Heinäveden kunnanperusopetuksen

opetussuunnitelma

Nimi Heinäveden kunnan perusopetuksenopetussuunnitelma

Kunta HeinävesiHyväksymispäivämäärä

SISÄLTÖ

1. Perusopetuksen arvoperusta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1

2. Perusopetuksen oppimiskäsitys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

3. Paikallinen tuntijako. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

4. Kieliohjelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

5. Opetuksen mahdolliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

6. Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö. . . . . . . 7

7. Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat. . . . . . . . . . . 9

8. Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa. . . 11

10. Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen. . . . . . . . . . . . 12

11. Perusopetuksen tehtävä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa. . . . . . . 15

13. Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

14. Oppimisympäristöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

15. Työtavat. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27

16. Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . 2816.1. Monialaiset oppimiskokonaisuudet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

17. Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3117.1. Keski-savon kuntien yhteinen järjestyssääntöpohja. . . . . . . . . . . . 3217.2. Oppilaiden osallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3317.3. Kodin ja koulun yhteistyö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3417.4. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa. . . . . 35

18. Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. . . . . . . . . . . . 36

19. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37

20. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

21. Yhdysluokkaopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39

22. Joustava perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

23. Opetus erityisissä tilanteissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

24. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta. . . . . . . . . . 43

25. Arviointikulttuurin paikalliset painotukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

26. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46

27. Päättöarvioinnin toteuttaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52

28. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön järjestämiseen liittyvätkeskeiset linjaukset. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55

28.1. Yleinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5528.2. Tehostettu tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5628.3. Erityinen tuki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56

28.3.1. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus. . . . . . . . . . . . . . . . . 5728.4. Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5828.5. Tulkitsemis- ja avustajapalvelut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59

29. Oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. . . . . 60

30. Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset. . . . . . . . . . . . . . . . . . 63

31. Kaksikielisen opetuksen järjestäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64

32. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmäänperustuva perusopetus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66

33. Vuosiluokat 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6733.1. Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 6733.2. Koululaiseksi kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6733.3. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 6733.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2. . . . . . . . . . . . . . . . . 6833.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6833.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

33.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7233.6.2. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7733.6.3. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8133.6.4. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8533.6.5. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9133.6.6. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9933.6.7. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10433.6.8. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10533.6.9. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112

33.6.10. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117Muu vieras kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118

33.6.11. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11933.6.12. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 129

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140

34. Vuosiluokat 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15034.1. Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 15034.2. Oppijana kehittyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15034.3. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 15034.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3-6. . . . . . . . . . . . . . . . . 15134.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15134.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155

34.6.1. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15534.6.2. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16934.6.3. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17634.6.4. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18934.6.5. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20034.6.6. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22034.6.7. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24934.6.8. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26234.6.9. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26434.6.10. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281

34.6.11. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 291Muu vieras kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 305

34.6.12. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31834.6.13. Ympäristöoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32434.6.14. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 378

35. Vuosiluokat 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40335.1. Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaihe. . . . . . . . . . . . . . . . . 40335.2. Yhteisön jäsenenä kasvaminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40335.3. Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen

siirtyminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40435.4. Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9. . . . . . . . . . . . . . . . . 40435.5. Laaja-alaisen osaamisen alueet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40435.6. Oppiaineet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409

35.6.1. Biologia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40935.6.2. Elämänkatsomustieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425

35.6.3. Fysiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43335.6.4. Historia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44735.6.5. Kemia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45635.6.6. Kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47035.6.7. Kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48635.6.8. Käsityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49435.6.9. Liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50335.6.10. Maantieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51935.6.11. Matematiikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53835.6.12. Musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56035.6.13. Oppilaanohjaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56735.6.14. TTA valinnainen bändikurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57735.6.15. TTA valinnainen, eri maiden ruokakulttuuri. . . . . . . . . . . . . 57835.6.16. TTA valinnainen, koulu viihtyisäksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . 57835.6.17. TTA valinnainen, koulun lehti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57935.6.18. TTA valinnainen, tanssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57935.6.19. TTA valinnainen, valokuvakurssi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57935.6.20. Terveystieto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58035.6.21. Toinen kotimainen kieli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596

Ruotsin kieli, B1-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59635.6.22. Uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609

Ortodoksinen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611Evankelisluterilainen uskonto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619

35.6.23. Valinnainen, suppea, draama. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63035.6.24. Valinnainen, suppea, ranska. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63035.6.25. Valinnainen, suppea, saksa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63135.6.26. Valinnainen, suppea, tietotekniikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . 63135.6.27. Valinnainen, suppea, tutkiva luonnontiede. . . . . . . . . . . . . 63135.6.28. Valinnainen, syventävä saksa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63235.6.29. Valinnainen, syventävä, draama. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63235.6.30. Valinnainen, syventävä, kotitalous. . . . . . . . . . . . . . . . . . 63335.6.31. Valinnainen, syventävä, kuvataide. . . . . . . . . . . . . . . . . . 63335.6.32. Valinnainen, syventävä, liikunta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63435.6.33. Valinnainen, syventävä, maa- ja metsätalous (nimi vaihtuu!). 63435.6.34. Valinnainen, syventävä, musiikki. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63535.6.35. Valinnainen, syventävä, ranskan kieli. . . . . . . . . . . . . . . . 63535.6.36. Valinnainen, syventävä, tekninen työ. . . . . . . . . . . . . . . . 63635.6.37. Valinnainen, syventävä, tekstiilityö. . . . . . . . . . . . . . . . . . 636

35.6.38. Valinnainen, syventävä, tietotekniikka. . . . . . . . . . . . . . . . 63735.6.39. Valinnainen, syventävä, yrittäjyys. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63735.6.40. Vieraat kielet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638

Englanti, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638Vieras kieli, B2-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651Muu vieras kieli, A-oppimäärä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658

35.6.41. Yhteiskuntaoppi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 67135.6.42. Äidinkieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678Suomen kieli ja kirjallisuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696

1. Perusopetuksen arvoperustaKeski- Savon opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilason ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteenmittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistätukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänenoppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, ettävoi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaanoppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekäpaikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan,luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksientoteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiäelinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalittietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa.Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaanarvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaanomaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyöluovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoinja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin jakasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteenja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteetpyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluutaito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää.Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisenasemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyydennäkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautuaitseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminenpyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttäätietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omastakehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niidenpuolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia,demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laajayhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaantaloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaitauskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saakäyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut jamuotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössäänsekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisenmoninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo sitenpohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

1

Per

usop

etuk

sen

arvo

peru

sta

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvatmonenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toistenelämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- jakatsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetusantaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaanmyönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämänymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävänkehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti jaohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavanulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisensivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvonloukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samallarakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle.Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekäpyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensapohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen jaluonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviäristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin japitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myöskehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin.Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Keski-Savo

Seudullista opetussuunnitelmaa laadittaessa on toteutettu arvokeskustelut koulujen henkilöstön,huoltajien, oppilaiden ja eri sidosryhmien (mm. kulttuuri-, kirjasto- liikunta- ja nuorisotoimi,seurakunnat sekä eri yhdistykset) kanssa. Kuulemistavoista on sovittu ja niiden toteutumistaseurattu yhteisissä seudullisissa palavereissa.

Arvokeskusteluissa on käsitelty muuttuvaa koulua ja käytetty pääasiassa kolmea kysymystä:

• Mikä on tärkeää tulevaisuuden koulussa?• Mitä tulevaisuuden koulussa tulisi opettaa?• Miten tulisi opettaa tulevaisuuden koulussa?

Keskusteluissa esille nousseet asiat olivat yhteneviä opetussuunnitelman perusteidenarvoperustan kanssa.

Arvokeskustelu sekä oppimiskäsitys huomioidaan koulutusta suunniteltaessa. Käytännöntoteutus tapahtuu muun muassa koulujen henkilöstön suunnitellessa lukuvuosittaistakoulutyötä, oppilaiden ja huoltajien kanssa käytävissä tutustumis- ja kehityskeskusteluissa(ns. vanhempainvartit), vanhempainilloissa, vanhempaintoimikuntien sekä oppilaskuntientoiminnassa. Täydennyskoulutuksella tuetaan tavoitteiden saavuttamista.

Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista seurataan esimerkiksi koulutuksenjärjestäjien toteuttamilla arviointikyselyillä, itsearvioinneilla sekä henkilöstön kehityskeskusteluin.Suositeltavaa on kerätä säännöllisesti palautetta niin huoltajilta kuin oppilailtakin.

Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset kirjataan koulukohtaiseen lukuvuosisuunnitelmaan.

2

2. Perusopetuksen oppimiskäsitysOpetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilason aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisestiettä yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisönhyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisenkannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaanoppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uuttaluova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekäeri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista,suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissaon olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataanmyös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön.Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitojasekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteidenlaajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensaedistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhäitseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekäennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitäja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudetkäsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatiiusein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemuksetja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuvasekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaatoiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaanluottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteenantaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteitalaajentavaa vuorovaikutusta.

Keski-Savo

Oppimiskäsityksen toteutumista seurataan koulujen toimintasuunnitelmia ja niiden toteutumistaarvioimalla.Tavoitteena on, että koulun sisällä käydään jatkuvaa dialogia opetusmenetelmistä jatyöskentelytavoista. Lisäksi tehdään säännöllistä arviointia huoltaja- ja oppilaskyselyjen avulla.

Per

usop

etuk

sen

oppi

mis

käsi

tys

3

Pai

kalli

nen

tunt

ijako

3. Paikallinen tuntijakoJokainen Keski-Savon kunta on laatinut oman paikallisentuntijaon, koska eri kunnissa onkäytettävissä erilainen määrä vuosiviikkotunteja.

Heinäveden tuntijako ohessa

4

https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo/oj/tuntijako/hein%C3%A4vesi

4. KieliohjelmaJokaisella kunnalla on oma kieliohjelma.

Heinäveden kieliohjelma:

A1-kieli

Oppilaiden ensimmäinen vieras kieli on englanti ja se aloitetaan perusopetuksen kolmannellaluokalla.

Vapaaehtoinen A2-kieli

Heinävedellä ei ole tarjolla vapaaehtoista A2-kieltä

B1-kieli

Kuudennella luokalla alkava yhteinen kieli on ruotsi.

Valinnainen B2 - kieli

Kahdeksannella luokalla voi aloittaa valinnaisen kielen. B2-kieli voi olla saksa tai ranska

Kie

liohj

elm

a

5

Ope

tuks

en m

ahdo

llise

t pai

notu

kset

5. Opetuksen mahdolliset painotukset

6

6. Perusopetuksen yhtenäisyys jasiirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenäkokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän jakasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työnpitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestäriippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteethallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaanmyös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa.Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on senhistoriallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää jamuuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

• työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta• johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista• yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä• pedagogiikasta ja ammatillisuudesta• vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuurivaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vaiei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteitaja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvätoppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen jakorjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännötrakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tuleetukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumistakoulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin javuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Keski-Savo

Keski- savon kunnissa esikoulut, alakoulut ja yläkoulut tekevät yhteistyötä jatkuvasti. Kolujenrehtorit ja johtajat tapaavat toisiaan säännöllisesti. Kuntien sisällä tiedonsiirto oppilaistaseuraavalle asteelle tapahtuu aina maaliskuussa. Yläkouluista tiedot siirretään toiselle asteelletoukokuussa. Siirtopalavereissa on opinto-ohjaajien lisäksi mukana opettajia ja erityisopettajia.Kunnissa on käytössä kaikkia kunnan kouluja koskevia toimintamalleja kuten PRO- koulu, jollapyritään kehittämään koulun toimintakulttuuria. Yhteistyötä ja tietoisuutta muiden toiminnasta lisäämyös opettajien yhteiset koulutuspäivät. Kunnissa on myös meneillään erilaisia hankkeita, joissakaikki kouluasteet ovat mukana.

Tietojen siirrossa noudatetaan voimassa olevia säännöksiä. Esiopetuksen tai perusopetuksensiirtymävaiheissa ja erityisesti poikkeuksellisesta aloittamisajankohdasta päätettäessähyödynnetään aikaisempien ja tulevien opettajien asiantuntemusta lapsen kasvun ja oppimisenetenemisestä ja tukemisesta.

Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan esiopetukseen ja kouluun siirryttäessä alkavanopetuksen tavoitteista, tehtävästä sekä toimintatavoista. Tavoitteena on, että lapset ja huoltajattutustuvat esi- ja alkuopetuksen oppimisympäristöihin, toimintaan ja henkilöstöön jo ennenopetuksen alkua. Perusopetukseen siirtyville lapsille ja heidän huoltajilleen annetaan tietoaperusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta.

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

7

Per

usop

etuk

sen

yhte

näis

yys

ja s

iirty

mäv

aihe

isiin

liitt

yvä

yhte

isty

ö

Tarkemmin siirtymävaiheet ja eri toimijoiden vastuut on kuvattu Keski - Savon yhteisessäohjaussuunnitelmassa.

8

https://peda.net/id/0090e320fd6https://peda.net/id/0090e320fd6

7. Opetussuunnitelmaa täydentävätsuunnitelmat ja ohjelmat

Seudullisessa opetussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon oppilaiden tarpeet, paikalliseterityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset. Opetussuunnitelman laadinnassaotetaan huomioon Keski- Savon kuntien suunnitelmat kuten

• Varhaiskasvatuksen suunnitelmat• Esiopetuksen opetussuunnitelmat• Perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelmat• Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelmat• Lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat• Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolain mukainen Keski - Savon tasa-arvo ja

yhdenvertaisuussuunnitelma• Keski - Savon kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuriketju• Tieto-ja viestintätekniikan strategiat

Ope

tuss

uunn

itelm

aa tä

yden

tävä

t suu

nnite

lmat

ja o

hjel

mat

9

https://peda.net/id/12fba5a67https://peda.net/id/12fba5a67https://peda.net/id/3ec34d54dhttps://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo/oj/otsjo/hein%C3%A4vesi/tvt-suunnitelma

Opp

ilaan

ohja

ukse

n oh

jaus

suun

nite

lma

8. Oppilaanohjauksenohjaussuunnitelma

Keski-Savon kunnat ovat laatineet yhteisen ohjaussuunnitelman, jota voidaan täydentää koulunomalla ohjaussuunnitelmalla.

Keski- Savon kuntien oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma.

10

https://peda.net/id/a48b7ae0c

9. Yhteistyö kunnan sosiaali- jaterveydenhuollon viranomaistenkanssa

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivänyhteisön elämään. Perusopetuslaki velvoittaa laatimaan opetussuunnitelman oppilashuoltoa sekäkodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollontehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan myös muiden hallintokuntienkanssa, jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaanhuolehtia. Muidenkin organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaasuunnitelmien ja koulutyön laatua.

Heinävedellä oppilashuoltoa toteutetaan sivistystoimen ja perusturvan monialaisenasuunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muidenyhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstölläja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. Oppilashuollosta muodostetaan toimiva jayhtenäinen kokonaisuus. Oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksienlaatiminen on toteutettu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Yht

eist

yö k

unna

n so

siaa

li- ja

terv

eyde

nhuo

llon

vira

nom

aist

en k

anss

a

11

Ope

tuss

uunn

itelm

an s

eura

nta,

arv

ioin

ti ja

keh

ittäm

inen

10. Opetussuunnitelman seuranta,arviointi ja kehittäminen

Keski-Savon kunnissa seurataan ja arvioidaan opetussuunnitelman toteutumista seuraavanvuosikellon mukaisesti:

12

11. Perusopetuksen tehtäväPerusopetus on koulutusjärjestelmän kivijalka ja samalla osa esiopetuksesta alkavaakoulutusjatkumoa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden laajan yleissivistyksen perustanmuodostamiseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen. Se antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisenasteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuuttaoppimisen keinoin.

Perusopetuksen tehtävää voidaan tarkastella sen opetus- ja kasvatustehtävän, yhteiskunnallisentehtävän, kulttuuritehtävän sekä tulevaisuustehtävän näkökulmasta. Perusopetusta kehitetääninkluusioperiaatteen mukaisesti. Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetäänhuoli.

Jokaisella perusopetusta antavalla koululla on opetus- ja kasvatustehtävä. Tämä tarkoittaaoppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteistyössä kotien kanssa.Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämiseen. Serakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetusedistää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnanjäsenyyteen. Perusopetus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen japuolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta jaoikeudenmukaisuutta. Perusopetus kartuttaa sosiaalista pääomaa.koostuu osaamisesta jasosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta.Yhdessä ne edistävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksentehtävänä on osaltaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistäsekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhdenvertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissasekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta. Jokaista oppilasta autetaantunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispolkunsa ilman sukupuoleensidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista jakulttuuriperinnön arvostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisenpääoman rakentamisessa. Opetus lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaahahmottamaan kulttuureita menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissajokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen jahyvinvointiin sekä koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeitaavoimesti, arvioimaan niitä kriittisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavistavalinnoista.Perusopetuksen globaalikasvatus luo osaltaan edellytyksiä oikeudenmukaiselleja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntaisesti. Työtätehdäänmahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksenkehittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavanamuutosvoimana kansallisesti ja kansainvälisesti.

Keski-Savo

Keski-Savon kouluissa hyvinvoinnin tulee ohjata kaikkea koulun toimintaa. Jokainen saaedellytystensä mukaista opetusta ja positiivista palautetta työskentelystään. Jokaisen oppilaanvahvuudet tunnistetaan ja osataan hyödyntää niitä. Oppilaalla on tahto oppia ja kehittää taitojaanmyös perusopetuksen jälkeen. Oppilaista kasvatetaan hyvän itsetunnon omaavia, aktiivisiaja sosiaaliset taidot hallitsevia ihmisiä. He osaavat käyttäytyä hyvin ja suhtautuvat elämäänpositiivisesti. Oppilas omaksuu terveelliset ja turvalliset elämäntavat ja selviytyy arkielämäntoimista. Oppilas kykenee tekemään yhteistyötä ja tulemaan toimeen kaikkien ihmisten kanssasekä hyväksymään eriäviä mielipiteitä rakentavasti. Oppilaat ovat kiinnostuneita ympäröivästäyhteiskunnasta ja haluavat kantaa vastuuta ikätasonsa mukaisesti yhteisten asioidenhoitamisesta. Näihin tavoitteisiin päästäksemme Keski-Savon kunnissa hyödynnetään esimerkiksi

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

13

Per

usop

etuk

sen

teht

ävä

seuraavia toimintamalleja: ProKoulu, KiVa-koulu, tukioppilastoiminta, oppilaiskuntatoiminta,Lasten parlamentti, nuorisovaltuusto,Liikkuva koulu, vertaissovittelu.

Oppilas oppii etsimään, lajittelemaan ja suodattamaan sekä arvioimaan tiedon ja tietolähteenluotettavuutta. Oppimisessa tärkeää on toiminnallisuus ja tutkiva lähestymistapa. Ymmärretään,että oppimista tapahtuu myös koulun, luokkahuoneen sekä kouluajan ulkopuolella. Opetuksessaluodaan kansainvälisiä yhteyksiä, hyödyntäen nykyaikaista teknologiaa. Tehdään yhteistyötäja mahdollisesti vierailuja kansainvälisiin yhteistyökohteisiin. Voidaan kutsua kansainvälisiävieraita ja tutustutaan eri kulttuureihin ja tapoihin. Suomalainen kulttuuri ja perinteet ovatvahvasti esillä koulun arjessa tapakasvatuksen ja juhlien kautta. Kestävän kehityksen teema jaekologistaloudellisesti kestävän kulttuurin korostaminen on tärkeä osa koulun arkipäivää. Oppilasymmärtää omien valintojensa vaikutukset ympäristön kannalta.

Koulujen toimintaa ja opetusta tukee yhteistyö eri yritysten ja yhteisöjen kanssa.

14

12. Laaja-alainen osaaminen paikallisessaopetussuunnitelmassa

Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdonmuodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteenedellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaidenomaksumat arvot ja asenteet sekä tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nouseeympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisenatoimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja taidonalat ylittävää ja yhdistävääosaamista.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Kukin oppiainerakentaa osaamista oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisenkehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, mitentyöskennellään ja miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palautesekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Seuraavassa kuvataan seitsemän laaja-alaista osaamiskokonaisuutta ja perustellaan niidenmerkitys. Kokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteenaon perusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukeaihmisenä kasvamista sekä edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävänelämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan omaerityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään.

Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöalueidenmäärittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoitteiden yhteys laaja-alaiseenosaamiseen. laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat seuraavat:

Keski- Savo

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

15

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Laaja-alaisten osaamisen tavoitteiden toteutumisen seuraaminen tapahtuu osanaopetussuunnitelman toteutumisen vuosittaista arviointia. Laaja-alaiset osaamistavoitteet ovatmyös perustana vuosittaisille oppiainerajat ylittävien opintokokonaisuuksien valinnoille.Lukuvuoden alussa koulun lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan tapoja (esimerkiksi yhteistyötahot,teemapäivät ja vierailukohteet), joilla laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan. Laaja-alaisen osaamisen opetustyötä kehitetään vuosittain ottamalla myös oppilaiden ja huoltajienmielipiteet huomioon.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselleoppimiselle. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina jaovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemäänhavaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.Oppilaita ohjataan huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisestipäättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote,yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun jaoppimaan oppimisen kehittymistä.

Opettajien on tärkeä rohkaista oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samallaavoimia uusille ratkaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärelläolemiseen. Oppilaita ohjataan pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa jasiltä pohjalta tarkastelemaan ajattelutapojaan. Heidän kysymyksilleen annetaan tilaa ja heitäinnostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaanmyös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan uutta tietoa ja näkemystä. Koulunmuodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannustusta ideoilleen jaaloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua.

Oppilaita ohjataan käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssaongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uudenkeksimiseen. Oppilailla tulee olla mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti erinäkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemäänvaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyäänolemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muuttoiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen iloa ja vahvistavat edellytyksiäluovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajatteluun kehittyvätvähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiäyhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia.

Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan oma tapansa oppia ja kehittämäänoppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun oppilaita ohjataan ikäkaudelleensopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekähyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tuetaan rakentamaanperusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Keski - Savo

Keski-Savon kouluissa oppimateriaali on ajanmukaista, ja oppilailla on mahdollisuuskäyttää opiskelussaan ajanmukaisia laitteita, ohjelmistoja, sisältöjä ja palveluita. Perinteistenoppimateriaalien lisäksi hyödynnetään sähköisiä materiaaleja ja ympäristöjä. Opetuksessaannetaan oppilaalle mahdollisuus syventyä häntä kiinnostaviin aiheisiin. Opetuksessa käytetäänsellaisia tapoja ja menetelmiä, jotka kehittävät oppilaan kykyä työskennellä pitkäjänteisesti jaaktiivisesti. Oppilas on oppimisessa aktiivinen toimija. Kulttuurikasvatus tukee oppiainerajatylittävää toiminnallista työskentelyä, jossa on tilaa mielikuvitukselle, vuorovaikutukselle ja luovilleratkaisuille. Oppilas suunnittelee omaa työtään ja työskentelyään. Opiskelussa tuetaan riittävästierilaisia oppijoita ja otetaan huomioon yksilöiden erilaiset oppimistyylit ja opiskelutekniikat. Oppilassuorittaa itsearviointia säännöllisesti, vähintään lukukausien lopuissa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)16

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti jakatsomuksellisesti moninainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessaympäristössä toimiminen edellyttävät ihmisoikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuuristaosaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja keinoja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Perusopetuksessa oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen jaarvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen.Oppilaat oppivat tuntemaan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omiasosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Heitä kannustetaanpohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataannäkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitäohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassaja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös, millaisia asioita ei voidaihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä. Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässäyhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia erityispiirteitä ja toimimaan joustavastieri ympäristöissä. Heitä kasvatetaan kohtaamaan arvostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaanhyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita taidetta, kulttuuria jakulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria ja perinteitäja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavastija toimimaan eettisesti. Oppilaita ohjataan asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaanasioita ja tilanteita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien,erityisesti lapsen oikeuksien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa.Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessatoiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omallekehitykselle. He kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin jaesiintymään eri tilanteissa. Opetuksessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksikielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseenja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tärkeätä on oppia käyttämäänmatemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä musiikkia ja liikettävuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdollisuuksiakäsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämäänsitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaanmielikuvituksen käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaanesteettisyyttä ja nauttimaan sen eri ilmenemismuodoista.

Keski - Savo

Keski-Savon kunnissa oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa elinympäristöään jakulttuuriperintöään sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiäjuuriaan. Kulttuurikasvatus toteutuu suurelta osin koulun arkipäivässä. Koulun kulttuurikasvatustaovat muun muassa kouluissa järjestettävät vuotuisjuhlat, retket, projektit ja tapahtumat,joiden kautta oppilas tutustuu laajasti kulttuurin eri aloihin ja ilmiöihin, sekä sosiaalisiin jakulttuuriperinnöllisiin tapoihin ja taitoihin. Tukena koulun kulttuurikasvatuksessa toimii Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuriketju, joka painottuu oppilaan vuorovaikutustaitojensekä kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä,turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessatoimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestäväänelämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuintoistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestäja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

17

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämäänhyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen jahakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestätyöstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaanihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, jokaon tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaanomasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataanennakoimaan vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaantunnistamaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään jahenkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista erielämänalueilla ja ympäristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin.Opetuksessa tarkastellaan teknologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sentoimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataanteknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudestahuolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen,mainonnan kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseenkäyttöön. Heitä kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksenaikana oppilaat harjaantuvat kestävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Keski - Savo

Oppilas ymmärtää oman käytöksensä ja valintojensa vaikutukset toisiin ihmisiin ja ympäröiväänyhteisöön, sekä omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tunnetaitokasvatus kehittää ilmaisu-ja vuorovaikutustaitoja luoden pohjaa yhdessä toimimiselle. Lisätään oppilaiden aktiivistatoimintaa ja liikuntaa koulupäivän aikana sekä välitunneilla että oppitunneilla. Kehitetäänmielekästä välituntitoimintaa yhdessä oppilaiden kanssa. Huolehditaan, että koulun ympäristönliikennejärjestelyt ovat mahdollisimman turvallisia ja että oppilaat osaavat liikkua liikenteessäsääntöjä ja ohjeita noudattaen.

Kouluruokailusta tehdään oppilaille miellyttävä ja rauhallinen hetki. Oppilas ymmärtää, miksiaikataulujen ja määräaikojen noudattaminen on tärkeää sekä koulussa että myöhemminelämässä. Kouluyhteisön jäsenten on tärkeää huomata sekä varhaisen puuttumisen että kodinja koulun yhteistyön merkitys oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulut tekevätaktiivisesti ja suunnitelmallisesti koulukiusaamisen vastustamistyötä (KiVa-koulu).

Oppilas ymmärtää annettujen ohjeiden merkityksen työskentelyturvallisuuden kannalta. Oppilaatharjoittelevat säännöllisesti pelastautumis- ja kriisitilanteissa toimimista. Koulussa opetetaanhuolehtimaan koulutyössä käytössä olevista laitteista ja välineistä sekä pitämään niitä arvossa.Koulussa harrastetaan ja opetetaan sisäistä kierrätystä kestävän kehityksen merkeissä.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja,jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekärakentamaan omaa identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettistensymbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkitaja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessamuodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaasen kulttuurista monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata,tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaistenvälineiden avulla. Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitäkehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoonsisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa opetuksessa. Oppilaiden tulee voida

18

harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissäoppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojenkielen ja esitystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitähyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävääyhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissaoppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan monimuotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niidenkulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä,autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntääopiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessaja vaikuttamisessa.

Keski - Savo

Keski-Savon koulujen oppilaat ymmärtävät tiedon moninaisuuden ja pystyvät hahmottamaanja ymmärtämään olennaisen tiedon tulvasta. Oppilaat oppivat hankkimaan, muokkaamaan,tuottamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja –tilanteissa.Keski-Savon kouluissa käsitetään teksti sen laajassa merkityksessä ja painotetaan erilaistentekstien ja tiedon lukutaitoa, mm. kriittinen lukutaito, ympäristön, median, kuvan, eleiden jailmeiden jne. lukutaitoa. Monilukutaidon edistämiseksi tehdään laaja-alaista yhteistyötä eriasiantuntijoiden ja tahojen kanssa. Kulttuurikasvatussuunnitelmassa määritellään minimitasokirjastojen, kulttuuripalveluiden, nuorisopalveluiden ja muiden kunnan toimijoiden kanssatehtävästä yhteistyöstä.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osanamonilukutaitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Perusopetuksessa huolehditaan siitä, ettäkaikilla oppilailla on mahdollisuudet tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittämiseen. Tieto-ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, erioppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella 1) Oppilaita ohjataanymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitäsekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa. 2) Oppilaita opastetaankäyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. 3) Oppilaitaopetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa jaluovassa työskentelyssä. 4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistävuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa. Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden omaaktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujenlöytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaaopiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoitanäkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaamaanniiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona.Yhdessä pohditaan, miksi tieto- ja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä jayhteiskunnassa ja miten näistä taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- javiestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan kestävän kehityksen näkökulmasta jatoimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen aikana kokemuksia tvt:nkäytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen merkitystä,mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Keski - Savo

Keski-Savon peruskouluissa oppilaat käyttävät tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessaanhyödyksi riippumatta siitä, missä koulussa hän opiskelee. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaanmyös käyttää osaamisen arvioinnissa (koetilanteet). Erityisesti oppimisvaikeuksia omaavillalapsilla tulee olla mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa apuvälineenä opiskelun tukena. La

aja-

alai

nen

osaa

min

en p

aika

llise

ssa

opet

ussu

unni

telm

assa

19

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

Oppilaalla tulee olla mahdollisuus hyödyntää ohjelmistoja ajasta ja paikasta riippumatta.Tietotekniikkaa käytetään välineenä Keski-Savon koulujen välisissä yhteistyöprojekteissa sekäkansainvälisten yhteyksien luomiseen.

Kodin- ja koulun yhteistyössä käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Oppilastietojärjestelmänkautta tapahtuvan tiedottamisen lisäksi voidaan käyttää apuna sosiaalista mediaa. Näin saadaanvälitettyä tietoa koulun arjesta ja oppilaiden toiminnasta huoltajille ja oppilaat voivat toimia tiedontuottajana.

Tähän tulee vuosiluokkiin sidottu suunnitelma tvt-opetuksesta (kunnittain?)

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja taloudenglobalisoitumisen seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen.Oppilaiden tulee perusopetuksessa saada yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta jamyönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia,jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyyden mahdollisuudet sekäoman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että oppilaat voivatkartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja.Perusopetuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteostasekä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässätarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon javuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen taidot ja yrittäjyys sekä riskien arviointija hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta. Koulutyössä opitaanryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaanjärjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas voi hahmottaaoman tehtävänsä osana kokonaisuutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnisteluayhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnallisissa opiskelutilanteissa oppilaat voivat oppiasuunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtojaja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia ja muita työnedellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuusoppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia japettymyksiä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sentulosten arvostamiseen.

Oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaanmuutostilanteissa joustavasti ja luovasti. Heitä ohjataan tarttumaan asioihin aloitteellisestija etsimään erilaisia vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksenkohteitaan sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan,perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen.

Keski - Savo

Keski-Savon kouluissa tarjotaan oppilaalle mahdollisuuksia oman työn suunnitteluun,toteutukseen ja loppuun saattamiseen sekä lopputuloksen arviointiin esimerkiksi projektitöidenavulla (monialaiset oppimiskokonaisuudet). Korostetaan sisäisen yrittäjyyden merkitystä ihmisenelämässä. Oppilaat kasvavat ihmisiksi, jotka pyrkivät hoitamaan heille annetut tehtävätmahdollisimman hyvin.

Alueellisen yrittäjyyden ja työelämän erityspiirteet otetaan huomioon esimerkiksi maakuntaliittojenmaakuntaohjelmien painopisteiden kautta. Oppilaiden ymmärrystä paikallisen teollisuuden,työelämän ja yrittäjyyden merkityksestä alueen hyvinvoinnille edistetään monialaisen yhteistyönkautta. Yhteistyötä tehdään seudun yritysten kanssa vierailujen, kummitoiminnan ja työelämääntutustumisen (TET) kautta. Oppilaita tutustutetaan yritystoimintaan esimerkiksi Yrityskylä-koulutusinnovaation avulla ( 6.lk ja 9. lk).

20

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys.Osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voioppia vain harjoittelemalla. Kouluyhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetusluo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle demokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisestikäyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnanasioita kohtaan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsäja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön jaoppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksiakansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestätyöskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemisen merkitys avautuu omakohtaisenluontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia ja käyttämään senmahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa javastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksenmerkityksen. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaanomia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksiaharjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistätarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuudenja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämäntavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiäyhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen,elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle.Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Keski - Savo

Keski-Savon kouluissa jokainen oppilas pääsee vaikuttamaan omaan toimintaympäristöönsäkoulun ja luokan tasolla. Oppilaat otetaan mukaan laadittaessa koulun järjestyssääntöjä sekäkehitettäessä kouluviihtyvyyttä. Oppilailla on oma vastuunsa välituntitoiminnan kehittämisestäja toteuttamisesta (välkkäri-toiminta). Oppilaita opetetaan vaikuttamaan päätöksentekoonesimerkiksi äänestämällä. Opettajat ja oppilaat yhdessä suunnittelevat ja järjestävät esimerkiksikoulun teemapäivät, -viikot ja koulun juhlat.

Oppilaskunnille luodaan mahdollisuudet toimia aktiivisesti sekä omassa koulussa ettäyhteistyössä muiden koulujen oppilaskuntien kanssa. Vanhemmat oppilaat toimivat nuorempienoppilaiden kummi- ja tukioppilaina. Kuntatasolla oppilaita ohjataan toimimaan nuorisovaltuustojenkautta. Pyritään myös järjestämään tapaamisia virkamiesten ja päättäjien kanssa. Oppilaskunnattekevät yhteistyötä nuorisotoimen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Mahdollisuuksien mukaanosallistutaan valtakunnalliseen Lastenparlamenttiin. Harjoitellaan yhteiskunnassa vaikuttamisenja toimisen tapoja seuraamalla esimerkiksi vaaleja.

Varkaus: Lasten parlamentti Varpaset

Pieksämäki: Lasten parlamentti Skidiup

Laaj

a-al

aine

n os

aam

inen

pai

kalli

sess

a op

etus

suun

nite

lmas

sa

21

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

13. Yhtenäisen perusopetuksentoimintakulttuuri

Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiäja kouluja toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti kouluntoimintaa. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumisellekouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luodatoimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioonottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoamukanaoloa yhteisön kehittämisessä.

Perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet (Irmeli Halinen,opetushallitus)

Oppiva yhteisö toimintakultturin ytimenä

Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisökehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisönoppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimistaedistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen.Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisenedellytyksistä huolehtimiseen.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myöstutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaiseejokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukeevahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen jarealistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassayhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvastaelämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua jatyön loppuunsaattamista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

22

Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat sitenedellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisentyöskentelyä. Toiminnassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuussekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan.Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaistakoulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä jaoppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta jaystävällisyyttä. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseenkäytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen.Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen jahyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimistaja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisenmoninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausilleja oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille jaelämyksille.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyäpyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseentyöskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulunulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutusympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen jayhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellärakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämäänvuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossapaikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävätrinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys ontärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekäomaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta.Se tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittääyksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössätunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihintutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusiatapoja toimia yhdessä.

Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisönjäsen on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana jakieliä arvostetaan. Kielitietoisessä yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvistaasenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa jayhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisellaoppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet jasymbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestäkäsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli jamyös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksiatoteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksikansalaisiksi.

Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseenja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Y

hten

äise

n pe

ruso

petu

ksen

toim

inta

kultt

uuri

23

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niilletoimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaidenosallistumiselle. Muut toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyötai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavatyhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien,järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta jakansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävätglobalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi jakohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuusei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien jaosallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista.

Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudestakehittyy. Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukeeoppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista.Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan erioppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottujaroolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämälläluodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavanvälttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumistaympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintojaja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystähyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä.Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaaekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuudenedellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä,kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailmanmoninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Keski-Savo

Keski-Savon kouluissa on myönteinen, kannustava ja rohkaiseva keskustelukulttuuri.

Oppiva yhteisö luo mahdollisuuksia sujuvaan oppilaiden kanssa käytävään dialogiin esim.oppilaskuntatoiminnalla, ryhmäyttämisellä, Lions Quest, Pro-koulu, KiVa-koulu -ohjelmilla.Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on avointa ja luottamuksellista (vanhempaintapaamiset,sähköiset oppilashallinto-ohjelmat, matala kynnys ottaa yhteyttä, luottamuksellinen ja avoinkeskustelukulttuuri). Työyhteisössä tehdään ammatillista yhteistyötä ja annetaan vertaistukea.Laaja-alaisen osaamisen edesauttamiseksi tehdään laajasti yhteistyötä kunnan omientoimijoiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa.

Keski-Savon kouluissa korostetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, aktiivisuutta, liikkumiseenkannustamista ja opiskeluympäristöjen monimuotoisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta , esim.välkkäritoiminta. Kouluissa on hyväksyvä ilmapiiri, hyvät tavat, kiusaamiseen välitön puuttuminen,yhdessä laaditut ja oikeudenmukaiset järjestyssäännöt.

Keski-Savon kouluissa otetaan huomioon erilaiset oppijat, erilaisia toimintatapoja vaihdellen,mahdollisuuksien mukaan erilaisissa oppimisympäristöissä ja joustavissa ryhmittelyissä.Luodaanmahdollisuuksia yhdessä oppimiseen ja vertaistukeen.

24

Asennekasvatus, erilaisuuden hyväksyminen ja suvaitsevaisuus ovat tärkeä osakansainvälisyyskasvatusta, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisten hankkeiden ja vierailujenavulla.

Keski-Savon kuntien kouluissa oppilaskunta on aktiivinen toimija koulun arjessa ja sen ajatuksiaja ehdotuksia tulee ottaa huomioon koulun toimintaa suunniteltaessa. Yhteistyöhön kannustetaanmm. tuki- ja kummioppilastoiminnalla. Yhteistyötä eri hallinnonaloilla tehdään esim. seurakunnan,koulun kehittämistyöryhmien tai vanhempainyhdistysten, lautakuntien ja paikallisten järjestöjenkanssa.

Koulut ovat kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Kestävä kehitys otetaan huomioon mm.materiaalihankinnoissa, kulutustottumuksissa, ympäristöprojekteissa, jätteiden lajittelussa,tuotteiden elämänkaaren huomioimisessa ja luontoretkillä.

Yht

enäi

sen

peru

sope

tuks

en to

imin

taku

lttuu

ri

25

Opp

imis

ympä

ristö

t

14. OppimisympäristötOppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissaopiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut jamateriaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisönkasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaanoppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumistaja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulunulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.

Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavatpedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon erioppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihinsekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjenkehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myöskoulun ulkopuolella.

Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaanhuomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojenvalaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen,varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä jaoppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritäänsaamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun.Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa jarakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muutyhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä.

Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Senavulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaanoppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaanhuomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaankäyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaankäyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikillaoppilailla on mahdollisuus tieto- ja viestintäteknologian käyttöön.

Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissainnostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjenkehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisettarpeet. Näin voidaan ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta. Tuen tarpeen mukaanräätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea.

Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaankokonaisvaltainen hyvinvointi. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaidenikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseenja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen jakiireetön ilmapiiri tukevat oppimista.

Keski-Savo

Oppimisympäristöt ovat toiminnallisuuteen kannustavia, muunneltavia, ergonomisia, esteettisiä jaturvallisia. Monipuoliset oppimisympäristöt edistävät oppimista ja parantavat oppimismotivaatiota.Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään koulun ulkopuolista ympäristöä (luonto- ja rakennettuympäristö). Oppimisympäristöjen tulee mahdollistaa oppilaan aktiivinen toiminta. Lisäksi kouluissahuomioidaan oppilaiden osallisuus omien toimintaympäristöjensä kehittämisessä. Koulujen onpäästävä hyödyntämään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa yhtenä oppimisympäristönä.Tästä huolehditaan kunnittain laadittavien tieto- ja viestintätekniikan opetuksen strategioidenavulla. Keski-savon kulttuurikasvatussuunnitelmassa, Kulttuuriketjussa on laadittu sitovattavoitteet yhteistyölle kulttuuritoimijoiden kanssa.

26

15. TyötavatTyötapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekäoppilaiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa kokoopetusryhmän ja jokaisen oppilaan oppimista. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiinoppimistilanteisiin soveltuvia työtapoja. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaaoppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin. Työtapojen valinnassa kiinnitetäänhuomiota myös sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eriikäkausille ominaista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eriaistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota.Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisentunnetta. Draamatoiminta sekä muut taiteelliset ilmaisukeinot edistävät oppilaiden kasvua itsensätunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi ja luoviksi ihmisiksi. Tällöin oppilaat pystyvät ilmaisemaanitseään monipuolisesti ja toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten jaryhmien kanssa. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossaosaamista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataantoimimaan erilaisissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekähenkilökohtaisista että yhteisistä tavoitteista.

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisenosaamisen kehittäminen. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneidentietorakenteiden muodostumista että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovattiedon hankkimisen, käsittelyn, analysoimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen,arvioinnin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöinen työskentely, leikki, mielikuvituksenkäyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä jaluovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.

Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemukseenja on kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Se koskee opiskelun laajuutta ja syvyyttä,työskentelyn rytmiä ja etenemistä sekä oppilaiden erilaisia tapoja oppia. Eriyttäminen perustuuoppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja jaedetä yksilöllisesti. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös oppilaiden väliset yksilöllisetja kehitykselliset erot.