Kaavoituskatsaus

Seudun kirjastoyhteistyö

laajenees. 6

Mistä sähkölaskun

hinta koostuu?s. 7

Palautetta voi antaa kellon ympäri

s. 2

2l2012

turkuposti • åbopostenJULKAISIJA/UTGIVARE Turun kaupunkiOSOITE/AdRESS Yliopistonkatu 27, 20100 Turku E-mAIL turkuposti@turku.fi PääTOImITTAJA/ChEfREdAKTöR Hannu Waher, hannu.waher@turku.fi, puh. 2627 254KAnnEn KUVA Hannu WaherTAITTO/LAyOUT Mainostoimisto Dimmi Oy PAInO/TRyCKERI Hansaprint Oy PAPERI/PAPER Solarispress 60 g PAInOSmääRä/UPPLAGA 116 000 kpl JAKELU/dISTRIbUTIOn Itella Posti OySEURAAVA nUmERO Seuraava numero ilmestyy viikolla 22 (28.5.–1.6. 2012). Aineiston deadline 4.5.2012

ISSN 1798-4661

Paikalla on paikka palautteelle. . . . . . . . . . . .2

Kuusi kuntaa yhteisen seudullisen joukkoliikenteen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

Sex kommuner deltar i det regionala kollektivtrafiksamarbetet . . . . . . . . . . . . . . . . .3

Kaupungin varhaiskasvatuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä . . . . . . . . . . . . . . . .3

Logomo tuo elämyksiä kaupunkiin . . . . . . .4

Kirjastojärjestelmä uudistetaan kevään aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6

Avbrott i biblioteksservicen på grund av datasystembyte . . . . . . . . . . . . . . . .6

Tallenteet voi digitoida kirjastossa . . . . . . . .6

Mitä sähkölasku sisältää? . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Monikulttuurisen Turun vaikuttajat palkittiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7

Reippaiden jäsenten vanhusneuvosto . . . .8

Energiska medlemmar i äldrerådet . . . . . . .8

Kepein askelin kesään -tapahtuma ikääntyneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8

Med lätta steg in i sommaren-evenemanget för äldre personer . . . . . . . . . .8

l i i t e : K A AVOI T U S K A T S A U S

Linkki tukee nuoria ja vanhempia . . . . . . . . .9

Tukiperhettä jonotetaan hartaasti . . . . . . . .9

Koululaiset harjoittelevat työelämää Yrityskylässä . . . . . . . . . . . . . . . . .10

Kouluun tutustumispäivät . . . . . . . . . . . . . . .10

Huippuluokan teknologian kehitystä jo kymmenen vuotta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

Luostarivuoren tavoitteena Taitaja9-kulta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

Kiilopään maja uudistui . . . . . . . . . . . . . . . . .12

Esteettömyys kuuluu kaikille . . . . . . . . . . . .12

Kylämäisyydestä turvaa kerrostalossakin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Lähiöillä on iso merkitys koko kaupungille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Nuori Kulttuuri Sounds 2012 soi Turussa toukokuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Your Move Turku – hieman erilainen nuorten tapahtuma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Turku-rockin taustat kansissa . . . . . . . . . . . .14

Kulttuurivinkit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Lasten kesäpuuhat yksiin kansiin . . . . . . . .16

Tuolizumbassa eivät mene askelet sekaisin . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Liikuntavuoron voi nyt varata ja maksaa verkossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Paikalla-palvelu tarkoittaa sitä, että kaupungin asukkaat voivat ottaa yhteyttä kaupungin katu- ja viheralueisiin sekä vesihuoltoasioihin ja ulko-liikuntapaikkoihin liittyvistä asioista internetin kautta, mihin tahansa vuorokauden aikaan.

Turku on ottanut vuoden alussa käyttöön sähköisen palau-tejärjestelmän, jonka avulla kaupunki voi vastaanottaa kart-tapohjaista palautetta. Lähetetyt viestit kohdistuvat kustakin asiasta vastaavalle asiantuntijalle vastattavaksi.

Palautetta voi antaa mm. kaduista, ulkoliikuntapaikoista, viheralueista, vesihuoltoasioista sekä kartoista ja osoitteista. Palaute voi liittyä ylläpitotasoon, rikkinäiseen penkkiin tai ros-kikseen, korjaustarpeeseen, esimerkiksi kadussa olevan kuo-pan paikkaamiseen, tai se voi olla yleisempää kehittämispa-lautetta, kuten esimerkiksi pyörätien tarvetta tietyllä alueella.

Järjestelmän kautta voi lisäksi ehdottaa ympäristötalkoita, joiden avulla asiakkaat voivat omalla aktiivisuudellaan saada lähiympäristöjä siivottua ja raivattua viihtyisämmiksi.

Palaute otetaan aina huomioonViestien käsittelyajat riippuvat paljon palautteen luonteesta. Jos palaute koskee vikatilannetta tai virhettä, palautteen saa hyvinkin nopeasti. Toisaalta taas joskus palautteeseen ei sen luonteen vuoksi voida vastata heti.

Palautteen käsittely saattaa edellyttää tietyn päätöksen odottamista, ehkä jopa poliittiselta tasolta. Tämänkaltaisiin asioihin ei voida antaa suoraa vastausta, mutta asiakkaat kui-tenkin voivat olla varmoja siitä, että asia on otettu huomioon ja viety kuntaorganisaatiossa eteenpäin.

Puhelin käteen kiireellisissä tapauksissaKaikkein kiireellisimmät palautteet, kuten vesijohtovuotoja tai suurta ongelmaa aiheuttavia kadun vaurioita koskevat pa-lautteet, tulisi aina ilmoittaa ensisijaisesti puhelimitse. Mikä-li haluaa käyttää palautejärjestelmää, tulee muistaa se, että viestit välittyvät eteenpäin vain virka-aikana, tavallisina ar-kipäivinä.

Muulloin, virka-ajan ulkopuolella ja pyhäpäivinä, tulisi en-sisijaisesti soittaa puhelimella kaupungin päivystäjille. Tähän soveltuu paikalla-palvelun puhelinnumero, (02) 262 4444, josta puhelut ohjautuvat virka-ajan ulkopuolella automaatti-vaihteen avustuksella oikealle päivystäjälle. Virka-aikana pu-

Paikalla on paikka palautteelle

helu yhdistyy asiakaspalvelusihteereille, jotka välittävät asian eteenpäin.

Turku-pisteessä ratkeaa moni ongelmaAsiakaspalvelua saa edelleen normaalisti myös käymällä pai-kan päällä Turku-pisteessä. Turku-pisteen asiakaspalvelijat pyrkivät auttamaan kuntalaisia heidän tarvitsemissaan, kau-pungin teknisissä asioissa.

Paikalla-palvelua ja kuntalaisten sähköisiä palveluita pyri-tään kehittämään ja parantamaan jatkuvasti. Palvelu on osa koko kaupungin asiakaspalvelun kehittämisprojektia. Palau-tetta voi antaa myös järjestelmän ja asiakaspalvelun kehit-tämisestä.

Paikalla-palvelu löytyy www-osoitteesta www.turku.fi/paikalla.

Asiakaspalvelun puhelinnumero on (02) 262 4444, ja osoite Puolalankatu 5, Turku.

Teksti: Anders Öström

Oikaisuja:

Lehden edellisessä numerossa ilmestyneestä artikkelista ”Nouse siiville Turussa” oli jäänyt kirjoittajan nimi pois. Turun lentokenttäyhteyksiä käsitelleen jutun oli kirjoit-tanut Hele Kaunismäki ja jutun yhteydessä julkaistun annoskuvan haltija on Enkeliravintolat.

”Lähimatka Turun kaupunginosiin voi olla yllättävä elämys” -artikkelin yhteydessä olleessa kuvatekstissä to-dettiin, että ”Uittamonranta kylpee auringossa”. Kuvassa oleva uimaranta on nimeltään Ispoisten uimaranta.

-

Osin valtakunnallinen asiakastyytyväisyys-kysely antoi Turun kaupungin varhaiskasva-tukselle hyvät pisteet. Palaute tullaan käsit-telemään ja tarvittaviin toimiin ryhdytään niin ruusujen kuin risujenkin osalta.

Turun kaupungin varhaiskasvatus järjesti asiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyn helmikuussa. Kysymyksiä arvioitiin asteikolla 1–5. Keskiarvoksi kaupungin var-haiskasvatus saa yli 3, mitä voidaan pitää hyvänä tu-loksena.

Tyytyväisimpiä vastaajat ovat omaan päivähoitoyk-sikköönsä ja päivähoidon aloitukseen. Varhaiskasva-tusta oppimisen ja kehityksen edistäjänä arvostettiin vastauksissa korkealle, kuten myös sitä, että lapsella on mahdollisuus leikkiä toisten lasten kanssa.

Tyytymättömyyttä on sijoituksessa, eli lapsi ei ole saanut paikkaa ensisijaisesta hakukohteesta. Negatii-vista palautetta varhaiskasvatus sai henkilökunnan vaihtuvuudesta, ja tiloina päiväkoteja kritisoitiin huo-nojen aitojen vuoksi.

Arvosanaksi Turun kaupungin varhaiskasvatus sai asteikolla 4–10 hyvän tuloksen. Omalle hoitopaikalle noin puolet antoi yhdeksän ja neljännes täyden kym-

Kuusi kuntaa yhteisen seudullisen joukkoliiken-teen piiriinKaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Rus-kon ja Turun seutuliikenteen viranomais-tehtävät ovat siirtyneet vuoden 2012 alus-sa Turun joukkoliikennelautakunnalle.

Kuntien yhtenäiset lippu- ja tietojärjestelmät on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2014. Uudistuksen myötä matkustaminen lähes 300  000 asukkaan alueella helpottuu ja nopeutuu, kun kuntien välillä voi tulevaisuudessa matkustaa joustavasti yhdellä lipulla. Jo mukana olevien kuuden kunnan lisäksi Auran, Paraisten, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Sauvon ja Tarvasjoen kunnilla on halutes-saan mahdollisuus liittyä seutuyhteistyöhön.

Siirtymäaikana seutuliikenne järjestetään liiken-nöintisopimuksilla, joiden sopijaosapuolina ovat lii-kenteenharjoittajat ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (VARELY).

Joukkoliikenteen matkat ovat kasvaneet kah-dessa vuodessa miljoonalla 19,4:stä 20,4 milj. mat-kaan.

Teksti: Timo Ahokanto

Sex kommu-ner deltar i det regionala kollektivtrafik-samarbetetMyndighetsuppgifterna för S:t Karins, Lundo, Nådendals, Reso, Rusko och Åbo regiontrafik har övergått till kollektivtra-fiknämnden i Åbo i början av år 2012.

Det är meningen att de enhetliga biljett- och data-systemen ska tas i bruk i kommunerna sommaren 2014. I och med förnyelsen blir det lättare och snab-bare för så gott som 300 000 invånare att åka kol-lektivt i regionen då man i fortsättningen smidigt kan resa med en biljett mellan kommunerna. För-utom de sex kommuner som redan är med i syste-met har Aura, Pargas, Masko, Virmo, Nousis, Pemar, Sagu och Tarvasjoki möjlighet att delta i det regio-nala samarbetet om man så vill.

Tekst: Timo Ahokanto

pin. Vastaajista kolmannes antoi saamastaan palvelusta arvosanan yhdeksän.

Palaute otetaan vakavastiNettikyselyyn vastasi hieman yli 900 varhaiskasvatuspal-veluiden käyttäjää. Vastaajista noin neljännes oli yksityis-ten päivähoitopalveluiden käyttäjiä. Noin 650 vastaajan lapsi tai lapset ovat päiväkodissa ja loput perhepäivähoi-dossa, ryhmäperhepäivähoidossa, puistotoiminnassa tai avoimessa kerhotoiminnassa. Turun kaupungilla on kun-nallisessa päivähoidossa tai palvelusetelillä yksityisissä päiväkodeissa yli 6 800 lasta.

Osa kysymyksistä on yhteisiä Suomen kuuden suurim-man kaupungin kanssa, joten asiakaspalautetta voidaan vertailla myös valtakunnan tasolla.

Päivähoidontarkastaja Ulla Soukainen Turun kaupun-gin varhaiskasvatuksesta korostaa, että palautteeseen suhtaudutaan vakavasti. Kaikki palaute käsitellään ja epä-kohtiin puututaan mahdollisuuksien mukaan. Positiivi-nen palaute käsitellään samalla tavalla, ja kiitos menee sinne, minne kiitosta on annettu.

Lopulliset tulokset tullaan julkaisemaan varhaiskas-vatuksen nettisivuilla myöhemmin ilmoitettavana ajan-kohtana.

Teksti ja kuva: Maija Linnala

Varhaiskasva-tuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä

3

Vanhat veturimiehet hieroisivat silmiään, jos tämän näkisivät: VR:n konepaja, jonka historia ulottuu aina vuoteen 1876, on nyt upea, huip-putekniikalla varustettu kulttuuri- ja tapah-tumakeskus. Logomo löi itsensä läpi vuonna 2011. Jatkossa talo puhuu itse puolestaan.

Tapaamme toimitusjohtaja Päivi Rytsän Logomon huike-an korkeassa aulassa. Tilassa voi edelleen tunnistaa van-han VR:n konepajahallin miljöön. Lasi-ikkunaseinän takaa avautuu ratapiha junavaunuineen.

Olemme Logomossa tavallisena arkiaamuna – mutta vauhti on kova. The Voice of Finland -tapahtumia raken-netaan kiihkeästi. Catering-palveluja varten tuodaan la-vakaupalla tarvikkeita. Ja itse Logomo-salissa välkkyvät jo Voicen valot. Jokainen tietää osansa, luodaan näyttävää musiikkispektaakkelia.

– Logomossa käyneet helsinkiläiset ovat pukeneet ka-teutensa sanoiksi: voi kun meillä olisi tällainen talo, toimi-tusjohtaja Rytsä nauraa.

– Täällä ei tarjota pelkkiä rock-konsertteja vaan kaikkea konferensseista oopperaan ja akustisiin konsertteihin.

Logomoon rakentuu koko ajan lisää uusia tiloja: audi-torioita, aitioita, pian aloittaa uusi ravintola niin lounas- kuin iltakäytössä. Talo elää. Syksyllä 2012 valmistuu eloku-vakerhojenkin käyttöön sopiva elokuvateatteriauditorio 120 hengelle.

Katsomo liikkuu ilmatyynyilläTalon ydin on Logomo-sali ja sen muunneltavuus sadois-ta katsojista 3 500-henkisen yleisön areenaksi. Logomo-sali voidaan äärimmillään venyttää 100 metrin pituuteen, leveyttä on 30 metriä.

Ilmatyynyillä liikutettava katsomo voidaan rakentaa hyvin moneen muotoon. Katsomo voidaan rakentaa vaik-ka amfiteatterin tyyliin niin, että esiintyjät ovat keskellä ja katsomo nousee esiintymislavan ympärille.

– Vastaavaa liikuteltavaa katsomoa ei löydy mistään, Rytsä kertoo. Se on meille räätälöity.

Ja jos joku jo kokee ”nähneensä Logomon”, niin esi-merkiksi Turku 2011 -vuoden avajaiset vietettiin purku-työmaan keskellä, tilassa, jossa osa seiniä oli peitetty muovilla. Tämän jälkeinenkin konserttisali on jo puret-tu pois. Vain ne, jotka ovat talossa vierailleet marraskuun 2011 puolivälin jälkeen, ovat oikeasti nähneet Logomo-salin.

Ainutlaatuinen sähköinen akustiikkaLogomo-saliin on kätketty lähes sata mikrofonia ja kol-me sataa kaiutinta. Sali on akustiikaltaan ainutlaatuinen Suomessa ja omaa luokkaansa myös Euroopassa, jossa vastaavalla akustiikalla rakennettuja saleja on alle kym-menen. Saliin rakennettiin sähköinen keinoakustiikka, koska se mahdollistaa sekä sähköisesti vahvistetun että akustisen musiikin esittämisen.

– Jo heti alkuun Logomo on ollut valtavan suuri me-nestys, johon on saatu monipuolista musiikkitarjontaa, tapahtumajohtaja Janne Auvinen kertoo.

The Voice of Finland valloittaa Logomo-salin perjantait maaliskuulta aina 20.4. saakka. Logomoon ovat tulossa maalis-huhtikuulla myös muun muassa Jari Sillanpää, Swing & Sweet, UMO:n Stevie Wonder night, Apulanta, irlantilainen Clannad, Kaija Koo ja 28. huhtikuuta otetaan jo Waraslähtö Vappuun.

Tilaa eri mittakaavoissaLogomossa on tilaa kaikkiaan 24 000 neliötä. Tilat hah-mottuvat pohjapiirroksesta kolmena eri osana. LO-osassa jatkaa edelleen Tuli on irti -näyttely. Huhtikuussa alkaa

Huipputekniikkaa ja monipuolisuutta

Logomo tuo elämyksiä kaupunkiin

Päivi Rytsä korostaa, että Logomon strategia on tehdä kannattavaa liiketoimintaa.

4

”Etuoikeutet-tua olla täällä”Janne Auvinen aloitti Logomossa Events & Venue Di-rector -tittelillä eli tapahtumajohtajana tammikuun alussa. Käytännössä hän on ollut talossa aina: ensin suunnittelemassa Logomon toimintaa Hartelalla Aku-kon Oy:n konsulttina, sitten Turku 2011-säätiön teh-tävissä.

– Olen pitkän linjan teatteriammattilainen, valmis-tunut teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maiste-riksi. Viime vuodet olen tehnyt työtä teatterikonsult-tina, esiintymistilojen erikoissuunnittelijana.

Välillä matkapäiviä on kertynyt Turusta eri puolille maailmaa vuodessa 200.

– Nyt saan nukkua yöni kotona. Kaikki palaset ikään kuin loksahtivat paikalleen: Olen ajatellut, että olen oikeasti syntynyt tähän maailmaan juuri tätä työ-tä varten. Tämä on minun neljäs lapseni. Vaimo sanoo, että ”se tuntuu olevan nykyään sinun kotisikin”.

– Koko ajan tapahtuu paljon. Uuteen taloon on pal-jon kiinnostusta niin yleisön kuin esiintyjien puolelta.

Auvinen pitää tärkeänä, että Logomo ei ole palatsi, kaikki pelaa toiminnan kautta.

– Tämä on todella kivaa työtä. Koen olevani suoras-taan etuoikeutettu, että saan olla täällä.

Huippuammattilainen toimitila-alallaLogomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä on huippuam-mattilainen toimitila-asioissa. Hän perusti jo 22-vuo-tiaana turkulaisena kauppatieteen opiskelijana vuok-ravälitysyrityksen veljensä kanssa, keittiön pöydän ää-rellä. Kun Rytsä myi osuutensa yrityksessä kahdeksan vuotta myöhemmin, Opiskelijoiden Vuokravälitys Suomi Oy oli laajentunut jo 14 paikkakunnalle. Rytsä on ollut osakkaana myös esimerkiksi kiinteistösijoi-tusyhtiössä.

– Tehdään asiat toisin, aina luoda jotain uutta. Tä-mä on ollut minun toimintatapani, Rytsä toteaa.

– Tavoite on toimia pienellä porukalla, mutta saada ammattitaitoisia kumppaneita. Logomossa tavoite ei ole olla vain Turun vaan myös valtakunnan mittakaa-vassa sekä kansainvälisesti merkittävä kohde.

– Katto korkealla, kynnys matalalla, Rytsä tiivistää Logomon tunnukseen.

Events & Venue Director Janne Auvinen.

myös Museokeskuksen Turku-aiheinen valokuvanäyttely, ja molemmat jatkavat heinäkuulle saakka.

– Idea on, että talo elää muutenkin kuin viikonloppui-sin, Rytsä kertoo.

Keskimmäisen eli GO-osan ydin on mittava Logomo-sali ja sen kupeella erikokoisia tiloja, joita vuokrataan yri-tyksille kokous-, koulutus- tai tapahtumakäyttöön.

Kolmas MO-siipi rakentuu täyteen luovien alojen työ- ja toimistotiloja sekä auditorioita.

Luovien alojen työ- ja toimistotilaa valmistuu 4 000 ne-liötä jo keväällä 2013 ja saman verran lisää vuotta myö-hemmin. Tiloja on aina 250 neliöstä yhteen työpistee-seen. Hinnat ovat keskustan hintatasoa.

Rytsä kuvailee, että luovat alat voivat Logomon vinkke-listä olla niin muotoilua ja pelialaa kuin it-osaajia, mainon-taa ja markkinointia. Monille alalla yksin työskenteleville ”yhteinen kahvikupillinen” toisten kanssa ja yhteisöllisyys on tärkeää.

– Turun luovan talouden yritykset ovat liiketaloudelli-sesti kunnianhimoisia, ja suurin osa tähtää suoraan kan-sainvälisille markkinoille, Rytsä kertoo ja tietää mistä pu-huu. Ennen Logomoa hän on ollut perustamassa Turkuun luovan talouden yrityshautomo Creveä.

– Logomo antaa kasvot luovalle toiminnalle. Kehite-tään, ajatellaan toisin – mutta samalla tehdään kannatta-vaa liiketoimintaa.

Ravintolaa illaksi ja lounasta päivälläLogomon tilat ovat tyhjiä ja muunneltavia, mikä on koko talon toimintaperiaatteiden mukaista. Henkilökuntaa on vähän, ketteryyttä sitäkin enemmän.

– Meillä on kolme catering-palvelua, joilla on toimin-nassaan erilainen painotus. Näin voidaan saada kahvitus sadalle mutta toisaalta anniskelupalvelut jopa 3500 kon-serttivieraalle.

– Nyt ollaan siinä tilanteessa, että myyntipäällikölle tu-lee valtavasti tarjouspyyntöjä, eli meihin päin ollaan yhte-ydessä. Logomo on lyönyt itsensä läpi, haaste on vastata pyyntöihin ripeästi.Teksti: Sini Silván • Kuvat: Hannu Waher ja Joni Rantasalo

Logomo-salista tekee ainutlaatuisen sen erinomainen

sähköinen akustiikka.

Logomossa rakennetaan koko ajan lisää ja tilat tullaan myös jatkossa identifioimaan persoonallisemmiksi. Talon konepajan hengessä näkyvät myös modernit elementit.

5

Vaski-kirjastoyhteistyö laajenee toukokuun alussa. Samal-la vaihtuu kirjastojen tietojärjestelmä. Vuorovaikutteiset verkkopalvelut monipuolistuvat, ja jatkossa käyttäjät voi-vat jakaa lukukokemuksiaan, jättää palautetta entistä hel-pommin ja samalla osallistua kirjastojen kehittämiseen. Uusi järjestelmä tarjoaa asiakkaille myös nykyistä enem-män sähköisiä aineistoja.

Käyttökatkos rajoittaa palvelujaJärjestelmän uudistaminen tuo katkon kirjastojen palve-luihin. Kirjastojärjestelmä poistuu käytöstä nykyisen Vas-kin alueella 12.4. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Vapun jälkeen 2.5., ja uusi yhteinen verkkokirjasto avataan 3.5. osoitteessa www.vaskikirjastot.fi.

Päivitysaikana lainaus, palautus, uusinta ja varausten käsittely sekä tiedonhaku eivät toimi kirjastoissa eivät-kä verkkokirjastossa. Useimmat kirjastot ovat kuitenkin

Avbrott i biblio-teksservicen på grund av data-systembyteVaski-bibliotekssamarbetet utvidgas i början av maj. I sam-band med utvidgningen tar biblioteken i bruk ett nytt da-tasystem. Under systembytet blir det ett avbrott i biblio-teksservicen. Bibliotekssystemet tas ur bruk i det nuvaran-de Vaski-området den 12 april. Det nya systemet tas i bruk efter första maj 2.5 och det nya gemensamma nätbiblio-teket öppnas den 3.5 på adressen www.vaskikirjastot.fi.

Under uppdateringen är utlåning, returnering, omlån och behandling av reservationer samt informationssök-ning ur bruk både på biblioteken och i nätbiblioteket. De flesta bibliotek håller ändå öppet antingen normalt el-ler med begränsade öppettider. På biblioteken kan man läsa, använda Internet och bekanta sig med utställningar. Sista veckan i april 25.4.–1.5. är dock biblioteken helt och hållet stängda.

Förbered dig på ett avbrott i god tidLånetiden har förlängts för den period då systemet är ur bruk. I det nuvarande Vaski-området gäller den förlängda lånetiden under 6.4–7.5. Med detta vill man försäkra sig om att kunderna inte behöver oroa sig för när de ska re-turnera sina lån under systemavbrottet.

Det är ändå viktigt att se till att man förnyat sina be-fintliga lån före systemavbrottet. Förbered dig på avbrot-tet i utlåningen och låna allt material som du behöver i god tid!

Text: Nina Koskivaara

Enää ei tarvitse pelätä arvokkaiden tallen-nemuistojen katoamista. Turun pääkirjas-ton musiikkiosastolla on nyt mahdollista digitoida VHS-kasettien lisäksi myös LP-levyjä, C-kasetteja, dioja ja kuvia. 

Turun pääkirjastossa sekä Ilpoisten ja Varissuon kirjas-toissa viime vuonna alkanut VHS-videoiden digitoin-tipalvelu on ollut suosittu, minkä johdosta palvelua on laajennettu. Pääkirjaston musiikkiosastolla on nyt mahdollista digitoida myös vinyylilevyjä, C-kasetteja, dioja ja kuvia. 

Digitointi on maksutonta ja se tehdään itsepalveluna. Kirjaston henkilökunta opastaa aluksi laitteiden käytös-sä. Lisäksi digitointipisteessä on tallentamiseen selkeät kirjalliset ohjeet.

Vanhat tallenteet voi siirtää muistitikulle, DVD- tai CD-levyille. Tarvittavat muistitikut ja levyt asiakas hankkii it-se. LP-levyjen ja C-kasettien tallentamiseen pääkirjaston soittimella soveltuvat ainoastaan CD-R-levyt.

Digitointipisteen saa varata käyttöönsä 1–4 tunniksi kerrallaan. Varauksen teko edellyttää voimassa olevaa Vaski-kirjastojen kirjastokorttia. Varaukset tehdään di-gitointipalveluja tarjoavien kirjastojen neuvonnasta tai

Tallenteet voi digitoida kirjastossapuhelimitse. Uuden ajan voi varata vasta, kun edelli-nen aika on käytetty.

Ajanvaraukset:

Pääkirjasto, Musiikki Linnankatu 2puh. 2620 658  (VHS, LP-levyt, C-kasetit, diat ja kuvat)Ilpoisten kirjasto, Lauklähteenkatu 13puh. 2620 764  (VHS) Runosmäen kirjasto, Piiparinpolku 19puh. 2620 767 (VHS)Varissuon kirjasto, Nisse Kavon katu 3puh. 2620 777 (VHS)

Kaikki lainauspalvelut ovat poissa käytöstä ja kirjastoautot poissa ajosta 12.4.–1.5.2012.

Aukioloajat 12.4.–24.4.2012

Pääkirjasto:• Lasten ja nuorten osastot suljettu 12.4.–1.5.• Muut osastot auki normaalisti: ma–pe 9–20,la 10–16, su 12–18

Turun lähikirjastot ja muut toimipisteet:• Monitori auki normaalisti• Ilpoinen, Nummi, Runosmäki, Varissuo: ma, ti 14–18ke, to ja pe 10–14• muut lähikirjastot suljettu

Käytössä olevat palvelut 12.4.–24.4.2012

• lehtien luku• asiakastietokoneet• langaton verkkoyhteys• kopiokone• näyttelyt avoinna olevilla osastoilla• osastojen kokoelmat käsikirjastona

Turku ja muut Vaski-kirjastot kiinni 25.4.–1.5.2012

Tervetuloa kirjastoon 2.5. ja uuteen verkkokirjastoon 3.5.

Kirjastojärjestelmä uudistetaan kevään aikana

avoinna joko normaalisti tai rajoitetuin aukioloajoin koko ajan. Kirjastossa voi lukea, käyttää Internetiä ja tutustua näyttelyihin. Huhtikuun viimeisen viikon 25.4.–1.5. kirjas-tot ovat kuitenkin kokonaan suljettuina.

Tuoreinta tietoa kirjastopalveluista kiinniolon aikana saat omasta kirjastostasi ja kirjaston verkkosivuilta.

Varaudu ennakkoon Laina-aikaa on pidennetty jaksolle, jolloin järjestelmä on poissa käytöstä. Nykyisen Vaskin alueella pidennetty lai-na-aika on voimassa 6.4.–7.5. Tällä varmistetaan se, että järjestelmäkatkoksen aikana ei tarvitse huolehtia palau-tuksista.

On kuitenkin tärkeää huolehtia jo olemassa olevien lainojen uusimisesta ennen järjestelmän käyttökatkoa. Varaudu lainauskatkoon ja lainaa kaikki tarvitsemasi ai-neisto ajoissa!

Teksti: Nina Koskivaara

Kuva: Nina Koskivaara

Kuva: Päivi Autere

Kuva: Päivi Autere

6

HyTestin toimitusjohtajan Maria Severinan mukaan

yrittäjänä menestymiseen tarvitaan paitsi kovaa työtä

ja verkostoitumista myös ripaus hyvää onnea.

Useita sähkönkäyttäjiä askarruttaa, miksi sähköstä pitää erikseen maksaa sähkönsiirtomaksua ja sähköenergiamaksua. Syynä on se, että vaikka pistorasiasta tulee yksinkertaisesti sähköä, ostaa sähkönkäyttäjä kahta eri perustein hinnoiteltua palvelua: itse energiaa ja sen kotiinkuljetusta.

Mistä sähkönsiirrossa maksetaan? Sähkönsiirtopalvelun hinta syntyy sähkön siirtohinnasta ja erilaisista veroista. Sähkön siirtohinta muodostuu kulu-tukseen perustuvasta siirtomaksusta (snt/kwh) sekä kiin-teästä perusmaksusta (€/kk). Perusmaksu on riippuma-ton sähkön kulutuksesta, kun taas siirtomaksu on sähkön käyttömäärästä riippuvainen.

Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se edellyttää kunnossa olevia teknisiä järjestelmiä ja sähkö-verkoston jatkuvaa uusimista ja kunnossapitoa. Siirtohin-nalla katetaan sähköyhtiön sähköverkkotoimintaan liit-tyvät palvelut. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli verkon kunnostaminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen.

Palvelun hintaan sisältyy sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internet-palvelut ja sähkön kulutuksen mittaus. Palveluun kuulu-vat myös esimerkiksi johtokatujen vuokraus ja ylläpito rai-vauksineen. Lisäksi hinta sisältää valtakunnallisen kanta-verkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia.

Koska asiakas ei voi kilpailuttaa sähkönsiirtosopimus-taan, valvoo Energiamarkkinavirasto sähkönsiirron koh-tuullista hinnoittelua Suomessa ja määrää tarvittaessa sähköverkkoyhtiöitä muuttamaan hinnoitteluaan.

Turkulaisten sähkönsiirto edullistaSähkönsiirto on kaupungeissa yleensä maaseutua halvem-paa muun muassa lyhyempien siirtoyhteyksien johdosta. Tämä näkyy myös Turussa. Esimerkiksi kerrostaloasuk-kaan sähkönsiirron keskihinta veroineen Suomessa on

Vuoden uusturkulainen ja monikulttuurisuusteko on valittu jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna raati on halunnut erityisesti korostaa, että jokainen ihminen voi omalla henkilökohtaisella panoksellaan edistää monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä ja siten myös yhteistä hyvinvointiamme.

Vuoden uusturkulainen Maria Severina on asunut Suo-messa jo kaksikymmentä vuotta. Alkujaan Turun yliopistol-la aloitetusta projektista on kasvanut vuosien myötä me-nestyvä biotekniikka-alan yritys. HyTestin toimitusjohtaja ja pääomistaja on huomionosoituksesta iloisen yllättynyt.

– Tuntuu tietenkin hienolta saada tunnustusta teke-mästään työstä.

Severina pitää Turkua erinomaisena asuinpaikkana niin yrittäjälle kuin perheellisellekin.

– Turussa on hyvät puitteet uusille yrityksille ja inno-vaatioille. Kansainvälisten huippuosaajien houkuttelemi-seen Suomeen ja Turkuun kannattaisi panostaa enem-mänkin. Äitinä olen erityisen iloinen myös Suomen lois-tavasta koulutusjärjestelmästä. Vaikka juuret ovat Venä-jällä, viihdymme Suomessa mainiosti, Severina kertoo.

Sydämen asiana vapaaehtoistyö– Turku ei ole tylsä, kun täällä on erilaisia ihmisiä. Kunpa me tajuaisimme, kuinka rikastava asia monikulttuurisuus on, painottaa vuoden monikulttuurisuusteosta palkittu Anja Marjanen.

Opettajan tehtävistä eläkkeelle siirtymisestä on kulu-nut tovi, mutta Marjanen ei ole ehtinyt huilailemaan. Hän

8,76 snt/kWh ja Turussa 6,60 snt/kWh. Sähkölämmittäjän vastaavat keskihinnat ovat 5,64 snt/kWh ja 4,31 snt/kWh. Turussa sähkönsiirtohinnat ovatkin Energiamarkkina-viraston helmikuun hintavertailussa Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna edullisimpia tai toiseksi edulli-simpia. Vertailussa mukana olivat Helsinki, Vantaa, Tam-pere, Jyväskylä, Oulu, Lahti, Vaasa, Lappeenranta, Kuo-pio ja Pori. Teksti: Mikko Merisaari

Mitä sähkölasku sisältää?Kirjastojärjestelmä uudistetaan kevään aikana

on tehnyt vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa jo kymmeniä vuosia. Arvokkaalle toiminnalle tarvittaisiin jatkaja.

Marjasen vetämissä kerhoissa naiset ja lapset sekä toi-sinaan myös miehet tekevät käsitöitä, lukevat ja puhuvat suomea ja keskustelevat mitä moninaisimmista aiheista yli uskontorajojen.

Marjanen auttaa maahanmuuttajia monin tavoin myös

Sähköenergian hinta määräytyy nykyään aiempaa sel-keämmin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön tuotannon ja kysynnän perusteella. Sähkönsiirron hinta puolestaan määräytyy sen mukaan, kuinka paljon säh-könsiirrosta ja sähköverkon käytöstä sekä kunnossapi-dosta aiheutuu kustannuksia kyseisen sähköverkkoyhti-ön alueella.

Turkulaisilla on asiat varsin hyvin, sillä sähkönsiirto Tu-run sähköverkossa on Suomen muihin kaupunkeihin ver-rattuna edullista. Tästä huolimatta omaa sähkölaskua ei kannata suotta kasvattaa, vaan huolehtia energian järke-västä ja säästäväisestä käytöstä.

Miksi on kaksi sopimusta? Sähkönsiirto- ja myyntisopimukset on Suomessa erotet-tu toisistaan 90-luvun lopulla sähkömarkkinoiden vapau-tumisen yhteydessä. Tänään sähköenergia ostetaan säh-könmyyjältä ja sen kotiinkuljetus sähköverkkoyhtiöltä.

Valtio lisää arvonlisäveron molempiin ostoksiin, ja li-säksi sähköverkkoyhtiön on perittävä sähkönsiirtolaskul-la sähköverot ja huoltovarmuusmaksu. Monimutkaiselta tuntuvalle kokonaisuudelle on perusteensa, joista tärkein on sähkömarkkinoiden toimivuuden takaaminen.

Koska sähköverkkosopimusta ei voi kilpailuttaa, vaan se tehdään aina paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa, on kuluttajalla mahdollisuus tehdä sähkönmyyntisopi-mus haluamansa yhtiön kanssa. Kilpailuttamalla voi vai-kuttaa siihen, keneltä ja mihin hintaan sähköenergiansa ostaa.

Suomalaisten keskimääräisen sähkölaskun kokonais-summasta sähköenergian osuus on noin 40 prosenttia ja sähkönsiirron sekä verojen osuus molempien noin 30 prosenttia Kilpailuttamalla voi siis vaikuttaa vähän alle puoleen sähkölaskun loppusummasta.

Anja Marjanen saa inspiraation ja ilon vapaaehtoistyöhön kohtaamistaan ihmisistä.

Monikulttuurisen Turun vaikuttajat palkittiin

kerhotoiminnan ulkopuolella, esimerkiksi työharjoittelu-paikkojen löytämisessä.– Jos minulla olisi valta, niin kaikki pääsisivät töihin. Se olisi niin mahtava ja kotouttava asia. Mutta kyllä meidän turkulaistenkin asenteissa olisi vielä parannettavaa. Arki-päivän tilanteissa maahanmuuttajat kohtaavat vielä en-nakkoluuloista ja epäasiallistakin käytöstä.

Teksti: Irene Pendolin • Kuvat: Samu Valleala

Kuva: Esko Keski-Oja

7

Energiska medlemmar i äldrerådetÄldrerådet för Åbo samlas till möte. Drygt tio personer dvs. nästan alla är på plats. Och vad är det som kommer fram under diskussionen. Hårda ställningstaganden och medlemsorganisationerna ordnar så pass aktiv verksamhet att det rent av är trevligt med arbetslivet.

Äldrerådet är ett samarbetsorgan som tillsatts av stadsstyrelsen i Åbo. Medlem-marna i äldrerådet är representanter för stadens förtroendeorgan och represen-tanter för olika pensionsföreningar. Målet är att förbättra den äldre befolkningens möjligheter att påverka ärenden och be-slutsfattande.

– Målet är att påverka att äldre män-niskor och rörelsehämmade beaktas vid planering av servicen och stadsbyggan-det, säger ordförande för äldrerådet Päivi Vastamäki.

Aktiv verksamhet runt om i stadenMirja Kulo från pensionärsföreningen Ikinuoret eläkkeensaajat belyser hur pensionärsföreningarna fungerar som aktivast:

– Vi har motion, seniordans, stolgym-pa, handarbetsklubbar, bingo och min-nestävlingar.

– Vi har sånggrupp, balansgrupp, folk-dans och handarbete. I fredagsklubben följer vi med vad som är på gång i dessa tider, kompletterar Kaija Kiessling från pensionärsföreningen Turun Työväen eläkeläiset.

Marjatta Sinervo från pensionärsför-eningen Pohjois-Turun Eläkkeensaajat berättar att föreningen tillhör 120 med-lemmar i Runosbacken – och i möten del-tar minst 60 personer.

– De äldsta medlemmarna är över 85 år. För flera av medlemmarna är förening-en ett enda ställe där de kan koppla av, och dit kommer man med invataxi om så behövs.

Leila Lietevuori från pensionärsfören-ingen Telakka- ja konepajaeläkeläiset be-rättar att deras verksamhet består av en sånggrupp som framför underhållnings-musik samt en dans- och sketchgrupp som uppträder mycket på servicehusen. Text och bild: Sini Silván

että Turun 46 eläkeläisjärjestölle tehtiin kysely, kuinka paljon he liikuttavat ihmi-siä.

– Vastanneista reilusta paristakymme-nestä järjestöstä tuli tieto, että liikutetaan 1500 ihmistä joka viikko. Jos kaupungin pitäisi järjestää vastaavaa, se vaatisi valta-vasti resursseja, Vastamäki pohtii.

Eläkeläisjärjestöissä huolehditaan toi-sista myös siten, että jos joku jää ryhmästä kotiin, kysellään perään.

– Olennaista on myönteinen asenne ikääntyneisiin. Niin, että vanhus voisi aja-tella, että juuri minun on turvallista kävel-lä täällä Turussa, kadut on minua varten hiekoitettu. Kun kohtaa arvostusta, se an-taa voimia, Vastamäki toteaa.

Aktiivista toimintaa ympäri kaupunkiaMirja Kulo Ikinuorista eläkkeensaajista valottaa sitä, mitä eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisimmillaan:

– On liikuntaa, senioritanssia, tuoli-jumppaa, käsityökerhoja, bingoa ja muis-tikilpailuja.

– Meillä on laulukerhoa, tasapainoryh-mää, tanhua ja käsitöitä. Perjantaikerhos-sa seurataan, mitä ajassa tapahtuu, Kaija Kiessling Turun Työväen eläkeläisistä täy-dentää.

Marjatta Sinervo Pohjois-Turun Eläk-keensaajista kertoo, että yhdistyksessä on Runosmäessä 120 jäsentä – ja kokouksissa aina vähintään 60 ihmistä paikalla.

– Iäkkäimmät ovat yli 85-vuotiaita. Use-

Ikääntyneiden Kepein askelin kesään -tapahtumaa vietetään tiistaina 15.5. klo 11–14 Kupittaan urheiluhallissa ja sen ympäristössä. Vauhdikkaan aloituksen liikuntapäivään tarjoaa Pirkko Mannola, ja seremoniamestarina häärii Martti Rai-kasniemi.

Luvassa on muun muassa Lahjan Tyttö-jen paraatityttöjen esitys sekä eläkeläisyh-distysten yhteinen tanssiesitys. Ohjelmas-sa zumbaa, senioritanssiopetusta, jumppa ja toimintakykytestejä sekä hyvällä säällä myös sauvakävelyn tekniikkaopetusta ja kesäpelejä.

Musiikista vastaavat Aulis Kotaviita ja

Reippaiden jäsenten vanhusneuvosto

Uudet eläkeläiset eivät enää koe itseään eläkeläi-seksi, Turun vanhusneuvostossa tiedetään, että myös vanhusneuvoston täytyy toimia ajassa.

Kepein askelin kesään -tapahtu-ma ikääntyneille

Med lätta steg in i som-maren-evenemanget för äldre personerMed lätta steg in i sommaren för äldre personer firas tisdagen 15.5 kl. 11–14 i Kuppis idrottshall och dess omgivning. För den fartfyllda inledningen på id-rottsdagen svarar Pirkko Mannola och som ceremonimästare fungerar Martti Raikasniemi.

Det utlovas bl.a. uppvisning av pa-radflickorna från Lahjan Tytöt samt pensionärsföreningarnas gemensam-ma dansuppvisning. På programmet står zumba, undervisning i seniordans, gympa och test i funktiosförmåga samt teknikundervisning i stavgång vid vack-ert väder och sommarspel.

För musiken svarar Aulis Kotaviita och orkestern Aarnen talli, det bjuds på Åbo krigsveteraners buffét, lotteri och mycket annat intressant. Evenemanget är gratis.

Bilparkering på parkeringsplatsen in-vid Veritas Stadion, infart via Hipposvä-gen. Bussarna 3, 9, 11, 13, 30, 58 och 61 kör till platsen.

Evenemanget arrangeras i samarbete med Åbo, S:t Karins, Reso, Pemar, Masko och Lundo kommuner, Lahjan Tytöt, pen-sionärsföreningarna i Åbo och idrottsför-eningar. Välkommen att trivas!

Ytterligare information: idrottsservice-ansvarig Päivi Vastamäki, tfn 050 5546 224

Aarnen tallin orkesteri, tarjolla on Tu-run sotaveteraanien buffet, arpajaiset ja paljon muuta mielenkiintoista. Tilai-suus on maksuton.

Autopaikoitus Veritas-stadionin py-säköintipaikalla, ajo Hippoksentien puolelta. Paikalle pääsee busseilla 3, 9, 11, 13, 30, 58 ja 61.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Turun, Kaarinan, Raision, Paimion, Mas-kun ja Liedon kunnat, Lahjan Tytöt, tur-kulaiset eläkeläisyhdistykset ja urheilu-seurat. Tervetuloa viihtymään!

Lisätietoja: liikuntapalveluvastaava Päivi Vastamäki, p. 050 5546 224

– Tänä vuonna teemana on EU:n nimeämä vuosi ”aktiivinen ikääntyminen” ja siihen liittyen osallisuus ja turvallisuus, vanhus-neuvoston puheenjohtaja Päivi Vastamä-ki kertoo.

Jos vanhusneuvoston jäsenet ovat mit-tapuuna, aktiivisuutta löytyy. Ongelma on, miten saada toimintoihin mukaan ne, jotka ovat jääneet syystä tai toisesta yksin.

Vanhusneuvosto on Turun kaupungin-hallituksen nimeämä yhteistyöelin. Sen jä-senet ovat kaupungin luottamuselinten edustajia ja vanhusjärjestöjen edustajia. Tavoite on parantaa ikääntyneiden mah-dollisuuksia vaikuttaa asioihin ja päätök-sentekoon.

– Tavoite on vaikuttaa siihen, miten ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset otetaan palveluiden ja kaupunkirakentamisen suunnittelussa huomioon, Vastamäki sa-noo.

– Päätösvaltaa ja vaikutusvaltaa meil-lä on juuri niin paljon kuin sitä otetaan, varapuheenjohtaja Virpa Puisto katsoo. Vanhusneuvosto on ottanut tukevan ot-teen asioihin, erityisesti ikäihmisten stra-tegiaan.

– Tämä on ”postiasema”. Tehtävänä on myös olla jonkinlainen rakkikoira, vahdi-taan, etteivät valtuuston päätökset jää to-teutumatta, Puisto kuvailee.

Rikkautena suora palaute kentältä– Järjestöt ovat ihan verraton palvelujen tuottaja, Vastamäki kertoo ja mainitsee,

alle yhdistys on ainoa virkistäytymispaik-ka, johon tullaan vaikka invataksilla.

Leila Lietevuori Telakka- ja konepaja-eläkeläisistä kertoo, että heidän yhdistyk-sessään on viihdelauluryhmä sekä tanssi- ja sketsiryhmä, joka käy viemässä paljon ohjelmaa ja esityksiä myös palvelutaloi-hin.

Teksti ja kuva: Sini Silván

Seuraava suuri tapahtu-ma on toukokuun 2. päivä kello 13.30. Silloin vanhusneu-vosto järjestää Konserttitalolla elä-keläistilaisuuden, jossa pääpuhujina ovat Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, peruspalveluministeri Ma-ria Guzenina-Richardson sekä ark-kipiispa Kari Mäkinen. Ohjelmassa on liikuntaa ja kulttuuria. Tapahtu-man teema on turvallinen vanhuus. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Nästa stora evenemang är den 2 maj klockan 13.30. Då ordnar äldrerådet en tillställning för pensionärer på Konserthuset där huvudtalare är Åbos stadsdirektör Aleksi Randell, omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson samt ärkebiskop Kari Mäkinen. På pro-grammet står motion och kultur.Temat för evenemanget är en trygg ålderdom. Det är fritt inträde till eve-nemanget.

Turun vanhusneuvosto kokoontuu. Toistakymmentä ih-mistä eli lähes täysi vahvuus on paikalla. Ja mitä keskus-telu paljastaakaan. Tiukkoja kannanottoja ja jäsenjärjes-töjen kautta niin vireää toimintaa eläkeikäisille, että työ-elämä tuntuu suorastaan leppoisalta.

8

– Tukiperheenä toimiminen vie aikaa, ja se voi olla henkisestikin raskasta. Mutta se on myös antoisaa, ja tukiperheet ovat saaneet aivan ihania kommentteja ja kiitoksia lapsilta ja las-ten vanhemmilta, pohtii sosiaaliohjaaja Jo-hanna Anttila Turun sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolisten sijoitusten yksiköstä.

Tukiperhe on avohuollon tukimuoto, jota perheelle suo-sitellaan, kun lapsen tai vanhemman ajatellaan siitä hyö-tyvän.

– Tukiperhettä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos vanhempi on yksinhuoltaja, jolla oma jaksaminen on vä-hissä, tai jos perheen lapsella on erityistarpeita ja hänen arvioidaan hyötyvän tukiperheestä, kertoo Anttila.

Lapsi viettää tukiperheessä yhden viikonlopun kuu-kaudesta. Tuona aikana tukiperheen ei oleteta järjestä-vän lapselle sirkushuveja vaan antavan aikaansa omassa arjessaan. Tapaamisajoista perheet sopivat keskenään.

Koska tukiperheiden kysyntä on suurempaa kuin tar-jonta, jonossa on monta kymmentä lasta perheineen. Etenkin erityislapset ja sisarusparvet ovat vailla tukiper-heitä.

Tukiperheitä kaivataan kipeästi lisääTukiperheeksi voi ryhtyä kuka tahansa, jonka oma elä-mäntilanne on vakaa ja perheellä on aikaa ottaa vieras lapsi luokseen kerran kuussa viikonlopun ajaksi. Tukiper-

heitä haetaan 3–13-vuotialle lapsille. Tätä vanhemmalle lapselle haetaan usein perheen sijaan tukihenkilöä.

Suhteita luotaessa kuullaan kaikkien osapuolten toi-veita, jotta yhteiselo toimisi ja olisi pitkäkestoinen. Tuki-perheiden edellytetään sitoutuvan toimintaan ainakin vuodeksi. Usein toimintaa kuitenkin jatketaan vuoden jälkeenkin.

– Vaikka perheen alkuperäinen syy tukisuhteen aloit-tamiseen on ehkä poistunut, on perheelle saattanut he-rätä uusia toiveita ja tarpeita. Tilannetta katsotaan aina lapsen edun kannalta, eikä tukisuhteita lähdetä katkai-semaan, vaikka alkuperäistä tarvetta ei enää olisikaan, Anttila kertoo.

Toiminta vie aikaa mutta antaa paljonSitoutumisen lisäksi tukiperheenä toimiminen vaatii jak-samista ja edellyttää kykyä tehdä yhteistyötä sekä lapsen vanhempien että sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tukiper-he voi olla myös lapseton eikä sen tarvitse olla pariskunta. Tukiperheeksi ryhtymiselle ei myöskään ole yläikärajaa.

Tukiperheille maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorva-us. Lisäksi heille järjestetään koulutuspäiviä, ja sosiaali-työntekijät ovat tarvittaessa heidän tukenaan. Anttilan mukaan tukiperhekokemukset ovat Turussa olleet hyviä:

– On ilahduttavaa huomata, kun lapsi on selkeästi hyö-tynyt toiminnasta. Lisäksi vanhemmat ovat kertoneet, et-tä ovat saaneet hyötyä. Lisäksi perheet kokevat olevansa avuksi ja tekevänsä tärkeää työtä.

Teksti: Katja Tättäläinen • Kuva: Sosiaali – ja terveystoimi

Murrosikä muuttaa lapsen ja usein koko per-heen elämää. Jos vanhemmat kaipaavat kes-kusteluapua tai neuvoja yhteiseloon murkun kanssa, apua löytyy syksyllä aloittaneesta Linkki-toiminnasta.

– Vielä alakouluiässä lapsen kaverien vanhemmat ovat tuttuja, mutta yläkouluun siirryttäessä ja nuoren kaveri-piirin laajentuessa kontaktit muihin vanhempiin vähene-vät. Vanhemmilla onkin usein ihmettelemistä lapsen käy-töksessä, sanoo projektipäällikkö Johanna Syrjänen Var-sinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:stä.

Yhdistys kehittää Turussa, Raisiossa ja Salossa Linkki-toimintaa, jossa tuodaan kaivattu vertaistuki myös nuor-ten ja heidän perheidensä ulottuville. Toiminta on tarkoi-tettu 12–18-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen.

Perhetalo Heidekenillä Linkin toimitiloissa kokoontuu Murkkufoorumi, joka on avoin vertaistukiryhmä murros-ikäisten vanhemmille. Murkkufoorumeita järjestetään noin kolmen viikon välein.

– Vanhemmat voivat tavata toisiaan ja jutella lapseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista vapaasti, Syrjänen kertoo.

Linkin toimintaan kuuluu myös mahdollisuus lyhyt-kestoiseen keskusteluapuun jo ennen kuin tilanne krii-siytyy. Huolten ei tarvitse olla suuria ollakseen yhteyden-oton arvoisia. Keskusteluapua saa ajanvarauksella, mutta Murkkufoorumeihin voi tulla ennalta ilmoittamatta. Lin-kin toimipisteestä voi myös noutaa murrosikää käsittele-vää materiaalia.

Netti ja uni askarruttavatSyyskuussa 2011 aloittaneella Linkillä on myös puhelin- ja sähköpostipalvelu, johon voivat ottaa yhteyttä sekä van-hemmat että nuoret itse. Syys-joulukuussa yhteydenotto-ja tuli reilut 70, mikä ilahduttaa Linkin työntekijöitä.

– Tavallisia kysymysten aiheita ovat esimerkiksi nuoren tietokoneen käyttö, riittävä uni ja ylipäänsä se, miten saa-da ote nuoreen ja hänet sitoutumaan kodin sääntöihin. Kaverisuhteet askarruttavat etenkin tyttöjä, Linkin työn-tekijät Anu Nurmi ja Kirsi Rosten kertovat.

Linkki tukee nuoria ja vanhempia

Kaikki Linkin toiminta on maksutonta. Toimintaa rahoit-taa Raha-automaattiyhdistys. Yhteistyössä on mukana Turun kaupunki, monia eri lastensuojeluyhdistyksiä sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, jonka kanssa Linkki julkaisee keväällä Vauhdilla aikuisuuteen -oppaan.

Ensi syksynä Linkki aloittaa Vetskari-vertaisryhmän vanhempien eron kokeneille nuorille. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöihin kuuluva Kota ry on aloittamassa Turussa ryhmää yksin asuville tai yksinäisyyttä tunteville lukiolaisille.

– Toimintaa pyritään kehittämään vanhempien ja nuorten tarpeiden mukaan, linkkiläiset lupaavat.

Entinen synnytyssairaala, nykyinen Perhetalo Heide-ken löytyy Sepänkadulta, vanhan Tekun ja Samppalinnan maauimalan naapurista.

Lisää Linkistä www.linkkitoiminta.fi

Teksti: Elina Teerijoki • Kuva: Janne Riikonen

Tukiperhettä jono-tetaan hartaasti

Onko sinun perheessäsi paikka tukea tarvitsevalle lapselle?

Turun kaupunki hakee jatkuvasti uusia tuki- ja sijais-perheitä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Turun kaupun-gin sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolisten sijoitus-ten yksikköön puh. 02 2626 417 tai 044 9074 741 tai sähköpostitse sote.perhehoito@turku.fi.

www.turku.fi/perhehoito

Perhehoidosta järjestetään infotilaisuus 29.5. klo 17–19 Eskelin auditoriossa, Linnankatu 23, Turku

Tukiperhetoiminta on lastensuojelun avohuol-lon tukitoimi, jossa tukiperhe ottaa lapsen kotiinsa kerran kuukaudessa viikonlopuksi hoitoon. Näin voi-daan antaa perheelle konkreettista apua lisäkäsien muodossa. Toiminta on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaille.Sijaisvanhemmuus eli perhehoito merkitsee sitä, että lapsi sijoitetaan asumaan sijaisperheeseen pidemmäksi aikaa, mahdollisesti täysi-ikäisyyteen saakka. Perhehoito on lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen sijoitusmuoto, jota harkitaan jokaisen si-joitettavan lapsen kohdalla.

Anu Nurmi (vas.) ja Kirsi Rosten kuuntelevat murrosikäisiä ja heidän vanhempiaan Linkki-projektissa.

9

Turun Logomossa käy kova kuhina. Pitkin suurta salia risteilevät kovan kiireen saatte-lemina kymmenet pienet rakennusmiehet, postinkantajat, toimittajat ja kioskinmyyjät. Tavaraa ja palveluita ostetaan ja myydään iloisen puheensorinan lomassa. Kyseessä on Yrityskylä-kiertue, joka vierailee Turussa tou-kokuun loppuun saakka.

Yrityskylä on 5.–6.-luokkalaisten taloustaitojen opetuk-seen suunnattu opintokokonaisuus, jossa oppilaat pää-sevät elämään päivän aikuisen roolissa. Yrityskylä on siirrettävistä seinäelementeistä rakennettu 500-neliöi-nen kaupunki, jossa on 15 yrityksen ja julkisen palvelun toimitilat.

Jokaisella oppilaalla on oma ammatti, josta hän on vas-tuussa koko päivän ajan. Tuutorit ohjaavat päivän toimin-taa, mutta pääosissa ovat oppilaat itse.

Opintokokonaisuus alkaa koulussa opiskeltavan en-nakkomateriaalin läpikäymisellä. Tehtävä huipentuu Yri-tyskylä-vierailuun, jossa oppilaat pääsevät hallinnoimaan omaa yritystään päiväksi. Kurssin myötä tutuksi tulevat niin hinnoittelu, oman talouden seuranta kuin yritystoi-minnan perusteetkin.

– Tärkein tavoitteemme on pyrkiä vaikuttamaan lasten asenteisiin opettamalla heille positiivista suhtautumista työelämään sekä työyhteisössä toimimiseen, toteaa Yri-tyskylän projektiassistentti Janne Niinivaara Taloudelli-sesta tiedotustoimistosta.

– Talousasiat ovat maailmanlaajuisesti hyvin näkyviä, ja lapset elävät näiden tosiasioiden vaikutuspiirissä jo nyt. Haluamme painottaa, että taloudelliset ja yhteiskunnal-liset asiat kuuluvat kaikille ja että niistä saa ja tulee olla kiinnostunut, Niinivaara sanoo.

Yrityskylä opettaa vastuunkantoaYksi Yrityskylä-päivän osallistujista on Hannunniitun kou-lun viides luokka. Yrityskylä-päivää on edeltänyt kymme-nen taloustiedon oppituntia. Opettajan johdolla on käyty läpi muun muassa mitä työ on, miten verot maksetaan se-kä mitä eroa on yksityisellä yrityksellä ja julkisilla palveluilla.

– Talousasiat ovat jaksaneet kiinnostaa oppilaita yllät-tävän hyvin. He ovat esittäneet hyviä kysymyksiä ja ol-leet aktiivisia, toteaa Hannunniitun koulun opettaja Min-na Haavisto.

– Toivon, että lapset oppivat Yrityskylän myötä kanta-maan vastuuta annetuista tehtävistä sekä ymmärtämään, että kaikki työt ovat arvokkaita ja tärkeitä, Haavisto toteaa.

Täällä on ihan sairaan hauskaaMartin koulun oppilaiden pyörittämässä postissa käy ko-va kuhina. Sinipaitaiset posteljoonit hyörivät kiireellä ym-päri postitoimistoa kannellen kirjeitä sisään ja ulos. Päivä on täyttynyt postin jakamisesta, lajittelusta sekä laskujen maksamisesta. Vierailua Yrityskylään on odotettu kauan, ja vihdoin pitkä odotus palkitaan.

– Täällä on ollut ihan sairaan hauskaa, vaikka aikuisena oleminen on oikeastaan aika kiireistä. Pitää ehtiä käydä töissä ja maksaa laskuja samaan aikaan, kajahtaa posti-virkailijoilta kuin yhdestä suusta.

Teksti & kuvat: Sanna Vilen

Yrityskylässä lapset oppivat leikin kautta, millaista

on toimia oikeassa työmaailmassa.

Martin koulun oppilaiden päivä Yrityskylässä täyttyi postin lajittelusta ja jakamisesta.

Koululaiset harjoittelevat työelämää Yrityskylässä

Projektiassistentti Janne Niinivaaran mukaan

parasta Yrityskylän järjestämisessä on päästä

näkemään lasten intoa oppia uusia asioita.

Tutustumis-päivät kouluissaElokuussa koulutiensä aloittaa Turussa noin 1450 uutta ekaluokkalaista. Koulutiensä aloittavilla on tilaisuus tutustua omaan kouluunsa yhdessä muiden tulevien ekaluokkalaisten kanssa. Huoltajille on tällöin myös omaa ohjelmaa. Tutustumispäivät järjestetään touko-kuussa seuraavasti:

Koulu Päivä KelloAunelan koulu 4.5. 8–10Haarlan koulu 3.5. 8.30–10Hannunniitun koulu • Hannunniitun yksikkö 9.5. 11.30–13 • Kohmon yksikkö (Hannunniitun koululla) 9.5. 11.30–13Hepokullan koulu 8.5. 8–10Ilpoisten koulu 3.5. 8.15–9.45Jäkärlän koulu, lähtö liikuntahallin edestä 10.5. 8.30–10Kakskerran koulu (Haarlan koululla) 3.5. 8.30–10Kerttulin koulu 8.5. 11.30–13 Kähärin koulu 3.5. 12.15–14 Lausteen koulu 3.5. 8.30–10Luolavuoren koulu 8.5. 9–10.30Martin koulu 9.5. 9–11Moision koulu 3.5. 8.20–10Nummenpakan koulu • Nummen yksikkö 9.5. 8.30–10 • Halisten yksikkö 8.5. 8.30–10Paattisten koulu 2.5. 8.08–9.55Pallivahan koulu • Pallivahan yksikkö 8.5. 9–11 • Kärsämäen yksikkö 9.5. 9–11Pansion koulu 8.5. 12.15–14Puolalan koulu 3.5. 8.15–9.45Pääskyvuoren koulu 18.4. 8–10Raunistulan koulu • Raunistulan yksikkö 3.5. 8.30–10Runosmäen koulu 10.5. 12–13.30Teräsrautelan koulu • Teräsrautelan yksikkö 10.5. 11.20–13 • Suikkilan yksikkö 8.5. 11.20–13Topeliuksen koulu 10.5. 8.15–10Varissuon koulu 9.5. 9–10.30Vasaramäen koulu, Lehmustien yksikkö 8.5. 8.15–9.45Vähä-Heikkilän koulu • Vähä-Heikkilän yksikkö 8.5. 13–14.30 • Uittamon yksikkö 9.5. 12–13.30 Wäinö Aaltosen koulu 3.5. 8.30–10Turun kansainvälinen koulu 3.5. 9–11Turun normaalikoulu 3.5. 8.15–10Turun Steiner-koulu 16.1. 18–

Tervetuloa!

BekantningsdagarEfter att anmälan till skolan är gjord har eleven möjlighet att tillsammans med de andra nya eleverna besöka och stifta bekantskap med skolan. För vårdnadshavarna ordnas ett informationstillfälle under tiden. Bekantningsdagarna arrangeras enligt följande:

Skolan datum klockanCygnaeus skola 10.5. 14–15Sirkkala skola 10.5. 14–15Sirkkalabackens skola 10.5. 14–15

Välkommen!

Kohmossa ensimmäistä luokka käyvä Sara ja opettaja Riikka Ranta toivottavat uudet koululaiset tervetulleiksi tutustumaan kouluun. Kuva: Lauri Tiikasalo

10

Taitaja9-kilpailuihin Jyväsky-lään lähtee Turun Luostarivuo-ren koulusta vahva nelikko. Joukkue voitti viime joulukuus-sa järjestetyn aluekarsinnan, ja huhtikuussa Jyväskylän Taitaja9 valtakunnalliseen finaaliin läh-detään kullan kiilto silmissä. Joukkueen takana on teknisen työn opettaja Ilkka Salonen.

– Parasta Taitaja9-kilpailussa on se, et-tä oppilaat ovat jutun keskiössä. Kilpai-leminen ei ole opettajalähtöistä, vaan oppilaat luovat itse joukkueen. Val-mentajan rooli on olla hengenluojana ja tukena, kun joukkue sitä tarvitsee, Salonen kertoo.

Luostarivuoren koulu osallistuu tä-nä vuonna ensimmäistä kertaa Taita-ja9-kilpailuihin, joten perinteistä toi-mintatapaa ei kouluun ole muodos-tunut.

– Tehtävät ovat sen tyyppisiä, että niihin on vaikea harjoitella etukäteen. En ole luonut erityistä valmentamisen systeemiä, lähinnä tarkkailen suorituk-sia ja annan jälkikäteen palautetta. Kyl-lä oppilaat aika hyvin itse huomaavat, missä on parantamisen varaa, Salonen kertoo.

Salonen toivoo, että oppilaille jäisi kilpailusta myönteinen suhtautumi-nen ongelmanratkaisuun, luottamus-ta omiin taitoihin sekä uskallusta tart-tua asioihin.

– Tähän porukkaan on valikoitunut motivoituneita ja innostuneita tyyppe-jä, jotka kykenevät yhteistyöhön. Op-pilailla on myös eri vahvuuksia, joten he täydentävät onnistuneesti toinen toistensa osaamisalueita, Salonen to-teaa.

Oppilaiden onnistu-minen motivoi valmentamaan– Opettajalle parasta tässä on ehdotto-masti oppilaiden onnistuminen sekä sen aiheuttaman ilon näkeminen. Siinä on hienoa saada olla mukana. On mahtavaa, että koulu voi tarjota oppilaille tällaisia onnistumisen kokemuksia.

Salonen kokee Taitaja9-kilpailut myös oman ammatillisen osaamisensa kannalta tärkeinä. Kisoissa opettajilla on mahdol-lisuus tavata toisiaan sekä vaihtaa koke-muksia ja verrata toimintatapoja.

Resepti voittoon on iloinen yhdessä tekeminenLuostarivuoren PP-joukkueen kilpailijat Kristian Saarinen sekä Viivi Vilkki totea-vat yhteen ääneen menestyksen salaisuu-deksi hyvän valmentajan, loistavan tiimi-hengen sekä saumattoman yhteistyön joukkueen sisällä.

– Kukaan ei räyhää tai huuda, jos toi-nen mokaa. Kaverille annetaan apua jos tulee tiukka paikka. Lisäksi jokaisella on oma osa-alueensa, josta riittää tietämys-tä, Vilkki sanoo.

– Ilkka on valmentajana rento ja rau-hallinen. Hän jaksaa selittää asiat loppuun saakka, antaa tukea ja kannustusta silloin kun se on tarpeen. Hän on läsnä, eikä vain istu muiden opettajien kanssa juomassa kahvia, Saarinen kuittaa hyväntuulisena.

Taitaja9-kilpailu on peruskoulun 9-luokkalaisille tarkoitettu leikkimielinen kilpailu kädentaidoissa. Taitaja9:n tavoit-teena on tukea nuorten ammatinvalintaa ja lisätä kädentaitoja vaativien alojen tun-temusta.

Lisätietoa Taitaja9-kilpailusta http://www.skillsfinland.fi/taitaja-9

Teksti & kuvat: Sanna Vilen

Luostarivuoren tavoitteena Taitaja9-kulta

Luostarivuoren koulun joukkue luottaa hyvään

tiimihenkeen Taitaja9 SM-kilpailussa. Kuvassa

vasemmalta lukien Antti Lehtimäki, valmentaja Ilkka Salonen, Kristian Saarinen ja Viivi Vilkki.

Tutustumis-päivät kouluissaElokuussa koulutiensä aloittaa Turussa noin 1450 uutta ekaluokkalaista. Koulutiensä aloittavilla on tilaisuus tutustua omaan kouluunsa yhdessä muiden tulevien ekaluokkalaisten kanssa. Huoltajille on tällöin myös omaa ohjelmaa. Tutustumispäivät järjestetään touko-kuussa seuraavasti:

Koulu Päivä KelloAunelan koulu 4.5. 8–10Haarlan koulu 3.5. 8.30–10Hannunniitun koulu • Hannunniitun yksikkö 9.5. 11.30–13 • Kohmon yksikkö (Hannunniitun koululla) 9.5. 11.30–13Hepokullan koulu 8.5. 8–10Ilpoisten koulu 3.5. 8.15–9.45Jäkärlän koulu, lähtö liikuntahallin edestä 10.5. 8.30–10Kakskerran koulu (Haarlan koululla) 3.5. 8.30–10Kerttulin koulu 8.5. 11.30–13 Kähärin koulu 3.5. 12.15–14 Lausteen koulu 3.5. 8.30–10Luolavuoren koulu 8.5. 9–10.30Martin koulu 9.5. 9–11Moision koulu 3.5. 8.20–10Nummenpakan koulu • Nummen yksikkö 9.5. 8.30–10 • Halisten yksikkö 8.5. 8.30–10Paattisten koulu 2.5. 8.08–9.55Pallivahan koulu • Pallivahan yksikkö 8.5. 9–11 • Kärsämäen yksikkö 9.5. 9–11Pansion koulu 8.5. 12.15–14Puolalan koulu 3.5. 8.15–9.45Pääskyvuoren koulu 18.4. 8–10Raunistulan koulu • Raunistulan yksikkö 3.5. 8.30–10Runosmäen koulu 10.5. 12–13.30Teräsrautelan koulu • Teräsrautelan yksikkö 10.5. 11.20–13 • Suikkilan yksikkö 8.5. 11.20–13Topeliuksen koulu 10.5. 8.15–10Varissuon koulu 9.5. 9–10.30Vasaramäen koulu, Lehmustien yksikkö 8.5. 8.15–9.45Vähä-Heikkilän koulu • Vähä-Heikkilän yksikkö 8.5. 13–14.30 • Uittamon yksikkö 9.5. 12–13.30 Wäinö Aaltosen koulu 3.5. 8.30–10Turun kansainvälinen koulu 3.5. 9–11Turun normaalikoulu 3.5. 8.15–10Turun Steiner-koulu 16.1. 18–

Tervetuloa!

BekantningsdagarEfter att anmälan till skolan är gjord har eleven möjlighet att tillsammans med de andra nya eleverna besöka och stifta bekantskap med skolan. För vårdnadshavarna ordnas ett informationstillfälle under tiden. Bekantningsdagarna arrangeras enligt följande:

Skolan datum klockanCygnaeus skola 10.5. 14–15Sirkkala skola 10.5. 14–15Sirkkalabackens skola 10.5. 14–15

Välkommen!

VTT on Turussa mukana erityisesti syö-vän syntyyn ja leviämiseen liittyvissä tut-kimuksissa. Sairauksien varhainen havait-seminen ja mahdollisimman tarkka mää-rittäminen, diagnosointi, on noussut tut-kimuksen keskiöön, kertoo johtava tutkija Harri Siitari:

– Syöpätutkimuksessa kehitettyjä tek-nologioita käytetään muissakin sovelluk-sissa. Suomalaisista diagnostiikkaa teke-vistä yrityksistä noin puolet toimii Turus-sa, joten tämä on hyvä toimintaympäristö VTT:lle.

– Teemme erittäin tiivistä yhteistyötä Turun yliopiston ja biotekniikan keskuk-sen kanssa, joka on Turun yliopiston ja Åbo Akademin erillislaitos.

Solubiologia kärkialanaKymmenessä vuodessa VTT:n toiminta on vakiintunut, ja tuloksiakin on Siitarin mu-kaan saavutettu. Tunnustusta on tullut muun muassa palkintojen muodossa, vii-meksi professori Johanna Ivaskalle myön-netty pohjoismainen Anders Jahre -nuo-remman tutkijan palkinto viime vuonna.

– Solubiologian automatisoinnin ke-hittämisessä olemme maailman huipulla. Täällä Turussa käytettäviin laitteisiin on vuosien kuluessa investoitu useita mil-joonia, Siitari kertoo.

– Ehkä jotain kertoo sekin, että olem-me haluttu partneri monissa eurooppalai-sissa tutkimushankkeissa.

Huippurekrytoinnit haasteellisiaVTT:n toiminta perustuu kahteen pää-määrään: yhteiskunnan palveleminen ja hyvinvoinnin lisääminen sekä teollisuu-den liiketoiminnan edistäminen. Biotek-nologian tuloksia hyödyntävät prosessit ovat kuitenkin pitkiä, ja tulosten näkymi-nen vaatii kärsivällisyyttä. Toisaalta tuot-teistettu innovaatio tai palvelu voi avata

nopeastikin merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa.

– Kymmenen vuotta tällaisessa tutki-muksessa on vielä melko lyhyt aika, mut-ta nyt alkaa olla aika ”korjata satoa”, Siitari lupailee. Tarkemmin odotettavissa olevis-ta tuotteista hän ei kuitenkaan kerro, kos-ka niihin liittyy liikesalaisuuksia.

Lääketieteellinen ja biotekniikan tutki-mus on hyvin kansainvälistä. Tämä näkyy myös Turussa, jossa noin viidesosa VTT:n tutkijoista tulee ulkomailta. Rekrytoinnit ovat olleet myös globaaleja, mutta aivan helppoa ei tutkijoiden houkutteleminen Suomeen ja Turkuun ole ollut. Työpaikan löytäminen myös puolisolle on muodos-tunut usein liian vaikeaksi.

Vastapainoksi opinnäytetöiden tekijöi-tä suomalaisista oppilaitoksista on ollut helppo saada mukaan tutkimusprojektei-hin, samoin väitöskirjaa tekeviä tutkijoita. Viime vuonnakin seitsemän tohtoriksi väi-tellyttä teki tutkimustyönsä VTT:n Turun toimipisteessä.

VTT:llä on Espoon päätoimipaikan li-säksi yhdeksän alueellista toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Alueellinen toiminta sopii laitoksen strategiaan, eikä toimipaik-kojen määrää olla ainakaan tällä hetkellä supistamassa.

Bioalojen tukeminen ja kehittäminen on myös Turun kaupungin strategian mu-kaista. VTT:llä on myös yhteistyösopimus Turun kaupungin kanssa, ja sitä on tarkoi-tus myös jatkaa.

VTT:n yleisölle avoin juhlaseminaari järjestetään 10.5. kello 13–15 Turun Am-matti-Instituutin auditoriossa, Lemmin-käisenkatu 14–18B.

Teksti ja kuva: Seppo Kemppainen

VTT:llä juhlat toukokuussa Turussa

Huippuluokan teknologian kehitystä jo kymmenen vuotta Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä on Turussa juhlavuosi: toiminta al-koi kymmenen vuotta sitten. Vuosien saatossa toiminta Turussa on laa-jentunut niin, että tällä hetkellä VTT:n tiloissa PharmaCity-kiinteistössä työskentelee noin 60 tutkijaa. Tutkijoiden huoneet, lukuisat laboratori-ot ja tutkimuslaitteet vaativat tilaa jo kokonaisen kerroksen.

Soluseulontarobotti on yksi VTT:n Turun toi-mipisteen moderneista laitteista. Tutkimus-teknikko Johannes Virtanen asettaa näyt-teitä johtava tutkija Harri Siitarin seuratessa vieressä.

11

Turun ammattikorkeakoulun neuvontakeskus Kunnonkoti on esteettömän asumisen mal-liympäristö. Esillä on erilaisia kodin turvalli-suutta ja itsenäistä suoriutumista edistäviä asumisen ratkaisuja, apuvälineitä ja hyvinvoin-titeknologiaa.

Turun AMK:n Ruiskadun toimipisteessä sijaitseva Kunnon-koti tarjoaa tietoa esteettömyydestä. Tilassa voi tutustua rakenteellisiin ratkaisuihin, kiintokalusteisiin, huonekalui-hin, arjen pienapuvälineisiin sekä siirtymisen, liikkumisen, kuulemisen ja näkemisen apuvälineisiin.

Maksullisiin neuvontapalveluihin tulee varata aika, mutta teemapäivinä Kunnonkotiin pääsee tutustumaan

maksutta. Myös alan ammattilaiset ovat löytäneet es-teettömän asumisen malliympäristön. Heitä kiinnosta-vat etenkin uudet tuotteet ja ideat.

– Esteettömyysratkaisuilla pystytään edistämään sitä, että ihminen saa asua mahdollisimman pitkään kotona, sanoo hankesuunnittelija Outi Katajarinne.

Kunnonkoti tarjoaa myös esteettömän asumisen suun-nittelupalvelua yksilöllisiin tarpeisiin esimerkiksi keittiö- tai kylpyhuoneremontin yhteydessä. Palvelu ovat tarkoi-tettu niin yksityisille, yrityksille kuin yhdistyksillekin. Tar-vittaessa esteettömyyskartoittaja tekee kotikäynnin ja antaa kirjallisen suosituksen toimenpiteistä.

– Tarkoituksena on parantaa asiakkaan mahdollisuuk-sia vaikuttaa asunnonmuutostöihin, Katajarinne sanoo.

Uusia näkökulmia esteettömyyteenSosiaali- ja terveysalan opiskelijoille Kunnonkoti tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisemmin esteettömyy-teen. Aihe kiinnostaa myös fysioterapeutiksi opiskelevaa Bettina Lummetta.

– Esteettömyyden pitäisi koskettaa kaikkia. Kunnon-kodissa se realisoituu eri elämänvaiheisiin, Lumme sanoo ja mainitsee esimerkiksi pöydän, jonka korkeutta voidaan säätää jokaiselle perheenjäsenelle sopivaksi.

Lisätietoja Kunnonkodin palveluista ja tulevista teema-päivistä: puh. 040 3550 523, kirsi.karlsson@turkuamk.fi,www.kunnonkoti.turkuamk.fi/

Teksti ja kuvat: Frida Ylönen

Bettina Lumme ja Outi Katajarinne esittelevät esteettömän keittiön toimintoja. Napinpainalluksella alas laskeutuvat kaapit mahdollistavat sen, että jokainen perheenjäsen ylettyy niiden sisältöön.

Esteettömyys on myös estetiikkaa. Kylpyhuoneessa voimak-kaat värikontrastit auttavat löytämään tarvittavat toimin-not, vaikka näkökyky olisi heikentynyt.

Esteettömyys kuuluu kaikille

Turun kaupunki omistaa Kiilopään tunturima-jan Ivalossa. Kyseessä on 260-neliöinen kelo-honkainen lomamaja, joka sijaitsee vajaan 20 kilometrin päässä Saariselän kuuluisasta las-kettelukeskuksesta. Sitä voi vuokrata jokainen turkulainen.

Vuoden 2011 lopulla majaan tehtiin Turun Tilaliikelaitok-sen toimesta mittava peruskorjaus, jossa asiakaspaikko-jen lukumäärä laski ja samalla rakennuksen käyttömuka-vuus nostettiin tämän päivän tasolle. Osa huoneista muu-tettiin perhehuoneistoiksi, joissa on omat wc- ja suihkuti-lat. Majan sisutus uudenaikaistettiin, ja keittiön kaapistot ja koneet uusittiin.

Kaikista majan huoneista löytyy oma TV, jääkaappi ja pari-vuode, jonka vuoteet saa tarvittaessa myös erilleen. Huo-neistoissa 1 ja 2 on oma wc ja suihku ja näistä huoneistois-ta löytyy myös vuodesohva, joten niissä voi tarvittaessa majoittua neljä henkilöä.

Majassa on yhteiskäytössä tilava tupakeittiö, josta löy-tyy muun muassa kaksi jääkaappia, takka, sähköliesi, asti-anpesukone sekä astiat aterimineen, TV, video/DVD, ste-reot. Yhteiskäytössä on kaasugrilli, saunaosasto, wc–tiloja ja kuivaushuone, jossa pyykinpesukone ja kuivauskaappi.

Kiilopäällä on monipuoliset vapaa-ajanviettomahdol-lisuudet. Majan läheisyydestä löytyvät monipuoliset hiih-to- ja vaellusreitit. Valaistuja hiihtolatuja on 50 km, ja koko alueen latuverkon laajuus on yli 150 km.

Lisätietoja hinnoista, majasta, vapaa-ajanviet- tomahdollisuuksista ja majan varauksesta löytyy osoitteesta www.turkutouring.fi/kiilopaa

Teksti: Niko Aaltonen • Kuvat: Olli Rosenberg ja Kaisa Simula

Kiilopään maja uudistui

Huoneet saivat remontissa uudet sängyt ja tekstiilit

Kiilopään mökki

Viihtyisä ja uudistunut tupakeittiö

Kirsi Karlsson näyttää, miten helppokäyttöisen kosketusnäytön avulla voi pyytää vaikka maitoa.

12

Lähiöt eivät ole vain arkista asuinympäristöä, joista aamulla lähdetään ja joihin illalla palataan nukkumaan. Turun keskustaa kiertävällä lähiökehällä on iso merkitys koko kaupungille. – Lähiökehämme on otollista alustaa ympäristöystäväl-liselle asumiselle, sanoo kaupungin yleiskaavatoimiston suunnittelija Samuli Saarinen.

Turkulaisista lähes 40 prosenttia asuu lähiöissä. Samuli Saarisen mielestä kaupunkirakenteen täydentämistä voi-taisiin pohtia lähiökehän näkökulmasta.

– Lähiövyöhyke tarjoaa erinomaiset puitteet korkean palvelutason joukkoliikenteen kehittämiselle, lähipalvelu-jen ja saavutettavuuden parantamiselle sekä asutusta lä-hellä olevien työpaikkojen luomiselle, Saarinen korostaa.

Kaupassakäyntiä vanhukselle, ovikellon soitto, jos jotakuta ei muutamaan päivään näy. Pieniä asioita, joilla kerrostaloasukkaat-kin voivat tukea toisiaan ja luoda turvallista naapurihenkeä.

Jyrkkälän vuokrataloyhtiössä naapurihenkeen panoste-taan tietoisesti. Viime vuonna startanneessa kyläyttä-misohjelmassa alueelle koulutetaan taloluotseja, joiden tehtävä on kuunnella naapureitaan ja toimia yhteisön hyväksi.

– Ei me ihmiset synnytä itsekkäinä. Kyllä me autetaan, jos joku kaatuu, sanoo taloluotsikoulutettava, Jyrkkälän asukastoimikunnan puheenjohtaja Jani Nevala.

– Tuntuu, että talkoohenki on tulossa uudelleen muo-tiin, lisää asukastoimikunnan varapuheenjohtaja Heikki Jokinen, josta myös tulee taloluotsi.

Jyrkkälän isännöitsijä Marjatta Roth myötäilee kak-sikkoa. Viime vuosina asukkaat ovat jopa kyselleet tal-kootoiminnan perään. Jyrkkälän kyläyttämishanke on paitsi keino luoda viihtyvyyttä myös mahdollisuus saa-da paremmin selville, mitä asukkaat kaipaavat ja tarvit-sevat.

– Tulossa on julkisivusaneerauksia. Korjauksissa on järkevää ottaa asukkaiden tarpeet huomioon, Roth sa-noo.

Lähiökin on vaalittava kotiseutuSaarisen mielestä Turun kehitys ei voi edetä pelkästään uusille asuinalueille.

– On myös keskityttävä olemassa olevien lähiöiden elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen alueiden omis-ta lähtökohdista.

– Olennaista on, että lähiörakenne ja keskusta muo-dostavat helppokäyttöisen, esteettömän ja mahdollisim-man energiaviisaan palvelujen ja liikkumisen verkoston, Saarinen kertoo.

Suomessa on jo alettu ymmärtää, että uudistamisen ohessa lähiöiden kulttuuriperintöä tulee vaalia.

– Lähiöillä on kullakin omat erityispiirteensä. Ajan myötä lähiöistä on tullut vaalittavia kotiseutuja ja muis-tettuja maisemia, kuten mistä tahansa iäkkäistä asuin-

Lähiöillä on iso merkitys koko kaupungille

Samuli Saarinen työskentelee suunnittelijana

Turun yleiskaavatoimistossa.

Härkämäen lähiön omaleimaisuutta korostaa taiteilija Johan Verkerin valoveistos ”Härän merkki”.

alueista. Lähiöiden rakentamien on kokonainen luku maamme historiassa.

– Asuminen lähiössä on yhtä aikaa moderni ja perin-teinen valinta: asutaan lähellä palveluita mutta samaan aikaan lähellä luontoa, kohtuullisin kustannuksin. Siinä on hyvä lähtökohta myös lähiöiden uudistamiselle, Saa-rinen korostaa.

Miten vanhimpia lähiökerrostaloja sitten olisi viisas-ta kohdella? Saarisen mielestä energiaviisaus ei synny ylikorjaamisella. Ekotehokkuuttahan ovat myös lyhyet etäisyydet ja joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuus.

Teksti: Liisa Mainela • Kuvat: Samuli Saarinen ja Liisa Mainela

Joka portaalle omat luotsitEnsimmäiseen taloluotsikoulutukseen osallistuu viitisen-toista jyrkkäläläistä. Koulutus on alku projektille, jonka tarkoitus on aktivoida asukkaita yhteistyöhön ja osallis-tumaan alueen kehittämiseen.

Projektia alkuun auttava kouluttaja Meri Lähteenoksa on perehtynyt suunnitelmalliseen yhteisöllisyyteen pitkä-aikaisessa kodissaan, Annikin puutalokorttelissa Tampe-reella. Hän näkee pienessä korttelipihassa ja kerrostalo-alueessa enemmän yhteistä kuin erottavaa.

– Ihmiset ovat ihmisiä kummassakin. Mittakaava on tietysti aivan erilainen, mutta aluetta voi pilkkoa osiin, taloiksi tai portaiksi, jotka taas voivat verkostoitua keske-nään, Lähteenoksa sanoo.

Jyrkkälässä on lähdetty liikkeelle porraskohtaisten ta-loluotsien kouluttamisesta. Heitä pyritään kouluttamaan kaksi porrasta kohti, jotta toiminta ei muuton sattuessa katkea.

– Tuskin molemmat muuttavat yhtä aikaa. Jäljelle jäänyt kouluttaa itselleen uuden työparin, Lähteenoksa sanoo.

Aatteista vapaata yhteisöllisyyttäJyrkkälässä on ennenkin kokeiltu yhteisöllistämishank-keita. Niistä on opittu muutama perusseikka: aktiivit eivät saa käyttää liikaa valtaa eivätkä toisaalta uupua vetovas-tuun alle. Sekä vastuuta että valtaa pitää jakaa ja nähdä

vaivaa sen eteen, että myös hiljaisten, kokouksia vieras-tavien asukkaiden ääni kuuluu.

– Toiminnan pitää olla vapaata aatteista ja uskonnois-ta, jotta kaikki tuntisivat itsensä tervetulleiksi. Toisaalta oman kodin yksityisyys säilyy. Mukaan saa tulla sen ver-ran, kuin tuntuu luontevalta, Jokinen ja Nevala linjaavat.

Luotsit ovat keskenään erilaisia ihmisiä, ja myös talo-jen tarpeet eroavat. Ajatuksena onkin, että toiminta muo-toutuu ruohonjuuritasolla ja elää tilanteen mukaan: vielä ei tiedetä tarkkaan, mitä kyläyttäminen käytännössä tuo tullessaan.

Tulossa on todennäköisesti ainakin lämpöä elämään. Sekä Nevalalla että Jokisella on kokemus, että vapaaeh-toistoiminnassa auttaja itse saa usein jopa enemmän kuin antaa.

– Auttamisesta saa hyvän olon, joka on erilaista ver-rattuna muodikkaisiin superelämyksiin, pitkään erilaisia vapaaehtoistöitä tehnyt Nevala sanoo. Teksti ja kuva: Elina Teerijoki

Jani Nevala (vas.) ja Heikki Jokinen ovat tulevia taloluot-

seja ja Jyrkkälän asukastoimikunnan aktiiveja.

Kylämäisyydestä turvaa kerros-talossakinTurun Jyrkkälässä koulutetaan talokohtaisia luotseja koordinoimaan ja pitämään yllä naapuriapua.

13

Ilmaisia musiikkielämyksiä moneen makuun

Nuori Kulttuuri Sounds 2012 soi Turussa toukokuussaTurussa järjestetään 25.–27.5.2012 valtakun-nallinen Nuori Kulttuuri Sounds 2012 -tapah-tuma. Tapahtuma tuo kaupunkiin eri puolilta maata pari tuhatta 10–20-vuotiasta nuorta musiikinharrastajaa tukijoukkoineen.

Turku-rockin taustat kansissa

4.5. klo 9–15 Kupittaalla

Your Move Turku – hieman erilainen nuorten tapahtumaOlisiko mukava viettää kevätpäivä Kupittaalla oman luokan kanssa ympäristössä, jonka nuo-ret ovat itse suunnitelleet? Nuoret saavat luvan kanssa spreijata, syöksyä saippuaradalla ja bilet-tää rullaluistimilla. Lajivaihtoehtoja löytyy, kokeilla voi mm. pomppupatjaa, Turbomove-rataa, BMX-pyöriä ja parkouria.

Luvassa on yläkoululaisten toiminnallinen päi-vä, jossa oleellista ei ole se, miten liikkuu, vaan se, että uskaltaa kokeilla ja tutustua erilaisiin lii-kuntamahdollisuuksiin. Luvassa on tietoa lajeista ja omakohtaisia kokemuksia villeistä kisailuista. Myös opettajille on luvassa spesiaalia tietoisku-jen ja hemmottelun merkeissä.

Tee kevään paras liike ja koe Your Move Turku. Tapahtuman järjestävät Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU), Nuori Suomi ry ja Turun kau-pungin liikuntapalvelukeskus.

Ilmoittautumiset koululuokittain osoitteessa www.liiku.fi/yourmoveturku. Toimi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti!

Lisätietoja: Nuorten liikunnan kehittäjä Anna Pakkanen, anna.pakkanen@liiku.fi, p. 040 9000 842

Luontevan alkuvaiheen kirjalle antaa Turussa järjestetty Suomen ensimmäinen rock-konsertti. Ajallisesti tarina päättyy siihen, kun Turun Soitannollinen Seura päätti ot-taa kesän 1970 ohjelmistoon ”Turun musiikkijuhlien kan-sainväliset pop- ja rockfestivaalit”. Myöhemmin festivaalit on tunnettu Ruisrockina.

Föribeat -kirjan pääpointti on turkulaisissa rock-pionee-reissa, bändeissä ja keikoissa. Lukuisiin haastatteluihin ja arkistojen aarteisiin perustuva tarina lienee tältä osin ker-rottu niin kattavasti, että jatkossa tähän aihealueeseen liit-tyvissä tutkimuksissa tätä teosta ei voida ohittaa.

Föribeatin soisi saavan huomiota myös valtakunnalli-sesti. Siinä on paljon aineistoa, joka liittyy myös esimer-kiksi pääkaupunkiseudun rock-musiikin historiaan. Ha-paroivia ensiaskeleita ottaneessa suomalaisessa nuori-sokulttuurissa vaikutteet eri kaupunkien välillä kulkivat nopeasti suuntaan ja toiseen, osittain myös ristikkäin.

Jos jotain kirjaan olisi kaivannut lisää, niin taustoja uuden nuorisokulttuurin leviämiselle. Ohimennen mai-nitaan muun muassa Tukholmasta levinneet vaikutteet. Niiden perusteellisempi selvittäminen voisi olla oman tut-kimuksensa aiheena.

Jos jotain kirjasta haluaisi pois, turhan pitkät puhekie-liset sitaatit. Aika ajoin raskasta luettavaa.

Kirja on rockin arkeologiaa, mutta lähestymistapa on musiikkia laveampi. Nuorisomuoti, hippiliike, under-ground ja 60-luvun poliittinen aktiivisuus ovat myös mu-kana. Eikä muuten voisi ollakaan, sillä pienessä yhteisös-sä asiat limittyvät ja monet asiat vaikuttavat toisiinsa. Ei Turussakaan niitä aktiivisia ihmisiä niin hirvittävän paljon kerrallaan ollut.

Oman laajan esittelynsä kirjassa saa lähes myyttisiin mittoihin noussut soitinrakentaja ja kitaristi Tommie Mansfield, joka on esillä myös kirjan kannessa.

Teksti: Seppo Kemppainen

Antero Laiho & Iiro Andersson: Föribeat – turkulaisen rockin arkeologiaa 1956 -1969. Föribeat-kustannus.

Kyseessä on musiikkikatselmus, jossa viikonlopun aikana kuullaan yhteensä noin 250 ryhmän musiikkiesitykset. Ja mikä parasta, nuorten esityksistä pääsee nauttimaan ihan ilmaiseksi.

Eri musiikkityylit ovat edustettuina laidasta lai-taan. Klassisen musiikin ystävien kannattaa vii-konlopun aikana suunnata Turun konserttitalolle ja kansanmusiikista kiinnostuneiden Turun työvä-enopistolle. Modernimpaa meininkiä mielivät voi-vat ottaa kurssin kohti Caribia Areenaa tai Nuorten taide- ja toimintatalo Vimmaa, joissa raikaavat ryt-mimusiikin eri lajit reggaesta rockiin ja iskelmästä jazziin.

Musiikkia tarjoillaan myös lauantain oheistapah-tumissa. Turun kirjastopihalla voi tuolloin kuulla nuorten akustisia esityksiä, Caribia Areenalla puolestaan järjeste-tään iltakonsertti, jossa jammailee joukko musiikkitaivaan tähtiä. Iltakonserttiin pääsee tapahtumarannekkeella tai pulittamalla viisi euroa. Lauantain myöhäisillassa Vim-massa on tarjolla Open Stage Uplugged.

Kokemusta ja palautettaValtakunnallisen tapahtuman esitykset on valittu eri puo-lilla Suomea alkuvuodesta järjestetyistä aluetapahtumis-ta. Tapahtumaan osallistuvat nuoret saavat esiintymisko-kemusta ja lisäksi asiantuntijaraadin antaman suullisen ja kirjallisen palautteen.

Lisätiedot: www.turku.fi/nuorikulttuuri Teksti: Mirja Teräs • Kuvat: Petra Luukkanen

Nuori Kulttuuri -tapahtumassa pääsee näyttämään mitä osaa ja saa esityksestä asiantuntijapalautetta.

Nuori Kulttuuri -tapahtuma on nuorille näytön paikka.

Radio-ohjelman, nettisivujen ja näytelmän lisäksi turkulaisen rockin varhaisvaiheet on nyt koottu myös kirjaksi. Föribeat – turkulai-sen rockin arkeologiaa -kirja kattaa vuodet 1956–1969.

14

Turun kulttuuria – www.turku.fi/kulttuuri - www.kulttuuriaturussa.fi

tarina kertoo kaupungista, jossa tapahtuu aina

PID

ÄTÄ

MM

E O

IKE

UD

EN

MU

UTO

KS

IIN.

Turun filharmoninen orkesteri

www.tfo.fi • Lippujen ennakkomyynti Turun kulttuurin lippumyymälästä (Turun Kaupunginteatteri). Lippupalvelu p. 0600 10800 (1,96 €/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79 €/puhelu + pvm)

Turun museokeskusp. 330 000 • www.turunmuseokeskus.fi

Kirjailijat ja kääntäjät kohdattavissa Littera Baltica -tapahtumassa4.–6.5. kirjallisuuden ja kääntämisen ta-pahtuma Vieraalla maalla - I främmande mark - On Foreign Ground kokoaa Tur-kuun kansainvälisen kaartin kirjailijoita sekä arvostetuimpia kotimaisia kääntäjiä. Pääkirjastossa järjestetään vuorovaikut-teisia paneelikeskusteluita, esitelmiä ja kirjailija-kääntäjähaastatteluita. Tapahtu-man vieraita ovat mm. Anne Swärd, An-nica Wennström sekä Paul Polansky. Vi-rolainen runo- ja musiikkiesitys Cabaret Interruptus vierailee tapahtuman aikana Turun ylioppilasteatterilla.

Turun kaupunginkirjastowww.turku.fi/kirjasto

Yhtä juhlaa!Juhlat ja juhlakulttuuri suomalaisessa kuva-taiteessa.

Juhlat ovat elämän kohokohtia ja vastapai-no arjelle. Mikä on tun-nelma ennen juhlia tai miten käy, kun juhlimi-nen jatkuu liian pitkään? WAMin kesänäyttelys-sä on esillä teoksia aina 1800-luvun lopulta viime vuosina valmistu-neisiin.

Pianisti Nikolai Tokarev Konserttitalossa 13.4. Kuva: Felix Broede.

Vappukonsertin solistina Miina-Liisa VäreläKuva: Ville Paul Paasimaa

Pau

l Pol

ansk

y

Turun Kaupunginteatteri

Itäinen Rantak. 14. Turun kulttuurin lippu-myymälä p. 2620 030 Yksilömyynti p. 2620 080, Lippupalvelu p. 0600 10800

(1,96€/min + pvm), p. 0600 10020 (6,79€/puhelu

+ pvm) • www.teatteri.turku.fi

Koko perheen laulumusiik-kinäytelmä hellyttävästä TsunamikastaKaunis ja koskettava, tositapahtumista alkunsa saanut satu Tsunamika-tytös-tä nousee lavalle Susanna Haaviston ja Suvi Isotalon saattelemana. Tarina kul-kee eteenpäin musiikin ja laulujen säes-tyksellä hyödyntäen myös runonlaulupe-rinnettä. Jokainen saa esityksestä mu-kaansa oman Tsunamika-nuken tuomaan toivoa ja ymmärrystä ihmisten välille. Esitykset Sopukassa 20.4. ja 21.4.

Kuv

a: R

imm

a Li

llem

ägi

23.–27.4. VauvaviikkoSuuren suosion saavuttanut kak-sikielinen vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikko on vapun kynnyksellä Vanhan Suurtorin ympäristössä. Oh-jelmassa on monitaiteellisia työpajo-ja, joissa pikkuväki pääsee toteutta-maan luovuuttaan laulujen, lorujen, sadun ja värien innoittamana. Viikko huipentuu juhlallisesti, kun pienokai-set juhlivat vappuvipinöissä Vanhan Raatihuoneen salissa 27.4. klo 14.

BabyveckanSnart arrangeras den populära tvås-pråkiga kulturveckan för spädbarn igen vid Gamla Stortorget och dess omgivningar. Under de kreativa da-garna strax innan valborg får småfol-ket uttrycka sig med sånger, ram-sor, sagor och färg. Veckans festli-ga höjdpunkt blir i Gamla Rådhusets sal 27.4 kl. 14, då det babyvänliga valborgsfirandet tar fart.

TURUn LInnANäyttelyt: Tonttuja! 27.4. alkaen Pelien maailmoissaOpastus linnan keskiaikaan la ja su klo 12.15 ja 16.30

WäInö AALTOSEn mUSEO15.4. asti Äärimmäisyyksien yhteinen tekijä 11.5. alkaen Yhtä juhlaa! Juhlat ja juhla-kulttuuri suomalaisessa kuvataiteessa 19.–20.5. Lasten viikonloppu

Wäinö Aaltosen museon konserttisarja 3.4. klo 19 Les Amateurs -kvartetti10.4. klo 19 Turku Ensemble 15.5. klo 19 Aarre-kvartetti22.5. klo 19 Tanja Nisonen, käyrätorvi, Sonja Fräki, piano

bIOLOGInEn mUSEOMuumiolla menee lujaa – eläinmuumioita, luurankoja ja raadonsyöjiä omassa elementissään

KURALAn KyLämäKI avoinna 2.5. alkaenEi tippa tapa – kotona poltettua ja muualta salakuljetettua

LUOSTARInmäEn KäSITyöLäISmUSEOavoinna 2.5. alkaenRettig ja tupakkarahat

APTEEKKImUSEO JA QWEnSELIn TALO avoinna 2.5. alkaen

VAnhA SUURTORIBrinkkalan Galleria30.3.–29.4. Paasikivi-opiston visuaalisten aineiden näyttely 11.5.–17.6. Liisa Kanerva Vanhan Raatihuoneen Galleria30.3.–29.4. Saija Koponen 11.5.–17.6. Hanna Ola, Turun taideakatemian lopputyönäyttely Galleria Berner30.3.–29.4. Teemu Kangas 11.5.–17.6. Li Xinsheng Ullakkogalleria30.3.–29.4. Turun lukioiden kuvataiteen lukiodiplominäyttely11.5.–17.6. Jäkärlän koulun valokuvakerho Turun TaidelainaamoKuukauden taiteilijat:huhtikuu: Pive Toivonentoukokuu: Paula SuominenKonsertitMaaherran matineat Vanha Raatihuone22.4. klo 15 Lounais-Suomen musiikkikoulun oppilaat6.5. klo 15 Turun konservatorion käyrätorven soittajat20.5. klo 15 Hanna Kourula ja Pikku kitaristit Jazzia Raatihuoneella 25.4. klo 19

13.4. klo 19, KonserttitaloItalialaista ja venäläistä namikappaleisiin heittäytymistäKapellimestari Markus Huber ja pianisti Nikolai Tokarev herkuttelevat venäläis-ten mestareiden ja italialaisen taiturin teoksilla 13.4. klo 19 Turun konsertti-talossa. Konserttiohjelmassa kuullaan sävellyksiä Rossinilta, Prokofjevilta ja Rahmaninovilta.

1.5. klo 15, Konserttitalo Kevään kohinaa – VappukonserttiFilharmonikot käynnistävät vappupäivän keväisellä konsertilla 1.5. klo 15 Turun konserttitalossa. Konserttiohjelma nivoo yhteen klassisen ja viihdemusiikin aatelit Wagnerista Leroy Anderssoniin. Keväisen konsertin solistina säteilee hurmaava sopraano Miina-Liisa Värelä. Konsertin johtaa upeaa uraa tekevä kapellimestari Ari Rasilainen.

Merikeskus Forum Marinum

Linnankatu 72 p. 02 267 9511 Avoinna 30.4. asti ti–su klo 11–18, 2.5. alkaen joka päivä klo 11-19 • www.forum-marinum.fi

Suomalaisen laivanrakennuksen historiasta kertovat näyttelyt:• Varvilla. Suomen laivanrakennuksen historiaa• Konepajalla. Turkulaisen moottorinvalmistuksen historiaa• Nainen rautakourien keskellä. Vuokko Laakson laivasisustuksia

Apua merelle. Meripelastuksen historiaa Suomessa Skuutasta Roroon, Kaleerista Ilmatyynyyn - merenkulun ja merivoimien historiaa Bore-aluksen historiasta kertova näyttely”Kansallisaarteen viisi elämää” Suomen Joutsenella (tilauksesta ryhmille)

Jouko Kurrin perämoottorikokoelma Kruununmakasiinin näyttelyssä. Kuva: Forum Marinum -säätiö/Paasio 2010

Sirpa Särkijärvi, Pink Sunset, 2009, akryyli kankaalle, Turun kaupungin taidekokoelma. Kuva: Turun museokeskus/Martti Puhakka

Logomon näyttelyt

Tuli on irti! 29.7. asti

Only a Game? 15.4. asti

Turku valokuvissa 27.4.–29.7.

15

Liikuntavuoron voi nyt varata ja maksaa verkossa

Voiko istuessa tulla hiki? No voi todella-kin, ainakin tuolizumbassa.

Tuolizumba on zumbaa, jossa liik-keet tehdään käsillä. Ei tarvitse olla mu-kana kuin kolme minuuttia, niin tottu-mattoman kädet väsyvät ja posket al-kavat punoittaa – ja kaiken kukkuraksi ohjaaja tekee liikkeet kaksi kertaa vasta-alkajaa nopeammin.

Raisa Herpiö ja Tiina Kumpuvuori eivät kuitenkaan ole vasta-alkajia. Mo-lemmat naiset istuvat pyörätuolissa ja ovat siis tuolizumban ydinkohderyh-mää: se on tarkoitettu paitsi niille, jotka istuvat pyörätuolissa, ylipäänsä huono-jalkaisille ihmisille.

– Minä käyn täällä kun haluan jum-pata niin kuin muutkin. Tämä ottaa hy-vin ylävartaloon niin että ruoto oikenee.

Lasten kesä-puuhat yksiin kansiin

Lapsille kesäpuuhia poh-tivien vanhempien ei

tarvitse kahlata nettiä ja esiteviidakkoa läpi. Kivakesä-esite koko-aa yhteen kaupungin,

seurakuntayhtymän ja monien paikallisten järjes-

töjen lasten kesätoiminnan. Esite sisältää 6–15-vuotiaiden lei-

rejä, retkiä, kerhoja, liikuntaa ja muu-ta kesäpuuhaa. Se jaetaan kaikkiin Turun esikouluihin ja peruskouluihin viikoilla 15 ja 16. Esitteen saa myös nuoriso- ja liikuntatiloista, kirjastoista ja seurakuntayhtymän toimipisteistä.

Tapahtumat löytyvät myös www.kivakesa.fi ja www.turkukalenteri.fi -sivustoilta. Esitteen julkaisevat Turun kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuo-risotoimi yhteistyössä Turun ja Kaari-nan seurakuntayhtymän kanssa.

Kuva: Jussi Vierimaa

Tuolizumbassa eivät mene askelet sekaisin

Sitä paitsi tämä on oikein hauskaa. Hyvää liikuntaa ja henkisestikin virkistävää, Kum-puvuori miettii.

Herpiö on samoilla linjoilla: – Aika hyvää yläkropan treeniä. Kehit-

tää hyvin myös koordinaatioita.

Sosiaalinenkin tapahtumaTuolizumbaajia mahtuisi mukaan lisääkin.

– Tämä maksaa kympin kerta ja meillä on mukana kaksi avustajaa eli takin riisu-miset, juomapullon ojentamiset ja sellai-set sujuvat. Kertaakaan ei ole vielä tuolilta pudottu, Tuolizumban vetäjä Paula Lem-pinen toteaa.

Itse jumppa vahvistaa Lempisen mu-kaan erityisesti hartioita:

– Kun istuu pyörätuolissa, käy helposti

Tuolizumbassa liikkeet tehdään käsillä.

Turun kaupunki tarjoaa nyt uuden ja nopeamman mahdollisuuden varata yk-sittäisiä liikuntavuoroja. Vuoron voi varata ja maksaa varauskalenteriohjelmassa enintään viikkoa etukäteen. Internetvaraajaksi rekisteröidytään omilla verkko-pankkitunnuksilla.

Kesällä pelailla voi useilla hiekka-, beach- ja tenniskentillä eri puolella Turkua. Näiden kenttien varaaminen on täysin maksutonta. Keinonurmikenttien ja lii-kuntasalien varaaminen on maksullista.

Kerää peliporukka kasaan ja varaa vuoro vaikkapa Urheilupuiston beach-ken-tältä tai asuinalueesi hiekkakentältä! Beach- ja tenniskentät ovat pelikunnossa toukokuun alkupuolella, hiekkakentät jo huhtikuun puolivälin jälkeen.

Kaikille kentille myönnetään myös vakiovuoroja, joiden hinta määräytyy ken-tän perusteella. Vakiovuorot varataan edelleen hakulomakkeella.

Lisätietoja: www.turku.fi/liikuntavuorot Liikuntapalvelukeskuksen asiakaspalvelu, p. (02) 2623 232

niin, että se liikkuminen ja lihasten käyttö on vain sitä kelaamista. Tässä vahvistuvat hartiat ja keskivartalo.

Treenin lisäksi kyseessä on myös sosiaalinen tapahtuma. Jumppa ei ole niin minuutin päälle. Aloitetaan, kun ihmiset pääsevät paikalle – invataksilla tuleminen kun ei ole ihan niin helppoa. Jos tulee asiaa, niin pysäytetään tarvit-taessa musiikki, puhutaan ja jatketaan sitten taas.

Tuolizumba sunnuntaisin klo 15 Jumppalassa Siutlankadulla.

Tuolizumban järjestää Turun Urheilu-liitto. Tiedustelut Jumppalan toimisto, Siutlankatu 1, arkisin klo 9–16, p. 044 581 0037.

Teksti ja kuva: Roope Lipasti

Ympäristöteko 2012 -kilpailu etsii ekoinnovaatiotaValonian järjestämässä Ympäristöteko 2012 -kilpailussa etsitään Varsinais-Suomessa sijaitsevaa pk-yritystä, joka tarjoaa kuluttajille suunnattua tuotetta tai palvelua, jonka valmistaminen on vähem-män ympäristöä kuormittavaa tai jonka käyttö vähentää kuluttajien ympäristökuormitusta. Kilpailuun voi ilmoittautua 30.4.2012 asti.

Lisäksi otamme vastaan vihjeitä yrityksistä, joilla on käytössään ekoinnovatiivinen tuote tai palvelu. Vihjeen voi antaa esimerkiksi yrityksen asiakas tai työntekijä. Voittajayrityksestä vihjannut palkitaan. Tämänvuotinen kilpailu on järjestyksessään viidestoista.

Ilmoittautumislomake sekä lisätietoa löytyy osoitteesta: www.valonia.fi

Mikä on ekoinnovaatio?Ekoinnovaatiolla tarkoitetaan uutta tai merkittävästi paranneltua tuotetta tai palvelua, joka suoraan tai välillisesti vähentää luonnonvarojen (raaka-aineet, energia, vesi) käyttöä tai haitallisten aineiden päästöjä koko elinkaaren ajan niin tuotannossa kuin kuluttajal-lakin. Ekoinnovaatio voi olla myös esimerkiksi luonnonvarojen tai energian kulutusta tai ympäristön tilaa mittava laite tai menetelmä.

Lisätietoja, vihjeet ja ilmoittautumislomakkeet:Helena Nikkanen, p. 050 554 6146, helena.nikkanen@valonia.fi Jari Patronen, p. 050 598 5132, jari.patronen@valonia.fi

VALONIA – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen.Offentligt meddelande