SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI' MIGRATIONSINSTITUTET' INSTITUTEOFMIGRATION...

lssN 0355-3779

SI IRTOLAISUUSINSTITUUTTI ' M IGRATIONSINSTITUTET ' INSTITUTEOFMIGRATION

Leqatlnn:lhttp:i /u,vu, ruu.nl/ercomer/'u'mu/l/?trr'r'vimer html tI: 1 . 1 i r t . r

The World-Wide Web Virtual Librarv[A lphabe l r ra l I Ca leg0f :? Subt rpe J1 L iL rarJ r a f Cnnure .s l

us - Editorial f f t r i l ' - /en ' , .o |ou.)e d}oioreli Koivukangas

De Geernderna i Estland

bakgrund,och organi-

deras historiskaftirdelning

Sharifan Holma jaSilvdn

ja pakolaisuus:lapsi kokee ja hallitsee kriisin?

DhindsaAssimilation Problems

some other Aspects of Punjabiin the UK

ja etnisyydenverkoston GvfED

23.2.1996

hedotteet - Annonser

lf,irja-arvioinnit

rfiirjaston ja arkiston kuulumisia

Migration and Ethnic Relat ions

I ln te rac l rve In lo rnLat ron Eoard l l Researph Ins t r tu tes l l Fesearch Re la ted S ' tes i l pesear ih

Programs l l Unvers r ly Dgpaf ' lments l l Journa ls and Neurs le t te rs l l O lher Pub l ica t ions l i Conferences;nd h , lee l rn r ]s l l Da la Archryes l l Ma i l ing and D iscuss ion L is ts l l Governrnen l l l O ther ln f r l l More

Lrnks l l

E,irted by Artfrur Kosten

lEst September 7, 1995 Last updated March 23, 19961This rs a .ol lectron c,f l inks to nlajor Internet resources in the ield of migration andethni c relal ons ll r s F,art .rf the m uch largef '/V[WV- Vi rtual Li brary that covers Tna[rynther subteats Please use t l^re announcrment lorrn r ir rnarl [email protected] i fyou knou,r relevant onlrre informatr0n n0l in lhrs Ist Thrs seruice is offered to you byEFlCOl./ER - the European Resiarch Centre on Miaration and Ethnrc Relatrons

lnteractive lnformatiol $s31ql *,"

As r 've receive a lot c ' f re(iuests for more information than provided in this virtualIrLrrarv, we have decided to put up an lnteractive Information Board on whicheveryone can post rnformatron requests, announcenents and answers l0 questionsAboul a thousand people vi srt thisi vrdual Ibrarv weekly and chances are hr gh thatsorneone v,rr l l be able to help you Pleas+ try this informalion trOard beforecorlsLl:ng tf e nratntairrer or other ERCON4ER staff members 1i\r i th any questiOns

. Go to the N4iclration and Ethnic Relations lnteractive Information Board

Research lnstitutes

(u

CEIFO - Cenler for Research rn lnternai ional N/iorat ion and Ethnic Relat ir ins{Stockholm U., Svrer-1en),: lMS - Centre for lmmiqrat on anri Mull icultural Studies iANU, Austral ia)

SIIRTOLAISUUS

MIGRATION

.1.xIr

1 996

1

(U Cl^rulalongkonr, Thai land)

Siirtolaisuus - Migration23. vuosikerta / 23th year

Siirtolaisuusinstituutti r Mi grationsinstitutet o Institute of MigrationPiispankatu 3, 20500 Turku, Finland, puh./tel. (9)21-23 17 536

fu< (9)21-23 33 460Pohjanmaan aluekeskus e 6sterbottens regioncenter o The Regional

Centre of OstrobothniaKeikulinkuj a 2, 6 ll00 Periis einiijoki, Finland, puh./tel (9) 64 -4 1 I I 27 9

tax (9)64-47 81 279c Pddtoim ittajal Ed ito r-in-Chi ef: Olavi Koivukangasc To i m itu ss i hteer i I Ed itor i al Assistant: Taimi Sainioo Toi mittajatl Ed itors: Maija-Liisa Kalhama, Kalevi Korpela,

Jouni Korkiasaario ToimituskuntalEditorial Board: Siirtolaisuusinstituutin hallitus/

Administrative Board of the Institute of Migrationo Tilaushinta: 40 mk/vuosi (4 numeroa), PSP 800014-70355471o Subscriptions: Finland and Scandinavia 40 FlM,

other countries $1 2.00 a year (4 issues)

Siirtolaisuusinstituutin hallitus/Administrative Board ol theInstitute of Migration

Hallituksen puheenjohtaja:Torp S andl und, tutkimusiohtaja (SSKH)

Abo Akademi ia Helsingin yliopistoI I kka-C h ri sti an Bj 6rkl u nd, toiminnanjohtaja

Suomi-Seura r.y.U I la- M ar i a H el an i em i, toimistopddll ikko

UlkoasiainministerioOlli Kuhalahti, apulaisprofessori

Tampereen yliopistoRisto Laakkonen, neuvotteleva virkamies

Ty6ministerioIlkka Mdkeld.. vs. sihteeri

Kirkon ulkomaanasiain neuvosto

Olavi Koivukangasjohtaja /Director

Kalevi Korpela

Raimo Narjus, rakennusneuvosSuomen Kuntaliitto

Ai mo P u I kki n e4 ohjelmajohtajaVdestoliitto

H e i kki S i I pol a, suunnittelusihteeriTurun kaupunki

Keijo Virtanen, professoriTurun yliopisto

Asiantuntijajdsen:P ekka Perttu la. kunnanlohtaja

Perdseindjoen kunta

Henkil0kunta/StatfJouni Korkiasaari

vt. tutkimussihteeri/Research Secretary(Krister Bjdrklund virkavapaa/off duty)

Maija-Liisa Kalhamaosastosihteeri/Departmental Secretary

Seija Sirkiiitoimistosihteeri/Bureau Secretary

Piija Niittykoskivs. toimistovirkail iia/Off ice Assistant(An ne Virtanen virkavapaa/off duty)

Taimi Sainiova. kirjastovirkail ija/Librarian

erikoistutkiiaisenior Research Off icerKaisa Klpeldinen, Eve Kyntiiiii, Juha Niemeld

tutkijat/Besearch OfficersMatti Kumpulainen

siirtolaisrekisterisihteeri/Registrar, EmigrantRegister

Sirkka-Liisa Laurila. Elisabeth Uschanovsiirtolaisrekisterivirkailijat/Emigrant RegisterOfficers

Outi Liedesaluesihteeri/Regional CoordinatorPohjanmaan aluekeskus/The RegionalCentre of Ostrobothnia

,Kzrur Internet-verkoston yksi kiiyttiimuoto on World Cover One way of using Internet is World Wide Web.Wide Web. (Kuva: Jouni Korkiasaari Siirtolaisuus- (Picture: Jouni Korkiasaari, Institute of Migration)instituutti)

Typopress Oy, Turku L996

_ . 2

a

Migrants Forumin Suomen tukiryhmci

Euroopan Unionin alueella asuu l5-16 miljoonaaihmistii, jotka ovat asuinmaassaan siirtolaisia. Se,miten asuinmaan pyk?iliit ulkomaalaisten viihem-mistciryhmiii kohtelevat, vaihtelee valtiosta toi-seen. Unionin vetureista Saksalla on kahdeksanmiljoonaa siirtolaista, joiden asema on cpiivarma,vaikka siirtolaiset ovat asuneet maassa jo wosi-kymmeniei. Kreikassa 90 prosenttia siellii asuvistasiirtolaisista on papereiden valossa maassa liysinlaittomasti. EU-maissa miljoonat siirtolaiset onilman tiiysiii poliittisia oikeuksia vielii 20-30 ruot-ta maassa asuttuaan. Paikallisvaaleissa on ulko-maalaisilla iiiinioikeus vain pohjoismaissa jaAlankomaissa. Useimmissa mai ssa vaaditaan tiiy-si kansalaisuus, ja se on vaikea saada esimerkiksiSaksassa.

Muihin EU-maihin verrattuna Suomen vajaat70 000 ulkomaan kansalaista (1,3 % viiest<istii)on pieni luku. Muutamassa r,todessa mii?irii onkuitenkin entiseslli kaksinkertaistunut johtuen lii-hinnii Neuvostoliiton hajoamisen jiilkeisestii maa-hanmuutosta ja pakolaisuudesta. Suomen ulko-maalaisvdestci, johon kuuluu noin 13 000 pako-laista. edustaa 150 eri kansallisuutta.

EU ja sen jiisenmaat ovat tulleet entistii moni-kulthrurisemmiksi. Maahanmuuttajien iiiint?i eivoida jntt?iri kuuntelematia, miket halutaan ra-kentaa hyvinvoipaa ja suvaitsevaa Eurooppaa.Maahanmuuton ja pakolaisuuden seurauksenamy<is Suomessa korostuu uusien etnisten viihem-mistojen merkitys ja monikulttuurisuus.

Kautta historian Suomeen on tullut sekii ihmi-siii ettii kulttuurivailartteita rajojen ulkopuolelta.Autonomian aikana Veniijiin keisarikunnan yhtey-dessii Suomi oli hyvin monikulttuurinen, ja mikiitiirkeiitii, erilaisia kulttuureja suvaitseva maa.

Maahanmuuttajien aseman parantamiseksi,mm. rasismia ja muukaisvihaa vastaan taistele-maan, perustettiin v. l99l Migrants Forum -jir-jest<i EU:n siirtolaisjdrjestdjen yhteistyd'elimeksija edunvalvojaksi. T:illii hetkell,i siihen kuuluu jo160 jrirjestdii EU-maissa. Viime joulukuussa jiir-jestettiin Helsingissii uusille EU-maille, Suomelle,

Ruotsille ja Itiivallalle tarkoitettu seminaari, jossavalmisteltiin kansallisten tukirvhmien perustamis-ta nlihin maihin.

Migrants Forumin Suomen tukiryhmii perus-tettiin 2.3.1996 HelsingissS Suomen maahan-muuttajaviiestcin edunvalvojaksi kansallisella ta-solla. Jos vielii tiimiin jiilkeen asetetaan valtakun-nallisia tai kunnallisia komiteoita pohtimaan maa-hanmuuuttajien asemaa ilman maahanmuuttajienedustusta - kuten on tapahtunut - pit?iisin menet-telyii sekii tyhm.ina efiii epiioikeudenmukaisena.Tyold varmasti riitta.a Migrants Forumin edusta-jille sekri eduskunnan kAya?ivilla eftii muissa pdii-tdksentekopaikoissa. Mainitsen yhden esimerkin.Maahanmuuttaj ien yhdistys- j a kulttuuritoiminta,mukaanlukien omien lehtien julkaiseminen, tulisisaada nykyistii paljon enemmiin julkisen tuen pii-riin. Trimii olisi yksi keino edistii.ii maahanmuutta-jien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Migrants Forum on Brysselistii kiisin pyrkinysaamaan ensi kuussa Italiassa alkavan EU:n halli-tustenviilisen konferenssin asialistalle monia s iir-tolaisviiest<in aseman parantamiseen Uihtii"iiviaasioita. Siksi olisikin &irkeiitii, ettii Migrants Fo-rumin Suomen tukiryhmzi informoisi eri tasoillaasioiden kAsittelpn ja piiiitciksentekoon osallistu-via Suomen edustajia

Migrants Forumin t?irkeiin2i tehtiiviin?i onedistiiii maahanmuuttajien ja suomalaisten tasa-vertaista kohtaamista asuinliihioi ssii, tydpaikoillaja harrastusten parissa. Tycisui ja haasteista ei tu-le olemaan puutetta.

Toivotan Migrants Forumin Suomen tukiryh-miille parhainta menestystii tyrissii Suomen maa-hanmuutiajaviiestdn aseman parantamiseksi ja su-vaitsevaisuuden puolesta.

(Perustuu Migrants Forumin Suomen tukiryh-mdn perustamistilaisuuden avauspuheeseen2.3.1996 Helsingissd)

*

@hrr.%r'zr"r*t

The Migrants Forum Finnish Support Group

Within the European Union, there are altogether15-16 million people who are immigrants in theircurrent country of residence. The treatment ofimmigrant minorities varies considerably fromone state to another; in Germany, the'powerhouse' of the Union, the status of the eightmillion immigrants is insecure, despite the factthat there has been an immigrant population in theFederal Republic for many decades. In Greece, 90per cent of the immigrants are strictly speaking, inbureaucratic terms, illegal aliens. In many EUmember states, immigrants may continue to bebarred from any kind ofpolitical rights, even afterliving in their new country for 20-30 years: onlyin the Nordic countries and the Netherlands hasthe local govemment franchise been extended topermanently resident non-citizens.

In comparison to the other states in the EU,Finland's figure of just under 70 000 immigrants(1.3 % of the population) is tiny. Nonetheless,within only a few years, this figure has doubled,due largely to the influx of immigrants andrefugees in the aftermath of the collapse of theSoviet Union. Among Finland's alien population,including approximately 13 000 refugees, 150different nationalities are represented.Increasingly, the member states of EuropeanUnion are becoming multicultural societies, and ifwe are to build a Europe characterized by welfareand tolerance, the voice of the immigrants cannotbe ignored. The flows of migration and theadmission of refugees assigns more and moresignificance to tlre new ethnic minorities, and tomulticulturalism, even here in Finland.Throughout its history, Finland has absorbed bothpopulation and cultural influences from beyondits frontiers. Indeed, during the l9th century,under the Russian Tsar, Finland was a highlymulticultural, and (more importantly) tolerantsociety.

In 1991, with the aim of improving the statusof immigrants, and of combating racism andxenophobia, the Migrants Forum was set up as aEuropean umbrella organization to protectimmigrant interests and to promote collaborationbetween immigrant organizations within the EU.Currently, 160 different organizations from

different EU member states are affiliated to theForum. Last December, in Helsinki, a seminarwas held to lay the ground for the establishmentof national Support Groups in the new EUmember states, Austria, Sweden and Finland.

On 2 March 1996, in Helsinki, the MigrantsForum Finnish Support Group was set up tofunction as a national watchdog for the civilrights of immigrants. In the past, it has actuallyoccurred in Finland that national or localcommittees have been set up to consider questionsof immigrants' status without including immigrantrepresentatives; if this were to happen in future, itwould be both stupid and unjust. There will be noshortage of work for the Migrants Forumrepresentatives in the corridors of porver, both inthe Eduskunta and elsewhere. Let me cite oneexample: it is urgent to extend the scope of publicfunding to cover voluntary activities andassociations for immigrants, including theimmigrant press, as a crucial means of furtheringtheir integration into Finnish society.

ln Brussels, the Migrants Forum has beenworking hard to get a whole list of questionsrelating to immigrants' interests included on theagenda for the lnter-Governmental Conferencedue to start in Italy later this spring. It is thereforeessential that the Migrants Forum FinnishSupport Group should ensure that the Finnishrepresentatives who will be involved at variouslevels in debate and decisions are properlyinformed.

The vital role of the Migrants Forum FinnishSupport Group is to promote equality oftreatrnent between immigrants and Finns, in thecontexts of where they live, where they work andwhere they relax. There will be no shortage ofchallenges. I wish them every success in their taskof improving the status and situation ofimmigrants in Finland, and promoting a greaterdegree oftolerance.

(An adapted version of the opening speech at theSupport Group's founding meeting, Helsinki, 2March 1996)

)

@A.* (%ar*A-/*t

INGERMANLAN DARNA I ESTLAND

O m deras histortska bakgrund, regionala fi)rdelningoch organisationer, om forskningssqmarbete samt omi n g er ma nl d ndar n as fra mti d

Eric De Geer

(A

Fore 1940 var antalet "finnar" i Estland litet- endast drygt ettusen personer (1088 ir1938). En del hade kommit till Estland somflyktingar frin Ingermanland efter att de 'ro-

da' hade segrat i kampen runt Petrograd1919. En stor del av "finnarna" bestod av deingermanlandare som med Dorpatfreden komtill Estland i och med inkorporeringen avNarva landsforsamling Q.{arvusi) nordost omNarvafloden. I omridet bodde dven en del in-grer. Diirtill fanns en del ingermanliindare istaden Narva. Ett mindre antal finsksprikiga iTallinn utgiordes dels av ingermanliindaredels av finnar frin Finland.

Den tyska ockupationen under andravtirldskriget medlorde att en del ingermanlan-dare s6kte sig frin umb4randena i frontzoner-na i Ingermanland till de gynnsammare for-hillandena pi framst Estlands landsbygd. Yt-terligare ett antal blev kvar dar i sambandmed evakueringen 1943 av ingermanlindarnai de av tyskarna besatta omridena i Inger-manland och Estland via Paldiski vid Tallinntill Finland. De kvarblivandes antal har be-riiknats till c 3 000 personer (Nevalainen1993 s 69).

De c. 55 000 ingermanlandare som eftervapenstillestendet Sovjet-Finland i september1944 frivilligt och ofrivilligt iterbdrdades tillSovjetunionen fick som bekant inte - som

Eric De Geer

utlovats - iterviinda till sina gamla byar idivarande Leningradregionen utan dirigera-des vidare oster och norrut.

De bOrjade genast att soka sig tillbaka tillsina gamla hembygder men Stalin hade dekre-terat dessa som 'forbjuden zon' varlor desom upptdckles diir deporterades igen. Nigotmindre riskfyllt var att s6ka sig till de biistaalternativen - Sovjetkarelen och Estland.

Sovjetkarelen hade brist pi arbetskraft iskogshanteringen och rekryterade glirna in-germanlandare som kunde ha kontakt meddar bosatta finsk- och karelsktalande befolk-ningsgrupper (Verigin och Suni 1993 ss78-84). Estland hade lordelarna med att delsligga nara Ingermanland samt ha en likartadnatur och dels att estniskan dr ett med de in-germanlandska finska dialekterna besliiklatsprik.

Resultatet av denna flyttningsrorelse varatt antalet 'finnar' i Estland hr 1979 6kat till17 753 varefter en mindre minskning harskett. Vid folkrikningen 1989 var antalet 16622 personer. (Med 'finnar' betecknades i desovjetiska folkriikningarna siviil karelare, in-germanlandare som 'riktiga' finnar. Man harsiledes inte siirskiljt dessa grupper. Man harsom praxis att bokfora nationalitet oavsettgeografiskt ursprung, modersmil ellerfriimsta sprik). Eftersom de flesta som varbetecknade som 'finnar' var ingermanliindareanvinds i fortsiittninqen den senarebeniimningen.

Fil. lic i kulturgeografi, fiI. dr och docent i IngermanlAndarna var den fiirde i storlekhistoria. Verksqm vid Centrumfdr nrultietnisk av minoriteterna i Estland. De tre storsta varforshring vid Uppsala universitet. den ryska, den ukrainska och den vitryska.

{rr-- - _

Ingermanldndama i Estland

Ungeftir en tredjedel (32%) av ingermanliin-darna hade finska som modersmil, 28o/o hade

ryska och 4l% estniska (1989). Att estniskanhade hogre frekvens iin ryskan var uniklbland de storre nationalitetsgrupperna i Est-land. Ingermanllndarna var den enda minori-tetsgruppen som assimilerats friimst i estniskoch ej i rysk riktning. En huvudorsak tordevara sprikfrendskapen. Ryskan hade visserli-gen sisom det officiella spriket hrigre statusmen det var ocksi ockupationsmaktenssprik. Betrdffande frekvensen av olikaandrasprik bland ingermanlSndarna miirksestniskan med sina 33Yo. Hela antalet est-niskkunniga bland ingermanlindarna var sile-des tre f iirdedelar.

Demografisk forskning i Estland

De forskare i Estland som agnat sig 6t landetsetniska grupper ar framst ett par demografer- Kalev Katus och Luule Sakkeus vid Estoni-an Interuniversitary Population ResearchCentre i Tallinn, sociologerna Marika Kirchoch Aksel Kirch knutna till den estniska ve-tenskapsakademins institution lor filosofi, so-ciologi och juridik i Tallinn, samt kulturgeo-grafen Ott Kurs och samhillvetaren RaivoVetik vid universitetet i Tartu.

Av dessa 6r det endast - sivitt jag vet -Ott Kurs och Kalev Katus som har publiceratkartografiskt material betriiffande de etniskagrupperna i Estland (Katus l99l). Diir

I t$e{-. 1ii

)P-L-J

t0O-/tOo0o s o - l o o o o o l o - 5 o o o o < l o o o 0 t ^ h ^ [ : ] a - l '

t F I

?'\.- _f , ,,",",

rt

\D

r :##r-r ll

; : l r .m,u ! l

I

{#HJ}'."a-, .1 ' f f i i '

. ) . ' r t L' rEJ : , !E . r . ;

':rl "

Fig. l . The "F inns" in Es ton ia 1989. Reg iona l d is t r ibu t ion o f the F inn-Ingernranlanders in urban places and rural areas. Of a total of 16622 persons,11233 (68Vo) l ived in urban places (of them 3271 = 20o/o in Tal l inn) and 5589(32%) in rural areas. The markings in rural areas are placed at random.Source fo r l igures l -4 : Ees t i Vabar i ig i maakondade l innade ja a lev i t irahvastik 1989 I. Stat ist ika kogumik. Tal l inn 1990. The provinces:

l l t a - V i r u , 2 L i i A n e - V i r u , 3 H a r j u , 4 H i i u m a a , 5 L A i i n e , 6 R a p l a , T P a i d e , 8 J o g e v a ,9 Saaremaa, l0 Pi irnu, 1l Vi l jandi, 12 Tartu, l3 Valga, 14 Pti lva, 15 Vdru.

?

redovisas fortjiinstfullt kartografiskt olikagruppers frekvenser pi landskapsnivi, uppde-lat pi urbant och ruralt -, men alltsi ej nigonniirmare precisering lor de olika stiidernasoch kopingarnas del. Luule Sakkeus visar i enkonferensrapport "Migration Trends in Esto-nia: Formation of the Foreignborn Populati-on" pi ett utmiirkl siitt de etniska gruppernashistoriska utveckling grafiskt med diagram(Sakkeus 1992).

Var i f,stland bor ingermanlfindarna?

Den regionala fordelningen av ingermanldn-darna i Estland iir synnerligen ojiimn, nigotsom framgir av bifogade kartor (1-4). De iirtidigare publicerade i De Geer 1994. Uppgif-terna ar frf,.n census 1989. Uppgifter om nam-nen och beliieenheten av de estniska

Siirtolaisuus - Migration 1/' l 996

landskapen firurs pi fig. l, medan stiidernasoch kopingarnas narrln iterfinns pi kartan pisidan l0 i De Geer 1994 (Det finns ej utrym-me ftir dem hiir).

Den forsta kartan (Fig. l) visar den regi-onala fordelningen av ingermanlandarna pistiider, kopingar och landsbygd (ftr lands-bygdens del landsskapsvis). Ingermanlandar-na var koncentrerade till landskapen i nordostoch norr med tyngdpunkter i stiidema Tal-linn, Kotla-Jiirve Narva och Tartu. Orsakernatill denna regionala fordelning ir en kombina-tion av niirheten till Ingermanland och den avSovjet initierade industriella exploateringenav de i nordOstra Estland forekommande

naturtillgingarna, frdmst oljeskiffrarna ochfosforitforekomsterna, for vilket det behov-des ny arbetskraft. Dartill expansionen istorstiiderna Tallinn och Tartu. Niera

.

EI

u t . . l

/ - N / -

-/ " \,/ tl

>9oo 0oo IOO-ltOOOO 50'/o0ooo

\L-J LJ LtrL' ^ \

t 0 -5oooo a1sag6 i nA " t r i t " -^ \ J

E . D c 6 < e r r :

F r "1n"^ . ,1 . rca le t , , p rc r , i , l /e : 0 -5 " / ! - /0 " ' ) /O ' i f = . , /5 - )O - SO'15 f f i t

25- 30 4 , >lO 4".; l t , exat) f t ! ]u,c (: t , i \ to."5).

F i g . 2 . T h c " F i n n s " i n r c l a t i o n L o t h e t o t a l p o p u l a t i o n i n E s t o n i a l 9 t j 9 .Urban places and rural areas. For the wholc country their share was 10.6a/r,owhile i t was 10.0t loo for urban places and 12.1o/oo for rural areas. Thcre werc bigreg iona l d i l ' l e rcnces . The [wo prov inces neares t Iuger rnan land ( lngr ia ) hadmore thau 207ro . Some smal l u rban p laces , ma in ly in the uor theas t , had n lo rcthan 25'ho and up to 5l and 80ol,o,

Ingermanldndarna i Estland

medelstora stiider hyste rett stora ingerman-liindska grupper. Rakvere och Kivioli i nor-dost och Pernu och Viljandi i sydvist ilrexempel. Av de totalt 16 622 ingermanldn-darna bodde 11 233 (68%) i stdder och ko-pingar medan 5 389 (32%) var hemmah6ran-de pi landsbygden.

Hur stor andel av befolkningen som inger-manlandarna utgdr pi regional nivi framgirav ndsta karta (Fig. 2). Hogsta frekvensernafinner man i smi orter i nordostra delen avlandet samt i lilla Jiirvikandi (med 8o/o inger'manlandare, den hogsta noteringen) sdder omTallinn. Av glesbygdsbefolkningen iir det barai de tvi landskapen i nordost, Ita-Viru och

L6iine-Viru, som har mer iin 2o/o dr ingerman-lendare. Av de storre st6derna i nordost iir in-germanlendarna 'vanliga' i Kivioli och Kotla-Jiirve men relativt fitaliga i Narva och Silla-miie. Men ett drygt hundratal personer i Nar-va har i folkriikningen uppgett sig vara 'in-

germanlendare' istdllet for det officiella "fin-

nar" som var det normala kriteriet.Foriindringarna i ingermanliindarnas loka-

lisering mellan folkrtikningarna 1979 och1989 (Fig. 3) visar att den registrerademinskningen av I 131 ingermanliindare hu-vudsakligen drabbat landsbygden (-940 per-

soner). Bland stiderna hade en ratt kraftig

omfordelning skett. I de stOrre stilderna i

R d " , l ; o ^ J ^ < . e " t e

\ / o o lt l o z"

< /0 .

r-\J r r,",,,

' ! n ' t sL4- ^ -_ .

Fig. 3. Population change 1979-1989 for the 'Finn'group in Estonia.Urban places and rural areas.

The change for the whole country was -l l3l = 6,4Vo, for urbanplaces -l9l = -l,lVo (forTallinn alone +275 = *9,2Vo and for theremaining urban places -466 = -5,5Vo) and for rural areas -940 =-14,gvo.

The increase is concentrated to the eastem part ofTallinn, theMeri rayon, with 542 persons. Five small urban places has had anincrease of more than 10, among them Sillamle most with 25.Reductions has taken place in most places and areas. They havebeen especially heavy in Kotla-Jiirve, in the southern and northemrayons in Tallinn, and in the rural areas of laane-Viru, Ita-Viru,Vi l iandi and Tarlu.

a

Narvaregionen hade antalet ingermanliindareminskat med flera hundra medan en 6kningav ungefdr sarrrna storlek varit fallet i Tal-linn. Dartill hade det skett en anmiirknings-vlird omlokalisering av ingermanliindarnamellan huvudstadens olika stadsdelar. I desddra, viistra och norra stadsdelarna (riijoner-na) hade antalen ingermanliindare minskatmed tillsammans 269 personer medan antaleti den ostra stadsdelen, som iir mer priiglat avrelativt nya hoghusomriden, hade okat med542 personer, troligtvis till stor del nyinflytta-de till Tallinn. Dessa Ostra (och norra)stadsdelar domineras av de under den ryska

Siirtolaisuus - Migration 1/1996

ockupationen inflyttade ryssarna (se Fig. 4),nigot som gor det osiikert i vilken riktning(rysk eller estnisk) ingermanlendarna dar har,eller kommer att, integrera(t)s och eventuelltassimilera(t)s.

Som jamforelse och for att ge en uppfatt-ning om i vilken spriklig omgivning som deursprungligen och i tillsvidare okand ut-striickning fortfarande finsksprikiga inger-manllindarna hamnat i Estland bifogar jagkartan, Fig. 4, som visar det slavisksprikigabefolkningsinslaget i Estland. Ryssarnautgiorde det storsta inslaget - 86%, ukrainar-na var 9oh och vitryssarna 5%. Den slaviska

\t i t lLJ t_l t -J u,ra\ \

SO-:}O@ tO-SOcoO <naO ia^^;;r . . i' \ J .

Dc6 . . t . t )

The Slavic populations' relative share of the whole population,1989.The whole country 553 824 p€rsons (35,4 Eo)The urban places 50? 104 ̂ (45,3 Vo)

ThereofTall inn 245503" (49,4%)The rural areas 46 720' (10,5 Eo)

The Slavic populations consists of Russians (86 Vo),Ukrainians (9 Vo) and Belorussians (5 7a). Together they constitute aslavic lingvistic environment which, when they are a majority, asthey are in many urban places in northern Estonia, is of significancefor the language use of a small ethnic and lingvistic group, as the'Finns'from Ingermanland. For more detailed discussion on lhetopic, see Kirch 1992 and also Kurs 1990. The slavic dominancc inthe north-eastem and northern urbanized areas is prominent as isthe division of Tall inn.

+-__.


dominansen i de urbana nordliga delarna avlandskapet Ita-Viru var stark, alternativtmycket stark (: mer iin 75%). I det vdsterd6rom belagna Liiiine-Viru 6r det bara i kom-munikationscentret och garnisonsfor-liiggningsorten Tapa som den slaviska grup-pen dominerade. Aven i landskapet Harjumed Tallinnregionen iir det slaviska inslagetsynnerligen ojamnt fordelat. Divarande ma-rinbasen Paldiski- industriorten Maardu ochden mindre orten Kehra dominerades helt avdet slaviska inslaget medan de nordostra de-larna av Tallinn 'bara' hade majoritet. Av allade ovriga tatorterna och stdderna var det baraden loga betydande Mustvee vid Peipusnordviistra strand som hade slavisk majoritet.Betriiffande landsbygden var inslaget i denstorsta delen av landet obetydligt. Inte ens iIta-Viru i nordost var andelen mer iin ca entredjedel och i Harju ca en fiirdedel. I de ru-rala omridena i de ovriga landskapen varfrekvensen mellan l0 och ZjYo i fie av demmedan den i de 6vriga itta var under l0o%.

F6rfattaren har piborjat en socialgeogra-fisk studie av Estlands ingermanlandare ochhar lor detta dndamil letit Dr Luule Sakkeuspi Estonian Interuniversity Population Re-search Centre i Tallinn gdra ett antal datakor-ningar pi 1989 6rs censusmaterial.

De ingermanliindska organisationerna

Estlands finskingermanltindska forbund - Vi-ron Inkerinsuomalaisten Liitto - bildades1989 av nio lokala fi!,reningar som kommit tilliret innan, den forsta av dem i Tartu. Antaletforeningar var i mars 1993 ll med 6 557medlemmar. (Viktor Pajunen har i Ingria1989:4 presenterat en utmiirkt sammanstiill-.ing av "Ingermanlendsk foreningsverk-samhet i Sovjetunionen".)

Den regionala fordelningen var synnerli-gen ojiimn betriiffande siviil foreningarnasom medlemsantalen. De stdrre stdderna -

friimst Tallinn - dominerar. I norddstra delenav landet har man en forhillandevis l6e

mobilisering av de potentiella medlemmarnamedan man i t. ex. Viljandiregionen verkar hafitt med prakriskt taget alla tinkbara perso-ner med ingermanlandsk bakgrund i sin fore-ning. Fi ingermanliindare har - naturligt nog- slagit sig ned i viistligaste Estland (dels vardet liingre avstind till hemlandet och dels vardelar av kustomridena i vdst forbjuden zonunder sovjettiden), nigot som avspeglar sig iden ringa eller obefintliga foreningsaktivitetendiir. En kartografiska redovisning iterfinns iDe Geer 1994 s 27.

En utmdrkt dversikl over forbundets ochett antal lokalloreningars verksamheter ges idet forsta numret av Estlands ingerman-landsfinska forbunds iteruppstindna med-lemsblad "Inkeri", som utkom i augusti 1993med ekonomiskt stOd frin Suomi-Seura/Fin-landsforbundet i Helsinsfors.

Ordloranden i riksforbundet. Toivo Kaba-nen, behandlar i en ledare det under soviet-makten pitvingade "tigandet" och fornekan-det av finskheten, den iterupptagna k6rverk-samheten och de pi senare 6r mojliga, ochvikliga, resorna till sommarfesterna i Inger-manland. Till de problem som ftirbundet tillen bdrjan engagerade sig i horde 'iterflyttan-

det' tillFinland (KirstiAnderson frin Abo ar-betsftirmedling informerar i en artikel i dennafriga) for vilket nu rutiner utarbetats, samtfrigan om ingermanliindarnas medborgarskapi Estland.I februari 1993 godktinde Republi-ken Estlands parlament iindringar i lagen vil-ka lorenklade lor i Estland boende finnar (:ingermanliindare) att erhilla estniskt medbor-garskap. Efter detta har forbundet kunnatkoncentrera sig pi de lor gruppen viisentli-gaste frigorna, niirnligen kulturen ochspriket.

Vice ordforande i forbundet, Albert Sau-nanen. har i artikeln "Aven vi cinskar visshet"behandlat finsk-ingermanlAndarnas medbor-garfrhga i Estland. Han inleder med attpiminna om hur det senaste halvseklet "fiirtvirt folk till utpliningens rand" och hur "im-periets sonderfall itergav oss hopp"...

Estniska republikens medborgarskapslagmedforde sirade kdnslor "dven om vi vissteatt den inte var riktad mot oss". Den tilliiggs-lag, som antogs i Riigikogu (riksdagen) den18.02.1993 och diirefter stadflistes av presi-denten den 06.03.1993, ti l lkannager undantagfrin medborgarskapslagen for vissa grupper,bl a lor finnarna frin Ingermanland. Saunanenkonstaterar sedan att "under septemberminad [993] har st6rsta delen av oss est-niskt medborgarskap och passet i handen ochvir nya status definierad. Fctrhoppningsvisslutgiltigt - estniska republikens medborgareoch minoritetsfolk".

Tre lokalloreningar presenteras vidare:Den i Tarttu av Anatoli Schulz, Tallinns avValtteri Tuhkanen och den i Viljandi av Vale-ri Luukka. Bland dvriga bidrag miirks ett omkdrledaren Albert Pettinen av Ene Puusempsamt ett om den finsksprikiga kyrkliga verk-samheten i friimst Tarttu. (Oversiittningen avartiklarna i 'Inkeri' iir gjorda av Vera Lil)

Det b6r i detta sammanhang framhillas attSvensk-Ingermanldndarnas Rikslorbund haftett ratt intensivt kulturutbyte med det estnis-ka forbundet och dess lokalforeningar. Si t.ex. har till de senaste irens sommarfester iSverige med en b6rjan i Karlstad l99l detsom regel inbjudits - p6. vdrdarnas bekostnad- singkorer och/eller folkdansgrupper. Kon-takter och Omsesidiga besok av ledande per-sonligheter har fiireko mmit fortl opande. D iir-till kan niimnas att det var i Tallinn viren1989 som representanter for de ingerman-liindska organisationerna i Estland, Finland,Ingermanland, Karelen och Sverige mottes iden lorsta allingermanliindska konferensenmed en samlad manifestation och deklarationom ingermanlandarna som specifik etniskfolkgrupp (se Ingria, 1989:3).

Forskningssamarbete

Vid ett symposium rorande Estlands nationel-la minoriteter i Narva i maj 1992 bidrog jagmed en historisk-geografisk dversikt 6ver den


ingermanlendska folkgruppen (De Geer1994). Detta foranledde ett samarbete medmastersstuderande vid universitetet i Tartuvilka avsig att studera ingermanldndarna iEstland. Jag sig hiir mdjligheter till intressan-ta jiimforelser mellan ingermanliindarna i Sve-rige och Estland. Grupperna har sammaursprung men deras vidare oden har varitsynnerligen olika siviil samhiillsmiissigt somkulturellt och sprikligt. I Sverige mdtte manett helt nytt, annorlunda, sprik. I Estlandgallde det antingen den riitt lorstieliga nar-besliiktade estniskan eller - for de flesta i de

ryskdominerade omridena - ungdomens sko-las sprik - ryskan, som ocksi varit detnddvrindiga spriket for minga under iren i

!arran sovjetiska omriden.Anknytande till de svenska projekten om

ingermanliindarna i Sverige har jag kunnatbesdka Tartu ett par ginger och diir handledade forskarstuderande - Marju Kiidrst och Je-lena Jedomskihh - i deras unders6kning. Ef-tersom man i Sovjetunionens successionssta-ter ej hade nigon storre erfarenhet avsamhiillsvetenskapliga studier av etniskagrupper (detta var under sovjetsystemet ejpolitiskt lAmpligt), si onskade man utnyrtjade svenska erfarenheterna. Man dversatte deomfattande enketformularen (ett lor in-vandrargenerationen och ett annat till andra-generationen) till estniska och ryska.Betriiffande allmiin bakgrund samt urvalsme-todik etc vid fiiltarbetet kunde jag bisti medsvenska erfarenheter. Pi grund av smi resur-ser och misstro frin informanternas sida gen-temot de for viisterliindsk beteendevetenskap-lig forskning vanliga undersokningsmetoder-na med enktiter och intervjuer blev antaletsvar relativt ligt. For bearbetningen knot manen tredje masterstuderande, Anna Markina.

Det iir gltidjande att man i Estland inte ba-ra intresserar sig for den stora och problema-tiska ryska nationella minoriteten (3oo/o avhela befolkningen 1989) utan aven lor en avde mindre sisom den ingermanlandska (l%av befolkningen,3Yo av den ickeestniska).

L


Projektet har stdtts av Estlands ingerman-liinsk-finska forbund med ordforande ToivoKabanen och vice ordforande Albert Sauna-nen i spetsen. Sedermera har man aven fEttett bidrag frin Suomi-S eura/Finl ands-forbun-det i Helsingfors. Pi grund av brist pi resur-ser har arbetet dragit ut pi tiden och MarjuKiiiirst har mist liimna projektet, men JelenaJedomskihh i samarbete med Anna Markinahar nu, hosten 1995, blivit fiirdiga med sittgemensamma mastersexamensarbete "Ingeri-soomlased Eestis. Ajalooline pogenike. Sis-serdndajate grupi dokumenteerimine" (Inger-manlandsfinnarna i Estland. Historisk flyk-tinggrupp. Dokumentation av en invandrar-grupp). Arbetet iir, sivitt jag erfarit, detforsta i sitt slag i Estland.

Estlands ingermanlindare och framtiden.

Som avslutning amnar jag skissa nigratiinkbara framtidsscenarior for den ingerman-liindska folkgruppen i Estland. Gruppen kom-mer antagligen att pi relativt kort tid - d.v.s.en till tvi generationer - ha splittrats upp iolika riktningar. Ett fital kommer att lorsokasoka sig hem till sin - eller sina fordldrars -

barndoms och ungdoms byar i Ingermanland,i vilka det nu bor nAstan bara ryssar. Ett be-tydligt stdrre antal kommer att flytta till Fin-land - i spiren pi det stora antal som redanhunnit over - och detta redan innan ligkon-junkluren med itfoljande arbetsloshet der arover om kanske ett par ir.

Av de som bor i den nordcistra delen avEstland torde en stor del, antagligen de flesta,redan vara integrerade med den diir domine-rande rysktalande befolkningen ftir att senarei stor utstriickning bli assimilerade. Detta un-derlAttas av att de redan behiirskar det ryskaspriket viil frin sivtil tiden i Ingermanlandsom frin tiden i andra delar av Sovjetunionenefter kriget. DArtill kommer att de yngre ge-nerationerna har gitt i rysksprikiga skolor piolika hill i det forna Sovjet och i Estland.Trolistvis kommer den stOrsta delen av

finsk-inger-manliindarna, de som bor i est-niskdominerade omriden, att integreras diirlor att senare kanske assimileras, men en inteobetydlig del kommer utan tvekan att bi-behAlla delar av deras ingermanliindsk-finskaidentitet, men i estnisk version. De kommeratt kiinna sig som est-ingermanlAndare - omde inte redan edr det?!

Summary:The Finns from Ingermanlqnd in Estonitt

Historicql background, regional distribution,associqtions, ond lhe future of the gtoup:This Finnishspeaking Lutheren ethnic group- called 'Finns' in Estoniq whosehomeland is lhe region oround St Petersburg

Qngermanland or Ingria) came to Estoniaafter World War II from various distantplaces to which they had been deported inthe USSR. (Theywere rtot permitted to retut'tlto their home villages.)

The Finn-Ingermanlanders constitute theIargest non-Slavic ethnic group in Estonia,numbering 16,622 people in 1989. They sett-led primarely in the newly industriolisednorth eastern parts of lhe country, qnd inTallinn, the capital (Map 1). Their regionaldislribution qs a proportion of the total po-pulation is shown on Map 2. The changes intheir regional distribution between the years1979 ond 1989 are demonstrated on map 3.Relatively speaking, their numbers have di-minished over the entire country, parlicular-Iy in rural areqs, with lhe exception of thearea oJ newly construcled housing blocks inthe easlern suburbs of Tallinn.

For the purposes of comparison, I hovemapped the distribution of the Slavic peoplesin Estonia, thqt is, the Russiqns, the Belorus-sians qnd the Ukranians (A4ap 4). The mapspeaksfor itself.

Following these maps, I hqve documentedlhe Finnish qssociations i Estonia. Their

1 0

A

!

strongholds qre not in the north east of thecountry, as might be expecled, bul in the twolargest cities - ktllinn and Tqrtu. These as-socialions' co-operation with their Swedishcounlerpart organisations is emphasized.

The scientific collaborqtion that I hqvehad with researchers qt the Tartu Stqte Uni-versity is also described. This collaborqlionhas resulted in a reporl on the I'-inns in Eslo-niawritten by J. Jedomskihh and A. Markina(19es).

Finally, I discuss the future for lhe Finn-Ingermanlanders in Estonia, including the

Siirtolaisuus - Miqration 1/1996

emigration of many to I'-inland and perhapssome to the Ingermanland/St Petersburgarea, and lheir integration qnd then assimi-lation in the Estonian populotion - with lheexception ofthose living in lhe norlh east. Inthis part of the country, the tr'inns are qlrea-

dy integraled into the Russian population,qnd will likely become assitnilated into theRussian minorily, which is lhe majorily elh-nic group in lhis region. It is ctssumed, howe-ver. thal nrost Finns will retain their Finn-In-germanlander identily, albeil in an Estonianversion.

Litteratur

€

De Geer, Eric, Thc Finrs from Ingermanland. Some notes on the Ethnic Group's Historical Past, on theMappurg of its present l,ocations and about its Futu-re. Paper presented at the Estonian Acadcrny ofScience in Narv-A 8- l0 May I 992, and at tlre Intema-tiornl Council for communic.rtion and Mignnon[CCM) Conference in TallnrL 1922 Aug. 1993.Uppsala Univenity. Uppsala 199a.

Ingria 1989:4.Inkeri augusti 1993. Tallim 1993.Jedomskihh, Jelena & Markina, Anna, Ingerisoom-

las€d Eestis. Ajalmline pogaike. Sissenindajate grupidokumenteerimine Dupl. Tartu 1995, 36 s, plus 77 sbrlagor.

Kahrs, Kalev, Mitncrahwseline Eest. Population Sur-dies. RU Seeria B No 16. Tallinn 1991.

Nevalainen, Pekla lgermanland i andra v:irlds-kiget.krgermanland - om land och folk. Red. S. Huovinen.Kulhrfonden for Sverige och Finland. (1993) Ss59:74.

Pajunen, Viktor, Lrgemrankindsk foruingwcrksamhe iSovjeh-rnionen. Ingna I 989:4.

Sakkeus, Luulg Migration Trends in Estonia: Formation ofthe Foreign-bom Population. Paper preseirted tothe Conftrence'Massmigration in Europe: Inplica-tions in East and West". IAS, IIASA tr. Vicnn4March5-7,1992.

Verigin Sergev, & Suni, Leo, Inflpringen av inger-manliindarc till Karclen i slutet av 1940-talet. Ingcr-manland - om land och folk. Red S Huovinen. Kul-trfonden for Sverigc och Finland. (l 993). Ss 75-84.

11

-r-r

Lapsi ja pakolaisuus:Miten lapsi kokee ja hallitsee kriisin?

Piiivi Sharifan HolmaMaarit Silv6n

Forsgrenin (1994) mukaan 20 miljoonaa ih-misti on nykyisin pakolaisena kotimaansa ul-kopuolella ja 20 miljoonaa on paossa koti-maassaan. Suomeen on tullut vain pieni osamaailman pakolaisvirrasta. Korkiasaaren(1993) kokoamasta tilastosta kiiy ilmi, ettiiSuomi vastaanotti yhteens| 6 361 pakolaistavuosina 1972-1992.

Suomessa voi sosiaalihallituksen raportti-sarjan (1411990) mukaan saada pakolaisenaseman kolmella eri tavalla. Kiintiopakolaisettulevat maahan virallisten sopimusten puit-teissa. Useimmiten he tulevat Yhdistyneidenkansakuntien pakolaisasioiden piiiivaltuutetunviraston UNHCR:n pakolaisleireilta. Heilleon jo maahan tullessa myonnetty oleskelupa.Turvapaikanhakijat tulevat itse maahan, jossa

he hakevat itselleen pakolaisen asemaa. Per-heiden yhdistiimisessii Suomi noudattaaUNHCR:n suosittelemaa periaatetta, jonka

mukaan pakolainen voi saada muuttoluvanaviopuolisolleen ja alaikiiisille lapsilleen sekiialaikiiiseni Suomeen saapunut pakolainenvanhemmilleen ja alaikiiisille naimattomillesisaruksilleen.

Hakovirta (1989) maiirittelee pakolaisenhenkil6ksi, joka on jattanyt kotimaansa suo-jautuakseen vainolta, vlikivallata tai sekasor-rolta eikii tule vielii toimeen omin awin uu-dessa maassaan. Hakovirta jatkaa, ette tiettyahenkilOa pidetiiiin pakolaisena, jos han on ko-timaansa ulkopuolella poliittisen, uskonnolli-

Maarit Silv,dn, PsL, htrun yliopisto,psykologian laitos, ja Pdivi Sharifan Holma,psyk. mai st, Rtidda B arnen, Tukho lmq..

sen, etnisen tai muun vainon takia tai viilt-tiiiikseen sodankaynnin tai muun viikivallanvaaroja, ja jos hiin selvitiikseen tarvitsee ulko-puolista apua. Elintason takia muuttaneita eipidetti pakolaisina, vaan he kuuluvat siirto-laisten tai siirtotyoliiisten ryhmiiin.

Pakolaisuus on aina kriisi sekii yksilolle et-tA yhteiskunnalle. Yhteiskunnan niikOkulmas-ta pakolaisuus huonontaa kotimaan kansain-vilistti mainetta ja kiinnittaa kansainviilistiihuomiota maan sisiisiin ongelmiin. Pakolais-uuden vuoksi maa menettdi yleensii my6ssuuren osan koulutettua vaestoAAn ja tarpeel-lista ty6voimaansa. Yksilolle ja perheelle pa-kolaisuus merkitsee suuria sosiaalisia. kult-tuurisia, taloudellisia jamuutoksia.

Pakolaislapsen tausta

psykologisia

Brandell-Forsberg (1994) sanoo surun ja me-netyksen kokemusten olevan yhteisia kaikillepakolaislapsille. Usein pakolaislapsi on listiksiviikivallan uhri tai viikivallanteon silminnakija(tai molempia). Moni lapsijoutuu pahoinpite-lyn uhriksi sen takia, etta hanelta yritetaansaada tietoja vanhemmista, tai koko perhejoutuu jarjestelmiillisen viikivallan kohteeksi.

Joitakin lapsia kiiytetiiiin seksuaalisesti hy-vaksi tai heidiin omaisiaan raiskataan. Mack-soud (1992) tutki 2 220 beirutilaisen3-16-vuotiaan lapsen kokemia sotatraumoja.Tulos osoitti, ettii libanonilainen lapsi on ko-kenut eliimiinsii aikana viidestii kuuteen so-taan liittyvad traumaa. Veisimmiit traumat ai-heutuivat pommituksista, pommisuojissa koe-tuista peloista, kodin j?ittiimisestii ja

it

I

12

q

pakenemisesta muualle, iilrimmiiisestii koy-hyydestii ja viikivaltaisten tekojenniikemisestii.

Unicefin Bosniassa 1993 (sit. Brandell-Forsberg 1994) tekemti tutkimus viittaa sa-mankaltaisiin traumaattisiin kokemuksiin.Tutkituista I 505 sarajevolaislapsesta 70 0/o

oli ollut tilanteessa, jossa he olivat peldnneettulevansa surmatuksi. Melkein puolet (46 %)oli ollut tapon silminniikijiinii, yli kolmasosan(37 %) perheenj iiseni st ii j oku oli haavoittunuttai surmattu, ja joka toisen lapsen (58 %) ko-tia oli ammuttu kranaatilla tai asuntoon olihyokatty jollain muulla tavalla.

Separaatiokokemukset

Vanhemmista eroon joutuminen on yleistiipakolaislapsille, koska toinen tai molemmatvanhemmista ovat usein joutuneet jettiim6anperheensii sodan ja vainon takia. Lapsistahuolehtiminen on jiiiinyt silloin muiden suku-laisten tai ystiivien tehtaveksi. Pakolaiset tule-vat tosin usein maista, joissa perhekasitys onlaajempi kuin meillii, jolloin esimerkiksi isoliitisaattaa olla lapselle liiheisin henkil6. Kun per-he pakenee kotimaasta, lapsella on pahim-massa tapauksessa jo useita separaatiokoke-muksia: ero didistii, isiistii tai muista turvaatarjonneista henkilOistii. Ikii, jolloin lapsi ko-kee separaation, vaikuttaa tutkimustenmukaan merkitseviisti psykologiseen kehityk-seen.

Ressler, Boothby ja Steinbock (1988) ra-portoivat Thaimaassa tehdystii tutkimuksesta,johon osallistui orpoja kamputsealaisia pako-laislapsia. Tutkimuksen mukaan lapset, jotka

olivat menettiineet vanhempansa eiviitkii ol-leet kyenneet solmimaan liiheistii suhdetta jo-honkin toiseen aikuiseen ennen viitta ikiivuot-ta, kiirsiviit psykologisista hairioista enemmankuin muut orpolapset. Heille olivat tyypillisiZivaikeudet liiheisten ihmissuhteiden solmimi-sessa ja niiden ylliipitdmisessd, aggressiivinenja vastarintainen kayttaytyminen seke huonokoulumenestys.


Vanhemmat lapset kestiviit erossaolon pa-remmin kuin nuoremmat, koska he pystyiviitmuistamaan vanhempiinsa liittyvie myonteisiiitapahtumia. Separaatio on traumaattista kui-tenkin vielii teini-ikiiisellekin lapselle, etenkintilanteessa, jossa lapsi on paennut kotimaas-taan yksin ja vanhemmat ovat kuolleet taikadonneet.

Menetysten aiheuttamat traumat

Gustafsson, Lindqvist, Nordenstam jaNordst6m (1987) jakavat menetykset konk-reettisiin ja abstrakteihin. Konkreettisiin me-netyksiin kuuluvat tapahtumat, joita lapsi voisura tavalliseen tapaan. Tiillainen onesimerkiksi omaisen kuolema ja kodinmenettiiminen.

Lapsuuden menetys on sen sijaan abstraktiasia. I.apsi voi menettiid mahdollisuuden esi-merkiksi leikkiii ulkona, koska ulos menemi-nen on liian vaarallista. Lapsi voi myds me-nettiid lapsuutensa joutuessaan ottamaan liiannuorena vanhemman roolin ja kantamaansuuren vastuun nuorempien sisarusten huo-lehtimisesta. Barudy (1988) kertoo erliiin chi-leliiisen perheen vanhimmasta pojasta,l0-vuotiaasta, jonka isii oli vangittu. Poikaomaksui isiin poissa ollessa tiille kuuluvia teh-tAvia toimien Ziitinsii tukijana. Hiin joutui otta-maan aikuisen roolin olosuhteiden pakosta lii-an varhain.

Gustafsson ym. (1987) kertovat, etta me-netykset voivat olla sekii konkreettisia ettiiabstrakteja samanaikaisesti. Jos esimerkiksivanhempi on kadonnut eikii tiedetii, onko tli-mii elossa, lapsi on menettiinyt vanhempansakonkreetisti. Lapsi ei kuitenkaan voi surramenetystadn, koska on mahdollista, etta van-hempi eliiii vielii ja tulee takaisin.

Surutyii

Itillti on suuri merkitys lapsen tavalle ymmiir-tiili menetyksiii ja surra niit6. Dyregrovin(1990) havaintojen mukaan alle viisivuotiaat

-r-

1 3

Lapsi ja pakolaisuus

eiviit ymmiirrd kuoleman lopullisuutta. Hevoivat esimerkiksi kysyii, milloin (kuollut) isatulee takaisin, voiko isiille viedii ruokaa hau-dalle ja eiko isiiii voi auttaa tulemaan poishaudasta.

Sen sijaan 5-I0-vuotiaat ymmdrtdviit jo,

ettei kuollut palaa enii6 takaisin. Lisiiksi heselviytyvat surustaan paremmin hankkimallamahdollisimman paljon tietoa ja yksityiskoh-tia kuolleesta henkilostii ja kuolemaan liitty-neistii tapahtumista. Myos konkreettiset koh-teet, esimerkiksi valokuvat ja hautakivi, hel-pottavat surutydte. Noin 12 vuoden iastaeteenpain lapsi ymmiirtdii myos kuolemanta-pauksen seuraukset.

Dyregrov (1990) toteaa vielii, ettii on tiir-keiiii erottaa traumaattisen kuolemantapauk-sen ja odotettavissa olleen kuoleman suremi-nen. Traumaattinen kuolemantapaus on aikui-sillekin shokki, jolloin lapsi saa niiiltii viihem-mdn tukea ja apua suruunsa kuin siind tapa-uksessa, ettii kuolemaan olisi ollut aikaavalmistautua.

Ongelmista aiheutuvat oireet

Seka lapsen ettii aikuisen trauman jiilkeiset

oireet tulevat esiin erilaisina psykosomaattisi-na ja psykososiaalisina vaivoina tai hiiiridinti,ja ne ovat Angelin ja Hjernin (1992) mukaanyllattavan samanlaisia riippumatta lapsen ai-kaisemmasta kulttuuritaustasta. McCallin(1988) ja Ljungbern-Miklos ja Cederblad(1989) mainitsevat lasten trauman jiilkeisiksi

oireiksi muun muassa unihairiot, keskittymis-ja oppimisvaikeudet, p6dns6ryn, mahakivut,jatkuvan levottomuuden, erilaiset fobiat, ystii-vyysongelmat j a apatian.

Siihen, miten lapsi kokee ja sisiiistdii trau-maattisen tapahtuman, vaikuttaa myds lapsenkehitystaso. Athey ja Ahearn (1991) sovelta-vat Bowlbyn (1980) kiintymysteoreettista n6-kemystd, kun he toteavat esikouluikiistenkiintymyksen vanhempiinsa saattavan muut-tua trauman jalkeen korostuneenahdistuneeksi.

Kouluikiiisten kiiyttiiytyminen muuttuuusein radikaalisti trauman jalkeen. Athey ja

Ahearn (1991) lainaavat Pynoosia ja Ethia(1985), joiden mukaan kouluikiiisille on tyy-pillistii, ettii heistii tulee kdrsimattomia, hA-vytt6mia ja kiistanhaluisia. Angelin ja Hjernin(1992) mielestd tiimii osoittaa lapsen menet-teneen itseluottamuksensa sekii minitunteen-sa. Kouluikliset valittavat lisiiksi usein so-maattisia oireita, ja heidiin koulumenestyk-sensii heikkenee huomattavasti. Athey ja

Ahearn (1991) jatkavat Pynoosia ja Ethiii(1985) lainaten, etta teini-ikaisten reakliotmuistuttavat aikuisten reaktioita. He kiiyttiiy-tyviit usein epiisosiaalisesti tai menettiiviit im-pulssikontrollinsa sekd suhtautuvat pessimis-tisesti tulevaisuuteen.

Vanhempien pelot vaikuttavat

Pakolaislapsen kuten myds muiden lastenpsykologiseen hyvinvointiin vaikuttaa van-hempien hyvinvointi. Freudin ja Burlinghamin(1942) mukaan II maailmansodan Lontoonilmaiskujen jalkeinen lasten hermostuneisuus,siinkykastelu ja erilaiset ahdistusreaktiot liit-tyiviit kiinteiisti iiidin ahdistuneisuuteen japelkoon. Armyr (1989) toteaakin, ettd van-hemmat voivat viilittiimiillii liiheisyyden ja tur-vallisuuden tunnetta suojata lasta monilta ta-pahtumilta, jotka muuten olisivat erityisentraumaattisia.

Vanhempien tehtava ei kuitenkaan olehelppo, sillii sota, vaino ja vekivalta rikkovatmyOs aikuisen elamiin. Toinen vanhemmistasaattaa olla kadoksissa, kuollut tai paennuttoisaalle, jolloin jaljelle jiiineen vanhemmanpsyykkinen kestiivyys ei ehkii riitii vastaa-maan lapsen tarpeisiin. Athey ja Ahearn(1991) huomauttavat kuitenkin, ettii vanhem-pien kykyyn vastata lapsen tarpeisiin vaikut-tavat myos muut tekijat. Ttillaisia ovat mm.perheenjiisenten viliset suhteet ennen pako-laisaikaa, pakenemisen kokemukset sekd per-heen sosiaalinen ja taloudellinen asema ennenpakolaiseksi tuloa ja sen jiilkeen.

I

:

i

__J

{

Sopeutuminen voi olla n?iennf,istli

Lasten ja vanhempien sopeutuminen uuteenmaahan tapahtuu osittain eriaikaisesti. Ange-lin ja Hjernin (1992) mukaan lapsi alkaa surramenetystaAn nopeammin kuin aikuinen. Kunaikuinen vielti vakuuttelee itselleen, kuinkatarkeaa on unohtaa vanhat kokemukset ja

suuntautua tulevaisuuteen, lapsi tuntee suruaja suuttumusta. Hiin saaltaa esimerkiksi kes-ken leikin alkaa itkeii ja vetiiytyii muiden seu-rasta tai kiukutella koko ajan. Hiin suree koti-maahan jiiiineitii sukulaisia, ystiiviii ja kotieliii-mia. Usein kuitenkin lapsen kyky nauraa,tanssia ja syventyii leikkeihin nopeasti saa ai-kuiset helposti uskomaan, ettli lapsella onkaikki hyvin.

Angel ja Hjern (1992) jatkavat, ettii lapsialkaa kuitenkin heti omaksua uuden ympiiris-t6n tapoja koulussa tai piiivlikodissa. Jottamuut lapset hyviiksyisiviit pakolaislapsen, hii-nen pitae yleensii sopeutua nopeasti. Van-hemmat kokevat tiissii vaiheessa vielii oudonkulttuurin ja ymplirist6n vaikutteet uhkaavi-na, jolloin lapsi joutuu lojaliteettiristiriitaan.Ristiriidasta selvityminen vaatii lasta suvaitse-maan sekii vanhempien ettii koulun tai piiivii-kodin asenteet.

Tiissii vaiheessa vanhemmat saattavat ko-kea, ettii lasten sopeutuessa eneneviissii miia-rin uusiin tapoihin heillii ei ole eniiii vaikutus-valtaa omiin lapsiinsa. Uusi yhteiskunta onottanut heiltii kasvattajan roolin ja hallitseelapsia, kuten se my6s hallitsee aikuistapakolaista.

Saapuessaan uuteen maahan pakolainenjoutuu kiiymiiiin useita byrokraattisia vaiheitaliipi. Virallisten asioiden hoito uudessa maas-sa on luultavasti hyvin erilaista kuin se oli ko-timaassa. Pakolaislapsi oppii useimmiten uu-den maan kielen nopeammin kuin hiinen van-hempansa, jolloin hiin joutuu toimimaan van-hempiensa tulkkina. Tiimli johtaa Atheyn jaAhearnin (1991) mukaan rooliristiriitaan elivanhempi ei selviydy virallisten ja muidenkieltii vaativien asioiden hoidosta ilman


lapsensa apua. Mutta tilanne ei ole helppolapsellekaan, koska hiin joutuu ottamaan vas-tuuta tehtavistii, joista hanen ei tarvitsisi nor-maaliolosuhteissa tietiii mitaan.

Uuden ympiiristiin suhtautuminen

Ympdriston asenteilla on erittein suuri merki-tys pakolaisten sopeutumiselle. Jos ympiiristdkohtelee pakolaisia vihamielisesti, pakolaisenpsyykkinen kestiivyys joutuu entistd suurem-malle koetukselle. Vaikka hiin on selvinnythengissd vainosta, kidutuksesta ja psyykkises-tii stressistii. hiinen on viel6 lunastettava oi-keutensa olemassaoloon ja eliimriiin uudessaympiiristossii.

Pakolaisuuden kriisistii selviytyminen onelinikiiinen prosessi. Selviytyminen riippuusekii yksilon omista valmiuksista ja voimava-roista ettii sosiaalisen verkoston ja ympiiris-t6n tuesta. Pakolaisten psyykkinen hyvinvoin-ti joutuu iiiirimmiiiselle koetukselle, koskamonet minuutta kuormittavat stressitekijatvaikuttavat samanaikaisesti. Pakolaisilla onhyvin usein takanaan traumaattisia kokemuk-sia, joiden liipikiiyminen vaatii paljon tycitii.Pakolaisen on lisiiksi tyostettiivii kokemuk-sensa uudessa ympiirist6ssii, jonka kielen jakulttuurin merkitysten oppiminen on vaikeaailman traumaattisia kokemuksiakin.

Pakolaisuuden ruoksi yksilot ja perheetmenettevat sosiaalisen verkostonsa ja sen an-taman tuen. Heidiin on luotava uusi verkostouudessa kulttuurissa. Verkoston luominenonnistuu toisilta, mutta toisia uhkaa eristiiyty-minen ja yksiniiisyys.

Vastaanottava yhteiskunta voi auttaa pa-kolaista tarjoamalla tiille mahdollisuuden aut-taa itseiiiin. Pakolaisen tilannetta ei pitkallaaikaviilillii helpota se, etta uusi maa antaavain rahallista awstusta. Tiirkeiiii on, ett6 pa-kolaiselle tarjoutuu mahdollisuus ansaita itseelantonsa ja toteuttaa toiveensa samalla taval-la kuin maan alkuperiiisviiestdkin. Niin ikiiiinon tiirkeiiii, ettd pakolaislapsen kehitystii tue-taan monipuolisesti. Lasten vanhempien

L-_-_

1 5

Lapsi ja pakolaisuus

hyvinvointi edistiiii lapsen hyvinvointia japdinvastoin. Lisiiksi on olennaista, etti pako-lainen saa seilytted identiteettinsii ja hiinentaustaansa kunnioitetaan, ja ettei hanta yritetesopeuttaa pakolla uuteen yhteiskuntaan.

Abstract: A refugee child:Learning lo cope wilh crisis

This orticle deals with the psychologicaldevelopment of refugee children. Typical toall refugee children is an experience of lossand grief, and many of these children arevictims or witnesses of violence. Refugeesoften come from countries where theextendedfamily is included in the immediate

family picture of ll'estern cultural norms.The grandmother, for example, may havebeen the closest person to a refugee child,but has remained in the country of origtnafter the child has fled. Upon qrrivql to thecountry of asylum, a refugee child hqs, otworst, already been through severalseparations from family members due to waror perceculion.

The age of a refugee child has a greatimpact on how he/she understqnds and copeswith loss. Events which can be grieved suchqs the death ofa relative qre concrete losses;whereas loosing one's own childhood, on theother hond, is an qbstract loss. Youngchildren do not understond thqt a personwho dies will never return. The

Liihteet

understanding of the finality of death onlygradually becomes established as q childgrows older. By the age of twelve a child hosan adult comprehension of the meaning offuath.

Both the physical ond psychologicalwellbeing of an adult impacts their child'sability to cope with stress and loss. Pqrentscan in effect protect their children intraumqtic situqtions by grving them a senseof closeness and security.

The roles ofrefugee pqrenls and childrenare easily changed when living in a newcountry. A schoolage child usually leqrns theIanguage and the culture Jaster thqn qn

odult. This often means that the childbecomes an interpreter of the new cultureqnd q guide for his parents. At the sametime, the pqrents loose their adult authorityand become dependent on their child. Thechild may be given responsibilities nottypically placed on children under normalcircttmstances.

A refugee situation is q crisis resulting ina lifelong process of working through it. Ihepsychological well-being of a refugee istested unfur the mqny simultaneouslyoccuring stressfoctors. The new host countrycan facilitate in the life of the refugee byallowing him to keep his identity, respectinghis history and giving him a change to helphimself. The well-being of an adult refugeeand a child refugee compliment each other.

b

IAng4 B" & Hjenr, A. (1992). Au nxita fly,l*ingbam

och deras frmiljer. [uxl: Surderflifteratru.Armyr, U. (1989). n/ciagbam Nanrdip realdiqrer

pa nagct maturligt. Alvsjci: Ljungbergs TryckenKlippan.

Athey, J. L., & Ahean! F. L. (1991). Medal Healthof Refi€ee Children: An Overview. TeoksessaAtrearr\ F.L., & Ath€y, J.L. (toim.), Refi.rgee Child-rul Theory, Research and Services. Baltimoelor-don: Tlrc Johrs Hcpkins lJnivenity Press.

Barudy, J. (1988). The Ttrcraparic Value of Solidarityatrd Hope. Tmksessa Miserez, D. (toirn.), Refr€ees- The Trauma of Exile. Ttp Hunaftarian Role ofRed Cross and Red Crcsent. Based or a Red CrossWorkshop at Vitza4 Switzerlad, October 1987.Lcndcn: lv{artinus Ni}ntrPublistrcrs.

Bowlby, R. (1980). Dsaster characteristics andpsyclmocial inpact. Tmksessa Sowder, B.J. (toim.),Dsasters and Medal Fleafth: Selected cont€mporarypercpedives. Washingtor D.C., WA: U.S.

1 6

-. dh

q

BrandellForsberg, M. (1994). Det Ar brafiqn. Omflycingbams bdrov av stod. Svenska IJNICEF-kqrnnmisen & Riffa Barn€n. Stocklpkn: TryckenAb Federativ.

Dyregrov, A. (1990). Bam i sotg. Lurd:Studentli$emtrr.

Forsgren, L' (1994). Varld€ns fl)tdingar blir fler. Uni-ef idagl/94 7.

Frand, A., & Burling[ran1 D. T. (1943). War ardChildren. New Yortc Emst Willard.

Gustafsson, L. IL, Lindqvist, A, Nordenstam, Ii, &Nordstrdnq V. (1987). F\dcirgbam i Lycksele. Enunaerstlt<nlng av 30 bam och deras fimiljer. Starbergslo vg*emdeq Bammcfiagringen ochSocialkornod.

Hakovirt4 H. (1989). Pakolaisuus: nuailman ongelma- rneidiin orgslrrarnnre. Tampere: Kustannus 54.

Korkiasaari, J. (1993). Siirtolaisws- ja ulkonaalaisti-lastot }trelsinki; Hakapaino Oy.

Ljungberg-Miklos, J., & Cederbla4 M. (1989).

rytdingbarts pry{<iska kilsa. Socialmedicinsk tid-slffift, l.


Maclsoud l\{. S. (1992). Assessing War Trauma inChildren: A Case Strdy ofLebarrcse Children. Jour-nal ofRefrrgee Strdies, l.

MccalltuL I\{. (1988). Trauma Anutgst RetugeeChildren: The Work of the lmemational CatholicChild Bureau. Tmksessa Miser% D. (toirn), Refu-gees - The Trauma of Exile. Tlre Hunranitarian Roleof Red Cross and Red Cresent. Based cn a RedCross Works@ at Vitaarn, Switzerlan{ October1987. tordon: N{artinus NijhotrPublistters.

gnoos, R S. & EO\ S. (1985). Children traumati?€dby wihesslng acts of penoul violence: Homicide, ra-pe, or suicide bdnvior. Teoksessa Eth, S., & B/noos,RS. (toim.), Pct-Traumafic Stess Disorder inChildr€n. Washingtott D.C., WA: American Psychi-atric Press.

Ressler, E. IW, Boothby, N. & Steinbodq D. J.(1988). Unacconpanid clil&€rL Carc ad Prctecti-or in Wan, Natuml Dsasten, and Refi.rgee Move-nrants. NewYork, NY: Odond Univentty Press.

c

Kaar le H ja lmar Leht isen rahaston apurahat

suomalaisen siirtolaisuustutkimuksen edistflmiseen ja tukemiseen julistetaan

haettavaksi. Haettavana on yhteensii 40 000 markkaa joko yhtenii tai useampanaapurahana.

Lyhyessi, vapaamuotoisessa hakemuksessa on selostettava hanke, jonka toteuttami-seen apuraha aiotaan keyttaa. Hakemukseen pittiii liittaa selvitys opinnoista, mahdol-linen tyo- tai matkasuunnitelma sekd selvitys muista vireilli olevista tai saaduistaapurahoista.

Hakemukset, joiden on oltava perillti viimeisttiiin 30.4.1996, liihetetiidn osoitteella:

SiirtolaisuusinstituuttiPiispankatu 3, 20500 Turku, Finlandpuh.921-23 l7 536

r u -

1 7

Remittances, Assimilation Problems andsome other Aspects of Punjabilmmigrants in the UK

- A Case Study

Kashmir Dhindsa

Emigration is not a recent phenomenon inIndia. During the nineteenth and the earlytwentieth centuries, the British used to recruitpeople with a low qualification backgroundto work in other colonies like South Africa,Singapore, Malaysia and Mauritius. After theoutbreak of the First World War, emigrationdropped significantly. Thereafter, emigrationcontinued on a much smaller scale till theperiod of the Great Depression when ittouched its bottom trough. There wasintensive emigration during the brief spell ofthe Second World War period. The processof emigration almost came to its end with theend of British rule in the late 1940s.')

The revival of emigration began, in thepost-independent period, during the late1950s and reached its peak during the early1960s (when the threat of British immigrationrestrictions encouraged parents and relativesto make a hasty move) and continued on asmaller scale until the 1980s when it becameminimal.

The matter of emigrants' remittances senthome, and the ways in which they are used isbecoming increasingly significant for labourexporting countries like India. Emigrants'remittances not only provide foreignexchange but also additional capital which isdesperately needed by capital-scarseeconomies like India. Keeping in wiew the

Kashmir Dhindso, Professor and Head ofPunjab School of Economics, Guru NonokDev University, Amritsar, India.

importance of foreign remittances for theIndian economy, the Indian government at alllevels - national, state and local - isdeveloping programmes to encourageinvestment by people of Indian origin livingabroad.2)

Subjets and Methods

First of all, with the help of travel agencieslocated in different tehsils/towns of threedistricts of Doaba region, namely Jalandhar,Kapurthala and Hoshiarpur, all the villages -

from where the majority of the people emi-grated to the UK - were listed. Then one vil-lage from each of the four tehsils of everythree districts and thereafter, fifty male emi-grants from each of the twelwe chosen villa-ges were selected. Thus a representativesample of 600 male emigrants (above the ageof 18) to the UK were selected by using themulti-stage random sampling technique. Dueto non-availability or changes of addresses,sixty immigrants could not be contacted.Thus information was obtained from a samp-le of540 persons.

Preliminary interviews were held with so-me immigrants before drafting the question-naire in the final form. Then people living indifferent parts of UK were contacted throughpersonal visits.

For space reasons, some tables are omit-ted. However, the readers may obtain themfrom the author. Various tables have beencompiled from the vast data generatedthrough the questionnaire.

It

ITI

I

II

I*<trG

1 8

q

Causes of emigration to the UK

A number of given reasons for emigration arelisted in Table l. Respondents have been as-ked to rank causes of emigration. The firstthree reasons ranked by the respondents areconsidered in tabulation. Assuming that thefirst three ranks have the same weight, the to-tals in the last column show that the most do-minating cause of emigration from Punjab isthe small scale land holdings and thus theweak economic position. In Doaba regionmost of the uppercaste Jat Sikh families havesmall parcels of land. It is revealed in the sur-vey that a large number of small farmers ca-me to the IIK either to enlarge the size fotheir land holdings or to release mortgage ontheir land. The second important reason wasthe desire to join their families living in theUK. Thirdly, people also decided to emigrateto take advantage of great opportunities inthe UK as revealed by the visible prosperityof returning migrants.

Job status of Punjabi immigrants in UK

Forty-three percents of Punjabi immigrantsare doing unskilled manual work in factories,foundries, warehouses, airports, constructionpremises etc. Only fifteen percents are doingskilled jobs, e.g. welders, fitters, plumbers,painters, technicians, carpenters, laboratorytechnicians and drivers. A verv small minoritv

Siirlolaisuus - Migration 1/1996

are doing professional jobs like doctors, en-gineers, chartered accountants and seniormanagers. About one-fifth of the immigrantsare running their own businesses. A largenumber of them are running corner shops orwholesale business, post officies small work-shops, travel agencies, restaurants etc.

Immediately after the arrival in UK a ma-jority ofthem started doing unskilled jobs. Alarge number of immigrants got employmentin dying industries which were facing toughcompetition from their counterparts in fo-reign countries. These industries attractedimmigrant workers by giving them low wa-ges but plenty of guaranteed overtime. Ho-wever, with closure or fear of shut down ofsome of these firms, they started looking fortheir own business. This clearly shows thatPunjabi immigrants were good and quick inadapting to new opportunities. This corrobo-rates to the fact that immigrants are the pe-ople who are always more entreprenerial andadventurous.

Remittances sent home by immigrants

Immigrants' remittances are of considerableimportance in the sense that they provide ad-ditional capital and are a source of foreignexhange earnings. Figures relating to foreignremittance are available at the national levelbut not at the regional level. This study ma-kes an attempt in this direction (Table 2).

aTable 1. Reasons for emigrating to the UK( N : 5 4 0 )

Rank I Rank 2 Rank 3 Total

Small land-holdings t44 1 3 8 l 3 l 4t3

To join families/relatives/frieds in the UK 93 85 98 276

To get married to the spouse settled in the UK 25 27 2 l t )

Unemployment 38 34 4 1 l l 3

Allurement of living abroad 20 1 i 26 70

Heard about opportunities for prosperity 87 90 84 261

To provide a more secure future for the family t 7 16 20 53

Low income in India 56 52 J I 165

IbrL-

1 9

Table 2. Percentage distribution of Punjabiimmigrants in the UK according to range offoreign remittances sent home

Range offoreignremittances sent home

Number o //o

No remittances/amountof remittance reported

Below 0.25 Lakths

0.25 to 0.50 Lakths

0.50 to 0.75 Lakths

0.75 to 1.00 Lakths

1.00 to 1.25 Lakths

1.25 to 1.50 Lakths

1.50 to 1.75 Lakths

1.75 to 2.00 Lakths

2.00 to 2.25 Lakths

2.25 to 2.50 Lakths

2.50 to 2.75 Lakths

2.7 5 to 3 .00 Lakths

above 3 Lakths

J J

l l

23

) t

53

75

89

6 l

42

36

28

2 l

l 8

T J

6 , l l

? n ?

4,26

6,85

9,81

13,89

16,48

I 1,3

7,78

6,67

5 ,19

3,89

2,41.Average remittance by immigrant 1.396(Lakths/Rs)

.Average remittance by reporting immigrant1.487 (Lakths/Rs)

.Total remittance in Lakths/Rs 753.8.One Lakth = 100,000

Note: Remittances figures relate to the totalremittances sent home by immigrants sincetheir arrival in the UK to the present time, ie.year 1990. Source: Primary Data

Punjabi immigrants in the UK

By Indian standards, the amount of remit-tances sent home by Punjabi immigrants isquite high. It must be added that there ap-pears to be an underestimation of the remit-tance figures because many respondents werehesitant to reveal the true amount of remit-tances sent home.

Decadewise percentage distribution of re-mittances was l95l-1960 llyo. 1961-197040%, l97r-r980 30% and l98l-1990 16%.

The low percentage oftotal remittances senthome during the 1950s can be explained bythe fact that only one-tenth of sampled immi-grants came to the UK during this period. Itis revealed by the immigrants that out of totalremittances sent during the 1960s and 1970s,a large amount was sent for building puccahouses, purchasing land and making agricul-tural improvements. It is disheartening to no-te the sharp decline in remittances sent homeduring the 1980s. It is revealed in the surveythat out of the total remittances during thisperiod, a very small amount was sent forabowe mentioned purposes, and a fairly largeamount was sent for purposes like marriageand religious ceremonies, for making depo-sits in Indian banks and setting up cooperati-velprivate buses and loan companies.

A vaste majority of sampled immigrantsrevealed that they initially had the intentionof going back home for good after staying afew years in the UK. It is claimed by themthat since they no longer want to return ho-me for settlement, there is no point in sen-ding money home for building houses/pur-chasing land. Instead they should and theyare actually using the money for making theirlives more easy and comfortable in the UK.

Purposes/Utilization of remittances senthome

It seems forthwhile to know whether remit-tances have been used for productive/con-sumptive purposes. Percentage distributionof remittances is compiled in table 3. One-fifth oftotal remittances have been sent/usedfor buying tractors, farm machinery and ins-talling tubewells/electric pumpsets or otheragricultural improvements in Punjab, while itis uncommon for emigrants from Gurajat andKarala to invest in agriculture. The differen-ce can be explained by the fact that becauseof good soil conditions and easy accessibilityof water in almost the whole of Punjab, in-vestment in agricultural activities bring high

20

*i

€I

return, whereas these other regions may haveless fertile land.

Remittances were also sent for purchasingland in order to in this way increase the pres-tige of the family. Respondents mentionedthat in the village culture of Punjab, the big-ger the size of land holdings, the higher thehonour of the family. Remittances used forpurchasing land cannot be considered pro-ductive because it involves transfer of landfrom one person to another. If land is trans-ferred from less efticient cultivators to moreefficient ones, then it can be considered pro-ductive as it will result in higher production.

Since initially the immigrants, after stayinga few years in the UK, wanted to return toPunjab, they sent money to build large houseson the outskirts of their villages, where theycould live an easy and comfortable life. In themajonty of these houses, none of their closefamily members are living. Thus many well-designed large houses are lying idle, and mo-ney spent on these houses is unproductive asit does not give any return on investment. Itis revealed that a large number ofthese hou-ses were built during the late 1960s and early1970s. In some cases, money was sent for re-pairs and for making extensions of one ortwo rooms to their existing houses.

Some immigrants revealed that even afterbringing their families into the UK they hadthe intention of going back home for settle-ment after a few years. They were fully inten-ded to bring their families into the UK. Thefear of restrictive immigration barriers crea-ted mad rush for bringing their families intothe IIK at the earliest. Thus Punjabi immi-grants attitude in this regard is different fromthose of Morocco immigrants in France whe-re they never tought of bringing their wivesand children.

It is seen that fifteen percent of remittan-ces were sent for marriages (of their sis-terlbrotherldaughter/son, for ex.), religiousand social ceremonies. Religious ceremonies(like Akhand Path/I(rtan) are done (when


Table 3. Purposes/utilization for wichforeign remittances were sent home %"

Family maintenance 8

Marriages, religious seremonies etc. 15

Costruction/repair of houses 17

Purchase ofland 14

Agricultural improvements ZQ

Business investnent 6

Bank deposits 9

Public works for willage 5

Others 6

Total 100

immigrants return home for short visits) part-ly to demonstrate gratitude to God for goodfortune and partly to enhance family prestige.Remittances were also sent for giving deathfeasts to relatives and friends at the time ofpeople's death.

Eight percent of total remittances weresent for family maintenance. Since immi-grants did not initially bring their families tothe UK, money was sent to support wife,children and needy parents.

Some money was sent for public workslike constructing temples (gurdawara), publicbuildings for village weddings and public ce-lebrations, paving village roads, buildingrooms and the purchase of furniture for pri-mary and middle schools. A part of foreignremittance was sent for making investment insmall scale industries and setting up co-ope-rative buses and finance/loan companies.

About one-tenth of the remittances wassent for making deposits in Indian banks. Alarge number of immigrants have openedNon-Resident External Accounts which givethem a higher interest rate as compared tothe interest rate given on internal accounts.Many immigrants have kept their money inboth fixed and current account deposits.

Obviously, foreign remittance sent forpurposes such as agricultural improvements,

€

Ih--r

21


small scale business investment and bank de-posits (which is 35 percent) are productive inthe sense that they bring return on invest-ment. With the help of foreign remittances,cultivators in Punjab have been able to installtubewells, buy chemical fertilizers and newseeds. Thus remittances sent for agriculturalimprovements have helped generate agricul-tural capital in Punjab.

It may not be out of place here to mentionthat pattern and uses of internal migrants re-mittances are the same as those of foreign re-mittances. People working in Military andthose who have migrated from poor states torich ones, and from rural areas to big cities towork have also sent monev for the samepurposes.

Immigrants' awareness regarding variousschemes for attracting foreign remittances

The need to attract more foreign investmentis well recognised both by the state and cent-ral government as they are developingprogrammes to encourage Indians living ab-road to send more capital home. The IndianGoverment has developed various schemes -

such as priority in allotment of cement, scoo-ters at controlled prices, offering a higher in-terest rate to Indians living abroad on theirdeposits in Non-Resident External Accounts,and loan facilities for making investment inIndia.

Recently, the Indian Government has is-sued a policy of India Development Bonds(IDBs)' for attracting larger inflow of fo-reign capital and technology. IBDs are US$donominated, fully repatriable instrumentsmaturing after 5 years from the date of allot-ment. They are issued exlusively for non-resi-dent Indians (NRI$. IDBs offer attractive re-turns, full repatriation benefits, freedom fromtax liabilities in India and complete flexibility.In order to know whether Punjabis living ab-road are aware of these schemes, this questi-on was put to Punjabi immigrants. Only

forty-one percent ofthe Punjabi respondentsin the UK stated they were fully aware of va-rious incentives and programmes regardingremittances. Thus there is a desperate needfor giving adequate information about suchschemes. Such information could be given byplacing advertisements in the middle of Indi-an films and programmes shown on Britishtelevision and through local radio stations.

It must be added here that immigrantswho hold British passports/British citizenshipshould be allowed to buy property in India.Furthermore, IDBs scheme which is, at pre-sent, reserved for non-residential Indians,should be extended to cover all foreigners.

Housing status of Punjabi immigrants

To own a house with no mortgage or easilypayable mortgage is a good indication of thefinancial worth of a person. The survey re-veals that fifty-eight percent of immigrantshave either no mortgage or less than LI5,000of a mortgage to pay. Only eight percent ofthe people have more than a L45,000 to pay,and almost all of these house-owners cameto UK after the mid-seventies and boughttheir houses during the eighties. Eighty-fourpercent of immigrants own their houses andonly sixteen percent are living either in ren-ted (council or private) accommodation orare iiving with their friends or relatives.

Standard of l iving and assimilationproblems

Having spent quite a few years in the UK, itis interesting to identi$ assimilation prob-lems being faced by Punjabi immigrants andtheir rating of various aspects of life there.Various aspects of life in the UK have beenlisted in the questionnaire and the respon-dents have been asked to rate these aspects.

It is revealed that 60.2 o% of respondentsrate monetary advantage as good. Only 6.50% consider monetary advantage as poor. As

22

4

regards communication and transportation fa-cilities, clean and healthy environment, accessto education, a large majority of the respon-dents rated these aspects as either excellentor good. In striking contrast, a large numberof the respondents viewed fair treatment atwork, social adjustment of self and family aseither satisfactory or poor. 63.3 o/o and 22.80/o respondents rate the standard of living inthe IJK as good and satisfactory respectively.

A number of possible problems of assimi-lation have been listed and respondents havebeen asked to rank the problems. The firstthree problems are considered in the analysis.It is obvious from the analysis that the mostimportant assimilation problem relates to cul-tural reasonVcultural incongruence. Otherproblems, in order of importance, are: treatedas second class citizens (feeling of discrimina-tion in terms of employment, promotion injob, etc.); difficulties to develop meaningfulrelations with English people; and languageproblems.

Perhaps it is worth mentioning that evenBritish born young Punjabis are facing discri-mination. British Government should immedi-ately take concrete steps to stop discriminati-on. This would enable younger generation tointegrate fully into British society and thusthey would make a full contribution to thegrowth of the British economy.

Immigrantst decision to return or notreturn home

When immigrants were asked about returninghome for settlement, twenty-four percent sta-ted that they wanted to go home. The mostimportant reason for the desire to return isstrong kin and family ties in India. Other im-portant reasons are (i) fear of children goingastray; (ii) negative experiences encounteredin the UK (such as racial discrimination); and(iii) cultural reasons.

Initially, the majority of the immigrantshad the intention to return home. After


having spent a number of years in the UK, 760% do not want to return home for settle-ment. These immigrants have been asked torank reasons for not wanting to return. Themost dominating reason is comfortable livingstandards in the UK. Other reasons, in orderto importance, (i) their children do not wantto go to India for settlement; (ii) unsafe, un-congenial, risky environment in India, parti-cularly in Punjabi; (iii) comrpt, unresponsiveand bureaucratic administration in India.

For the immigrants' children the most do-minant reason for not going to India for sett-lement is more familiarity with the Britishway of life. Other important reasons are rela-ted to questions of living standard, environ-ment, and that they would not be able to getthe rightjob in India.

It can be seen that 56 o/o of children havegiven up education after passing their GCSEexaminations. Nine percent have done ap-prenticeship courses like electrical, mechani-cal and civil engineering. Thus, altogether 24% of immigrants have been succesful in theirmission to give higher education to theirchildren.

Retainment of Indian cultural values bvimmigrants' children

It is interesting to know whether immigrants'children Oorn in UK or who came to the UKwhen they were under five years of age) aremaintaining Indian cultural values in the UK.Since the majority of women in Indian Pun-jab do not drink alcohol, do not smoke, donot eat meat (especially beef), do not haveboyfriends, do not wear skirts, and they goto the temple, do household chores, wearsalwarlkameeze, one should study the beha-viour of young girls in the UK in relation tothese things.

A majority of young Punjabi girls in theUK stated that they are maintaining the va-lue of ethnic culture in the UK. It needs to bementioned here that since about one-third of

e

t-

23


young girls wear skirts, go to disco partiesand have boyfriends openly or secretly, thesegirls are breaking Indian traditions in thesematters. So it seems likely that in the futureyoung girls may not maintain the values ofethnic culture.

Arranged marriage

Already some research on arranged marriageamongst Sikhs in the UK has been carried outby people like Ballard, R. and Ballard, C.(1977), and Hulweg, A. W. (1979) o) As ar-ranged marriage is not uncommon in IndianPunjab, it is interesting to know the views ofimmigrants' children about it.

Of a sample of four hundred young girlsand boys, a vast majority (90 %) are expec-ting to have an arranged marriage. Only fivepercent ofthe respondents said that they we-re determined to have a love marriage even ifit destroyed their relations with their parents.

A typical quote of those who are in favourof arranged marriage is:

"Arranged marriage are saccessful onddivorces are very rqre. But love marriagesare afailure. In a majority of cases, divorceshappen after afew years. Arrangedmarriageis better becquse parents, being experiencedin worldly mqtters, help in choosing the rightmqtch. All the arranged marriages in ourfa-mily circle hqve been saccessful. So we qre

lookingforward to it"It needs to be mentioned here that alt-

hough 90 % ofthe respondents are expectingto have an arranged marriage, 35 0/o of them,nevertheless no longer support the idea. Thefollowing quote illustrates this point:

"I think love marriages are best becauseyou love the personwithwhom you are goingto marry, but my parents would not allowthis. So I would not go for q love marriagebecause its consequences are too great. Eve-rybody in the family and close friends circlecqn be hurt and I would destroy my relationswith my parents and consequently would lose

my parents' Iove which I do not wqnt. Alsonobodywouldwant to mqrry my sister".

Thus it is obvious that British born youngPunjabis' perceptions regarding arrangedmarriage have changed because the majorityof them wishes to have love marriage. Butthey are not going for love marriage becauseof the family constraints. So it appears thatlove marriage on a large scale will start ta-king place after some years because changesin value precede changes in behaviour.

Summary

Amongst causes of emigration, the most do-minant reason for Punjabis was the weakeconomic position and the desire for the uni-fication of the family members and closerelatives.

A majority of Punjabi immigrants are eit-her doing unskilled manual jobs or runningsmall businesses. Only 15 Yo are doing skilledjobs and 5 o/o professionaljobs.

Remittances sent home by immigrants sin-ce their arrival in the UK are around 1.5lakhs rupees per immigrant. About 50 %o ofthe immigrants sent remittances in the rangeof 0.75 to 1.75 lakhs rupees. By Indian stan-dards, the amount of remittances sent homeis quite high. The decadewise percentagedistribution of foreign remittances was l l o/o

during the 1950s, 4O o/o in the 1960s, 33 Yo inthe 1970s, and 16 % in the 1980s.

A majority of immigrants (55 %) are notfully aware of the schemes and incentivesintroduced by the Indian Government to at-tract higher foreign remittances.

84 % of immigrants live in their own hou-ses and 58 % out of them have either nomortgage to pay or less than L 15,000 left oftheir mortgage to pay.

A majority of the immigrants rated mone-tary advantage, communication and transpor-tation facilities, clean and healthy environ-ment, access to education, as good, while alarge number of respondents stated that fair

24

d

treatment at work, social adjustment of selfand family, as either satisfactory or poor.

The most important assimilation problemrelates to cultural reasons/incongruence. Ot-her assimilation problems are: a) be treated assecond class citizens, b) difficult to developmeaningsful relations with English people,and c) language problem.

The most dominating reason for not to re-turn home for settlement is the comfortableliving standards in the UK. Other reasons are:a) their children do not want to move to In-dia, b) unsafe, uncongenial, risky environ-ment in India, particularly in Punjab, and c)corrupt, unresponsive and bureaucratic admi-nistration in India.

For those who want to return, importantreasons are: a) strong kin and family ties inIndia, b) fear of children going astray, c) ne-gative experiences encountered in the LIK,and d) cultural reasons.

56 Yo of immigrants' children have givenup education after passing their GCSE exa-minations. Only 24 o/o have attained educati-on up to and above advanced level.

Although a majority (90 %) of second ge-neration young girls and boys in the UK ex-pect to have arranged marriages, 35 Yo ofthem no longer support it.

Abstract

This is an empirical study of a sample of 540Punjabi immigrants in the UK. These repre-sent the vast majority of 600 migrants whowere identified by sampling in twelve villa-ges in three districts in Indian Punjab. It stu-dies the cctuses of emigration, totol and de-cadewise remiltqnces sent home. utilization


of remittances, qssimilation problems andjob status of immigrants, reasons for the de-sire of immigrants to return or not to returnhome for settlement, level of educqtion at-tained by immigrants' children in the UK,mqintenance /non maintenance of IndianCulturol values by Brilish-born young Pun-jabis. The study illustrates the complexily ofdecision-making, ond how perceptions andattitudes change over time and betweengenerations.

References:

') Panchanan Saha: Emigration of Indian labour(1834-1900). Peoples Publishir€ House, Delhi1970.J. Beaujor+Garnier: Geognphy of Pcpulxion.tcngnaq Lddon 1966.

2) B. A Prakas: "Inrpact of Foreign Rernitances. Acase shrdy of Chalakkad vilage in Kerala" in Eco-nqnic ard Political Weekly, )OII:27, (1978) July 8.IL IC Trivedi ad R V. Dholakia: Inpact of Foreign Rsni$ances on the Ecoruny of Baladia @ist-rict Bhuj Kutch) - A case surdy. Ahnredabad: SethDanndardas, Sclrml of Connrerce, Gurujat Univer-sity, 1981.A S. Oberai ard IL I( Manmohan Singh: "Mi-gratiq Rqnifiance and Rural Developmerfr: Fin-dings of a case shdy in tlrc Indian Punjab", publis-hed in krernatiqul labour Review, vol CXX:2(1980), Marcl/April.

t 'rlndia Developrnant Bonds" issued by Stat€ Bankof Irdia Novernber 1991. India's Filgh ConrmissionindreU.K.

4) Batlar4 R and Ballard C.: 'The Siklrs: The Develcpmuf of Souh Asian Sdl€rn€rrts in Britain', in J.Watsan (ed.), Betureen Two Cerfiries: Minorities inBritain. Odorq Bast Blackwell 1977Hdweg, A W.: Sikls in Frrglad. Delhi: OdondUniversityPrcss. 1979

r4--

25

KATSAUS

Muuttoliikkeiden ja etnisyyden tutkijoiden verkoston(MEV) sem i na ari 23.2. 1 996

Siirtolaisuusinstituutti on jarjestiiny tiihiinmennessii kolme MEV-seminaaria. Tdmdn-kertaisen Siirtolaisuusinstituutissa pidetynMEV-seminaarin piidluennoitsijoina oli kak-si kansainvdlisesti tunnettua asiantuntijaa.Kulttuuripsykologiasta alusti professoriJohn Berry Queensin yliopistosta Kanadastaja pakolaisuudesta tohtori Bqrbqra Hqrrell-Bond Oxfordin yliopiston Refugee StudiesProgramista (RSP) Englannista.

Berryn aiheena oli etnosentrismi ja rasismija Hanell-Bondin aiheena pakolaisia koske-vien ratkaisumallien kehittyminen kansainvii-lisessii politiikassa tiillii ruosisadalla. Mukanaaamupiiiviin piiiiluennoilla oli noin 100 kuuli-jaa - ja iltapaivan osuuteenkin riitti nelisen-kymmentii osallistujaa.

Tohtori Barbqra Harrell-Botul, Oxfordinyliopisto, ja Sisto Olur Erista, Sudon VisionRe hq b i I i t a t i on Assoc ial ion.

Molemmat piiiiluennoitsijat olivat mukanakuuntelemassa kaikki iltapdiviin kuusi suo-malaisesitystd ja kommentoimassa niite.Alustajina olivat Eija Asikainen, Tuulq Joro-nen, Kqisa Kilpelciinen, Marja-Liisa Laapio,Raija-Leena Punqmciki, Mika Roinila jaMatti Sqqrelainen. Joihinkin esityksiin olisaatu mycis etukiiteen ilmoittautuneita kom-mentaattoreita, joten keskustelu siiilyi vilk-kaana koko piiiviin ajan.

Sekii John Berryn ettii Barbara Harrell-Bondin kanssa sovittiin heidan luentoihinsapohjautuvien artikkeleiden julkaisemisestaSiirtolaisuus-Migration lehdessii tenavtlonna.

Kalevi Korpela

Siirlolaisuusinstituutin tuthja Eve Kyntrijcija professori John Berry Queensinyliopistosta.

jI

-J26

KOLUMNI

d

Verkossa!Suomalaisten omimien kiinnykoiden rinnalleon noussut viimeisen vuoden aikana toinenuusi keksinto, joka on saanut tekniikkaa ihan-noivat kansalaiset innostumaan: Internet elimaailmanlaajuinen tietokoneverkko. Yliopis-tomaailman kiiytossii keksintd on ollut jo pi-dempiiiin, mutta nyt verkkoon ovat j66miiss6muutkin aina teollisuusyrityksista kauppaan,poliittisista piilitoksentekoelimisti viranomai-siin ja kouluista koteihin saakka.

Opetusministerio on julistanut muuttavan-sa Suomen tietoyhteiskunnaksi tiimiin vuodenaikana, jonka jiilkeen verkon piilitteiden iiiirel-ta pitaisi lOyrye siis entistd enemmiin myOstieteen edustajia - Internet avaakin aivanuudenlaisia mahdollisuuksia tutkijoidenkinkaytt06n. Sen yleisin kaFtomuoto, sihk6-posti, nopeuttaa laajojakin tiedonsiirtoja, joi-

den liihettiiminen ja lukeminen eiviit ole si-doksissa yhteen $Tsiseen osoitteeseen. Seh-kdpostia voidaan keftea paitsi kaksisuuntai-sessa viestinndssd myds monenkeskisend kes-kustelufoorumina ns. uutisryhmien tapaan,jolloin kaikki postituslistalla olevat saavat jo-kaisen liihetetyn viestin.

Siihkopostikeskusteluryhmiii voidaan siismuodostaa aihepiireittain esim. Suomessatehtevaa muuttoliikkeiden ja etnisyyden tutki-musta varten. Siihkdpostin avulla voi nSinesim. kysellii toisten kommentteja johonkin

tutkimusongelmaan, tiedottaa tulevista kurs-seista ja seminaareista tai kysellii kolleegoiltaomaan tutkimusaiheeseen liittyveA kirjalli-suutta. Eika mikaAn estii esim. viranomaisia,piiiitdksentekijoite tai muita tutkitun tiedontarvitsijoita kuuluttamasta tutkimustarpeis-taan slihk6postin viilityksell?i. Siihkdposti hel-pottaa my6s tutkij oiden kansainviili stii yhtey-denpitoa ja yhteisten tutkimusprojektien liipi-vientiii, mikii puolestaan vlhentiiii piiiillek-kiiistii tutkimusta ja edisttiii tiedettii yleensd.

Internetin toinen yleinen ka)4tdmuoto,World Wide Web, leviiiii my6s pikavauhtia:

Kaisa Kilpell i inen

Liihes jokaisella itseiiiin kunnioittavalla yri-tyksellii, virastolla, kunnalla ja jarjestolla al-kaa olla omat WWW-sivunsa. World WideWeb murtaa tieteen eristyneisyytta muustaeliimistii, sillii yieisissii kirjastoissa olevat tie-tokonepiiiitteet tarjoavat kadunmiehellekinpiiiisyn hiintii kiinnostavan, populaarissa muo-dossa olevan tiedon liihteille. Niiin vaikkapamaahanmuuttaja voi tarttua sellaiseen asiatie-toon, jolla on mahdollista ryhtyii ajamaanomia asioita uudessa maassa itse.

Tutkimusta World Wide Web edesauttaakahdella tavalla: joko esittelemiilld tiedonlZih-teita ja ohjaamalla niiden luo (esim. tutkimus-laitosten kirjastot) tai vAlittemallii itse tietoa(esim. tieteelliset artikkelit). Tutkimustulos-ten siihk6inen julkaiseminen on paperipohjais-ta nopeampaa, jolloin tiedon vanhenemisenmahdollisuus pienenee. Stihkoinen julkaisu onmyos painotuotetta paljon halvempi. WorldWide Webin kaFtde tieteellisessii julkaisutoi-minnassa rajoittavat kuitenkin viele toistai-seksi ongelmat tekijiinoikeuksien kanssa.

Kaiken Internethuuman keskellli on kui-tenkin muistettava, etta Internet on vain yksitekninen tyOkalu ja osa laajempaa yhteiskun-nallista verkostoitumista, joka on ihmistenviili stii yhtei stydtii tietyn piiiim?iAran saavutt a-miseksi. Sitiihtin on esiintynyt aina esi-ihmis-ten metsastysajoista ltihtien. Ainoa ero tiihiinptiiviiin on se, ettd pliiitteen aarella istuvan eitarvitse olla kuulo- eikti niikoettiisyydellA laji-kumppaneihinsa. Internetin suoma riippumat-tomuus paikasta jatkaa lenniittimen, puheli-men, radion ja television aloittamaa kehitys-kulkua kohti yhtd maailmankyliiii.

Niita, joilla ei ole vielii mahdollisuuttahankkia tietokonetta, modeemia ja liittymaapalvelinkoneeseen, voin rauhoitella tiedolla,ettei ainakaan Siirtolaisuus - Migration leh-dellii ole toistaiseksi mitaan aikeita htivitii kir-japainotuotteiden maailmasta muuttumallasiihk6iseksi julkaisuksi.

4--

27

TIEDOTTEET. ANNONSER

Minoritetsdagar pd Aland 1996

Den 16-20 oktober i Mariehamn, Aland, Finland(Sjiilvstyrelseglrden, lagtinget)Arrangerat av Aiands fredsinstitut i samarbete med Alands hogskola m.fl.

Onsdag 16.10.9610.00 Introduktion till minoritets- och autonomistudier13.00 Lunch15.00 Utnraningari6stersjoregionen18.00 Guidad rundtur ilagtingshuset. Kort information om Alands

sjdlvstyrelse

Torsdag 17.10.969.00 Si kan vi bygga fredliga samhdllsstrukturer

12.00 Lunch14.00 SprAk och identitet19.00 Den ilandska identiteten. Frin folkspillra tillfolkriittsligt subjekt

Fredag 18.f0.969.00 Autonomier i vdrlden

12.00 Lunch13.30 Exkursion till Bomarsund. Den historiska bakgrunden till Alands

demilitarisering, neutralisering och autonomi idag19.30 Skriick-kviill. RAdd for ryssarna? Inliigg, provokationer och diskussioner

Liirdag 19.10.9610.00 Minoritetsskyddiostersjdregionen1 1.00 Minoritetsskydd i Europa12.00 Skyddet av sprikminoriteter i Europa13.00 Lunch14.20 Oppet forum: presentationer och diskussioner av och med

representanter for minoriteter och etniska grupper i ostersjoregionen19.00 MinoritetskulturkvalliMariehamnstadsbibibliotek: Tanso-natt

Siindag 20.10.9610.00 Identitet och politik13.00 Avslutande diskussion

Anmiilningar och information:Alands fredsinstitut

adress: PB 85, FIN-22101 Mariehamn, Finlandtelefon +358 28 15570, fax: +358 28 21026e-post: rjansson @ nn.apc.org.

TIEDOTTEET. ANNONSER

e

Kutsu 10:nteen

P o hj ois mais een muutto lii ketutkij o i den s emi naarii nTasa-arvo ja syrjciyttciminen - tutkimu.shaasteel - Jcinlighel och utanfdrskap

forshtingsutmaningarBergen, Norja 30.8.-1,9.1996, Bergen Kongress Senterosoite; Senter for Samfunnsforskning, Prof Keysersgate 2,5007 Bergen, Norgepuhelin: (+47) 55 58 97 10, fax: (+47) 55 58 97 I I

Perjantai 30.8.96I I.00 Seminaarin avaus (ohtaj a Kdre Rommetveit, Bergenin yliopisto,

ja prof J. C. Knudsen, Bergenin yliopisto)1 L30 Piiiialustus: Tasa-arvo ja syrjiiyttiiminen - globaaliset, kansalliset ja

paikalliset tutkimushaasteet (prof. Yngve Lithman, Tukh. yliopisto)1230 Lounas14.15 Tasa-arvoja syrjiiyttiiminen-yhteiskuntatieteellisethaasteet

(prof . H ans Cul le strup, Aalborgin yliopisto)15.00 Kommentti (Agh Nga Long,-a, Bergenin yliopisto)15.30 Tasa-arvo ja syrjiiyttiiminen - oikeustieteelliset haasteet

(prof. Martin Scheinin, Helsingin yliopisto)16.15 Kommentti (yht.kuntatieteil i jaVeenaGlld Bergeninyliopisto)16.35 Kahvi17.00 Tasa-arvo ja syrj?iyttiirninen - humanistiset haasteet

(filosofi Nina Karin Moi'rsen, Oslon yliopisto)17.45 Kommentti (prof. Nora Ahlberg, Tromssan yliopisto)18.30 I l tapala

Lauantai 31.8.969.00 Ryhmiitydskentelyesitelmienjakeskustelujenpohjalta

I1 .00 Kahv iI1.30 Ryhmetyoskentelyjatkuu13.00 Lounas14.30 Ryhmiitydskentelyjatkuu16 00 Kahvi16.30 Ryhmiityoskentelyjatkuu20.00 Juhlail lall inen

Sunnuntai9 . l 5

t 0 3 0I 1 . 3 01 2 . 0 0

1 3 . 3 0

1.9.96Kunkin tydryhmiin puheenjohtajan 15 minuutin yhteenvetoYleiskeskusteluKahviKokonaisyhteenveto (prof . Tomas Hammar, Tukholman yliopisto,ja prof Reidor Grdnhaug, Bergenin yliopisto)Lounas

Lisiitietoja; johtaja Ismo Soderling, Viiestdntutkimuslaitos, Iso Roobertinkatu 20-22,00120 Helsinki, puhelin: 90-22 80 51 24, fax'. 90-61 212 1l

.5-- -

KIRJAT

J. Jokisalo (toim.): Rasismi tieteessf, ja po-litiikassa - aate- ja oppihistoriallisia es-seitli. Vankeinhoidon koulutuskeskuksenjulkaisuja l/1996,306 s. Helsinki 1996.

Kirja jakautuu kolmeen piiiilukuun. Ensim-mdisessii tarkastellaan suomalaisen rasisminhi storiaa: liiiikiiri en rotuhygieeni syysaj atteluaennen I maailmansotaa, romaniviieston ase-maa 1800Juvun lopulla ja saamelaisia koske-via rotututkimuksia 1920- ja 30Juvuilla. Toi-sessa luvussa kasitellaan kansallissosialismiaja viimeisessd rasismia nykyhetkellii Ranskanja Britannian esimerkkien kautta.

Kirja osoittaa. efia rasismissa ei ole kysemistiiiin ajan tai hetken leimahduksesta. Eriiskirjoittajista, Rolf Buchi, toteaakin rasimintulleen historian saatossa sisiiiinrakennetuksieri maiden kulttuurikoodiin. Ensisijaisesti kir-ja kertoo siitii, miten rasismia ja rotuoppejaon kiiytetty ja kiiytetliiin ideologioiden osanaja eriarvoisuuden perusteluina politiikassa ja

tieteessii. Sen sijaan lukija ei suoranaisesti saavastausta siihen, mita on rotu, mita on viha,miten perinnOllisyyden ja ymp?iriston vaiku-tukset ihmisessa nakyvAt, mikli tarkasti ottaenon perinnollistii tai miten esim. luonteenpiir-teet periytyvat. Naita kysymyksia pohtivanpiraa lukea lisaa.

Jo kirjan alkumetreille, liilikiirien rotuhygi-eeni syysajattelua koskevan luvun alkupuolellalukijalla alkaa nousta pala kurkkuun. Lukies-sa ehtii kysyii itseltiiiin, pyrkiviitko laakaritwosisadan alun Suomessakin taistelemaanperinn6lliseksi katsottua "rodun rappeutumis-ta" vastaan estiimiilki huonoa perintoainestakantaviksi luokiteltujen ihmisten lisiiiintymi-nen ja korostamalla "kansainviilisen aseman"ja "kilpailukyvyn" menettamista, ellei hyvli-laatuista viikeii saada lisiiii. Luvun loppupuo-lella alkaa helpottaa ja selvita, ettii kiinnostusSuomessa oli harvalukuista eikii rotuhygiee-nistii seuraakaan saatu perustettua.

Rasististen ajatusten jatkuwutta osoittaa,ettii 1800-1uvun lopulla romaneita arvioitiinaivan samoilla puheenparsilla kuin nykyiiiin

monia maahanmuuttajia. Tiimii kiiy ilmi KariVirolaisen romanien tilannetta kuvaavasta ar-tikkelista. Aikanaan kuvattiin, ettA samatsidnnOt tai lait eivat koske "mustolaisia" kuinmuita, tai etta "tietty on, ettii enimmiit musta-laiset omistavat hevosia, vaikka kuitenkaaneivtit niillii teke tyotii, eiviitkii miteen rehelli-sesti ansaitse". Eldmdnmeno oli mydskin liianreimaa ja vaatetus liian koreata sd2ityasemaanniihden. Rasistiset ajatuskulut siis ndyttiiviitpysyviin, mutta kohderyhmait vaihtuvan.

Pekka Isaksson kuvaa, miten rotusukulai-suuden selvittelyyn k?iytetty fyysi nen antropo-logia ruumiinpiirteiden mittausten ylenpaltti-suuden ja teoreettisen harkinnan viihiiisyydenseurauksena kriisiytyi ja menetti merkityksen-sii. Kuvauksesta muodostuu esimerkki siitti,miten "tieteellinen" mittaaminen voi olla tiiyt-t6 humpuukia, jos teoreettisesti ei ymmiirretii,mita mitataan.

Rodun ja rasismin miiirittelyii l6ytiia vastakirjan toisen luwn avaavassa Werner Rdhrinkansallissosialistista ideologiaa ja politiikkaakuvaavassa artikkelissa. HAtkahdyttevaa onlukea Jouko Jokisalon antisemitismin traditi-oita kesittelevi artikkeli, josta ilnrenee, mitenmittava perinne antisemitismilla on eurooppa-laisessa aatehistoriassa. Sekii katolinen kirkkoetta protestanttis-luterilainen kirkko ja erityi-sesti Luther viljeli kasityksiii, joista Jokisalototeaa: "Lutherin juutalaiskuva sisiilsi lAheskaikki stereotypiat, jotka Saksassa aina natsi-en kukistumiseen asti palvelivat juutalaisvas-

taista propagandaa" ja etta "Hitlerin kiisityk-set juutalaisista ja heidiin sulrteestaan tyohOnei eronnut olennaisesti jo aikoinaan Lutherinesittamista niikemyksistii". 1800-luwn lopul-la niin kristillis-sosiaalinen tyoviienpuoluekuin Saksan yliopistotkin niiyttiiviit olleen an-tisemitismin keskuksia.

Yhta hatkehdlttevaa kuin antisemitisminpitkii perinne ovat natsien perustelut Ita-Eu-roopan modernisoimissuunnitelmalle. Suunni-telman yhtenii penrstekijiinii oli ns. vdestdta-lous, jonka luomisessa oli mukana sosiologe-ja, antropologeja, politologeja, sosiaalihygi-

30

KIRJAT

4

eenikoita, talous- ja tilastotieteilijditii sekAmaatalous- 1a yhteiskuntasuunnittelijoita"Niimii nuoret eteenpliinpyrkiviit... akateemi-kot,... tahtoivat luoda rationaalisemman tuo-tantotavan, standardisoida tuotteet, liittAaalueen kansainviiliseen tyonjakoon, luoda uu-det sosiaaliset rakenteet ja pitaA tuottamatto-mien ihmisten miiiiriin mahdollisimman alhai-sena".'Iavoitteena oli "turhien kustannusten"viihentliminen. "Kustannus-hyotylaskelmatosoittivat, ettii ghettojen olemassaolon jokai-nen viikko tulisi maksamaan miljoonia mark-koja, vaikka niita yilapidettiiisiin niilkdannok-sin." Taloudelliset laskelmat jAttivat jAljellevain likvidoinnin.

Ajatusmallin samanlaisuus nykypliiviiiin onkarmaiseva sikali, ettli nykyisin "piiiiomasuh-de on tunkeutunut ja tunkeutumassa liiheskaikille eliimlinalueille" (Biichin artikkeli sa-massa kirjassa) ja asioita sairaanhoidostaavioliittoon mietitaan taloudellisten hy6tyjenpohjalta.

Avoimen rotujen ylemmyyden korostami-sen tultua esim. laeilla kielletyksi Euroopassanykyrasismi ei eniiii kaytakaan rotu- tai perin-nollisyyspainotuksia. Rolf Brichi toteaakin,ettei uuden rasimin perusta on olettamuksessaylitsepliiisemattomista kulttuurisista erilai-suuksista ihmisryhmien valilla. Buchi - sa-rnoin kuin Tuula Vaarakallio ranskalaistaFront National -puoluetta krisittelevassa

artikkelissaan - analysoi ranskalaisten riiiri-oikeistolaisten liikkeiden rasistisia puhetapojaja pohtii uuden rasismin taustatekij6ita. Uu-den Oikeiston strategiana on mnr. kiiyttziZi pu-hetapaa (kaksinaisdiskurssia), jossa ensin vas-tustetaan biologistista rasimia, mutta piiiidy-tdiin korostamaan kulttuurista erityisyytii jakaikkien kulttuurien oikeutta yllapitaa omaaerityisyyttean ja viel?i niin, ettii eri kulttuuri-muotojen sekoittuminen ei ole hyviiksi eikiitarpeen.

Kirjan piiiittiiii Anssi Halmesvirran kuvausbrittiliiisen antirasimin perinteestii ja puheta-voista. Jos rasismi on sitked?i ja pitkaikiiist2i,samaa voi kirjan luettuaan sanoa suvaitsevai-suudestakin. Halmesvirta toteaakin, ettd "se-kii orjakaupan ettii orjuuden lakkauttarninenniiyttiviit utopistisilta tavoitteilta viel61770-luvulla". Silt i 1800-luwn alkupuolellatiihiin pystyttiin.

Teos toimii paitsi rasismikeskustelun sy-ventiijiinii myds ensijohdatuksena aiheeseen,koska se haastaa itsetutkiskeluun ja lisiipoh-dintoihin. Liihteiden ja viitteiden erottaminenomiksi luvuikseen erilleen artikkelista tuottiminulle hankaluuksia. Epiimiiiiriiisyyden jaerilaisuuden sietoaan voi kukin testata ha-vainnoimalta, millaisia tuntemuksia kirjankannen tekstin ja lukujen numeroiden epiisel-vyys itsessii heriittiiii.

Kqlevi Korpela

d

r---

? {

KIRJAT

Kirjuston kuulumisia

Siirtolaisuusinstituutin kirjasto on vuodeni995 aikana siirtynyt tietokoneluettelointiin.Kiiytiimme erityiskirjastojen tarpeisiin suunnitel-tua Prettylib-kirjasto-ohjelmaa Aluksi on luet-teloitu uudet kirjat sekii tArkeimmet muuttoliik-keit?i kasitteleviit 199O-luvulla julkaistut kirjat.Muut, noin 6500 julkaisua, l6ytyvat entiseen ta-paan systemaattisten ja aihekohtaisten kortisto-jemme ar,ulla.

Uuden kirjasto-ohjelman ar,ulla loytyvat tie-dot koneelle talletetuista julkaisuista nopeasti ja

erilaisten hakusanojen mukaan voidaan niistii nyttehdii kiiteviisti listauksia. T2imii parantaa ja no-peuttaa asiakaspalveluamme.

Saapuneita julkaisuja - Publications Received

Alueellisen kehityksen uusi dynamiikka ja integraauo.New dynamics of the regional developmant and intqra-tion. (foim. Elli Heikkile). Oulu. Oulun ylicpisto, 1994.(Jniversity of Oulu. Reserch Institute of Northem Fin-lad. Research Reports, 07 85450 l, 124)

Arbetsmarlmad och arbetsmar'lcnadspolitik i Norden1994. Informatiorl opinionsbilfuing och etriska relatio-ner. Koberiha.r'n- Nordiska tvtinisanaaeq 195. (Iqna-Nont 0908{692 ; 199 5 :602)

Arbetsplatsen som mdtesplats l9Ll993. Infornatiuqopiniornbildning och ehiska relationer. K<tbcnluvn.Nordiska tttlnisterrada 1995. (Iernalt{od 09086692;1995:548)

Arkivskatter: Riksarkivd och sliilcfonkaren. Skikthistorisk forum 6/94. Svcriges sliitcforskar-forbund Arsffi1994. (028G3984)

Autetaan maailnua. Helsinki. Sucnsr Pwnirren Risi.1994. (Suomen Pwnisor Ristin julkaisuja" 0787-9288;27)

Av och an.. ja takaisin taas: "Bamtantemas" samladeslcifter :'Tiitien tarinat". Turku. Turun seudun sotalao-set, 1995

Das Manifest der 60: Dertschlard und die Einwarden"rne.Miirrctsl Bedq 1994

Demography, Economy and Welfare. Skandirnvian Popularfior Studies. Iuxl Univenity Prcss, 1995. (I-udStudies in Ewrornic History, 14004860; l)

Den probkrnatiska efrricitrten - natjdtalisnt, nugratioroch sarnlxillsormadting. @ed. Sven TAgil) L,nrxl Uni-versity, 1993. (CESIC, I1004177; l0)

Etniset suhteet Euroopassa. Raporfti Euroopanneuvoston projekista'Commrurity' and Ethnic Relationsin Europe'. Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelu-kunta. Helsinki. Ty,oministcrio, 1995. Oyominiserid.Tyobalimon julkaisu, 1787 -9393; ll0)

ETYIE Budapestin asiakirja 1994: Kohti uuden aikakau-den aitoa kumppanuutta. Helsinki. Ulkoasiainministerictnjulkaisuja 1995. (ErYK 0358-1489; 4)

EU-tiedon hakuopas. Helsinki. tllkoasiainministerict,1995. @umppa-tiedonrs. Europpa+ietoao 1236-5 165;1995:108)

Euroopan talousalue lyhyesti. Lllkoasiainministerionkauppapoliitisen osaston tiivistelrui Eta-sopimuksesta.Helsinki. Ulkoasiainministerid, 1994. @urmppa-tiedo-tus. Eurooppadetoa" 1236-5 165, I 994: I I 3)

Euroopan Unionin jiisenyys. Yhteenvdo Suomen EU-jli-salyden sistillosti. Helsinki. Ulkoasiainministeri6,1994. @urooppadedohrs. Eurooppa-tietoa, 1236-5165;1994146)

Euroopan yhdentymisen kronologia. Helsinki. Ulkoasi-afutrninisterid, 1994. @urooppadedotus. Eurooppa-tie-tm, 1236-5 165, I 994: 153)

Euroopp*.tiedon julkaisuluettelo. 2. painos, Helsinkr.Statistics Finland, 1994. @urmppa{iodotus. Euroop-paddoa" 1236-5165;' 1994: 1 10)

European Population Conference Proceedings. VolumeI and Volume 2. 23-26. March 1993 GLrrle\ta S*'itzer-land. Stmsbourg. Cowrcil ofEurope, 1994

European Population Conference; Recommendations.March 1993 Gener.a Switzerland. Gcneva. Comcil ofEurope, 1994

Everyday life and ethnicity. Urban frmilies in loviisa andV<tru 1988-1991. Cloim. A"nrn Kirvecnnummi, MattiRrisrinerl Timo J. Virtanen). Hehinki. SKS, 1994. (Stu-dia Fernica. Edmologic4 1235-1954; 2)

Ennish Literafure in North America. Papers Presentedat tlrc Fi6t Two Syrnposia on Finnish Literature inNorth Anrerica. (Eds. Keijo Virtanon, Richard lmpol4Tapio Onnela) Tur*u. Turun vliopiso, 1994. (Univem-ty of Turku. Institut€ ofHistory, Culturdl History, Publi-cations, 078849001 ; I 2)

The Finns in America and Finland: A Bibliogmphy oftlrcWritirys of Joln I. Kolehmaincn 1936-1995. NewYork. PartaPrinters. Inc.. 1995

Fjiir.an svedjemarker. Vaajasalmen koulun 5.{. luokka.Rauhlampi, l99a

Flylilning 1994: Den globale flykuingsitusjon - bak-gnunL tal og terdenser. Flyi<udngeridd. Oslo. Flykurin-geridCI, I 994. (Flylftingeredct)

iI

)

32

KIRJAT

Fonloring om internationell migrafion och etdska rela-tiorer 19909l-1994/95 En dversild av wenskfomkning om internafionell migraticn och ehiska relatio-ner. Stocklrolm. kiahdensl€pliga forsloingsredeL1994

Historian vlihernmirtdt = Minorities in Flistory. Tudcu.Turun Histrcriallin€n Yhdistta, 1994. (Iunm historialli-rsr arkisto, 0085-7440; 48)

Ilrnan huoltajaa tulevien alaikiishn trrapaitcan+ntijol-den ja pakolaisten vastaancilto. Hehinki. Sosiaali- ja ter-vrysninisteriti, 1995. (STM:n mqlsteita 1236-200X:1995:ln

Ind og ud af Norden: En vejviser til ddcunerfration ommignticn. Nordisk tvtinistene4 Nordisk Rn4 1995.(Nord, 0903-7004 ; l9 5 :7)

Inkerilniskertomuksia. Jenuu. Joensurur yliopisto, 1994.(Sodia Carclica Humanistica W 86-9452; 4)

Instihrtional arrangements for internally displaced per-sms. The grourd lwel ogeriurce: A re?ort cofirnis-siored bythe UnitodNations Secrctary Garerat's Represerradw an ftnernally Displaced Persons. Oslo.ryloringeree, 1995. (Nomegian Refugee CorurcrlRepo4 0804-87 54- 1995l)

Integraatio ja tydmar*kinat. Serninaariluenrdll-12.4.1994. Tycnninisteri<i F{elsinki. Tyirninisterid,1994. (Iydlullinnorjulkaisu, 0787 -9393; 1994:7 l)

International Migration: Regional Processes and Res-po,ses. New York. United Natiors, 1994. (United Na-tions Ecqrqnic Cqnrnissicn for Eurcpe, United NatiorsPopuJaticn Fund, lO | 4499 4 ; 7)

Invandring och invandrare i de nordiska liinderna. krfonrutiqr, opinicnsbildning och ettisls relatjqrr. KGberhavn. Nordiska Ministernde 194. OemaNon{09084692 1994:515)

Islam och Buddhism i Norden. Kctbentnvn. NondiskaI\4inistenid4 1994. (IanaltJord, 0908{692;1994:538)

Itiimerensuomalaixt tleinrckansojar historiaa ja kohta-loita. Jyvziskylii. Atern Kushnnus Oy, 1995

Jatkosot*Jiiskeldturer. J:i:iska pitajeytdistys ry, 1994.(Jiliskefiiine4 07 84-57 82:' 1994)

Kalevainen 1995: Kalelan Ritarikuruun ja Kaleran Nais-ten Kalevalan paivan jutlajutkaisu 1913-1995 = Kale.uda Day Publication 1913-1995 TtreKnights and ladies of Kale\a. Florida. Kalev-dn Ritari-huta ja IGIev-an Naiset Tlre Knights and tadies of Ka-Is\"a 1995

Knowledge of Facts - Willingness to Act? ht€mationalConference on Refugee Childr€n organized by ReddBam4 Norway and Norwegian Refugee Council. (r€d.Tcnje llaug). Oslo. Fb4oringered€{ 1994. (Norw'€gianRefi€ee Councii, Report; 1994:2)

Kohti kaveruutta! Suvaitsflaisuuden vuoden 1995 sato.LHebinki. Opetshalliux, 1995

KAkisalmen Hnnisti ja Inkerinmaalta rupturin aikana1656-58 paermeefja poisviodyt = Ats dern Bezfuk Kiki-salmi rnd fuernunland witmd der Ruptr 1656-58Geflotrne und Wqg$radrie. Joernuu. Joasuun yli-opisto, 1995. (I{istorian tulkimuksi4 07814227 ; ll)

Man kan vara tvAl{ndare ocksA... Sverigefinnanas vrigfren tJ'strad till kamp. Eed. Mad*u Par4 Tow Skut-Dabb-Kangas). Stockholm. Rudsin*uqnalaisten arkis-t</Sverigefinnarnas arkiv, 1994

MikA stah$, mikii oikeus? EUn ohjauskeinoista ja henki-l<tiden oikeuksista sciaali-, tervqn-ja tyd'voimapalvelui-hin Suonessa Helsinki. Suonrel Kuntalifio. 1995

Mitii sislftiin Maashichtin sopimus? tllkesiarnministen-dn kauppapoliiftisar osaston tiivist€lmd Maasfichtin sopimuksesta 2. pairrcs, Helsinki. Ulkoasiainministeri<i,l99a. @urooppa+iedcns. Eurmppa+idm, 1236-5 165 ;1994:l15)

Monta tieti mennriqyyt€en. Tu*u. Turun yliopisto,1995. (turun yfiqistor historian laits,, 0357 -2129; 33)

Muistokirja I osa. Pefickoi. Suuan istirunaallisen sodanwosina l<aatuieid€n Karjdan sc*ilaideq partisaanien jamaanalaisten ty<ltdcijoiden luefielct. Peiloskoi. Venajrinftderaatio. Kadalan tasa'/alt4 I 994

Muistokirja tr osa. Valkeanmeren piiti, Kalev-alan piiri,Kanin piiri. Suurer is,inrnaallis€n sodan vuosirn kaatrr-neiden Kadalan sctilaideq partisaanior ja maanalaistsntyffiddjdidol luettelct. Petrmkoi. Venijrin fedenatio,Karjalan tasa\ralt4 1994

Muistokirja III osa. Kontapohjan pri{ Laldenpo\lan pii-4 touirin piiri. Suurur is:inmaallisen sodan ruosinakaahneiden Karjalan sotilaide4 partisaaniar ja maan-alaisten tyditr*ijriiden lu*elc. Pefoskoi. Vendjan fede-raatiq Ka{alan tasavalt4 1994

Mufticulturalism in the Nordic Societies. Proceedings ofthe 9ft. Nordic Serninar for Raearchers cn Migrationand Ethnic Relatias. Finat Report. K<rbenhavn. Nordis-ka Ministerred4 1995. (Iemal.Ior4 09084692;1995:516)

New Sweden in America (Eds. Carcl E. Hoffecker,Richard Waldru\ I,on"fure E. Williams, Barbara E.B€nson). USA. Associated University Presses, 1995

Norges innsah for verderx llylifiinger 1993. En oversildover ikonomisk ressunbnrk. Oslo. Flykftingeredd,t994

Olin sotalapsi. (Ioim Magdolna Kolacs) Turku. Siirtolai-zuusirlstihruui. 1995

Oral Mernory & National ldentity. Papers offhe Inlerna-tiqnl Confercnce held in Tailin4 Sept€mber 18-19,1993. Instihrte of Language and Litennue ofthe Estoru-an Academy of Sciences & the National tanguage

+--

33

KIRJAT

Board ofthe Republic of Estoria Talinn. Eesti Vabarii-gi Keeleamet, 1994

Paluu uuteen: Opas inkerinsufftalajsten paluumur@jiorparissa tehtiiviAn ty&on. Helsinki. Kirkon ulkesiaino6asic, 1994. (Suonren w. lut. kirkc'n kfukkolnllin:ksenjutkaisuja 1237 -27 9X1. 1994:3)

Refugee Studies Programme for the study of forced mi-gratioru Annual Report 1993-1994. Odords Irfrerrntiernl Develqmern Center. Odord. Universfu of Ododt994

Rintamalta raivioilh: SodanjAlkein€n asuhrstoimita 50vuotta. Jyras$i. AternKustannus Oy, 1995

Sekite sukrsi: Tidoa wkunrtkijalle. Helsinki.Sukusarojm keskusliitir ry, 1994

Sosiaalityd ja maahanmuuttajat. Tumssa 8.-9.10. 1994pidetyn seminaarin "Sosiaalityci ja kansainviilistyvli Suo-mi" loppuraportri. Cloim. Sddeding, Ismo; Aalto, Anu-Riikk4 Kivistd, Jaam.) Twku. Turun yliopisto, 1995.flurun Opetssosiaalikeshksen julkaisuja 1236-l4TX:6/1995)

SprAklagen i korsdrag. Helsinki. Svensl@ FinlandsFolkting, 1994. (Finladswosk rappo4 03584542;28)

Strength in Diversity: Worcester's Finnish Community; ACollection of Photpgnphs and Recollections. WorcesterHistorical Musolm. Rutlan{ Mass. The Finnish Ameri-can Club ofRufland F.T.S.S., 1994

Suomen aseveljet Kanadassa = Finnish War Vaerans inCanada. Suorni-Seura r.y., Mdfreal 1995

Suomen historian asiakirjaliihteet. Porvoo. Kansallisar-Idsto,1994

Suomen pakolais- ja siirtolaisuuspolitiikan periaatteet.Principer for Finlands fl).kting- och migrarionspolitik.Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvotrelukunrnn midin-trt I. Helsinki. Tyoministeriq Pakolais- ja siirtolaisuus-asiain neuvottelukturt4 1994. (Komiteanmietinto,0356-9470,1994:5)

Suomen vne$ii. (foim. Seppo Koskinerl Tuija ManeliaIrma-kena Notkoh Veijo Notkola Kari PitkAnen).Helsifi. Gaudeamus Kirja l99a

Suvaitseva koulu - ideoita teemavuodelle. Helsinki. Ope-r$hallitus, 1995

Suvaitsevaan Suomeen. Pakolais- ja siittolaisuusasiainneuvottelukunnan troimintaohjelma rasismia ja muu'kaiaiwihamielisga6 \4astaan. Helsinki. Tyoministe-rict, Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvouelukunt4t994

Svartskallar och vitliikar. Stockhohn. Statars urgdoms-raA 1993. (Uppnixvillkor, 02822.687 ; 3-1993)

Terveyssanasto. Ten'eysalarq sornali. Sarnstoa ter-veydmtroitotrarkildstolle ja terveydurhoitoohjeita pa-

kolaisille. Helsinki. Sciaali-jatervqsninisteri6,1993. (STM:n mcr*tata 236-2Q0X; 1993:28)

Traruit Migration in Bulgaria. Budapest. IntemationalOrganization for Migratiorl 1994. (Migration Infomali-cn Prograrnne; Marctr 1994)

Transit Migration in Hrmgary. Budapest IntenrationalOrganization for Migratioq 1994. (Migration Informa!-or Prqgrarffne; December l9a)

Transit Migration in Poland. Budapest. Iniernatiornl Or-gantzahn for Migrati@ 199a. @igr*ion InformationPrcgrdrnnre; furil 1994)

Transit Migration in the Czech Republic. Budapest. In-temafional Organiation for Mgratiott, 1994. Mgra0-on Infornratior Progralrnne; May l99a)

Transit Migration in the Russian Federation. Budapest.Intematiqnl Organizatidr for Migratiorl 199a. (Mign-tion Infornufion Programnre; July l99a)

Transit Migration in llkraine. Budapest. IntenntionalOrganizatior for Migratiq 1994. (Migration krfonlati-m Programme; August 1994)

Turvapaikkahalamuksen knsitt€ly Suomessa. Hehinki.Sis:iasiainministeri 6, 1994. (Ulkomaalaiskeskuksen jul-kai'ssja 1237 -ZITX; 1994:l)

Vad kan vi gdra - Stockholnrs stads eatra insatser mot*.imtingsfiqttligh€t. Stockholrn. Inwndrar-fttrv'ahnin-ga1 1993.

Virevuosikirja 195. Artikkeleita tietoja tilastoja uuti-sia. Tallinrn. Virclaisor kulttuudn tuki. 1994

Ahvenainen, Sirkka: Kasvokkain pakolaisuuden kanssa -

vastaarrctrokeshks€n arkiprilvria. Oulu. Oulun ammatti-ko*eakoulq 194. (Oulun ammarikofteakoultut julkzu-suja A. Tutkimulsa 1237 -5381; l)

Alaketola-Tuominen, Marja: Jokapojan Amerikanpenrto.Yhdysalalaisa kuih;urivaikufteita Suomessa toisenrnaailmansodanjrilkeen. Helsinki. Gaudeamus, 1989

Alitolppa-Niitamo, Anne: Somali Ref,rgees in Helsinki.Focus cn Social Neh,vorks and the Meaning of ClanManbership. Helsinki. Sosiaali- ja terveysministerici,1994. (Sci:ali- ja tervel'sninistericin sehrt/sui1236-2115 1994:l l)

Alitolppa-Niitamo, Arme: Sonalipakolaiset Helsingiss:i.Sosiaaliset verkostU ja klaanijiisaryl'der merkitys. i994.Helsinki. Sosiaali- ja tewelsministerib, 1994. (Sosiaali-ja tervelsministerion selvrb,'lsiti, 1236-2115; 1994: l0)

AnttilA Philip A R: Sam and Tilda. New Yorlq 1994Arponen, Antti O; Salonerl Marita: Minrur Jdriskeni.

Helsinki. Jifiiski-saua ry 1995Bergmarlq S: Johan Pdfz fran Bottraryd och hans ?itlin-

gar. Ant€clmingar, samlade och sarnnarskillda. Stock-holm. CI'rerrx forlag, 1994

Borgegird, LarsErilq Eliasson, Maria; Fraruson, Ur-ban; Lundin, Lars: Att stanna eller flrtta: om I

I

{II

, )

34

KIRJAT

{

fuilsurgeungdonrars ral efter gnudskolan. Umea Univcr-srtet, Gmgnfiska instiutionol 1994. (Gerurn,0282-5597 24\

Borgen, Jan: The Protection of Intenrally Displaced Per-sons by the Nonvegian Refirga Council: Plattromr,Concepts and Snategres. Oslo. Fbkhfugeredet, 1994.(Norwegran Refugee Courrcilr Reporl 1994:l)

Bnurg Ylva: Inrandrare i werukt arbctsliv. En rapport tillStaters Inandrarverk. Nonkdptng, 1993

Connolly, Outi: The Lngustiq Cultural and GctreralAdaptation of Finnish Elementary School Strdents in anAmerican Intemational School in Central Europe. Tur-ktl 1995

Dahlbacka, lngvar: Svensk-finska erangeliskJutherskafonamtingen af New York City 1919-1935. En fin-landswersk emigrarforsamling amerikaniseras. Abo.Institutrt for finlaldswensk sarnkiilsfonkning, 1994.(Skifter i praktisk toolog vid AUo Akadernl1236-1658)

De Geer, Eric: Balts in Srcderr; REgional disributiorl1950 and 1989. Paper prescnted at tlrc llth C,onferenceon Baftic Studies in Scandinavia Jture 13-16. 1991.Uppsala univers rtd." 1994

De Geer, Eric: Derr polska folkgruppen i Sverige efter an-dra viirldskige. Historisl! hrantitativ, uweckling ochfolkgruppen nurzarande slcrlek. Sartrl,ck Acta SuecoPolorica Nr 3. Uppsala universit€t, 1995

Domander, Mirma: Kulthruritausta ja maalunmuuttaja-kouluflrksen tuloksellisuus. Turku. Siirtolaisuusinstinu.rt-b. 1994. (Siirtolaisuusu&imuksia. 0356-96-59; Al7)

Ekholm, Elina: Syrjaltyi rai selviytya - pakolaister elii-miiji Suomessa. Helsinki. Sosiaali- ja tervqsminis'terid,1994. (Sosiadi- ja tervelsministerittn selvity{ai:i,1236-2115 1994:9)

Elmgren, Hans O: Th€ Elmesas Elrngren's abt.1660- I 994; 2. Kanada 1994

Finell, Dorita; Heyman, Arura-Greta: Vi fick charsen...En bok om invardrarbam och sasprelagtret. Boras. Im-migrant-inst'rut4 1994. (Uppsatser och debat,0347-5441:A ll)

Finnlis, trjalar: Irnguage Shifts ard Migration. The Fin-nish longitudinal census data file as an aid to social re.search. Helsinki. Tilastokeskus, 1994. (SVT, Tutkimuk-sia, 0355-207 1 ; 209)

Fischer, Peter A; Martin, Reiner; Straubhaar, Tho-mas: Should I Stay or Should I Go? Mcro) EmnqnicContributiorx towards an Interdiscrplirmy Theory ofSouth-North Mrgration and Migmtion D.namics. I{am-burg. Irstihrt fiir Wirtscluftspolitil Univenitiit der Bun-drjswelr Hamburg" 1995. (Diskussiorsbeitzige zurWirtscltafupolitik : Discussicn Papen in Economic Po[cy, a9)

Forsberg, Fredrih Forsberg John: Sliktcn Klockarsfran Mala\. Efterkqnrnandc till Matts MattssonKlockan, f 1828. SLik&dnika & ubedilng; 1994

Hammar, Tomas: Om IMER under 30 ir. En oversikt avwersk forskning om intenrationell migration och curiskarelationer. Tukholrna. Socialvctenskaplip forsloingsra-det, 1994

Heradstveit Daniel: Background and Perspectives on TheWar in Checherya. Oslo. Fly4<tringeridet 1995. (Nor-wegian Refugee Corncil, Report, 0804-8754; 2)

Heradstvei! Daniel: Ethnic Conflicts and refirgees in theFormer Soviet Union. Oslo. Fly4oringerideq 1993.(Norwegian Refugee Council, Repo( 0804-8754; 3)

Herberts, Kjell: Finlandswqskama i det europeiskafolktnvet. Helsinki. Sverska Finlands folkting, 1995.(Finlandswmsk rapporq 03584542: 3 l)

HirstiGSnellrnan, Paula: Maalranmuuttajar Helsingin seu-dulla. Islamilaisista maistra ja entisestii Neuvosloliitostamuuttaneiden selvrltyminen. Helsinki. Helsingn kau-pungin ti€tokeskus, l9a. (Jelsingin kaupungn tietokes-larksen Unkimuksia 0788-1 533; I 994:9)

Hvenegir&Lasse& Kirsten: Grenscland. Minoriteter,renigheder og den naliornle idc. Dannnrk. Det DanskeCenter for Menneskereftigheder, 1996.

Immoner; Marklcr; Wainio, Urpo: Pakolaineq pakolais-opefu ja nsismi. Turku. Turun opetrajainkoulutuslaj-tos, 1993

Ihalainen, J. K: Kuttaisu woret. Mongolian matkalla.Tuku. Culhlr4 1994

Jaakkol4 Magdalena: Suonrala.isten kilist1,vat ulkomaa-laisasentea. Helsinki. Tyoministerio, 1995. (Iyopoliitti-nen tud<imus, 0787-9458, l0l)

Jenserl Robert Orsted: "A Free Passage to Queensland".Om den store udvandrerkilge fra Skandinavien til Aust-ralier i 1870'enre. Roshlde Univenitetscentsr, 1994

Juote, Mari; Takalo, Pirjo: Suonralaisia Inkerissa ja inke-rinsuqnalaisia Suomessa. Etinefl idsntiteetri muuthr\a-na konsftukiqn. Helsinki. Helsingin yliopisto, 1994

JutilA Heikki: Ruotsinsuomalaisten koululaisten Suonl-kuva. Absu'act Ttre image of Finland held by the Fin-nish sciool childrcn liui.,g in S\4,eden. Turku. Turun yli-opisto, 1994. (Iunn yliopiston maantieteen laitoksenjulkaizuja 0356-8547 ; 144)

Kaarninen, Pekka; Liikanen, Ilkka: Tyoviien bibliognfialV. Suomqr ty<;vrienliikkeen historiallin€n bibliognfia.Helsinki, 1994. (Iydvrienperime-AMarb'aditiorL0785-297s)

Kautto, Mikko: Eurooppalainqr hyvinvointikunta? Osa II.Smiaali- ja terveyspalvelut Tanskassa ja Espanjassa.Helsinki. Suomezr Kuntaliitto, 1995

Kautto, Mikko: Welfrre and Municipalities in Europe. Social Health Services in fie Neth€rlands. France. Grcat

A

35

KIRJAT

Britain and Germany Helsinki. Suomen Kuntaliiuo,t994

Keriinen, Heimo; Krannila Virpi; Heild<i|5, Elli: Kai-nur.rn viiestcn ja tycivoiman Urlerrarzuus. The for€casts oftlre population and labour force in Kainuu.. Univenityof Oulu, Research Instiute of Nortlrem Frnlad, 1995.(Research Repors, 07854501, 130)

KilpelAinen, Kaisa: Pakolaisten ja siirtolaistar asutlaminenSuomessa. Oulu. Oulun yliopislc, 1994

Knobloch, Stefan; Wagner, LJIrich. Auswdhl-bibliographie datschspnchrger Lit€ratur zur Auswan-derung im 19. Jahhundert. VereinigUen Staaten vonAnrrika -Band l.l. Brenrertraven. Europaforum-Ver-lag, 1995

Koivisto, Kristiina: Itsmhjauhrvuus maalnnmuuttajakou-lutuksen viit€kelryksessA. Tampere. Tampereen yliopis-to, 1994

Koivul4 Taina et al: EU-tiedon \€ltat€ilri. S:itrkoisiii japainmrja tiedonliftteiEi. Helsinki. Tilasto-k€skus, 1995.Oilasiokirjaston jull€isut = Publications of the Libraryof Statistjcs, 0789-5 l5 I ; 3)

Korhonen, Sfupa: Paluumuuttotralukkuus Kainuusen.Tutkimus Kainuusta 1982-90 muuttaneista h€nkildistA.Wtllingness to rmrm migratior to Kainuu. A research oftlrc mignrrs from Kainuu 1982-90. Oulu. Oulun yli-opisto, 1994. (University of Oulq Research Irstinrte ofNorthem Finland. Research Reports, 07854501; 120)

Kristofersson, Tuija Nitminen; Var*reneminen vieraassanuassa. Suomala.isten ekikeliiisten elinolosuhteistaOlofsromis*i. Bldcinge. 1994

Kulu, llill: Mujalsiindinud eestlased eestis 1989. Talinn.Eesti kdrgftmlide\aheline keskus, 1994.(Rah\"astiku-Uudnguq 823)

Laakso, Seppo; Helsirgin lriestjkehitlt<sen \"aihlo{hdot1994-2020. Helsinki, 1995. (Flelsingin kaupungin tieto-keskuksen ukimulsia 0788-1533; 1995:8)

Lagnebro, Lillemor: Finska kigsbam. Umea. Umei uni-versitet, 1994. (Surdier i sociah a6ete vid Unrei univer-sitet,0283-300X 19)

Lahti, Jukka S; Vesivalo, Olli: Out is normal life. Eho-metodologinen tutkimus FladamA€n turyapaikadukijoFden vastaanoUokeslarksessa. Kuopion yliopisto, 1994

Laing Marjaana: Ulkornaalaisen oikeusasema Suornessa.OikzusLihdekisikirja. Helsinki, 1994. (Iy<iministerio.Tyoballinon julkaisq 17 87 -9393 ; 42)

Leiniii, Tarjrliisa: Invandmnras hiilsa. Srirh'yck ur In-vandrares kilsa och sociala ftirhillanden Stockholm.Stockholrns wriversitet, 1995. (Stockiolnrs wriversitet.SoS-rapport, 0349 0858; 450)

Leiniii, Tarja-Liisa: Inardrarungdonars intrlide i vuxen-viirlden och i dC wqska samhiinet. Siirtryck ur In-vadrares hdsa och sociala ftirtrillandel Stockholm.

Stocklrolms rurivenitet 1995. (Stocktplms uriversitet.SoS-rapport, 0349 0858; 450)

Lenczrurowicz, Jan: Prasa i spoleczrosc polska w Aust-ralii 1928-1980. Krakola. Uruvenyteb.r JagiellorukiegoIrsqtutPolonijny, 1994

Liebkind Karmda: Maalunrnuutrajat. Kulttuurien koh-taamincn Suonressa. Hehinki. Gaudeamus, 1994

LLm4 Mauri: Linnan suku 1777-1994 = The fimily ofLitrna in Radsila 1777 -1994. RaaIE I994

Lumiaro, [Jlla: Maahanmuutajat ja kouluhrksellinen tasa-awo Flelsingin arnmatillisissa oppilaitoksissa. Helsinki.Helsingin kaupungin tietokeskus, 1995. ftIelsingin kau-pungin oeetusvlrastryt julkaisusa{a 1231-lOL7- Bl6:1995)

Malinen, Lahja: Kuusi vucfiaArgortiinassa. Kitee, 1994Maxte{ David: From Exclusiqr to Integration Pas! Pre-

sffIt ard Fuhre Social Policy Strategies for Immigrantand Gernun Youth to Ameliorate the Problerns of Ra-cial Exclusion in Gernuny. treds. treds MetuopolitanUniversity, 1995

Meres-Wuori, Ora: lrtegraatioratkaisut ja Suomur ulko-poliitinen ptiattit<sert*oja{est€hrui. Helsinki. Ulkoasi-ainministerid, 1994. (uM-taustat 0788 -8872; 1994:l)

M*g", Merja: Islamin lapset. Islamilaiset lapset suoma-laisessa piitilnidossa. Helsinki. STlM/Pakolaistoimisto,1994. (Sosiaali- ja tervelsministeri<in monisteit41236-20[,X.1994:3)

Mustonen, Kafi: Brl.sselissri tyriskatelwiat suomalaistenekspatriaafiiat sopeut rminen. Tuda! I 994

M5kineq Unto: Sukuu.r&imus Alastaron Flalrtrijoellaasrureiden Kaarlo ja Alma M&isar jdlkeliiisistii wosith1888-1994 / Mikirrert Urfio. Juld<a Irtrtinen RarmoKulmala Tuda! 1994

Nieminen, Mauri: Ulkonaalaisd Sucrnessa. TilastotietoaSuomen ulkqnaalaisv:iestostii. Helsinki. Tilastokeskus.1994. (Va€stn, 07 84-8dA7 ; 19943)

Nikula, Ka*Herrik En fukting konar ditt spar. Bpm.Edituq 1995

Niska Ari: Viroa ja Tallinnaa koskevia tietokilteitii jatiedunkkeita Suornessa. Helsinki, 1995. ftIelsinginlcaupungin tietokeskuksen kisfti.joja 0788-155X;1995:l)

Nurminen, Erkki: Australian suomalaisen lepokotftrdis-tyksen historia. Australian Finnish Rest Horne Associan-oq 1995

Oks4 Jukka: SyrjAis€n nraaseudun uudet kenoshurut.Jesuu. Joersuur yliopisto, 1994. CKarl-alan tr&imus-laitokscnjulkaisuja 0358-7347; I l0)

Olin, K-G: Alask4 Del l, Rlska tidur. Den okinda histo-rior pa jordklotets bal$ida. Jakobstad. Ab Olimex Oy,1995

J O

KIRJAT

4

Peklola, Juhani: F-uroopan Uniofn a:ty@litiikka ja alu-eiden kdrit*iminen. H€binki. Tycirninisteri<i, I 995. (IyGpoliininen Urtkimrs, 0787-9458; 100)

Pokda, Voitto: Jdkni Australian samussa. Falun. Scand-bodq 1995

Puusaari, Hilh: Suomeen kotiutuminen Maahanmuufia-jan cpas. Hebinki. SMs$ctafio, 199a. (nkcmaalais-ten kiisikeskus, 0358-5 867)

Rajangn, Vnin6; Meriste, Maj: Viihanusrahluste 6ppea.-sutused Eestis. Talinn. Tallinm Tdrdkaiilikmli tlaridu-suuringutekeshrs, 1995

Rastas, Anna: Sqnalinaisena Suomessa Muukalaisenal@hden kulhudn ristivedossa. Tamperc, 1994

Rar(io, Juhani: Suh$elvitl,s veljesten Fredrik ja JohanLiljeshdrnin esiranlranmista psrtteestA selci j:ilkelAisis-ut Flalik&o, 1995

Saarineru Oiva: Sudbury Suomi Liors Club (1989-1995).Sudbury Onhrio Canada. Sudbury, Canad4 1995

SahlmarrKarlssoru Siiri: Snrdier i amerilafnskm. tlnenUnivenitet, 1994. (Meddeland€n fan instilrtiotn forfinska Umen trnivenitrt, | 102-29 14; 7)

SaNrnarKarlsson Siiri: Three sudies of American Fin-nish Unrea Univenitet, 1994. (Meddeland€n fren hsti-trtimen fijr finska vid Umen universit€t 1102-2914-6)

Sal6lin, Maija: Asumisear perusn*a sosiaaliturva ja herrhldid€n liikkuvuus htrcoean unimissa. Helsinki.SSKFI Helsingfon Universitet, 1995. (Helsingin yli-opiston Kamaim,iilisar talousoikeudsr instituutin jullci-suja 0788-1541;22)

Savonius, Bernt Allagia Iknadassa ja Suonessa. Aller-gim aiin$l/yys sucrnalais*arndalaisilla siirtolaisilla jahei&in suonalaisilla sukulaisillaan. Helsingin yliopisb,t994

Seppel4 Antti: tllkqnaalaisr"alu,rutettu. Toimirfra*ertomus 1993. Hebinki. Smiaali- ja tervg,srninisteri4 1994.(Sosiaali- ja teneJ,Erninisteridn mcnist ih, 1236-2WX1'1994:18)

Sieviinen, Sari; Tiilikainen, Tuula: Suoni, sarun och si-su. Mrgraticn mellan Sverige och Finlard 6ren1970-190. Stocktplms Univeniteq Kutnugeognfukainstiurtioner 199437

SillanpAS, Ndma: UndertheNorthem Liglrts. My Mano-ries of Life in the Finnish Cornmunity ofNortlrern On-tario. Hult Qu$ec. Carndian Museirm of Civilization"l99a. ({story Dvision Merary Series; 45)

Stefanovig Vedran; Summa, Tarja: Jugoslaviasta Suo-nrsl Erfrisen Jugoslavian aluear pakolaiset Suomessa.Flelsinki. SMSdleIfo, 1995

Takala Eija; Vuorimies, Elina: Suqnalaisnuoretja pako-laiset. Verhile\ra trd<imus espmlaisten ja trdailaisten7-luokkalaisten (12-14 -rucriaidor) subtauhrmisesla pa-kolaisiin. Turku. Tunn yliopistc, 1994

Takalo, Pirjo: InkuinsuffiElais€t paluumuu@irn. SeM-t1s inkainsuornalaisten intqnatiosta ja virdnonraispal-lelujor kiiymtii. Helsinki. Sosiaali- ja tervetsminist€rio,1994. (Sosiaali- ja teweysninisteri<in monisteit41236-200X;1994:20)

Takalo, Pirjo; Juote, Mari: Inkoinsucrnahiset Helsinki.Sosiaali- ja terveysninisteriti, pakolaistoimis'to, 1995

Thorsell, Elisabeth; Schenlcnanis, ulf: Sliildforskniry -

v:igurtill din egsnhisicria. Vasteres, 1993.Wdlius, Ann*.Liisa: Amerikansuonalaisten suku- ja efu-

nimistd. Ilmea Univenitef 1995. (Meddeland€n fran in-stiutimen for finskar Umen universitet, 1102-2914; l0)

Vesanen, Uuno L; Lietles, Liisa A: Suonralainen Hellun-taiheriifys Pd{ois-Anrcrikassa. Vancouver BC. MissionPress Society, 1994

Vilppol4 Tarja: I-hrtoar kulttuudin sopeutumLm ja sarnrerkittt aikuiser! nnatunmuunajan terveydar kokemi-sessa. Pidarista Suoneen muuttaneen siirtolaisrftrruinkokemus tentydestii ja hyvistri olcta. lahti. Lahdendiakqtiaopisto, 1994

Vrncent, Timothy Laitila; Tapio, Rick Finnish Genealo-gical R€s€arch. Ne\,v Brightq! MN. Finnish Anrericana1994

Virrankoski, Osmo: Muukalaisuuden kotsaaminen perus-koultur pitiltriluokalla. Moraalikasktrs peruskoulussaja piiiittolud<an oppilaiden kansalisg muukalaisusko-mukse sd<ri erinal*oluuld sosiokognitiivis€na rakentee-na. Tutu. Turun yliopisto, 1994. (Iunn yliopiston ju1-kaizuja 0082{995;C 107)

A--

37

ARKISTO

S iirt o lai suu si n s tituuti n ar ki s t o n kuu Iu mi s i a

Siirtolaisuusinstituutin tehtavanA on keritdja tallentaa Suomen siirtolaisuuteen ja maas-samuuttoon sekd yleensii muuttoliikkeisiinliittyvea aineistoa. Vuonna 1995 on saapunutaineistoa seuraavilta tahoilta:

Yhteisiiiltii:Suomi-Seura ry, SuomiAustralian suomalaishistorian tutkimusseura.AustraliaRuotsinsuomalaisten Arkisto. Ruotsi

Y ks i ty is h en kiliiiltii :Alanen, Arnold . USAA lho , N i i l o . . . . . USAArkko , P i r kko . . . . . . . . SuomiAuv inen .A rvo . .USAD e h l s , K a a r i n a . . . . . . . . . S a k s aFa lks t rom,E i l a . . . . .Aus t ra l i aHannu la , An ja . . . . . . . . . SuomiHart ika inen, Er ja . . . . . . SuomiHatakka,El ina. .SuorniHe imo , Pau l . . . . , . . . Aus t ra l i aHockman , Ka r l . . . . . . . . USAHolm, Margareta .. ... Uusi-SeelantiJounolainen, Olga . .... SuomiKalervo, Kaarlo ja Kaija R. . . . USAKiviluoma, Helinii .... SuomiKoivukangas, Olavi ... SuomiKo t i saa r i , So i l i . . . . . . . . . SuomiL a g e r s t e d t , I l p o . . . . . . S u o m iLang fo rd , R .W. . . . . . . . USALeary, James . . . . USAL e h t i n e n . I l t a . . . . . . . . . S u o m iLund6n, Margareta .. SuomiLuoma, Irma .. . SuomiLyth, Maija-Liisa .. .. SuomiMartin, John S. ... AustraliaMi ik inen, Rauno . . . . . SuomiN ieme l i i , Juha . . . . . . . . . SuomiNi i tynp2i i i , Rei jo . . . . . . SuomiN iku la ,Kaa r l o jaHe lka . . . . . "SuomiPakar inen,Rei jo . . . . . Ruots i

Pentti l i i . Matti . .... AustraliaPenttinen. Eino L. .. . . SuomiRantilla, Gustav . USARinta-Jyll i l i i , Antti jaHelvi . ...SuomiRus i , E r j a j aJohannes . . . . . . . .SuomiSangder , La rs . . . . . . . . . SuomiSchmid , Robe r t . . . . . . . USASipilii, Hannu .. SuomiSundberg, Gdta . . . . . . . SuomiTamminen, Toivo . . . . . . SuomiTammisto-Zsoldos,Sylv ia . . . . . USATastula, Maarit . SuomiWahlst rom, B. . . . . . . KanadaWikman, Harry . . . . . . SuomiWi lman. Thomas . . . . . . SuomiKiitokset lahj oittaj ille!

Vuodesta | 97 4 kerty n5ttii ainei stoa arki stos-samme on n. 220 hyllymetriii.Kokoelmat sisiiltiiviit :

Kirjeita .. 10 oooPos t i ko r t t e ia . . . . . . . 450Valokuvia 10 000Dioja 2 400Mikrofilmejii t29C-kasetteja:r haastatteluja- r a d i o - o h j e l m i a . . . . . . . . . . . . . . . . : . .- musiikkiaC D - l e v y j a . . . . . . 2V i d e o i t a . . . . . 5 9E s i n e i t a . . . . . 8 8 7

Arvokas lahjoitus saapui maaliskuussa 1996,kun Nev Yorkin Uutiset lahjoitti meille osanarkistoaan. mm. New Yorkin Uutiset -lehdet

1940-90 -lur,uilta, poy.ta- ja tilikirjoja, valo-kuvia, kalentereita sekd kirjallisuutta.Toivotaan, ettii wosi 1996 jatkuisi hyviiniisiirtolaisperinteen keruuluotena. Kaikki suo-malaista siirtolaisuutta koskeva aineisto ontervetullutta!

2696859

Ij

38

ARKISTO

F I N S K A A N G F A R I Y G S A K T I E B O L A G E TS U O M E N H O Y R Y L A I V A O S A K E Y H T I O

tt . ' t r -1 , . \N I ' s l 'E r I tsH l l ' C( , . , u l 'D . )H E L S I N G F O R S , F I N L A N D .

S . S , . . A R C T U R U S . 1

I

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan alue'keskus @eraseinajoki) keriiii ja tallentaasiirtolaisuuteen liittyvaa aineistoa seka toimiiSiirtolaisuusinstituutin palvelukeskuksenaPohjanmaalla. Aluekeskukseen on vuonna1995 saapunut aineistoa seuraavilta tahoilta:

Yhteisiiilt!iKaustisen kansanmusiikkij uhlatMydhempien aikojen Pyhien Jeesuksen Kris-tuksen Kirkko Vaasan seurakuntaPerdseiniij oen kirj astoTampereen yliopiston Virtain kulttuurintutki-musasemaVaasan maakunta-arkisto

YksityishenkiliiiltfiAhlberg, Einar .Antila, Heikki ja Helena

SuomiSuomiSuomiSuomi

Fjiilt, KirstiFlinkkilii. MattiHaapamdki, Anja . .... SuomiKan to . Uuno E . . . . . . . . . SuomiKoh ta , Pen t t i . . . . . . . . SuomiKoiv is to. Ensio . . . . . . . Suomi

Ko iv i s to , Mar t t a . . . . . . . SuomiKolehmainen, Terttu . SuomiKorp iaho , L i i sa . . . . . . . . SuomiKulmala, Aarre . . . . . . SuomiKi la , Jens . . . . SuomiLamminheimo, Jouko RuotsiL i e d e s , O u t i . . . . . . . . . S u o m iNi in isa lo, Si rpajaAsko . . . . . . . SuomiOksman , Eeva . . . . . . . . SuomiPihlajamiiki, Hell i . ..... SuomiRemesaho- Antti . .... SuomiRinta-Mantila, Julia .... SuomiRitola, Olavi . ... SuomiRomppainen,Paavo. .SuomiSaarinen. Martti SuomiSaremaa, Vei jo . . . . . . . SuomiSaunamik i . Hi lkka . . . . . SuomiSorila, Ritva .... SuomiTuomela, Jaakko A. ... SuomiTuome la , Mauno . . . . . . SuomiVal tee, Ei la . . . . . SuomiViinamiiki, Arvo . ..... SuomiVi i ta la.Pent t i . .Suomi

A

*f lanko, Annel i ja Jukka . . . .Kiitokset lahj oittaj ille!

a-_ _.

?o

. Kanada

ARKISTO

Aluekeskus perustettiin lokakuussa 1994, jasiitd lahtien kertynyt aineisto sisiiltiiii:

Postikortteja . . 220Valokuvia .. . n. 500Va lokuva -a lbume ja . . . . . . . . . . . . 4O.V. Kankaanrannan mikrofilmikortit Per-honjokilaakson maa- ja kirkonkirjoista

*t

l|'; .ffi Iit f f i$i lo..qNrrry BooK No. 2il Lzt I| . . I

I r is \ fcai to: , r<{ lc 'J ra !

l. <.,,,,,,,, [/,-,a.& lr,tr,y*^. ji I[

"' ,,0,,,*, % {:"

w )fi I

h ^feffi"l; l[t,. ,r*,^, or Rcr*c'ee Nuruber) / q3tr lt:.1

F*"-" * \6-.*, f*, l{jf.'t' T",.:::,';::::.:::":::::: :",:,::'- |H t t , l l c n o i l w h N n a m r a n . t a 4 l r . s a r c c n r c r c t t b o l e I

A nru I d ( l rv r r r l to ro Ur ' l r .e r o l l ,o l ra r : r :ho , r t de l ry . . IE 1

b,..*',,""""':' 'r',:.,1:':"*'1"-- __JAsiakirja-aineistostamme ldytly rffn. Uimrimiehen henkilcllliswstodistus v:lta I 9 19.

C-kasetteja:- h a a s t a t t e l u j a . . . . . . . . . . 5- r a d i o - o h j e l m i a . . . . . . . . . . . . . . . 8- musi ikk ia . . . . . 8CD- levy je . . . . . l 0Videokaset te ja . . . . . IKirjoja 358Lehtileikkeiti n. I hvllvmetri

Valokuvakokoelmissamme on siirtolaisten henki-16-, tyd-, matka-ja harrastuskuvia .

men-

Lisiitietoja:SiirtolaisuusinstituuttiPohjanmaan aluekeskus/Outi LiedesKeikulinkuja 2, 61 100 PeriiseiniijokiPuh. 35E-64 -418127 5, fax. 358-64-4 lEl279

SiirtolaisuusinstituuttiSiirtolaisuuskokoelmat/Seij a Sirki?iPiispankatu 3, 20500 TurkuPuh. 358-21-2317 536, fax 358-21-2333460e-mail: seij [email protected]

j40

Dear reader ofS iirt o I ai suu s - Mi gr ati o n

. The quarterly Siirtolaisuus-Migration has in over 20 years publishednews of recent research in the field of migration and of the Finns all overthe world.We have the pleasure to inform you that the subscription price for the year1994 is still only US$ 12. Please, pay by cheque addressed to: Institute ofMigration, Piispankatu 3, FIN-20500 Turku, Finland. Thank you for yourcontinuing interestl

Till adra kiira liisare

. Tidskriften Siirtolaisuus-Migration har redan over 20 6r i vetenskapligoch populiirvetenskaplig form spritt kunskaP om migration, dess orsakeroch foljder samt beriittat om finliindarnas liv och leverne runt om iviirlden.Vi onskar att ni genom en prenumeration tryggar tidskriftens fortbestAnd.En ArsgAng kostar bara 40 mk och betalas pA postgiro 80001-70355471.Yt attacksamma for er intresse och stod!

Rakkaat lukijamme. Siirtolaisuus-Migration -aikakauslehti on jo yli 20 vuoden ajantieteellisin ja populaarein artikkelein tehnyt tunnetuksi muuttoliikkeitdsyineen ja seurauksineen sekd suomalaisten siirtolaisten eliimiid eri puolillamaailmaa.Pystydksemme turvaamaan lehden ilmestymisen jatkossakin, odotammetilausmaksuanne, joka on yhii ainoastaan 40 mk, postisiirtotilillemme PSP

80001-70355471. Kiitiimme kiinnostuksestanne ja tuestanne!

1

)

l--__

White Cloud - Finns in New Zealando Turusta kotoisin ollut H. D. Spo-

tirg p.rtlehti tutkimusmatkailija|ames Cookin mukana Endeaaour-laivalla eteliiisellii Tyynelliimerel-l?iv.1768-71.

o Hdnen mukaansa Cook nimittieriiiin saaren Sp ttring lslandiksi.

o Suomalaisten muutto Uuteen-Seelantiin on ollut omaleimainenja ainutlaatuinen siirtolaisuudensivuvirta.

o Toisen maailmansodan aikanaUuden-Seelannin hallitus taka-varikoi suomalaisen purjelaivaP amirin, jonka miehistostd monetjiiiviit maahan.

Olavi Koivukangas

From the Midnigth Sun to the Long

o Viime vuosikymmenind suoma-laisia on muuttanut Uuteen-See-lantiin usein avioliiton takia.

o l,95O-luvvllaTokoroanja Kaweraun o Kovakantinen, 397-sivuinen kirjapaperitehtaisiin viirviittiin Suo- onrunsaasti kuvitettujasiinii onmesta tyontekijoitii. henkilohakemisto.

Hinta 120 mk + postikulut / 35 N.Z $tilaukset: Siirtolaisuusinstituutti, Piispankatu 3, 20500 Turku

puh.921-2377 536, fax927-23 33 450

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI' MIGRATIONSINSTITUTET' INSTITUTEOFMIGRATION...

Documents

Transcript of SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTI' MIGRATIONSINSTITUTET' INSTITUTEOFMIGRATION...