MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI

SIIRT LAISUUS1982

SIIRTOLAISUUS _ MIGRATION SIIRTOLAISUUSINSTITUUTTIMIGRATIONSINSTITUTET

9. vuosikerta,gth yearS i i r to la isuus ins t i tuu t t i - lM igra t ions ins t i tu te t p i i spankatu3

20500 Turku 50Paator .n i r ta la puh.921 - 17 536Edi ro r u lavr Korvukangas

Henkil6kunta:To imi tuss ih teer i O lav i Ko ivukangas, ph .D. . ,oh ta jaAss is ta . t Ma i ja -L i i sa Ka lhama

vr l rsmo sdder r ing , tu tk imuss ih teer iHUK [4a i ia -L i i sa Ka lhama, to imis tos ih teer i

To imi tuskunta : Yo.merk . se i ja A lb recht , lo im is toapu la inenEd i to r ia l boardr Ekonomi R i tva Vehn i ) inen, k i r ianp i t i j i

VTIVI Kai Lindstrbm, symposiu m-julkaisunSi i r to la isuus ins t i tuu t in ha l l i tus to imi t ta jaAdmin is t ra t i ve Board VTI \4 Joun i Kork iasaar i , tu tk i jaoJ The Ins t i tu te o { l \4 ig ra t ion HuK E i ja Suna, nay t te lys ih teer i

Va lokuvaa la Kar i Leht inen

Aikakaus leh t i i lmestyy ne l jd ker taavuodessa.T i laush in ta on 2s lvuos i , r r tonumero 5 mk. Va l t r - ruskunnan p j .

Prot. Jorma PohlanpaloT i lauksen vo i suor i t taa maksama{ ia 25 mk Ha l l i tuksen p j .Pos t is i i r to t i l i l l e TU 495 90 - 3 . Pro f . V i lho N i i temaa

S I I RTOLAISUUSI NSTITUUTIN HALL ITUSAOMINISTRATIVE BOARD OF THE INSTITUTE OF MIGRATION

1982Toi f , . ioh t . Taur j Aa l t io Suomi -Seura r .y .To im.pba l l . A lec Aa l to U lkoas ia inmin is te r idPro{ . Erkk i Asp Turun y l iop is to

Ha l l -s ih t . F redr ik Forsbefq Opetusmin is te r idPro f . Lars Hu lddn He ls inq in y l iop is toNeuv.virkamies Juhani Ldnnroth Tydvoimamin isteribPro f . V i lho N i i temaa S i i r ro la isuus ins t i tuu t t iVTI \4 l l kka Orkomaa Turun kaupunk iTutk . la i t . ioh t . A imo Pu lkkrnen Vdesto l i i t toDos. Tom Sand lund Abo Akademi

Kansr Cover:Verta i l iaessa amerikansuomalais ia ja suomalais ia The compar son of Finnish Sel t lernents in thealueira palJas!uu usein mieiehki into is ia yhla l iasyyk Unj ted States and Fin)and raveals rnterest |nq

si ; . Amerikansuomalarsen ta lon oihaoi i r i on !sein s lmi lar i t ies. Th€ yard of the Finnish Am€ncankuin Lanreen s i i r retry pala Pohjanmaata. Kuvassa farm was of ten l ike a p iece of Ostrobothnia vans'kaksr amef ikansuomalaista lasta Prai f le jarven .an- ferod to the Wett . ln rhe prc lu.e rwo chj ldreh bynal la Floodwoodissa, USAssa ioskus vuosisadan the lake Prarr ie, F loodwood, USA in theear ly th lsalussa. century.

TYPOPRESS OYTurku 1982

Juha Pent ike inen

AMERIKANSUOMALAIS -TEN KULTTUURI.IDEN.ilrtsEt t l JA MAAIL.MANKUVA TUTKIMUS -KOHTEINA

Amerikansuomalaisten perinnekulttuuri

Suomesta Pohjois-Amerik kaa n suuntautunuts r i r to la isuus on o l lu t v i ime vuos ikymmeniena ikana vars in v i redn h is to r ia l l i sen tu tk imuk-s€n kohteena. Tu tk imLrs to imin tad on v t r |n .nyt seka Suomessa, etenkin Turun yliopis-ton yleisen historian laitoksen turkijoiden jaS i i r to la isuus ins t i tuu t in to imesta , e t r ; my6sYhdysva l lo issa , missd on kasvanut amer ikan,suomala is ten tu tk i jo iden sukupo lv i . Es imer -k iks i O lav i Ko ivukankaan ia S imo To ivosenlaatimasta Suomen siirtolaisuuden ja maassamuuton b ib l iogra f ias ta 11978) r i lmenee, euahistoriall ista ja sosiologista taustatietoa Amerikan suomalaisista on tarjolla varsin runsaastl(s i i r to la isuuden syy t , muut to l i i kkeen va i -heet, suomalaisasutuksen historia eri osaval-tioissa. suomalaisten tycivaenli ike Yhdysval-

F i l . t i J u h a P e n t r k a , n e n o n H e l s r n g i n y l i o p i s t o n u s .kontol |eteen professor i , joka ioami lu lk i jana ja

opetta jana Yhdysval la in y l iopisto issa lu k uvuonna1980-81, mm. Minnesotan y l ropiston Skandinavianla i toksen Hi l l 'professor ina l3 Kal i fornian y l iopistonanlropologian proressor ina Los Angelesissa H?jnon kerannyt amerikansuomalajsta per innekul ttuura ta valmisrelee tutk imust . , amer ikansuomalais-ten kulr ruur i - ident l teet is ta, etn isesta fo lk loresta ja

s i i r to larsten maar lmankuvasta.

lo issa , k i rko l l inen to imin ta , osuuskunta to i ,m in ta jne . ) .

Viihemmiil le huomiolle on tasse yhteydessajb iny t Suomen s r i r to la rs ten tun temd per inne.kulttuuri. johon li i ttyvet esim. seuraavat ky-symykset: l\,{ iten suomen kieli on seilynytPohjois-Amerikan suomalaisten kesxuuoes-sa? lMitka ovat kielen ja kulttuurin s6ilymistaedistavat tekij;t? Mitkd suomalaisen kansan-kulttuurin elementit ovat vaistyneet, mitk;sailyneet? [4iten siirtosuomalaiset ovat so-peutuneet amer ikka la iseen ku l t tuur i in?Ku inka per inneku l t tuunn s i i l ymisLd vo i ta i -siin edisti ia? Miten Amerikan suomalaisetitse ja heid6n esimerkiksi suomen kielt6 jakulttuuria opiskelevat j; lkeli; isense saatai-s i in k i innos tune iks i suomala isen kansanku l t -tuur in tu tk imises ta ja ta l len tamises taT

l

Perinnekulttuuri ki isitet;an telloin kokonai-suudeksi, joka siseltdd sek; aineell isen ettdhenk isen kansanku l t tuur in . Keske ise l la s i ja l -la on tassa yhteydesse kieli. Samoin on otet-tava selvee siitd, miten folkloren eri muodotovat sa i l yneet ta i muuntuneet . A inee l l i senkulttuurin osalta tulevat keskeisesti kysy-mykseen es im. rakennusper inne, kby t tdes i -neet ja ruokatalous. Huomio on kohdistetta-va myos amerikansuomalaisten runsaaseenomaehtoiseen kulttuuritoimintaan, jota voihava inno ida tenak in pd ivend suomala is tenyhte is issa t i la isuuks issa .

Tahenastiset folkloren kenttetyiiohielmat

Amer ika n su omala is ten fo lk lo ren tu tk imuk-sen aloitt i minnesotalainen lMarjorie Edgar.joka ' l930 luvun puo l ive l i ssa ju lka is i a r t i kke-leita l\4innesotan suomalaisilta tailentamis-taan lauluista, loitsuista ja sananparista.21940- luvu l la Yhdysva l ta in fo lk lo r is t i i kanmonitoiminen johtaja prof. Richard lvl.Dorson kokos i suomala iss i i r to la is ten per in -nette teokseensa Bloodstoppers and Bear-wa lkers3 lah innd Mich igan in y lan iemekkeen

Kuparisaarelta, miss. on vanha suomalai5'asutus

'1860-luvulta lukien. Yvonne Lock'wood on tu tk inu t idh innd saman a lueensaunaperinteitd. Kuitenkin voidaan todeta,ette a merikansuoma la isen folkloren keruuon toistaiseksi ollut satunnaista.4

Ainoa ti ihin mennesse merkittevempi folklo-ristinen kokoelma amerikansuomalaisestakansanperintoestd peruttuu Ell i-Kaija Kdn'gds-Marandan 1963 suorittamaan kenttdtyo-hdn. Sen tuloksena valmistui Indianan yli '

opistossa Bloomingtonissa tarkastettu vii i tds-kirja Finnish-American Folklore: Ouantita-tive and Oualitative Analysis (537 s.).5 Vei-tcjskirjan perustana oli kenttetyo, jota tohto-ri Kongds-Maranda suoritt i 1960luvun alussaNew Yorkin. lMinnesotan, Oregonin ja Was'hingtonin suomalaisyhdyskunnissa. Veitos-k i r ja s ise l tea myds tapaus tu tk imuks ia suoma.laisista, mm. tunnetusta poli it ikosta Oskariokoista, samoin kuin Kuusiston perheestd,joka e l ; i i [4 innesotan V i rg in iassa . E l l i 'Ka i jaKongds-ivlarandan kereysten ja tutkimusten

pohjalta niiyttda silt6, etta amerikansuoma-ld inen fo lk lo re vo idadn jakaa kahteen pdd-

ryhmdan i 1 . suomala isperd inen fo lk lo re ,2 . s i i r to la isuu teen l i i t t yva per inne. Ede l l i s taryhme; , johon Konges-V larandan huomiopaAasiassa on kohdistunut, edustaa Suomes-sa syn tyne iden ja taa l ta a iku is ina leh tene i -den tuntema kansanperinne. Se nayttaetdmen kokoe lman perus tee l la vanhakanta i 'semmalta kuin vastaava Suomen maaseudul-ta ker6tt;vissi oleva perinne. Siirtolaisperin-teeseen niiyttaviit KdngAs-Marandan tutki-muksen perus tee l la kuu luvan mm. runsaas t ikerrotut kielivaikeuksia kuvaavat kaskut,k ron ika t s i i r lo la is ten va ihe is ta , lau luper innejne. Siirtolaisperinnettb on keretty ja tut'k i t tu v ie le vdhemm6n ku in suomala isen fo lk -lo ren es i in tymid . Jo E l l i -Ka i ja Kongds ' l \4aran-dan suorittama tutkimus Kuusiston perhees-ta osoittaa, ett; si irtolaisperinteen muuttu-mis ta o l i s i luonno l l i s in ta tu tk ia p ienryhmienja perheyks ikd iden taso l la . Er i t y isen k i in to i -saa neyttA; olevan selvittda t6men yhteydessa

k ie len ja ku l t tuur in va l i s ie yh teyks ia . M iks ifo l k lo re on muis t ia ineks is td (onserva t i i v is in

ta ker ros tumaa, ku ten E l l i -Ka i ia KongAs 'Ma-randa huomaut taa? Mi l la inen merk i tys kotimaan folkloren j i;enteil la on perinteenkan-

tajalle itselleen? lvlissd olosuhteissa esamer'k iks i suomala inen fo lk lo re y l i t te ; k ie l i ra ian ,mi l lo in taas e i? Tarko i tuksenmuka ise l tanAytta;i tutkia myds amerikansuomala isen

keskipolven, USA:ssa syntyneiden. suhdetta

taustaansa ja selvitted, mita dineksia ympS-

rcjivesta kulttuurista helpoimmin omaksu-

taan. Kiintoisalta ndytt;e myds perinteen ja

kulttuurin identiteetin vail inen yhteys

Perinteentutkimuksen kannalta arvokasta ai-neistoa on tuottanut se laaja kenttatyd, jota

He ls ing in y l iop is ton suomen k ie len emer i -tusprofessori Pertti Virtaranta on suoritta-nut amerikansuomalaisten parissa 1965,1975 ja 1980. Hanen p i6k i in nos tu ksensa onollut kielell isissii kysymyksissii, mutta kent-tatydn kuluessa on saatu kokoon mycis kult-ruuriperinnetta ja folklorea. H6n on parhaal-

laan laatimassa eenitt;miense aineistoien pe-

rusteella tekstikokoelmaa ja tukimusta ame-i i kansuomala is ten k ie les te , " f ing l i skas ta" .6

Suullinen historia, elamanhistoria ja perhe-historia siir lolaislihteine

l\4erkittdve osa siirtolaiskulttuurista i lmeneesuull isena muistit ietona, jota Yhdysvaltoihinmuuttaneet suomalaiset ovat kertoneet kes-kuudessaan ja sukupolvelta toiselle. Huomioolisi keskitett6v6 perinnekulttuurin tallenta-misessa ja siihen kesklttyvasse koulutustoi-minnassa kolmeen lahderyhmain, jotka ovatjeeneet esimerkiksi tahanastisessa suomalai-sessa tutkimuksessa suhteell isen viihdisellehuomiolle, erAanlaiseen tieteidenvaliseen tyh-j iddn . H is lo r ia l l inen tu tk imus on y leensAkaytt;nyt aineistoinaan kirjoihin ia arkis-toihin dokumentoitua materiaalia. Perin'teentutkimus on taas ollut voittopuolisestikansanrunous- ym. perinnearkistoihin nojau-tuvaa. Yhteiskuntatieteell isessii tutkimukses-sa on painottunut eri laisten kyselyiden jahaastatteluien mefkitys tutkimusaineistoakoottaessa.

Suu l l inen h is to r ia on muis t i t i€ toa , joka l i i t -t yy h is to r ia l l i s i in tapahtumi in ja jo ta ihmise tovat sdilytt;neet kirjoittamattomana muistis-saan. Monta kertaa suull inen historia l i i ttyyt ie t ty ih in tapahtumi in . henk i lo ih in ja pa ik -ko ih in . Suomala is issa per inneark is to issa a i -nesryhmdstd on usein keyletty nimityst?i' ' h is to r ia l l i se t

ia pa ika l l i se t ta r ina t " . Tessaaineistossa on kuitenkin lahdekriitt isesti toi-s is taan en l labn p ide t t ;v ia ryhmr ; , mm. ens i -kiiden tietoihin perustuvat muistit iedot iapitemmblle tyypil l istyneet tarinat. jotka ovat

io vuosisatojen paesse lehtdkohdastaan, niis-tai tapahtumista. joita ne kuvaavat. Samoinpaikkatarinat uusil le paikkakunnil le edetes-sd;n kadottavat yhteytensd siihen paikkaan,josta ne alunperin on kerrottu. Suull inen his-toria saattaa koskea ajall isesti hyvinkin lShel-le olevia tapahtumia. Usein muistit ietoa pi-taii i yl le jokin ryhmd, yhteiskuntaluokka,perhe. uskonnoll inen tai muu pienryhm;j,jo l le mu is t i t ie to on sd i l y t t imrsen arvo inen.Tdmen piiriss6 saattaa myijs tapahtua tyypil-i istymiste siten. ett; esim. jostakin henkilcist),uskonnoll isesta tai poli itt isesta, saattaa tullarnyytti ja naneen li i ttyve perinne hahmottuu"pVheks i h is to r iaks i " . Yhdysva l lo issaonsuu l -

l iseen historiaan kiinnitetty huomiota siinemdinn, etta siella uuden presidentin astuttuavirkaan on k€rattv talteen aikaisemmastapresidentisti kertova muistit ieto, ns. suull i-nen historia. joka muisti inmerkintahetkell i ion varsin l;hell i tapahtumia, ioista se kertoo.Tdllaisia arkistoja on laadittu esim. presiden-

teista Johnson, Kennedy, Ford, Nixon. My6sSuomessa hi5toriantutkijat ovat kiinnitt i ineethuomiota siihen. ettd keskeinen osa historian-tutkimuksen aineistosta saattaa jdedd doku-mentoimatta. Esim. Tamminiemen saunankeskustelut olisivat suull ista historiaa, joka

tuskin jae asiakirjoihin, mutta vaikuttaa kes-keisesti poli itt iseen p6et6ksentekoon ja kes-kus te luun.

Elamiinhistoria on yksil i in kertoma nakemysomasta elam;nkulustaan ja siihen l i i ttyvistekeskeisistd taDahtumista laosuudesta siihenhetkeen, jota hin elamenhistoriaa muisti inkirjoitettaessa elie. Eli imiinhistoria on yksi-lon uniikki ndkemys eli imankokemuksistaan,l: ihtokohdistaan, iuuristaan ja niista tapahtu-mista, iotka ovat olleet keskeisie hSnen eli i-mrnkerrassaan. Tementapainen elimiinhisto-ria voidaan joko kirjoittaa muisti in taikkasanella haastattelussa tutkijoil le. Eli imiinhis-toria on merkittavii lahde maailmankuvaa ja

oersoonall isuutta tutkittaessa. El;manhisto-rioissa voidaan erottaa autobiografiat, henki-l i ikohtaiset muisti inpanot tai sanelutiedotomasta €li imenkerrasta ja biografiat. Biogra-fia on taas eri liihteistd hahmottuva kuva sii-ta , m i ten yks i lon e ldmb on muodostunut .T

l\4erkitteva osa siirtolaisperinteeste on ollutperheen sisii ist6 muistit ietoa ja keskittyy siir-tolaissuvun ja -perheen vaiheisiin seke van-hassa maassa etti i uudella mantereella. Perhe-historian keskeisyyden siirtolaisaineistossaon huomannut lVinnesota Finnish-AmericanHistorical Society, joka kaynnisti 1980 Min-nesotassa projektin, ionka johtajina olivatamerikansuomalainen historiantutkija prof.Carl Ross ja Velma Doby.

Kesakuun 1. paivdan 1981 mennessi tdmiiprojekti ehti tuottaa seke kiisikirjan Hand-book for Doing Finnish American Family

(

'

i

L-_

History ettd 7'l lVinnesotan suomalarsper'heen joko kirjoitetun tai nauhoitetun histo-rian; jatkoa on luvassa 87 perheelta.S T6minprojektin tulokset kulen omat kenttatutki-muksenikin Yhdysvaltain suomalaisten kes-kuudessa 1980-81 osoitt ivat, etta siirtolais-

historia elde sitkeimmin perheen .ia suvunpiirissa kerrottuna muistit ietona. Jopa vii 'dennes$, tai kuudennessa sukupolvessa saate-taan vhe muistaa verikkaiit i i kertomuksia sii-

t i i , kuinka esi-isdt l i ihtivet Vanhasta maasta.purjehtivat Norjan ia Englannin kautta New-Yorkiin. sielte Kuparisaaren kaivoksiin jaede l leen es imerk iks i maanv i l je lykseen iohon-kin "homesteadil le" Pohjois-l\,4innesotaan.Nail le kertomuksil le on vuosisadan kuluessakasaantunut er;i inlainen "pyhen sukuhisto-rian" arvo, ioten niite voisi luonnehtia jopaperhemyyttein6.

Suur in osa suomalaisten muuttovi r rasta suuntautui Michiganin y l . jn iemekkeel le e l i Kupar isaarel te" , jossa hehankkivat e latuksensa lehinna kaivostoissa joutuen sopeurumaan kot i Suornesra poikkeavaan reot t is€en kut ttuur i in. Kuva 1 900- luvuh al kupuol€l ta.

Mielenkiintoista on myds havainnoida suku-polvien vil isie eroja suhteessa kieleen, kult-tuuriin ia kiinnostukseen Suomea. Vanhaanraata, ja amerikansuomalaisten perinnekult-tuuria kohtaan. Yleisesti ndyttd5 silt i i , etteens immeinen sukupo lv i asu i koko a jan ku inkahta maata, fyysisesti Amerikassa mutta"sydbn Suomessa", toinen painotti taloudel-l isia arvoja haluten samastua valtakulttuu'r i in , ko lmas a lko i taas e ts iS juur iaan. Juur iperhetutkimus nayttaisi selvjmmin paljasta-van amer ikansuomala is ten ku l t tuur i ' i den t i -teetissd tdpahtuneet muutokset, toisin sano-en sen. kuinka siirtosuomalaiset ovar ns.ruohonjuuritasolla akkulturoituneet amerikkalaiseen kulttuuriin ja miten he "juurensa"esimerkiksi tdlla haavaa kokevat.

Kun tu tk imuskohteeks i ta rkentuu suu l l inenh is to r ia , e lemanh is to r ia ta i perheh is to r ia , onkirjall isesti dokumentoituakin aineisloa rar,jo l la huomat tavan pa l jon . l v la in i t takoon va inamerikansuoma la isten runsas lehdisto. jul-ka is ru ja ju lka isematon k i r jeenva ih to , jb r jes -tdjen pdyti jkirjat, painetut ja painamattomatomaelamAker ra t . 19601uvu l ta leh t ien onamer ikansuomala is ten suu l l i s ta h is to r iaamyds tallennettu, nauhoitettu, erityisestiM ich igan in va l t iossa . L is i i ks i on main i t tava ,ettd merkitt iv; osa amerikansuomalaistenhistoriankirjoituksesta perustuu keskeisestiomi in hava in to ih in ja kokemuks i in . Es imer -kiksi Carl Bossin The Finn Factor 19779 onkeskeisesti elimiinhistoriall inen raportti si ita,ku inka suomala is ten sos ia l i s t i rad ikaa l ien kes ,kelte noussut tutkija koki ympiiristdns; teol-l i sen , yh te iskunna l l i sen ja ku l t tuur isen mur -roksen. Ne i t ; tu tk imuks ia va lmis lu i ja k i r -jo i te tddn ede l leen myos n i i s ib semindare is td ,jo i ta johd in Yhdysva l lo issa lukuvuoden 198081 a ikana es imerk iks i lM innesotan ja Ka l i fo r -n ian y l iop is to issa ja Hancock in Suomi Co l -legessa.l o

Amerikansuomalaiset kulttuurialueet

Amer ikansuomala is ten ku l t tuur i on huomattavan epdyhtenaiste. Sita on tarkasteltavopaitsi suhteessa suomalaiseen lehtdkohtaanmyds s i ihen va l taku l t tuur i in . jonka maahanmuut ta ja t e r i a lue i l la kohtas iva l . T i rkedd or r

esimerkiksi selvit ta;, miste ja mil loin eri suo-

ma la i s r yhmAt t u l i va t j a m ih in he uudessa

maassa muutt ivat. Suull isen historian kan'

nalta on arvokasta s€ laajamittainen tyd, jota

Suomi-synodin pappi ja lehtimies Salomon

llmonen suorit t i kootessaan 1900-luvun alus-sa "maanmiestensd" muist i t ietoa julkaise-

maansa Amerikan suomalaisten historiaan I

"Yhdysaalloissa aoidaan sano,z olel)an suun-

rtillttn noin tuhat suonalaisasutusta, sell.ri

sia paikkakuntia, nt isst i bt inolaisiamme asuu

ainakin pitnt nri , : in. Canadan suomalaisia

asutuksia on noin kolntesataa. Johaisestascl laiststt oltn narhi l t ntrutanien kansa

laistentne DiDtld, etupit issa ottsmalla buo-

rnioon paikhtkunnan uranuurtajat el i ensinru l l , , t . u t t kk t Tu i kk , ub t i ah tn rn ! av t ) t n ! l

tclsdd. 'Vyoskut () len ko.ttdnut s,t irdd t ietoo

u t j L t " ' r k t r t j ' , l t r , n L , nk i l " u s l u r l n i p i t a

p t t . u . t t k l ; . t . , i n , t ' t t , ' ! , l a l , \ k t . 7n \ i t t n unn i r

tu ut, kuit toi |oin KaikkiLtan on tr:oksessa

ni noin L)iLl.ntoistatubannt,n suonalaisan

nilni jd ust t t t .n synxyinpaikka. ' lc imri

on

huikta ntat ira historial l ista dinci; toa, joka ont, iyry Jt! , Lt! . i t t t)r tul isi l i ian !ndjahsi id kal

I is lt Ln t Ltt s r k s i. \ u li\ | ad di'"\t, I i ia n k i n a b t aist in puit t t is int, r l in . t tu kir la oD pakostdkin

k uttanlaint,n 1 t l tksit oikkoin tn.

Onko t ina ttos ol l t 'nkaan dns.t l tsayd histo-r ian nintta. si ta i tstkin tpai!( . S,han muts

tultLlt t utnn)tt i t 'd.t ta taikk,r jonkinlaista kan-

sdl l is rnatr ikkt l ia tai pdhintnssa tapauksessa' t ' u i t , k r l , n t , r t r Muu r h t i hh ln , p t t t l t 1n , \ t l

p bt ikkouksintrn st on t l t l laan ainutlaatui 'utn, siLld t i tuixki i t t Anttr ikasta asuaan kansall isuudtu usutnptikkoja olt 11hd1,tty xi t l itdbtin nkkn t),bJrrtdl)ast l tnuistt i tntrki tsc

tD;a , t ikLi t t \ t t t ole tr ihoisu tLoksta julkais

tu. Ant(r ikLlsstt asuxitn suurenlttr 'n kdnsal l i 'suuksit t? dsui pnikkain ntrkttsrninen l icntth M l J J t ' t t n l r ! a y , l , ! l r \ t \ t 1 \ k , t / t ) r . J ) p ! i n / D t

pitxkin kansallrrtuksit n asuitpaikh.nn ntrkit \ tn r 'D .tr , i ] : t1n t s t tul lr t t t t n nuistukir joi t tantin' ,n k.ysyy ni in l tal lotr ryota. ett t ist ibtn l : t t : i lLa kukaau q,htynr . l lutt . t suont, lt , : , t . ' l J r , t ' . , t u ' . l d rnh n t y , ' hu l l u rh r , n t i n t t i

" , i n ' t . k t l t ' i ' . i b t t t ' . ' l 1 ' ' l u ' t t t , , \ t a . r n DaJ

Jo sukupolven aika saati sitten vuosisata uu-dessa vieraassa ympdristcissb vaikuttaa monintavo in maahanmuut ta j ien ku l t tuur i in . Yks itutkimuksen tehtevist; onkin pyrkii i hahmot-tamaan kuva s i i ta , m i l la is ia e ro ja ja yh te ld i -syyksid amerikansuomalaisten kulttuurissaa luer t la in es i in tVy . TdssA yh teydessb on pdes .tAva syvemm;lle tavanomaista kolmiiakoai td - ja l ins i rann ikon sekd kesk i l ;nnen suoma-laisiin. Tydhypoteesina voitaisiin ottaa tar'kas te lun ldh tdkohdaks i va ikkapa opp i laan iK . Mar ianne Warge l in Brownin , seminaar i 't ydssaan F inn ish Amer ican Fo lk lo re (1 981)1 2

hahmottama Yhdysvaltain suomalaisalueidenjako l2 ryhmdi in l6h inn i h i s ro r ia l l i se l ta kan-na l ta : 1 . Uus i Eng lan t i ,2 . New York in kau-punk ia lue , 3 . New York in va l t io .4 . V i rg in ia ,Pennsy lvan ia . Oh io , 5 . lnd iana, l l l i no is , e te -l?i-Wisconsin, 6. ala.Michigan, 7. l\4ichiganinylen iemeke ja pohjois-Wisconsan. 8. Minne-sota, 9. Dakotat ja niihin rajautuva Minneso-tan lens iosan maanv i l je lysa lue , 10 . Kesk i l i i n -nen vuoristovaltiot, 11. Oregon ia Washing-ton . '12 . Ka l i fo rn ia .

Omat kenttehavaintoni osoitt ivat, etti mer-kittrvie eroja esiintyy myos kaupunki- ja

maaseutuyhteisdjen veli l le. Amerikkalaistu-minen on tapahtunut yleensa site nopeam-min , mi te p ienempi suomala isyh te isd on o l -lut suhteessa valtakulttuuriin ja mite vehem-man yhteyksi6 sil le on ollut sek; kesken,anet ta mu i l le suomala isseudu i l le . Jo issak in kau-punqe issa on yha suomala iska tu ia ja -kor t te -

leita (esim. Minneapolis, Waukegan, Berkeley)k i rkko ineen, k lube ineen ja mu ine kokoontu-mis t i lo ineen. Er i t y ises t i M innesotan poh jo is -osissa on viel6 puolisuomalaisia kyl6yhteisdji imm. Sebeka, l\4enahga, Susij i irvi, Esko,, iois-sa suomenkieltA saatetaan puhua viidenness;sukupolvessa. Tavall isesti kieli on sailynylsiksi, ette se on koettu osaksi etniste ja us-konno l l i s ta ku l t tuur ia . N i inpa monen suoma-laisldhtdisen lestadiolaisseurakunnan kirkonalttarina ovat ristin sijasta Yhdysvaltain ja

Suomen l ipu t ja jumalanpa lve lukses ta osa ta isaarnoista toinen on suomeksi- Suomen kiel-ta puhutaan ja opete tdan laps i l le useamminsellaisissa perheissa, joiden uskonnoll inen taiku l t tuur inen samastuminen suomala is ldh t6 i -Seen peflnteeseen on vahva.

Hava i ts in , e t te suomen k ie l i o l i nuoren laps i .perheen p6Skielend esim. Susiidrvelle. Eskos'

Pet lonmuokkrusrd e. i rnenereimin ame. ikansuomalaisel la {3.mi l la l930luvui l ,

pirneks€n suku Saskatchewan Dunblanen suomalaisyhdyskunnassa asust i 1940- luvul le saakka Amerikan suo-

malaistenkin keskuudessa ha.v inaisessa turvesein; isess?i ta lossa Rock Point issa Kanadassa

sa tai Cokatossa mm. siksi, ette kielen sii i lyt-tamiseen li i ttyivat erityiset kulttuuriset taiuskonnoll iset arvot. Perhe saattaa kuulua jo-honk in here tys l i i kkeeseen, jo l lo in k ie len s i i -lyttaminen koetaan osaksi uskonnoll isen pe-r in teen vaa l im is ta . Samal la se mahdo l l i s taayhteydet suomalaiseen veljesseurakuntaan.Toinen syy saattaa olla kulttuurinen. Van'hemmat ovat akti ivisesti mukana suomalais'ten kulttuuririennoissa {mm. laulukuorot,tanssiyhtyeet) ja painottavat kielen merki-tysta osana sita henkistd perintda, jonka heovat lapsil leen siirtdm;ssd-

Perinne'ekologinen ja kulttuurimaantieteell i-nen tarkastelu paljastaa vertailussa sekii eroa-vuuks ia a mer ikansuomala is te n a lue iden ve l i l -lai etta myds mielenkiintoisia yhtdli i isyyksii iVanhaan maahan. Vanhin kerrostuma ameri-kansuomalaisten kultturia on siine mielessayhteneinen, ette sen juuret ovat ensisijaisestiPoh janmaal la . Ens immdinen s i i r to la issuku-polvi tuli Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan les-tadiolaisista kyliste 1860-70luvuil la. Toinensukupolvi l;hti ' l 880-90-luvu l la ldhinna Ete-ld-Pohjanmaalta. Kun metsiste koyh; Poh-janmaa jdi Suomen taloudessa takamaaksi,

siirtolaisuudesta kehittyi kansanli ike, joka

tyhjensi alueen nopeasti ns. yli j i iemavaestos-ta. T;lte kannalta ei ole syyta ihmetella ame-rikansuomalaisen perinteen "lansisuomalai-

suutta". lvl innesotan suomalaistalon vanhapihapiiri on monesti kuin Lenteen siirrettypala Pohjanmaata. Pohjois-Minnesotasta,Wis-consinista tai Michiganista voi vieli ikin loyteasuljetun pihan, jota ymperoivat asuinraken-nukset, tupa, navetta, tall i , aitta, luhti, lato,sauna, r i ih i ja tuu l imy l l y . 13 Monest i t imdnpihdpiirin keskelte lciytyy tdndkin pdivdniikasvamasta pihlaja. jota vanha suomalainenkansanperinne on pit;nyt pyh;ne halti japuu-na. Vii lttemettomasti suomalaisten "pesepai k-kaan" kuuluu sauna, iota t6lla hetkelle mo-net amerikansuomalaisten jelkel;iset myyviitmyds muih in amer ikka la is i in ta louks i in .

Sisukas kalevalainen saunakansa: amgrikan-suomalaisten kulttuuri-identiteetin mitta-rerta

Viime vuosina on perinleentutkijoiden mie-lenkiinto alkanut kohdistua ns. etniseen folk-loreen. Tdhdn kuuluu toisaalta esimerkiksijonkin kulttuurivehemmiston seilyttema, s€n

solidaarisuutta ja identiteettia vahvistava pe-

rinne ja toisaalta myds etnisten ryhmien ver'tailua sisaltdve, omaa erikoislaatua korostavaja muita naurava folklore, esim. kaskut puo-

lalaisista, mustalaisista, saamelaisisla, saksa'laisista. Amerikansuomalaisten etniste folk-lorea ei ole toistaiseksi tutkittu eika paljon-

kaan keratty. lvl ielestani heiden muistit ieto-aan on koottu l i iaksi vanhasta suomalaisestanekdkulmasta. Pettymyksen kokeekin melkovarmasti tutkija. joka lehtee telle kentdlleaseinaan suomalaisen folkloren perinnelaji-

kohtaiset kvselvlistat. Hen saattaa toki tava-ta jostakin lVinnesotan tai Michiganin van-hasta suomalaiskylesta perinteentaitajan, io-ka osaa kansanlauluja, sananparsia, tarinoitatai muuta Vanhan maan perinnette. Pian hankuitenkin huomaa, etta suurin osa siirtosuo'malaisten perinteeste ei ole tavanomaastakansanrunoudentutkiian Folklorea vaan era'laista yhteiso-. suku- tai henkilcikohtaistamuistit ietoa, usein perhe- tai elemenhisto-riaa. Samoin loytyy aineksia, jotka hahmot-tavat amerikansuomalaisten kulttuuri-identi-

teettia sekii heiddn itsensa ette ulkopuolistenmeiiritt i im;na. On toisin sanoen stereotypi-oita, joita seke suomala;sten jalkelaiset miel-tevat itsest;in ette muut heista.

Seuraavassa kolme itse kuulemaani esimerk-k ia a lue i l ta , io i l la on n i in vahva suomala is le i -ma. ette se tuntuu jopa seudun aluekulttuu-r i ssa :Merkittdvd osa dmerikansuomalaisten ensim-maisesta muuttovirrasta ohjautui Yhdysval-tojen j i irvialueil le. lvl ichiganin yleniemekkeel-ld on Kuparisaari, jonka kaivoksisssa monetsuomalaisista maahanmuuttajista ldysivat en-simmaisen tyopaikkansa. Vaikka kaivostoi-min taa e i ena; o le . suomala inen ku l t tuur ivaikutttaa monin tavoin tamen alueen kan-san e ldm6dn ja maa i lmankuvaan. Se on mo 'ne l le suomala ise l le lomanv ie t topa ikka , e tn i -nen ja uskonno l l inen keskus , "God 's Count -ry", johon muutetaan. kun p66stbdn eli ik-keelle Detroit issa, Chicagossa tai Los Ange-lesissa. Tapasin viime keveanA eridn Superio'r in loh ta myyven in t iaan in , joka l ih tdkoh-

Perhetutk imus lar joaa mahdol l isuuksia luoda uud€nlaista syvyyt le tutk;mukseen.

Kuvassa nel je Simontaipatesn (Simonson) sukupolvea samassa kuvassa v. 1945. Vanha Heikki Simontaival

synty i Ranual la 1845. Alo i i r i s i i r to la isuuden hi ihtemal la omatekois; l la suksi l laan eremaiden halk i Nor iaan

v. 1868, missa to imi kalastaiana jo i la in vuosia. Amerikkaan matka suuntautui 1871. Sie l lS han ehr i to imia

rakennustv6la isena ia Jarmar ina v i idel le er i i i la l la, iotka han ra ivasi seki i o l la kolmissa naimis issa, kunnes

aset tu i lopuksi Dunblaneen missa kuol i 1945.

Kuvassa l isaksi Heikki Heik inpoika Simonson, Helmer Simonson ia Roland Simonson. Perheessa puhulaan

a

A m € r i k a n s u o m a a i s r p o s r o l s r ! r e r i l a i s e n k i r k k o k u n n r n e s i r n i e s A n d r e w M i c k e l s e n ( v a s I m a r k a l l 6 k i r k k o -

k ! n r a n s a l u h l i l l e O r e a o n i i n s u o m a l a i s e n v i e r a a n s a k i r k k o h e r r a V . A J u n l u s e n l a M i n n e a p o l i n p a p i n T h e o

G u n n a r y n k a n s s a . J u n a m a t k a l l a 1 9 3 2 h e a s e i t u r v a t s a m a a n k u v a a n k a h d € n r n t i a a n i p a 6 l l i k o n k a n s s a .

taan i tun temat ta sano i eng lann in ohessa parasuomen sanaa: "T ;s t ; saa t i lma iseks i mat i -kan , s i i t i tu lee hyva ka lamojakka" . Poh jo is -Minnesotan suomalaiskeskuksessa [4enahqa5-sa o l i k ;ynn iss i amef lkka la inen pesdpa l lo 'ottelu. Suomalaisuuden saattoi havaita myospe laa j ien n imis td . Kentdn la ida l ta kuu l iner6en "kielisen" vanhemman katsojan totea-van. "Pau l Keranen on paras , han on a F inn ,hAnell6 on sisu". Suomalaiset ovat Amerikas-sa vahvan urheil i iakansan maineessa. PohjotsWisconc in in Ou lussa osa l l i s tu in per in suoma-laiseen juhannusjuhlaan kokkoineen ym. l\4i-nua valistetti in: "Jos suomalainen ei ole sau-nassa tai kirkossa, niin hiin on perustamassaosuuskauppaa".

Lainaukset on poimittu ei.suomalaisten pu-heesta. Englanria puhuvia on tapana nimrttddsuomalaisten keskuudessa etnosentrisesti"k ie l i s iks i " ja parod io ida a inak in suomala is -ten omissa perinnejuhlissa. kuten myos Oulutownshipin 6. vuotuisessa juhannusjuhlassatapahtui Sulo & Rauha Kantap;dn englan-niksi pitdmessd loistavassa kahden hengenpakrna9sa.

Kansan ku l t tuur inen er iko is laa tu , iden t i tee t -t r mbarby tyy sekb ku l t tuur in jdsenten i l sensa. etta toisten nbktikulmasta. Amerikansuomala is ten ku l t tuur ia hava inno i taessa on t . r -keae todeta, miten he itse mearittavat kult-tuurinsa perusainekset. Toisaalta on pidetta-va myos silm:il ld sitd, mita muut heiste ajat-te leva t . Ku l t tuur in e r iko is laa tu hahmot tuuvertailussa Toisiin. Kysymyksessd on monisei-ke inen i lm id , joka on to is ta iseks i yks i ty is -kohtaisesti selvitt imetti i huolimatta siitd. et-t i Amerikkaan on muuttanut yli 400 000suomalaista ja etta heidin jelkeleistensi lukuon jo kauan s i t ten y l i t tdny t mi l joonan ra jan .

Yrittametti ikaen yksityiskohtaisempaa ana-lyysia a merikansuoma la isten kulttuuri-iden-titeetistA kokoan seuraavaan luetteloon ai-nekset siitd, mitd lMinnesotan yliopiston i lta-luokkani esitt i kasityksen;in amerikansuo-malaisten tuntomerkeisti. Valtaosa 3040opiskeli jasta oli amerikansuomalaisten j; l.keldisi;, oppimassa ji l leen esi-isiensd kieltbja kulttuuria. tuolla kertaa suomalaista jaamerikansuo mala ista folklorea:

suomalaiset oval keksineet saunan ja sau-

L

novat mielellaen yhdess..suomalaiset ovat hyvid urhejl i joita.suomala is i l la on s isua , he ova t hyv id ia is ,teli loita. voitt ivat toisen maailmansodanja maksoivat sotavelkansa ainoana maanamaaa lmassa.suomala ise l ova t u lko i lma ihmis ie , jo i l laon pesapaikkansa.

- suomala ise t ova t innokka i ta yhd is tys ih -mis ia , osuus to iminnan perus ta j iasuomalaiset ovat radikaaleja erityisestil\4innesotassa.

- suomala is i l la on omat ruokansa. ka lamo-jakka . p i i rakka . r ieska , pas ta , pu l la .

- suomala ise t ova t hyv ib luonnonparanta ,j ia ja uskovat n i ih in .suomala ise t ova t r i ippumat tomia : he i l l6on oma tupa Ja oma lupa.

- suomala ise t muut t i va t Amer ikassa a lue i l -le, jotka ovat kuin Suomi.suomala is i l la on hyva k ie l ipba ; he opprvd lin t iaan ien k ie len .

- suomala ise t o l i va t uskonno l l i s ia maahantullessaan, sitten punai gia.suomalaiset ovat luoneet Kalevalan jostaLongtellow sepitt i H iawathan.

Amer ikansuomala is i l le Ka leva ian merk i tyson toisenlainen kuin yleens, Suomessa. Seon era;nlaista "pyh;; historiaa", josta puhutaan paljon, ajatellaan romanttisesti, voimak'kaasti identif ioituen. mutta josta toisaaltatiedetean suhteell isen v5h6n. Vanhempi ja

nuorempikin amerikansuo ma lainen on ylpe;

siite. ette hdn kuuluu kansaan joka on luonut Kaievalan. Onpa Michiganissa Kalevans i i r tokuntak in , jonka joka inen ka tu on saanut nimensi Kalevalasta. Toisaalla amerikan-suomalaisten j i lkelSiset erv5t ole kov,n hyvinperil la Kalevalan erityispiirteista. Kalevalanyhdyskunnan ku l t tuur iper in tob vaa l i i h is to -r ia l l inen seura , joka l ihe t t i a l lek i r jo i t tanee l lekir,een. lvlukana oli sarja valokuvia yhdys-kunnan juh lasa l i s ta . se in i l la ka leva la -a ihe is iakuvia, ioiden merkitys oli unohtunut. Allekirjoittaneen tehtevand oli Kalevalan perus-teella selvittaa mit; kuvat tarkoitt ivat.

Amer ikansuomala isten etninen folklore osal-

l i s tuu omal la tava l laan s i ihen ia lkuvaan vuo

1 0

rova ,ku tukseen j a k i l pa i l uunk in . j oka on on ina i s ta l essa man i lman ku l t t uu r i en " su la tus ,uun i ssa " . Pe r i nne on l uoDno l l i ses . t i ke r ros tu ,nu t l a l d vd l r t t aa r re tod s t a , l u rnka e r r s r i r t o .l d i ssukL rpo l ve r e r i a l ue i l l a koh tas i va t s i nneennen he i t d t a i he iddn l d t keense e r i puo l i l t a

maar l r naa saapunee t ku l t t uu r i t . M re l enk i i n .l o i s td on , p t t d dmer kdnsuo r rd la t ) l en e tn i nenfo l k l o re on oso i t t au tunL r l my i i s uuo l s rumts -kVky i seks i . Va rs i n t uo re vo imannay te on S t .U rho , amer i kansuoma la i s ten suo je l upyh i -mys , j ohon l i i t t y v i pennne pa rod io i i r l an t i ,l a i s t en l egendo ja Pyhas ta Pa t r i k i s t a j a hdnenta rs te l us taan he inds i r kko ja vas taan . S t . U rhon pa rva on l u l ossa e r i t t b i n suos r tuks i kansan iuh laks i se ld Poh to r \ M in e5o ldssd JdM ich igan i ssa . l \ 4enahga n im i t t ae i t sea ;n S t .

U rhon ko t i pa rkaks i . Ta l l a he t ke l l 6 pe r i nnee i v i e l a m i t enk ;an l i i t y Suomen p i t k ; a i ka i

s impaan p res iden t t i i n , mu t ta ennen p i t kdd

1 ; m b k l n o n m a h d o l l i s t a . l 4

Amer i kansuoma la i s ten ku l t t uu r i t o rm innan

v i imea i ka inen ak t r i v i suus on ennen ka i kkea

tuo re imman , so taen j e l keen muu t taneen s r r r -

t o l a r spo l ven va i l u l us ta . T ;ma va rs rn p ren i ,

yhteensS al le 2o'tuhantinen ryhnr6 on oi lut

ede l l i s re sukupo l v ra l ou lu te tumpda j d o r t d .

nu l j oh lodsemdn amer i kdnsuoma la i s ten j d r -

i es t c i r ssd . Suomd ld rs ta ku l { t uu r ra ra ame -

kdnsuomd la i s ten t r e l o i 5uu t t a ku l t t uu r i s t adn

on e l vy te t t y j a r j es t ;mb l lA e r i l a i s i a oh je lm ia .M inneso tdssa t o l t n r r Sa lo l amp i , l ossa amer rkansuoma la i se t j a muu tk i n vo i va t op i ske l l asuomen k ie l t e . Keske i s i ssd suoma la i s i ssa kau -pungeissa on ktJlt tuur rkesku ksia ia Finlandia-k l ube ja , j o i ssa j d r j es te td i i n suomen luokk ia ,

keit tokursse,a, neVttelyi t i ; , kuoro ja kansan-

tanss i r yhm id . E ras na i s ta t anss i r yhm is t i onSuomessak in v i e ra i l l u t Kesa r i t ' r yh md , i os taopp i l aan i j a r yhm in j dsen C indy Joke la k i r -

l o i t t i m ie lenk l i r r t o i sen t u t k re lman . 1 5

Siir tolaisten maailmankuvaa kartoit tamassa

He inekuus ta 1980 e lokuuhun 1981 m inu l l a

o l i t i l a i suus pa i t s i ope t t aa e rd i ssd amer i kka -l d i s i ssa y l i op i s ro r5sd myos suo r t t da kenna l da rk i s to tu t k imus ta e r i puo la l l a maa ta . Henk i -l dkoh la rnen \ en t t a t ybn r r dpdh tu r ens i s i , a l

sesti si l la pohjoisella suomalaisvyohykkeelle,joka kasin;i i Keskilannen valtiot l\4inneso-tan, Wisconsinin ja Michiganin. Jonkinverran haastetteluja suorit in l iseksi Kalifor'nian, Arizonan, New Yorkin. WashingtonD.C:n, Massachusettsin, Coloradon. NewMexicon, Oregonin, Washingtonin ja Kana-dassa Ontarion ja Saskatchewanin suoma-laisten luona. Kaikkiaan keskustelin noin300 Yhdysvaltain tai Kanadan suomalaisenkanssa. Haastattelu menetelmiin i oli varsinvapaa ja ns. p€hmee noudatellen yksildneleimain- ja p€rhehistoriaa. Pyrin myds kar-toittamaan informanttieni tunt€maa etnist.folklorea ja heidan maailmankatsomuksensarakennusaineksia. Yhtena ongelmana oli sel'vitteS, kuinka siirtosuomalainen kokee ym-pardiven maailman, yhteiskunnan. kulttuu-rin, medritt?id identiteettinse ja sen tunto'merkit, tunnistaa suomalaisuutensa Ameri-kassa ja toisaalta amerikka la isu utensa ja

kuinka hdn kokee ndkemystensd muuttu-neen. lvlonet haastattelemistani olivat alueel-laan, paikkakunnallaan, suomalaisjerjestoissiitai -kirkoissa johtajia, ns. avaininformantte-ja, joiden nek€mykset heijastelevat laajem-mink in amer ikansuomala is ten kokemuks iauudessa ymp?iristi iss?i.

Yhteieotasolla huomioni kohdistui muuta-miin perheisiin, joista haastattelin useammansukupolven edustajia, seka eraisiin suoma-laisasutuksiin ja -jerjestdihin. lVielenkiir\toi-selta niiytt ia kartoittaa ns. sukupolven muis-tia. Arkisto' ja kenttatutkimusteni pohialtaon hahmottunut hypoteesi, jonka mukaankuk in sukupo lv i jesentae maa i lmaa, ympd-rdivbb ja omaa kulttuuriaan uudella, jossainmaarin omintakeisella tavalla. Tasti varsinlyhyesie sukupolven muistista selittyvat osit-tain my6s ne konfliktit, joita sukupolvienveli l16 esiintyy ja jotka ovat pirstoneet mycisamer ikansuomalaisten kirkko- ja jarjest6'kenttie omalla, mycis Suomen vastaavastakehityksesti i poikkeavalla tavalla. T6lte kan-nalta maailmankuvan tutkimus on holistista.kokonaisvaltaista. Yhten; sen perusongel-mana amerika nsuoma laisia tutkittaessa onselvittei vuorovaikutusta kielen, kulttuurin,yksildn. perheen ia koko yhteison "koke-

muksen" ja maailmankuvan v:i l i l l6. T:i l l6hetkella hahmottelen aineistostani, mitk:imikro.ongelmat valaisevar edellb kuvaamaanimarko-ongelmaa ja milla tavoin.

Huomattavan monet keskusteluistani koski-vat amerikansuomalaisten uskonnoll isuutta,jonka juuret kuuluvat suomalaisen siirtolai-suuden varhaishistoriaan. Ensimmeinen siir.tolaisvirta i860-luvun puolivalisse tuli Poh-jois-Norjasta. Osa J6iimerell i i kalastaneita,l ihinnd pohjalaisia, palkkautui norjalaistenlaivoihin, joiden pii;mder5nd oli Amerikka.Suufet nalkdvuodet 1867-68 kiihdvttiv:ittet:i siirtolaisten virtaa, jonka liihtiikohdatolivat heratysli ikkeidentiteeti lta lestadiolai-sessa Pohjois-Suomessa. Vuoteen 1892 men-nessd muutti Amerikkaan 61 000 suoma-laista. TSme sukupolvi organisoi amerikan-suomalaisten kirkoll isen eldmen, ldhtdkohta-na erityisesti suomalaisista heretysli ikkeistetu lk i t tu uskonno l l i suuden mal l i . K i rko l l i3 is -ta orqanisaatioista ehti ensimm6iseksi lesta-diolaisten luoma apostolis-luteri laisuus, senjSlkeen evankelispohjainen Kansall iskirkko jaSuomi-Synodi, joka Amerikan mantereellamonessa 5uhteessa vastaa Suomen evankelis-luteri laista kirkkoa ja on heratysli ikkeistildhinnd herinndisyvtta. Havainnoin noitaamerikansuomalaisten kirkkojen ti laisuuksiaja pyrin seuraamaan niiden hisloriaa nyky-hetkeen piteen silmdlle uskonnoll isuudenvuorovaikutusta kielen ja kulttuurin kanssa.Lestadiolaisuus on Amerikassa kokenutoman, osaksi Pohjoismaista ri ippumattomankehityksen. Kansall iskirkko on l i i ttynytlvlissouri- Synodiin ja katkaissut suhteensasuomalaiseen leht6kohtaansa. Suomi-Svnodil i i ttvi 20 vuotta sitten Amerikan luteri lais-ten yhteyteen. T6lloin perusteniin SuomiKonferenssi, jonka 19. vuosijuhlaan osall is-tuin elokuussa 1981 Hancockissa, Pohjois-Michiganissa. Ensimmeinen kokouspaiva oliensisijaisesti teologinen ja kosketteli ameri-kansuomalaista uskonnoll ista identiteettia,Kokouskieli oli telloin englanti ja vieraanamm. eres amerikanluteri laisten piispa; kaksiseuraavaa piivtd kokous jatkui suomeksi.

Tutkimusyhteistyo jatkuu amerikansuoma-

1 1

laisten historioitsiioiden ia teologien kanssa.Tutk imusoh je lman i on v ie la s i rna medr inpohd in tava iheessa, e t td o len k i i to l l inen S i i r -to la i su us-M ig ra t ion - lehden luk i jo iden ehdo-tuksista ja kommenteista, samoin kuin ai-heeseeni l i i ttyvista aineistoista.

T ;man ar t i kke l in saama t i la on l i i an l yhy tvoidakseni nimelti i ki itt i ia kaikkia niite yk-s i ty is ia henk i ld i ta , yhre is6 ja , j i r jes ro jd ja a r -

k is to ja . jo tka minu l le t ie to ja an to iva t ta ivieraanvaraisuutta osoitt ivat. Jokainen el6'menh is to r ia on a inu tker ta inen, joka inen

keskusteluhetki tarkea paitsi kertojan myoskuu l i lan kanna l ta . Er i t y isen Fr ie leenpa inuvrdo l i va t ne monet amer ikansuo ma la i s ten iuh-ld t , seminadr i l ja kokoukset , jo ih in mrnudkutsutti in osall istumaan ja joissa saatoinhavainnoida tdta kulttuur|n keskeist; osaa,i t se pa ikan pAa l le . Tdmd e tuo ikeus je i lah te-met tomest i m ie leen.

Lahdeviitteet

1 . O l a v i K o i v u k a n l a s S r m o T o i v o n e n . S u o m € nsi ! r to larsuuden la maassamuulon brbl rograt ia.A a i b l i o g r a p h y o n F i n n i s h E m i g r e t o n a n dI n t e r n a l M i q r a t i o n T u r k u 1 9 7 8 .

2. Esam. Finnish Charms f rom l \ ,4 innesota, Jour-n a l o f A m e r i c a n F o l k l o r e 4 6 4 7 , 1 9 3 3 3 4 ;F i n n i s h C h a . m s a ^ d F o l k S o n g s I n M i n n e s o t a .M i n n e s o t a H r s t o r y 1 9 3 6 ; F r n n r s h F o l k S o n g si n M i n n € s o t a , M r n n e s o t a H i s t o r y 1 9 3 5 ; F r n 'nrsh Proverbs in Minnesota, Minnesora Historv 1943; Bal lads of rhe Kn fe Men, WesternF o l k l o r e 1 9 4 9 .

3. Richard Dorson, Bloodsioppers and Bearw a l k e r s : F o l k T r a d ! t i o n s o f t h e U r r p e r P e n r ns u ! a , C a m b f l d g e 1 9 5 2 . K s . m y o s D l a l e c tS t o r i e s o f t h e U p p e r P e n i n s u i a : A N e w F o r mo f t h e A m e f c a n F o l k l o r e , J o u r n a o f A m e r ic a n F o l k l o r e 1 9 4 8 . I 1 3 , 1 5 0 .

4 . V a r 5 i n y k s i t y r s k o h l a r n e n a m e i k a n s u o m a l a.en fo lk loren brbl iogral ia s isal lyy K. Maf lanneWargel in-Brownrn parnamattom.r . rn kasik i r jo itukseen F nnish American Fo k lore r A Surveyof Research and a Def ln i i ion of rhe Subjecr,v/nt ten for Scanclrnavian 5670.1, 1ed by ProfJ u h r Y . P e n t r k a i n e n . V r s i l i n g P r o i e s s o r . u n lv e r s i t y o f M i n n e s o r a . J u l y 2 6 , I 9 8 1 1 0 9 p p

5 . U n p u b l i s h e d P h D . d i s s e r t a t i o n , I n d i a n a U n ivers i ty 1963.

6. Pert t i Vi r taranta, Tutk imus amerikansuotrresta, osa , parnossa oleva Si i r to larsuusinsr i tuuI r n J U k s i s u A 2 .

7 - O l e n y k s i t y r s k o h l a r s e m m i n k a s l t e l l y t s u u l l i s t ahistor iaa. e l : lmanhistor iaa, autobrograf aa, b iograf iaa ja muisf l t ie toa mm. tutkrmuksissaniOral Reperto i re and World V,ew, An Anihropological StLrc iy of lv lar ina Takalo s Lr feH i s t o r y , F o l k l o . e F e l l o w s C o m m u n i c a r r o n sN o . 2 l 9 , H e l s r n k i 1 9 1 4 , 1 3 1 6 , Y k s r l o p e r i nreeniutk imuksen kohteena, Per inteenlul k i' n u k s e n p e r u s t e i t a , i o i m . O u i i L e h r i p u r o , P o rvoo 198o, 185 248.

1 2

L Car! Ross & Velma [ ,4. Doby, Handbook for

d o r n g F r n n L s h A m e n c a n F a m i l y H s t o r y , N e wY o r k M , l l s , M n . 1 9 8 0 . M r n n e s o r a F l n n r s h F J

m i y H r s t o r y P r o j e c t , N o v e m b e r 1 9 7 9 . J u n e

1 , 1 9 8 1 . S L r m m a r y R e p o r r . S e p t e m b e r 1 9 8 1 .

28 s.I C 6 r R o s s , T h e F i n n F a c l o r i n A m e r i c a n L a

b o r , C u l i u r e a n d S o c r e r V , I n t r o d u c t i o n b yR u d o l p h V l , c o l r . N e w Y o r k M r l l s , M n 1 9 7 7

1 0 . T S s s a y h r € y d e s s a l a u s L n l a m p r r n a i k r l o k s e n l

t u r k i j a l o v e r e r l l e n r j a o p r s k e l r l o i l l e n i m , e e n .kr into is isr ! keskustelu ista la hyvista oprnro-t o r s t a . M u i t a u n o h i a m a t l a h a l u a n r n a i n i t a V ht e r s t y o n p r o f G o r a n S r o c k e n s t r o m i n , N r l sHasselmon jd Bdr je Wah: imden kanssa Mrnne

sordn y roprsrossa, proi Pairck Fo. . i ,n. Oon a l d W : r d r n j a I n k e f i n R . n k i n K a l r f o r n a ny l o p r s t o s s a ( U C L A ) j a p r o f R a l p h J a l k a s e n ,O!of Rankrsen ia Car l Wa sasen Suomi Co reg e s s a ( H a n c o c k , M r )

l l L a r n a u s S m o s e n A r n e r k a n s u o m a d , s l p nh i s r o . , r n l l l o s a n e s p u h e e s r a H a n c o c k . M r c h .1 9 2 6 , s 6 7

1 2 K . N / l a r a n n e W a r s e l n B , o w n m r s 3 2 3 61 3 . E s i r n . R a c h a e l R . E w o d s e n , T h e F i n n , s h

Farmsleacl n Minnesora, a paper fo, Sc.n

5 6 7 0 . 1 , F / n n , s h F o l k r o r e . C u l r L r e a n . j R e Ig i o n , t r y J u h € Y P e n r k a n e n . r h e U n r v e , s , ( y

o f M r n n e s o ' a , S p r i n s 1 9 8 0 . 5 8 s1 4 . A i h e p r , r S l . U r h o n m y y t l s t ; t i r r r u a a l , s l a

h e r a r l h u o r n i o l a n e l p u o l , l l a Y h d y s v a l l o l a ,

l a s a r n k , n k o k o o n v a r s l n l J J j r n a n e i s r o n , t o r . rl o r v o n r a m a n k r n e h d e n l u k ! ) o d e n r a y c l e n r av a n o n r r l a m u r s r o r l a i n . M r e e n k lt a s s : s u h i € e s s a t ! o r e C r , R o s s , n k i r j e , l o n k .s a i n t a m a n a r l r k k e l r n k , r l o i l r a m i s e n l a l k e e n2 3 . 2 1 9 8 2 : Y o D l l b e I n r e r e s r e d t o k n o wi h a l l h e r o w n o f M e n a h g a s h a v r n g a s o l r dwood rwo ron s laroe Dl 51 Urho rna. le rh.r l

s h o u d b e c o m p e r e d l n d e , e L t e d b y r h s

s u m m e , w , i l l a l e s l r v a l ? n d b g c e r e m o n e s o i'canonr2.rr ion oi beat t rc; r1ron' Ar leasr wew i l l k n o w w h a l h e o o k e d I k e a n d o t l i c i o l y

have our Finnish American sarnt , or at least

rhe of f ic ia l myth perp€tuared In sui table form.

The story look up most of a page of the lv l in

neapol is Tr ibune recent ly . We plan to be

presenr wi th a tape recorder to f ind out what_

this means to people- Nakemi in, Sincerely,

Cat l .Cindy Jokela, The Kisar i t : A Finnish Folk-

lore Tradir ion in America, a research paper

for the Univers i ty of [ r innesola, 1980.

Studying the Cultu.al Inde||trty and WorldView of the American Finns

Despi te recent in€ns,ve study ol the socia l h istory

of the Frnnish migrat lon ro North America, the cui

tural l r fe o l the Frnnish.Americans has noi been

invest igated as thoroughly, wi th the maior excep_

t ion of Fl l i Kai ia Kbng: js 'Maranda s d issertatron on' F i n n r s h A m e r i c a n f : o l k l o r e { B r o o m i n g t o n , l n d ,

1963), based on f 'e ldwork In N€w York. Minne

sota, Or€gon, and Washington, In the ear ly 1960s.

The present ar t ic le is based on mater ia l garhered

I n 1 9 8 0 1 9 8 1 . I n f r e l d $ r o r k , o v € r 3 0 0 F r n n r s h A m e

ricans ! !ere interv iewed, and vatued socia l gathe-

l n g s , w i r h t h F r f l o u l s h r n q c u l l J , d l d c l r v i ' i e s . w e r e

o o q e r v e d o v P r l 4 s l d l e s , w h r l e m u c h I n f o t m d l r o n

was also garhered t rom pape.s about therr cul lural

her i rage and ethnic fo lk lore wl | t ren t ry sr !dents

of Finnrsh descent at tending the author 's undergraduate and exiension courses on Finnish andF i n n r s h . A m e r i c a n c u l l u r e , f o l k l o r e , a n d f e l r 9 , o n ,

I n M r n n e s o t a , M r c h , g € n , a n d s o u l h e r n C a l i l o r n i a

The t radir ional cul lure of an ethnic groLrp Includes

borh rrs maief la l cul rure (nolably archrrecrure,srrefacts. ano loodi . and r ts popula deology. wrthlanguag€ In a centra l ro le

Much of ,mmigranr cul ture rs pe,petuated through

orai t ransmission, and specia l atrenl ion needs ro bepaid ro ihree sources of in iormatron previously largely over looked, s ince rhey ia l l between the establ i s h e d r e s e r r c h d i s c i p l i n e s : o r a l h i s t o . y , i e r h epres€rvalron of !^wr i r ren accounts of hrs iof lca

e v e n t s i l r f e h i s r o r y . . e . I n d r v r d u a ! s ' a c c o u n t s o frheir own l ives, f iom chi ldhood to the pornr ofn a r r a l i o n ; a n d f a m i l y h i s t o r y , r e . t h e t r a n s m i s s r o na m o n 0 a n r m m i g r a n l l a m i l y ' s o w n m e m b e , s o laccosnrs ol r rs expe. ienc€s. borh before and al termigrr t ion The nraror col lecro, o l F innish Amerl

c a n f a m i l y h i s l o r y r o d a t e i s t h e l V i n n e s o l a F r n n r s h

A m e r i c a n H i s t o r i c . r l S o c i e r y . w i r h i l s p r o t e c l

n a r r e d I n 1 9 8 O b y P r o i C a r l R o s s J n d V e l m a

D o b y . T h r s p r o l € c r h d s s h o w n r h a r r e c o l l e c r r o n sp a s s e d o n w i l h i n t h e f a m l y r e p , e s e n l l h e s t , o n g e s l

l i n k i n r m m r g r a n t h a t t o r y -

Di f ferences have also emerged an the at t i tudes h€ldby the generataons towards Finnish and Finnish

American cul tLrre and l radi t ion and towards thelanguage and the Old Country. The f i rs t genera-

t ion typical ly remaahed perman€nt ly iorn betweentheir new home in North America and their hearrIn Fin land, whereas the second generat ion rendedto stress economic obt€ctrves and assimalat ion toAmerican cul ture, whr le the th i .d generat ion hasturned ro the quest i ts roots Fami ly h istoryof fers a means of i racrng ai grassroots level boththeir proc€ss of accul iu.a l ron and rheir present dayv i s i o n o f r h e r r F i n n a s h r o o t s .

At tent ion has also recent ly been dr.ecied to 'ethnic

l o l k l o r e , w h r c h b o r h r e r n f o r c e s l h e i d e n l i r y a n dsol idaf i ty o l the ethnic group, and emphasizes i rsdisr inct ive character , e g by mockrng other groupsThe stra la embedded In th is ethnic fo lk lore can beused to r lace the srages and local var i t ions in lheerhnic communrry 's expe.rence ot rhe Melrnq Pot,e.g. in rhe reacl ions to other cul tures, whethere \ ' a b r s h F o p r o ' o ' r e F r n n s ' a r f i v d l o r d r , r v r n gsubsequenl ly This e lhnic io lk lore is more overcont lnurn9 lo evolve

From the f ie ldwork and archive studies, the hypothesis has emerged that each generat ion orders i tsw o r l d ( r l s o w n c u l l u r e a n d l h e s L r r r o u n d i n g c u l r u r e )In a new and part ly Independent manner. The qene.rai ional memory rs .e lat ;vely short , which mayh e l p r o e ' p l " r n l h e o r L u r r a n c e d n d d r s l r n ( r , v e n a r d -re of rhe conf l ic ts between immrgr.rnr generat ions

a n d u / r t h r n r h e F r n n r s h A m e r r c a n I n s r t u t r o n s ( e . 9 .

c h u r c h e s . n d a s s o c i a r r o n s )

The srucly oI wor ld v iews musl be hol is l ic . In,eserrch on the American Frnns. i r tundamentalrask is ro def ined rhe lo in l rn leract ion on (herr

wor ld vrew ol lang'rage. cul ture, a^d rhe exper ien-c e s o f t h e i n d i v i d u a l . r h e f a m i l y . a n d t h e e n t i r ec o m m u n , r y . T h e a ! r h o . i s c u r r e n l l y i n v e s r r g a t i n gwhal l rghr can be th.own on thrs macro problemby mrcro rr roblems occurr ing rn h, i maier ia l .

l-

l rme l i La i t inen

AMERIKANSUOMALAIS-TEN SIIRTOLAISTENSOPEUTUMINENYHDYSVALTOIHIN

Tutkimuksen kohteena oli Suur-San Fran'ciscon alueen (San Francisco, Oakland,Berkeiey, Stanford, San Jos€-alue) suomalai-nen siirtolaisuus l.a erityisesti neiden siarto-laisten sopeutumisen kuvaus ja analysointi.Pii i imielenkiinnon kohteena olivat varsinaisetSuomessa syntvneet ensimmiisen polven siir 'tolaiset. mutta mukaan on otettu myds ndy-te ns. loisen polven siirtolaisista. Tdstb perus-joukosta ei ole olemassa kovinkaan pal,ontietoa, ei edes luotettavia arvioita lukum6ii-reste, puhumattakaan luetteloista.

Vuonn? 1970 Yhdysvaltain vdestolaskennas'sa arvioit i in Kalifornian osavaltiossa asuvannoin 5 500 Suomessa syntynytte siirtolaista.Yhdysvalloissa syntyneit. suomalaisten j5l-

keldisii i oli samana vuonna Kaliforn,assa n.l7 300, yhteense n.22 8O0. Suomessa syn'tyneita ja toisen polven siirtolaisia voidaanvarovaisesti arvioida asuvan Suur 'San Fran-ciscon alueella 3O00-35OO.

Luetteloiden puuttuessa halutti in kaikin key-tettrvissa olevin keinoin tavoittaa mahdoll i-

1 4

Art ikkel i pe.ustuu VTK, TK, l r r ,€ l i Lei t isen Hel-

s ingin y l iopiston sosiaal ipol i t i ikan laatoksel la teke-rndan pro gradu tutk ie lmaan "Suur.san F,anciscon

5uomaJais!en sopeutum;nen (1981)

simman moni alueen suomalaissiirtolainen,mika siis iei ainoaksi valttevdksi keinoksipyikia varmistamaan aineiston edustavuus ja

luotettavuus. Parhaimmaksi keinoksi osoit-tautui turvautuminen Suomen San Francis-con pedkonsulaatin alueen suomalaisyhdis-tyksen United Finnish Kaleva Erothers andSisters sekA San Franciscon suomalaisen seu-rakunnan (The Lutheran Church of the Cross)apuun. UFKB & S -yhdistys jakoi kyselylo-makkeen korvauksetta kaikil le j isenil leen,

ioita oli tutkimushetkell i 600 henkea. Lisek-si jokaista jesent.i pyydetti in levittAmdenkyselylomaketta edelleen tuntemilleen suo-malaisil le siirtolaisil le. Samoin menettelivetSan Franciscon pd6konsulaatti ja alueen suo-malainen seurakunta. Tate menetelmee keyt-temalle saatiin kysely postitettua ja jaettuayhteensii 856 henkil6lle. Lomakkeen palaut.t i yhteensa 173 henkilci i i , joten vastauspro-sentiksi muodostui 20,2 o/o. Kysely suoratet-ti in vuosien 1978-1979 vaihteessa. Ndytteenpienuudesta ja suuresta valikoituneisuudestahuolimatta tufkimus antaa omalta osaltaanuutta tietoa amerikansuomalaisten siirtolais'ten elemdstd.

J

Tutkimuks€n tarkoitus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittaa SanFranciscon ja Oaklandin suur kau pun kialueensuomalaisten siirtolaisten sopeutumista. Tut-kimuksessa etsitt i in vastauksia seuraaviin on-ge lm i in :- m inke la inen on a lueen suomala iss i i r to la is -

ten "mUgtokUva"?- miten alueen suomalaiset ovat sopeutuneetT'mlnka va ihe iden kaut ta sopeutuminen e te '

nee?- mitka tekiiet ovat edistaneet siirtolaisten

sopeutumista?

Tutkimus on sekA deskripti ivinen ette ana-lyyttinen. Toisaalta tutkimusta voitaisiinluonneht ia jossak in mddr in eksp lo ra t i i v iseks ieli uutta kartoittavaksi. Deskripti ivisessa osas-sa kuvataan Suur - San Franciscon alueensuomala is ia s i i r to la is ia , es imerk iks i he idan de 'mogra f i s ia ym. taus taomina isuuksaaan, s i i r to -la isuu tensa va ihe i t , r , sopeutumis ta ia s i inekokemiaan onge lmia . Tu tk imuksen teme osal i sde tun temustamme Yhdvsva l to ien ja e r i -t y ises t i Ka l i fo rn ian osava l t ion a lueen suo-mala ises ta s i i r to la isuudesta .

Tutk imus on ana lyy t t inen n i i l td os in kun ontarkoitus testata tutkimuksen k;yttamen kir-j3 i l i suuden ja a ika issmpien tu tk imusten poh-ja l ta laad i t tuJa o le t tamuks ia .

Sopeutu mistulkimus

Si i r lo la is ten sopeutumis ta vo idaan ta rkas te l -'a konkreettisesti ja kdytdnnonlrheisesti i so-Jeutumisessa on aina kysymys taloudell iseg'io, sosiaalisesta ja kulttuuril lrsesta sopeutu''nisesta. Sopeutumista on pidettev; dynaa-rniseire prosessina. Taltd pohjalta voidaan on'

leinraa t;hestyb yksityiskohtaisesti ja tutkiasopeutumista rn./r\. krelell isesti, tyoeldmaan.5csraa l i suh te is i in l i i t t yneend. l \ r i ren tahansaeri tutkijat ovat tdmdn prosessin m;aritel-lee tk in , y le inen yks imie lasyy5 cn per in te ises-lr naytt5nvt vall ineen siita, efta kun taydel-l inen sopeutuminen on saavutettu, kyseinen

siirtolaisryhmii on tullut taloudell isessa, so-siaalisessa ja kulttuurieli imas$ "nakymettd-

miksi".

Mycihemmin on huomattu, eti i i kasitys onyksipuolinen. Tdllainen ajattelutapa pitebluonnoll isena ja toivottavana, ette siirtolaisetsulautuvat ja ovat itse vastuussa sopeutumi-sestaan. Tutkijat ovat alkaneet puhua ter-mein "sosiaalinen sopeutuminen" tai "inte-graatio", halutessaan korostaa enemmisti i-ryhman vahemmistd6n tai siirtolaisiin so-peutumisen tarkeytte. Lopputuloksen einain ollen aina veltt;m;tta oleteta tai toivota

iohtavan toisen tSydell iseen hdviamiseenvaan sopusointuiseen integroitumiseen enem-mistdon sailytt imalle kuitenkin jonkinastei-nen er i la isuus .

Eorrien mukaan sopeutumisessa voidaan erot-taa kolme ulottuvuutta: agenteell inen, raken'teell inen ja kaytteytymisen sopeutuminen.Asenteell isen sopeutumisen tapahduttua olisivahemmistdryhman pitenyt jo alkaa samais-tua enemmist6ryhmeen, arvo- tai valtakoni-l ikteja ei pit i i isi enea esiintye ryhmien vali l-la, enemmistorVhmdn ei pitdisi enrii syrj iev;hemmist6ryhme;n kuuluvia ja vdhemmis-tdryhmdn pil i i isi olla omaksunut enemmist6-ryhmin kulttuuriin l i i ttyvet yhteiskunnall i-set asennemallit.

Seurauksena keytidytymisen mukautumases'ta enemmistdryhman kdytteytymiseen onyle€nse vehemmistoryhmen laajamiftainenmukdantu lo ja osa l l i s tuminen se l la is i in se-kundaaritason ryhmetoimintoihin kuten tyo-eldm5, kasvatus ja koulutus. ammattiyhdis-rys to imin ta , po l i i t t inen to imin ta . va l t ionhall into jne. seki syrj inn6n puuttuminentass; suhteessa. Kolmas ulottuvuus k;sifteiirakenteell isen sopeutumisen, joka kattaa le-h innd pr imaar ikon tak t i t . To is in sanoen ra -kentee i l inen sopeutuminen on tapahtunut ,kun vJhemmis t r i ryhmdn asu ina lue i ta e i enddvoida erottaa enemmistoryhman alueista jakun laajamittaista yhteydenpitoa esiintyy{jossa eradne tarkeana tunnusmerkkine ovatseka-av io l i i to t ) .

t.

Baldauf erottaa kolme eri vehemmistoryh-mien sopeutumisma ll ia: kapseloitu minen,lokeroituminen ja kehitysmalli. Kapseloitu-mista (encapsulation) noudattava vehem-misto pyrkii sulkeutumaan yksinomaanomaan perinteiseen elamentapaansa vieraissa-kin olosuhteissa. Lokeroitumista (compand-

mentalization) noudattavat yksildt sopeutu-vat lehinnd taloudell isi in realiteetteihin ja

muuttavat siten tietysse me,rin ulkonaistakiynaytymirtadn ia siseisie asenteitaan, mut-ta lokeroitumalla pyrkivet valttamaan ldsteaiheutuvat ristir i idat. Viimeinen kehitysmalli(developmental approach) merkitsee sita, et-t; ulkoinen sopeutuminen tapahtuu nopeas-ti, mutta siseinen sopeutuminen on hidastavarsinkin siten. etta kulttuurin sopeutumis-viivestym; on voimakas.

Siinolaisten muotokuva

Neytteen ameri kansuomalaisista si irtolaisistaon Suomessa syntynyt 53 % (91 henkil i i i i) ja

Yhdysvalloissa syntyneita tai toisen polvensiirtolaisia 46 y. 1791. Kolme toisen polvensiiriolaista oli syntynyt Kanadassa.

Syntym:ipaikka

Suurin osa siirtolaisista on kotoisin rannik-koleaneist5. Eniten siirtolaisiksi on l i ihtenytluovutetun alueen asukkaita, kun verrataanlukua ldanin asukasluvun suhteell iseen osuu'teen koko maan asukasluvusta. Toiseksi eni-ten on lahtenyt Vaasan laeniste ja kolman-neksi eniten muuttajia on Oulun leeniste.

Koulutus

Suomesta Yhdysvaltoihin siirtyneet henkildtovat suurimmaksi osaksi 148 %l ammatti- taikeskikoulun keyneita. Osa (1/3) on l ihtenytYhdysvaltoihin i lman varsinaista ammatil l is-ta tai ylemman tason koulutusta. Loput ovatsuorittaneet Suomessa ylioppilastutkinnontai saaneet akateemista koulutusta. Muutet-tuaan Yhdysvaltoihin yli puolet (56 %) siir-tolaisista on hankkinut l isekoulutusta. Uu-dessa kotimaassa hankittu koulutus onuseimmilen ammatil l ista koulutusta.

l 6

lvluuttosyy

Lehes puolet (45 %) amerikansuoma la isistasiirtolaisista oli muuttanut sukulaisuussuhtei-den perusteella. Vain neljesosa (24 o/ol olimuuttanut taloudell isista syistd. Teme tutki-mus tukee erityisen selvasti oletusta, ettaamer ikansuomala ise t s i i r to la ise t y leensa ja

erityisesti tesse tutkitut siirtolaiset olisivattavoitemuuttajia. Toisin sanoen muuttajatovat ns. vapaaehtoismuuttajia, joil le vetote'kij6t ovat terkeimpii i.

Sopeutuminen

Sopeutumista mitatti in myos tiedustelemallasiirtolaisten paluuaikomusta, olettaen, ettesista valtaosa (68 %) viel?i i lmoitt i puhuvansasuomen kielt i i selvesti paremmin kuin eng-lan t ia . l vu t ta he is tak in jo 14 % o l i va ih tanutsuomen englanti in. Perhesuhteet i lmeisestivaikuttivat siihen, etti i mainitusta tosiasiastahuolimatta 45 % ilmoitt i puhuvansa englan-tia kotikielen;;n Toisen polven amerikan'suomalaisista vain 4 7o hall itsi seka suomeaett6 englantia yhti hyvin.

Pa luua ikomus

Sopeutumista mitatti in myds tiedustelemallasiirtolaisten paluuaikomusta. Olettaen, ettehenkilo, joka kokee sopeutuneensa uuteenmaahansa t;ysin ristir i idatta, ei harkitse eikahaaveile paluusta. Vieli vi idennes vastaajistailmoitt i suunnittelevansa paluuta, toisaalta76 % tutkimushenkildista ei harkinnut suo-meen paluuta. Pereti 63 % vastanneista siir-tolaisista i lmoitt i harkitsevansa paluuta, jos

Suomen olot olisivat paremmat.

Sopeutumispros€ssin luonne ja vaiheet

Analyyttisessai osassa pyritt i in mittaamaansgpeutumista, analysoimaan sopeutumispro-sessin luonnetta ia vaiheita seke testaamaanriippuvuussuhteita sopeutumisen seka tausta-muuttujien vii l i l la. Sopeutumisen kvantitati i-viseksi mittariksi kehitetti in yksinkertainenindeksi, jota muodostettaessa lasketti in yh-teen eri vastdajien saamat pisteet eri sopeu-

tumiskysymyks issd . NAme laske t t i in yh teenkeyttden yksinkertaisia kertoimia sen mu-kaan, miten tarkein; muuttujaa pidetti in 0ja 100 vii l i l l i i . Suomessa syntyneiden sopeu-tumis indeks in kesk ia rvoks i saa t i in 52 , kuntaas vertailu(yhman, toisenpolven siirtolais-ten keskiarvoksi saati in 70, mikd heijastaahyv in luonno l l i s ta e roa ne iden kahden ryh-mAn va l i l l a .

Oletuks€n mukaisesti ndin saadut arvot ja'

kautuvat toukossa lehes normaalisti, joten

t . l la ise l la ta i io l lak in vas taava l la indek-5 i l la vo idaan hyv in mi ld ta e r r ryhmien so-peutumis ta .

Toinen analyyttinen tavoite koski sopeutu-misprosessin vaiheita. Tata varten kehitelt i inGordon in es i t taman mal l in poh ja l ta omamuunnettu ja sovelletettu 6.vaiheinen sopeu-tumismal l i . Name er i va iheet h ie rarkk isessajdrjestyksessa esitettynb ovat: akkulturaatioe l i k ie le l l inen sopeutuminen, p r imaar ikon-tak t i t . sekundaar i tason yh teydet , av io l l inensopeutuminen, samais tuminen enemmis td-vaes todn ia a rvor is t i r i i to jen puut tumioen-

Kuten y l lao levas ta on he lppo pbbte l l ; , vas 'taavat va iheet me lko l6he ises t i Gordon in es i tt imrS va ihe i ta s i l lb e ro tukse l la , e t tA t ;ss ; p r i 'maar i - ja sekundaar i tason kontak t i t on erote t lu omaks i va iheekseen Ko lme v i rme is tdva ihe t ta on taas yhd is te t ty . l v l i kd l i es i te t tyemal l ia ha lu taan ver ra ta use in es i te t tyyn kaks i jdko iseen u l Io isen (ob jek l r i v isen) Jd s rsdrsen(sub jekr i i v isen) sopeutumisen mal le ih in , vo i 'daan sanoa, ette tama edustaa ainoastaanhaeno jako isempaa mal l ia , s i l l i tdmbn mal l inko lme ensrmmdis t ; vdrhe t la on yhdrs te t t ;v rs .sa u lko is€n sopeutumisen d imens ioks i ja kak-s i v i ime is ta on yhd is te t tav iss ; s rsa isen sopeulumrsen d imens ioksr .

Tutkimustulosten valossa voidaan sanoa, ettdkaikki niimii kuusi dimensiota tai vaihettaovat melko selvdnii olemassa. Vaiheittaisuu-den testaus on kuitenkin todell inen ongelma.Tessa tutkimuksessa saadut tulokset osoitta-vat pikemminkin r,/ain site, ettd kaikki namedimensiot ovat olemassa. mutta ette niidenveli l ld ei voida esittdd mitean perekkAisyyttd,vaan sopeutuminen etenee kaikkien kohdallaenemmen tai vehemm;n samanaikaisesti.

Kolmas analyyttinen tavoite koski tausta-muuttujien vaikutusta sopeutumiseen. Sel-vimmin sopeutumista edistev6t tuikitussajoukossa sellaiset taustatekijat kuin tavoite-muut tomot i i v i t ja suku la is i in ja ys tav i in l i i t -tyv;t muuttomotiivit, pitkd asumisaika maas-sa , korkea kou lu lus seke vaha isessa mder inse , e t te on na ispuo l inen s i i r to la inen- Ka ik -kein vehiten vaikuttavat i lmeisesti sopeutu-miseen se l la ise t muut tu ja t ku in ammat t i , i keja s iv i i l i se i ty .

Temdn tutkimuksen perusteella voidaan to'deta, ettd ulkonaisesti si irtolaiset ovat so-peutuneet hyv in , mut ta es imerk iks i t ihe6 t jak i in tee t yh teydet Suomeen ja suomala is i inseka samais tuminen vo i t topuo l ises t i suomala is i in ja amer ikansuomala is i in s i i r to la is i inv i i t taavat s i ihen , e t te sopeutuminen e i o lev ie l ; tayde l l i s t i j s i in i m ie lessd. e t te s i i r to la i -se l o l i s ivd t su lau tuneet dmer ;kka la is i rn .

8 i r d a ! l R c h a r d B J r . R e l a r r o n s h i p b € t w e e n O v e r rand Covert Acculrurat ion In American Samoa.A Doctoral Drssertat ion Unrversr ty of Havajr ,I 9 7 5 .

E o r r | e W . D . , T h e C ! l l u r a l I n i e g r a i i o n o I t m m i .g r a n t s . P a n s U n e s c o . 1 9 5 9

C o i d o n M r l t o n [ / , A s s ( m i l j t ( o . I n A m e c a n L 1 { e .N e w Y o r k O x t o r d U n r v e r s t y P r e s s , 1 9 6 4

1 7

The Adaprar ion of Finnish lmmigrani t in the

Greater San Francisco Area in Cal ' forn 'a, USAWith some sinrpi i f rcal ion, the group invesloated

may be characrer ized on rhe basrs of rhe rnean

responses as fo lows: mrddle 'aged to e lder ly,predonr nani ly female. , rnd re la l ively wel l€ducated

The rra lor i ry had mrgrated to the LISA between

1950 dnd 1969. In terms 01 geographical or isrn

b y b i r l h . t h e F i n n i s h p r o v i n c e s o t V i i p ' r r r ( n o w

wrrhrn the USSR) . rnd of Vddsa ancl O! lu are

clear ly over. represented. The major i ry had migratecl by chorce, lor lami ly reasons or other sPPcl

f c obtect ives, and th€re were few actur l refugees

1n exrernal terms, these mmrgrants have adapted

re al rve!y wel l . a l though ihe maintenance oi

c l o s e d n d l r e q u e n t l r n k s w r ( h F i n l a n d , a n d l h e

p r e d o m i n a n c e o f a s s r m r l a t i o n t o F i n n r s h o r F i n n i s h -

Ameroan qroups, indicate thal complete America '

n izatron hi rs not yel taken pl rce. Rather mores u r p r s r r q y l h e s e c o n d g e n e ' d r i o n r m m i g r d n ( sin the survey also s imi lar ly maintained theirF nnL!h rdentr ty, a l rhough on the adaprat ionindex used they emerged as considerably moref u l l y 3 d a p t e d i h a n l h o s e b o r n i n F r n l a n d , a s r s

The drmensrons of adaptat ,on used here proved

to be appropr la ie, wi th dr f f icul t ies of In ler-p!atd1'o^ d 's tng onjy ove' rhe vdr idbres rr reasu, ing

secondary level l rnks Th€ model of phases of

adaplat lon, however, was no1 adequately borneour by the f ,^din95. The background var,ableswirh rhe grearesi impact in fur thef lng adaptat ionwere lengrh of resrdence, posi t ive object ives tor

mrgra(ron, and a hrgh level of educar ion. The

other background var iables Invest igated had no

The purpc,se of rhrs srudy was ro nvesrrgr te theadaptatron of Frnnish rmmigranrs in rhe great€r

S a n F r a n c r s c o , r r e a i n C a l l o r n r a . U S A T h e m a j o rq u e s t l o n s w e r e ( l ) w h a t ! . n d o i F r n n r s h i m m lgrsnts there were In the rrea. (2) how they have

adapred, (3) the phases passed through n the

a. ldpla lon prccess, and l4) wh.r l brckgro!ndfaclors mry have assrsted ddaplatron

The marer d l was col lecred t ry posralqueslronna,re

f r o m F i n n r s h m m r g r a n t s I n t h e g r e a t e r S a n F r a n

crsco. The study is concentraled on migranlsb o r n I n F r n l a n d , b u t r n f o r r n a t r o n g a r h e r e d a b o u rsecond{enerat ion immigrants rs a lso used assuPp emehtary conrrol maler ia l .

The investgat ion of adaprat ion is based on arheoret ical drv is ion of the process Into srx d imen

srons, de.ved f rom th€ l t lerature 1n order to

achieve the th i rd object ive set out , a model ofphases of adapralon rs creared, togethe. wrth

an adaptatron index for rhe quant | tatrve measurement of adaptat ion.

The s ix drmensions of adaptat ion identr f red are :sf o l l o w s : a c c u l t u r a t j o n , r e . l i n g L r i s i r c a d a p t a t i o n ;pr imary conracts; conlacts dr the secondaiyl e v e l ; a d a p t a t i o n b V m a r r | a g e ; a s s r m i l a t i o n ; a n d t h e

absence of conl l ic t . The f i rs l three of these

correspond to the conventronal lerm exte.nal

or 'object ive ' adaptat ion, whi le the Iast three

correspond to rnternal , 'subject ive ' adaptat ion.

The major background factors taken Into cons,

derat ion were age, length of sei t lement, educatron,

occupalron, Inotrves for migral ron, gender, and

l 8

SCANDINAVIAN IMMIGRATION TO AUSTRALLAAND NEW ZEALAND

An Internat ional Symposium at the Inst i tu te of Migrat ion

Migration research is by nature an internatio-nal and interdisciplinary field, requiringco€peration and coordination, especiallywhen long distances and a large geographicalarea are to be covered. An example ofthis is a Scandinavian.Australian reseatchproject which started a few years ago incooperation between the Institute ofMigration in Turku, Finland, and the Houseof Emigrants, V6xid. Sweden. The aim of theproiect is lo promote research into Scandi-navian immigration in Australia and NewZealand, The project's second symposiumwas held in Turku on February 17-19,

1982, attended by both Nordic and Austra-l ian scholars.

The first symposium of the project washe ld in Vax io , in l \4arch 1978. Th is f i rs t

meeting - involving quite a large number ofparticipants ' proved a success, and con-

sequently it was decided to develop aproject on "Scandinavian lmmigration to

Australia and New zealand". The projecr

has received financial assistance for f ield-

work in Australia and New Zealand fromthe Nordic Cultural Foundation in Copen-

hagen.

At the Iirsr meeting, it was decided thatthe aim of the project should be to collectarchival material and personal documents,and of course to interview Scandinavianset t le rs , in Aus t ra l ia and New Zea land.It was also emphasized in Vexjd that thereis a lack of information about the Scandi-

navian immigration in Australia and NewZea land, a l though rhe Scand inav ian immi -grants were the second largest non-Brit ishimmigra t ion group in Aus t ra l ia in theear ly days o f Aus t ra l ian immigra t ion . l twas also mentioned that there is much lessinformation available on this immigrationin the South Seas region compared withthe situation in North America.

As a part of the project, four Scandinavianmembers of the Scand inavian-Australianproject committee have vi5ited Australiaand New Zea land:

- In late 1980, Dr. Ulf Bejbom fromThe House of Emigrants made a contactvisit to publicize the project.

In February -Apr i l 1981. Dr . O lav i Ko i -vukangas, Turku, visited all the Austra-l ian states and collected informationabout the Finns in Australia.

- In summer 1981, l v l r . l vo Ho lmqv is tformerly of the University of Auck-land. and now at Grdnna College. Sweden,carried out f ieldwork in Australia andNew Zea land, the a im o f h is journeybeing mainlV to collect material onthe Danish immigrants.

- The la tes t v is i to r , Dr . A l lan T . N i l sonfrom the National fvluseum in Gothen-burg, Sweden, had just returned froma visit to Australaa and New Zealandbefore the second meeting in Turku.

4--1 9

D r . O l a v i K o i v u k a n g a s f r o m l h e I n s t i t u r e o f M i g r a t / o n , T u r k u a n d D r . U l f B e j b o m f r o m t h e H o u s e o f E m i -grants, Vexlo, Sweden, are in cha.ge of rhe Scandlnrv ian lmmrgrat ion to Ausrral ra and New Zealand prot€ct .

Now, at the beginning of the next stage.the analysis of the collected material and theresearch work proper, it was consideredimportant to arrange a second meetingfor discussion of these processes and hope-fu l l y to ob ta in new ideas and f ru i t fu l c r i t i 'cism.

There were '16 participants at the sympo-s ium in Turku , f i ve f rom F in land, sevenf rom Sweden and four l rom Aust ra l ia .Th is a r t i c le summar izes the main po in ts o fthe lectures. and reviews the sludies inprogress and future trends of the project.

Summary o{ the papers presented

DL Olavi Koivukangas, of the Institure ofMigrd t ion in lu rku , s ta ted in the in t ro -duction to his lecture that after t i le Germansthe next foreign infusion of importance tothe ear ly popu la t ron o l Aus t ra l ia camef rom Scand inav ian count r ies ;here ,obv ious ly ,

20

l i es a gap i n bo th Aus t ra l i an and Scand rna

vian research. Koivukangas pointed out that

there are only some very general studies on

Scand inav ians i n Aus t ra l i a and New Zea land ,

t he f i r s t i nves l i ga t i on hav ing been ca r i ed ou t

by Jens Lyng, who produced two main

s tud ies . "Non B r i t i she rs i n Aus t ra l i a " 11927 )gave an ou t l i ne h rs to r y o f t he non 'B r i t i sh

elements in Austral ia. including Scandina-

v i ans , a l t hough the chap te r abou t t he

F inns i s ve ry sho r t . Lyng ' s second ma ins tudy , "The Scand inav ians i n Aus t ra l i a ,

New Zealand and the Western Pacif ic",publ ished in 1939, is a general history oIthe Danes, Swedes and Norwegians In

Aus t ra l r a . Th rs book con ta ins va luab leobse rva l i ons on t he i r ass im i l a t i on , andp rov ides b iog raph rcd l ske t ches o t p ,omrnen r

Scand inav ians i n Aus t ra l i a . S ince Lyng ,the only systematic research on Scandinavians jn Austral ia is that by Kojvukangashimself , "Scandinavian lmmigration andSett lement in Austral ia before World War l l " .

This study is based on diversif ied data,

us ing a combined demograph ic and h is to r ica lapproach.The Scand inav ian immigra t ion to Aus t ra l iahas taken p lace , con t inued Dr . Ko ivukangas, in several periods. From the historicalpoint of view the first two Scandinavian tovisit Australia were scientists on boardCapta in James Cook 's sh ip in 1768-71, one

of whom. H. D. Spdr ing , was born in Turku ,F in land. The f i rs t rea l in f lux o f Scand inav ianimmigrants was connected with the GoldRush. Scand inav ian seamen and go ld 'd iggers f rom the Ca l i fo rn ian go ld - f ie lds

were among the first to respond to theca l l o f go ld in 1851 . Because o f the dangerso f the voyage and language d i f f i cu l t ies ,Scand inav ians o f ten ar r i ved in g roups andalso stayed together on the gold-fields.Altogether about 5000 Scandinavians wereat t rac ted by Aus t ra l ian go ld in the 1850 'sand 1860 's . The peak o f immigra t ion o fScand inav ians to Aus t ra l ia , however , took

b-*

p lace be tween 1870 and 1914 . A t t he end

o f t he 1g th cen tu ry , t he re we re i n Aus t ra l i a

nearly 20 000 persons born in the Scandina

v ian coun t r i es . Due to h i gh mor ta l i t y and

the l ack o f new a r r i va l s , t he number had

decreased to 8365 by the Census of 1947.

The ma jo r i nc rease i n t he immig ra t i on o f

Scandinavians to Austral ia, however, tookp lace be tween 1954 and 196 '1 . and a s t r i k i ng

feature is the preponderance of Finns,

comprising 40 per cent of al l Scandinavians

in 1976 as compared w i t h on l y 16 pe r cen t i n1947 . Tu rn ing t o t he e thn i c i t y and accu l t u -

ra t i on o f immig ran ts , D r . Ko i vukangas

stated that group sett lements, longevity of

e thn i c i ns t i t u t i ons and re ten t i on o f l anguage

a re cons ide red impo r tan t I ac to r s i n soc ia l

and cultural adjustment; these were

strongest among Finns and Danes, suggesting

tha t t hese two na t i ona l i t i es i n teg ra ted more

s low ly as compared t o Swedes and No r -

weg ians .

A l t h e S c a n d n a v r a n l m . r l r g r a t r o n r o A u s t r ! r r a n d N e w Z - " , a n d s y m p o s u m r h e r e w e r e l 6 p a r l i c p a n r sF r o m r h e l e l l : D , J o h n S M a r r n , U n , v e r s , i y o i M e b o u , n e . D r A n l h o n y G I t r l h s . F l r n d e r s U n i v e r s r y .A d e l a r d e n n d M , M a , k G n , n e r . V c t o , r a C o 1 e g e M e l b o u r n e

Dr. John S. Martin, Senior Lecturer inScand inav ian Stud ie a t the Un ivers i tV o{l\4elbourne, Australia, lectured on theethn ic ident i t y and soc ia l o rgan isa t ions o fthe Scand inav ian communi t ies in Me lbourneduring 1870 1910. In recent decades muchresearch has been directed to immigrantgroups in the Aus t ra l ian communi ty s inceWor ld War l l , bu t l i t t le on groups be forethis date; in his paper Dr. l\4artin eiaminedhow the Scandinavian settiers in Victoriabehaved as a group between '1870 and l9'10.The earlier date marks the collapse of theattempt to rally the Scandinavians to form aun i t ied Lu theran congregat ion , wh i le thelatter date is connected with polit ical

events in Scand inav ia : the d isso lu t ion o fthe union between Norway and Swedenhad po la r ised the communi ty and led to arevival oI awareness of separate Norwegianand Swed ish ident i t y .

Dr Mar t rn dea l t w i th two bds ic i ssues :

a) The nature of the ethnic communalorganisations in the Scandinavran com'mun i t ies and the ro le they p layed inmain ta in ing e thn ic i ty o r in a id inqass imi la t ion .

b) The extent to which the Scandinaviansas a l lroup assimilated to the AngloCe l t i c Aus t ra l ian communi ty in lan-guage, patterns of l iving, customs etc.

The major sources for his survey are thenewspapers "Norden" and "Kirketidende".and the archives of the Swedish church inMelbourne and the Un ivers i ty o f Me lbourne.Dr . l v la r t in examined in de ta i l the in fo rmaland fo rmal ne tworks (c lubs ,church l i fe , temperanc€ soc ie t ies e tc . ) . The e thn ic soc ia l o rga-n isa t ions , he argued, had many goa ls . The f i rs tma jor ro le was pro tec t ive . fundamenta l l y theethnic organisations are spontaneous ex-pressions of individual needs through acorporale body, and these needs wil l dictatethe particular form of protecljon. Thesecond aspect of rmportance of the socialo rqdn isa t ron5 is cohesron, lhe orqdnr )a l ionb inds the members o f the e thn ic g roups so

22

that it becomes aware of its own distinctive-ness as compared w i th the dominant cu l tu rec f th€ hos t communi ty . The Scand inav iancommunaty in l \4e lbourne dur ing 1870-1910 cons t i tu ted the second la rges t non-Br i t i sh e lhn jc q roup. Scand inav ians es tab l i s -hed communal o rgan isa t ions fo r the benet i to f the f i rs t -genera t ion se t t le rs , bu t no t fo rthe perpetuation of language or of nationalt rad i t ions . A t the beg inn ing o f the centurethe f i rs t -genera t ion immigrant fami l ies had astrong awareness and pride in their Scandi'navian background, even though the langua-ge had been lost-In the future, suggested Dr. l\4artin, weshou ld s tudy in de ta i l the ind iv idua ls whocompflsed the Scandinavian commLlnity, toascertain their background, reasons forimmigration, date and method ol arriual,social status before and after emigration,pa t te rns o l l i fe in Aus t ra l ia and the i rdescendants.

Miss Peija llpola, Associate Professor ofEducat ion a t the Un ivers i ty o f Ou lu , F in -land, gave a paper about mu l t i cu l tu ra l i smin Australia. lMulticulturalism, she stated,has become a tropular word in Australiawithin the last tew years, which indicates agreat change in people's attitudes lowardsimmigrants and the count ry 's immigra .t ion po l i cy . Respect fo r mu l t i cu l tu ra l i smhas Increased recently; according to thef i rs t vo lume o f "Popu la t ion and Aust ra l ia " ,pub l i shed in Canber ra in 1975, the migran ts 'cultural and social impact was not highlyregarded. whereas in the last pages of theSupplementary Report, published threeyears la te r . the Nat iona l Popu la t ion Inqu i ryrefers to the emphasis now placed on themer i ts o f mu l t i cu l tu ra l i sm, and to thees tab l i shment o f the Aus t ra l ian Ethn icAf la i rs Counc i l in '1 97 7 .Behrnd the surveys there appea/s never-the less to l ie a pers is tence o f the na t iona lstereotype, which gives first preference tothe Br i t i sh and nor thern Europeans, midd le( thouqh improv ing l rank to the o thercontinental Eurqps6n5, and the lowestrank ing to rhe As ians . These a l t i tudes

may imply a desire by Australians to sustain

the image of cultural and racial homo-geneity; certainly they seem anxious topreserve the Br i t i sh-Aust ra l ian imageAust ra l ian immigra t ion po l i cy i s no t

dependent to the same extent on people s

attitudes as it used to be in Calwell 's daysin the 1940 's . For humani ta r ian reasons .

and in spite of unemployment problems.

refugees from Asian countries are belngadmi t ted . Non-European immigra t ion hasincreased and is l ikely to rise further. Aust-ra l ia i s more mul t i cu l tu ra l today than i twas a genera t ion ago, and cont inu ing ammi-gra t ion w i l l tend to inc rease the mul t i cu l tu -ra l m ix ing in the fu tu re .Miss l lpola presented a number of research

results which showed how middle statusnon-Br i t i sh immigrants , espec ia l l y the youn-ger ones. have generally learnt to speakgood English and made determined efforts

to reqain the status and prestige whichthey had enjoyed in their home countries.These young people have integrated well,and become cosmopolitan, but at thesame time retained many aspects of theirformer way of l i fe. Children of middle-class European (e.9. Polish) fathers andAustrdlian mothers have shown conspicuousacademrc success.

Dr. Anthony Griffiths, Seniot Lecturelin Social Studies at the Flinders Universityof South Australia in Adelaide, gave areport on a case study about the Finnishfami l ies in a smal l communi ty in thesoutheast of Australia. He had interviewedfive separate households. The results givea good overview of the assimilation ofF inn ish immigrants in th is communi ty .Dr. Griff iths presented no summary orconclusion in his paper, but concentrated

s

Dr. Ker ih Eat tarbe€, Univers i tv of Turku, is p lanninq to study Finnish miners in Austra l ia Behind the table

l rom lef t rsten Almqvist , lvo Holmqvist ' Hans Norman f rom Sweden and prot v i lho Ni i temaa f rom Turku

23

on the detailed and sympathetic presen-

tation of the data; the following quotation

describes well the socialization of theF inn ish fami l ies in th is p lace :

"The tirst family is Finnish Lutheransand attends church sometimes. Theydon't know whether they wil l becomeAustraiian cit izens, eat Finnish food"fairly otten", would not "Austra-

l ian ize" the i r name. Another fami lyvisited Finland for f ive weeks holidayin '1980. Their hobbies in Australiaare fishing and hunting rabbits. A sonof the second family was unusualamong the Finns for saying "Probably"

to the question "Will you become anAust ra l ian c i t i zen?" .

In the symposium two papers were alsopresented on planned future research:Dr. K. J. Battarbee. from the University of

Turku , F in land, i s p lann ing to s tudy theethnic problems of Australia and its Euro-pean immigran ls ; the t i t le o f h is s tudy tobe is "From F inn ish fa rms to Aus t ra l ianm ines" .lvo Holmqvist's research plan had thet i t le "Danes in New Zea land" ; in h is s tudyhe wants to cover the immigration to NewZea land t rom a h i r to r ica l po in t oJ v iew.Neither Holmqvist nor Battarbee statedany t ime schedu les fo r the i r s tud ies .

lMr. Jan Reksten, migration officer from theAustralian Embassy in Stockholm, in-troduced the new system Jor the selectionof immigrants, to be introduced in spring1982. The idea of the new system is toallow in more relatives of setl lers, but toconcentrate on obtaining experts andhighly-educated people to help developthe Aus t ra l ian economy.

M r . J a n R e k s l e n , m i g r a t i o n o f f r c e r t r o m t h e A u s t r a l r a n E m b a s s y n S r o c k h o t m l o d J b o u t t h e n e w s y s r e m f o lrhe select ion oi immrgranis to Ausrr . r l ra

Studies in progress and future plans

Studies in progress:As mentioned above, there are three studiesproceeding at the moment: lvo Holmqvisthas collected material on the Danes inNew Zealand; l\4ark Garner has interviewedSwedes in Australia; and Keith Battarbee isgoing to study Finnish immigrants in Aust-ra l ian mines . O lav i Ko ivukangas and A l lanT. Nilson have separately collected materialon immigrants in Australia, and Koivukangasis working on a book on Finns in Australiabe fore Wold War l l . U l f Be jbom is p lann ingto write a popular book on Swedes inAustralia before 1920, while the formerSwedish Ambassador in New Zealand,Sten Aminoff, is also writ ing a study onSwedes in New Zealand.

It was decided at the symposium that theco'ordination of the res€arch l iterature isa very important task in the near future.The best way to achieve this goal is tocollect a bibliography on Australian immi-gration; every participating country shouldmake its own part tor this bibliography.With the aid of this bibliography. it wouldbe easier to collect and co-ordinate researchmare a t .

Archives:In developing the archives it was agreedthat each country should make short sum-maries in English of the available material(tapes, interviews, printed material etc.).In this way, for example, the material ofthe Finnish archives would be easier forscholars from other countries to use.

It was also considered important thatpersons in Australia interested in Scandina-vian immigration should participate incollecting archival, statistical material, etc.and literature. A cataloque and a biblio-graphy should be made of holdings inAustralia and New Zealand.

Exh ib i t ions :Concerning exhibit ions, it was stated thatthe Institute of Migration already has inTurku a smal l exh ib i t ion on F inn ish immi -gration to Australia. In Sweden a corres-ponding exhibit ion is being preparsd. Forthe future, a common exhibit ion concerningthe whole of Scandinavian immigration toAust ra l ia shou ld be bu i l t up by 1988.when European Australia wil l celebrateits Bicentennial.

The next symposium:

In the final session of the symposiumit was decided that in order to increaseand co'ordinate the co-operation needed,a corresponding Scandinavian-Australianresearch committee should also be set upin Australia. The representatives of theUniversity in Melbourne could function asco-ordinators, and at least one representativefrom each Australian state should belong tothe commrttee.

It was recommended that the third sympo-sium be held in Australia in 1988. inconjunction with the Bicentennial Cele-bration of Euro-Australian Settlement.

Olavi Koivukangas lsmo Sdderling

25

UUSIA TUTKIMUSTULOKSIA

MUUTTOLI IKE JASAARISTOSSA

AUTIOITUMINEN

t l!tt,t ingslbr.lsc oLh LtuJoIknirg i sydrastr'tFinlands sharg.ird (Korpo, Riutito otlt .\ l ,r i-nasku 195o 1974), sutir dry, tr|1grntiot1 'u1LlDes.ul?m.nt in tha .lrchtltt lago ol Soutl,l lesttrn f: inland. Annales Uniur:rsttatis ' l urkuens is A I I 65 , 158 s . (1981) .

Tutkimuksessa selvitetein muuttoli ikette.asutuksen u udelleenryh mitysta ja autioitu-mis ta vuos ina 1950-74 Louna is -Suomen ko l 'messa saaristokunnassa: Korppoossa. Rymat-tylessd ja l\4erimaskussa. Tutkimuksen pdbai-neistot ovat henkjkirioista keriitty muutto,l i i kemater iaa l i , rakennus luv is ta kerAt ty uud is 'asutusmateriaali ja kenttdtyone koottu haas'tattelumateriaali autioituneista ti loasta. Tie-tojen kisittelyssa, tutkimustulosten esitte-lyssii ja alueell isessa vertailussa pyritAen kayt'tdm6an kuhunkin tarkoitukseen soveltuviaalueyksikk6ii. Aineiston kisittelys$ on ta-vall isten maantieteell isten kartogratistenmenetelmien l i$ksi kaytetty yksinkertaisiar i las to l l i s ia menete lmie ja r i s r i in tau luko in t ia .A luee l l i suu t ta edus tavat luku isa t kar ta t . Kes-kuseta tsyyr ta kuvaavat rnuLr t r u ja l es r te t ; ;nkaytettyjen kulkuneuvojen, matkaD ja ajanfunk t io ina . Tu tk i t tav ien onge lmien se lv i t te -lyssa kaytetdbn alueell isen aspektin l isdksic i / damis td !euran tdd . Koko tu tk imusd jan .iakso jae taan v i i s ivuo t is iekso ih in , jo i ta ta r -kas te l laan er ikseen.

Saar is ton vdes tc inkeh i tys on s ikd l i po ikkeavaa, e t t ; negat i i v in€n keh i tys a lko i t iS l ld pa l -jon a ika isemmin ku in muua l la Suomen maa-seutua lue i l la . l \4uu t to l i i ke o l i vo imakkaast itapp io l l i s ta a io i t ta in jo 1700- luvu l ta leh t ren .Syntyvyyden Iaskiessa vakiluvun kasvu pysd l i t v r lo 1910- luvu l la . Sot ren j . l kersen asuius to iminnan seurauksena vAk i luku kbenty iuse issa saar i s tokunnrssa 1940- luvun lopu l la

26

tilapaisgen lyhytaikaiseen nousuun. Asutus-toiminnan pii i ttyessa oli tutkimusalueellavuonna 1950 yh teensd 1276 asut tua asu in -rakennusta . Lahes joka to inen n i i s t , ky tkey-tyi maatalouden harjoitta miseen. Tutkimus-kaudPn Iopu l ld vuonna 1975 asut luJen asu.musten maara oli laskenut 1066:een. Nleeiral-l isesti joka kuudes asumus oli poistunut kay-t6ste- Kalastajien asumusten osuus oli pudon-nut 25 vuodessa lehes puoleen.

Tutkimuskuntien vaeston ja asutuksen nega-t i i v is ta keh i tys ta pyr i t t i i n se lv i t tdmean muut -toli ikkeen dvulla. Site tutkivan osan pa;pai-no on muuttoli ikkeen alueell isen mekanis-min tarkassa kuvaamisessa ja tulkinnassa.Muuttoli iketti tutkitt i in 25 vuoden al.alta.S i ihen osa l l i s tu i ka ikk iaan 14 8 '19 henk i lo i i .Muut tov i l kkaus lask i tu tk imusa jan jakson lop-pua koht i , s i l lA kokona ismuut to l i i kkeesU,joka kasitt i 8425 muuttoyksikkoa, tapahtuilehes puolet {48 %) kahden ensimmeisen 5-vuotisjakson aikana. l\4uuttovilkkauden las-kun ens is i ja isena syyne o l i kun t ien vdk i luvuna leneminen. l \4uu t to l i i ke o l i vo imakka in taKorppoossa, jossa muuttoon osall istui vuo.sittain keskimAerin ?7 Zo kunnan v;estdst;.Kesk ivdk i luvus ta laske t tu kesk imidr i inenvuotuinen muuttotappio oli Korppoossa1.9 96, RymattylassA 2,2 ok ia l\4erimaskussai ,5 70 .

Tutk imusa ikana tapa l i tunce l muut to i i i kkeenvo lyymin suure t !a ih te lu l vc idaan se l i f taeta loude l l i sen ak t rv i tee t in Inuutos ten avu l la .l lruuttoli ike vdheni selvasti pahimpina larna-kaus ina 1950 ' !uvun loDu l la ,a 1960 ' luvunpuo l iva l in ja lkeen. lVVds kunnan ja k \ i l ;n s i .sa ise f l yhyen matkan muuto t vahen iva t lamdn ans ios ta . koska tamb , / : l r ku t t r negat i ' v ises t i reo l l i suuden ja pa lve lu jen ohe i la n ryc israkennusto imrn taan. lhmis i l la e i o l lu t ta loude l l rq ' : resursse ja aLentaa uus 'a asunto j : .

l, ' luuttajreo ikbrakenne muuttur selvbsti 1900-luvun ko lmanne l la ne l jannekse l l ; . Nuor tenmuut ta i ien osuus kasvo i , kesk i - i kd is ten v ;he '

os

ika luoka t1 l + F

o - 1 4 r 5 - 2 9 3 0 - 4 4 4 5 - 5 9 6 0 - 9 9

ni ja vanhusten hieman kasvoi. Muuttaiienvaltaosa koostui nuorista, joiden keskimiia-ra inen muut to ika a len i (kuva 1) .

5 o l

| 'eso - sa

Q rsss - ss

Q rsoo - oo

S rsos - oe

r^l rgzo - za

saaristossa, jossa uloimmat luodot toimivatl6hes pelkesteen leht6alueina. Kylien sisei-nen muuttoli ike oli omiaan laajentamaan ky-likeskuksissa asuvan veestdn asuma-alaa.

Tutkimuksen muuttoli ikette selvittaven osansynteesina €siteteen muuttoli ikkeen tasemal-l i. l \4al I issa tarkastellaan muuttol i i kkeen al u-eell isia piirteite taaiamissa ja iaenniiskunnis-sa, pienissd. keskisuurissa ja suurissa kylissesek; kahdellatoista osa-alueella. Timi empii-risen aineiston pohjalta laadittu mall i sovel-tuu myiis muuhun kuin saariston osien sisii-sen ja ulkoisen muuttoli ikkeen tarkasteluun,kunhan vertailuyksikot ovat tarpeeksi suuria.

Asutuksen alueell isen jakautuman muutoksiaselvitetaen vertaamalla uudisti lojen ja autioi-tuneiden ti loien sijaintia ja sijainnin muuttu-mista vanhaan asutukseen, l i ikenneverkkoonja palveluihin. Uudisrakentamisessa on neh-tevisse selve ajassa tapahtuva keskittymisten-denssi. Autioituminen koski 539 asuinra-kennuksen liseksi 1715 muuta rakennusta.Korppoossa autioitui vuoden 1950 asuin-rakennuskannasta 50 %, Rymattylisse 40 %

ia Merimaskussa 30 %. Autioituneiden ti lo-ien asuinrakennusten muuttuminen loma-asunnoi ksi on monivaiheisen kehitysprosessintulos. Mite pitempi aika autioitumisesta ku-luu, sit; varmemmin asumus on loma-asun-tona.

Saaristossa tapahtunut jyrkke vieston ja asu-tuksen viiheneminen on voimakkuudeltaanja seurannaisvaikutuksiltaan erilainen kunti-en eri osissa. Tutkimusalueella tapahtuneestavaestdn, palvelujen ja l i ikenneyhtey ksien ke-hitykseste laaditut mall it esitt i ivat dynaami-sen kehityksen poikkileikkausprofi i leia vii-den vuoden aikavelein. TaDahtuneesta kehi-tyksest, saatuien empiiristen tuloston pohjal-ta on laadittu myds malli, ioka selittaa asu-tuksen ja muuttotaseen vii l isi i i yhteyksidsaaristoalueella. Nama ovat selvesti ri ippu-vaisia siite veestdn ia asutuksen kehitysvai-heesta, jossa alue kulloinkin on.

Juhan i Va in ioTurun yliopisto maantieteen laitos

Be ;g

r &s'6

Kuva 1 : [4uut ta j ien ik6jakautuman suhte€l l iset

muutokset s 'vuot is jaksoin. Kunkin ikaluokan koh-dal le on merki t ty er i la is in ympy16in ikaluokkaan

kuuluvien muutta ja€n prosentt iosuus kokonaismuu-

to l i ikkeesla 5-vuot is iaksoin.

Muuttol i ikkeen ldhtoal ueiden perusteella voi-daan veitteii, ettd mita ulommaksi saaristoonmuuttoli ike suuntautuu, sita useammin muut-tajat ovat jo entuudestaan saariston tai ran-nikon asukkaita. Tuloalueiden perusteella

taas on nahtevisse ulkosaaristosta lShtevienmuuttoli ikkeen suuntautuvan selvemmin ran-nikolle tai saaristoon kuin sisesaaristosta ja

rannikolta ldhtevien muuttoli ikkeen. Saaris-tolaisuus. insulariteetti on nein ollen ihmis-ten muuttokeyttaytymiste ohiaava tekiie.

I

1{)

a.

II Ut to isenmuut to l i i kkeenyhten i i y le isp i i r tee-

I " i o l i py rk imys muut taa po is se l la is i l ta saa.

I i i l ta , jo i l la e i o l lu t suorana is ta yh tey t ta man-

I tereeseen. My<js kylien valisen muuttoli ik.

I keen vaestda keskitteve vaikutus tuli selvim-

{ min es i l le kunt ien reunaos issa u lko- ja vS l i -

II

J.

Kari LasoncnSIIRTOLAISOPPI LAS RUOTSIN KOULU'YHTEISASSA. Sosiometrinen tutkinus. Jyoask/ri Studies in Edacation, Psycbologydnd Social Research No 44, 1981, 269 s.

Tutkimukseni paatavoitteena oli tarkastellaruotsalaisista seke siirtolaisoppilaista koostu-vien ruotsalaisten luokkien ja sekaluokkiensosiaalista rakennetta Ruotsin peruskoulussa.

Siirtolaisoppilaiden opetusjariestelyjen te-hokkuudesia ei ole pddsty yksimielisvyteenja tutkijoidenkin iohtopaAtdkset ovat osoit-tau tuneet r i s t i r i i ta is iks i (es im. Eks t rand e tal., 1980; Hanson 1980; Toukomaa & Skutt-nabb-Kangas '1977) . Ruots insuomala is tensiirtolaisoppilaiden koulunkaynnin tarkaste-lun lShtokohtana on ollut paaasia{l isestik ie l iperspek t i i v i . S i i r to la isopp i la iden kou lu -tusta koskevat onqelmat eivat ole kuiten-kaan pelkiiste;n kielell isi6. Koulussa oppilai-den velisten sosiaalisten vuorovaikutussuh-teiden tutkiminen on myos tarkeae, koskan i i l lS on korvaamaton merk i tys kokona isper -soonall izuuden kehitykselle. Lisiiksi nii l l i i ontodettu positi ivisia yhteyksii koulusaavutuk-s n ,

Tutkimuksessa pyritt i in selvittelemdan Ruot-sissa jo pitkaen vilkkaan keskustelun aiheenaolleen yhteisopetuksen vaikutuksia ruotsa-la is ten enemmis t6opp i la iden ja s i i r to la isop-p i la iden ve l i s i in sos iaa l i s i in vuorovarku tus ,suhte is i in , m ink ; koh teen tu tk iminen ontahdn as t i la im in lyo ty Ruots issa . Y leensAk inti itd kohdetta on tutkittu vdhin EuroopassaEng lan t ia lukuunot ramat ta . As id on use inarka kantavaestdlle, sil l ; tavall isesti tutki 'mukset ovat paljastaneet enemmistd- ja v;-hemm is toopp i la iden vd l i se t huonot vuorova ikutussuhteet. T6ten viihe m m i.t6ongelmatovat viihintadn yhti i paljon enemmistdongel-mia .

Buotsin peruskoulun opelussuuDnitelmassamainitaan koulun tehtevdna olevan kehittaaymmir t6mystd n i i ta ryhmie kohtaan. jo i l laon kou lussa va ikeuks ia . L isaks i kou lun tu leeheratt;e ruotsalaisissa sekd muista KUrrruu-re is ta tu lev issa opp i la issa molemminpuo l inen

2a

ymmArtamys ja kunnioitus seka positi ivinenmielenkiinta toisensa kulttuuritaustaan.Enemmistdn ja vdhemm istdjen yhteisopetuk-se l la tavo i le l ldan tode l l rs ta in tegrda t io la , jo -ka parantaa etnisten ryhmien v6lisie suhteita,vlihentiA etnisie ennakkoluuloja ja parantaakou lussa use in he ikommin menestyv ien vb-hemmis tddn kuu luv ien opp i la iden kou lusaa-vutuksia ia kohottaa itseluottamusta. Ruot'sin peruskoulussa kyseinen yhteisopetus to-teu tuu tava l l i s i l l a ruo tsa la is i l la luok i l la sekdos i t ta in seka luok i l la .

Tu tk imus luokat va l i t t i i n peruskou lun 3 . , 6 .ja 9. luokkatasolta. Ruotsista luokkia saatiin18 pa ikkakunna l ta . Ruotsa la is ia luokk ia o l i17 . seka luokk ia 22 ja l i s i ks i ver ta i lua var tenotetti in 7 suomalaista kotikielen luokkaa.Mukaan tu l le rs i in ruo tsa ld is i in luokk i in ja se-ka luokk i in kuu lu i 620 ruo tsa la is ta . 244 suo-mala is ta sek i i 69 muih in kansa l l i suuks i in lu -keutuvaa siirtolaisoppilasta. Suomalaisissakot ik ie len luok issa o l i yh teense 139 opp i las -ta . Ver ta i lua var ten va l i t t i i n v ie ld Suomestasamoilta luokka-asteilta koehenkilci itd. Suo-men kustakin laenista valitt i jn yksinkertaisella satunnaisotannalla yksi kunta, joistajoka ises ta kou lu t samal la o tan tamenete lme l -l i i . Suomen koehenkildmdarii oli 1365. Tut-k imukseen kuu lu i t ; ten ka ikk iaan 2437 op-prasTa.

Luokk ien sos iaa l i s ta rakennet ta mi ta t t i in so-s iomet r ise l ld kyse ly l l i i . Opp i laa t sa iva l va l i taryhmaanse jdsen i ; , ryhm6n joh ta j ia sek ; i l 'maista rnycis ne luokkatoverit. joiden kanssahe eivet halunneet ty6skennella. Koehenkilo t k i r jo i t t i va t myos perus te lu ja va l inno i l leenja to r junno i l leen . Kahden y lemmdn luokka-tason koehenk i lo t kuvas iva t ens is i ja ise5 t r vd-litsemiaan ja torjumiaan sek; itseaan kuudel-la ad jek t i i v ipar i l la semant t i sen d i f fe r€n t iaa l intekn i i ka l la . Sukupuo l r oh jas i se lv rmmrn sos iometrisi, valintoia. Tytot ja pojat ovat suun-nanneet va l taosan va l inno iS taan samaaD sukupuo leen kuu luv i l le luokkatovere i l le . Suun,taus o l i houmat tavampaa a l immi l la luokkaas te i l la . Karkk iaan 37 luokassa 93 tu tk imuk-seen kuu luvas ta luokas ta ty t6 t e ive t o le i l -ma isseet yh tAen ys tavyysva l in taa vas takka i

sel le sukupuolel le. Pojat ovat suosineet sis6'

r yhma ;ns ; t dyde l l i ses t i 41 l uokassa . E ro

t y [o j en j a po i k i en r yhm i i n nay t t i j y r kem '

ma l t ; Suomessa ku i n Ruo ts i ssa .

Myos kansa l l i suude l l a o l i yh tey t t d sos iaa l i s

t en suh te iden muodos tum iseen . Ruo tsa la i se t

suun tau tu i va t se l v imm in omaan kansa l l i suu

te€n . Va i kka suoma la i se t k i n s i i r t o l a i sopp i '

l aa t suos i va t s i se ryhmA.nse , he an to i va t suh

teel l isen pal jon val inloja saman sukupuolen

eDemmis ton opp i l a i l l e e ten k i n r uo t sa la i s i l l a

l uok i l l a . l \ . 4uu t ku in suoma la i se t s i i r t o l a i sop -pi laat ovat tavoitel leet pabasiassa ruotsalais-

t en l uokkd love re ioen seu rda . He iddn l a suo -

malaisten vdl iset ystbvyyssLrhteet oval harvr-

nd rs i a . Kokona i suu tena kansa l l i suu ks ien yh

teyks ien se l v i t t e l y oso i t t au tu i ? i ka i semp ien

leh rnnd Yhdv5va l l o r ! sd j a Eng ldnn rs !a )uo r i -

t e t t u j en t u t k imus ten muka i s i ks i { es im . Du roja i ye 1969 ; Hende rson 1973 ; Shau 1973 j a

S l a v i n 1 9 7 9 ) .

Ruo tsa la i se t j a suoma la i se t suos i va t s i sa ryh -

mraan en i t en n i i s s , l uok i ssa , i o i ssa kumpaan

k rn r y ' rmran kL ru luv id opp i l r i t a o l i t dsdve r -

t a i nen ma ; rb . Tdma suun taus on i lme i ses t l

k i l pa i l L r t r l an teen seu raus ta , j oka i lmenee se l

v imnrn r yhmten o l l es :a l uk r . : r t oa ra l l J i n t a :a

ve r ta r s ra . Tam,k in t u l os on t ode t t u a i ka i sem-

m issa t u t k imuks i ssa (es im . S i l ve rman e t a l

19 /5 ; S t . John & Lew is 1975 ) . l \ , 4uu t ku in

suon la la i se t s i i r t o l a i sopp i l aa t l ukum; ; ra l t ; dn

v ;hz i semp ind ndy t t avd t I n teg ro i t uneen ruo t

sa la i s | | n suoma la i s i a pa remmrn .

Pa ;osa va l i n to j en mo t i i ve rs ta kas i t t e l i y ks in

va l rnnan kohde t ta . Nd rs la pe rus te lu i s ta

use rmmat kas i t t e l i vd t opp i l a rden va l i s t . k ; y l -

l dy l y r - r r s td . l v l r e l enk r i n to r s td o l i h , r va l , r , e l l dSuomessa opp i l aa t pa ino t t i va t n ru i t a vo imak(dd11 r ' r i ' r ' r o rn en j d kdy t t ;V l y rn rssa "n loJen

nouda t tan1 rs ta . Seu raavaks i y l e i s i n va l i n to j enpe rus te luJen l uokka kss i t l e l r pa levvys l a ky -kyom ina i suuks ia - Ruo tsa la r se t l a suoma la i se t

siir lolaisoppilaat ovat kuvanneet ensisijaisestivalitsemansa tyoryhmin jasenet ja johtajatpersoona l l i suudenp i i r te i l tedn samal la tava l la .Sen s i jaan Suomen ver ta i lu ryhmen arv to tn -nr r po ikkes iva t ede l lamain i t tu ien arv io in -neista. Suomessa on painotettu ryhmatydnjesen- ja joh ta ju usva l inno issa enemman luo-tettavuutta, rauhall isuutta. pehmeytte jahauskuut ta .

Ruotsalaisil la koehenkiloil ld n;yttie olevankesk imedr in mu i ta vahvempi ja Suomen ver ,ta i luopp i la i l la mu i ta he ikompi i t se tun to .Ruots issa i t searv io inn i t mu is tu t t i va t ens is i -jaisesti ystdvista ja johtajista annettuja kuva-uksia. Sen sijaan Suomessa koehenkildt eivetole kokeneet itsedan tarkastelluissa pjirre-arv io inne issa yh ta mydnte ises t i ku in va l i t se-miaan ystavia ja tyoryhman johtajia. TarenSuomen vertdiluopprlaal ovat aliarvioineeli t seadn ys tSv i in ja joh ta jaopp i la is i in ndhden,mika osoittaa j i l leen n6iden heikkoa itserun-toa . Suomala ise t s i i r to la isopp i laa t tun teva tehke a lemmuut ta kou lussa paremmin menes-tyv i in ruo tsa la is i in opp i la is i in ndhden. He ik -ko i t se tun to va iku t taa osa l taan ruo tsa la is ten1a suomala is ten va l i s i in sos iaa l i s i in vuorova i -ku tussuhte is i in .

Johtopdetdksene vo idaan es i t t ;a , e t ta Ruot -s in tu tk imuspa ikkakunn i l la tapahtuva l la yh ,te;sopetuksella ei saavuteta todell isra rnre-graatrota ruotsalaisten ja erityisesti suoma-la i ! ren s i i r to la rsoppr la rden va l i l l b . Enemmis-(o i . r vahemm rs tdopn i la tden in tegror tumtnene ' lo leudu au lomadf i rses l i ase teT laessa opp i -laai samaan luokkaan, koska se ei toteuduenemm isto ja vahemm ist.iai ku isten kaan kes-ken ennakko luu lo is ten asente iden vuoks i .Yhte isopetuksen me6ra e i o le n i in ra rKatsevaku in laa tu , jonka tu l i s i perus tua yh td le iseenst:rtLrkseen, yhteistydhdn ja myclnterseen so-s ian l rseen i lmastoon_

Kan LasonenJyvasky lan y l iop is to

2 A

TIEDOTUKSIA

T U T K I M U S S I H T E E R I S I I R T O L A I S U U S I N S T I .T U U T T I I N

S i r to larsuustutk imuksen koordrnoint i ja seuranta

ovat huomattavast i parantuneet Si i r to la isuusinst i -tuur in saatua tutk imussihreer;n to imen 1.1.1982

alkaen. Tutk imussrhteeran tehtavi in kuuluu s i i r to-la isuus ja maassamuutto lutkrmuksen seuranta,

koordinointr , edistaminen ja dokumentoint i . T;ma

tapahtuu mm. in{ormoimal la muuf io l i ikkersta ja

nr ihrn l i i t tyvest , lutk imuksesta kotr ja u lkomarsrak o r k e a k o u l u j a , t u t k i m u s l a i t o k s i a , j u l k i s h a l l i n n o n

viranomais ia. s i i r to la isuudesta kr innostuneira yhtei

s6j ; ja j6r jesto j6 sek?j t iedotusval ineira. Tutk imus.s jh iee/r pyrk; i myos l isa;madn r ieto jen vaihtoa ja

muuta tutk imusvhteistydta er i rutkrmusla(osten,kansainval isren jar jesto jen ja yksi ty is ten henki ld i .

iutk imussrhleer in ensimmaisia tehtavra on saat taaajantasal le s i i r to la isuus ja maassa mu utrotut k imu k

sen t retorekister i . T6ssa tarko) luksessa tu l laan 'Ahi

a ikoina l i ihet tam: ian y l iopisto i l le , kork€akoului l le ,l u t k i m u s l a i l o k s i l l e y m s j l e s e k a y k s i i y i s i l l e t u t k i -jo i l le kysely lomake, johon to ivomme kaikkienvastaavan mahdol lasimman taVdel l isest i . Saatuienvastausten peruste€l la laadi taan Si i r to larsu(rstnst ' .tuut issa t iedosto, joka anlaa kokonaiskuvan Suo.messa suo. i tetu is la. tekei l la ta i s i . lunnrt te i l la o levis.1a s i i r to la isuuteen ja maassamuuttoon l i i r tyv istat u t k i m u k s i s r a .

Tutk imussihteer in to imeen on val i t lu VTL lsmoS o d e r l i n g , p u h . 9 2 1 - 5 1 5 4 6 2 .

*t*

sessa Espoossa pohjoismarsta s i i r to ia isturk imusra kd-s i te l leen seminaar in yhreydessa marraskuun alussa1981. Ruots in Suomalaisseurojen Keskusl i i ton(RSKL) ia Han3saaren kulnuur ikeskuksen l ; r jest :massa seminaar issa pyr i t t i in tarkastelemaan to ista i -seksi tehrya s j j r to ia js tu ik imusta s j j r to la isvahemmis,

to jen ndkokulmasta ots ikol la "Derrokraat t inen s i . rl o l o i g r . i l h r m J s " S e m r n a d . i n d l u s r L l s e l J a m u u a r -neisto, mrh. raport t i pohjo ismaisesla s i i r to la istutk imuksesta. ju lkaisraan yhtendiseni i raport t ina kevr ja l l ; 1982. Raport t ra iakaa Ruots in Suomalaisseu-rojen Keskusl i i t to Tukholmassa.

Seminaar i osoi t t i larpeel l iseksi sel la isen r i ippumat-toman foorumin Perustamisen, misse tutk i jat vois lv a r j a L h a d k e s k u s t e l u d s r r o r s r s - l d v d h e m m r s t 6 r u r -k imuksen lehtokohdista, menetetmisrb ja ravoi t te ista. Alueen rutkr jat ovat hajaaf l tuneet lukuisr t te er ir ie leenaloi l le jd s iksr herdi in yhr.ydenprronsd onsatunnaista ra; puut luu kokonaan. Uusi yhdisryspyrk i i ro imimaan s i i r tota is- ja vbhemmist6tutk i jo i ,d p n ' i e r e i d e n v a l r s e n a y h r e i s t y d l o o r u m r n a J a . j e s r dm,l l : j semrnaareia ja keskusrelu ja seka har jo i t ta-mal la ju lkaisuroiminraa. Hanasaaren semrnaa np e r i d d l r e r r a s e u r d t e n y h d r s l y s m y o s v o r n e e t a r l o t dmahdol l isuuden yhteydenpi ioon tutk i jo iden ja s i i r -to la isvdhemmistojen kesken.

Yhdistyksen sbanrdj ; ia organisaatrora va'mrsre,levan tydryhman jasenen6 on Suomesta YL TaisroHujanen, osoi te: Tampereen y l iopisro, Tjedotusopin la i tos, PL 607, 33101 Tampere 10; puh_ tyo-h o n 9 3 1 - 1 5 6 2 4 6 , k o t i i n 9 3 1 - 5 9 2 2 1 . H a n t o i m i imVds yhdrstyksen kon!aki ihenkr ldna Suorressa.

Yhdistyks€n torminnasta k i innosrunei ta pyydet; ;not tamaan yhteyt te valrakunnat l is i in kontakt ihenkil d i h i n e r i m a i s s d K o n r d k r r h e n k i l o i l l e v o i m y o si lmoi t taa halukkuudesta l i i r rya yhdistyksen jdae-n e k s r V r h j e e t j a l o i v o m u k s e r y h d r s l y k s e n l o r m , n -nan muodotsta la tavoi t te ista ovat tervetul let ta l

Yhdrstyksen konrak henki lor murssa Pohloismais.

NORJA i

Suni l Loona, Hersleb g€de 20 B. Oslo 5, Norge.R UOTSIBirgr t ta Ornbrant , Inst i tut ionsgruppen for sam-hbl lskunskap, Srockholms univers i tet , S 106 9tSrockholm, Svef ige.T A N S K A :Tove Skutnabb-Kanqas, Roskr lde univer5rre.sc€n,ter , hus 21.1, Poslbox 260, DK-4000 Floski lde,Danmark.

SI IRTOLAIS, JA VAH€MMISTOTUTKIJOILLEOMA YHOISIYS POHJOISMAISSA

Si i r to la is ia vahemmistdtutk iJat ovat saamassaoman pohioismaisen yhdistyksen. Yhdistvksensiantoib ja organisaat iota on aseE u valmiste le.maan sei tsemanhenkinen ty6ryhm:j , iossa on edustus kaik ista Pohjoismaista ls lant ia lLrkuunol tamatta. Tyoryhma saanee tehadvi jnse pa6rokseen kevdan1982 aikana, joten yhdir tyksen ensimmainen y le is-kokous voi taneen pi t i je svksyl la 1982

Tybryhma aseterr j jn lJanasaaren k u l r ruur ikes ku k-

30

VIERAILUJA SIIRTOLAISUUSINSTITUUTISSA

Vierai lu Neuvostol i i tosta

S r . l o r i l s u u s i n s i r t u u l i s s a v i e r a i l i 2 8 1 . 1 9 8 2 p r o f .L e o n r d L R r b a k o v s k i y N e u v o s t o l i i t o n T i e d e a k atemran sosro ogian tutkrmuslarroksesta MoskovastaHanen nrukanaan o rval myos Suomen Vaestoi iereen Yhd,styksen puheenjohid/r l r l r rs Al( i l \?ajav d s e k a N e u v o s r o l r r r o r n s l ( u u t r s t a S e p p o L a t t u k k a .

T u l u s r u i t u r a n S r i r t o l a i s u u s r n s t i r u u t t i n j a k u u l t ur a n \ p n o i T i n n d s r J o . o r B b J ! o v s l r y h e r o r o m d nd l o k s e n s J t o i m i n n a s l a S o s i o l o g i a n l u r k r | n u s i n s t ir u u r r r o n p e r u s t e r r u v 1 9 7 4 s a m a n a v ! o n n a k u i n5 r , r ' o ' d . s u u s r r l \ r u u r r ' l u t k r m u s r o , m ' n n d n p a r n o -p r s t e o n N e u v o s t o l i i r o n s s a i s i s s e m u u r r o t l k k e i s s a .V a i n e r e r l l b k a n s a l l r s u u k s i l l a , k u l e n a r m e n i a t a r -s r l l a o D j o n k r n v e r r B n m a a s t a m u u t t o a V a t r a k u n n a ns r s a r n e n m u u r l o s e n s r t a s n o n o l l u t v i l k a s t a . K u l u' ) e r n d 6 0 r u o l e n d o n 7 0 - ' l , o o n d c r h n r g l d m u u l! , r n ! I m a d l i a k a u p u n k e r h r 6 E r i t y i s e s l i s u u r k a u .p u n g ' r . I u l e n M o s k o v d . t e n n q r d d . K , e v t n e o v a lvetaneer puoleensa rhmisr , . Myos Kauko- ld i inv a e s l o . j o k a v 1 9 2 O o l r y k s i m i l j o o n a , o n k a s v a n u ikoLleen mi l loonaan pa;asiassa muurrot IKKeen an-

P r o I R r b a k o v s k i y n m ! k a a n j o k a i s e t t a h i n e n t a i .loksensa tutk imuksel la on ensrn t ietee inen tarkoi tus ja torseksi k6yl ;nndt l isei ravoi t leer. Er i

Yhdysva l ta in suu ldhet l i laan v ie ra i lu

Y h d y s v d t J n s u u a h e r t r t a s K e i r h F N y b o r g j a h ,nen suomslarssynryrnen vaimonsa sekd Ame caC e n t e r n k u l t t u u r a l t a s e a C u r t R a s c o v i e r a r t v a tS i , r l o r a r s u u s r n s l j t u u r s s d 2 5 3 . 1 9 8 2 S r r r t o r a r s u u sn s r r r u u l l a l a s e n t o r m r n t a a e s i r e t i v r e r s r I e o t a v

K c r v u k i n q r s r a l u o v ! r r r s u u r t a h e r i j l a j i i e U S A . n2 0 0 v u o r r s t u h t a k , r t : n n u m e r o r d u n k a p p € e e n s e k a

rt

tyrseslr pyrr i lars i rn ohjaamaan muul la j ia a luej i le ,

lor l la iyovormantarve on suu.rn. Tama tu l€e ole

maan hyvin keskeinen kysymys 1980- luvul la. Va-ki luku kasvaa eni ten etelessa, mut la tyovoimantar-ve on suur in pohjoisessa ja idbssa. Paremmil la pal

k o i l l a j a m u i l l a e d u i l l a p y r i t e a n h o u k u t t e l e m a a nt y o v o i m a a n a r l l e a l u e r l l e .

Kun myos Si i r to larsuusinst i t l . rut t i on k i innostunutja tutk i i Suomen maassamuuttoa, todet t i in tam: ini lmi6n k i innostavan molempia osapuol ia. ToinenS!romen kannalra k i innostava tu lk imusalue on

5uom,r larsten muul to Venaial le er i ry isesr i ennen v.1917 val lankumousta. N,4ahdol l is€sta yhteisryostasovi t t i in a luksi t ie teel l is ten ju lkarsujen vaihtona ja

myohernmin muuna kanssakaym'6ene. Tbrkee yh-reistyomuoto tu lee i lmeisest i o lemaan SuomenV b e s t o t i e t e e n Y h d i s t y k s e n k e v ; i a k s i ' 1 9 8 3 H e l s i nki in suunni t re lema suomalais neuvosrol i i t to la inenkolmrpaivainen rutk i tasymposium, jonka aihepi i . i insrs i i l ry is ivat myos s i i r to la isuus ln maassamuutto.

Prof . Ribakovskiyn v ierai lu Si i r to la isuusinst i tuut is$ ja keydyt keskustelur osoi t t ivat kahden rurk i -musrai toksen val i l la l6ytyvan u5ei ta yhteisryo6muotoja, Joi l la voidaan edrstaa seka kansal l isra e( ikansainv: l is l ; muutto l i ikeiutk imusta.

* 'l

m u r t a I n s t r t u u i r n j u t k a i s u j a . E r i r y r s i a m i e t e n k i i n r o :v ieraat osoir r ivat vuonna 1976 rakennettua varoKUvanayt te ly i Suornatainen s i i r tota isuus yhoysvarror-h r n k o h r a a n _ S r r r i o l a r s u u s i n s r i r u u l r 5 r a v r e r a a r t a r -korval markaa Turun yt iopisro|e ja Abo Ataoe-

3 l

Ulkosuomalaislehtien paAtoimittaiien vierai-lu Siirtolaisuusinstituutissa 8.3.1 982

Kolmstoista ulkosuomalaisl€htion paaroimitajaakokoontui Suomi.Seura r ,v:n kutsumina Suomessa1.3. - 9.3. vel isena aikana. T: j ta ensimmaisrd yh-

t€ ist i i konf€ransr iaan pi t ivet kaikk i pa5toimi t ra jargr inomaisena asiana. Austra l iassa, Yhdysval lo issa,Kanada3sa ja Ruots i5sd lehl taan ro imiuavta suoma-la is ia Vhdistavbt samat ongelnrat errstaytynersyys.

Aurassa Michiganissa jarjestetadn 25. - 26.1.1982 kuudennei kansanmusiikkifestifaalit.Tapahtumapaikkana on suomalaisten vuonna1932 talkootyaine rakentama the Aura Com-munity Hall-seuratalo. Jarjestdjien puolestatiedusteluihin vastaa prolessori Fredrick Wai-saflen. Henen osoilteensa on:

hic las l iedonkulku Suomesta, taajar ja hajanaisetlevikk ia lueet seka tatoude!t iset vaikeudet.

Er i puol iJ le Suornea ulot tunut v i ikon ohjetmatar josi pa: i ro imi t ra j i l le katsauksen nykypr j ivanSuomeen, sen teol l isuuteen, ta lout€en, matkai ,luun ia ku, l tuur n. Si i r lo la isuusinst j tuulrn to j .mrntaan, er ikoisest i sen k i r jasroon ja ark isroon,pbatoimi t t r jat rutustuivat Turun v ierai lunsa yh-

Department of SociologyBerkey HallMichigan State UniversityEast LansinglVichigan 48823USA

KIRJA.ARVOSTELUJA

]'c)lJtp l 'o1I i . Tbt ' l lu l l r t i oJ tbc, l lu l t icul tural

l l is tor l Soci t .y oJ Orr t r io l : i tns otOntt t io

l , a l l 1 9 8 1 . V o l . 3 N c t . 2 .

K a n a d a n e t n i s i i n r y h m i i n k o h d i s t u v r t u t k r m u s o n

v i i m e a i k o i n a t u n r u v a s t i v r l k a s t u n u t . S i r r t o l a r s i a l aheidan histor iaansa kohtaan tunnetun kr innostuk

sen voimistumise€n on yhleydessa Mul t lcul l ! ra lHis lory Society of Onlar ion peruslaminen syksyl l : )1976. Tami jn seuran pyrkrmyksen; on edistbb On-tar ,on etnisren ryhmien histor ian tutk imusra. Sent o i m i n t a j a k a u t u u u s e i l l e a l o j l l e : a i n e r s t o n k e r u u -

seen Ja ark istornl rn, tutkrmukseen, konferenssrenj6r jesr jmiseen ja ju l kaisutoLmintaan.

S u o m a l a i s e n s i r r t o i a l s t u l k r m u k s e n k a n n a l t a o n e r i lt? i in r lahduttavaa se huomro, jota Mul t icul tural Hrs

tory Society of Ontar io on omistanul kanadansuo

malaisr l le. Seuran , rk istoon on ker: j t ty huomattavakokoelma s!omalarsra arkrsroaineisroa Marraskuus

sa 1979 j6r jestet l i in laaja F nn Forum konferenssi ,jonk3 teemana ol i suomalar5len s i i r to la is ien hi5to-r i a . S y k s y l l a 1 9 8 1 r l m e s t v i s e u r a n a i k a k a u s j u l k a r s uP o t y p h D r y p o r k k e u k s e l l r s e n l , d t d n d . O n r d l o n e u om a l a i s r l l e o m i s t e t r u n a t e e m a n u m e r o n a .

Polyphonvn syysnumero on kanadansuomalarsenhistor idnr ' r tk i ,an varpu Lindstrom Best in tardokkaast t to imi i tama Krr jor t ra l rsta useimmir t ovat suomalaist . r syntyperai , mutta joukossa on myos kanadalarsra sosia;r rh,sroIol rs io i ra Er | krr jo i t ra lar rarkasteleval kanadansuomalarsten historan kannalr .k i n t o i s i a a i h e r t a . l a u s e i m n r a r k i r j o i t ! k s e t n r v e l t yv d l h y v , n r o i s i i n s . r A i h e i C s n p a b l l e k k a i s y y s , o k ir o i s r n . , r ^ h a r l t r a r a m z i n t y y p p r s r a k o k o o m a r e D k s r a ,o n v e l l e r l y o n n r s t u n e e s t i . K i r j o i t u k s e r o n l a o t e l t us u u r e m p i n r y h m , i n " S o c i d l H i s t o r y o f F n n s nOnt€1o", "C( j l ture and PolLtrcs Ln Finn(sh Canada"j a " N a r i o n a l F i n n i s h O r g . r n r z a r i o n s I n C a n a d a "Rajanveto neiden histor ian osa alueiden val i l lb onkui tenkrn yhta vaikeaa kanadansuomal i is ten hisror iassa kurn histor iassa y leens: jkrn, to len ryhmir le lye i e h k 5 o l r s i o l l u l t a r p e e l l r n e n .

P o v p h o n y n t o h d a n t o k i r j o i t u k s e s s . V a r p u L r n dstrom Best tarkasrelee Kanadan s i nolarsvi r .nomars.ten asiaki r io jen valossa s i , r to ia isuuspol i t i ikan mLrutosten vajkurusr€ suomalaisr in. i laanUetei t i ja OrvaSaar isen aiheena on suomalaisen s i i ( rota isuud€nmberar l inen vaih le lu ja suomalaisten sr to i t tuminenKanadaan. Suomalaisessa Kanadan s i i r ro la isuudessa

on ol lut kolme hurppukautta, vuosisataan vaihtees.ta ensimmais€n mrai lmansodan alkuun, 1920 tukuj a 1 9 5 0 l u k u . O n l a r i o o n o l l u t j a o n e d e l l e e n k anadansuomalajs len ydinaluet ia. V. 197' l n.59 000kanadansuomaiaisesta 38 000 asui Ontar iossa.

Varsinkrn ennen rorsta maar lmansotaa s jor t tu isuur iosa suomalaismiehist i i Kanadassa met#- ta; kaivos-l y o n o n \ a ' l a d ' o r l ' d l o m r . e e l \ u o m a l J i e l o r J llan Radtor ih in ja Al lm Seager in tarkasrelun koh-te ina. Badforth on suomalais ia metsaryola is i : ; tu lk iessaan noiautunut suuress€ mear in haastal te lu ih in, ja henen antamanta kuva el inolosuhteista Iarydol05uhleista metsaty6ma; l la on elava. Keski jaPohjois Ontar ion ekspansi ivrnen kaivosteol l isuustar josi v !osisatain vaihteesta alkaen ryo( i tuhansi lle s i i r ro lars i l le , myos suomalars i l le . Seager k;s i t le leeart ikkelrssaan Onlar |on kaivostyovben hi iaast i edennyt t i i ammat i l l is ta jar jestaytVmista. Joan Sangslerrarkast€lee ontaf ion suomalarsren natsten asemaa1890 I930. Suomalarnen s i r r io la isuus ol r mresvoi t to ista. Useat tyds$kayvista kanadansuomalai-s ista narsrsta o l ivat palvel i ja t tar ia. Tessa ammatissatoimien suomalarsnainen tot tu i kanadalarseen ela.mantyyl i r r j , e i ehka helposr. mutta helpomminkuin hanen s isarensa, joka ol i syr ja isen homestea-

Vaikka Polyphonyn vars inarsena aiheena ovat Onraron suomalarset , mukaan on otet t ! myos J.D o n a l d W r l s o n i n k r l o i t u s E r i l r i l a i s e n K o l u m b r a nsuomal. ] | rsra, jossa krr lo i n ja rorur luun tapaansakasi t ie lee l : ih inna Matt i Kunkrn ja Sorntutan var.heira. varpu Lindstom Besr r r rkasrete€ k i into isasea a rkkerrssaan kasrk i r ior le i tu ja "nyrkki leht ia" ,

lor ta on laadi t iu userden suomalaisten yhdistystenpi i rssb Usein 'nyrkki lehdet ' ot ivai s is i i 6t tAanh y v i n k i n r n o n i p u o l ' s i a ; n i i d e n m e r k i r y s o l i s i i r t o -l a r s i l l e . p d r s i v h t e e l l i ^ e n , m y o s k a s v a l u k s e i n e n .Si i r ro la isren omaa reat ter i rormintaa, joka ehki ot lk a n a d a n s u o m . a i s e n k u l r t u ! r i e t : i m a n s u o s i t u i n o s aalue, muisrelee Poryphonyssa harrastajanayrret i i i rE r n o T a r v a r n e n . A k | | i v i s i m m i n s u o m a t a i s e t n a y -t e i m € s e u r a l t o i m / v a t 1 9 2 0 t a 1 9 3 0 , t u v u i i t a .Mu iste lmaluonroanen on myos Jutes P: j iv i6n k i r .ior tus kanadansuomalaisten osat t is tumisesia Espanlan s jsal l issotaan_ P; iv io i tse ol i yksi n i isr : j noin180 kanadansuomalaisesta, ,otka tbhr iv6t vapaa-ehroasina Espantan srsSl t issotadn.

Kanadansuomala;sren sosia l is l iEn ro i rn in ia on 1910luvul ta laht ien heret tenyt huomiota oman €tnisen

33

ryhm:jn Lr lkopiro le l lak in. Ed,nrard Laine korostaair r lor tuksessaan Canadan Suomalai5€n Jer jestonfoolra n imenomaan kul t tuur i jbr jestdna, joka muunmua(<v lJ . 'Jnsi lpht ie ja y l l rp i l i nSyle lmaseurojdkuorola j6 urhei luseuroJa. Ti ima jar jestd on hyvinusein le imattu kapea-ala isest i radikaal iks i pol i i t r i

Markku Suokonaut io, Mon(real in soomdlaisenluler i la lsen seurakunnan pastor i , on tutk inuis i t ; murrosvaihel la, jonka kanadansuomalaisetSuomi Synodin suuntauksen luter i larset seurakun.nat kdviver lapi 1930 luvun alussa Tuol lo inhanSuomr Synodi luovr. r t t i Kanadan seurakuniansa t - lnr-r e d L u r h e ' a n C h u r c h o l A r r e , . c d n h d r t u u n p a d

dsrdsrd Iaroudel l 's(en vdrreukrrensd vuoks, .

Kanadansuomalarnen yhle is i i ot i 1920, la 1930.luvui l la pol i i t t is t€n er imiel isyyksj€n repima- Elsosia l is t is€n le i r in to imiotaa on tarkastel ru k i r ja l ,l isuudessa tahan menness. hVvin vahbn. VarpuLindstrdmBest tarkastelee PolVphonyssa ei -sosia 'l is t ls ten el i kansal lasm;€l is ten i i r test6to iminraa,l o k a s a i a l k u n s a 1 9 2 0 - l u v u n p u o l i v e l i n j e l k e e n . V1931 muodostet t i in paikal l is ten kansal l isseurain

keskusj i i r jestd, ioka kui tenkin jAi Canadan Suomaiaista Jartesto, huomaltavast i herkommaksr o.gani

mansodan la lkeen kanadansuom.:r a neny h t e r s o o n m u u l r u n u t S i r r o l ; r s u u s S u o m e s t a v i lkasrui ; vanhan s| ' r to larspolven pol i i t t |set krstat j ; i

vat taka-ala l le. Synty i my6s lukuis ia uusia yhdis.,yLsra V"u J"r"vr

"o Vierskdtrdut(sen vr f te vJosikymmenien kanadansuomalaiseen yhdistvsto l

mintaan, Joka nyky: j : jn on hyvrn monrpuoi is ta

L r l f o d s u . l d r n P o l y p n o n y n n u l n e r o O n r d r , o n s u o .inal2 isrsta on tVyl ikas la huolel la vrmeiste l ry- Toirn i t ta ja on nbhnyt pal ion vaavaa suunni te l lessaansen kuvi tusta, ia val i tur kuvar va)oxuvat , p i i r rok.jet ja dokument i r - tuk€vat . e lavoi t tav5t ja havain-noi l rs tavai k i r jo i tuksissa kasi te l tv ja a ihei ia er in.omarsest i . Kaik€n kaikkiaan Polyphonyn suoma-la isn!mero on s isel l6 i t ,6n monipuolrsena tervetul -I 'J t l isa rahi jn asrr hyvrn nrukkaan kanadansuomalaisten histor iaa koskevaan k i r ja l l isuureen

A r j a P i l l i

34

SilRTOLATSUUS - MTGRATTON 1974-1981

J u l k a i s t u t a r t i k k e l i t

No t 1914

ALTTI MAJAVA, Si i r to la isuus val ivaihe vai

IVIAR K KU TAPIO, Ulkomaalaiset SuomessaTAPANI TUOMIHARJU, Pakolaist€n vastaanot-taminen Chi lesta ja heidbn s i jo i t tamisensa SuomeenI L K K A P A R S S I N E N , A r g e n t i i n a n i a P a r a g u a y nsuomalaiss i i r tokunnat

N o 1 1 9 7 5

O L A V I K O I V U K A N G A S _ L E O L A A K S O ,Suomalainen s i i r to la isten sosiaal i ldaket ieteel l is is taongelmista Austra l iassaALTTI MAJAVA, Pohjoismaiden val inen muut-t o l i i k e 1 9 5 1 1 9 7 3

N o 2 1 9 7 5

SAARA ST. MAFITIN, Tiedusrelu Kaweraun ja

Tokoroan {Uusi .se€lant i ) suomalaisten s i i r to la istenvi ihtymisestaALTTI MAJAVA, Tyovoimaminister i6n s i i r to la is-tutk imuksetMAIJA SALONEN, Kirkon suomenkiel isesta

N o 3 1 9 7 5

AUVO KOSTIAINEN, Amerikansuomalaisen ty6'vdenli ikke€n tutkimuksesta (On the Research o{F innish American Labor Movement)

No 2 1976

ARVO YLARAKKOLA, Tukholman Vi$t i - lehr iESKO KALEVI JUNTUNEN, Nlaaseudun aut io i -tumin€n ' es imerkkia lueena Ruukin kunta

N o 3 1 9 7 6

PAUL W. HANSL IN , The Fu tu re o f F innash -American Organizations (Amerikansuomalaistenj6rjesl6ien tulevaisuus)OLAVI KOIVUKANGAS, F inns i n Amer i caas Vievled from FinlandRISTO KAUTTO, Sukututkimusharrasrus l iseen-tym6ssa

No 4 - 1976

TAPANI ALKULA, Suomesta er i maihin muur-taneiden s i i r to la isten eroistaARJA MUNTER, Turkuun, Raumal le ja Uuteen-kaupunki in suuntautungen tydvoiman rnuut to-l i ikkeen rakonn€, muuton syyt ja muutta j i6n

MATTS DUI\rELL, Parannusta vaal i i6r iest€ ly ih inu l k o m a i l l a

N o ' l - 1 9 7 7A R V O Y L A R A K K O L A , K a t s a u s v a n h e m p a a nruots insuomalaiseen i i i r lestdto imantaanP E B T T I V I R T A R A N T A , A m e r i k a n s u o m e a t u t k i

N o 4 - 1 9 7 5

MIKKO UOLA, Finnish Warr io i rs in th€ SourhAf r ican War (Suomalaissotur i t buur isodassa)HEIMO UOTILA, Suomalaistsn kurssi - ja opinto-suor i tusten hvvakryminen Austra l iassa (Th€

Acceptabi l i ty of Finnish Cources and Educat ionalOual i f icat ions in Austra l ia)A N N E T T E R O S E N G R E N , M i g r a t i o n e n m e a nSver ige och Fin land of ter andra var ldskr igetM A T T I J K A N K A A T J P A A . S i j a i n t i t € o r i d m u u t -to l i iketutk imuksen motodina

N o 2 1 9 7 7

lnumero omistet tu maassamuurol le: Muutto l i ikesymposium 1975ssa pidet ty jen esire lmien japuheenvuorojen t i iv is te lmat)

N o I 1 9 7 6

H O L G E R O U I C K , S i i r t o l a a s u u d e s t a R u o t s ; i nl A b o L r t F i n n i s h E m i g r a t i o n t o S w e d e n )E I N A R N l E M l , l m m i g r a i i o n f r o m N o r t h s r nFinland and Sweden to Northern Norway in the19th CenturyPENTTI JARVENPAA, Suomalaiset menestyvi i ttoronrossa (F inns Succsstul in Toronto)

E D W A R D W . L A I N E , T h e E x p a n d i n g O p p o rtuni t jes for the Study of the Finnish Canadianher i taqe at the Publ ic Archives of CanadauNlo Hl lToNEN, s i i r to la isremme uranuurta ja-osuus New Yorkin asuntotuotannoss: lJUSSI SAUKKONEN, Katsaus Suom€n osanot-

35

toon Pohjois-Amerikan Yhdysval to j€n 2oo-vuot is tuksen merki tyksestb Skdvden ja Eski ls i { rnanjuhl ien v iot toon suomalaisten s i inola isoppi la iden koulunkayntainAARNE LlTl \4A, 50 vuot la u lkosuomalaisto i BIRGITTA Alv lOSSA. Spreket och idenr i tetetmintaa PERTTI. O KAVEN, Tutk imus v i ime sodan aian

lasten srrr rorstaN o 3 1 9 7 7

SVERRE NILSSEN, Den f inske innvandr ing t i l to ien valossa

RISTO LAAKKONEN, Suomalaisen ty6voiman

si i r tymjnen Ruorsi in

No 1 1979

M A U R I N I E M I N E N , S u o m e n m u u t t o l i i k € t i l a s ,

S I R K K A M I K K O L A , l v l a a s s a m u u t t o j a m i e l e n -

alueen asut taminen, vaestdn kehi tvs ja osi t ta inen

DALE SPARRY AND KENRICK S. THOI\ i lPSON, terveysThe Finnish-American : An Explorat ion of Ethnic RAISA LI ISA N4OILANEN, Somerovaaran asurus-ldentiry

Nord-Norge

and [ l igrat ion

| S M O S O D E R L l N G , S u o m a l a i s t e n j a r u o t s i n s u o ' a u t i o i t u m i n e nmalaist€n teol l isuusty6nt6ki j6 iden asuntoolot

N o 4 1 9 7 7

OLAVI LAHTEE N l \ rAK l , V i i s i pen inku lmaaPenedon taivalta. Brasi l ian suomalainen siartokunta Fazenda Penedo 1929-1979

UUNO VARJO, Pohioison ra jaseudun tu l€vaisuu- No 2 1979

J . D O N A L D W I L S O N , C u l t u r a l A d a p t a t i o n i E N R I Q U E T E S S I E R I , T h e S € c o n d G e n e r a t i o nChang€ and Cont inui ty Among Thunder Bay Finns of Argent i ina: a Process iowards Arqent in iF i n n s l a t i o n

TAISTO HUJANEN, Si i r to la is informaat io ja kan RAYI\ ,OND W. WARGELIN, The Suomi Con

BENGT LOMAN, Si i r to la is6t ja k ie l iPEIJA ILPOLA, Si i r to la isten englannin k ie len MIKKO UOLA, Suomalaismasiniste ja Kongossa

opetus ja suomalaisten lasten koulumenestys KAI LINDSTRoM ISMO SOOERLING, Om

sainvel is€n muutto l i i kkeen seately

N o 1 1 9 7 8

naarin esitelmien t i iv istelmil l€, seminaari pidett i in Turussa 3.3. 1978)

No 3 1978

ference. A Srory of Finnish Ethnic Accommoda,t i o n a n d C o n t i n u i t y

N o 3 1 9 7 9

problemen fdr de unga som f ly t tat f rAn landsEVA HAIVBERG, Th€ Swedish Commission on bygden t i l l s l? jdernalmmigrat ion Research (E IFO) l \ 4 E R V l G U S T A F S S O N , O n M i q r a r ' o n R e s e d r c r

KARI PI ITULAINEN, Suomenkiel is ie radjo lahe and Theor ies wi th Special Reference to Weslern

ryksia uudella mantereol la

No 2 1978

(Numoro omistet lu maassamuuttotutk i jo iden semi No 4 - 1979

EuropeARVO Y LARA KKOLA, Suomenkiel is te jar jesrol

l r 5 t a j a k r r j r l l r s l d L o i m i n t a d F l u o t s , s s a v u o s i n a1 9 1 8 , 1 9 2 4

val to ih inGARY LONDON, The Delaware Finns and John

HE LVE ENATTI. Si i r to la isena AmerikkaanH A N S R . W A S A S T J E R N A . S y d a m e n a a n r t a

N o 4 - 1 9 7 8

OLAVI KOTVUKANGAS, Si i r tota isuus Yhdys. s issa (Toronro, Kanada) prder iy jen esiretmient i iv is tetmit le)

N o | 1 9 8 0

K E I J O V I R T A N E N , P a l u u o n g e l m a s i i r r o l a i s u u si tmiote sel i t tbvana tekajanaU N N U K K A J A S B U T I S S I M O L A , H u d d ; n g epro,ekt i ruots insuomalainen avohoirokeskus

H A R T O H A K O V I n T A , I n t e r n a t i o n a l P o l i t i c s M A B K K U P E U R A . R u o r s i n t o i s e r s i i r t o t a i s v a a t r r

D O U G L A S J . O L L I L A & A U V O K O S T I A I N E N ,Finnish-American A narcho-syndikal ism ano rneIndustr ia l Work€rs of the Wortd(Numero omistet tu Finn Forum .79 konferens

V A I N O J A A S K E L A I N E N . S u o m a l a i s e t K o r K s aK A R I L A S O N E N , A i d i n k i e l € l l e t a p a h t u v a n o p e k o u l u o p i s k e l i j a r R u o t s r s s r

H U G O L . M A K I N E N , U n o G y g n a e u s i n O l d

S i t k a , A l a s k aI V I K K O A . S A L O , 1 9 8 0 l u v u n v e € s t d n k e h i t y k

s€n nekymat SuomessaI S M O S O D E R L I N G , M u u i t o l i i k e r u i k i m u k s e n t e oreerr is is ta lahtokohdista

N o 3 1 9 8 0

N o 2 1 9 8 0

A R J A P I L L I , K a n a d a l a i n e n r a t k a i s u

t i o s t a m u l t i k u l t u r a l i s m i i n

VARPU LINDSTROft .4 BEST, The lmpact of

C a n a d i a n l m m i g r a t a o n P o l i c y o n F i n n i s h l m m i g _

r a t i o n , 1 8 9 0 1 9 7 8 ( K a n a d a n s i i ( o l a i s u u s p o l i t i i 'kan vaik! tus suomal6iseen s i i r to la isuuteen)A L T T I M A J A V A , M a a i l m a n s i i r t o l a i s e t ( M i g r a n t s :

A Global Review)

O L A V I K O I V U K A N G A S , A u s t r a l i a n s i i r t o l a i s u ud e n t u t k r . n u s ( S c d n d i n a v i a n E m i g r d l i o n I o

Austra l ia. A Research Projekt)

N o 3 1 9 8 1

ANSSI PAASI, Spat jaal iset preferenssi t ja muut 't o l i i k e m a a n t i e t e e l l i n e n n ; k 6 k u l m a ( A S p a t i a lPreferences and Migrat ion - a Geographical Viewp o i n t )ARJA MUNTER, Suomenruotsala iset ja muutto-

l i ike (A Swedish speaking and l \ ,4 igrat ion)O U T I T U O M I N I K U L A . U n o h d e r t u s i i r t o l a i s -ryhma suomalaiset Saksan Li i t totasaval lassa(Die vergess€ne Ausvanderergruppe - Die Finnen inder Bundesrepubl ik Deutschlaod)

N o 4 - 1 9 8 1

J . E . O . S C R E E N , F i n n i s h O f f i c e r s i n t h e R u s s i a nArmy and Navy dur ing the Autonomy Per iod( 1 8 0 9 1 9 1 7 ) { S u o . n d l a r s e t u p s e e r i r V e n a j ; n a r m e lj a s s a j a l i i v a s t o s s a I 8 0 9 - l 9 l 7 )TOIVO NYGARD, Etel6 Pohjanmaan J i rv iseudunsiar to la isuus ta loudel l isren vaikutr imiBn kaut tajoukkol i ikkeen mukaiseon keyt taytymiseen (Emi-

grat ion f rom the Lake Distr ic t of Southern Ostro-bothnia)J A C O B W . H E I K K I N E N , S o m e R e f l e c r i o n s o n t h eWrl t ing of the History of th€ Finnish €vangel icalLLrtheran Church (Suomi.synod, USA., 1890-1 9 6 2 )

No 2 1981

a s s i m i l a a

M A X E N G I V A N , M i g r a t i o n e n f r E n F i n l a n d t ; l lRyssland forskningslege och huvuddragM A R K K U V I R T A N E N , S e k k i j i j r v € l e i s t e n s i i r t ola isten kesirykset Venajasta ia Amerikasta

N o 4 1 9 8 0

J A A K K O L A U N I K A R I , K i r k o n u i k o s u o m a l a i s t y oO L A V I L A H T E E N M A K I , D o m i n i k a a n i s e n t a s a v a llan suomalainen v i l javakka

N o 1 1 9 8 1

S T I G A P P E L G R E N , N i l s K e y l a n d , V e r m l a n n i n

suomaiaisten suur i tutk i ja {Ni ls Keyland. verm.landsf innarnas store ut f orskare)M A T T I S A A R I J A L A S S E O U L A S V I R T A , T a m -pereen s is.anen muutto l i ike ja rakentamisvydhykkeet (The Internat ional l \ r igratory Act iv i tyand Bui ld ing Zones of Tampere)M A I J A K A I N U L A I N E N , S u o m e n k i e l € n o p e t u ks€sra ulkomai l ia (Fannish Language Instruct ion

K E I J O V I R T A N E N , K d n a d d n . n u u l r u m r n e n e urooppalaisesta pohjoisamerikkala iseksa kansakunnaksi (The Transformat ion of Canada f rom aEuropean to a North American Nat ion)

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN KIRJASTOON

SAAPUNEITA JULKAISUJA

PUBLICATIONS RECEIVED

Aihsala: Si i r to la isuus ja maaslamuuttoSubioct : Migration movemants

E R I K S E N . K n u t E i n a r & N l E M l , E i n a r . D e n f r n s k e

fare. Sikkerhetsproblemer oq minor i tetspol i t ikk IN o r d 1 8 6 0 1 9 4 0 . L o m m e d a l e n 1 9 8 1 .

E S S I N G E R , B E N I E . , L A H T E E N M A K I , O I A V i ,M O R N E R , M a g n u s , R U N B L O M , H a r a l d , S T A N G ,Gudmund, La emigracio 'n europea a la AmdricaLal ina: Fuentes y estado de Invest igacion. Sonder-d r u c k . B e r l i n .

HAUTAMAKI, Aulrs, €te la-PohJanmaan larvrseu-d u n a m e r i k a n s i i r t o l a i s u s s 1 8 7 2 1 9 1 7 . S u o m e n h i s

tor ian pro gradu-tyd. JVvaskylan y l ropisto. syksy1 9 8 1 .

J A A K K O L A , M a g d a l e n a , F i n n i s h i m m i g r a n t s a n d

r h e , r S w e d ' s h F , i e n d s . P u b l r s h e d I n M i g t a t , o n r o

and wi th in the Nordlc Coun1f les. Ed. by Anders

R r n g e n u o r d i c C o u n c i l o f M i n r s t e r s a n d I n s t i t u t e

ot Appl ied Socia l Research (O5lo) 1980, pp.

1 1 7 , 1 4 5 .

JAAKKOLA, N,4agdalena, Finnish lmmigrants in

Swedish Pol i t ics. Publ ish€d in Commitee of Ex_

perrs on lmmigrat ion Research, Report No. 1.

S t o c k h o l m 1 9 7 6 , p p . 1 6 9 ' 1 8 9 .

J A A K K O L A , M a g d a l e n a , H i l j a r t e t r u o t s i n s u o m a l a r _

set . Kanava 9/1973. Er ipainos 5s 542'548.

Kul tur och ident i te i , tvAsp.6kighet . organisatron

Dokumentat ion f ren symposi€rna pA Hanaholmen

1 9 7 9 0 1 - 1 1 - 1 2 o c h S t a r H o t e l A r l a n d a 1 9 8 1 - 0 2 0 3

0 4 . F I n s k - s v e n s k a u r b r l d n r n q s , S o e r . 1 9 8 1 .

L A H I K A I N E N , S e p p o , K o u l u t u s , t y o l l i s y y s j a l i i kkuvuus nuorten miesten urakehi tystekajoana. TVo.

voimaminis ier i6n selv i lyks;?j No 35. Hels inki 1981

38

LA ITINE N, l rmel i , Suur.san Franciscon suomalais-

ren s i i r to la isten sopeutumrnen amerikkala ise€n yh

lerskt intaan. Sos.pol graduiulk ie lma- Hels ingrh

yl iopisro. Syyskuu 1981.

M O R N E R , M a g n u s , A S i b l i o g r a p h y o n S p a n i s h

M i g r a t i o n . A n O f f p r i n r f r o m F i r s t l m a g e s o f A m erica ed. by Fredi Chiappel l i . Univers. of Cal i fornia

Press 1976.

M O R N E R , M a g n u s , L a e m i g r a c i o n e s p a n o l a a l

Nuevo lv iundo antes 1810. Un informe del esrado

de la Invest igacion. Sevr l la I975.

MORNER, Magnus, Sp:nrsh lv l igrat ion to the New

World pr ,or to 1810: A R€port on the Srate of

Research. An Offpr int f rom First lmages of Amerl

ca ed. by Fredi Chiappel l i . Univers. of Cal i fornia

Press 1976.

N O R l t 4 A N , H a n s o c h R U N B L O M , H a r a l d , N o r d i s k

emrgrat ionsat las. Texter och kommentator . Kat lor .

Uddeval la 1980.

PINK, Kerry, 100 Years of Western Tasmanranl !4 in ing. Zeehan 1975. Austra l ia.

P U T N I N S , A l d i s L . , L a t v i a n s i n A u s t r a l i a . A l i e n a -

r iona and Assimi lat ion. Austra l ia 198' l .

B Y A B U S H K I N , T . V & B I B A K O V S K Y , L . L . ,

Demographic processes in Socral is t Society. Moscow

1 9 8 r .

SANDELL, Rabbe, Frnlk invandrar d iakoni i Mal

md- Studierapport bver l imnadt i l lSvenska Kyrkans

D i a k o n i n a m n d . M a l m o 1 9 7 7 .

S U O M E N K I E L I R U O T S I S S A F I N S K A S P R A K E TI SVE R IGE Suomenkrel iset vahemmistot Ruots issaj a S u o m e n k i e l i T o r n r o n l a a k s o s s a T u k h o l m a 1 9 8 2

V A l N l O , J u h a n i , F l y n n i n g s 1 6 r e l s e r o c h a v f o l k n i n gi Sydv: js t ra Fin lands skargard (Korpo, Rimito ochMerimasku 1950,1974) Annates Univers i t3t is Tur-k u e n s i s A l l 6 5 . T u r k u 1 9 8 1 .

W O L K O V I C H - V A L K A V I C I U S , W i l l i a m L . , L i t -huanian pioneer Pr iest of New England. New York1980.

W O L K O V I C H V A L K A V I C I U S , W i l l i a r n L . . l m m i -grants and Yankees in Nashoba Val ley, Massach!s-set ts usA 1981 .

t ions pr inted in Engl ish about Finnish Civ i l iszat ion

and Cul ture 1963-1981. Minneapol is , Minn.

KORPILAHTI. Mar ja, Lasten pahoinpire lyr ja

ni iden k,s i t te ly Suomessa ja Ruots issa. Oikeus-pol i i i l isen tutk imuslaatoksen ju lkaisuja No 46.H e l s i n k i 1 9 8 1 -

I yononosa ts luvuus vuonna1 975. Tyovoimaminister ic i . Ty6voimapol i i t t is ia sel-v i tyksi ; No 36- Hels inki 1981 .

LEPPA, Seppo, Tuomarien ammatt i rool is ta. Oikeuspol i i t tanen tutk imuslai tos No 45. Hels inki1 9 8 1 .

P E L T O N I E M I , I . & H O N K A V A A R A , P . , P e r h o ,v: ik ival ta ja lasten pahoinpately b ib l iogral ia. Oi-ke{rspol i i t t inen tutk imuslai tos & Lastensuojelunkeskusl i i t to. Hels inki 1 981.

POLUS, M. & KATAJAI\4AKl, H. , Tydnanralar latydnval i tys ennen i lmoi t tamiskokei lua. Tyovoima-minister io. Ty6voimapol i i t t is ia selv i tyksia No 39.H e l s i n k i 1 9 8 1 -

SANIASALO, M., Ty6el ;medn ja koulutukseenvalmentevat kurssi t . Ty6voimaminister i6. Ty6voimapol i i t t is ia selv i tyksia No 40. H6ls inki '1981.

SCHIESTL, Bi tva, l lmansuoielun valvontajar j€srol -ma p6ekaupunkiseudul la. Oikeuspol i i t t isen tutk imuslaatoksen ju lkaisuia No 47. Hels inki 1981.

sAAsKl, Ni i lo , Ty6t t6myyden kestoon vaikut ta-vat teki iet . Ty6voimaminisrer i6. Ty6voimapot i i t t is ia tutk imuksia No 28. Hels inki 1981-

WILLIVIAN, Alpo, The Ef fecls of Monetary andFiscal pol icy in an Economy wi th Credi t Rat ioning.Bank ol F in land. Hels inki 1981.

Muura k i r ia l l isuurtaOther subjects

A B O M A A , K , & C A N T E L L , I . & J A A K K O L A , R . ,

Avol iat to. Tutk imuksia avol i i ton y le isyydeste ja

y le istymisest ; Suomessa. Oikeuspol , i t t isen tutk in u s l d r o k s e n t u l k a r s J j d 4 9 . H e l s r n k r i 9 8 1 .

F A R A V I D 5 . 8 1 - P o h j o i s S u o m e n h i s t o r i a l l i s e n y h

distyksen vuosik i r ja. Bovaniem; 1 982.

G O L D M A N , R . a n d J . , C h i l d r e n t C o n c e p t u a l i s a t i o nof Development. A Comparat ive Study of Chi ldren

Aqed 5 to 15 Years in Austra l ia, England, North

America and Sweden Melbourne 1980.

H T L T U N L N I r m o , T y o v o i m a n s d a r a v u u s j a t y ovoimakapeikot . Ty6voimapol i i t t is ia selv i tyksia No

37. Tydvoimaminister io. Hels inki 1 981 -

KANNING, Li isa, Bib l iography of Maior Works,

Per iodicals, sholar ly Art ic les and specia l Publ ica

39

SI IRTOLAISUUSTUTKIMUKSEN T IETOREKISTEBI

fuluuttoli ikkeeseen li i ttyven tutkimustilanteen kartoittamiseksi ja muuttoli iketta koskevanb ib l iogra f ian taydentamiseks i S i i r to la isuus ins t i tuu t t i suor i t taa va l takunna l l i sen kyse lyn . Kyselyn tuloksena saatetaan myds tietorekisterimme ajan tasalle. Tietorekisteri palvelee kaikkiamuut to l i i kkees te ja muut to l i i ke tu tk imukses ta k i innos tune i ta .

Rekisterie koottaessa otamme huomioon sekA artikkelit. raportit etta varsinaiset tutkimukset.Op inn6y t te is t i i kuu luva t t iedus te lun p i i r i i n myc is laudatur ja p ro g radu - tu tk ie lmat . Er i m in isterjoiden ja hall innonaloien osalta toivomme saavamme tiedot mycjs sisdiseen kiertoon tar-ko i te tu is ta ,u lka isu is ta . T iedus te lumme koskee jo a ika isemmin va lmis tune i ta seka teke i l la ta isuunn i t te i l la o l€v ia td i ta . M ike l i vas taus kas i t td i i n im ik i r jao t teen ju lka isuosan ta i ju lka isusar janjulkaisuluettelon, toivomme sitA taydennettdv6n kyselyn tiedontarvetta vastaavaksi.

To ivomme mahdo l l i s imman ak t i i v is ta osanot toa , s i l le va in s i ten pys tymme edesaut tamaankot i - ja u lkomais ta muut to l i i ke tu tk imusta . N4 ika l i la i tokse l lanne on use i ta muut to l i i ke tu tk imuk-sen parissa ty6skennelleite/tyoskentelevie, voinette kopioida tai t i lata lomakkeita l is;e Siirto-la isuus ins t i tuu t is ta . Vas taukset to ivomme kahden v i i kon ku luessa. T iedus te lu ih in vas taa tu tk i -muss ih teer i l smo S6der l ing (puh. 921 /51 5 462) .

40

SI I RTOLAISUUSINST ITUUTIN VALTUUSKUNTA

1982

lVinisteri6t

0petusmin is te r ioTy6vo imamin is te r ioU lkoas ia inmin is te r io

Julkiset yhteisdt

Turun kaupunk i

Kofkeakoulut

He ls ing in y l iop is toJyvasky lan y l iop is to0u lun y l iop is toTampereen y l iop is toTurun y l iop is to

Vaasan korkeakouluAbo Akademi

Vapaat yhteisiit ia jerjesti it

Varsinainen jasen Varajasen

Pro t . Terho Pu lkk inen Dos. Jorma Kytdm;k i

Suoma la i suuden L i i t t o

Suomen Vbesto t ie teen Yhd. r .y . F i l . las A l t t i l v la iava

Hal l . s ih t . F redr ik Forsberg Ku l t t . s ih t Ra i ja Ka l l inenKans l iapdSl l .Ta is toHe ikk i l i i Neuv .v i rkamiesJuhan iLdnnro thTo im.paa l l . A lec Aa l to Jaos top i i i i l l . Ta tu Tuoh ikorp i

Ap .kaup . j oh t . Johannes Ko rk . Kaup .s i h t . Paavo M lk i nen

ka l a i ne n

Pro f . Lars H u ldenPro f . Mauno Jok ip i iPro{ . Uuno Var jo

Pro f . B i l l W iddn

Pro f . Y r j o B l oms ted t

Ap .p ro f . E rkk i Leh t rnen

Pro f . Kyos t i Ju l kuAp.pro f . O l l i Ku l ta lah t i Y l ioper t . l \ ,4a t t i Kaas inen

Vs. p ro l . Kauko lM ikkonen Ap.pro f - Tarmo Kosk inenPro t . Sune Jungar

K i rkon u lkomaanas ia in to imik . K i rkkoher ra P ; ivdTar jamo Paas ih t . Jaakko Laun ikar i

lV lannerhe imin Las tensuo ie lu l i i t . Kans l ianeuvos Pe k ka He imo To im. ioh t l l kka Vaandnen

Poh io is Kar ja lan y l iop is loseura Dos Ve i jo Sa lohe imoPoh jo la -Norden Yhd is tys r .y . E l inke inoas iamies l lmo Jaramo Kans l ianeuvos Ve ikko Karsma

seutusuunn i t te lun Keskus l i i t to Rakennusneuvos Ra imo Nar ius Tutk .s ih t . T imo s in isa lo

V a r a t u o m . O l a v i H a i k a r a i n e n Y h t . k u n t . t . k a n d J u k k a - P e k k a L a p p a l a i n e n

Suomen Nuo r i son L ia t t o L i i k keenJoh t . Esko V . Koske l i n Kou lun joh t An t t l Leh t l nen

V a l t . l r s . M r k k o A . S a l o

Suomi -Amer ikka Yhd. L i i r to Kou luneuvos Juss i Saukkonen To im. joh t . Lars NVstdn

Suomi -Seura r .y .Svenska F in lands Fo lk t ings fu l l 'maktigeTurun yliopistosddtio

Pro f . Jorma Poh janpa lo Os.paa l l . Osmo Ka l l ia la

Vt.prof. Tom Sandlund Lis. Roger Broo

Toim.joht. Juhani Leppd Joht. Reino Vuorinen

Vaest6laitto

Ruotsissa olevat

Un ion i Na isas ia l i i t to Suomessa Va l t .yo Johanna lMann i la -Ka i - i \4a is t Karmela Bd l ink i

Pa ine n

V ars ina is -Suome n l , laakunta l i i t . To im joh t . Per t tu Ko i l l i nen Jaos tos ih t . Kauno Lehto

VTT Aarno Strcimmer To im. joh t . Jouko Hu lkko

lmmigrant - lns t i tu te t (Borgs) Ann ikk i N iku la -Ben i to Sa i la Eks t rdm

Ruotsin SuomalaisseurojenKeskus l i i t to FNI lVlarkku Peura Matti J. Korhonen