POHJOLAN VOIMA · On totta, että energia-ala elää murroksessa, jossa uudet teknologiat...

POHJOLAN VOIMASIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

Energia-teknologiantrendits. 8

Kaj Turunen:Energia-keskustelunpragmaatikkos. 4

Vesivoimallaei oleviimeistä käyttöpäivääs. 20

2 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017 3 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

1000 MW:n edestä. Samaan aikaan perinteisten

lauhdelaitosten kannattavuus on jo menetetty.

Seuraavana energiamurros haastaan yhteistuo-

tannon.

Useimmat uudet teknologiat vaativat vielä

pitkän aikaa ennen kuin ne ovat markkinaehtoi-

sesti kilpailukykyisiä. Uskon, että uudet tekno-

logiat ja nykyteknologia elävät

pitkälle tulevaisuuteen rinta

rinnan ja täydentävät toisiaan.

Uusiutuvista tuotantolähteistä

tarvitsemme auringon ja tuulen

lisäksi myös bioenergiaa ja ve-

sivoimaa. Uusiutuvien rinnalla

tarvitsemme myös ydinvoimaa.

Joko–tai-ajattelun sijaan uskon

vahvasti sekä–että-ajatteluun

myös energiatulevaisuuden

osalta.

Pohjolan Voiman sidos-

ryhmälehden vuoden 2017

ensimmäisessä numerossa

käsittelemme teknologiaa. Eri-

tyisesti pohdimme sitä, milloin

uudet teknologiat ovat niin kypsiä, että ne ovat

laajamittaisesti käytettävissä. Käsittelemme

myös yhteistuotannon tulevaisuutta ja vesivoi-

man haasteita, kaloja unohtamatta.

Taitavasti. Rohkeasti. Yhdessä.

SISÄLLYSLUETTELO

POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

PäätoimittajaRiitta Larnimaa

ToimitusHannele Kukka, J-P Paajanen,Päivi Saarinen, Anna Saarenoja

TaittoViestintä Ground Oy

KansikuvaPentti Sormunen

PainoNewprint Oy

Paperikansi Lumisilk 170 g,sisäsivut Lumisilk 130 g

[email protected]

JulkaisijaPohjolan Voima Oy010 478 5000,Töölönkatu 4, PL 40,00101 Helsinki

Tulevaisuuden visioissa sähkö tuotetaan uusiu-

tuvalla energialla – pääosin auringolla ja tuulella

– ja ylijäämäsähkö varastoidaan tulevaa käyttöä

varten. Älykkäät järjestelmät säätävät kuluttaji-

en sähkön käyttöä markkinatilanteen mukaan.

Sähkön siirtoverkot ovat niin kattavat, että

sähkö siirtyy vaivattomasti sinne, missä sitä kul-

loinkin tarvitaan. Kuluttajat

ajavat sähköautoilla ja voivat

muodostaa myös energia-

omavaraisia yksiköitä.

Edellä mainitun tulevai-

suuskuvan piirtää muun

muassa EU-komissio viime

marraskuussa julkaisemas-

saan puhtaan energian pa-

ketissa, joka on parhaillaan

neuvoston ja parlamentin

käsittelyssä. Uudet teknolo-

giat ovat esillä myös edus-

kunnan käsittelyssä olevassa

kansallisessa energia- ja

ilmastostrategiassa.

On totta, että energia-ala

elää murroksessa, jossa uudet teknologiat

muokkaavat toimintakenttää enemmän ja

nopeammin kuin koskaan aiemmin. Esimer-

kiksi aurinkosähkön tuotannon ennakoidaan

kasvavan vielä tuulivoimaakin nopeammin. Jo

nyt Tanskassa aurinkovoimaa on rakennettu yli

Teknologia mullistaaenergia-alan – aikanaan

”Joko–tai-ajattelun sijaan uskon vahvasti sekä–että-ajatteluun myös energia-tulevaisuuden osalta.

04Kaj Turunen:Energiakeskustelunpragmaatikko

20Vesivoimalla eiole viimeistäkäyttöpäivää

03 Pääkirjoitus

09 Teknologiatrendit ohjaavat energiamurrosta

12 Suomen energiajärjestelmää on kehitettävä

14 CHP – katoavaa kansanperinnettä?

18 Iijoen vaelluskalojen elvyttämisessä uusi askel

19 Kemijoen muutoshakemus rikkoo yhteistyöhenkeä

24 Rauman Biovoima mukana kiertotaloushankkeessa

25 Posivan loppusijoitustyömaan louhinnat etenevät

Laanilan Voiman voimalaitoksen kytkinlaitoksen modernisointi on valmistunut

26 Muistokirjoitus: Lauri Eskelinen 1935–2016

21. vuosikerta

PÄÄKIRJOITUSRiitta LarnimaaJohtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet

08Mitkä ovattulevaisuudenenergiateknologiat?

5 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/20174 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

Energia-keskustelun pragmaatikko

Teksti ja kuvat J-P Paajanen

Suomen hallitus julkaisi kansallisen energia- ja ilmastostrategian viime vuoden lopussa. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen antaa strategialle koulu-arvosanaksi 8. Isot linjat ovat hyviä ja kunnianhimoisia, mutta jotain olisi voitu tehdä toisinkin.

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on huolellisesti raken-

nettu kokonaisuus, jossa pureudutaan tiettyihin aihepiireihin

hyvin yksityiskohtaisellakin tasolla. Strategiasta puuttuvat

kuitenkin linjaukset vesi- ja ydinvoimasta, jotka tuottivat viime

vuonna vajaat 70 prosenttia

Suomen sähköstä.

– Se johtuu yksinkertai-

sesti siitä, että hallituspuo-

lueilla ei ole vesi- ja ydinvoi-

masta yhteistä näkemystä.

Niiden rooli täytyi jättää

minimiin, että strategiaa

voidaan kannattaa yhtenä

rintamana, kansanedustaja

Kaj Turunen (ps) sanoo.

– Olisin pitänyt tärkeänä

linjata vesi- ja ydinvoiman

tulevaisuutta. Nyt epäselvä

tilanne jatkuu. Jossain vaiheessa keskustelu on kuitenkin

pakko käydä, koska ne ovat niin tärkeä osa meidän energia-

palettiamme ja vaikuttavat päästötavoitteisiin pääsyyn.

Eduskunnan keskustelu maltillistaEduskunnassa käyty keskustelu strategiasta on ollut maltillis-

ta. Kansanedustajat hyväksyvät strategian suuret linjaukset

melko yksimielisesti yli puoluerajojen.

– Kyllä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen sopivalla

aikavälillä on kaikkien mielestä tavoiteltavaa. Nyt keskustelua

• 56-vuotias perussuomalaisten toisen kauden kansanedustaja Savonlinnasta

• talousvaliokunnan puheenjohtaja

• Savonlinnan kaupunginvaltuutettu

• taustaltaan pitkän linjan yrittäjä

KAJ TURUNEN

”Olisin pitänyt tärkeänä linjata vesi- ja ydinvoiman tulevaisuutta.


• Hallitus hyväksyi strategian marraskuussa 2016.

• Linjaa toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 mennessä.

• Öljyn energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2005 verrattuna.

• Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nostetaan yli 50 prosenttiin.

• Omavaraisuus energian loppukäytöstä on 55 prosenttia.

• Kivihiilen energiakäytöstä luovutaan vuoteen 2030 mennessä.

KANSALLINEN ENERGIA-JA ILMASTOSTRATEGIAVUOTEEN 2030

Ydinvoima”Suomalaisen sähköjärjestelmän kulmakiviä. Ei tuota ilmastopääs-töjä. Tarvittavat luvitukset pitää hoitaa tarkasti mutta myönteisesti, että kapasiteetti saadaan hyödyn-nettyä tekniseen loppuikäänsä saakka. OL3 tuo pientä helpotusta meidän tehovajeeseemme.”

Yhteistuotanto-laitokset (CHP)”CHP-laitokset pitää pelastaa. Ne kärsivät tuplaverotuksesta, kun ne ovat EU:n päästökaupan ja kansallisen polttoaineverotuksen piirissä. Meidän pitää ensin löytää vahva poliittinen tahtotila, että CHP-laitokset pelastetaan, ja sitten miettiä parhaat keinot.”

Vesivoima”Hyvä säätövoima. Edullinen ja päästötön. Jos lisäämme säiden ar-moilla olevia energiantuotantomuo-toja, meidän pitäisi lisätä samassa suhteessa säätövoimaa. Kannatan vesivoiman lisärakentamista niihin jokiin, joissa tuotetaan jo nyt vesivoi-maa. Vesivoiman investointeihin ei tarvitse käyttää valtion rahaa.”

Tehoreservi”Suomen pitää itse varmistaa tehon riittävyys talvipakkasilla. Nyt olemme selvinneet pelkästään on-nella. Halvinta tehoreserviä meille olisivat alas ajetut lauhdevoimalat. Parasta olisi se, että investoiminen Suomeen tulisi taas houkuttavak-si ja omavaraisuutemme nousisi, jolloin reserviin tarvitsisi panostaa vähemmän.”

TURUSEN NÄKEMYKSIÄ

7 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017

on käyty lähinnä pienemmistä yksityis-

kohdista.

Strategian mukaisesti tuulivoiman

syöttötariffista luovutaan lähitulevai-

suudessa. Ylimenokauden ratkaisuna

otetaan käyttöön teknologianeutraali

tuotantotuki, joka on askel markkina-

ehtoisempaan tukipolitiikkaan. Tuki on

jakanut eduskunnassa mielipiteitä.

– Oma mielipiteeni on, että kaikista

tuista olisi pitänyt luopua ja antaa

markkinoiden toimia vapaasti. On

arvioitu, että tukijärjestelmän hinnak-

si tulee 250–400 miljoonaa euroa.

Käyttäisin tämän rahan mieluummin

suomalaisen tehoreservin vahvistami-

seen.

– Tukipolitiikka on aiheuttanut sen,

että sähkön hinta on liian matala ja

tukea tarvitsevat periaatteessa kaikki

energiantuotantomuodot. Englannissa

tuetaan jopa ydinvoimaa. Suomella ei

ole tällaiseen varaa.

KäytännönläheinenajattelijaTurunen työskentelee eri vastuu-

rooleissaan energia-asioiden parissa

päivittäin. Hän pitää energiamurrosta

väistämättömänä ja tervetulleenakin,

mutta sen hintalappu yhteiskunnalle ei

saisi olla liian kova.

– Meidän on löydettävä järkiperäi-

nen Suomen malli, jossa otetaan ta-

sapainoisesti huomioon kansantalous,

kotimainen tuotanto, EU-politiikka ja

ympäristöasiat. Meidän täytyy miettiä,

millainen energiantuotanto on juuri

Suomen olosuhteissa järkevää.

– Energiakeskustelussa on paljon

vahvoja aatteita ja mustavalkoisuutta,

EU:kin tuo omat haasteensa. Poliitikko-

jen pitäisi nähdä kokonaiskuva ja tehdä

pitkäjänteisiä ratkaisuja, mutta se ei ole

aina hirveän helppoa.

Kansallinen strategia julkistettiin

päivää ennen EU:n talvipakettia, jossa

komissio julkaisee energia-aloitteita.

Dokumentit olivat Turusen mielestä

kohtalaisen hyvin linjassa keskenään.

– Suomelle asetetut päästötavoitteet

ovat EU:ssa äärimmäisen kovat, mutta

kansallinen strategia, joka on myös

kunnianhimoinen, vastaa tähän hyvin.

Mitä seuraavaksi?Talousvaliokunta kuuli strategian

julkistamisen jälkeen noin 60 asian-

tuntijaa edunvalvontaorganisaatioista,

järjestöistä, yrityksistä ja tutkimusinsti-

tuuteista.

Kuulemiskierroksen pohjalta se teki

mietinnön, joka viedään hyväksyttäväk-

si eduskuntaan. Hyväksymisen jälkeen

strategiaa lähdetään toteuttamaan.


”Öljyn matalan hinnan takia bio-

jalosteiden käyttö yhteistuotannossa ei toistaiseksi ole ollut kilpailukykyistä.

Mitä ovat tulevaisuuden energiateknologiat?

Tekstit Anna Saarenoja Kuva iStockphoto

Sähkötehon riittävyys ja sähkön toimitusvarmuus tulevaisuudessa on varmistettava – mutta miten ja millä teknologioilla? Useat uudet keinot riittävän tehon turvaamiseksi ovat vielä pitkään kalliita, ja siksi ne eivät tarjoa nopeita ratkaisuja energiamurroksen luomiin haasteisiin.

Energia-ala elää energia- ja ilmastotavoitteiden, teknologisen

kehityksen, kannattavuuden ja tehon riittävyyden ristipai-

neessa. Uudet teknologiat muokkaavat energiantuotannon

toimintakenttää enemmän kuin koskaan aiemmin.

Säästä riippuvan energiantuotannon lisääntyessä järjes-

telmä vaatii enemmän joustavuutta lisääviä uusia teknolo-

gioita ja ratkaisuja, kuten älykkäitä latausratkaisuja. Ilman

lisääntyvää älykkyyttä meillä ei tulevaisuudessa ole kestävää

energiajärjestelmää.

Aurinko- ja tuulisähkön tuotantokustannusten pienene-

minen on ollut suurimpia edistyksiä energiateknologioissa,

ja vastaavanlaisia läpimurtoja on seuraavaksi odotettavissa

energian varastoinnissa. Suomalainen digitalisaatio-osaami-

nen tarjoaa loistavat mahdollisuudet älykkäille energiajär-

jestelmille ja uusille palveluille.

Tulevaisuudessa ajoneuvoja, polttoainetta ja liikennettä ei

kehitetä enää erikseen, vaan ne muodostavat ympäristön ja

yhteiskunnan kannalta yhtenäisen kokonaisuuden ener-

giajärjestelmässä.

Vaikka tällä hetkellä eri energiateknologioiden roolin en-

nustaminen on vaikeaa, hahmotelmat 2030-luvun energia-

kentästä ovat jo olemassa.

Samaan aikaan, kun markkinoille tulee uusia teknologioi-

ta, myös olemassa olevia tuotantomuotoja on kehitettävä ja

säätövoiman riittävyydestä on huolehdittava. Se tarkoittaa

muun muassa uusia energian varastoinnin ratkaisuja, esimer-

kiksi erilaisia akkuratkaisuja, joissa materiaaleja ja energiaa

hyödynnetään optimaalisesti.

Teknologiatrendit ohjaavat energiamurrostaUusi energiateknologia tarjoaa tulevaisuuden ratkaisuja, joihin lukeutuvat muun muassa modulaariset ydinvoimalat ja sähkön uudet varastointiratkaisut.

Moduulireaktorit ovat nousseet ydin-

voima-alalla suuren mielenkiinnon koh-

teeksi, ja niiden tutkimukseen panoste-

taan nyt merkittävästi monissa maissa.

Niitä on käytetty jo vuosikymme-

niä muun muassa sukellusveneissä

ja jäänmurtajissa. Kaupallisen käytön

arvioidaan alkavan 2020-luvun lopulla.

– USA:ssa NuScale on aloittanut

oman konseptinsa lisensoinnin. Heidän

tavoitteenaan on rakentaa ensimmäi-

nen laitos vuoteen 2025 mennessä,

Pohjolan Voiman suunnittelupäällikkö

Jarmo Tervo kertoo.

Moduulireaktoreiden etuja ovat

pienen koon lisäksi muun muassa

huomattavasti yksinkertaisempi ra-

kenne, passiiviset turvallisuusratkaisut,

pienemmät rakentamiskustannukset ja

lyhyempi rakennusaika.

Korkea hinta esteenäUudet bioenergiajalosteet, kuten pyro-

lyysiöljy, torrefioitu pelletti, biokaasu ja

nestemäiset biopolttoaineet, odottavat

markkinoita, mutta niistä ei korkean

hinnan takia ole vielä hyötyä sähkön-

tuotantoon.

– Käyttö rajoittuu lähinnä liikenteen

käyttöön. Öljyn matalan hinnan takia

biojalosteiden käyttö yhteistuotannossa

ei toistaiseksi ole ollut kilpailukykyistä,

Tervo pohtii.

Kullekin tuotteelle on olemassa oma

paras sovelluskohteensa. Pyrolyysiöljy

korvaa raskasta polttoöljyä kauko-

lämmön tuotannossa ja torrefioitu

pelletti hiiltä. Biokaasu ja nestemäiset

polttoaineet taas soveltuvat parhaiten

liikennepolttoaineiksi.

Varastointi tasapainottaaSähkön varastoinnin ja joustavan

kapasiteetin ratkaisut ovat kehityksen

keskiössä. Sähkön laajamittainen va-

rastointi tasaa kulutuksen ja tuotannon

vaihtelua, mikä onnistuu esimerkiksi

pumppuvoiman (PHS, pumped hydro-

electric storage), paineilman (CAES,

compressed air energy storage) ja Po-

wer to Gas -teknologian (P2G) avulla,

jossa sähköä varastoidaan kaasuksi.

– Siinä missä akkuteknologia

soveltuu lyhytkestoiseen varastointiin,

pumppuvoimalla ja vedyn käyttöön

perustuvalla P2G:lla saavutetaan

pidempikestoinen varastointi, Tervo

selvittää.

Akkuja käytetään häiriöreserviksi,

uusiutuvien tuotantomuotojen integroin-

tiin sekä tukemaan verkkoa ja tasaa-

maan sähkönkulutuksen huippuja.

Tuulivoiman tuotantokustannukset laskevat edel-

leen, mikä vaikuttaa paitsi Suomessa myös laajem-

min pohjoismaisilla energiamarkkinoilla.

Tuulivoimaa rakennetaan runsaasti Ruotsiin,

Tanskaan ja Norjaan. Sen kilpailukyky para-

nee kaiken aikaa, kun turbiinien koko kasvaa ja

saavutettavat huippukäyttöajat pitenevät. Samalla

Aurinkosähkön pientuotanto kasvaainvestointikustannukset laskevat.

Aurinkosähkön hyötysuhde- ja kustannuskehi-

tys on ollut vielä tuulivoimaakin nopeampaa. Ala

on yksi nopeimmin kasvavista teollisuudenaloista

maailmassa. Mikäli vero- ja siirtohyödyt säilyvät,

pientuotannon määrä Suomessa voi kasvaa no-

peastikin.

S. 10–11TEKNOLOGIAT

KATTAVASTIKOOTTUNA

Jarmo Tervo


KustannusEUR/MWh

1 000

300

100

30

Mahdollinentoteutusaika

2030202520202016

• käyttö joustavana tuotantomuotona

• lauhdeperällä eli matalapaineturbiinilla varustetut CHP-laitokset

• kun lämmön kulutus on vähäistä, höyryä voidaan ajaa lauhdeperän läpi ja tuottaa enemmän sähköä

• sähkön kulutuksen vapaaehtoista ja tilapäistä mukauttamista sähköntuotannon vaihteluihin

• pienentää huippukuormituksen takia käynnistettävien huipputehovoimalaitosten tuottamia CO2-päästöjä

• pohjoismainen sähköjärjestelmä tarvitsee nopeasti säädettävää vesivoimaa

• Suomessa vesivoimaloiden tehossa nostovaraa enää vain vähän, ehkä muutaman prosentin verran

• ympäristövaatimusten takia uuden rakentaminen käytännössä mahdotonta

• älymittaus ja uudet älytuotteet (esim. älykkäät sähkömittarit ja kodinkoneet) muuttavat perinteisen kysyntäjouston hienojakoisemmaksi, tuntitasolle

• tulevaisuudessa esimerkiksi lämpöpumppu keskustelee pörssisähkön kanssa

• kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Svenska kraftnät rakentavat uuden sähkönsiirtoyhteyden (800 MW) Suomen ja Ruotsin välille, yhteys valmistuu vuoteen 2025 mennessä

• Fingrid ja Svenska kraftnät suunnittelevat 800 MW:n merikaapeliyhteyden rakentamista käytöstä poistuvan Fenno-Skan 1 -yhteyden tilalle, suunniteltu valmistuvan vuoteen 2030 mennessä

• sähkön varastoinnin ja joustavan kapasiteetin ratkaisut ovat kehityksen keskiössä

• sähkön laajamittainen varastointi tasaa kulutuksen ja tuotannon vaihtelua

• mahdollisuus tuottaa energiaa kulutushuippuihin

• esimerkkejä:

– PHS, Pumped Hydro Storage = pumppuvoimalaitos on energiavarasto, jossa veden potentiaalienergia muutetaan sähköenergiaksi (käytössä mm. Ruotsissa ja Norjassa)

– P2G, Power to Gas = sähköllä tuotetun vedyn ja hiilidioksidin jalostus metaaniksi tai polttonesteiksi (tutkimus- ja kehitysvaiheessa, pilotteja rakenteilla)

– CAES, Compressed Air Energy Storage = energiavarastona käytetään korkeaan paineeseen puristettua ilmaa (pilottikäytössä Saksassa ja Yhdysvalloissa)

• pieniä, modulaarisesti rakennettavia ydinreaktoreita (alle 300 MW – SMR, Small modular reactor)

• voidaan sijoittaa osaksi yhdyskuntien tai teollisuuden lämmöntuotantoa

• kehitys pitkällä USA:ssa, Venäjällä ja Kiinassa

• pienentävät investointiriskejä

• arvioidaan kaupallistuvan 2020-luvun lopulla

• tuotantokustannukset laskevat edelleen

• turbiinien koko ja huipunkäyttöaika kasvavat sekä maalla että merellä

• ajoittainen tuotantomuoto, ei sovellu kapasiteetin turvaamiseen

• aurinkosähkön hyötysuhde- ja kustannuskehitys on nopeaa

• pientuotanto kasvaa

• edullisin kokoluokka Suomessa on suurkiinteistöjen katolle asennettavat järjestelmät

• ajoittainen tuotantomuoto, ei sovellu kapasiteetin turvaamiseen

• teknologiat ovat valmiita, odottavat markkinoita

• ensisijaisesti liikennekäyttöön

• huonon kilpailukyvyn takia niillä ei ole näkyvissä olevaa roolia sähköntuotannossa

• tuotanto integroitavissa CHP-tuotantoon

• pyrolyysiöljy, torrefioitu pelletti, biokaasu, nestemäiset biopolttoaineet

• lämmön syväporaus

• matalalämpötilainen kaukolämpö

• kaukojäähdytys

• ylijäämälämpö

• pienjänniteverkon hallinta

• hiili- ja turvelauhdelaitokset

• lämmön ja sähkön yhteistuotanto

• mm. Wärtsilän Smart Power Generation -ratkaisut

• ominaista nopea käynnistys ja säädettävyys, kuormitushuippujen tasaaminen, varavoima

• hybriditekniikka (aurinkopaneelit ja polttomoottorit) mahdollistaa tasaisen sähkövirran myös silloin kun aurinko ei paista

• polttomoottorit toimivat millä tahansa kaasu- tai nestepolttoaineella ml. biopolttoaineet

• laitosten, itsenäisten sähköntuottajien ja teollisuusasiakkaiden käyttöön

• sovellettavissa sekä runkoverkkoon että sen ulkopuolisiin kohteisiin

EnergiateknologiatLähde Gaia Consulting Tekstit Anna Saarenoja

• energia-akut ja tehoakut

• akkuteknologiaa kehitetään erityisesti liikennekäyttöön

• soveltuu taajuudensäätöön, lyhytaikaiseksi varavoimaksi ja huipputehon välttämiseen

MAATUULI

MERITUULI

AURINKOENERGIA

VESIVOIMAN TEHONKOROTUKSET (100–200 MW)

TUULIVOIMA

NYKYISET LAUHDELAITOKSET JA YHTEISTUOTANTO (7 500 MW+)

KAASUMOOTTORIT JA -TURBIINIT (100+ MW)

LAUHDEPERÄT(100–200 MW)

UUDET SIIRTOYHTEYDET RUOTSIIN (800+800 MW)

MODULAARISET YDINVOIMALAT (SMR)

KYSYNTÄJOUSTO NYT(300 MW–?)

NYKYAKKUTEKNOLOGIA (10+ MW)

UUDET VARASTOINTIRATKAISUT ÄLYRATKAISUINA (100+ MW)

UUDETBIOENERGIAJALOSTEET

ÄLYKÄS KYSYNTÄJOUSTO (350–800 MW)

LÄMMÖNTUOTANNOSSAUUSIA TEKNOLOGIOITAOVAT MM.

Uudet keinot riittävän tehon turvaamiseksi ovat vielä pitkään kalliita.


Älykkäät energiajärjestelmätICT-infrastruktuuri

Sähköverkot ja sähkönsiirto

eli lämmön ja sähkön yhteistuotannon

kannattavuus on heikentynyt.

– Kannattavuuskriisin takia CHP-lai-

toksiin ei enää investoida, ja CHP

on korvautumassa pelkällä lämmön-

tuotannolla. Ruotsissa taas toimivia

ydinvoimalaitoksia ajetaan alas. Tämä

ei ole kansantaloudellisesti järkevää,

sanoo sähkömarkkinoita 1990-luvun

alusta seurannut ja analysoinut profes-

sori, Gaian johtava asiantuntija Mikko

Kara.

Yhteistuotantoa ja ydinvoimaa tarvitaan– Uusiutuvan energian ohella kriittisissä

tilanteissa tarvitaan tehoa ylläpitäviä

tuotantomuotoja, kuten ydinvoimaa ja

yhteistuotantoa. Muuten sähköjärjes-

telmä ei toimi, Kara arvioi.

Kriittisiä tilanteita ei tarvitse hakea

kaukaa. Tammikuussa 2016 Suomessa

saavutettiin kaikkien aikojen sähkönku-

MARKKINA-MEKANISMIT

Lähde: FLEXe, Flexible Energy Systems

ÄLYKÄS LOPPUKÄYTTÖJA AKTIIVINEN

KULUTTAJA

TULEVAISUUDEN JOUSTAVATENERGIAJÄRJESTELMÄT

ENERGIAN VARASTOINTI

YHTEISTUOTANTO (CHP)

JOUSTAVA ENERGIAN- TUOTANTO

(SÄÄTÖVOIMA)

UUSIUTUVAENERGIANTUOTANTO

Suomenenergiajärjestelmää on kehitettävä

Tekstit Anna Saarenoja Kuva Gaia Consulting

Pohjoismaat ovat hyvin riippuvaisia toistensa energiantuotannosta. Yhteispohjoismaisessa toimintakentässä yksittäisten maiden tekemillä päätöksillä on suorat vaikutukset myös naapurimaiden energiajärjestelmiin.

Huoli sähkötehon riittävyydestä on

kasvamassa, ja siihen on reagoitu jo

kansainvälisesti. Esimerkiksi Ranskassa,

Englannissa ja Yhdysvalloissa vastauk-

seksi on laadittu erilaisia markkinamal-

leja.

Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

Minkälaisia muutoksia suomalainen

energiajärjestelmä tarvitsee, jotta

tulevaisuudessa ei kärsitä sähköpu-

lasta? Pohjolan Voima on selvittänyt

eri vaihtoehtoja yhdessä ympäristö- ja

energia-asioihin keskittyvän Gaia Con-

sulting -yhtiön kanssa.

”Ei kansantaloudellisesti järkevää”Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla

vallitsee suuntaus, jossa nopeasti

vaihtelevaa sähköntuotantoa – lähinnä

tuulivoimaa – lisätään ohi markkina-

mekanismien. Samalla sähkön hinta

on laskenut, ja ydinvoiman sekä CHP:n

PERUSVOIMA

• Pohjolan Voima on kartoittanut energia-järjestelmän tulevaisuutta yhteistyössä Gaia Consulting Oy:n kanssa.

• Eri kehitysvaihtoehtoja tarkasteleva selvitystyö tehtiin vuoden 2016 aikana.

MISTÄ SELVITYSTYÖSSÄ ON KYSE?

Mikko Kara, Gaia Consulting

lutuksen huippu. Tehovaje oli lähellä, ja

sähkönkäytön rajoitustoimia harkittiin

vakavasti.

Tehovajeen riski pienenee Suomen

ja Ruotsin välille rakennettavien uusien

siirtoyhteyksien myötä, mutta ensim-

mäisen yhteyden valmistumiseen me-

nee vielä vähintään kahdeksan vuotta.

– Ennen sitä sähköpula kovana pak-

kastalvena on mahdollinen. Toteutues-

saan vaikutukset yhteiskunnalle olisivat

äärettömän kalliita, Kara huomauttaa.

Kyse koko sähköjärjestelmästäKara tähdentää, että kyse ei ole vain

talviaikaisista kulutuspiikeistä vaan

koko sähköjärjestelmän tulevaisuu-

desta.

Tehon riittävyyden varmistamiseksi

on turvattava riittävä sähköteho ja

suomalaisittain kustannustehokkaan

säätövoiman säilyttäminen teknologia-

neutraalisti.

• Selvityksessä mukana ollut Mikko Kara toimii myös markkinaoikeuden energia-asiantuntijana.

• Hän on aiemmin työskennellyt toimialajohtajana ja tutkimusprofessorina VTT:ssa sekä mm. Vapon, Teollisuuden Voiman, Imatran Voiman ja A. Ahlström Osakeyhtiön palveluksessa.


CHP – katoavaakansanperinnettä?

Teksti Anna Saarenoja Kuva Kai Tirkkonen

Energiatuotannon kokonaishyötysuhde Suomessa on maailman huippua, mikä on pääasiassa yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon eli CHP:n ansiota. Energiajärjestelmämme selkärankana toiminut yhteistuotanto on kuitenkin vakavasti uhattuna.

Yhteistuotanto on tällä hetkellä

kustannustehokasta tuotantoa, mutta

sen toimintaedellytykset ovat heiken-

tyneet.

– Lauhde meni jo, seuraavaksi

vaakalaudalla on CHP. Kyse on paitsi

pohjoismaisesta myös

laajemmin eurooppa-

laisesta ongelmasta,

kuvailee PVO-Lämpö-

voima Oy:n toimitus-

johtaja Petri Hurri.

Taustalla on voi-

makkaasti muuttunut

tuotantorakenne.

Tukipolitiikan seu-

rauksena ja sähkön

katteen heikennyttyä

energiayhtiöt ovat

joutuneet luopumaan

yhteistuotantolaitoksista ja korvaa-

maan niitä pelkällä lämmöntuotan-

nolla.

”Tilanne on hälyttävä” Vuonna 2016 yhteistuotanto kattoi

lähes kolmanneksen kotimaisesta säh-

köntuotannosta. Kaukolämmöntuotan-

nossa sen osuus oli 70 prosenttia.

• Yhteistuotannossa (CHP, Combined heat and power), tuotetaan lämmön, prosessihöyryn tai kaukolämmön lisäksi sähköä.

• Suomessa tuotetaan CHP:llä 70 prosenttia kaukolämmöstä ja kolmannes sähköstä.

• Missään muussa maassa CHP:llä ei ole yhtä suurta markkinaosuutta.

• CHP on tunnistettu EU:ssa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä.

• Energiamurroksen myötä yhteistuotannon kannattavuus on heikentynyt, eikä sähkön alhainen hintataso kannusta energiayhtiöitä investoimaan CHP-laitoksiin.

• Nykyinen markkinaohjaus vahvistaa erillistuotannon asemaa.

• Kokonaisenergiatehokkuuden vuoksi CHP:n toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää.

Lähde: Energiateollisuus

LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTO (CHP)

Vuoteen 2030 mennessä yhteistuo-

tantolaitoksista tulee teknisen käyttöi-

känsä päähän yli 3 000 megawattia

sähkön tuotantotehoa. Sähköä tuotta-

via lauhdevoimalaitoksia on poistunut

jo yli 3 000 megawatin edestä. Tehore-

servissä olevat laitokset

poistuvat toiminnasta

vuoden 2020 jälkeen.

– Tilanne on

hälyttävä. Meillä ei

ole visiota siitä, miten

kulutuksen tarpeita ta-

sapainotetaan ja miten

toimintakyky turvataan

tulevaisuudessa. Us-

komme, että päästö-

kauppaa ja markkinoita

vahvistamalla Suomeen

saadaan luotua hallittu

polku, toteaa Energiateollisuus ry:n

johtaja Pia Oesch.

Yhteistuotannontulevaisuus puhututti Oesch ja Hurri sekä joukko muita ener-

gia-alan keskeisiä vaikuttajia kokoon-

tuivat huhtikuun lopulla Helsingissä

Pohjolan Voiman järjestämään Kello

”Meillä ei ole visiota siitä, miten toimintakyky turvataan.


Yhteistuotannon kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä

• alhainen hintataso heikentää yhteistuotannon kilpailukykyä

• tarvitaan perusteellinen keskustelu siitä, miten markkinat varmistavat tehon

• kustannustehokkaat kestävyyskriteerit

• nielujen kohtuulliset laskentasäännöt

• ei veroa jätteenpoltolle

• maanrakennuskäytön edistäminen

• joustava kansallinen toimeenpano

• turpeen saatavuuden turvaaminen

viiden tee -tapahtumaan, jossa pohdit-

tiin yhteistuotannon tulevaisuutta.

Osallistujien mukaan tekijöitä

on useita. Alhaalla pysyvän sähkön

markkinahinnan lisäksi tilanteeseen

vaikuttavat ainakin polttoaineiden,

kuten kiinteiden biopolttoaineiden,

turpeen ja kierrätyspolttoaineiden

saatavuus ja hyväksyttävyys. Jos

esimerkiksi bioenergian kestävyyskri-

teereistä tulee Suomen olosuhteisiin

sopimattomat tai jos turpeen käyttöä

rajoitetaan, yhteistuotannon tulevai-

suus vaikeutuu.

Lähiajan suurena haasteena on pian

voimaantulevan suurten polttolaitosten

parhaan tekniikan päätelmien kansal-

linen toimeenpano. Tiukka ja jous-

tamaton toimeenpano voi heikentää

yhteistuotannon toimintaedellytyksiä

edelleen.

Osallistujat arvioivat, että suuntauk-

seen pystytään vaikuttamaan muun

muassa verotuksella sekä tukien koko-

naisuutta ja polttoaineiden ja polttoon

perustuvan tuotannon tulevaisuutta

ohjaamalla.

– Uskon markkinoihin. Huippukulu-

tuksen hinnan korotuksen lisäksi myös

sähkön keskihinnan pitäisi nousta, jotta

energiateollisuus ja sähköntuottajat

investoivat, sanoi teollisuusneuvos

Petteri Kuuva työ- ja elinkeinominis-

teriöstä.

Suomen luonnonsuojeluliitto kan-

nattaa mieluummin vihreitä polttoaine-

valintoja ja päästökaupan kiristämistä.

– Päästökaupan merkittävämpi,

ohjaavampi rooli voisi olla ratkaisu,

huomautti liiton suojeluasiantuntija

Otto Bruun.

– Sähkön alhaisen hinnan yhtenä

syynä on päällekkäinen ohjaus. Tuilla

edistetty tuotanto on ollut päällekkäis-

tä päästökaupan kanssa. Ohjauksen

pitäisi olla suoraviivaisempaa, ei tårta

på tårta, Oesch huomautti.

Ympäristölupavi-ranomaiselle on näkynyt trendi, jossa sähkön-

tuotantoa ei rakenneta enää lisää, vaan se lisätään hank-keisiin optiona mukaan.

Teemu Lehikoinen,ympäristöneuvosEtelä-Suomenaluehallintovirasto

CHP on nykyisel-lään ja tulevai-suudessa suuri resurssi. Meille

on ilmastopoliittisista syistä ja periaatteellisesti suuri ja tärkeä kysymys se, mitä laitoksissa poltetaan.

Otto Bruun,suojeluasiantuntijaSuomen luonnonsuojelu-liitto

BAT-päätel-millä voi olla huomattavat vaikutukset yh-

teistuotannon tulevaisuu-teen. Yhteistuotantolaitosten toimintaedellytykset heik-kenevät edelleen, mikäli uusissa päästövaatimuksissa ei suhteuteta kustannuksiaja saavutettuja hyötyjä.

Juha Kouki,tuotantojohtajaPohjolan Voima

Toimivat poltto-ainemarkkinat ovat yksi ratkaisu CHP:n kilpai-

lukykyyn. Ei ole olemassa polttoainetta, johon ei liittyisi poliittisia intohimoja. Mitä kapeammaksi vaihtoehdot käyvät, sitä huonommaksi tuottajien kilpailutilanne menee.

Pia Oesch, johtajaEnergiateollisuus ry

ASIANTUNTIJOIDENNÄKEMYKSIÄYHTEISTUOTANNONTULEVAISUUDESTA

” ” ” ””Tehon loppuessa sähkönkäyttäjiltä voidaan napata sähköt pariksi

tunniksi pois. Sivistysvaltion sähköjärjestelmää ei kuiten-kaan voida suunnitella sen va-raan. Toimitusvarmuuden taso on määriteltävä poliittisesti.

Petteri Kuuva, teollisuusneuvos työ- ja elinkeinoministeriö

Teksti ja kuvatAnna Saarenoja

LCP BAT BREF

Turpeen hyväksyttävyys polttoaineena

Sähkömarkkinakehitys Biomassan hyväksyttävyys polttoaineena

Sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuudet

Kierrätyspolttoaineiden hyväksyttävyys


Iijoen vaelluskalojenelvyttämisessä uusi askel

Kemijoen muutoshakemusrikkoo yhteistyöhenkeä

Tekstit Päivi Saarinen Kuva Kai Tirkkonen

Iijoen otva -hanke nytkähti harppauksen eteenpäin maaliskuussa, kun Raasakan kalatien rakentamislupahakemus jätettiin käsittelyyn.

Iijoella yhteistyö eri osapuolien kanssa on edennyt hyvin.

PVO-Vesivoima Oy ja Metsähallitus jättivät maaliskuun alussa

yhdessä vesitalouslupahakemuksen Raasakan voimalaitoksen

ja säännöstelypadon kalateiden rakentamiseksi.

Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon jätetyn rakentamis-

lupahakemuksen käsittely vie todennäköisesti noin vuoden.

Tavoitteena on, että kalatietä päästäisiin rakentamaan

vuonna 2018. Sitä ennen suunnitellaan kalatien teknisiä

yksityiskohtia Iijoen otva -hankkeen tutkimus-, osaamis- ja

innovaatioryhmässä.

Jos kaikki etenee suunnitellusti, mahdollisesti jo keväällä

2019 vaelluskalat pääsisivät Raasakan voimalaitoksen yli

kalatien kautta. Meritaimen pääsee Martimojoelle, joka on

mahdollinen kutualue.

Kalatien rakentaminen on osa Iijoen vaelluskalakärkihanket-

ta, mutta kalatien lisäksi hankkeeseen kuuluu muitakin toimia,

jotka parantavat vaelluskalojen elinmahdollisuuksia. Raasakan

ja Maalismaan vanhoilla uomilla kunnostetaan elinympäristöjä

ja Iijoella aloitetaan pienpoikasten istutusohjelma.

Haapakosken voimalaitoksen yläpuolelle istutetaan jo

kuluvana vuonna yhteensä noin 500 000 vastakuoriutunutta

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympä-

ristökeskus (ELY) vaatii Kemijokea

koskevien kalatalousvelvoitteiden

kokonaisuutta muutettavaksi erittäin

merkittävästi. Mukana on sekä lisäyk-

siä nykyisiin velvoitteisiin että täysin

uusia vaatimuksia.

Lapin ELY-keskuksen kalatalousvel-

lohen ja meritaimenen poikasta. Seuraavina vuosina istutus-

ohjelmaa jatketaan.

Yhteistyötä ei syytä vaarantaaPVO-Vesivoima haluaa jatkaa hyvää yhteistyötä vaelluskalo-

jen palauttamiseksi.

– Pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja monipuolisella keinova-

likoimalla päästään parhaaseen tulokseen, sillä voimayhtiö

ei yksin pysty varmistamaan kokonaisuuden onnistumista.

Elinkeinoelämän ja kalatalouden vastakkainasettelun pitäisi

olla jo ohi, toteaa PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti

Pietinen.

Iijoen vaelluskalojen palauttamiseksi kalatiet eivät kuiten-

kaan yksinään riitä, vaan tarvitaan myös erilaisia tukitoimia.

Mäti- ja pienpoikasistutusten sekä emolohien ylisiirtojen

avulla kutualueille pitäisi saada luotua nousuhalukas vael-

luskalakanta. Tähän liittyen Luonnonvarakeskus selvittää

parhaillaan smolttien alasvaellusmahdollisuuksia Iijoen

Haapakoskella.

• Iijoen otva -hanke ulottuu syksyyn 2018 asti. EU-rahoitteisessa hankkeessa kehitetään Iijoelle yhteinen vesistövisio sekä suunnitellaan kalateiden toteutusta ja kalojen alasvaellusta.

• Tavoitteena on rakentaa Raasakan kalatie, tutkia käytännössä kalanpoikasten alasvaellukseen soveltuvia ratkaisuja, istuttaa pienpoikasia, ylisiirtää emokaloja sekä toteuttaa toimenpiteitä vanhoilla uomilla.

VAELLUSKALAKÄRKIHANKE VIE SUUNNITELMAT KÄYTÄNTÖÖN

voitteiden muuttamiseen tähtäävän

hakemuksen sisältöjä ja toteutetta-

vuutta arvioi ensin Pohjois-Suomen

aluehallintovirasto (AVI). Asian käsittely

tulee todennäköisesti viemään vuosia.

Vaarana on, että ajaudutaan tilan-

teeseen, jossa paikallinen yhdessä

tehtävä kehitystyö kuihtuu ja jäädään

odottamaan pitkän ja repivän velvoite-

prosessin lopputulosta. Kalavelvoittei-

den muutoshakemus koskee PVO-Ve-

sivoiman voimalaitoksista Isohaaran

voimalaitosta, joka sijaitsee Keminmaal-

la lähellä Kemijoen suuta.

• Yhtenä tavoitteena on älykalatien rakentaminen, jossa hyödynnetään uusinta mittaustekniikkaa ja tutkimustuloksia kalojen käyttäytymisestä kalatien suuaukolla.

• Vaelluskalakärkihankkeen kustannusarvio on 4,3 miljoonaa euroa, josta valtion kärkihanke-rahoitusta on 2 miljoonaa euroa, PVO-Vesivoima rahoittaa 1,65 miljoonaa euroa ja alueen kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto, kalastusalueet sekä Metsähallitus loppuosuuden.

”Elinkeinoelämän ja kalatalouden vastakkainasettelun pitäisi olla jo ohi.

Ministeri Kimmo Tiilikainen tutustui maaliskuussa tulevan kalatien sijaintipaikkaan Raasakassa.


Vesivoimalla ei oleviimeistä käyttöpäivää

Tekstit Eeva Hemanus Kuvat Kai Tirkkonen

Vesivoimalaitoksella on kaikista voimalaitoksista pisin elinkaari, jopa yli sata vuotta. Pohjolan Voima on säännöllisellä huollolla ja perus-kunnostuksilla saanut vesivoimalaitokset vastaamaan uusinta tekniikkaa.

Valtaosa Pohjolan Voiman vesivoimalaitoksista on otettu

käyttöön 1950- ja 1960-luvuilla. Suuri osa yhtiön 12:sta vesi-

voimalaitoksesta on viime vuosien aikana peruskunnostettu.

– Suomalaisia vesivoimalaitoksia huolletaan ja moder-

nisoidaan parhaalla mahdollisella tavalla, joten ne ovat

käytännössä ikuisia. Vanhatkin laitokset saadaan peruskun-

nostamalla vastaamaan uusinta teknologiaa, PVO-Vesivoima

Oy:n kehityspäällikkö Juha Kähkölä kertoo.

Peruskunnostetut vesivoimalaitokset ovat nykyaikaisia,

energiatehokkaita laitoksia. Uudistukset lisäävät paitsi vesi-

voimalaitosten käyttöikää myös luotettavuutta ja tehokkuut-

ta. Peruskunnostus tehdään 15–20 vuoden välein, esimerkik-

si uusimalla automaatiotekniikkaa.

Vesivoimalaitosten mittavampi uudistaminen eli moder-

nisointi tehdään noin 40–50 vuoden välein. Silloin laitosten

turbiinit ja generaattorien staattorit vaihdetaan ja roottorit

huolletaan.

Huoltotöitä Isohaaran voimalaitoksella.


Uusi tekniikka tuo ympäristöhyötyjäNykytekniikka on tuonut vesiturbiineihin merkittäviä ympäris-

töhyötyjä aikaisempaan tekniikkaan verrattuna.

Tuotekehittelyn myötä vesiturbiinin öljynavasta on luo-

vuttu. Nykyaikaisissa vesivoimakoneissa käytetään korkea-

paineista vesinapaa, jossa voiteluaineena turbiinin navan

laakereissa on vesi. Itse navassa voitelevana aineena oleva

vesi on tiivisteiden takana jokivettä vastaan.

– Mahdollisessa vuototilanteessa ei nykyisestä turbiinin

rakenteesta pääse vuotamaan hydrauliikkaöljyä jokiveteen.

Vanhanmallisessa turbiinissa oli voiteluöljy siipitiivisteiden

takana, jolloin siipitiivisteen rikkoontuessa oli mahdollista,

että öljyä pääsi valumaan jokiveteen. Turbiiniteknologia kehittynyt huimasti Vesivoimalle keskeinen turbiinitekno-

logia on kehittynyt vuosikymmenien

aikana yhä tehokkaammaksi. 1800-lu-

vulla perustettu suomalainen konepa-

jateollisuuden yritys Andritz Hydro Oy

valmistaa yhä turbiineja suomalaisille

vesivoimalaitoksille. Nykyään se painot-

taa tuotannossa säätövoimaa.

– Suomalaisessa sähkönkäytössä

esiintyy valtavia vuorokausivaihteluita.

Vesivoimakoneiston säätövoiman ansios-

ta käytetystä vedestä saadaan mahdolli-

simman iso osa hyötykäyttöön, Andritz

Hydro Oy:n markkinointipäällikkö Timo

Mäkelä perustelee.

Uudistetut vesivoimalat hyötyvät

myös siitä, että vesiturbiinien ympäris-

töystävällisyyttä on parannettu merkit-

tävästi.

– Viimeisen kymmenen vuoden aika-

na niin juoksupyöriä kuin laakereitakin

on kehitetty siten, että ne toimivat vesi-

voitelulla. Sen ansiosta vesivoima tuot-

taa käytännössä päästötöntä sähköä.

Pohjolan Voiman neljä Iijoen vesivoimalaitosta uudistettiin mittavassa peruskorjauksessa vuosina 2005–2014. Voimalaitosten turbiinit ja generaattoreiden staattorit uusittiin, roottorit huollettiin ja sähkö- ja automaatiojärjestelmät uudistettiin. Peruskorjauksen myötä Iijoen voimalaitoksista voidaan saada parhaimmillaan 20 megawattia lisätehoja.

Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen sähköautomaatiouudistus valmistui toukokuussa 2017. Hankkeessa uudistettiin Isohaaran Vallitunsaaren kolmannen ja neljännen koneen automaatiojärjestelmät.

Melon vesivoimalaitos Kokemäellä huollettiin vuosina 2014–2015. Voimalaitoksessa uusittiin generaattoreiden staattorit ja toinen päämuuntajista sekä modernisoitiin sähkö- ja automaatiojärjestelmät ja turbiinin hydrauliikka. Peruskunnostuksessa tehostettiin voimalaitoksen käyttöä säätövoimana.

Projektit jatkuvat seuraavaksi Iijoen Raasakan vesivoimalaitoksen sähkö- ja automaatio-uusinnalla.

POHJOLAN VOIMA UUDISTAA VESIVOIMALAITOKSIAAN

Tarpeellista säätövoimaaVesivoimalla on säätöominaisuutensa vuoksi suomalaisessa

sähköjärjestelmässä erityinen asema. Sähköä voidaan tuottaa

kulutusta vastaava määrä jopa sekunnin osissa, sillä vesivoi-

malaitoksia voidaan käynnistää, säätää ja pysäyttää muita

voimalaitoksia nopeammin.

– Säätösähkö on tulevaisuudessa yhä tarpeellisempaa, kun

säästä riippuvainen tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto kasvaa.

Vesivoima on tähän oivallinen ratkaisu, Kähkölä toteaa.

Vesivoimalaitosta voidaan käyttää suurimman osan ajasta,

joten sen käytettävyysaste on korkea. Vesivoimalaitoksen

tehosta yli 90 prosenttia saadaan muutettua sähköksi.

”Säätösähkö on tulevaisuudessa yhä tarpeellisempaa, kun säästä riippuvainen tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto kasvaa.

23 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2017


savukaasupäästöt vähenivät ja ener-

giatehokkuus kasvoi.

Laanilan Voiman biovoimalaitos

tuottaa lämpöä ja sähköä Oulun Laani-

lan tehdasalueen yrityksille sekä Oulun

Energialle. Laanilan Voiman henkilöstö

pitää käynnissä myös Oulun Energian

Laanilan ekovoimalaitosta.

– Sampaanalanlahti on ensimmäinen tämän mittakaavan

projekti Suomessa. Hyödynnämme tuhkaa sekä vedenalaises-

sa täytössä että kentän pintarakenteissa.

Kymmenvuotias biovoimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä

yli 99 prosenttiin raumalaisista kotitalouksista ja prosessihöy-

ryä UPM:n paperitehtaalle. Uusiutuvien polttoaineiden käyttö

ja tuhkan hyödyntäminen edistävät kustannustehokkuutta –

ympäristön etua unohtamatta.

– Tuhkaa käyttämällä säästetään tuhkan kaatopaikka- ja

kuljetuskustannuksissa. Myös ympäristövaikutukset ovat

merkittävät, kun hiilidioksidipäästöt pienenevät käytettäessä

tuhkaa sidosaineena sementin sijaan.

Pitkänen toivoo, että energiantuotannon sivutuotteena syn-

tyvää tuhkaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muussa

rakentamisessa betonin sidosaineena tai sen korvaajana.

Laanilan Voiman voimalaitoksenkytkinlaitoksen modernisointion valmistunut

Teksti Hannele Kukka

Pohjolan Voiman tytäryritys Laanilan

Voima on uusinut Oulussa Laanilan teh-

dasalueella sijaitsevan biovoimalaitok-

sensa kuuden kilovoltin kytkinlaitoksen.

Viime vuonna aloitettu modernisointi

saatiin päätökseen toukokuussa.

Uusinta varmistaa voimalaitoksen

käytettävyyttä ja alueellista sähkönjake-

lua. Investointi on osa voimalaitoksen

Rauman Biovoima mukana kiertotaloushankkeessa

Teksti Eveliina Miettunen Kuva Timo Pitkänen

Pohjolan Voiman tytäryritys Rauman Biovoima hyödyntää lentotuhkaa Sampaanalanlahden täyttämisessä ja tavoittelee jätteetöntä energiantuotantoa.

Euroopan komission tukemassa Circwaste-hankkeessa edis-

tetään teollisuuden ja kotitalouksien jätteiden kierrätystä.

Rauman Biovoima on yksi seitsenvuotisen Circwasten rahoit-

tajista ja mukana Lounais-Suomen aluehankkeessa.

Rauman Biovoima haluaa edistää energiantuotannossa

syntyvän tuhkan uusiokäyttöä. Biovoimalaitos hyödyntää

tuhkaa nyt Sampaanalanlahden täyttämisessä ja paikalle

rakennettavan kentän rakentamisessa. Toimitusjohtaja Timo

Pitkäsen mukaan GeoTeko-palkinnon vuonna 2013 voitta-

nut kenttäprojekti on ainutlaatuinen.

Posivan loppusijoitustyömaan louhinnat etenevätPosivan käytetyn ydinpolttoaineen

loppusijoitustyömaalla Olkiluodossa

tehdään louhintatöitä monessa eri

paikassa.

Kapselointilaitoksen pohjan lou-

hinnat aloitettiin viime lokakuussa.

Louhinnat ovat edenneet hyvin, ja ne

on pääosin saatu valmiiksi. Työmaan

louhintamäärä oli kaikkiaan 19 000 m2.

– Myös urakkaan kuuluvat kapse-

likuilun louhinnan valmistelutyöt eli

tiivistystyöt on aloitettu ensimmäisten

reikien porauksella, Posivan työmaa-

päällikkö Kimmo Lehtola kertoo.

Varsinaisen loppusijoituslaitoksen

louhintatyöt aloitettiin joulukuussa

2016, ja ne etenevät suunnitelmien

mukaisesti. Louhintatöiden on arvioitu

kestävän kaksi ja puoli vuotta.

Käynnissä on myös viime syksynä

aloitetut ilmanvaihtorakennuksen

toisen vaiheen työt, jotka valmistuvat

tulevana kesänä. Projektissa poistoil-

makuilu kytketään ilmanvaihtoraken-

nuksen poistoilmajärjestelmään.

Teksti Susan Pietilä Kuva Jussi Partanen

systemaattista kunnossapito-ohjelmaa.

Lisäksi Laanilassa on investoitu voi-

malaitoksen Pyroflow-kattilan käyttö-

varmuuden ylläpitoon uusimalla muun

muassa keitto- ja lämmönsiirtopintoja.

Myös kiinteän polttoaineen syöttöjär-

jestelmää modernisoitiin ja palamisen

hallintaa on parannettu. Investointien

tuloksena kattilan säädettävyys parani,

Rauman Biovoiman voimalaitoksen pääpolttoaineina ovat kuori

ja hakkuutähteet. Lisäksi käytetään turvetta, biolietettä ja

kierrätyspolttoainetta.

”Kapselikuilun louhinnan valmistelutyöt eli tiivistystyöt on aloitettu ensimmäisten reikien porauksella.


Muistokirjoitus

Lauri Eskelinen 1935–2016

Teksti Sakari Eskelinen, Timo Rajala & Birger Ylisaukko-oja Kuva Pohjolan Voima

Tekniikan lisensiaatti, yli-insinööri Lauri

Eskelinen kuoli Helsingissä 31. loka-

kuuta 2016. Hän oli syntynyt Jyväsky-

lässä 21. tammikuuta 1935.

Lauri Eskelinen oli viisilapsisen

perheen toinen lapsi ja ainoa poika.

Hänen isänsä oli apteekkari, mikä vei

perheen sotavuosina Ivaloon. Sodas-

ta huolimatta lapsuus Ivalossa tuotti

Eskeliselle positiivisia kokemuksia.

Elettiin luontoelämän lumoissa, ja

sodan tapahtumat koettiin enemmän

seikkailuna.

Nuoruuden Eskelinen vietti Kemi-

järvellä. Isän äkillinen kuolema Laurin

ollessa viisitoistavuotias asetti hänelle

paljon vastuuta perheen ainoana

miehenä.

Eskelinen kuului uuden Kemijärven

lukion ensimmäiseen ikäluokkaan ja

kirjoitti ylioppilaaksi 1954. Puoliso

löytyi samalta luokalta.

Tekniikan tielle Eskelinen lähti

opiskellessaan diplomi-insinööriksi Hel-

singin Teknillisessä korkeakoulussa.

Sodan jälkeen Suomi kärsi huuta-

vasta sähköpulasta. Etelässä suuret joet

oli pitkälti rakennettu jo ennen sotaa.

Pohjoisessa vesivoiman hyödyntäminen

oli alkanut 1940-luvun lopulla.

Eskelinen päätyi tekemään diplo-

mityötä Pohjolan Voimaan, joka oli

juuri ryhtymässä rakentamaan Iijokea.

Pohjolan Voima pysyi hänen työnanta-

janaan ja suunnittelu hänen elämän-

työnään.

Monipuolisista suunnittelukohteista

huolimatta Eskelinen koki aina ole-

vansa vesivoimamies. Hän suunnitteli

Hän osallistui aktiivisesti vesivoima-

loiden kunnossapidon suunnitteluun

myös eläkevuosinaan.

Lauri Eskelinen levitti osaamistaan

apulaisprofessorina Oulun yliopistossa,

jossa hän suoritti myös oman jatkotut-

kintonsa.

Hänellä oli oma insinööritoimisto,

joka tarjosi nuorille diplomi-insinööreil-

le mahdollisuuden hankkia kokemusta

ja kartuttaa osaamista. Töitä oli Libyas-

sa asti.

Toimisto osallistui vuonna 1981

Vuoden Betonirakenne -kilpailun

voittotyön rakennesuunnitteluun ja

Eskelinen eläkkeellä ollessaan Vuoden

ympäristörakenne -kilpailun voittoyön

suunnitteluun vuonna 2005.

Ansioistaan hänelle myönnettiin

yli-insinöörin arvo.

Lauri Eskelisen ominaispiirteitä olivat

vaatimattomuus, avuliaisuus ja hyvän-

tahtoisuus.

Nuorena hän oli hyvin kiinnostunut

urheilusta, ja siitä jäi pysyvästi liikun-

nallinen elämäntapa. Hän oli ahkera

hiihtäjä.

Läpi elämän harrastuksena oli myös

shakki.

Ikävuosien karttuessa hän oli

valmistautunut poismenoonsa ja kuoli

levollisesti kotonaan.

___

Kirjoittajat ovat Lauri Eskelisen

poika ja pitkäaikaisia työtovereita.

kaikki Iijoen voimalat sekä suuren jou-

kon laitoksia eri puolille Suomea, muun

muassa Isohaaran uuden laitoksen.

Töihin kuului myös lämpövoimaloi-

ta, voimajohtoja, kalateitä, ensimmäi-

nen merituulivoimala Lumijoelle ja ison

tuulipuiston suunnittelu Ajokseen sekä

lisäksi suuri joukko muita erityisra-

kenteita, muun muassa kantaverkon

uusien 400 kV:n pylväiden suunnittelu

ja koestus.

Kokemuksensa kautta Eskelisestä

kehittyi vertaansa vailla oleva teknii-

kan taitaja, olipa kysymys sitten maa-,

betoni- tai teräsrakenteista, veden

virtauksista tai materiaalien ominai-

suuksista ja käyttäytymisestä erilaisissa

tilanteissa ja olosuhteissa.

Jos maapadon harjalle ilmestyi pai-

numa, hän pystyi – nähtyään suunni-

telmapiirustukset – hetkessä tekemään

päätelmät, mistä ilmiöstä oli kysymys ja

millaisiin toimiin oli ryhdyttävä. Hänen

hahmottamiskykynsä oli ilmiömäinen.

”Hän suunnitteli kaikki Iijoen voimalat sekä suuren joukon laitoksia eri puolille Suomea.

VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄwww.pohjolanvoima.fi

SUOMALAISTAENERGIAAVASTUULLISESTI

POHJOLAN VOIMA · On totta, että energia-ala elää murroksessa, jossa uudet teknologiat...

Documents

Transcript of POHJOLAN VOIMA · On totta, että energia-ala elää murroksessa, jossa uudet teknologiat...