 2008, ja vaikka noista ajoista onkin tultu parempaan suuntaan, olemme edelleen työttömyyden osalta häiriötilassa. Eniten minua huolestuttavat suuret työttömyysluvut nuorten ja yli neljäkymmentävuotiaiden miesten kohdalla. Jatkossa pitää ehdottomasti löytää keinoja tilanteen korjaamiseksi.

Pienet ja keskisuuret yritykset suhtautuvat pääosin va-rovaisen toiveikkaasti tulevaisuuteen.

– Yrittäjiltä saamani palautteen perusteella näyttäi-si siltä, että erilaisista epävarmuustekijöistä huolimatta eteenpäin katsotaan valoisin mielin. Menneistä viisastu-neena monet yritykset ovat osanneet ennakoida mahdol-lisia vastoinkäymisiä rakenteellisin ja strategisin muutok-sin, Salonen mainitsee.

Kaupunkikeskustan elinvoimaisuus turvattavaJatkuva vuoropuhelu ja yhteisten toimintamallien luo-minen yrittäjien ja kaupungin välille ovat elinvoimaisen elinkeinoelämän edellytyksenä. Huoli kaupunkikeskus-tan kehittämisestä on yhteinen.

Turun Yrittäjien puheenjohtaja Pentti Salonen (vas.) ja kau-punginjohtaja Aleksi Randell uskovat säännöllisen vuoropu-helun kehittävän yrittäjyysilmapiiriä parempaan suuntaan.

Turku on pärjännyt hienosti monissa kaupunkeja ja niiden vetovoimaa mittaavissa barometreissa, paitsi yrittäjille suunnatuissa kyselyissä. Sekä yrittäjäyhteistyön että yrittäjyysilmapiirin osalta tulokset ovat olleet Turulle varsin murheellisia. Nyt parannusta tilanteeseen haetaan vuoropuhelua lisäämällä.

– Monipuolinen yritystoiminta takaa elävän kaupun-kikeskustan säilymisen ja kehittämisen. Keväällä järjes-tetty Putiikkiviikot-tapahtuma osoitti keskustan pien-liikkeiden merkityksen. Tapahtuma saakin jatkoa tuleva-na syksynä, Salonen toteaa.

– Koska kauppatori on kaupungin sydän, sen olemus ja ympäristö tulisi saattaa sille kuuluvaan arvoonsa. Puo-leensa vetävä torialue heijastaa myönteistä ilmapiiriä myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Luontevinta olisi rakentaa torin alle maanalainen pysäköintilaitos, josta olisi katta-vat yhteydet laajemminkin keskustan liiketiloihin, Salo-nen jatkaa.

– Turun kaupunkikulttuuri erilaisine palveluineen ja tapahtumineen on suomalaisittain aivan ainutlaatuista. Se ei ole syntynyt itsestään vaan on seurausta määrätietoi-sesta työstä, jota kaupunki, erityisesti palvelualan yrittäjät ja monet kulttuuritoimijat ovat tehneet. Erityisesti tämä näkyy Aurajoen ympärillä kesäaikaan, Randell toteaa.

– Muun kaupunkikeskustan vetovoima ei ole paran-tunut samassa suhteessa, vaikka tärkeitä kaupallisia inves-tointeja on nytkin paljon käynnissä. On erityisen tärkeää huolehtia, että koko kaupunkikeskustassa on edellytykset harjoittaa liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa. Jos keskustan kaupallinen elinvoima on riittävä, niin myös ei-kaupalliset toiminnot menestyvät paremmin, Randell korostaa.

Teksti: Pentti Salonen

Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus ja Turun am-mattikorkeakoulun täydennyskoulutus huomasivat, että taloushallinnon ammattilaisilta puuttui räätälöityjä täy-dennyskoulutuksia tämän päivän tarpeisiin. Niinpä he laittoivat osaamisensa yhteen ja järjestivät yhdessä talous-hallinnon täydennyskoulutusta alueen yrityksille. Yhteis-työllä oli hedelmälliset seuraukset, ja nyt pohditaan jo uusia yhteistyömuotoja.

Syksyllä 2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kutsui alueen taloushallinnon yrittäjiä ja koulutusorganisaatioiden edustajia yhteiseen palaveriin, jossa kartoitettiin taloushallintokoulutuksen tarvetta ja tarjontaa Varsinais-Suomen alueella. Mukaan hankkee-seen lähti Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulu-tus, ja niinpä syksyllä 2011 käynnistyi taloushallintokou-lutustarjotin, joka kesti vuoden 2012 kevääseen.

Koulutukselle selkeä tarveTarvetta koulutukselle oli, sillä osallistujia koulutuksiin tuli yhteensä noin 30:stä eri yrityksestä Varsinais-Suomen alueelta. Koulutus oli oppisopimusrahoituksen myötä maksuton. Kaiken kaikkiaan eri koulutuksia oli yhteensä toistakymmentä: muun muassa palkanlaskentaa, verotus-ta, excel-koulutusta, kirjanpitoa, henkilöstö- ja esimies-työkoulutusta.

– Yrityksille on kenties epäselvää, että yksityisten op-pilaitosten ohella myös julkisen sektorin oppilaitokset voivat täydennyskouluttaa taloushallinnon henkilöstöä, kertoo Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen puolelta hankkeessa mukana ollut taloushallinnon kou-luttaja Päivi Lindström.

– Nykyisin yritykset tarvitsevat taloushallinnon puo-lelle henkilöstöä, jotka toimivat eräänlaisina neuvonanta-jina ja osaavat analysoida ja kertoa yrityksille, mitä niiden kannattaa tulevaisuudessa tehdä. Myös esimiesosaaminen on erityisen tärkeä asia tämän päivän työelämässä, joten koulutusaiheita riittää, Lindström lisää.

Taloushallinnon täydennyskoulutusta yrityksille

Pirjo Koskiahde ja Päivi Lindström tekevät rikasta yhteistyö-tä taloushallintokoulutuksien myötä myös tulevaisuudessa.

– Kaikki hyötyvät, kun koulutuspaketteja tarjotaan yhdessä oppilaitosten kesken. Varsinkin tämän taloudel-lisen tilanteen aikana on viisasta lähteä yhteistyön tielle. Nykyisin oppilaitosten välillä tehdään yhteistyötä monilla tasoilla, kertoo Turun ammattikorkeakoulun puolelta mu-kana hankkeessa ollut Bioalat ja liiketalous -tulosalueen täydennyskoulutuspäällikkö Pirjo Koskiahde.

Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessaTulevalle syksylle ei ole vielä sovittu uusista yhteistyökuvi-oista, mutta sekä Lindström että Koskiahde ovat varmoja yhteistyön jatkumisesta. Syksylle on suunnitteilla palaveri, jossa pohditaan uusia mahdollisuuksia. Jo nyt on varmaa, että syksyksi molemmilla oppilaitoksilla on tarjolla kysyt-tyä taloushallinnon koulutusta, ja markkinointia tehdään yhdessä.

Teksti ja kuva: Marja Nikkinen

valmistelua ilman lisähallinnointia. Kevyimmillään arviointi on sitä, että valmistelija pohtii asian vaiku-tuksia oman arkitietonsa pohjalta.

– Esimerkiksi henkilövalinnoista tai puhtaasti hallinnollisista rutiinipäätöksistä arviointia ei tehdä lainkaan, kertoo vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynä-räinen.

– Osa arvioinnista tehdään epämuodollisesti ilman dokumentointia. Jos päätöksellä arvioidaan olevan suuria vaikutuksia yritysten toimintaan tai toimintaedellytyksiin, tämä tuodaan esille myös esittelytekstissä. Arviointi tehdään aina siinä kau-pungin yksikössä, jonka toimialaan asia kuuluu.

Kaupungin hankinnoissa yritysvaikutusten ar-viointi tehdään jo ennen kilpailutuksen käynnis-tämistä, jolloin voidaan vielä vaikuttaa hankinnan sisältöön ja laajuuteen.

Yritysvaikutukset arvioidaan myös, jos kaupun-gin omaa palvelutuotantoa harkitaan siirrettäväksi ostopalveluun. Vastuu on urakoita kilpailuttavilla tilaliikelaitoksella ja kiinteistöliikelaitoksella sekä tavara- ja palveluhankintoja kilpailuttavalla hankin-taja logistiikkakeskuksella.

Teksti: Seppo Kemppainen


Lastentarhanopettaja Veera Kaljosen mukaan tietoko-neen käyttö on lapsille luontevaa ja oppiminen nopeaa. Vanhemmat ovat ottaneet kokeilun innolla vastaan. Heil-lä on mahdollisuus nähdä päivän tapahtumia lasten ku-vaamina eteistilan digitaalisesta kuvakehyksestä.

Pernontien esiopetusryhmä on tehnyt vuoden aika-na elokuvia ja Itäharjulla taulutietokoneet on integroitu pienryhmätyöskentelyyn. Molla-pienryhmävuoroina lap-set ovat harjoitelleet lukemiseen, kirjoittamiseen ja laske-miseen liittyviä taitoja tietotekniikan avulla.

Päiväkodeissa uudet välineet on otettu innolla vas-taan, sillä esiopetustiloissa ei aikaisemmin ole ollut mahdollisuutta hyödyntää tietokoneita tai tietoverkkoa. Uudet toimintamuodot tukevat perinteisiä opetusmene-telmiä ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia ajanmukaisille

Keskustelu on vilkasta, kun Merihevosten ryhmä Uittamon päivähoitoyksiköstä katselee isolta näytöltä kuvakavalkadia, joka on koottu vuoden tapahtumista. Osa lapsista on kerääntynyt pöytäkoneelle, jossa voi pelata opetuspelejä.

toteutustavoille. Tietokoneet eivät kuitenkaan ole syrjäyt-tämässä perinteistä askartelua, liikuntaa ja leikkiä vaan tuovat oman lisänsä päivän toimintoihin.

Mikä on Molla?Molla on vuosille 2011–2013 ajoittuva Opetushallituksen ja Turun kaupungin rahoittama hanke, jossa selvitetään tietoja viestintätekniikan käytön mahdollisuuksia esi-koululaisten oppimisen apuna. Hankkeen aikana syn-tyviä toimintamalleja käytetään tulevaisuudessa Turun esiopetusta kehitettäessä.

Hankkeen tarkoituksena on selvittää, millainen toi-minta tietotekniikan kanssa on esikouluikäisille soveltu-vaa ja leikinomaisen oppimisen kannalta hyödyllisintä. Turun hankkeessa on mukana viisi päivähoitoyksikköä:

Mollamaijasta digi-Mollaan

Tietotekniikka tulee päiväkoteihin

Päivähoitoon haetaan sähköisellä hakemuksella tai toi-mittamalla paperinen hakemus päiväkotiin. Uutta on se, että päiväkodit saadaan syksyllä opaskarttaan, mistä voi arvioida, miten ne sijoittuvat omaan kotiin nähden.

– Hakemus ei koskaan kerro kaikkea. Me soitamme perheelle ja selvitämme millainen on hoidon tarve, Ur-heilupuiston päivähoitoyksikön päiväkodinjohtaja Eeva Salokannel kertoo.

– Vanhemmat eivät aina tiedä kaikista vaihtoehdoista. Keskustelu on ihan ensiarvoisen tärkeää.

Yhdessä käydään läpi myös muut hoitovaihtoehdot, palvelusetelit ja leikkipuistot. Tai vaikka se, onko lapsen edun mukaista aloittaa hoito alkukesällä varahoitopaikas-sa vai vasta syksyllä vakituisessa hoitopaikassa.

– On osa meidän ammattitaitoamme katsoa kokonai-suutta perheen kannalta.

Joskus vanhempi on huolissaan, jääkö lapsi jostain paitsi, jos ei ole päiväkodissa. Tässä päivähoidon tarkas-taja Ulla Soukainen siteeraa Liisa Keltinkangas-Jär-vistä, joka on sanonut, ettei lapsi opi sosiaaliseksi isossa ryhmässä. Lapselle riittävät koti ja sisarukset alle kolme-vuotiaana.

– Jos mahdollista, niin nauttikaa lapsestanne kotona, kun hän on pieni.

Alkukeskustelu vaikka kotonaLapselle hoidon aloittaminen on ainutkertainen asia. Ero vanhemmasta on lapselle stressaava kokemus, jota pitää valmistella.

– Vanhempi on aina oman lapsensa asiantuntija. Alkukeskustelussa vanhemmalla on mahdollisuus ker-toa päivähoitohenkilöstölle kaikki se tieto, joka hänellä omasta lapsestaan on. Näin rakennetaan tulevaa kasva-tuskumppanuutta.

Lapsen ensimmäistä hoitopäivää ja sen mukanaan tuomaa elämänmuutosta voidaan monella tapaa lievittää:

– Alkukeskustelussa sovitaan tutustumisjakso, joka on kaksi viikkoa. Sen ajan vanhemmat käyvät lapsen kanssa päiväkodissa ja tutustuvat siihen yhdessä.

Parin viikon aikana eri tilanteet, kuten ruokailut, ves-sareissut, pukemiset ja päiväunet, tulevat tutuiksi.

Päivähoidon tarpeisiin kannattaa perehtyä ajoissa

Eka päivä päiväkodissa

– Ne ovat tilanteita, jotka ovat lapsen kannalta kaik-kein herkimpiä. Kun ne käydään läpi, ensimmäinen var-sinainen hoitopäivä eroaakin enää siinä, ettei äiti tai isä enää tulekaan mukaan.

– Tutustumisjaksolla myös vanhemmat näkevät, mitä päiväkodissa tapahtuu. He oppivat luottamaan henkilö-kuntaan ja toimintaan. Vanhemman luottamus siirtyy myös lapseen.

– Tutustumisjaksolla on valtavasti merkitystä. Itkut ovat vähentyneet, Salokannel toteaa.

Soukainen kertoo, että hoidon aloituksessa on sat-sattu yhtenäisiin käytäntöihin, joten periaatteessa samat mahdollisuudet pitäisi olla eri päiväkodeissa.

Pitkä päivä, erilaiset lapsetLapset ovat päivähoidossa yksilöitä. Toinen sopeutuu he-ti viidessätoista minuutissa eikä ole moksiskaan. Toinen itkee ensimmäiset viikot. Jollekin itku tulee vasta myö-hemmin, kun tajuaa, että päiväkoti ei olekaan kiva leikki, vaan se toistuu päivittäin.

– Hoitopäivien pituutta hoitosuhteen alussa kannat-taa yrittää lyhentää mahdollisuuksien mukaan ja siten pehmentää muutosta, Salokannel ehdottaa.

– Päiväkotipäivä on lapselle pitkä työpäivä, isossa ryh-mässä sosiaalisena oleminen on raskasta. Sen jälkeen on väsynyt. Lisäksi on suuri oman vanhemman ikävä. Siksi rauhallinen hetki oman vanhemman kanssa on tärkeä päi-väkotipäivän jälkeen. Päivän tapahtumat – ilot ja surut – pitää saada kerrottua. Tämä vanhempien olisi hyvä hoksata.

Jo se auttaisi, ettei lasta tulla hakemaan kännykkään puhuen. Pieni hetki ihan täyttä sataprosenttista huomiota lapselle auttaa paljon.

Varusteita tarvitaanPäivähoidossa varusteista puhutaan paljon. Lapsi tar-vitsee päiväkotiin niin varavaatteita kuin kuravaatteita. Märkä keli yllättää aina. Ja nimikointi kannattaa.

– Lapsilla on usein kauniita – ehkä mummujen kuto-mia – villavaatteita, joissa ei ole nimeä, ja sitten meillä on keväällä rivi näitä kudelmia eikä tiedetä, mikä kenenkin on, Salokannel murehtii.

Lapset ovat erilaisia, mutta myös lasten tilanteet ovat erilaisia. Eri kulttuureista tulevien lasten kanssa on yli-tettävä myös monenlaisia kynnyksiä: kieli, erilaiset tavat, erilaiset ruuat, käsitys vaikkapa varusteista.

Soukainen kertoo, että varhaiskasvatussuunnitelman myötä on alettu puhua käsitteestä kasvatuskumppanuus. Se merkitsee, että vanhemmat ja varhaiskasvattajat jaka-vat tiedot ja kokemukset lapsesta. Sen pilareita ovat kuu-leminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi.

– Kasvatuskumppanuuteen kuuluvat vuosittaiset kas-vatuskeskustelut vanhempien ja kasvatushenkilökunnan kesken.

– Päivittäiset kuulumiset vaihdetaan useimmiten aa-mulla tuotaessa ja iltapäivällä lasta haettaessa.

Teksti ja kuva: Sini Silván

Turussa lapsen päivähoidon aloitusta on pyritty helpot-tamaan. Lapselle tarjotaan mahdollisuus kahden viikon tutustumisjaksoon yhdessä vanhempien kanssa, päiväko-dinjohtaja Eeva Salokannel ja päivähoidon tarkastaja Ulla Soukainen kertovat.

Lapselle ensimmäinen päiväkotipäivä on iso juttu, jollekin jopa ensimmäinen kerta poissa vanhempien luota. Se päivä voi mullistaa lapsen elämän. Onneksi asia on oival-lettu. Päiväkoti voi tarjota parin viikon pehmeää alkua päiväkotimaailman opiskeluun.

Taulutietokone soveltuu hyvin lasten käyttöön.Kuva: TOP-keskus.

Syksyllä hoidon aloituksesta on tulossa asiakaspalautekysely. Vanhemmilta toivotaan kommentteja siitä, miten tutustuminen päivähoitoon on sujunut. Tulokset kootaan puoli- vuosittain, jotta toimintaa voidaan

yhä kehittää.


Anni Pasanen on aloittamassa ekaluokan Uittamon kou-lussa. Haastattelua tehdessä viime toukokuussa Anni oli jo käynyt tutustumassa uuteen kouluunsa, jossa Annin sanojen mukaan ”opiskeltiin jo vähän”.

– Tykkään sisäleikeistä, ja piirtäminen on hauskaa. Osaan myös jo vähän lukea ja laskea, toimelias Anni kertoo.

Syksy on jännittävää aikaa koulumaail-massa. Uudet ekaluokkalaiset aloittavat pitkän koulutien kulkemisen, ja ysiluok-kalaiset siirtyvät seuraavalle asteelle. Millä mielellä viime kevään eskarilainen Anni ja ysiluokkalaiset Valtteri ja Noora aloittavat tämän syksyn uudet haasteet?

Anni aloittaa opintien kulkemisen, Valtteri ja Noora jatkavat kohti seuraavaa etappia

Anni tykkää piirtämisestä. Valtteri haluaa isona poliisiksi.

Nooran matka ysiluokalta jatkuu lukioon.

Tulevaisuuden ammatista kysyttäessä Anni vastaa, et-tä eläintenhoitaja olisi yksi hyvä vaihtoehto.

Nooran ammatinvalinta on auki, Valtteri haluaa poliisiksiNoora Palmroos Vasaramäen koulun 9 B-luokalta oli laittanut ensisijaiseksi hakutoiveekseen peruskoulun jäl-keen Puolalanmäen lukion.

– Aluksi ei ollut lainkaan selvää, mihin lukioihin ha-en, mutta kiertäessäni lukioiden esittelyiltoja, huomasin, että pidin Puolalanmäen lukiota parhaana vaihtoehtona itselleni, Noora kertoo.

Vasaramäen koulussa jalkapalloon suuntautuneella luokalla koulua käyvä Noora kertoo, että myös vapaa-ajan täyttää pitkälti jalkapallo, koska harjoituksia on neljästi viikossa ja pelit päälle.

– Lukion ja jalkapallon pelaamisen yhdistämisessä mietityttää ajankäyttö, eli kuinka hyvin ehdin pelata sekä hoitaa koulun, Noora pohtii.

Valtteri Kuismin, Nooran luokkakaveri Vasaramäen koulusta, pelaa hänkin jalkapalloa. Mikäli jalkapallosta ei tule ammattia, niin tulevaisuuden suunnitelmat ovat silti hyvin suunnitelmalliset ja selkeät.

– Haluan poliisiksi, mutta ennen kuin poliisikouluun voi hakea, täytyy olla työkokemusta. Olen nyt hakenut opiske-lemaan Turun ammatti-instituuttiin sosiaali- ja terveysalaa. Tuon koulutuksen myötä olen ajatellut hankkia tarvittavaa työkokemusta poliisin opintoja ajatellen, Valtteri kertoo.

Kesällä Poriin, mustikkamättäälle ja jalkapallokentälleKysyttäessä kesäsuunnitelmista on jokaisella jo joitakin menoja ja puuhia mielessä.

– Mennään ehkä Poriin, sanoo Anni varovaisesti. Nooralla taas on suunnitelmissa jalkapallon lisäksi

kenties matka ulkomaille ja mökkeily. Mökkeily oli vii-me kesänä erityisen kannattavaa, koska mustikkasato oli hyvä, ja Noora sai mustikoiden poimimisesta mukavat taskurahat. Valtteri viettää kesää jalkapallon lisäksi kave-reiden ja perheen kanssa.

Teksti ja kuvat: Marja Nikkinen

Kosketusnäytöllä on hyvä järjestää päivän tapahtumat paikalleen. Kuva: Maija Linnala

Suotorpankujan, Pernontien, Itäharjun, Uittamon ja Paattisten yksiköt. Hanketta hoitaa Tietokone opetukses-sa – TOP-keskus.

Kaikissa pilottiyksiköissä on käytössä interaktiivinen kosketustaulu ja opettajan tietokone. Neljässä päiväko-dissa on näiden lisäksi myös lasten käytössä olevia tau-lutietokoneita tai pöytäkoneita. Lisäksi käytetään digika-meroita, piirtoalustoja ja äänitallentimia.

Molla-hankkeen viimeisimpiä kuulumisia löydät hankkeen blogista: blog.edu.turku.fi/molla/

Teksti: Maija Linnala ja Jouni Paakkinen


Vimman salissa syys–marraskuussa esitettävät eloku-vanäytökset ovat maksuttomia. Esitettäviä filmejä ovat muun muassa Tohtori Outolempi, Casablanca, Hiroshi-ma rakastettuni, Kasvot kuvaruudussa, Ei paluuta sekä Kysymys elämästä ja kuolemasta.

Bandstand junior tulee taasNuorille yhtyeille tarkoitettu Bandstand junior soi Vim-massa 18.–20.10. Tänä vuonna yhdeksännen kerran järjes-tettävä tapahtuma ei ole kilpailu vaan katselmus, jossa nuo-ret saavat arvovaltaisen tuomariston kirjallisen palautteen esiintymisestään.

Tapahtuman tarkoituksena on tarjota kaikille haluk-kaille nuorille bändeille mahdollisuus nousta lavalle elä-vän yleisön eteen, vaikka ensimmäistä kertaa.

Vimman kahvila on kaikkien kohtaamispaikkaVimman kahvila on avoinna elokuun puolivälistä alkaen klo 11–19 ja muulloin tapahtumien aikaan. Myös per-jantain yökahvila jatkaa toimintaansa. Asiakkaat voivat myös käyttää Vimman aulan ilmaisia nettipäätteitä, pela-ta lautapelejä ja lukea kahvilassa päivän lehdet.

täynnä taidetta ja toimintaaNuorten taide- ja toimintatalo Vimman syyskausi alkaa 13.8. Siitä eteenpäin talo on avoinna arkisin klo 9–20 ja muulloin tapahtumien aikaan. Elokuun puolivälissä alka-vat myös ilmoittautumiset Vimman monipuolisille kurs-seille. Tiedot kursseista ja tapahtumista löytyvät Vimman nettisivuilta (www.vimma.info) ja esitteestä. Esite on ja-ossa myös kirjastossa ja museoissa.

– Syyskaudella Vimmassa järjestetään erilaisia käden-taitoja taidekursseja. Lisäksi luvassa on kankaanpainan-taa, huovutusta ja keramiikkaa. Myös suositut teatteri-ryhmät jatkavat toimintaansa, Vimman toiminnanjohtaja Miia Sankari kertoo.

– Mediapajan uutuuksina ovat musiikkivideokurssi ja promokuvakurssi yhteistyössä Turku Rock Academyn kanssa. Uutuutena on myös manga-sarjakuvakurssi sekä siihen liittyvät kahdeksan maksutonta työpajaa.

Ilmaisia klassikkoelokuvia nuorilleNuorilla on mahdollisuus nähdä syksyllä Vimmassa vanho-ja laatufilmejä. Kyseessä on valtakunnallinen ”Ihmefilmi”-elokuvakasvatushanke, jonka tarkoituksena on tutustuttaa yläkoulu- ja lukioikäisiä nuoria klassikkoelokuviin eri puo-lilla Suomea.

– Kahvilan ruokalistalta löytyvät kanakori, salaatti, panini, ja niin edelleen. Lisäksi tiistain ja perjantain lou-naat ovat suosittuja, Sankari lisää.

Tule tutustumaan toimintaanPääsääntöisesti kaikki Vimman kurssit on suunnattu alle 29-vuotiaille nuorille. Avoimiin pajoihin voi tulla myös sitä vanhempia. Esimerkiksi yleensä alle 12-vuotiaat tule-vat avoimiin pajoihin yhdessä vanhempiensa kanssa.

Kaikkia Vimman toimintoja suunniteltaessa otetaan huomioon saatu asiakaspalaute. Esimerkiksi pari vuotta poissa olleet maalauskurssit on otettu takaisin tarjontaan asiakkaiden toiveiden vuoksi.

– Lisäksi syyskaudella järjestettävät DJ-kurssi, diskoil-lat ja joulunaluksen kynttiläpaja ovat olleet asiakkaiden toivelistoilla.

Lisätietoja: www.vimma.info. Kursseille ja ryhmiin ilmoittaudutaan puhelimitse 13.8. alkaen (02) 2623 129, tai käymällä paikan päällä Vimman 1. kerroksen palvelu-pisteessä (Aurakatu 16.)

Teksti: Maria Vakkamaa Kuva: Nuorisoasiainkeskus

Kun lapseni oli pieni, hän pyysi, että lähtisimme retkelle. Niinpä raahasimme kaikki patjamme olohuoneen lattialle. Ne olivat mahtavia iltoja. Loikoilimme pimeässä kertoen hauskoja juttuja, kunnes nukahdimme. Tuli vain ritisi takassa.

Lisa Salonen toivoo, että jo alakouluikäisten lasten van-hemmille voisi kertoa kyselyn tuloksista.

Kouluterveyskyselystä tietoa nuoren elämästä

Nuori kaipaa aitoa läsnäoloa sekä yhteyttä vanhempiinsa ja toisin päin. Yhteys joutuu usein koetukselle murrosiäs-sä. Lapsen murrosiän ei tarvitse tulla aikuiselle yllätyksenä, vaan siihen voi yrittää ”valmistautua” hankkimalla lisätietoa.

Tietoa on saatavilla esimerkiksi laajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselystä. Yläkou-luissa (8.–9. luokilla), lukioissa ja ammatillisissa oppilai-toksissa (1.–2. vuoden opiskelijat) Turussa viime vuonna toteutettu kysely keräsi 6123 vastausta.

Kysely tuottaa tietoa muun muassa nuorten elin- ja kouluoloista, terveystottumuksista, oppilas- ja opiskeli-jahuollosta, kouluruokailuista, osallisuudesta, koulutyön kuormittavuudesta, koulukiusaamisesta, seksuaalisesta häi-rinnästä ja väkivallasta sekä netin parissa vietetystä ajasta.

– Murrosikä menee ohi. Vanhemman tehtävä on ol-la samettia, välillä peltiä. Luja, muttei kova. Näin toteaa

kouluterveyslähettiläs ja terveyskasvatuksen yhdyshenki-lö Lisa Salonen Turun sosiaali- ja terveystoimen tervey-den edistämisen yksiköstä.

Kun nukkuu kunnolla, jaksaa vaikka mitäNukkuminen jää kyselyn mukaan nuorilla vähiin. Esi-merkiksi 38 prosenttia ammattiin opiskelevista, 34 pro-senttia lukiolaisista, 26 prosenttia yläkoululaisista ilmoit-taa menevänsä nukkumaan arkisin klo 23 jälkeen.

Ammattiin opiskelevista 31 prosenttia viettää netissä ja tv:n äärellä yli neljä tuntia päivässä. Heistä 16 prosentille aiheutuu ongelmia vuorokausirytmiin. Vastaava luku on lukiolaisilla 22 prosenttia ja yläkoululaisilla 18 prosenttia.

– Netti vaikuttaa olevan ”hyvä isäntä”, sillä se ei sano koskaan, tule joskus toiste, vaan päinvastoin se houkutte-lee seuraansa, hän huomauttaa.

Vimman syyskausi on


också medlem i juryn för Litteraturpriset till Astrid Lind-grens minne – världens största barn- och ungdomslitte-raturpris.

– Spöken, död och allt möjligt. Vad ”får” man skriva om i barnlitteratur?

– I allmänhet kan man säga att det i Finland och Sve-rige inte pågår fullt så radikala barnboksexperiment som exempelvis i Norge och Danmark. Som danska Oskar K och Dorte Karrebaeks bilderbok Lägret som skildrar barndomen som ett koncentrationsläger, till exempel. Den riktar sig i och för sig till äldre barn och ungdomar, för de allra yngsta barnen försöker vuxna nog skapa en trygg värld i barnböckerna, det kan bero på att vi vuxna upplever oss leva i en allt farligare värld, vi känner oss allt otryggare men vill inte utsätta barn för samma sak. Men samtidigt måste barnlitteraturen också kunna innehålla svärta och smärta, läser man om klassiker som Lindgren och Jansson ser man många mörka teman där.

– Har barnlitteratur vuxit som forskningsfält?– Absolut! Barnlitteraturforskningen har ökat otroligt

mycket internationellt sett. Numera är det i stort omöjligt att hinna läsa alla avhandlingar och studier om barnlit-teratur som utkommer, man får fokusera på det som är intressant och relevant för det man själv håller på med. Inom det akademiska har synfältet breddats och tidigare marginaliserade litteraturer får allt mer uppmärksam-het, bland dessa finns litteratur för barn. Barnlitteraturen är också ett spännande forskningsfält eftersom det är så brett, allt från bilderbok till poesi och prosa kan under-sökas.

– Vilka trender finns det just nu inom barnlitteratur och inom forskningen?

– Inom forskningen är bilderboksforskningen en stark trend och har varit så en tid. Vi lever i en visuell kultur där bilder utgör en stor del av diskursen. En annan trend är att forskingen tidigare fokuserade mer på stora linjer, medan det nu allt oftare görs smalare studier, t.ex. om enskilda författarskap.

Barn- och ungdomslitteraturen är också, liksom an-nan kultur och litteratur, både trendkänslig och med-skapare av trender. Vi såg Harry Potter-boomen under början av 2000-talet som banade väg för vampyrtrenden. Idag är det dystopier för ungdomar som gäller och bilder-boken som är het på alla håll och kanter.

Theo Grönholm, Fabian Tötterman, Markus Lind-blad, Freja Nyman, Miro Ingman och Melvin Clay-hills är mellan 3 och 6 år gamla och läser alla mycket, både på dagis och hemma.

– Hur är det, får man skrämmas i böcker?– Neej, svarar alla unisont.– Bara större barn som mig och 6-åringarna, säger

Markus. Och skolbarn, men det finns inga skolbarn här.– Vad skulle ni skriva för böcker om ni skulle skriva

en bok? Och vad skulle ni skriva för bok åt en vuxen?– Jag skulle skriva Mumin, säger Freja, för dom är

roliga. Om Freja skulle skriva för vuxna, så skulle hon skriva en prinsessbok som handlar om maskar.

– Jag skulle skriva om Star Wars för det är spännande, säger Miro. Och för en vuxen skulle han skriva en natur-bok om hur naturen ser ut.

– Jag skulle skriva så att Sniff kastar en snöboll i mu-minpappans ansikte på vintern! säger Melvin.

– Jag skulle skriva om vargen och grisen som är en lek, säger Markus.

– Och jag skulle skriva om sjörövare, säger Theo.– Har ni något som ni skulle vilja fråga av Stina Wir-

sén, som skrivit till exempel böckerna om Rut och Knut?– Hur man skriver och ritar de där böckerna, frågar

Freja.

Snart är hösten här och med årstiden kommer den nya bokutgivningen på förlagen. I samband med höstutgivningen arrangeras den svenskspråkiga författarserien i Gamla Rådhuset, den första träffen presenterar barnböcker och bilderböcker då Stina Wirsén och Lena Frölander-Ulf gästar Åbo.

FÖRFATTARE OCH FÖRFATTARSKAP 2012, kl. 18.30, Gamla Rådhuset, Gamla Stortorget 5

on 3.10: Skelettet i bilderboken – Vad får man skriva om? Stina Wirsén och Lena Frölander-Ulfti 9.10: I hemlandets gränsland – När identiteten finns i marginalen. Peter Mickwitz och Ulla-Lena Lundbergon 17.10: Rasande rörande renande – Varför ska vi skriva om det värsta? Eirik Ingebrigtsen och Mats Wahlti 23.10: ”Det finns så olika karlar nuförtiden” – Vem är den finske mannen? Robert Åsbacka och Peter SandströmFritt inträde, försäljning av böcker. Med för-behåll för förändringar i programmet.

Serien arrangeras av Åbo kulturcentral i sa-marbete med Centret för livslångt lärande, äm-net litteraturvetenskap och ämnesföreningen prosa vid Åbo Akademi, tillsammans med Åbo-lands litteraturförening.

Jätteläskigt! – Vad får man skriva om i barnböcker?

Tulokset tietoon jo alakoululaisten vanhemmilleTulokset tulisi ulottaa kaikkien tietoon, jotka ovat tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. Tuloksista on jo kerrottu muun muassa vanhempainilloissa, ala- ja yläkoulujen psykologeille, kuraattoreille ja koulu-terveydenhoitajille.

– Suuren tietomäärän hyödyntäminen on haas-tavaa. Näen sen kuitenkin ykkösjutuksi, ja olen val-mis laittamaan itseni likoon asian puolesta, jatkaa Salonen.

– Jo alakoulujen vanhempainilloissa voisi ker-toa tuloksista ja lähestyvästä murrosiästä.

Turussa on kokoontunut moniammatillinen Focus-ryhmä, joka pohtii toimenpiteitä kyselyn tu-losten hyödyntämiseksi. Asiaa työstetään tänä syk-synä myös oppilashuoltoryhmien kanssa.

Tulosten tulisi myös olla osa paikallista hyvin-vointijärjestelmää.

– Olisi hienoa, jos Turku nostaisi 1–2 asiaa tu-loksista laajemmin pohdittavaksi, Salonen päättää.

Lisätietoa: www.thl.fi/kouluterveyskysely sekä Facebook-sivuilta hakusanalla kouluterveyskysely.

Teksti: Tiia Laakso ja Lisa Salonen Kuva: Lisa Salonen

Stina Wirsén besöker Gamla Rådhuset 3.10 och berättar om sina böcker. Foto: Carl Thorborg.

Wirsén har skrivit bland annat En liten skär och alla rysligt ruskiga brokiga och Frölander-Ulf har illustrerat bland annat Mörkerboken. Deras böcker är alltså spän-nande och kanske lite skrämmande för den lilla läsaren. Så, vad kan en barnbok riktigt innehålla? Och vad säger barnboken om oss vuxna?

Maria Lassén-Seger på Åbo Akademi är verksam som bibliotekarie och forskare i barnlitteratur. Hon är

Freja Nyman i rosa tröja, Fabian Tötterman i grönt och vitt, Theo Grönholm i mörkblå tröja med röd krage, Markus Lindblad i röd och blårandig tröja, Melvin Clayhills i spin-deltröja och Miro Ingman i gul och grön fotbollströja tycker till om litteratur för barn.

Så svarar Stina Wirsén – illustratör utbildad på kont-fack, tidigare chefsillustratör på Dagens nyheter och upp-hovsman till över tjugo barnböcker:

– Får man skrämmas i böcker?– Jag är själv väldigt lättskrämd! Men lite läskigt tyck-

er jag om- till och med jätteläskigt! Bara det går bra på slutet. Jag har skrivit och ritat både sorgliga och läskiga böcker- men det blir alltid bra på slutet! Annars skulle jag ju inte våga läsa dom själv!

– Frejas fråga då: hur gör man när man ritar böckerna?– När man gör en bok så måste man rita och skriva

först, ganska länge. Sen bestämmer man var alla bilder och texter ska vara, på vilken sida. Men man syr eller klistrar inte ihop boken själv, man skickar allt till ett tryckeri- det är dom som trycker boken, klistrar ihop alla papper och gör så att den blir hård på utsidan.

Mer om detta och annat diskuteras i föreläsnings-serien Författare och författarskap i Gamla Rådhuset i oktober.

Text: Johanna Slotte


Luut liikkeelle!

Osallistu kulttuuria ja hyvinvointia yhdistäville opas-tetuille hautausmaakierroksille Turun vanhalla hau-tausmaalla 25.–26.8.2012. Noin kaksi tuntia kestävät kierrokset ovat maksuttomia, ja kullekin kierrokselle mahtuu enintään 20 henkilöä.

Kierrosten ajat ja teemat:Lauantai 25.8. Klo 11: Tunnettuja turkulaisia edellisiltä vuosisadoilta, oppaana Leena Tiusanen. Klo 14: Eri uskontokuntien hautaustavat, oppaana Airi Forssell.Sunnuntai 26.8. Klo 11: Taiteilijat ja taideteokset, oppaana Seija Virtanen.Klo 14: Julkiset muistomerkit, oppaana Seija Somerpalo.

Lisätietoja kierroksista osoitteessa www.turku.fi/kulttuuri. Opastettuja hautausmaakierroksia järjestetään sama-

na viikonloppuna myös Naantalissa, Rymättylässä, Rai-siossa, Paimiossa, Nousiaisissa, Maskussa, Mynämäellä, Kaarinassa, Piikkiössä ja Liedossa. Lisätietoja kuntien omien verkkosivuilta.

Teksti: Heli Lempa Kuva: Jouni Lehtiranta

Sätt fart på benen! Kulturmotion på kyrkogårdar

Kombinera kultur och hälsa och följ med på en guidad rundvandring på gamla kyrkogården i Åbo 25–26.8.2012. Rundvandringen som tar ca 2 timmar är gratis. Det finns plats för högst 20 personer per rundvandring.

Tidpunkter och teman för rundvandringarna:Lördagen den 25.8. Kl. 11: Kända åbobor från tidigare århundraden, guide Leena Tiusanen. Kl. 14: Begravningsseder i olika religioner, guide Airi Forssell.Söndagen den 26.8 Kl. 11: Konstnärer och konstverk, guide Seija Virtanen.Kl. 14: Offentliga minnesmärken, guide Seija Somerpalo.

Närmare information om rundvandringarna på webbp-latsen www.turku.fi/kulttuuri.

Under samma veckoslut ordnas även guidade rund-vandringar på kyrkogårdar i Nådendal, Rimito, Reso, Pe-mar, Nousis, Masku, Virmo, St:Karins, Pikis och Lundo. Närmare information ges på kommunernas egna webbp-latser.

Text: Heli Lempa Bild: Jouni Lehtiranta

– Viimeistään kymmeneltä pitää olla sängyssä, Florence Schmitt määrittelee. Schmitt toimii psykoterapeuttina Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian klinikalla ja on kysytty puhuja vanhempainiltoihin. Hän puhuu suoraan.

Nuoren uinuminen aamun ensimmäisillä koulutun-neilla tarkoittaa, että hän on valvonut liian pitkään. Nuo-ren aivoissa tapahtuu voimakasta kehitystä, ne organisoi-tuvat puberteetti-ikäisellä uudelleen. Vanhoja rakenteita puretaan ja uusia yhteyksiä syntyy samalla kun opitaan hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia.

– Miehillä aivot ovat fysiologisesti kehittyneet vasta 25-vuotiaina, naisilla hieman aikaisemmin.

Hyvinkään ampumatapausten myötä nousi esiin mentalisaation käsite. Mentalisaatio on enemmän ja ke-hittyneempi taito kuin empatia, se on tajua toisten ihmis-ten tunteista ja tekojen vaikutuksista. Kyky ajatella ennen kuin tehdään. Mentalisaatiossa mieli kypsyy, mitä tapah-tuu koko elämän ajan.

Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sitä, että lapset tarvitsevat paljon unta.

Lapsi ja nuori tarvitsee myös toimettomuutta, aikaa olla tekemättä mitään. Sitä, että on tylsää. Aikaa, jona ehtii miettiä ja käsitellä isoja asioita.

– Murrosiässä ja nuorena on pohdiskeltava eksistenti-aalisia arvoja, ihmisyyttä, kuolemaa, kärsimystä, epäoi-keudenmukaisuutta. Niiden kysymysten äärellä ihmisen pitää olla, sietää niitä ja käsitellä. Jos se jää tekemättä, kun on jatkuvasti viihteen huumassa, on huonosti varustettu kohtaamaan elämän mahdolliset koettelemukset ja vaike-udet, Schmitt korostaa.

Syksyllä käännetään aina uusi lehti elämässä. Uusi lukukausi, uusi sinikantinen vihko ja entistä parempi käsiala. Oivallinen paikka muuttaa rytmiä, nukkua enemmän. – Oivaltaminen on helppoa, psykoterapeutti Florence Schmitt sanoo. Muutosten tekeminen ei ole.

Keinotodellisuus ei valmenna tosielämään

Syksy alkuun unikoululla

Arkeen Voimaa -ohjelma on suurten kaupunkien ja Kun-taliiton yhteishanke. Tavoitteena on terveydenhuollon asiakkaiden terveydentilan ja hyvinvoinnin kohentami-nen sekä omavastuun lisääminen. Itsehoitomallin lähtö-kohtana on, että kroonista sairautta sairastavilla ihmisillä on samankaltaisia ongelmia, jotka vaikuttavat arkeen.

Asiakkaat ohjautuvat ryhmiin perusterveydenhuollon kautta. Turussa osallistujat tulivat pääasiassa Varissuon terveysaseman kautta, hankekoordinaattori Riikka Kor-honen Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistä-misen yksiköstä kertoo.

Malli osaksi perusterveydenhuoltoaHuhtikuussa aloittaneessa, kuuden viikon ajan kokoon-tuneessa ryhmässä 28–71-vuotiaita osallistujia oli 11. Miehiäkin oli mukana neljä, enemmän kuin muualla.

Iloinen puheensorina ja nauru kaikaa Käsityöläiskadun terveyden edistämisen yksikön keittiöstä. Ateriaa on valmiste-lemassa ryhmä pitkäaikaissairaita, jotka ovat olleet mukana Arkeen voimaa -oh-jelmassa. Kaikki kehuvat kilvan ryhmän hyvää henkeä ja mukavia vetäjiä. Viralli-set kokoontumiset päättyivät tähän pää-tösjuhlaan, mutta mistä on oikein kyse?

Toiminta jatkuu hankkeena vuoteen 2014 asti. Tämän jälkeen palvelusta tulee osa Turun perusterveydenhuoltoa.

– Turussa pilotoitu malli siirtyy käytännössä valmii-na pakettina laajempaan käyttöön muihin kaupunkeihin. Vantaalla pilotti alkaa elokuussa, jatkaa Korhonen.

Mainostauoilla pyörän selkäänKokkailun ohella ryhmässä on käsitelty muun muassa ruokavaliota, hyötyliikuntaa, uupumusta ja lääkityksen käyttöä.

– On pidetty palavereja, keskusteltu ja tehty ryhmä-töitä, kertovat Ari Helenius ja Anne-Mai Sundqvist-Saarinen kokkailun lomassa.

Kuntosalikortteja asiakkaita ei kehoteta ostamaan, vaan huomioidaan asiakkaan tarkka talous ja se, että liik-keelle lähdetään pienin askelin. Kotoa ulos astuminenkin voi olla pitkäaikaissairaille kovan työn takana.

Ekotorilta saa muutamalla kympillä toimivan kun-topyörän. Television katselun lomassa voi välillä hypätä pyörän selkään. Samalla tavalla lisätään muutenkin ak-tiivisuutta. Kun yksi löytää ilmoituksen ilmaisesta atk-kurssista, siitä vinkataan muille ryhmäläisille.

– Juuri näin sen kuuluu mennä, vinkkejä arkeen ver-tainen vertaiselle, Korhonen lisää.

Ryhmä viihtyy keskenään niin hyvin, että jatkossakin tavataan.

– Ainakin syyskuussa on tarkoitus nähdä, kertoo Markku Pihlajamaa.

Teksti ja kuvat: Tiia Laakso

Kulttuurikuntoile hautausmaakävelyillä

Oikean elämän houkutusTietokonemaailmassa toiminta on jatkuvaa, koko ajan ta-pahtuu. Elämä ei ole samanlaista.

– Oikea elämä ei ole niin kuin peli, jos ei se kiinnos-ta, laitetaan kone kiinni. Rakkaussuruissa, jos toinen ei miellytä, ammutaan se, vaihdetaan kohde seuraavaan ja suljetaan kone. Jos tämä on malli käsitellä asioita, se on kauhean vaarallista.

– Elämä harvoin on niin ehdotonta kuin tietokoneissa 0 tai 1. Elämässä on harvemmin joko tai, vaan on sekä että.

– On tärkeää, että oikea elämä houkuttelee, Schmitt pohtii.

Vanhempia tarvitaan– Vanhemman tulisi olla läsnä, ei vain paikalla. Tehdään yhdessä. Ei saa olla liikaa vain pelkästään kavereiden kanssa.

Schmitt puhuu horisontaalisesta ja vertikaalisesta yh-teisöstä. Horisontaalisessa ollaan samanikäisten seurassa. Vertikaalisessa yhteisössä mukana ovat niin isovanhem-mat, sedät kuin tädit, pienemmät ja isommat sukulaiset.

– Mutta se, että lapsi on koneella, sopii monille van-hemmille, koska he ovat koneella itsekin. Lapset oppivat niin nuorena, että he eivät kiinnosta. Jo hiekkalaatikon reunalla äidit ovat Facebookissa.

Oivalsin, mutta toteutanko?– Asian oivaltaminen on yllättävän yleistä, toimeenpano eri asia.

Herää voimattomuus, kas, enhän saa omaa lastani-kaan nukkumaan.

Jokapäiväiseen arkeen etsitään voimaa porukalla


Vähätorilla nähtävä näytelmä Vallan valoja vie katsojan suoraan historiallisiin hetkiin ja vallankäytön ytimeen. Kenelle jäävät vallan avaimet, kuka lähtee tyhjin käsin? Politiikka, kunnianhimo ja kolmiodraama käänsivät ko-ko Euroopan katseet hetkeksi Turkuun!

Vähätorille sijoittuvaa draamallista osuutta edeltää satamasta käynnistyvä Karl Johanin juhlallinen saapumi-nen veneellä. Seurueen matkaa kohti Vähätoria pääsevät seuraamaan kaikki Aurajoen rannoille saapuneet.

Näytelmä on suomenkielinen ja sopii koko perheelle. Se esitetään ruhtinaiden historiallisen kohtaamisen ym-pärille rakentuvan juhlaviikonlopun yhteydessä, jolloin kaupungissa on aiheeseen liittyviä luentoja, seminaareja, näyttelyitä sekä ekumeeninen juhlajumalanpalvelus. Ta-pahtumiin odotetaan runsaasti Turun alueen asukkaita ja myös kansainvälisiä juhlavieraita.

Liput: 23/17 € kaupunginteatterin kassalta, Lippupalve-lun toimipisteistä sekä tuntia ennen ovelta, jos paikkoja on vapaana.Kesto: noin 1 tunti.Käsikirjoitus: Harri Raitis, Timo SoikkanenOhjaus: Emmi LouhivuoriRooleissa muun muassa: Kirsi Tarvainen, Mika Kujala, Severi Saarinen ja Ilmari KuivalaEsitykset: Vähätorilla 24.–25.8.2012 klo 15 ja 20

Juhlaviikonlopun koko ohjelma: www.turku.fi/1812

Elokuussa 1812 Turku oli hetken koko Eu-roopan valtapolitiikan valokeilassa, kun Venäjän keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johan Bernadotte neuvottelivat Euroopan uudelleenjaosta.

Valtapelejä ja tunteiden paloa, vehkeilyä ja romantiikkaa

Tule kokemaan ruhtinaiden komediallinen kohtaaminen Vähätorilla 24.–25.8.2012 klo 15 ja 20.

I augusti 1812 stod Åbo ett ögonblick i hela den europeis-ka stormaktspolitikens blickfång när den ryske kejsaren Alexander I och den svenske kronprinsen Karl Johan Bernadotte förhandlade om en nyfördelning av Europa.

Pjäsen Vallan valoja som uppförs på Lilltorget tar ås-kådaren direkt tillbaka till de historiska ögonblicken och maktutövandets kärna. Vem får nycklarna till makten, vem får gå tomhänt? För ett ögonblick drog politik, äregi-righet och ett triangeldrama hela Europas blickar till Åbo!

Den dramatiska andelen som utspelas på Lilltorget föregås av Karl Johans högtidliga ankomst till hamnen med båt. Alla som kommer till Aura ås stränder kan följa med hur kronprinsen och hans följe färdas mot Lilltorget.

Pjäsen uppförs på finska och lämpar sig för hela famil-jen. Den uppförs som en del av jubileumsveckoslutet som är uppbyggt kring det historiska mötet mellan furstarna. Samtidigt ordnas det föreläsningar, seminarier och uts-

Kom och upplev det komediartade mötet mellan furstarna på Lilltorget 24–25.8.2012 kl. 15 och 20.

Maktspel och brinnande känslor, intriger och romantik

– Ei sovi alkuunkaan, että valvotaan yökaudet pelaten tieto-konepelejä. Se tekee ihmisen levottomaksi, kykenemättö-mäksi odottamaan ja sietämään tietynlaista hiljaisuutta, sekä henkistä että fyysistä hiljaisuutta, Florence Schmitt sanoo.

tällningar i staden kring mötet samt en ekumenisk guds-tjänst. Evenemangen förväntas locka rikligt med invånare i området kring Åbo liksom också internationella gäster.

Biljetter: 23/17 € vid stadsteaterns kassa, Lippupalvelus biljettköp och en timme före föreställningen vid dörren, om det finns lediga platser.Speltid: ca en timme.Manuskript: Harri Raitis, Timo SoikkanenRegi: Emmi LouhivuoriI rollerna: Kirsi Tarvainen, Mika Kujala, Severi Saarinen och Ilmari Kuivala m.fl.Föreställningar: På Lilltorget 24–25.8.2012 kl. 15 och 20

Jubileumsveckoslutets program i sin helhet:www.turku.fi/1812

– Sinä olet varmaan niitä äitejä, jotka kantavat syyl-lisyyttä joka asiasta, Florence Schmitt tuumaa ja katselee minua nauraen. Ja näinhän se on. Mutta miten saisin lap-sen nukkumaan?

– Sanot hänelle vain hyvin terävästi, että nyt on aika nukkua ja sillä sipuli. Tarina on luettu, iltarukous luettu, iltapusu annettu, nyt vain nukutaan.

– Ja sitten hän sanoo, että häntä pelottaa ja kuuluu outoja ääniä.

– Jollain lailla tuntuu, että lapsia opetetaan pelkää-mään unta, kun nukkumaan menosta tehdään niin suuri numero.

Florence Schmittin kanssa on pakko nauraa, ja lähin-nä itselleen. Hän toteaa, että on vaikea ymmärtää sitä, että vanhemmat sanovat, ettei heillä ole arvovaltaa lap-siinsa.

– Arvovalta ei ole aina sitä, että käsketään. Se on sitä, että aikuisena, joka kantaa vastuun, tietää joissain asioissa paremmin mikä on toiselle hyväksi.

Jos lapsi ei mene nukkumaan, voi sammuttaa televisi-on, tietokoneen tai vaikka valot.

– Voi vetää töpselin irti seinästä. Jos ei se auta, irrottaa sulakkeen, niin että koko talo pimenee. Se on perussäh-köppia.

Juttuhetki Florence Schmittin kanssa on kuin tuulen-puuska, raitista ilmaa. Mutta miten olisi tosiaan, unikou-lu koko perheelle. Nukkumaan kymmeneltä, edes tänään.

Teksti ja kuva: Sini Silván

Hankekoordi-naattori Riikka Korhonen iloitsee ryhmän hyvästä tunnel-masta.

Markku Pihlajamaa (vas.) ja Jyrki Mäkinen valmistelemassa jälkiruokaa.


Jokainen voi olla tutkija yhden yön ajan

Eurooppalainen Tutkijoiden yö –tapahtuma ensimmäistä kertaa Turussa

Euroopanlaajuinen Tutkijoiden yö eli Researchers’ Night -tapahtuma järjes-tetään ensimmäistä kertaa Turussa kol-men korkeakoulun yhteistyönä perjantai-na 28.9.2012. Tapahtuma järjestetään eri puolilla Eurooppaa samanaikaisesti, ja sen tarkoituksena on tuoda alueen tutki-joita tutuiksi ja luoda puitteet hauskalle ja erilaiselle perjantai-illan ohjelmalle.

Kiehtova ravintolailta aikuisilleTutkijoiden yö tarjoaa illalla klo 18.00 alkaen tiedeaiheis-ta ohjelmaa 18 vuotta täyttäneille. Ravintola Kårenilla on luvassa erilainen ravintolailta; illan aikana on mahdolli-suus käyttää viimeisintä tutkimuksessa käytettävää tek-nologiaa ja instrumentteja, osallistua kilpailuihin ja näh-dä tieteen tekemistä käytännössä. Tutkijoiden yö tarjoaa mahdollisuuden mielipiteidenvaihtoon ja juhlimiseen tutkijoiden kanssa.

– Kyse on matalan kynnyksen tapahtumasta, johon osallistuvan ei tarvitse tietää etukäteen tieteen tekemi-sestä tai olla siitä edes erityisen kiinnostunut. Jokainen voi olla tutkija yhden yön ajan ja huomata, miten tutki-musta on kaikkialla ja miten se vaikuttaa jokapäiväiseen

Kauppatorilla on perinteiset Heikinmarkkinat klo 10–18. Vähätorilla on puolestaan tarjolla musiikkipitoista ohjel-maa koko perheelle klo 11–17. Tämän vuoden uutuutena on Lastenvaunujen kokoontumisajo, johon osallistuneis-ta valitaan kaunein/persoonallisin ”ajoneuvo”. Vanhalla Raatihuonella avautuu Aura Street Market teemalla ”Uu-si vanha Suurtori”.

Vuodesta 1973 lähtien on Turun päivän ensimmäinen turkulainen vauva nimetty Turun kummilapseksi. Kum-milapsi saa lahjaksi hopeisen kummilusikan ja vuosittain vaihtuvan lahjan. Ainoastaan vuonna 1979 ei Turun päivänä syntynyt yhtään uutta kaupunkilaista. Kummi-lapsille järjestetään Turun päivänä kahvitilaisuus; viime vuonna kahvit juotiin Logomossa ja tänä vuonna on vuo-rossa Turun linnan uudistunut lasten linna.

Kulttuuripääkaupunkivuoden kummilapsi Atte Jaakola van-hempiensa Jenni ja Taito Jaakolan kanssa seuranaan Turun flikka Eveliina Tähti ja Turun poika Paavo Peltola. Kuva: Leena Hiltunen.

Turun päivää on vietetty vuodesta 1961 lähtien syyskuun kolmantena sunnuntaina, niin tänäkin vuonna. Turkulaisten omaa kotiseutupäivää juhlistetaan 16.9. perinteisin menoin; päivä alkaa juhlamessulla Turun tuomiokirkossa klo 10 ja päättyy ilotulitukseen Samppalinnanmäeltä klo 21.

Turun päivä täynnä tapahtumia sunnuntaina 16.9.2012

Turun flikka ja poika valitaan tänä vuonna jo 25. kerran Turkuseuran järjestämän kilpailun perusteella, ja järjestyksessään 7. Vuoden kulttuuriturkulainen istuttaa puun Samppalinnan puistoon.

Kaupungintalon remontti on valmistumassa, ja kau-punkilaisille tarjoutuu mahdollisuus päästä tutustumaan Aurakatu 2:ssa sijaitsevaan upeaan rakennukseen, jossa Turun kaupunginvaltuusto on kokoontunut jo vuodesta 1885 lähtien.

Aurajokisuulla esittäytyy Satamalaitos, ja Halisten-koskella on koko perheen Aurajokifestarit Myllärintuval-la. Turun NMKY esittäytyy Titanik-gallerian edustalla Aurajokirannassa.

Turun kaupungin museot (Apteekkimuseo ja Qwen-selin talo, Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turun biolo-

ginen museo, Turun linna, Wäinö Aaltosen museo) ovat avoinna klo 10–18. Juhlapäivän kunniaksi sisäänpääsy on puoleen hintaan. Muissakin museoissa ja gallerioissa on päi-vän mittaan ohjelmaa ja alennuksia sisäänpääsyhinnoissa.Katso tarkemmat tiedot ja vahvistetut aikataulut netistä:www.turku.fi/turunpaiva

Lisätiedot: [email protected].

elämäämme, tapahtuman projektipäällikkö Katariina Kärki-Susi toteaa.

Tutkija tutuksi jo etukäteen Yleisöllä on mahdollisuus tutustua mukana oleviin tutki-joihin jo ennen tapahtumaa: nettisivuilta voi lukea tutkija-esittelyjä, ja tutkijoiden kanssa voi keskustella tapahtuman Facebook-sivuilla. Ennen tapahtumaa hyödynnetään myös Second Life -virtuaalimaailman mahdollisuuksia.

Tutkijoiden yö alkoi vuonna 2006 osana EU:n Rese-arch in Europe -aloitetta. Tutkijoiden yötä rahoittaa EU:n Marie Curie Actions- tutkimusrahoitusohjelma.

Lisätietoja tapahtumasta: www.tutkijoidenyoturku.com

Turun ammattikorkeakoulun koordinoimassa Tutki-joiden yö -tapahtumassa on mukana tutkijoita myös Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. Tarjolla on mielenkiintoinen kattaus yliopistojen tutkijoita ja tut-kimusta.

Tapahtuma koostuu iltatapahtumasta sekä jo päiväl-lä järjestettävistä European Corner -tapahtumista, joissa tutkijat tulevat ihmisten keskelle. Kauppakeskus Hansan Hansatorilla ja Turun pääkirjastossa on päivällä tarjolla tiedeaiheista ohjelmaa kaiken ikäisille sekä tietoa tutki-joista ja tutkimuksesta. Pääkirjastossa tapahtuma jatkaa siellä kulttuuripääkaupunkivuotena aloitettua tiedepu-heenvuorojen sarjaa.

Projektipäällikkö Katariina Kärki-Susi toivottaa kaikki tervetulleiksi Tutkijoiden yöhön. Kuva: Jessi Mäenpää


Turun filharmoninen orkesteri

Lue lisää: www.kulttuuriaturussa.fi

4. & 5.10. klo 19, Turun konserttitalo (varaslähtö klo 18) Täällä Pohjantähden alla – lännessä ja idässäVenäläinen romantiikka on ehtymätön aarreaitta. Konsertissa turkulaisten rakastama pianisti Valeria Resjan tulkitsee Tshai-kovskin ensimmäisen pianokonserton. Lisäksi Maestro Seger-stamin johdolla kuullaan Borodinin 2. sinfonia ja Sibeliuksen Pohjolan tytär, jolle säveltäjä oli ehdottanut aluksi nimeä Väi-nämöinen, mutta teoksen kustantaja Lienau oli pitänyt sitä liian vaikeana ja niin lopulta päädyttiin nimeen Pohjolan tytär.

Kuva: Seilo Ristimäki

Turun konserttitalo, Aninkaistenk. 9 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak. 14) avoinna 1.–31.8. ma-pe klo 10–17, 4.9. alkaen normaalisti ti–la 12–19. • Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 2620 080, avoinna ma–pe klo 9–15. •Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm). •www.tfo.fi

Turun kaupunginkirjastowww.turku.fi/kirjasto

Turun museokeskuswww.turunmuseokeskus.fi

NäYTTELYT:Kolme tarinaa suomalaisen laivanrakennuksen historiasta: Varvilla – Suomen laivanrakennuksen historiaa. Konepajalla – Turkulaisen laivamoottori-valmistuksen historiaa. Nainen rautakourien keskellä – Vuokko Laakson laivasisustuksia 28.10. saakka.

Lisäksi edelleen avoinna ovat : Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa Apua merelle meripelastuksen historiaa käsittelevä näyttely Bore aluksella oleva näyttely aluksen historiasta

Museolaiva Suomen Joutsenella 1.6.-2.9.Kansallisaarteemme viisi elämää Näyttely kertoo Suomen Joutsenen histo-riasta, vuodesta 1902 vuoteen 2009, rans-kalaiselta telakalta Forum Marinumin laituriin. Laiva on viimeinen Suomessa säilynyt fregatti.

Swan – suomalainen purjeveneiden legenda 1.8.–31.8. Swan-veneiden historiasta kertova näyttely

YLEISÖTAPAHTUMAT:24.8.–26.8.2012 ruotsalaiset museoidut laivaston torpedoveneet tulevat vierailulle Forum Marinumiin. Lisätietoja: tapahtuman verkkosivut www.vtc2012.eu ja järjestäjän verkkosivut www.veteranflottiljen.se

25.8.2012 Miljazz- konsertti Suomen Joutsenen edustalla, järjestäjä Puolustusvoimat

16.9.2012 Turun päivänä merikeskuk-sessa esitellään turkulaisvalmisteisia moottoreita ja kerätään tietoa sekä tallen-netaan aineistoja niistä kello 10-16. Li-säksi museonäyttelyt ja fregatti Suomen Joutsen ovat avoinna kello 11-19.

Merikeskus Forum Marinum

Linnankatu 72, Turku • www.forum-marinum.fi. Näyttelyt ovat avoinna joka päivä 2.5.–30.9. klo 11-19 Museoalukset ovat avoinna yleisölle joka päivä 1.6.–2.9.2012 klo 11-19

Pid

ätäm

me

oike

uden

muu

toks

iin.

Turun KaupunginteatteriItäinen Rantak. 14 • Turun kulttuurin lippumyymälä p. 2620 030 (Itäinen Rantak.14), avoinna 1.–31.8. ma–pe klo 10–17, 4.9. alkaen normaalisti ti–la 12–19 Puhelinpalvelu (yksittäisvaraukset) p. 262 0080, avoinna ma–pe klo 9–15 • Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96€/ min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/ puhelu + pvm) www.teatteri.turku.fi

Ensi-iltansa saa keskiviikkona 12.9. viiltä-vä ja viihdyttävä dokumenttiteatteriesitys Ei maar ny loppu löhöily. Esitys kertoo noin kymmenestä Turussa toimivasta yhteisöstä sekä ajankohtaisesti että his-toriallisesti. Aiheena on talkoohenki, onko sitä? Esityksessä käydään läpi aikaa ny-kypäivästä aina itsenäistymisen aikoihin ja kansakunnan uudelleenrakentamiseen. Näytelmä on käsikirjoitettu todellisten haastattelujen perusteella ja se on kiin-nostava tutkimusprojekti niin katsojalle kuin työryhmällekin. Esitykset jatkuvat Sopukassa koko syksyn 2012. Tarkista esitysajat sivuilta teatteri.turku.fi.

Teatteria talkoo-hengen puolesta

Kuva: Jan Merilä

20.8.–14.10.2012

Avoimet yleisöluennot Turun pääkirjaston Studiossa maanantaisin klo 18–19.30:3.9. Luentosarjan avaus - Matka onnelliseen Arabiaan Tutkijoita ja seikkailijoita kadonnutta orienttia etsimässä10.9. Raamatuntutkija Lähi-Idän rauniokummuilla. 17.9. Kristna i Mellanöstern - stanna eller inte stanna Kristittynä Irakissa24.9. Pyhä maa ja kaupunki juutalaisuudessa

1.10. Lähi-Itä muslimin sydämessä ja pyhiinvaelluksen määränpäänä8.10. Varhaisia Pyhän maan matkaajia Korsfarare och senare pilgrimer vid Jerusalems portar15.10. Kadotettu paratiisi: orientaalisuus kristinuskon katoavana ytimenäJärj. Institutum Judaicum Aboense (Åbo Akademi) ja Turun kaupunginkirjasto.

Galleria Berner10.8.–16.9. Sampo Malin21.9.–21.10. Lisa Nikitin

Turun TaidelainaamoKuukauden taiteilijat: elokuu: Oili Puolitaivalsyyskuu: Pirkko Siivonenlokakuu: Ville Laaksonen

Musiikkia Vanhalla Raatihuoneella su klo 159.9., 30.9. ja 14.10. Lepopäivän ratoksi, Turun soitannollinen kerho ry 23.9 Turun Karaokeklubi ry

Filharmonikkojen syyskausi alkaa komeasti Maestro Segerstamin luotsaamana venäläi-sen ja saksalaisen romantiikan kiehtovassa kombinaatiossa. Saksalaisuutta edustaa Brahms, jonka iki-ihanan viulukonserton tulkitsee orkesterin konserttimestari Jukka Merjanen. Brahmsilta kuullaan myös Traa-ginen alkusoitto ja tuulahduksen venäläisyy-destä tuo Skrjabinin 2. sinfonia.

6.9. klo 19, Turun konserttitalo (varaslähtö klo 18) Titaanit Johannes ja Aleksandr vieretysten

29.9. klo 15, Turun linna”Hänellä oli pukunaan pilvi ja hänen päänsä päällä oli sateenkaari” Turun linnan tunnelmallisten kamarikonserttien sarjan aloittaa konsertti, jossa kuullaan musiikkia 1900-luvulta. Konsertin otsikko on lainaus Ilmestyskirjan 10. luvusta, joka innoitti Oliver Messiaenin säveltämään konsertissa kuultavan Aikojen lopun kvarteton. Muut konsertin teokset ovat Arvo Pärtin Spiegel im Spiegel ja Alfred Schnittken Preludi Dmitri Shostakovitshin muistolle.

Studia Generalia:

POLTTOPISTEESSä LäHI-ITäLähi-Itä on kolmen monoteistisen uskonnon silmäterä ja monessa mielessä myös länsi-

maisen kulttuurin kehto.

KUI? Tekstiilitaiteen triennaali 28.9.–25.11.2012

Wäinö Aaltosen museossa. Tekstiilitaide elää nykyaikaa yhdistäen perinteistä

ammattitaitoa ja korkeaa taiteellista tasoa.

TURUN LINNAPelien maailmoissaTonttuja! Yleisöopastukset la-su

WäINÖ AALTOSEN MUSEO9.9. asti Yhtä juhlaa! Juhlat ja juhlakult-tuuri suomalaisessa kuvataiteessa

Wäinö Aaltosen museon konserttisarja tiistaisin klo 192.10. Marko Valtonen, harmonikka9.10. Katja Kolehmainen, sello

BIOLOGINEN MUSEOMuumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadon- syöjiä omassa elementissään

KURALAN KYLäMäKI Kuralan Kylämäki on toistaiseksi suljettu.

LUOSTARINMäEN KäSITYÖLäISMUSEO (avoinna 16.9. asti)Rettigin on aina paras

APTEEKKIMUSEO JA QWENSELIN TALO (avoinna 16.9. asti)

VANHA SUURTORIBrinkkalan Galleria10.8.–16.9. Polina Batanova21.9.–21.10. Laura Naukkarinen, Sara Ilveskorpi ja Aino Toivettula

Vanhan Raatihuoneen Galleria10.8.–16.9. Mikko Snellman 21.9.–21.10. Ilona Kivijärvi, Päivi Pussila ja Sonja Siltala

OPASTETTUJA KIERROKSIA TURUN VANHALLA HAUTAUSMAALLA25.8. klo 11 Tunnettuja turkulaisia edellisiltä

vuosisadoilta, oppaana Leena Tiusanen. Klo 14 Eri uskontokuntien hautaustavat,

oppaana Airi Forssell.26.8. klo 11 Taiteilijat ja taideteokset, oppaana Seija Virtanen.

Klo 14 Julkiset muistomerkit, oppaana Seija Somerpalo.Lisätietoja kierroksista osoitteessa www.turku.fi/kulttuuri.

Turun päivänä 16.9. kaikkiin museokeskuksen museoihin sisäänpääsy puoleen hintaan!

15

Vaikka Itämeren alueelle povattiin uutta aikaa, valtaosa uskoi sen koittavan vasta vuoden 2020 jälkeen. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että Itämeren tulevaisuus on valoisa ja sitä koskevat haasteet ratkais-tavissa.

Luottamus EU-tason Itämeri- yhteistyöhön vähäistäEnemmistö yleisöstä oli sitä mieltä, että Itämeri-yhteistyö toimii parhaiten Itämeri-organisaatioiden tasolla. Yh-teistyöhön uskottiin myös valtio- ja aluetasolla, mutta ei EU-tasolla. Huoli valtioiden itsekkäiden etujen vaikutuk-sesta päätöksentekoon vähensi valtiollisen yhteistyön us-kottavuutta. Kolmannes vastaajista uskoi, että valtioiden yhteiset Itämeren suojelutavoitteet ratkaisevat valtioiden päätökset Itämeren alueella.

Centrum Balticum -keskuksen kesäkuussa järjestämän, viidennen kansallisen Itämeri-foorumin päätteeksi foorumin osallistujat ottivat yleisöäänestyksellä kantaa Itämeri-kysymyksiin. Yleinen mielipide Itämeren tulevaisuudesta oli varovaisen toiveikas.

Itämeren tulevaisuuden haasteet ovat ratkaistavissa

Arktisen alueen tietotaito Suomen laivateollisuuden pelastajaSuomen laivateollisuuden tulevaisuutta pohdittaessa mie-lipiteet jakautuivat. Kaksi kolmasosaa uskoi laivateolli-suuden tulevaisuuden nojaavan arktisen alueen tietotai-toon, ja yksi kolmasosa uskoi sen olevan kansainvälisen laivanrakennuksen alihankintatöissä.

Usko Itämeri-brändiin vahvaYleisö sai myös arvioitavakseen Itämeren alueen brändin. Foorumin osallistujia muistutettiin siitä, kuinka monet matkustavat lomalle ”Välimeren maihin”, ja heiltä ky-syttiin, tullaanko tulevaisuudessa matkustamaan lomalle myös ”Itämeren maihin”. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että käsite on jo olemassa tai se tulee muodostumaan tu-levaisuudessa.

Merkittävä öljykatastrofi vain ajan kysymysKukaan Itämeri-foorumin osallistujista ei uskonut merkittävän öljykatastrofin tapahtuvan vuoden sisäl-lä. Kolmasosa uskoi öljyonnettomuuden tapahtuvan seuraavien viiden vuoden aikana ja puolet kymmenen vuoden kuluessa. Vain viidesosa vastaajista ei uskonut merkittävän öljykatastrofin tapahtumiseen lähitulevai-suudessa.

Horisontissa valoisa tulevaisuusTulevaisuus nähtiin toiveikkaana. Puolet Itämeri-fooru-min osallistujista uskoi tulevaisuuden haasteiden olevan ratkaistavissa Itämeren alueella. Vaikka osa piti Itämeren alueen tulevaisuutta arvoituksena, uskoi yhdeksän kym-menestä Itämeren alueella koittavan uuden ajan vuonna 2020 tai sen jälkeen.

Teksti: Akseli Jouttenus. Kuva: Hannu Waher

Työpaikoilla on ollut mahdollisuus lainata yhteiskäyttö-pyöriä Valoniasta (Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksesta) toukokuun alusta lähtien. Työpaikat saavat valita viidestä lainapyörästä yh-den käyttöönsä kuukaudeksi.

Tavoitteena on saada työpaikat ottamaan käyttöön kestävät kulkumuodot ja toimintatavat. Kampanja alkoi toukokuussa ja päättyy lokakuun lopussa. Pyöriä on vielä vapaana syys- ja lokakuulle.

Lainapyörää on käytetty työasiamatkoille, kuten asi-akastapaamisiin, palavereihin, lounasmatkoihin ja jut-tukeikoille. Osa lainaajista on kulkenut fillarilla myös matkoja kodin ja työpaikan välillä. Kaikki pyörämatkat, joilla korvataan automatkoja, ovat kampanjaan sopivaa viisasta liikkumista.

– Aamuvuorolaiset ovat ottaneet lainapyörän kotiinsa työsuhdeauton sijaan, sillä aamuviideltä ei kulje vielä bus-sit, kertoo Yle Åbolandin Annika Holmbom.

– Jos käytössämme ei olisi ollut pyörää, olisimme kul-keneet lähes kaikki matkat autolla, Suvi Hilska Mynä-mäen kunnasta.

Työpyöräilystä monia etujaPyörämatkat ovat tuoneet työntekijöille taukoliikuntaa ja virkistäneet työpäivän keskellä.

– Selkä ja hartiat eivät jumitu, kun liikkuu hieman työpäivän aikana, kuvailee Tuomas Kärpijoki Turun kaupungin talouspalvelukeskuksesta.

Yhteispyörän lainaus innostaa liikkumaan työajalla

Pyöräilystä saatavat terveysvaikutukset voivat par-haimmillaan vähentää työntekijöiden sairauspoissaoloja, mutta pyöräily tuo työpaikalle muitakin taloudellisia hyötyjä. Parkki- ja polttoainekulut sekä taksimatkojen kustannukset vähenevät, kun automatkoja korvataan fil-laroimalla.

– Pyörä on kätevä kaupungissa, kun ei tarvitse etsiä parkkipaikkaa, hehkuttaa Kalle Talonen Yle Turusta.

– Lainausjakso on tuonut meille kipinän pyöräilyyn ja mietimme yhteispyörien hankintaa, kaavailee Satu Puhakka-Nuolemo Paattisten päivähoidosta.

Elokuussa kampanjaan osallistuvat Turun ammatti-korkeakoulu, Turun kaupungin tilaliikelaitos, Turun seu-dun kiinteistöpalvelu ja lastentarvikeliike Laurelin.

Tapahtumia kiitokseksi pyöräilystäKampanjassa on järjestetty pop up -pyöränhuoltoja Tu-russa, Naantalissa ja Kaarinassa. Tapahtumien tarkoituk-sena on kiittää pyöräilijöitä heidän hyvästä liikkumisva-linnastaan ja edistää pyöräilyä. Pyöränhuoltoa on luvassa vielä Turussa la 22.9., jolloin keskustassa järjestetään ko-ko perheen Auton vapaapäivän tapahtuma. Tapahtuman ohjelman näet osoitteessa www.valonia.fi.

Lainattavat pyörät tuunasivat taiteilijat Jukka Hyy-tiäinen, Mika Natri, Saara Ekström, Ann Sundholm sekä Heini Aho ja Sebastian Ziegler Taidepyöriä ja pyö-rätaiteilijoita -hankkeessa vuonna 2011.

Nora Engström Yle Åbolandista ja lainapyörä Yönuudeli, joka on taiteilija Ann Sunholmin tuunaama Jopo.

Tykkää Työpyöräile!-kampanjasta Facebookissa osoitteessa

www.facebook.com/tyopyoraile :

•Pääsetseuraamaankampanjan

kulkua ja päivityksiä pyörien lainauk-

sesta•Haastatkampanjatiimin

hauskoihintempauksiin•Osallistut

polkupyörän syyshuollon arvontaan

•Saatvinkkejäpyöräilyyn

Teksti: Reetta Taponen, Valonia–Varsinais-Suomen kestävän

kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Kuva: Valonia.

Valonian värikkäässä työpyöräilykampanjassa lainataan polkupyöriä varsinaissuomalaisille työpaikoille. Lisäksi annetaan neuvontaa viisaaseen liikkumiseen sekä järjestetään tapahtumia ja tempauksia.

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.Turkuposti | Åboposten 4 | 201216

Turkuposti 4/2012

Documents

Transcript of Turkuposti 4/2012