Suomen Adventtikirkko/ Tampereen kristillisen koulun ... · verkot, sosiaalinen media ja...

Suomen Adventtikirkko/ Tampereen kristillisen koulun opetussuunnitelma

2016

TRIUVARE |[Yrityksen osoite]

1

Sisällys

1. Opetuksen järjestäminen .................................................................................................................... 4

1.1 Perusopetuksen arvoperusta ....................................................................................................................... 4

1.3 Suomen Adventtikirkon koulutoiminnan arvot ........................................................................................... 7

1.4 Perusopetuksen oppimiskäsitys ................................................................................................................... 7

1.5 Paikallinen tuntijako..................................................................................................................................... 9

1.6 Suomen Adventtikirkon koulutoimen kieliohjelma ................................................................................... 10

1.7 Opetuksen painotukset .............................................................................................................................. 10

1.8 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö ......................................................... 11

1.8.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen ......................................................................................... 11

1.8.2 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ......................................................................................... 12

1.8.3 Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe ......................................................................................... 12

1.9 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat .................................................................... 13

1.10 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma................................................................................................... 13

1.11 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa .................................................. 15

1.12 Oppilashuollollinen yhteistyö .................................................................................................................. 16

1.13 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen ....................................................................... 16

2.0 Opetuksen toteuttamisen lähtökohdat........................................................................................... 17

2.1 Perusopetuksen tehtävä ............................................................................................................................ 17

2.2 Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa ................................................................. 18

2.3 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri .......................................................................................... 24

2.4 Oppimisympäristöt .................................................................................................................................... 29

2.4 Työtavat ..................................................................................................................................................... 31

2.5 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet ............................................................. 32

2.6 Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö .............................................................................................. 34

2.7 Oppilaiden osallisuus ................................................................................................................................. 35

2.8 Kodin ja koulun yhteistyö ........................................................................................................................... 36

2.9 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa ................................................................ 37

2.10 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö ......................................................................... 37

2.11 Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ............................................................................................................. 40

2.12 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu ............................................................................................................ 40

2.13 Joustava perusopetus .............................................................................................................................. 41

2.14 Opetus erityisissä tilanteissa .................................................................................................................... 41

2.15 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta ................................................................... 42

2.16 Arviointikulttuurin paikalliset painotukset .............................................................................................. 44

2.17 Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen.......................................................................................... 45

2.18 Päättöarvioinnin toteuttaminen .............................................................................................................. 55

2

2.19 Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset ................... 57

2.19.1 Yleinen tuki ........................................................................................................................................... 59

2.19.2 Tehostettu tuki ...................................................................................................................................... 60

2.19.4 Erityinen tuki ......................................................................................................................................... 62

2.20 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ....................................... 70

2.21 Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat ................................................... 71

2.22 Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset ..................................................................................... 75

2.23 Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva perusopetus ........ 76

3. Opetus eri vuosiluokilla ..................................................................................................................... 77

3.1 Opetus vuosiluokilla 1–2 ................................................................................................................. 77

3.2 Ainekohtaiset osuudet vuosiluokilla 1–2 ........................................................................................ 81

3.2.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS.......................................................................................................... 81

3.2.2 MATEMATIIKKA ............................................................................................................................ 93

3.2.3 YMPÄRISTÖOPPI ......................................................................................................................... 101

3.2.4 USKONTO .................................................................................................................................... 108

3.2.5 MUSIIKKI ..................................................................................................................................... 114

3.2.6 KUVATAIDE ................................................................................................................................. 120

3.2.7 KÄSITYÖ ...................................................................................................................................... 124

3.2.8 LIIKUNTA ..................................................................................................................................... 129

3.3 Opetus vuosiluokilla 3–6 ............................................................................................................... 135

3.4 Ainekohtaiset osuudet vuosiluokilla 3–6 ...................................................................................... 139

3.4.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS........................................................................................................ 139

3.4.2 RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ ................................................................................................. 155

3.4.3 VIERAS KIELI ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ .................................................................................... 162

3.4.4. MATEMATIIKKA ......................................................................................................................... 173

3.4.5 YMPÄRISTÖOPPI ......................................................................................................................... 186

3.4.6 USKONTO .................................................................................................................................... 197

3.4.7 HISTORIA..................................................................................................................................... 208

3.4.8 YHTEISKUNTAOPPI ..................................................................................................................... 213

3.4.9 MUSIIKKI ..................................................................................................................................... 217

3.4.10 KUVATAIDE ............................................................................................................................... 225

3.4.11 KÄSITYÖ .................................................................................................................................... 231

3.4.12 LIIKUNTA ................................................................................................................................... 240

3.5 Opetus vuosiluokilla 7–9 ............................................................................................................... 249

3

3.6 Ainekohtaiset osuudet vuosiluokilla 7–9 ...................................................................................... 254

3.6.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS........................................................................................................ 254

3.6.2 RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ ................................................................................................. 264

3.6.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI, A‐OPPIMÄÄRÄ ................................................................................... 275

3.6.7 MATEMATIIKKA .......................................................................................................................... 285

3.6.8 BIOLOGIA .................................................................................................................................... 296

3.6.9 MAANTIETO ................................................................................................................................ 306

3.6.10 FYSIIKKA .................................................................................................................................... 315

3.6.11 KEMIA ....................................................................................................................................... 323

3.6.12 TERVEYSTIETO .......................................................................................................................... 331

USKONTO ....................................................................................................................................................... 341

3.6.13 HISTORIA .................................................................................................................................. 346

3.6.14 YHTEISKUNTAOPPI ................................................................................................................... 352

3.6.15 MUSIIKKI ................................................................................................................................... 356

3.6.16 KUVATAIDE ............................................................................................................................... 363

3.6.17 KÄSITYÖ .................................................................................................................................... 367

3.6.18 LIIKUNTA ................................................................................................................................... 373

3.6.19 KOTITALOUS ............................................................................................................................. 380

3.6.20 OPPILAANOHJAUS .................................................................................................................... 388

3.6.21 SUOMI TOISENA KIELENÄ ......................................................................................................... 395

3.7 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA ............................................................................................ 398

3.7.1 VALINNAISET OPPIAINEET TAMPEREEN KRISTILLISESSÄ KOULUSSA .................................................... 398

3.7.2 KUVATAIDE ............................................................................................................................................ 399

3.7.3 MUSIIKKI................................................................................................................................................ 400

3.7.3 TEKSTIILITYÖ.......................................................................................................................................... 402

3.7.4 VALINNAISET KIELET .............................................................................................................................. 403

3.7.5 VALINNAINEN RUOTSI ........................................................................................................................... 403

3.7.6 SAKSA, A2-KIELI ..................................................................................................................................... 403

3.7.7 RANSKA, A2-OPPIMÄÄRÄ...................................................................................................................... 414

3.7.8 VENÄJÄ .................................................................................................................................................. 423

ICT .................................................................................................................................................................. 431

3.7.9 PUHEVIESTINTÄ ..................................................................................................................................... 432

3.7.10 VALOKUVAUS ...................................................................................................................................... 433

3.7.11 ILMAISUTAITO ..................................................................................................................................... 433

3.7.12 KOULUN KRISTILLINEN PAINOTUS: KRISTINUSKO............................................................................... 435

4

LIITTEET................................................................................................................................................ 438

Tampereen kristillisen koulun tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2016 – 2018 ...... 438

Tampereen kristillisen koulun turvallisuusasiakirja

1. Opetuksen järjestäminen

1.1 Perusopetuksen arvoperusta

1.2 Opetuksen kristillinen arvopohja

Tampereen kristillisen koulun opetussuunnitelmassa katsomuksellisuus on kokonaisuutta eheyttävä ja koulun toimintakulttuuria muokkaava tekijä. Koulun toimintakulttuurissa kristillisyys ilmenee lähim-mäisestä välittämisenä ja Jumalan kunniottamisena. Koulun adventistinen kristillisyys näkyy opetuk-sessa ja koulun toiminnassa. Koulumme arvojen mukaisesti ihminen nähdään kokonaisvaltaisena psyykkisenä, fyysisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonaisuutena.

Koulun tulkinta kristillisydestä perustuu Raamattuun ja kunniottaa erilaisia kristillisiä näkemyksiä. Kai-kessa opetuksessa tuetaan oppilaita itsenäiseen ajatteluun ja toisten näkemysten kunniottamiseen. Kouluyhteisö pyrkii avoimeen keskusteluun ja jatkuvaan oppimiseen oppilaiden tiedollisen, taidollisen ja elämänkatsomuksellisen kehityksen tukemisessa. Koulun toimintaa ja tulkintaa arvoista, tiedosta ja taidoista arvioidaan säännöllisesti koulun sisäisesti ja ulkopuolisten arvioijien avulla. Arviointi on kriit-tistä ja noudattaa modernin tieteen mukaista tiedonkäsitystä ja oppimiskäsitystä.

Kristillisen koulun erityistehtävänä on kristilliseen maailmankatsomukseen perustuva opetus, joka tukee valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman arvoja. Kristillisessä koulussa lähestymis-tapa ihmisyyteen, totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan perustuu kristilliseen maailmankatsomukseen. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman arvopoh-jaa tarkastellaan kristillisissä kouluissa seuraavin painotuksin:

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ai-nutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä ko-kemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kult-

5

tuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tieto-verkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskus-telu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppi-laiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Oppilaan ainutlaatuisuus perustuu kristilliseen ihmiskuvaan. Hyvää ja laadukasta opetusta ja syrjäy-tymisen ehkäisemistä edistetään yhteisöllisyyden rakentamisella. Yhteisöllisyys on yksi koulumme arvoista. Kristillisen kasvatuksen täydennyskoulutusta tarjotaan jokaiselle henkilökunnan jäsenelle, jotta voidaan tukea oppilaan identiteetin, ihmiskäsityksen, maailmankuvan ja -katsomuksen rakentu-mista.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotou-tuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin raken-tumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näke-mään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Kristinuskolla on ollut merkittävä vaikutus nykyisten yhteiskuntarakenteiden synnyssä ja moninaisen suomalaisen kulttuuriperinnön muodostumisessa. Perehdytämme oppilaita kristilliseen kulttuuripe-rintöön, mikä vahvistaa oman kulttuuri-identiteetin rakentumista. Terve kulttuuri-identiteetti lisää ymmärrystä, kunnioitusta ja arvostusta myös toisia kulttuureita kohtaan.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuu-den. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestä-vään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Kristilliseen maailmankuvaan sisältyy periaate luonnon viljelemisestä ja varjelemista, mitä voidaan soveltaa kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin.

6

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kau-neuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja val-litsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisö-jen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympä-ristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Kristillisestä maailmankuvasta nouseva ihmisarvo tukee oppilaan käsitystä itsestään ja lähimmäises-tään arvokkaana, merkityksellisenä ja aktiivisena toimijana. Lähimmäisyys, kunnioitus ja toistemme palveleminen ovat olennainen osa ihmisyyttä.

Totuus

Kristilliseen maailmankatsomukseen sisältyy oletus absoluuttisten totuuksien olemassaolosta, jotka eivät ole aika- tai kulttuurisidonnaisia. Tieto saa merkityksen sen totuusarvon mukaan.

Hyvyys ja oikeudenmukaisuus

Käsitys hyvyydestä ja oikeudenmukaisuudesta ovat osa ihmisyyttä ja toimivat myös kristillisen etiikan perustana. Lähimmäisen rakastaminen ja yhteinen vastuu maailmasta perustana ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille.

Kauneus

Esteettisyyden kokemus on elämän laadulle merkityksellinen. Ympäristön, ihmisyyden, taiteen ja kult-tuurin kautta syntyvät kauneudn kokemukset tukevat hyvinvointia ja elämän arvokkuutta.

Rauha

Kristillinen maailmankatsomus täydentää rauha-käsitettä rauhalla perimmäisten kysymysten ääressä. Rauha tulkitaan yksilön kohdalla sovinnon kokemuksena, joka koskettaa ihmisen ruumiillista, henkis-tä, hengellistä, moraalista ja sosiaalista tilaa. Koulussamme rauhan käsite kuvaa myös kiireettömyyttä, jota pyritään toteuttamaan niin oppimistilanteissa kuin muussakin koulun toiminnassa.

Arvokeskustelun toteuttaminen ja toteutumisen arviointi

Arvokeskustelua käydään vanhempien, oppilaiden ja opettajien kesken ja arvot kirjataan muistiin ja otetaan huomioon tooiminnan suunnittelussa säännöllisin väliajoin vähintään kerran vuodessa:

vanhemmilta vanhempainiltojen yhteydessä (yhtenäinen lomake, jonka perusteella keskustellaan) oppilailta luokissa ja oppilaskunnan kokouksissa (ikäkaudet otetaan huomioon) opettajilta suunnittelukokouksen yhteydessä (sekä oppilaita koskevat että työyhteisöä koskevat

arvot)

7

Vastuu kirjaamisista on ohjaavalla opettajalla sekä rehtorilla/vararehtorilla.

Kunkin luokan luokanvalvoja sekä oppilaskunnan vastuuopettaja laativat yhteenvedot luokkiensa vanhempien ja oppilaiden arvoista ja antaa tiivistelmät kehitystiimille. Kehitystiimi esittelee arvopoh-jan opettajien kokouksessa. Kokouksessa päätetään, miten koulua koskevat arvot saadaan käytäntöön arjessa. Luokissa kirjoitetaan näkyville luokkakohtaiset arvot ja koulun yhteiset arvot kirjataan kaik-kien nähtäväksi esimerkiksi käytävän ilmoitustaululle. Työyhteisöä koskevat arvot voidaan kirjoittaa näkyviin esimerkiksi opettajien huoneen ilmoitustaululle. Jokainen opettaja arvioi ja reflektoi omaa toimintaansa. Mentorointiparit sovitaan syksyllä henkilökohtaisen reflektoinnin avuksi.

Arvojen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti vuoden aikana luokissa. Henkilökunta arvioi arvojen toteutumista vähintään kaksi kertaa vuodessa yhteisissä kokouksissa. Työyhteisöä kos-keva palaute tuodaan esille johdon organisoimissa kehityskeskusteluissa. Alakoulussa ja yläkoulussa pidetään säännöllisesti omia tiimipalavereja, joissa opettajat arvioivat arjen toimintaa ja toimivuutta. Arjen käytänteitä muutetaan/korjataan tarvittaessa haluttujen arvojen mukaisiksi. Koulussamme tä-mä tarkoittaa sitä, että koulun toimintakulttuuria muokataan siten, että mahdollistetaan esimerkiksi kiireettömyyteeden ja rauhan tuntu koulun arjessa ja oppimisessa.

1.3 Suomen Adventtikirkon koulutoiminnan arvot

Suomen Advettikirkon koulutoiminnan arvot:

1. Raamatullinen ja Jeesus-keskeinen kristillisyys

2. Opetuksen korkeatasoisuus ja oppimisen jatkuvuus

3. Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

4. Yhteisöllisyys

5. Osallisuus ja palveleminen

1.4 Perusopetuksen oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olen-naisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, koke-muksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnitte-

8

lua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomi-oon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on moni-muotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjau-tuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmär-rystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinni-kästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsityk-set itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimispro-sessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

Tampereen kristillisen koulu opetusssuunnitelma on laadittu niin, että se perustuu valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyyn oppimiskäsitykseen sekä kristilliseen ihmiskuvaan ja arvoihin. Oppimiskäsityksemme mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja rat-kaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhteistyössä toisten kanssa. Koulussamme on tärkeää, että oppilas saa kokea osallisuutta ja oppii ottamaan vastuuta omasta tekemisestään ja oppimisestaan. Tavoitteena on telemisen ilo, yhteisöllisyys ja toisten arvostaminen.

Kristillisen ihmiskuvan mukaan oppilas on ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka elämällä on tarkoitus. Kristillinen toimintakulttuuri tukee oppilaan käsitystä itsestä elinikäisenä oppijana, oppimisympäristön vastuullisena vaikuttajan ja oppimisen motivaation löytäjänä. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnitte-lua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomi-oon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on moni-muotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

9

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjau-tuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmär-rystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa, ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinni-kästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsityk-set itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimispro-sessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

Oppimiskäsityksen toteutumisen arviointi perustuu opettajan omaan reflektioon, opettajien yhtei-seen keskusteluun tiimipalavereissa ja mentoriparin kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kanssa kesksu-tellen toteutettuun arvioon oppimisen tavoista ja sisällöistä. Lisäksi opettaja arvioi, miten oppilaiden aito kuunteleminen toteutuu, saavatko oppilaat tarpeeksi vaikuttaa omaan oppimiskulttuuriinsa ja -käytänteisiinsä ja toteutuuko opetuksessa aito kohtaaminen ja kiireettömyys.

1.5 Paikallinen tuntijako

Tampereen kristillisen koulun tuntijako perustuu valtioneuvoston asetukseen perusopetuslaissa tar-koitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta.

TAMPEREEN KRISTILLISEN KOULUN TUNTIJAKO 2016-2017

Oppiaine

1 2 3 4 5 6 7 8

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 3 3

A1-kieli

2 3 2 2 2 2

B1-kieli

2 2 1

Matematiikka

3 3 4 4 4 3 4 4

Ympäristöoppi 2 2 2 2 3 3

Biologia ja maantieto

2 2

Fysiikka ja kemia

2 3

Terveystieto

0,5 1,5

Uskonto

2 2 2 2 2 2 2 2

Historia ja yhteiskuntaoppi

1 2 2 2 2

Musiikki

1 1 1 1(1) 1(1) 1(1) 2 (2)

Kuvataide

1 1 2 1(1) 1(1) 1(1) 2 (2)

Käsityö

2 2 2 1(1) 1(2) 1(1) 2 (2)

Liikunta

2 2 2 2 2(2) 3 (1) 2 3(2)

Kotitalous

3 (2)

10

Taito- ja taide vallinaiset

3 2 1

2

Oppilaanohjaus

0,5 0,5

A2-kieli (saksa/ranska)

1 1 2 2 2 (2)

Valinnaiset aineet

1 1 1 1 4

Yhteensä

20 20 23 23 25 25 30,5 30

Yhteensä (+ kieli )

25 27 27 32,5

1.6 Suomen Adventtikirkon koulutoimen kieliohjelma

Suomen Adventtikirkon ylläpitämissä kouluissa voidaan aloittaa A1-kielenä englannin kielen kieli-suihkuopetus esiopetuksessa tai 1. vuosiluokalla.

A1-kielenä opetetaan kaikissa kouluissa englantia. Koulut voivat tarjota myös muuta kieltä A2 kieleksi. Ryhmä muodostuu, kun oppilaita on vähintään kahdeksan. Opetus alkaa 3. vuosiluokalla ja opetusta on kaksi vuosiviiikotuntia.

Vieraankielen A2-opetusryhmä voidaan perustaa, kun oppilaita on vähintään kuusi. Opetusta voidaan antaa myös tietoja viestintätekniikkaa hyödyntäen koulujen yhteistyönä.

A2-kielenä opetettavat kielet vuosiluokilla 3–6 ovat saksa, ranska ja venäjä.

B1-kielenä opetetaan kaikissa kouluissa ruotsia. Opetus alkaa 6. vuosiluokalla ja sitä on kaksi vuosi-viikkotuntia.

Vieraan kielen B2-opetusryhmä voidaan perustaa, kun oppilaita on ryhmässä vähintään 6. Opetusta voidaan antaa myös tietoja viestintätekniikka hyödyntäen koulujen yhteistyönä.

B2-kielenä opetettavat kielet vuosiluokilla 7–9 ovat saksa, ranska, venäjä, espanja, italia ja heprea.

1.7 Opetuksen painotukset

Suomen Adventtikirkon perusopetuksen koulujen opetuksen on opetuksen järjestämisluvan mukaan perustuttava erityiselle kristilliselle maailmankatsomukselle. Tampereen kristillisen koulun opetus-suunnitelmassa katsomustietoisuus on kokonaisuutta eheyttävä ja koulun toimintakulttuuria muok-kaava tekijä.

Koulun toimintakulttuurissa kristillisyys ilmenee lähimmäisestä välittämisenä ja Jumalan kunnioitta-misena. Koulun adventistinen kristillisyys välittyy koulun opetukseen ja toimintaan ihmiskuvassa, jos-sa ihminen nähdään kokonaisvaltaisena psyykkisenä, fyysisenä, sosiaalisena ja hengellisenä kokonai-suutena. Koulun tulkinta kristillisyydestä perustuu Raamattuun ja kunnioittaa erilaisia kristillisiä nä-kemyksiä. Kaikessa opetuksessa tuetaan oppilaita itsenäiseen ajatteluun ja toisten näkemysten kun-

11

nioittamiseen. Kristillisessä elämänkatsomuksessa korostuu valinnanvapaus ja Raamatun arvomaail-man kunnioittaminen.

Kouluyhteisö pyrkii avoimeen keskusteluun ja jatkuvaan oppimiseen oppilaiden tiedollisen, taidollisen ja elämänkatsomuksellisen kehityksen tukemisessa. Koulun toimintaa ja tulkintaa arvoista, tiedosta ja taidoista arvioidaan säännöllisesti koulun sisäisesti ja ulkopuolisten arvioijien taholta kriittisesti mo-dernin tieteellisen tiedon- ja oppimiskäsitysten perusteella.

1.8 Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muo-dostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmu-kaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perus-opetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteis-työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vai-kuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on ko-konaisuus, joka rakentuu

työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä pedagogiikasta ja ammatillisuudesta vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vai-kuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuis-ten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimer-kiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuu-rin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt ra-kennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulu-työssä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikuttei-nen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

1.8.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esiope-tuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken. Tarvitaan oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja oh-

12

jaavien asiakirjojen molemminpuolista tuntemista. Yhteistyö huoltajien kanssa ja keskinäisen luotta-muksen rakentaminen on tärkeätä. Jokaisen lapsen tilanne, oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Lasten mahdollisesti tarvitsema oppimisen ja koulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitus-vaiheessa ja tarkistetaan aamu- ja iltapäivätoimintaan tai kerhotoimintaan osallistumisen tarpeet ja mahdollisuudet. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa.

Siirtymävaiheessa pyritään pitämäään siirtopalaveri esiopettajien ja 1. vuosiluokan opettajien kanssa. Tiedonsiirrossa käytetään tiedonsiirtolomaketta, jossa kerrotaan esioppilaiden taidoista ja kouluval-miuksista. Lisäksi opettajat siirtävät tietoa keskustelemalla. Erityistä tukea vaativien oppilaiden koh-dalla on välttämätöntä, että eri asiantuntijatahot (esiopettajat, luokanopettaja, erityisopettaja, mah-dolliset muut asiantuntijat) tekevät yhteistyötä ja ovat keskusteluyhteydessä keskenään joko loppu-keväällä tai viimeistään alkusyksystä. Luokanopettaja lähettää koteihin lapsen erityispiirteitä koskevan tiedonkeruulomakkeen heti elokuun aikana. Vanhempien ja opettajien keskustelut (arviointikeskuste-lut) ensimmäisen lukukauden aikana tukevat myös siirtymävaihetta esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle.

1.8.2 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe

Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja tukea kunkin oppilaan itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Myös itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä tärkeämmiksi. Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa koulun tarjoamasta kieliohjelmasta ja opintojen järjestelyistä, alkavista uusista oppi-aineista sekä mahdollisista valinnaisista tai vapaaehtoisista opinnoista. Heidän kanssaan pohditaan opiskelun asettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen alkamista.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten pedagogiset arviot ja oppimissuunnitelmat päivitetään ajan tasalle kolmannelle luokalle siirryttäessä.

Toisen luokan kevään arviointikeskustelussa annetaan vanhemmille tarvittava tieto oppilaan oppimi-sesta ja kouluvalmiuksista kolmannelle luokalle siirryttäessä. Toisen ja kolmannen luokan opettajien siirtopalaveri pyritään pitämään heti kolmannen luokan alussa, elokuun aikana. Lisäksi koulun kielten opettajat informoivat hyvissä ajoin kielivalinnoista toisen luokan opettajaa, vanhempia ja oppilaita.

1.8.3 Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe

Siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle edellyttää koulun tai koulujen henkilöstön suunni-telmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekä oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen tuntemista. Kodin ja koulun välisen vuorovaikutuksen merki-tys korostuu siirtymävaiheessa. Koulun tehtävä on huolehtia, että myös näillä vuosiluokilla työskente-lytavat ja arviointikäytännöt ovat oppilaiden ikäkauteen ja edellytyksiin soveltuvia. Tärkeää on, että kotona ja koulussa huolehditaan myös oppilaiden mahdollisuudesta tuntea olonsa turvalliseksi samal-la kun heitä rohkaistaan uusien asioiden kohtaamiseen. Monet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat

13

tulevat ajankohtaisiksi. Oppilaiden kuunteleminen ja arvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioista ja valinnoista päättämiseen on tärkeää.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokalle siir-tymistä.

Tampereen kristillinen koulu on yhtenäiskoulu, jossa vuosiluokkien 1–9 oppilaat opiskelevat samoissa tiloissa. Tämä helpottaa alaloulusta yläkouluun siirtyvien oppilaiden sopeutumista ja vähentää muu-tosstressiä. Lisäksi siirtymävaiheiden tiedonkulku on yhtenäiskoulussa mutkatonta.

1.9 Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat

Suomen Adventtikirkon koulutoimessa laaditaan opetussuunnitelma, jossa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisperiaatteista ja toteuttamisesta. Lisäksi paikallisessa ope-tussuunnitelmassa täydennetään ja painotetaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoit-teita, toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seik-koja paikallisesta näkökulmasta.

Paikallinen opetussuunnitelma on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka linjaa opetuksen järjestä-jän toimintaa sekä koulujen työtä. Koulujen laatimat lukuvuosisuunnitelmat eli toimintasuunnitelmat täydentävät ja päivittävät opetussuunnitelmaa lukuvuosittain. Lukuvuosittain tehtävät lukuvuosi-suunnitelmat hyväksyy koulutoimen johtokunta.

varhaiskasvatuksen suunnitelma o Kunnan ja Päiväkoti Pikkupurren varhaiskasvatussuunnitelma

esiopetuksen opetussuunnitelma: Suomen Adventtikirkon koulutoimen esiopetussuunnitelma perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma (valtakunnallinen) aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma: Tampereen kristillisen koulun aamu- ja iltapäivätoi-

minnan suunnitelma lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: Suomen Adventtikirkon

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma tämä suunnitelma valmistuu ke-

väällä 2016, vastuuhenkilö o Kestävän kehityksen suunnitelma

Koulukohtainen kulttuurikasvatuksen suunnitelma kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan

1.10 Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma

Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

14

Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvitta-via tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja läh-tökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

Tampereen kristillisen koulun oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma on erillinen asiakirja, jota tarkis-tetaan ja muokataan tarpeen vaatiessa. Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvi-taan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjaus-yhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työs-sään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muu-toksista.

Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeudenmukai-suuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevai-suuden työelämässä.

Vuosiluokilla 1–2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Op-pilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunot-toa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että op-pimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työ-tapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muo-dostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoit-telemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristös-sään.

Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppi-laanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin ja työelämään tutustu-minen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirin ammateista.

Vuosiluokilla 3–6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.

15

Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehit-tymistä.

Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnois-taan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana. Oppilaille tarjo-taan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua.

Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkei-noelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaiden ammatillisen kiinnos-tuksen heräämistä.

Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa. Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun ja valintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.

Vuosiluokilla 7–9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7–9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yh-dessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävis-tä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.

Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilan-teissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntä-mään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoi-hin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edis-tää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tu-kea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

1.11 Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhtei-sön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekä kodin ja

16

koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoita-vien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntien kanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin organi-saatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laa-tua.

Suomen Adventtikirkon koulut tekevät yhteistyötä oppilashuollon järjestämisessä sijainti kuntiensa kanssa. Kuntien kanssa yhteistyössä toteutetaan kouluterveydenhoito-, kuraattori- ja psykologipalve-lut sekä muuta yhteistyötä.

1.12 Oppilashuollollinen yhteistyö

Tampereen kristillinen koulu rakentaa aktiivisesti kehittyvää yhteistyöverkostoa oppilaiden huoltajien, Tampereen kaupungin, Tampereen seutukunnan, Suomen muiden kristillisten koulujen ja lähialueella toimivien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Oppilashuollon suunnitelma on laadittu yhteistyös-sä Tampereen kaupungin edustajien kanssa yhteistyöpalavereissa. Oppilashuollon suunnitelmassa on huomioitu Tampereen kaupungin oppilashuoltosuunnitelma terveydenhoitajan. koululääkärin, ku-raattori- ja psykologipalvelujen osalta.

Kouluterveydenhoitajan sekä oppilashuollon kuraattori- ja psykologi palvelut järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Lukuvuosittain laaditaan suunnitelma yhteisöllisen ja oppilaskohtaisen oppilashuollon järhestämisestä, toteutumisesta ja arvioinnista. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, erityisopettaja, oppilanohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, huoltajien edustaja ja oppilaskunnan edustaja, arvioi keväällä toteutuneen oppilashuollon ja ehdottaa muutoksia seuraavaan vuoden suunnitelmaan. Tarvittaessa oppilaan oppilashuollollisissa ja oppimi-sen ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä perheneuvolan, oppilasta hoita-vien tahojen ja sosiaalitoimen kanssa.

Oppilaan huoltajat ovat oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukeen sekä oppilashuoltoon liittyvissä asioissa ensimmäinen yhteistyökumppani. Oppilaan etu on huoltajien ja koulun rakentava yhteistyö oppilaan parhaaksi.Oppilashuollollisten palvelujen tarjoaminen tapahtuu oppilaan huoltajien suostu-muksesta. Oppilashuollollisessa yhteistyössä huoltajien kanssa huomioidaan oppilaan kotikunnan se-kä Tampereen kaupungin ohjeistukset ja mahdollisuudet oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen. Tarvittaessa terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi kutsutaan vanhempainiltoihin.

1.13 Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen

Koulu arvioi omaa toimintaansa vuosittain erilaisilla kyselyillä, oppilaiden ja perheiden kanssa käydyis-sä arviointikeskusteluissa, opettajien kehityskeskusteluissa käydään läpi henkilökunnan näkökulmas-ta. Oppilaiden kanssa tehdään mm. Kiva-koulu kysely vuosittain ja erilaisia kyselyjä omien äänestys-laitteiden kanssa.

Opetuksen järjestäjä arvioi koulujen toimintaa joka kolmas vuosi tehtävällä Zef-kyselyllä. Kyselyyn vastaavat, oppilaat, opettajat, huoltajat ja muu henkilökunta. Kyselyn kysymykset on laadittu perus-

17

opetuksen laatukriteerien mukaisesti. Saadun arvioinnin perusteella laaditaan paikallisille kouluille kahden vuoden kehittämissuunnitelma.

Kansainvälinen adventtikirkko arvioi koulujen toimintaa kerran viidessä vuodessa tarkastusryhmän kanssa. Koulut osallistuvat myös muiden tahojen järjestämiin arviointeihin (Pisa, OPH jne.).

Koulutoimella on oma arviointityöryhmänsä, joka käy kouluilla kerran vuodessa. Arviointiin sisältyy paikallisen koulun väelle tehtävä kysely ja haastattelut. Työryhmän tehtävänä on huolehtia, että kou-luilla toimitaan asianmukaisesti, laadukkaasti ja turvallisesti. Työryhmä arvioi koulua oppilaan, henki-löstön ja kiinteistöjen näkökulmista.

Kevätlukukauden lopussa opetushenkilöstö arvioi koulun lukuvuosisuunnitelman toteutumista sekä laatii pohjan seuraavan vuoden lukuvuosisuunnitelmalle. Koulut toimittavat arvion lukuvuosisuunni-telman toteutumisesta koulutoimenjohtajalle, joka tekee koosteen lukuvuosisuunnitelmien arvioin-neista koulutoimen johtokunnalle. Saatu palaute lukuvuosisuunnitelmien arvioinneista pyritään otta-maan huomioon seuraavan vuoden talousarvion laadinnassa niin määrärahojen kuin asetettavien tavoitteidenkin osalta.

Opetuksen järjestämisessä pyritään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maailmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa päivittämällä opetussuunni-telmaa sekä valtakunnallisten että paikallisten vaatimusten mukaisesti. Opetussuunnitelmaan tehtä-vät päivitykset hyväksyy kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Lukuvuosina 2016–2017 ja 2017–2018 tullaan tekemään täydennyksiä ja korjauksia käsillä olevaan paikalliseen opetussuunnitelmaan.

2.0 Opetuksen toteuttamisen lähtökohdat

2.1 Perusopetuksen tehtävä

Perusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaa koulutusjatku-moa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustan muodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.

Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisen teh-tävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetään in-kluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetus tarjoaa op-pilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Se rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetus edistää osallisuutta ja kestävää elämän-tapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmis-oikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.

18

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeuden-mukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperin-nön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakenta-misessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuu-reita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioi-maan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asetta-mien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa mais-sa toimivien koulujen ja opetuksen kehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteis-kuntaa rakentavana muutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

Tampereen kristillisessä koulussa on mahdollista saada tukea oman kristillisen kulttuuri-identiteetin rakentumisessa. Käymme avointa dialogia erilaisista maailmankatsomuksista. Erilaisuuden arvostami-nen on osa opetusta ja kasvatusta. Sukupolvien välinen yhteistyö mahdollistuu koulussamme, sillä samassa pihapiirissä on myös päiväkoti ja vanhainkoti. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet sukupolvien välisten kohtaamisien rakentamiselle.

Yhteisöllisyyden, yhteisön jäsenyyden ja sosiaalisen pääoman rakentaminen ovat tärkeä osa koulum-me tavoitteita. Oppilas saa kokemuksen siitä, että hän on osa kouluyhteisöä ja kouluperhettä. Käy-tännössä tämä konkretisoituu mahdollisuuksien mukaan muun muassa leirikoulu- ja kummioppilas-toimintana sekä oppilaskunnan toiminnan kautta. Kyseisen toiminnan tarkoituksena on ehkäistä syr-jäytymistä ja lisätä oppilaiden osallisuutta.

Globaalikasvatus ja yhteinen vastuu maailmasta toteutuvat muun muassa sympatia-hyväntekeväisyystoiminnan, avustustyöhön tutustumisen ja NYT-kehitysyhteistyön kautta.

Koulussamme noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista laaja-alaisen osaamisen periaatetta. Osaamiskokonaisuudet kulkevat läpi lukuvuoden. Lukukaudelle päätetään teema, joka liittyy yhteen osaamiskokonaisuuteen. Laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet sidotaan monialaisiin op-pimiskokonaisuuksiin siten, että laaja-alaisten osaamiskokonaisuuksien toteutumista seurataan mo-nialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen yhteydessä. Arvioinnissa ja palautteessa kiinnite-tään huomiota sekä lasten, vanhempien että opettajien näkökulmiin. Tarkemmat käytännöt sovitaan erikseen opettajien kesken.

2.2 Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodosta-maa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämäl-lä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat

19

arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiaine rakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niiden merkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä edis-tää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Eri-tyisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehit-tymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimi-selle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilaita ohja-taan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehit-tymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärellä olemi-seen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen ja aloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelmanrat-kaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilail-la tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyään olemassa olevien rajojen ylittä-miseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä tai-teen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltami-seen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvät vähitellen, kun oppilaat oppivat nä-

20

kemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä sekä hahmottamaan kokonai-suuksia.

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asetta-maan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologi-sia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyt-tävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaiku-tuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvos-tamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuu-rinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muok-kaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kult-tuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan ar-vostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luo-maan kulttuuria ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja ti-lanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, erityisesti lap-sen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa. Kunnioitusta ja luottamus-ta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yh-teistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehityksel-le. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilan-teissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidin-kielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäi-selläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulu-työhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvosta-maan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämään sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoi-den ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

21

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvalli-suudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvin-vointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyt-tä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liitty-vää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tun-netaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesääte-lyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tar-koituksenmukaisesti. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Opetuksessa tarkas-tellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaatteita ja kustan-nusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta huoleh-timiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat har-jaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakenta-maan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjes-telmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimer-kiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kult-tuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esit-tää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla.

22

Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkas-tellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tul-kitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyö-dynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana mo-nilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikilla oppi-lailla on mahdollisuudet tietoja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto- ja viestintä-teknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataan ymmär-tämään tietoja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehit-tämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaan käyttämään tietoja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaita opetetaan käyt-tämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumi-sessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä teke-misen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaan niiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä pohditaan, miksi tietoja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He op-pivat hahmottamaan sen merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitu-misen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaiden tulee perus-opetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja

23

työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yrit-teliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrit-täjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja. Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteis-työstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asian-mukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen mer-kitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tu-tuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan jär-jestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavut-tamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppia suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoit-televat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työn edellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuk-sia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutostilanteis-sa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia vaih-toehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistu-misen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoitte-lemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansa-laisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asi-oita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitys-tasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulko-puolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppi-laat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ul-kopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentele-

24

mään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkai-semista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osa-puolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyk-siä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämänta-pojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saa-vat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

2.3 Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri

Oppiva yhteisö toimintakultturin ytimenä

Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen mer-kitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tut-kimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsi-tyksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärre-tään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä ar-vostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edelly-tyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskente-lyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiu-saamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeuden-mukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

25

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninai-suuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tun-nusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöj

Suomen Adventtikirkko/ Tampereen kristillisen koulun ... · verkot, sosiaalinen media ja...

Documents

Transcript of Suomen Adventtikirkko/ Tampereen kristillisen koulun ... · verkot, sosiaalinen media ja...