MIGRATIONSINSTITUTET

r l t€ .

gq166grr$@r+i*1,,,*.

.a

" {ts ! .,r. irr: r ,. Si'.- l--, ' :,..;J.l ' ..,.

IIRTOLAISUUS1985 MIGRATION

SIIRTOLAISUUS - MIGRATION12. vuos iker ta , 12 th yearSiirtolaisuusinstituutti Migfationsinst,tutet - The Institute of Migration

Piii i toimittaja/Editor.in-chief Olavi KoivukangasTo im i tuss ih teer i /E d i to r lVa i ja 'L i i sa Ka lhamaToimi tuskunta /Ed i to r ia l Board S i i r to la isuus ins t i tuu t in ha l l i tus

Administrative Board of the Institute of Migration

Toimituksen osoite/Editorial AddressPi ispankatu 320500 TurkuF I N L A N DPuh. /Te l . 921 - 17536

Tilaukset/SubscriptionsAikakauslehti , lmestyy nel.ia kertaa vuodessa. Tilaush;nta on 25 mklvOne year (4 i ssues) F in land and Scand inav ia 25 F inmarks , o ther count r ies I 8 .00 .

S I IRTOLAISUUSINSTITUUTINHALL ITUS / ADMI N ISTBATIVEBOARD

SI I RTOLAISUUSINSTITUUTINHEN K ILOKUNTA / STAF F

Olavi Koivukangas. johtaja/dir€ctorlsmo Sciderling, tutk.siht./research recretaryMai ja 'L i i sa Ka lhama, osas tos ih t . /departmental secretarySeija Sirkii i , kanslisti/clerkTaimi Sainio, va. toim.apul./off ice assistantJouni Korkiasaari, tutkija/researcherK immo Ko i ranen, tu tk i ja / researcherMatri Simpanen, tutkija/ researchelHanne le Hentu la .Unger , p ro j .s ih t . /project secretaryMarko Ahokas. tutk.apul/assistantSatu Heino, tutk.apul/assistant

To im. joh t . Taur i Aa l t ioPro f . Erkk i AspTutk . joh t . T imo F i lpusHal l . s ih t . F redr ik ForsbergProf. Lars H u lddnSeutukaavajoht.Ra imo Nar jusLehd.s ih t .P i rkko l i i sa O 'RourkeVTI\4 l lkka OrkomaaTutk . la i t . joh t .A imo Pu lkk inenApu l .p ro f . Tom Sand lund

Hal l i tuksen puheen joh ta ja /

Suomi -Seura r .y .Turun y l iop is toTydvo imam in is t .OpetusministeridHe ls ing in y l ;op is toSeutusuunn i t te lunkeskus l i i t to

U lkoas ia inm in is te r ioTurun kaupunk i

Vaestoli i ttoAbo Akademi

Cha i rman o f the Admin is t ra t i ve BoardApu l. prof./Ass. prof. Tom Sandlund

Val tuuskunnan puheen joh ta ia /Cha i rman o f the Counc i lPro f . V i lho N i i temaa

TYPOPRESS OYTurku 'l 985

Jorma Pohjanpalo 80 vuotta

sii r to la isuus ins t i tuu t in va l tuuskunnan puheen joh ta jana v . 1974.g4 to iminu t ia ins t i tuu t in en-s imm; iseks i kunn iapuheen joh ta jaks i ku tsu t tu p ro f . Jorma poh janpa lo tdy t t i gO vuot ta i2 . .12 .1985.

Jorma Pohjanpalo on syntynyt ylivieskassa v. 1905. valmistuttuaan ekonomiksi hen toimiSydneyn konsulaatin sihteerind v. 192i-3'l. Tuolta ajalta l ienee pereisin henen mielenkiintonsasuomalaisia siirtoraisia kohtaan. palattuaan suomeen pohjanparo jurkaisi teoksen .,Austrariaakyndll i i ja kameralla". Pohjanparo on toiminut hyvin pitkiian suomi-seura ry:n johtokunnassa.Kun siirtolaisuusinstituutti perustetti in v. rg74 nimitetti in Jorma pohjanparo suomi-seura ry:nedustajaksi instituutin vartuuskuntaan, joka varitsi hdnet ensimmdiseksi puheenjohtaiakseen.TiimSn risiiksi Jorma Pohjanparo on tukenut monin tavoin instituutin tydte moniIa matkoilaaneri puoli l la maailmaa sekd rahjoittama[a huomattavat siirtoraisuuteen ri ittyvet kirjoitus-, varo,kuva- ym. kokoelmansa instituutin arKtsroon.

Olav i Ko ivukangas

-=

Ulf Beijbom 5O 6r

Fredagen den 13 december fy l lde U l f Be i jbom 50 Ar . Han har var i t che t fd r Emigran t ins t i tu te toch Utvandrarnas hus i V ;x jd sedan i i r ' 1966. Under U l f Ee i jboms ledn ing har ins t i tu te t b l i v i ten mensidig och aktiv kulturinstitution. Ull Beijboms vetenskapliga intresse har utstrackt sig paf le ra omrSden. Hans dok torsavhand l ing f ren 5r 1972 behand lade svenska immigranter iCh icago.

U l f Be i jbom har var i t in i t ia t i v tagare och ledare fd r inventer ingen och mik ro f i lmn ingen avsvensk-amer ikanska kyrkoark iv sedan 1968, och 6ren 1973 '75 var han v is i t ing pro fessor iSeat t le .Dessutom har han fcireldsr vid ett t iotal amerikanska universitet.

B land hans mest kanda skr i f te r kan nbmnas Drdmmen om Amer ika ( t i l l sammans med Ro l f Jo 'hansson) 1970, Amer ika 1977, S l i j k t och hembygd 1978, Gu ld feber

'1979 och Aust ra l ien fa-ra rna 1983.

Emigrantinstitutetoch l\4igrationsinstitutet har haft ett gott samarbete. Vi clnskar att vi ockse iframtiden kan fortsetta pE samma linle och mdjligen aven dka vira gemensamma insatser im igra t ions f o rskn ingen.

Olav i Ko ivukangas

i)

Charles A. Price

EthnicPluralism

Some say that since 1945 there has been agreat upsurge ofethnicawareness and feeling,often quite peaceful but sometimes resultingin serious tension and confiict; over thirtymill ion people have died in ethnic as distinctf rom in te rna t lona l f igh t ing . l Nor . the argu-ment cont inues , i s there any d iminu t ion o fthis upsurge, as witness both the challengeto o lder no t ions o l 'na t iona l homogene i ty 'or 'assimilation' by newer polit ical philoso-p h i e s s u c h a s ' e t h n i c p l u r a l i s m ' o r ' m u l t i -culturalism', and the growing volume ofresearch and writ ing on ethnic matters-

There is much truth in such remarks.They seldom, however, point out that muchof this upsurge and new philosophizing hasbeen in western countries or that in otherparts of the world ethnic pluralism has beenpractised for centuries with very l itt le fussor introspection. Consider the three mostpopu lous count r ies o t the wor ld : Ind ia w i thits tribals, Parsees or Sikhs but also with itsmajor lanquage d iv is ions ; Ch ina w i th i t s 55or more official minority groups totall ingover 60 mi l l ion peop le ; the U.S.S.R. w i thi ts numerous languages and cu l tu res . rang ingf rom Ukra in ian in the west to Koryak some

It

:"' t r r ' .' ..L' .t

\' 1t lL.I

It-:

Dr. Char les A- Pr ice

A u s t r a i i a n N a t i o n a l u n l v e r s r t Y

5,000 miles to the east. lMost of these ethnicgroups are long settled in their respectiveqeographical areas and though there is someser ious i r i c t ion - S ikhs in the Pun jab . T ibe tansin western China and some lMuslim peoplesin the U.S.S.R. - there is genera l s tab i l i t yand acceptance.

Partly th is arises from the absence of thosestrong ethniconationalist forces which devel-oped in the west, and partly from theexistence of strong overriding systems: inIndia the caste system; in Russia an aggressiveimperialist system now overladen withSoviet communism; in China a Confucianphilosophy and scholar-administration nowoverladen with Chinese communism. Theoverriding systems and philosophies areregarded as primary and ethnic distinctions,cultures and languages as secondary; these.being.less powerful and therefore less fearedthan in the west, are more tolerated. Likewiseresearch and writ ing are less polit ical incharacter and more ethnographic and an-tropological. Werstern scholars might some-time lift their often myopic eyes to these greateastern populations and learn from theirvery different ethn ic experienceand practice.2

In other parts of Asia the situation issomewhat mixed. In some countri€s thedominant e thn ic popu la t ion accepts anc ien tminority groups relatively equally, as in Laosor Tha i land. ln the Lebanon, however , s ixanc ien t Chr is l ian and Mus l im minor i t iesare in open conflict, as are the Kurds withother lMuslim peoples in lran and lraq andthe S inha lese and Tami ls in Sr i Lanka. Evenjn Burma and Indonesia long-establishedethnic groups have sometimes experiencedvery strained relationships. (ln Malaysiamatlers are complicated by the relativelyrecent immigration of Chinese and Indianpeop les ; th rs i s more ak in to the s i tua t ion inthe New World where western notions ofass imi la t ion and mul t i -cu l tu ra l i sm are morere levant ) .

In A t r i ca there are many new count r ieswitnessing open conflict between differentpopulations, these often being thrown to-gether by the numerous artif icial boundariesleft by the European imperial powers. Theproblem here is less one of a minority be-coming ass imi la ted to the dominant popu la 't ion than oi an ethnic g.oup presently in theascendant monopolizing the organs of powerin its own tribal interests. Western scholarsoften find it diff icult to apply western con'cepts to sr./ch tribal societies, especiallywhere non-tribai systems of government arenew and fragile and where large numbers ofe thn ica l l y d i f le ren t immigrants may, as inGhana, be expelled at a moment's notice.Some very rewarding and exciting work,however, remains to be done in both Africaand As ia and a who le new d imens ion o f understanding brought to bear on the analysisand assessment o f e thn ic p lu ra l i sm.

In Europe rnatters are complicated bymuch stronger feelings and policies of na-t iona l i sm, wh ich in ear l ie r cen tur ies over rodemany smal le r e thn ic languages and cu l tu res .A few countries managed to adopt a nation-a l i sm tha t respec ted e thn ic d i f fe rences , as inSwi tzer land, rhe Nether lands and F in land.In other countries there are long periods ofethnic peace but also times of considerabletension, as between Flemings and Walloons

4

in Belgium, Czechs and Slovaks in Czechos'lovakia. and Croats and Serbs in Yugoslavia;here, of course, we are in the relatively newsuccessor states to the pluralistic Hapsburgmonarchy and ethnic relations are sti l l beingworked ou t . In Br i ta in , F rance and Germany,however, nationallsm overrode the Kelticand Slavic minorit ies and pushed even re-gional and dialectical differences into minorsignificance.

Two things have happened since WorldWar l l. First the large-scale immigration oJEuropean, African and west Asian peoplesfrom the Mediter.anean as quest-workers towestern Europe, and the immigration olCa.ibbean and Asian peoples to Eritain, hasintroduced novel and complex problems ofethnic and racial differences; Britain inparticular is experiencing conflict betweenof f i c ia l po l i c ies o f non d isc r im ina t ion andpopular unhappiness at the relatively suddenchanges in bas ic e thn ic compos i t ion . Numerous scholars and writers are at work but asmany are part of the l iberal humanitarianmovement, or the radical anti 'racist win9,their opinions and utterances often leave thegenera l pub l i c comple te ly unmoved. Mostwrit ings, in fact, concentrate on the rightsand plight of disadvantaged newcomers:relatively few examine or discuss the rightsand fears of the old population experiencingdrastic ethnic changes with l itt le priorconsultatron.

The second phenomenon has arisen inpart from this concentrataon on minorityr jgh ts and cu l tu res : i t i s the rev iva l o f mucholder minority groups that had almgstvani5hed under national conformity. InBritain, for example, there has been a greatKeltic revival, with the Welsh language andculture becoming officially recognized andappreciably stronger and with the extenctCornish language emerging frorn its grave,not to l ive again in the homes of farmers,miners and fishermen. but as the secondlanguage of many educated families and auseful tool for business interests intent onattracting tourists. Further north, thoughKel t i c has v i r tua l l y d ied ou t in the ls le o f

I

I__)

I

Man, it survives in north-western Scotlandand has become considerably stronger inlreland where it has been the first officiallanguaqe since independence. Even in France.which frowned upon regional languages forcenturies, and sti l l fails to collect adequatestalistics of language-speakers, there is nowa policy allowing children to learn theirethnic language in school; in addition tonumbers of Basque, Catalan and Provencalschools there are a tew thousand childrenlearning Keltic in Britanny, with estimates ofsome hundreds ol thousand adult speakers.

The outcome in terms of ethnic pluralism

will obviously vary by country and region.But modern western European notions ofnondiscrimination, of minority rights andethnic-group freedom, are not only affect-ing policies towards immigrant peoples butalso those towards ancient mingrity groupsnow pushing their way into the open. Someacademic works exist on these ancientpeoples, though much of the discussion andpublicity revolve around folk-festivals andlolk-lore rather than around minority rights;the great bulk of work, however, relates tothe acute social problems of race discrimina-tion againsl recent immigrants, or the rightsof guest-workers who want to stay on perma-nent ly w i th the i r fami l ies .

Last but not l€ast are the New Worldsoc ie t ies : the U.S.A. , Canada, La t in Amer ica ,Australia and New Zealand. Here there areanc ien t Ind ian , Abor ig ine and Po lynes ianminorit ies but they are mostly small, havingcomparatively low densities at the time ofEuropean invasion and settlement. ln asense these socielies are products of theEuropean demographic transition, thos€decades when mortality was fall ing fasterthan ferti l i ty and the ever-increasing popula-tion l i l ted its eyes to emptier lands or new'born industries in the Americas and Austral-asra . La t in Amer ica , w; th indus t ry g rowingmuch more slowly than peasant and pastoralfarming, went a rather different way fromNorth America and Australasia with theircomparatively rapid development into urban'indus t r ia l soc ie t ies ; by 1911 the urban popu-

lation was 60 per cent of the total Australianpopulation, with 40 per cent l iving in capitalcit ies.

Again, whereas European immigrants toLat in Amerrca were la rge ly Med i te r ranean inorigin those first settl ing in North Americaand Australagia were mainly northern Euro-peans, with a very large component ofAnglo-Kelts (in Australia and New Zealandnearlv 90 per cent). From the end of thenineteenth century onwards the streamschanged somewhat, the "old migration" otnorthern Europeans being supplemented,and sometimes overtaken, by a "new migra-tion" from southern and eastern Europe;this in itself produced problems of ethnicrelations and national identity, giving rise todoctrin€s of assimilation and subsequentlyof integration and ethnic pluralism. Further-more, these countries were all confrontedwith a large inflow ol Chinese golddiggers inthe 1850's, out of which came restrictiveimmigration policies - f irst against the Chineseand then against other non-Europeanswhich las ted un t i l the mid 1960 's ; they werethen replaced by humanitarian policiesemphas iz ing c iv i l r igh ts and no d isc r imtna 'tion, family reunion, refugees, and the rightsof indigeneous natives. The old establishedEuropean population resisted these changessurpr is ing ly l i t t le bu t there are now s igns o fback-lash, for the most part quite moderateand mainly directed against Asian immigrantsin Australia, Polynesian immigrants in NewZea land and H ispan ic and Car ibbean immi .q ran ts in Nor th Amer ica .

Accompanying this, though, is a strength'ening of ethnic-group awareness and Ieelingamongst the older population. There is nowmore interest in family history and genealo-qy, a sort ol "Back to Roots" movement.Likewise there is pressure to collect censusin fo rmat ion on e thn ic o r ig ins : though Cana 'dian censuses have had some kind of originsquestion for decades this was first introducedin the U.S. census in 1980 and w i l l f i r s t bein the Australian census in 1986; New Zea-land seems conient with its fairly detailedquestions on racial origin. There is also more

stress on ethnic languages, cultures andschools. Even the Keltic revival has affectedthe New Wor ld : Corn ish fo lk fes t i va ls inAustralia; Keltic language and literarysocieties here and there with an occasionalKeltic radio programme; historical worksarchaeological and fictional - on the im-portance of Kelts in European and NewWorld historyf etJorts to show that thenumber of Keltic immigrants to the U.S.A.was considerably greater than hithertothoughtl and so on.

In terms of particular ethnic groups andpluralist controversies New Zealand is thesimplest country of the four a populationover 90 per cent Anglo Keltic in origin,l imited immigration from continental Europe, very small intake from Asia and Africa,but with a substantial immigration of Poly'nesian islanders ethnically very akin to theindigeneous Maori inhabitants. There cer-tainly are racial problems, especially in termsof the labour market, but to threat to thedominance of the Anglo-Keltic culture andEnglish language. Apart from solid dascus.sions about the place of Maori and otherPolynesian communiti€s there is l i tt le talk ofethnic pluralism or mu lt i-cultura l ism.

The U.S.A. has a l imited de Jacto multi-cultural policy but nothing very formal orofticial apart from strong statements aboutits nond iscrim inatory immigration and civil 'r ights policies. There is, however, an intense

awareness of ethnic diversity - of over 100ethnic ancestries, over 80 mother tongues,more than a dozen mai9r races and numerousreligions. Ethnic historical societies aboundand there are .several major centres such asMinnesota's lmmigration History Societyor the Balch Institute in Philadelphia. Thereare also folk-lore and folk-festival organiza't ions, notably in the old German areas ofPennsylvania. A major review of thesevarious peoples and languages is in theHarvard Encyclop*dia of A.nerican Ethnic

Groups, 1980.Over the 80 years or more in which

American scholars have been several majorthemes and emphases, At f irst, from the

6

turn of the century, there was talk of"assimilation", either to the Anglo-Saxonmajority (Anglo-Conformity) or else to anew American cultural mix or "melting pot";the 1920's saw a move away from talk o{rapid assimilation to a slower three genera't ion process, wherein the second generationwere a language and cultural bridge betweenthe original immigrants and their assimilatedgrand-children. Later this become modifiedinto a more pluralistic approach, somewriters adopting l\4arcus Hansen's suggestionthat, so far from becoming completelyassimilated, many third generation Ameri-cans, feeling quite secure and well establish-ed, were reviving th€ culture and language oftheir ancestors, if not in daily use at least inlerms of ethnic historical and folk societies.Later came lalk of a triple religious meltingpot (Protestant, Catholic, Jew). cross-cut bymajor race divisions - and now more talkof widespread pluralism. One recent termhere is "integration", the drawing togetherof diverse peoples and traditions into anintegrated society, united on basic issues butable permanently to retain ethnic Janguagesand customs at less basic levels.

Despite this ethnic historical emphasison the part of the older population thernajor policy and academic concerns are withrrrgent current problems, The indigeneousAmer ind ians , to ta l i ing 1 .5 mi l l ion , ach ieveprominence with their claims for ancestrallands and legal actions to secure ealier treatyrights. The 26.5 mill ion Africans, mostly ofsfave descent. continue as a major raci"lp rob lem wh i le the 13 .5 mi l l ion H ispan ics .many being recent border crossers fromMexico and beyond, create other problems,

especially in the south-western and south-eastern states. The decision to help dis-advantaged peoples here by affirmativeaction has enabled the U.S. Census to keepits race question {dropped in Australia andelsewhere as being too "racist") and toinsert a speciai question on Hispanic origin;it has also kept earlier questions on birth-place and mother-tongue (now language ofthe home) but has dropped the question on

bithplace of parents in favour of one on eth-nic ancestry. Policy-makers and academics,therefore. have much ethnic data to work

Despite this vast ethnic diversity there is

a strong underlVing unity in American socie-ty, arising partly from its origins in the Warof lndependence with Great Britain, partly

from the bloody Civil War with its f irmdecision to maintain national unity, partlyfrom the great value placed on Americancitizenship, and partly from the U.S. position

as a major world power with a particular

social philosophy and a special set of inter-national interests. Though there is someconcentration of ethnic populations ancertain areas - Hispanics in the south'west,for example - there is no move to split thecountry on ethnic l ines. Nor is there anysolid challenge to English as the one officiallanguage, though the policy of some localgovernment bodies to meet ethnic group

requests for bil ingual street signs, and havesome public information and activit ies in alanguage other than English, has given riseto moves to have English declared the oneofficial policy of the State.

Very different is the situation in Canada,primarily because the Brit ish North AmericaAct of 1867 established two founding peo'ples and two offical languages: English andFrench- With French speake.s dominating in

the province of Ouebec and Enqlish speakerspredominant elsewhere there is a real possi'

b i l i t y o f sp l i t ing the count ry on e thn ic l ines

should the two major ethnic populationsl ind i t imposs iD le to work together .

Additionally, French and English havevery differ€nt attitudes to ethnic pluralism.

His to r ica l l y French po l i cy has been to ass im-ilate dependent peoples to the French lan-guage and cu l lu re , even i f tha t means g iv ing

them fu l l F rench c i t i zensh ip and count ingthem as part ot metropolitan France; such apo l icy has l i t t le room fo r d ivers i ty o f lan-guages and cultures. The Ouebecois have in-herited this view and, on the whole, haveresisted any policy which would allow non-French immigran ls lo Ouebec lo re ta in a

whole range of languages and schools.English speaking Canada, however, has gone

through philosophies and policies muchmore ak in to those o f the U.S.A. : ass imilation, then integration, then multi-cultur-alism. ln fact, the term multi-culturalismwas first used in Canada, some say by theiederal government lo out-manoeuvre themono-cultural policy of Ouebec.

Wathever the truth of this may be it isclear that Ontario province is the maiorcentre for Canadian multi-cultural activit ies,with organizations such as the NiulticulturalHistory Society drawing federal and provin-

c ia l funds to he lp f inance i t s pub l i c re la t ionswork, its multi-cultural journal Polyphony,

its series of ethnic histories jointly published

with the Ontario Heritage Foundation. itsEthnocultural Vorce series, and its variouscuJtural conferences. AddjtionaJly there arenumerous academics working on ethnicmatters, mostly in the Ontario traditionrather than that of Ouebec.

Australia is different again. EnteringWor ld War l l w i th a popu la t ion o f bare lyseven mill ion to defend a continent gf nearlyth ree mi l l ion square mi les { ie . a popu ia t iondensity of less than 2.5 persons per squaremile) the Australian people received a severejolt from threal of invasion and decided, forreasons of delense and development, toembark upon a large-scale post war immigra-tion programme of one per cent per annum.Though achievement was 0.92 per cent1947-71, and 0.5 per cent or so 1971-84,the result was that by mid 1984 over 60 percent of post'war population increase was dueto new immigrants and the i r ch i ld ren born inAustralia; which means that these immigrantelements now make up nearly 30 per cent ofthe total population.

As first Australia hoped to malntain its90 per cent Ang lo-Ke l t i c e thn ic compos i t ionbut , when i t become c lear tha t the Br i t i shls les cou ld no longer supp ly a l l the immi -grants required, agreed to keep the migrationprogramme going even if i t meant a consider-able increase in non-Brit ish stock. In fact,only 46 per cent o{ post war immigration

has been Anglo-Keltic and the non Anglo-Keltic per cent in total population has risenfrom 10 per cent to 24 per cent:7.6 per centnorthern European, 4.2 eastern European,8.0 southern European, 1.2 western Asian,1.7 other Asian. 0.2 Other and '1.1 per centAborigine.

It is this very different ethnic mixture,plus strong humanitarian emphasis on civilr ights and no discrimination, which hasbroken the old Anglo-Keltic supremacy,caused the federal government not only toremove all "Brit ish" privileges in immigra-tion. voting rights and employment, butalso to finance ethnic radio and T.V.,subsidize ethnic schools. move towards amulti-cultural national language policy, andprovide grant-in'aid social workeres for eth-nic communities. Likewise state (provincial)governments have been encouraged to formEthn ic A f fa i rs Counc i l s , inqu i re in to d is -criminatory practices, produce official l istsof ethnic organizations and newspapers,and so on. All this has been accompanied bya "multi-cultural" philosophy, now adoptedas official policy by federal and state govern'ments and appealed to by ethnic groups whofeel themselves disadvantaged. This lastexcludes the Aborigines who, regarding them-selves as created in the Australian "Dream-

time" at least 35,000 years ago, adamantlyrefuse to be called either immigrants oretnntcS.

There are numerous academac exami-nations of this new multi-cultural philosophy

and its ethnic-group basis - these sometimesincluding the Aborigines whether they l ikeit or not. The new Oxtord history of Austral 'ia, tor instance, devotes the whole of volumeone to the Aborigines while the new Ency-clopaediaot the Australian People. {commis-sioned for the Bic€ntennial celebrations ofwhite settlement in 1788) devotes the wholeof Part I to the Aborigines, keeping Part l lfor the European, Asian, Pacific lslanderand other immigrant peoples. There are alsopolit ical scientis$ examining ethnic polit ical

movements, sociologists investigating thenature and operation oJ diverse ethnic

8

groups, l inguists studying language shiftsover time. and demographers examining thebirth, death and marriage patterns of asmany rmmrgrant groups as appear In theofficial statistics.

It is these demographic studies whichpoint to two weaknesses in much multi-cultural thinking. First, the old Anglo-Keltic population is sti l l at least 76 per centof the total population, and large elementsof it are becoming restive at the steadybreak-down of "old Australia" and thecontinuance of a predominantly non-Erit ish immigration; they voiced their un-happiness during the "Blainey" debate in1984 when Indo'Chinese refugee immigra-tion began to approach 100,000. muchof it concentrated in certain suburbs ofSydney and lvlelbourne. lt is not at all clearthat present multi-cultural policies - whichin many ways favour newer and smallerethnic groups wil l be able to continuewi thout query o r h indrance. Oppos i t ionis usually gentlemantly and discreet but isquite capable of influencing the administra-tion of policy, if not the outward philoso'phy .

Second, the demographic study of marri-age statistics shows that though Greeks,Italians. Lebanese and Vietnamese have an-marriage proportions of 80 to 60 per cent inthe first generation (compared with 30 to 10per cent tor most other immigrant groups).in the second-generation the highest in-marriage proportions are well under 50 percent; which means the total number of"pure" third{eneration descendants wil l berelatively small and the pressure to retainethnic{roup exclusiveness and cultural dis't inctiveness correspondingly les!. Ardentmu lt i-cu lturalists have not thought thisthrough very clearly; nor have they exam-ined the underlying unity in Australiansociety to see how much it wil l tolerateiurther pluralistic philosophies and policies.It is clear, for instance, that because noethnic groups is geographically concentrated-as are the French in Canada - there is nodanger of splitt ing the continent on ethnic

l tnes .This reference to Australian marriage

patterns raises the general point, commonto all New World ethnic situations, and tomany others; that is, that ethnic group

relations are not necessanly statrc butchange quite dramatically over time. Ethnicresurgence could well be followed by ethnicdecline, philosophies of ethnic pluralismgradually fade away as irrelevant. Doubtlessthere wil l always be an interest in origins andancestry but maybe less active and bell iger-ent than at present more quiet genealogy

and interest in personal rather than group

origins. lf so then new academic assessmentswill be needed, and greater effor ts to exam inethe phenomenon of ethnic pluralism world-

wide, not iust in certain areas. That is thenext, and most exiting, challenge for socialscientists interested in the field.

1. N Glazer and D. Moyniham, "Why Ethnic i ty" ,Commontary, 1975, 58: 33-39; W. Conno."The Pol i t ics of Ethnonat ional ism' , Journal o lf nternat ional At ta i rs, 1973, 21 1 1 -21.

2. This point was made by Stephan Th€rnstrom,Edi tor of the Ha.vard Encyclopsedia of Am.r ican Ethnic Groops, when ta lk ing ro me inHarvard, March 1985.

3. eg. Morgan Llwelyn's, Th! Hori. GoddB3,F u t u r a , L o n d o n , 1 9 8 3 .

4. cf . the debale in the Wi l l iam and Mary Ouarter ly ,star ted l ry F. and E.S. McDonald XXXVII(1980) and cont inued by T. Purvis and D.A k e n s o n X L I ( 1 9 8 4 ) .

!

Raimo Nar jus

Kolmas muut-toliikkeen 5-vuotiskatselmusTurussa

Muut to l i i ke tu tk imukseen er iko is tunut la i tos' S i i r to la isuus ins t i tuu t t i - on o t tanut tavak 'seen ia r les taa v r rs rvuot iskaus i r ta in sympos iu .min , jossa ta rkas te l laan muur to l i i kkeessd, e r i -t y ises t i maassamuutossa, va l l i t sevrd er i t v is -p i i r te i t i i j a n i i t ten muutoks ia . J6r jes te t ty jenko lmen sympos iu min perus tee l la vo idaank injo todeta n i i t ten oso i t tdneen, e t ta v i i s i v , ro tta tuntuu mycis olevan varsin sopiva aikajakso ta l la is ten ana lyys ien tekemiseen. Se onr i i t tavan p i tk ; , jo t ta p66v i r ra t eh t iva t hahmof tua moneen suuntaan oh jdu tuv is td p in ta -

virroista. Toisaalta arviointeja on helpotta'massa se, ettb aikajakso on ri itt6ven lyhyt,n i in e t te i sen s is6 l le s isd l l y kov in suur ia va ih -te lev ia suuntauks ia .

Muuttol i ikesymposium -75

Tyo muut to l i i kkeen sy iden ja seuraus tenana lyso imiseks i a lko i vuoden 1975 sympo.siumin tiedontarpeen kartoituksella ja muut-ta jan muotokuvan hahmotukse l la . S i l lo intu tk i t t i i n as iaa er i t y ises t i yks i ldn , na in muut -tajan kuin muutlotappioalueen jeljelle jeii,vank in kanna l ta . l v luu t to l i i kkeen seurauks ia

1 0

S e u t u k a a v a j o h i a t a R a l m o N a r l u s o n o l l u t m u u t t ol i k e s y m p o s i u m r a v a l m i s t e l l e e n t o i m i k ! n n a n p u -l e e n J o n r o j d n d v l 9 l 5 v ' 9 8 0 5 p | a , . ' 9 8 5

o l i k in s i ihen as t i ta rkas te l tu l i i aks i va in yh ,teiskunnan, muuttotappiota tai muuttovoit-toa saavien kuntien ja alueitten, kannalta.

Ny t ha lu t t i in havahdut taa n i in tu tk i ja tkuin paattajat huomaamaan muuttaja ajat'televana, kokevana yksilonb eikii vain mah-doll isuuksia antavana tai poistavana mitoi-tus lukuna. Ha lu t t i in ana lyso ida muut to l i i k -keen mydnte is ie ja k ie l te is id va iku tuks iayks i ldon ja n imenomaan yks i lon kaut tamy6s mydnteisia tekijdita l6ytyi runsaasti.Erityisesti tavoitemuutto sisaltdd juuri yksi-lcin omaan tahtoon perustuvia ratkaisuja,jotka, vaikka eivbt ehkii asetettuja toiveitavastanneetkaan, tuortivat kuitenkin paran-nus ta ds ianomaisen e lamin o losuhte is t in .

Todet t i in , e t tA muut tomahdo l l i suus onmyos oikeus, mutta yhteiskunta ei ole anta-nut jasenil leen tarpeeksi t ietoja, ioitten poh-jalta yksilci voisi tehdd ri itt.vben tietopohjaanperustuvia harkittuja ratkaisuja niin muutto-p6atdksestd kuin kohteen valinnoistakin.

Yhteiskunta on pyrkinyt ohjaamaan ke'h i tys tA l i i aks i v6 l i l l i s in , yks i l6n e tua huomi 'oon ottamattomin keinoin. Myos yhteiskun'nan p6;tdksenteon todetti in usein tapahtu-

neen varsin puufteell isin tiedoin. Tiedontar-peen kartoitus olikin vuoden 1975 muutto.l i i kesympos ium in keske inen an t i .

Muuttol i ikesymposium -80

Vuoden 1980 symposiumissa tarkastelti inmuuttoli ikkeesse ilmenneite suunnanmuu'toksia ja uusia piirteita. Osa muutoksistatodetti in yhteiskunnan harjoittaman ohjauk-

sen seurauks iks i , mut ta ehkd o lenna is imp ia

olivat havainnot muuttotavoitteessa tapahtu-

neista muutoksista. Kokemukset muuttu-

neesta ymp;ristdst?i eiv;t olleet pelkdstaen

mydnteisi; ja aiheuttivat uusia ympAristdl-

l isie vaatimuksia. Esitetti in kysymyksia,minke la inen on ihmise l le te rvee l l inen ta iv i ih ty isb e l inympar is td ta i m inke la is ia muu-

toksia ympdristd aiheuttaa yksiloon. l\4itenyksilo ja ymperistd muovaavat toinen toi-

sensa? Mik. on fYysisen ympdristdn vaiku-tus yksil6n henkiseen ymparistddn ja mltenpitkelle syy'yhteydet fyysisen ja henkisenymperistdn ri ippuvuuksista toisistaan onanalysoitavissa? Ndmd olivat esil le kohon-neita kysymyksid, joihin vastaamisen sym-posium asetti tutkimustarpeita kartoittavienkeskeiseksi teht;v;ksi.

Muutto liikesymposiu m -85

Ndin a ika isemmissa sympos iumeissa jo

uumoi l t i i n n i i ta asennemuutoks ia , jo tka ova tnousemassa ihmisten asuinpaikan valinnassakeske is immiks i . Uus i tekno log ia an taa ihmi -se l le a ika isempaa paremmat mahdo l l i suudettoteuttaa tavoitteitaan. Vaikka uusi teknolo-gia ei siten ole valttemeitte itse esim. aluera-kennetta muuttava tekijd. se antaa muillea luerakenteeseen muutoks ia luov i l le tek i jd i l -le aikaisempaa paremmat toteutum ised e l ly-tykset. On kuitenkin huomattava, ettd tek-nologian hyviiksikbyttd asettaa omat ehtonsa's i l lek in on myos a luee l l i se t ra jo i tuksensa -

ta i a inak in tekno log ian hyveks ikay t td onn is 'tuu ehkd to is issa a luerakennemal le issa luon-tevammin ku in to is issa .

lMut ta mi l la is issa? Kun er i l i i kennemuoto-jen luomi l la l i i kenneverko i l la on er i a ikakau-

sina ollut keskeinen vaikutus myds aluera-kenteen muutoksiin ja kehitykseen, syntyyja l leen joukko uus ia kysymyks ia . Mi l la inenon tietoli ikenteen varsin abstraktisen tieto-l i ikenneverkon luoma aluerakenne? Metro-polikeskukset vai hajautunut kylarakenne?Eiko kumpikaan vai molemmat? Yl;tasollakeskitys - alatasoil la hajautuneempi - muttaympdristcjn vetovoima-alueisiin keskittynytrakenne? Ovatko tietoli ikenne ja uusi tekno-logia aluerakennetta keskitt6viS vai hajoitta-via tekijditai? Runsaasti kysymyksid, joihin

sympos ium er i t ydryhmisse paneutL . .Tietoyhteiskunta on myds luovuuden yh-

teiskunta. Se vaatii jdseniltadn tessb suhtees-sa entiste akti ivisempaa panosta. Jalleenvoidaan kysyi. aktivoiko metropoli - taimeiden oloissamme valtakunnanosatasonkeskus asukkaitaan tuloksekkaampaan luo-vuuteen kuin vetovoimaiseen ympiirist6dnsijoittunut, pienemmisti i yksikdisti i - ja niisseehka intensiivisemmestd yhteenkuuluvuudes'ta - koostunut aluerakenne. lvl inusta Yhdys-valtojen "pii laakson" sijainti vi ittaisi pikem-mink in v i ime main i t tuun.

Tietoyhteiskunnan aluerakenteen suun-nan hahmottelu. sen erityispiirteiden jamuut to l i i keva iku tus ten ana lyso in t i ja je l -leen uuden tietotarpeen kartoitus olivatkinteman ke rta isen muutto l i ikesymposium inkeskeiset keskusteluaiheet.

Symposiumin vastaukset tai uusien tutki-musten tarpeet on aikaisempaan tapaankoottavissa vasta laajan ja perusteell isenraportin yhteydessd. Eri tydryhmien rapor-teista on kuitenkin alustavat nekdkohdatKOOttaVrssa.

Vdest(; n keh ity s j a m u u tto I i i ke

Vaestdn osa l ta sympos ium arv io i v i i s i -vuo t is jakson keh i tyksen; kokona ismaassa-muutqn jonkin verran alentuneen ja muutto-voittojen ja -tappioiden tasaantuneen. Seu,raava l la jakso l la sympos iumin arv ion mukaanUudenmaan muut tovo i t to lbhes hdv i i i i s i jaValisuomen muuttotappio k6:intyisi voitoksi.

Onko kysymyksesse va l i va ihe , ennen ku intietoyhteiskunnan muuttopaineet tdysitehoi-

11

sesti alkavat vaikuttaa. on tutkittava- Toisaal-ta viela ei ole nehtavissd, mitke ovat yhteis-kunnan reaktiot v;€st6n kasvun pysahtymi-

seen. Mahdoll iset elvytystojmet tuovat vaes-tdnkehityksesse siksi hitaasti konkreettisiatuloksia, ettd muuttovirroissa uusien ika-luokkien suppeus vahentaii joka tapaukses-sa p i tkean muut ta j ien kokona ismdArda.

Tiedon kasvun ja arvostusten muutostenva i k u tu s m uu tto I i i k keesee n

Arvostusten muutosten osalta symposiumtotesi mahdoll isuuksien tarpeiden lyydytte-miseen ja arvojen toteuttamiseen muuttu-neen. Yhteiskunnan ia yksilcin omien resurs-s ien r i i t tdvyys ymper is tdn mahdo l l i suuks ienhyddyntemiseen muodostui kysymykseksi,johon vastaamiseen on etsittave l isea tietoa.

Aluerakenteen ja ympdristdn kehityksenva i k u tu s m u u tto I i i k k eeseen

Aluerakenteen ja ymperiston kehittdmi-sessa symposium asetti paavastuun kunnall i-se l le i t seha l l inno l ie . Kunn i l la on o l tava o ikeus Ia myds velvoli isuus omatoimisestikehitt i i i i ja hyddyntaii ympdristdnsa erityis-piirteit i i . Niiden on my6s koottava alueensavoimavarat ja luotava se henki, jolla n;mesaadaan tehokkaimmin toimimaan asettami-ensa pedmbdrien saavuttamiseksi. T6llaisiaovat mm. asumiseen ja asumisympdristddnli ittyvi€n laadull isten vaatimusten l isadnty-minen sekd n i ih in kohd is tuv ien to iminna l l i s -ten ta rpe iden mon ipuo l is tuminen. Tamapuolestaan johtaa rakenteiden muutospaine iden nopeutumiseen. jo l lo in p ienet yks ik 'kokoot pystyviit joustavammin hyddyntei'mean korkean tekno log ian ku l lo isenk inkeh i tysva iheen luomat mahdo l l i suudet .

Na i t ten pdbmaar ien saavut tamrseks i kun :tien olisi entiste selke.mmin luotava itsel'leen oma, erityisedellytyksiin$ perustuvakehitysstrategia ja tehtevi; se tunnetuksi.Sen on huo lehd i t tava asunto . ja dsumis-ympar istdn monrpuolisesta tarjonnasta nditten vaestdryhmien kysyntdd vastaavaksi.K ins tyvdssa tydparkkak i lpa i lussa kunt ren onsyyt, kiinnittae huomiota ympdristdn laa'

1 2

tuun myiis uuden yritystoiminnan vetovoi-matekijdnii seke luovuutta ja innovaatiotalisi ievene tekijeni.

EdellA oleva kehitystyd vaatii runsaastiuutta tietoa. Aluerakenteen ja ymparistdnvetovoiman analysointia koskevaa, samoinkuin vdestdn alueell isen erilaistumisen eriasuntoalueisiin kohdistuvan muuttuvan tie-totarpeen tutkimusta on l isdtt6vi,. On mydstutkittava uutta, eri sukupolvien v6lisenkanssakaymisen mahdoll istavaa kahden asun-non jdrjestelmdd pientaloasumisessa. Tdllesaattaa olla myds huomattavia heijastusvai-kutuksia kunnan palvelurakenteisiin ja -tar.

pe is i in .

Tydn ja asuntisen keskindinen suhde ia muut'

TVdn ja asumisen suhteista symposiumkorosti tavoitetta ty6n tasaisemmasta jakau-tumisesta tarvittavan ihmistydpanoksen v;-hetessa. On selvitettava, onko henkisen tydnkasvava osuus tasapainoisesti tyydytettevisseuude l leen kou lu tukse l la ja kou lu tusraken-teen muutoksella. Ovatko koulutusrakenteentimanhetkiset muutospyrkimykset (lukio-paikkojen vdhenteminen) mydhesyntyisiai ja

tietoyhteiskunnan koulutustarpeeseen nAh-den takaperoisia?

Vaheneekd eril l isten teoll isuusalueittenmerkitys lbhinne hairidt6 tuottavan teoll i-suuden alueeksi ja sekoittuuko muu tuotan-totoiminta asuntoalueisiin tai siirtyy osaksiasunto ih in? M i l la iseks i muut tuu teo l l i suus-tyopaikkojen tyoymperistd teknologian kor-vatessa ehka suurimman osan ihmisty6voi-masta? Ovatko kontaktit si l loin suuremmatko t i t ydymper is t6ssa ku in e r i l l i s i l l ; t ydpa i -ko i l la? Ovatko ihmise t va lmi i ta asumisen jaty6n lehentdmiseen ja milld voidaan sopeu-tumisonge lmia mahdo l l i s imman pa l jon v6 l t -t;e? lhmisten omatoimisuus ja harrastustoi-minta ovat elpym;ssd, mutta ei valttemiittdasuntoa lue i l la , e l le i s i ihen myos n i i t ten5uunnittelussa varauduta.

Asuntoalueiden suunnittelussa on varau-dut tava uus i in sekd l i sebntyvan vapaa.a janvi€ton, omatoimisuuden ett; kotitydn ti latar-

iII

)

.a

pe is i in . O l is i tu tk i t tava asumisen ja tydn osa l -ta juurettumisen myytti. lMinkii laisia tditavoidaan teknologian kehityksen mydta siir-tba kotiolosuhteisiin, mika on niitten osuussil loisten tydpaikkojen kokonaisma;rista ja

mi ten n i ih in on asuntoa lue iden suunn i t te lus-sa varauduttava? Ente asuntoalueiden asutta-vuusehdot?

Taloudellinen kehitys, tydttdmyys ja muut'toliike

Tydn tasapuoliseksi jakamiseksi on selvi-

tettdvii mahdoll isuudet osa-aikatydn (tydpa-

ri) seka joustavan tyoajan keyttodn. Samoin

tulee selvittee, miten l isddntyvbn vapaa-ajan

tarjonta (vuorokausi-. vi ikko- vai vuosivapaa)olisi tarkoituksenmukaisinta jdrjestaii. Vaih'telisiko esim. viikonvaihdevapaa perjantaista

ti istaihin siten, etti i sunnuntai olisi kaikil leyhteinen vapaap;ivd, mutta palvelut ja tyd-koneet o l i s iva t mu ina pb iv ind keynn isselritke ovat t ietoyhteiskunnan tydpaikkojen

a luee l l i se t s i jo i t tumis tek i je t ja n i i t ten a iheut -

tamat potentiaaliset muuttovirrat? Koulutus-ta rpeen kokonars l ta r to i tus o l i s i teh t ;v ; .

Uusi teknologia ja sen yhteydet muuttoliikkeeseen

Korkean tekno log ian tu lemiseen, ha lus immepa s i ta ta i e i , on sympos iumissa va l l inneenkesityksen mukaan varauduttava ja valmis-tauduttava. Sopeutumista uuteen teknologi-aan vo idaan ed is tde : suos ima l la veh i t t ; i s tamuut toa {mu l l i s tava t muuto t vo idaan ta l ld inva l t tee) . Keh i t t ;m i i l l e kou lu tus ta , ammat in -va l innanoh jaus ta , tyonve l i tVs td seka y r i t ys

ten palvelutoimintaa. Ymperistonlaadunnostamise l la ja uus ien {myds pa lve lev ien)

tuo tannon a lo jen keh i t tamise l la vo idaanmyd,s a lueen k i lpa ; lukyky i paran taa .

l\4uuttajan muotokuva on ielleen muuttu-massa. Ny t s i ihen kuu luu korkea. ta i e r i -tyiskoulutus. Tydnlaatu on jakautumassa

kahteen ryhmden: kehittajdt ja soveltajat.Turkimustarpeet teknologian osallai Suomelle ja maaseudu l le ja vanho i l le a lo i l le sove l tu -va uusi teknologia? -isojen yritysten hajautus'mahdo l l i suudet ja 'ehdot? -asu in ' ja tyoym-paristdn laatuvaatimukset, omatoimisuudenl isdamis- ja ha lukkuusmahdo l l i suudet? Olee l 'l i s ren er i tV isp i i r te iden kar to i tus ,a huomioonotto. t ietotuotannon tarveharkinta.

Po I i ittinen pdatd ksenteko ia muu ttol iike

Poli itt isella pedtdksenteolla on voitavanyky is t6 jous tavammin ja nopeammin va i -kuttaa aluerakenteen kehitykseen ja muutto-l i i kkeeseen. Tamen saavut tamiseks i on oma 'ehtoista padtosvaltaa ja voimavaroja siirret-tave a lue- ja pa ika l l i s taso l le . Tdsse oh jaukses-sa on otettava huomioon toisaalta asukkai-den muut to - ja pa ika l laan pysymisha luk-

kuus , to isaa l ta t ie toyh te iskunnan a lueraken 'teen muutos tarpeet seka va l takunnan er ios ien keh i t tdmismahdo l l i suuks ien hyddynt i i -minen. On edelleen painotettava, ettd muut-toli iketti i on verrattava myds sen yksild'va iku tus ten kanna l ta ; es imerkk ine sucmenruotsa la is ten k ie le l l inen asema.

Sympos ium oso i t t i , e t t a runsaas t i myosd lue .aken teeseen ,a muu t to l , i LLeeseen va iku t t av ia uus ia t ek i j o i t i i on t u l ossa . Uu t tat i e toa t a r v i t aan pa l j on , j o t t a osa i s imme

o ike in va rus tau tua t i e toyh te i skunnan tu l em i 'seen j a j o t t d pys t y i s imme l uomaan s i i t ayh te i skunnan , j ossa j o l a i sen i hm isen onen t i s t a pa remp i e l ab .

^-

1 '1

Erkk i Vuonokar i

Sverigefinldnds-ka sjukvards-arbetaresmrnnen

Man har gdtt t i l l vaga pA olika sett i Sverigeoch i Finland nar det gAIler insamlandet avminnen och t rad i t ion . I F in land har de t var i tsom ett mode att arrangera insamlingstev-lingar.l I Sverige har tonvikten legat pE stud iec i r ke lverksa mhet . I Sver ige hor insam-landet av minnen och tradition ;hop medbl.a. stravan att skapa levande tradition samtstrdvan att aktivera arbetare med hjalp av"kultur". Som exempel kan namnas Arbetarnas B i ldn ings fdrbunds (ABF) och Sver igesRadios samarbetsprojekt 5r 1974 "Bygd ifo rvand l ing" e l le r Gunnar S i l ldns verk"Stiga vi mot l juset" som har utgjort grun'den fdr socialdemokraternas studiecirkel-kampanj. Likadana kampanjer har ocks6 var i t "Grev d ; r du s te r " och ku l tu rkampan jen"Arbete och rosor".2

Den av Arkivet for sverigefinnar ochF in landssvenskar iSver ige ar rangerade insamlingstevlingen av minnen och traditionfdr f inli indska sjukv5rdsarbetare inom Stock-holms l6n var den f6rsta i sitt slag i Sverige.Fdreb i lderna fd r tev l ingen kommer f r inF in land. Samt id ig t har man in te s t rava t e f te r

1 4

E r k k i V u o n o k a r iArkrvar ie av Ark ivet for sver isef innar och f ln lands

svenskar Sver ge

att slaviskt fdlja fdrebilderna. Seledes, redant ;v l ingens namn " insaml ings tev l ing av minnenoch tradition" pekar pe att man med hjalpav tAvlingen har syttat t i l l att samtidigt in'samla b5de folktradition och minnen.

I denna ar t i ke l beskr ivs kor t hur t6v l ingenfdrverkligades i praktiken och hurudantmaterial som kom in som resultat av t;vlin-gen. Dessutom gors ett fdrsdk att analyserapA vilket sett vissa aspekter som hcir ihopmed migration, arbetsgemenskap och historiafdrmedlas i sju kverd sarbeternas berettelser.56ledes dr min analysmetod historisk-socio-logisk och inte etnografisk. Resultaten avinsamlingst;vlingen kan inte generaliseras isig att gii l la alla finlandska sjukverdsarbetare.Fdr det syftet dr materialet for begrdnsat.Tevlingen kan betraktas som en sorts "case-study".

Genomf i i randet av tdv l ingen

Tdvlingen arrangerades av Arkivet fcir Sveri 'ge f innar och F in landssvenskar i Sver ige .In i t ia t i ve t togs av ark ive t och in te t .ex . av

forskare eller fackliga organisationer. Tiiv-l ingen var inget besti i l lningsarbete utan ing6r

ia rk ive ts insaml ingspro iek t som sy f ta r t i l l

att infcir skaffa et arkivet biografiskt materialom sverigefinlbndare samt att studera man-n iskor ideras arbe te .

Ftirutom F inlands und ervisningsmin iste'rium stdddes tdvlingen av studiefdrbundetSudiefr;mjandet, Stockholms lens landstingskulturnamnd och Kulturfonden for Sverigeoch F in land.

Information om tavlingen gick ut genom

nermare 20 olika finskspr5kiga eller svensk-sprekiga tidningar.3 OcksA Sveriges Radiosoch televjsionens finsksprSkiga sdndningarinformerade om t.vlingen.

I tevlingsbroschy ren uppmanades finlands'ka sjukvArdsarbetare att ofdrreget skrivaom sitt l iv som gjukverdsarbetare utan attfdrskona, pe sitt eget satt, pA dialekt eller pe

skriftssprek. Svarssti len ldmnades fri. PA detsattet kunde man delta i tdvlingen inte baragenom att skriva en si6lvbiografisk berAttelseutan genom att skriva t.ex. en novell. Utdveratt insamla material hade tbvlingen ockse ettsvfte i att uppmuntra .verigefinldndare ti l latt utrycka sig skdnlitterirt.

Tdvlingsdeltagarna och svaren

I t i ivl ingen deltog 48 personer varav 45kv innor och 3 mdn, l1 de l tagare har sk r iv i tp6 svenska och 37 pe finska. Sammanlagtskrev de 300 sidor. den l;ngsta berettelsenvar pE 42 sidor.a

Bland skrivarna fanns bl.a.fi i l iande yrkes'

kategorier representerade : stddare, sjukvards'bitrade, laboratorieassistent. mentalskotare.barnskdterska, tolk, eekreterare, sjukskdters'ka, underskoterska. lbkare och ekonomibi'trade.

N4anga av berattelserna handlar om l6ng-virden och m€ntalvdrden; beda ar omredensom f in ldndare t rad i t ione l l t har a rbe ta t medinom Stockho lmsom ridet.

Ar 1982 var de stdrsta arbetsplatsernasom sysslesatle finldndska sjukverdsarbetareinom Stockho lms l rns lands t ing Hudd inge.Danderyd, Beckomberga och Langbro sjuk-

hu s .Den stcirsta yrkesgruppen bland finli indska

sjukverdsarbetare er sjukvirdsbitrdden ochden n;st stdrsta lokalvdrdare. En relativt storandel jemfort t.ex. med andra invandrar-grupper arbetar som mentalsk6tare- Fin-ldndare er ia l lm i inhet representerade ia l layrkesgrupper.5

Fcirndrvarande finns inom Stockholms-omredet ca 60 lekare som er finli indare,500finlendska sjukskdterskor och ca 1500sjukvErdsbitrdden.6

De f les ta tev l ingsb id ragen: r t i l l s in karak-t;r sj i i lvbiografiska berittelser, men blandsvaren finns ocksE n6gra dikter, noveller,h is to . ie r e l le r k ron ikor . De skdn l i t te r5 raprodukternas andel 5r dock dnnu relativtl i ten. Det verkar som om de tlesta er pA sittsitt "nykomlingar" p5 skrivomrSdet sommed hji i lp av denna tdvlino har sett en mdj-l ighet att berdtta om sift eget l iv. En del avskrivarna er sk terapiskriva.e, som har upp-levt skrivandet som en befriande och positivprocess. En del i sin tur har velat skriva fdratt bli en med negot obehagligt och tyngan-de minne.T

Tav l ingsb id ragen behand lar manga o l i katemata : u tvandr ingen J rSn F in land t i l l Sver i -ge, sprdksvdrigheter, den lSngsamma yrkes-

mobil iteten, sjukverdspersonalens arbets-och bostadsfd rhii l la nden, arbetsmiljdfregor,relationer mellan personal och patienter,

sir-rkhusmiljons hierarki och byrAkrati ochmotet med dciden.

Skr ivarna er in te se t t t i l l "ku l tu rbakgrund"nagon homogen qrupp. I den inger forutomfinnar etminstone tvb i inlandsvenskar samtn ig ra med kare lsk och ingerman landsk bak-grund. Ocks6 tidpunkten fclr invandringentil l Sverige varierar ganska mycket. I sjalvaverket ar alla decennier frin 1940-talet ochf ramet representerade, de a lds ta minnena drfrin sl!tet av 1940-talet.

Oe som deltagit i i i ivl ingen ;r fdrsta gene-ra t ionens invandrare . som ar lddda i F in land.Den sk . andra genera t ionens f in landare harinte deltagit i tevlingen. Deltagarnas eldervarierar ocks6. en del av dem er redan pen-sionerer eller nira pensionsAldern. En del

rl 5

SUOMATAINENSAIRAATATYONTEKIJA

OSALTISTUMUISTITIEDON JA PERINTEEN

KERAYSKILPAILUUN

F 6 r i n s a m l i n q s t a v i n g e n a v m n n e n o c h t r a d t i o n i r y c k i e s e n l i n s k o c h s v e n s k p r A k j g b r o s c h y r , s o m s p r e d sq e n o m a n d s t n g e l s f o r s o r g l i l l a l a s j u k h u s e n l S t o c k h o t m s 5 n .

I t l

I

t i l lhdr den yngre generationens finlandare

som har arbetat relativt kort t id pe siukhus.

Ankomsten ti l l arbetet och yrkes-

karrierenPA grundval av bidragen fermanett intryckom hur menga finlandska kvinnor tycks hahamnat i arbete pA de svenska sjukhusenspeciellt pe 1950'och '1960-talen utan pen-gar. fattiga, och utan kunskaper i svenska.

Deras ankomst er mdjl ig pA grund av le-diga arbetsti l l fallen och lediga bostdder iSverige. Menga kommer direkt frSn Finlandtil l sjukhuse$ personalbosteder.

Negra tav l ingsde l tagare har berd t ta t omhur de p5 sin tid kom ti l l Stockholm fdr attarbeta. En typisk bild tycks vara att mankommer d i rek t 116n F in land u tan pengar ,

bostad och utbildning. Arbetskraftsbristenp6 de svenska sl 'ukhusen brist pe specielltlokalvardare, kdkspersonal och sjukverdsbitraden mdjliggor att de kan komma ti l l

Sverige och fA arbete och fcir m€nga bcirjant i l l e t t l i vs lSngt y rke .

En av deltagarna berittar om sin ankomstti l l ett Stockholmssjukhus ar 1953 pefoljande sdtt:

"Efter tvi ,eckor vandrade jag de tillsjukhuset med huvudet fullt av menga fr6-gor. Mdnne nAgon ha bdrjat med se knapparesurser som jag de i ett nytt arbete. lngenerfarenhet, ingen sprekkunskap, inga bekan"ta, inga pengar! Fem krcnor och en helm4nad framf<jr mig! SA hdr b(i|ade min,hittitls, trettioeriga bana pd siukhuset."a

Spriksv6righeterna har varit stora sesomframkommer i fdljande beskrivning fren1 9 5 1 :

"Jag hade alltid en ordbok i min ficka,i vilken jag slog upp de ord som jag behdvde,eftersom pE den tiden fanns det inga spr4k-k u rse r f t) r u tl dn ni ngar ".9

Bidragen visar att m6nga kvinnor som hararbetat inom sjukverden med eren g6tt upp i"s jukhush ierark in" med h jd lp av o l i ka kurseroch annan u tb i ldn ing , t .ex . f ren s t? idare t i l lsju kv6 rdsbitrade, undersk6terska eller sjuk-sk6terska. Siffror om finli indska sjukverds,arbetares yrkeskarrier f inns inte ti l lgengliga.I undersdkningar som Stockholms l;nslandsting har gjort har man dock konstateratatt f inldndska kvinnor har klarat sig bettrei y rkesk i r r ia ren 6n f in ldnska mdn.10

Enbart bidragen som sadana ger inte enk la r b i ld om v i l ken bakgrund de har somarbetar pe de svenska sjukhusen. Det ermdjiigt att bilden 6ndras negot nar mankommer t i l l 1970- och 1980- ta len : d5 komfren Finland i stdrre utstreckning 5n fcirutarbetskraft med ferdig utbildning ocks6 ti l lde svenska sjukhusen.

Den f in lendska persona len och s juk-hush ie rark in

I den svenska samhdllsh ierark in placerasinvandrarna i allm;nhet i den nedre delen;de arbetar speciellt inom industrin samt iolika servicenbringar s6som lokalv5rd ,sjukvard och trafik. Den stdsta delen av in-

B i d e n a r t a g e n i H o g a l i d s v e r d h e m i i r 1 9 5 2 . E i l d e n

s k i c k a d e s t i l a r k r v e t a v E n n e N i e m r n e n s o m o c k s J

d e t o g t ; v l i n g e n . l A r k i v e t s b i d s a m l n g l

1 7

vandrarna ti l lhdr seledes arbetarklassen.Ockse tevlingsb id ragen styrker denna bild.Den stcirsta delen av ti ivl ingsdeltagarna harutfdrt arbetsuppgifter som dr fysiskt tungaoch slitsamma. Detta geller ocksA de fin-lendska sjukvirdsarbetare som har stigit ihierarkin. SA exempelvis beskriver den enaav de de l tagande kv inn l iga lbkarna is inberdttelse tiden de hon arbetade som sjuk-virdsbitrdde.l l

Arbetets tyngd framkommer ocksi idetatt i negra fall blir fcire detta skoterskor ti l loch med pe ganska kort t id patienter, somhar ryggbesvar och annan vdrk.12 Dessabeskrivningar styrker uppgifterna om attbland invandrarna finns fler fdrtidspensaone-.ade dn genomsnittet.l 3

I m5nga deltagande bidrag har man be-skrivit mycket detaljerat, t i l l och mednaturalistiskt sjukv6rdsarbetarens tunga ochsmutsiga arbete. Fcil jande 6r ett exempelpe detta:

"Hos oss var nestan hela personalen ungafinlendskor som jag. Och vi sprang, skdtteom liggser och gjode heltvdtt i sdngen,matade, giorde smdrgesar, hjdlpte till toa'letten de som fortfarande kunde pe negotsdtt klara sig dit, tvdtttade solkiga rumpor.Och dessutom patienternas egna individuellakrav sesom en fiire detta musiker..."14

Sjukhus som p la ts fd r ku l tu rmi i te

De f in ldndska s jukv6rdsarbetarna har narde stigit in pi det svenska sjukhuset mott enannor lunda mi l jd och samfund;n vad devant sig vid. Detta samfund struktureras avfdrutom arbetsgemenskapens hierarkiska sys-tem ockse av olika kulturers sammanstcjtning.Si m<iter f inlindarna inte enbart svenskaarbetare och patienter i ett svenskt sjukhusutan ocksS andra invandrare. Ar 1983 komStockholms ldns landstings anstellda invandrare fr6n fler i in 100 olika ldnder, ca82 a/a

ti l lhdrde nagon av de tio stdrsta invandrar-grupperna. De utldndska medborgarna ut'gjorde ca 13 o,A av alla landstingsanstelldaoch andelen naturaliserade var ca 5 %. Avalla landstingsanstellda med invandrarbak-

r8

grund hade dver hdlften arbete som sjuk-vArdsbitr;de, underskiiterska, sjukskoterskae l le r sko tare . l5

Detta gdr inte arbetet lettare utan merakrdvande. Pa grundval av tevl ingsb id ragenverkar det allra sverastevara relationernamellan invandrare och patient. Invandrarenhamnar i det avseendet under ett dubbelttryck: man krdver av henne som invanorarestor t janstvil l ighet.

I allmanhet dr tdvlingsdeltagarnas relationti l l arbetet positiv och plikttrogen. Beskriv,n ingar av d isk r im iner ing ar teml igen se l l syn ta .Det kan vara att sedana teman har man upp-levt som fdr kensliga att beretta. Ddremothar m6nga beskrivit sammanstdtn ingar medn5got patient som klassificerats som besviir-g .

Fas t ans t i i l l da och t i l l fa l l iga arbe tare

Det svenska sjukhussamfundet bester av isjelva verket arbetare med mycket olikaanstallningsformer. I det avseendet kan manskil ja frSn varandra anstelln ingsformer somfast anst6llda och ti l l fall iqt anstallda sisomt imansta l lda och sommarv ikar ie r .

Bland tavlingsdeltagarna tycks andelenmed fast anstellning vara st6rst. De besterav finldndare som ieratal troget och hingivethar tjanstgjort inom den svenska sjukverdenoch samhal le t .

Til l fell igtanstallda utfdr en egen grupp.Livet for dessa anstallda pr;glas av ti l l f i i l l ig-het och rotldshet. Fdljande utdrag ar fren enberattelse som har redan som titel "sjukhus-arbetare timarbetdr€". Huvudpersonen iberettelsen har hamnat pe sjukhuset som ge-nom en slump och kenner sig faktiskt varautanfdr arbetsgemenskapen som framger avfdljande citat:

"Som extravak iir du pe negot sett utan-fdr arbetsgruppen. Du dr "timarbetare",deltidsarbetarc, som cirkulerar runt sjuk-huset. De, avdelningen; personal, har oftabehdrig utbildning, ienst, vikariat och du iiregentligen bara pe visit. Du treffar andra skd-terskor under rapporteringsstunden och pdkafferasten..."16

!

r r r : : : f ' . ii i . . i !

Seraf in€r Lasafet ter pA bi lden. lArk ivets b i ldsaml ins)

Ett helt eget kap;tel utgdr de sommarar-betarna. Bland bidragen finns nagra s6danaarbetare. Fdr dem har sjukhusarbetet oftabetytt en sprengbrdda ti l l andra uppoifter.Erfarenheterna fren sjukhusarbetet har varitlarorika.

Bilden av en sommararbetare forandrasmed tiden. Nufdrtiden ar det svarare att feetminstone den utbildade arbetskraften ti l lS tockho lmss jukhusen e l te rsom lbnen iven iF inland har stigit.

Anpassning ti l l det svenska samhallet

I det av arkivet arrangerade traditionssemi-nariet tramkom bl.a. att pA Orundval avbidragen f5r man ett intryck att de finlands-ka siukv6rdsarbetarna ir anspriksldsa. Riktigtradikala eller sam hdllskrit iska bidrag var f3.Mat€rialet ar dock i dett avseende fdr be-grensat fdr att mrij l iggcira generaliseringar.

Det ar tankbart att t.ex. fackligt aktivainte har kAnt n6got behov att delta ti ivl ingen.Som n6gon sorts hypotes kan dock s6gasatt en del av bidragen avspeglar den aldreinvandrargenerationens attityder. Til l dessahdr tron pe arbete och arbetets betydelse. Ibakgrunden tor anpassningen finns kanskeocks6 den traditionella finska upptostran dartonvikten lades pe lydnad och inte pd attvara k r i t i sk e l le r a t t vara uppror isk .

Pe det settet bryter s,ukverdsarbeternasminnen in te den h is to r iska t rad i t ionen d i rf inlandare har utgjort en sorts tj;nstefolk ide t svenska samh6l le t . l 7

En viss sorts krit ik uttrycker dock bidragen. Krit iken riktas dE inte mot samhalls-strukturen eller mot sjukhusets makthierarkiutan framf6r allt mot s5dana saker som sjuk-husarbetets byrekratisering med tiden, sjuk-husvdr ldens anonymiser ing och avsaknadenav en mdnniskovenlig sjukvird. En del avskrivarna dr bekymrade over dldringarnasdde.

En d€l av skrivarna d[ tacksamma motSverige och svenskarna som larde dom detsvenska sprdket och gav dem en mdjlighetatt utvecklas i sitt arbete. Det svenska sam'hallet fordndras dock hela tiden och det

20

eterstSr att se vad den sjunkande levnads-standarden betyder f6r sverigefinlindskasj ukv6rdsarbetarnas attityder.

Tdvlingens betydelse f<!r sverigefinldn-dare

Finlendare i ir i allminhet mycket traditions-och historiemedevetna mdnniskor. Dettaavspeglas bl.a. i det att man i Finland harsamlat arbetarminnen och folktradition imycket stor omfattning. I invandrarsituation6r frSgan annorlunda. Rdtterna ti l l det fdr-flutna rycks upp och materialet om den nyasverigefinlendska kulturen som hSller pA attfodas er mycket ringa. Insamlingstavlingar avminnen och tradition dr idenna situation pdmenga satt ett mycket viktigt medel attfyl la de av migrationen skapade luckorna.

Med hj6lp av insamlingstSvlingar av min-nen och tradition er det mojl igt atr skaffakunskaper om sverigefinldndare som t.ex.inte finns ti l lgSngliga i skrift l iga kdllor. S5-dana hAr trad it ionstev l ingar er sakert ockseviktjga de det g;l ler att uppmdrksammasve r igef in lSndarna, pA hur viktigt fdrmedlan-det av kulturtraditionen frdn en generationt i l l en annan dr .

Trad it io nsti iv l ingar kan betraktas ocks6f ren en ku l tu rpo l i t i sk synv inke l . D€ har be-tydelse fdr utvecklandet lv varje sverigef in landares ind iv idue l la ku l tu r . Samt id ig tkan t rad i t ions t6v l ingen ocksa ge insp i ra t ion ,ti l l utvecklandet av en sverigefinl;ndsk kul-tur. Press, radio och television kan utnyttjatdvlingsresultaten eftersom materialet ar of-fentl igt. Arkivets mAls?jttning er ocks6 attpub lacera minnes- och t rad i t ionsmater ia l .

l o v e r s i t r n r n g i r b n f i n s k a M a r k x u P e u r a )

1 ) U l l a - M a i j a P e l t o n e n , S u o m a l a i s e n K l r j a t t i s u u d e nS e ! r a n K a n s a n r u n o u g a r k s r o n k i l p a k e r u u t s e k epennteen ja mursr i t iedon val inen suhd€. Foredrag i seminar ium, som ark ivet anordnade iFin landshLrset de^ 21 seplemb€r 1985. S€d r e n L l a M d F P e l t o n e n - ! o . a e n

m . / i s l r t r e t oja pef lnne. Hels lnki 1985.

4 l5 )

Summary

The Swedish-Finnish Archives (Ruotsinsuo'

malaisten arkisto) arranged a lore'collectingcompetit ion in the spring of 1985 for Finn'ish hospital workers in the administrativedistrict of Stockholm. Sweden. The competi-t ion was connected with the so-called Tradi-tion Project of the archives, the purpose ofwhichis, among other things, to assembleau tob iograph ical material relating to theF inns l i v ing in Sweden.

Forty-eight persons took part in thecompetit ion. All told. they have written300 pages. Among the entraes are representa-tives of several different vocational groups,

ranging from cleaning personnel and order-l ies to med ical staff.

Many of the entries are connected with

sonal , b idrag 9/1985. Oversat t f ren f inska.9) Insaml ingst6vl ingen for f in landska s jukvardsper.

sonal , b idrag 6/1985. Oversat t f ren f inska.10)Se Invandrare i Stockholms len. Yrkeskarr iar

under 1970' ta let . Stockholms l? ins landst ing,Regionalplanekontoret Rapport 19853.

11)Se Insanl ingst i jv l ingen for f in landska s jukverds-personal , b idrag 19/1 985.

12)Se Insaml ingstevl ingen for f in landska s iukv6rds-personal , b idrag 5/1985.

13)Se t€x Invandrare i Stockholms l in. Halsa ochv5rd, Reqionatplanekontorer Stockholms tanslandsr ing. Bapport 85:8.

l4) Insaml ingsr,v l ingen fdr f in landska s jukvSrdspersonal , b idrag 4/1985. Oversart f ren f rnska.

15)Se invdndrare i Srocknolms lan Pret imrnar dr .bersr . rppo' L . r :n de'protekret , s . 18.22.

16) Insaml ingstavl ingen fdr f in l6ndska s jukvSrds-personal , b idrag 85/46. Oversat t f ren f inska.

17)Se om sver igef in lendarnas histor ia: lMi t r sa 'f innen om Stockholm-gl imtar ur f innarnashis lor ia i Stockholm. Stockholm 1984 ochSven Nordlund, Finnarna. Den dotda histor ien.Redakt6r€r Ronny Ambjornsson och DavidGaunt. N4almd 1984.

the care of long-term and mental patients.

Both branches of hospitalwork have tradition'a l l y employed personne l o f F inn ish or ig inin the administrative district of Stockholm.

The entries in the contest deal with alarge number oi different themes: migrationtrom Finland to Sweden, language barriers,slow advancement in professional service,etc. The earliest narratives begin in the late1940s or the early 1950s.

The material obtained through the compe-tit ion opens up an interesting perspectiveon the pos i t ion o f F inn ish women in Swed ishhospital workers started out empty-handedand without any formal education. Some ofthe women have nevertheless advanced bymeans of various courses and other trainingfrom cleaning woman or maid of all workto nurse's aid or even trained nurse.

Se bl .a. b ib i iograf i 6ver fo lkr6relseforskning ut-g iven av delegat ionen f6r fo lkrorelseforskning.

S r o c k h o l m 1 9 8 1 .

Om insaml ingstAvl ingen informerades bl .a. fo ljande l idningar: Stockholms l : jns landst ingsinfctrmat ionst idning for anstel lda och {or t roen-devalda, RSKL- leht i , Uusi Paiv i i , Laekki , Demo-kraal t i , Suomen Sanomat, Fin lands Nyt t ,Ruotsrn Suomalainen, Vi ikkoviest i , Spengan

S u o m a l d i n e n . T e h y , R o ( u l i . S i i r r o l d i n € n J aKirkko, Fr is-Nyt t , Si i r toty6la inen, fackforbundens info/mat ionstrdningar.

Se e!€n Arkis lon t iedota 1985 09 21.Bapport t rAn invandrarprojektet "Fortsat l ar 'b€re Nr. 3. Personal f6rval tn ingen PA' p lane'r i n g s a v d e l n i n g e n M a j 1 9 8 2 , s . 8 o c h 1 5 .Se

'kaksik ie l isyys ansio vain paper i l la" . Vi ikkoviest i 1985.09.06. no 26. Se aven personal-fakta om invandrare i landst inget . PA aktuel tnovember 1984, s-5-Se "per inneki lpa avasi nbk6alan sairaalatyd-h o r " , V i r l k o v i e s t , 1 9 8 5 3 2 , i s a l e h t r o c h s d r .ra6lan ark i e i purnaa", Ruots in Suomalainen1 9 8 5 - 1 0 - 1 7 .Insaml ingstbvl ingen for f in landska s jukv6rdsper-

2 1

TIEDOTUKSIA

Kveenitutkijat koolla RaisissaLokakuun 25. - 27. piivdnd j;rjesti NorjanTiedeakatemian Humanistinen toimikunta(Norsk Allmenvitenskapelig forskningsrad/Redet for humanistisk forskning) Pohjois-Nor jassa , Nordre isan kunnassa seminaar in ,johon oli kutsuttu ne kieli ' ja perinnetieteen

tutkiiat, iotka ovat tydssSen keskittyneettutkimaan pohjoisnorjalaista suomalaispe-r.i ista kulttuurivdhemmist6e, ns. kveenej;.Seminaar i l i i t t y i NAVF:n laa jempaan tu t -k imuspro jek t i in , jonka n imi on "Samisk

og kvensk - spr5k, historie og kultur" jajonka yhteydesse on jo pidetty kaksi semi'naar ia . Kun ne iden seminaar ien keskus te lu -teemat olivat kiisitelleet lahinne saamelai-sen vahemmis tdn tu tk imusonge lmia , ha lu t -t i in nor ja la is ten ja suomala is ten tu tk i io identoivomusta noudattaen ti l la kertaa keskit-tye n imenomaan kveeniviihemmiston kult 'tuur i tu lk imuksen onge lmi in .

Protesrori Einar Niemi Tromsan yliopis-

tosta avasi seminaarin ja toi sil le tervehdyk-sen Norjan tiedeviranomaisilta. Han totesi,ette suomalaiset ja norjalaiset perinnetietei-

den tutkijat tekevdt nyt ensi kertaa yhteis-tydsoprmukseen perus tuvaa humanis l i s ta tu t -k imusta . Tdmen vuoks i on tyo l le ase te t tuehkd l i i kaak in ennakko-odotuks ia , mut tatoisaalta sil le on my6s pyritty ohjaamaantoimintaedellytyksie tavanomaista enemmensen koe luonte isuuden vuoks i . Tahbn mennessa naytteb yhteistyd eri tutkijoaden ja

tu tk imus la i tos ten va l i l l d keh i t tyneen hyv in :tutkimusten nyt lahestyesse raportointivai'hetta selvird lopull isesti tdmin laatuisenyhteistydn edut ja myos haitat.

Suomen Akatemian humanis t i sen to imi -kunnan terveiset esitt i tutkija Lassi Sares-sa lo , joka n i in i kdan to les i keynn issd o levan

22

yhteisty6n merkitt ivyyden tulevaisuutta var'ten. Hdnen mukaansa lajtostason yhteisty6.muodoissa olisi vieli i kehittamisen mahdoll isuuksia, mutta nykyisen kaltainen tutki-muksen rahoitusjerjestelmi aiheuttaa yhteis't yd l le se lv i : i ha l l inno l l i s ia es te i td ,

Kveenien kielen tutkimus

Seminaarin tydskentely jakaantui kolmeenas ia ryhmeen: k ie l i t je tee l l i seen, per innet ie 'teell iseen ja historiall iseen. Tutkija MariutAikio Suomen Akatemiasta kiisitteli esitel-mass;en Pohjoiskalottia monikielisene aluee-na ja esitt i sekd saamelaisia ette kveenejekoskev ien es imerkk ien avu l la , ku inka nanra 'la on kdsitelld yksildtason etnisyyden mii-rittemista n imenomaan kieleen perustuen.[4on ik ie l i s i l l a a lue i l la k ie l i on va in yks i k r i -teeri etnisyyden m;arittamisesse, eike senkaund vSlttamJttr saada selvil le sit; pnmaa-ria viiteryhmee. johon ihminen tuntee samas'tuvansa ja johon han haluaa samaistua. Ama'nuenssi Anna.Riitta Lindgren Tromssan yli-op is tos ta kav i lep i k ie l i t ie tee l l i sen tu tkamus-proiektin materiaalista tehtyj; osa analyysejaja p;dtyi esityksessd nakemykseen, jonka

mukaan er i kveen iyh te isd isse vars in homo-geen ise l ta Ieh t6 taso l ta l i i kkee l le leh teny t k ie ,le l l inen er iko is tune isuus on joh tanut use is i inpa ika l l i s i in mur revar iaa t io ih in , jopa n i in , e t t ivo idaan se lves t i puhua kveen ien pa ika l l i s -k ie les t ; . Tok i mJr te iden muut tu rn isessa jakielen sopeutum isessa uuteen ekologiseenympdristcjcjn voidaan nahda mycis kokonais'kulttuuria l 'a sen muutosta heijastavia teki-jd i ta , mut ta tu tk imuksen kanna l ta k i in to i -s iks i nousevat n imenomaan main i tu t pa ika ll i se t "a lamur tee t " .

i

i

_)

Professori Heikki Paunosen (Tampereeny l iop is to ) es i tys kas i t te l i L indgren in es i tyk 'seen hyv in l i i t t yen s i te mur re taus taa , jokao l i va l l i t sevana kveen is i i r to la isuuden er i va i 'he issa , leh inne 1700- luvu l la ja 1800- luvunpuoliv:i l issii.

Eira Stiderholm Tromssasta ja lreneAndreassen Altan aluekorkeakoulusta esitte-l ivet keynniss:i olevia kielit ieteell isi; j turki-muksiaan. Sdderholm selvitt i alkanutta mon ik ie l i sen a lueen pa ikann imis tdn keruu ta jaAndreassen tutkimustaan kveenikielesta erais-se kalastukseen ja ruokatalouteen li i ttyvissierityisti lanteissa.

H is to r ia l l i s ta ja rakennusku l t tu u r iakoskevaa tutk imu sta

Varsinaista kveenivaeston taustahistoriaanli ittyviia tutkimusprojektia ei yhteistydso-pimuksen puitteissa ole kiynnissd. Tdmdjohtuu lehinn. siita. etti i pohjoisnorjalainenpa ika l l i sh is to r ia l l inen tu tk imus on se lv i t t ; -nyt asiaa "merell iseste" ndkdkulmasta, vas-taanottajien kannalta varsin hyvin ja koskamyds suomala inen h is to r ian tu tk imus onvuosikymmenien saatossa luonut varsin hy'v;n kuvan li imen siirtolaisuuden historial 'l i ses ta ku lus ta . Ou lun maakunta-ark is tonjohtajan Samuli Onnelan kdynnissd olevaatutkimusta muuttajien l;htoalueista esitel-t i in myds seminaarissa. Professori EinarNiemi puolestaan tarkasteli "kveeni" -nimi-

tysta ja totesi varhaisimpien selvitysten tay-dennykseks i sen nyky is in muut tuneen vars inp i tkA l le s is i i ryhmi jk :s i t teeks i . V ie ld kymmen-kunta vuotta sitten kveeni-kdsite oli norja-la is ten a l ia rv io ima n imi tys suomala ispera i -selle vahemm istd ryh mdlle. Tiime asenne olikeh i t tyny t nor ja la isen kansa l l i suuspo l i t i i kanmydta 1800- luvun lopu l la ja sa i hu ippunsa1900- luvun a lun nor ja la is tamispo l i t i i kassa.Nyt ovat kveenit kuitenkin havahtumassakulttuuriseen olemassaoloonsa ja ovat sa-manaikaisesti ryhtyneet kayttamaen omaaryhmbnimeddn, iohon l i i t t yy nykyban pos i -ti ivinen, omaa identiteettia arvostava lataus.

Konservaattori Havard Dahl Bratreines i t t i h is to r ia l l i s i in dokument te ih in poh jau-

tuvan mielenkiintoisen kronikan lsovuononperukassa asuneesta l\4ikkel KveenistA {Olsen).joka o l i r i kas ja mahtava kaupp ias omanaa ikanaan I m ie lenk i i to inen p ienkuva erdbseenkveen i tyypp i in .

R akenn u sh isto riasta kuulti in ja nahtiinkaksi esityst;. Professori, arkkitehti JormaHuusko Oulusta kdvi l i ipi Pohjois-Suomenrakennustyyppien historiaa ja muuttumistaia tdta esitystd tbydensi Poh jors.Tromssan

arkkitehdin Ingebjorg Hagen esitys suoma-la ispere isen rakennusku l t tuur in nekymises teRuijan asutuspisteisse. Sodan tuottamistatuho is ta huo l imat ta Ru i jassa l ienee v ie lek inri ittdvasti materiaalia laajemmankin raken-nush is to r ia l l i sen tu tk imuksen lep iv iemiseks ija suomala isen s i i r to la isuuden osuuden se l -v i t tamiseks i s i in i : rakennush is to r ia l l i s ia es i -tyks i ; tuk i m ie l l y t tev i ; l la tava l la v r ime isenakokouspaivend tehty ekskursio Raisinlaak-son suomala isa lue i l le .

Perinnetieteell istd tutkimusta

Turkulainen Lassi Saressalo kdsitteli esitel-massben iolkkloristisen tutkimushankkeenmateriaalikokonaisuu ksia ja otti tarkemmanesittelyn kohteeksi eri i in sen osa-alueista:kansanuskon. V i i ta ten kdynn issa o lev i in p rogradutdihin hen hahmotteli kveenien usko-musperinteen muutosprosesseja, joiden hdnkatsoi olevan osa laajempaa yhteiskunnanrationaalistumisprosessia. Hdn totesi mm,ette osa uskomusperinteestd ei koskaan siir 'tynyt yli tuntureiden Ruijaan. osa raaskorvautui varsin nopeasti norjalaisella ainek-sella. Joku osa perinteesti si irtyi mukana jamuodosti vall i tsevan suomalaigen kokonai-sUuden keske l la nor ja la is ta per innemaai lmaa.Jotkut kveenien uskom u sperinteen elementitovai puolestaan suoraa lainaa norjalaisilta.Suuri kysymys, johon opiskeli jat tdissii6njoutuvat vastaamaan kukin oman aineistonsaperusteella on yksinkertaisesti: Miksi? Tydtmuodostavat kokonaisuuden, jossa voidaansoveltaa folkloristi ikan uusia paradigmoja,mutta samalla myds kehitt i i i i vanhoia tutki-musnbkc iku lmia .

Tutkiia Venke Olsen Tromssan lt/useosta

a-23

esitteli perinnemateriaalien perusteella it i i-sen ja l i intisen kveenialueen om inaispiirte iteja peety i peraan ku u luttamaan laajan etnologi-sen tiedoston kereamisti i tutkimusalueelta.Tiimb herAtti hieman hammennysti i; olihanse juuri ollut norjalaisen perinnetieteell isenosapuolen keskeinen tehtdva yhteistyopro-

iektissa.Folkloristisen tutkimuksen eraanA osa

alueena esitteli tutkija Tuula Kantola Turus'ta keynnissii olevaa kveenien kansanmusiik-kiperinteen keruuta ja tutkimusta. TAte tyd-ti i tekev6t yhdesse Turun yliopiston kulttuu-rientutkimuksen laitos ja Nordnorsk Folke-musikksamling Tromssasta. Suuren keruu-tydn tutkimusta varten on tehnyt sodankyle-lainen Matti Yli-Tepsa, Hiinen perustavaalaatua olevasta keruustaan on tutkijoidenhelppo jatkaa ja viedi tydtd yhi; tutkimuk-sell isempaan suuntaan.

Toisen kansanmusiikkia kesittelev;n esi-tyks€n piti norjalainen tutkija Ola Grafl,joka puolestaan hahmotteli kansanmusiikinkeruun ongelmia suomen kielisesse yhteisds-sd, itse norjaa puhuen. H?in esitt i myds ndyt-teitd kentAltd kerdtysti lauluperinteeste jasiitd sovitetusta "uudesta" kansanmusiikista.

Seminaarin yhteydess; oli j i ir jestettymahdoll isuus projektin materiaalia keyttevi-en pro gradutditi i tekevien opiskeli joidentapaamiseen. Suomesta olivat humanistisento imikunnan tue l la seminaar i in matkus ta-neet HUK:t Pasi Enges, Altt i Koivisto ja SallaTaavefti, jotka teelle ensi kerran saivat verra-ta omia tutkimuslAhtdkohtiaan muiden tut-kijoiden ja norjalaisten magistergrad-opiske-li joiden kanssa.

Tydntiiyteisen viikonlopun kruunasi vielatutkimusprojektien tutkijoiden siseinen ko-kous. jossa keskustelti in yhteistydn jatko'

mahdoll isuuksista ja keskitytt i in mycis eree.seen keskeiseen teoreettiseen, kentelle jokaiytd nndll ispe r5 iseen kysymykseen: "l\4il lai-nen vehemmistdryhme kveenit ovat?" Tee-

masta alusti Lassi Saressalo.

Tutkimusta ja vdhemmistiikysymyksia

Professori Einar Niemi nosti seminaarinlopuksi esiin sen positi ivisen ja yhteistyd'haku isen hengen, joka Ra is issa o l i va l l innu t .Hdn totesi itse historiantutkijana olevansaeritt l i in tyytyvdinen kieli- ja perinteentut-k imuksen tahanast is i in tu loks i in ja p i t i tu t -kimuksen ja kentan yhteistydn ansiona sita,ettd huolimatta aineistoll isista ja metodolg-g is ta e roavuuks is ta ka ikk i seminaar issa es i .tyksensa pitaneet olivat koko ajan puhuneetsamasta asiasta: suomalaisperdisen kulttuu-rin muuttumisesta Pohjois-Norjassa kveeni-ku l t tuur iks i .

Tetd tutkimuksell ista nekemystd tukivatseminaariin osall istuneet ruijansuomalaiset,kveenit its€. Monissa puheenvuoroissaan hetoivat esiin nekemyksensd siite, ette kvee-neil le norjalaisina on saatava sama oikeus,mika ka ik i l la mu i l lak in nor ja la is i l la on :oikeus omaan kieleen ia kulttuuriin. Heolivat valmiit kokoamaan hajanaiselta kvee-nialueelta tyciryhmie, jotka vaestdn ominehdoin lShtisivi;t l i ikkeelle identiteetin vah-vistamistydhdn. Konkreettisena esimerkkindteste tuoti in esiin ajankohtainen kysymyssuomen kielen mahdo ll isuudesta olla opetta-j iksi valmistuvien petevyytti; l isaeve kieli.Tdmd mahdoll isuus oli juuri esitetty poistet-tavaksi. Toisena konkreettisena esimerkkindnorjalaistamisprosessin jatkumisesta todet-ti in se. ettd norjan koulujen oppisisdltosuun-n i te lmis ta o l i juur i po is te t tu v i ime inenk inmaininta kveeneista; maininta. joka oli anta-nut ennen edes pienen oikeutuksen olla ole-m355q. Seminaarilaiset allekirjoitt ivat yksi,t y ishenk i ld ine n i i ih in kysymyks i in l i i t t yva tKannanotot.

Lassi Saressalo

24

KIRJALLIS UUSESITTELYJA

Eurcpean lmmigtation Policy, A Comparative

Study, edited by Tomas Hammat, Cambridge

University Press 1985, p.319.

This book pres€nts a comparat ive analysis ofimmigr" t ,on polr .v of s, ' Europedn .ounlr ies

which have expenenced a large-scale poslwar

immrgrar ion, v iz. Sweden, the Nether lands, Gr€atBr i ta in, France, Switzer land and the Federal

Republ ic of Germany- The study is based on aser iesof conferences and each author has wr i t tenone chapter about h is own countryt imm;grat ion

The authors are wel l known experts in theirf re lds. Tomas Hammar, the edi to. of the book,

wr i ies aboui Swedish immiOrat ion pol icy. Unt i l

the year 1930Sweden was a country ot emi9rat ion.Since the WW l l Sweden has been a major country

. '^'^-'l

a

4.

F i g u r e 1 . 1 . P o s t w a r m i g r a t i o n t o E u r o p e

of immigrar ion especia l ly f rom Finland. Swedenhas never had a system simi lar to the "qu€stwork€r"program! of other European countr ies. Swedentends to bel ieve that ev€ry residenr foreiqn c i r izenplans to stay for good.

Ha^ B Entz inger deals wi th the Nether landsimmigrat ion pol icy. The Dutch people has forcentunes get t led in many overseas colonies, Thelong rradi l ion of in- aod out-migrat ion is a conspicaous fealure of Dutch migrat ion movementsToday there are wel l over one mi l l ion people

who rhemselveg or their parents migraled to theNether lands s ince WW l l , const i tut ing I per cenlof the whole populat ion. f ia f of them ar€ peoplei rom the former Dutch coionies, Consequent ly alealure of Dutch immigrat ion pol icy has been rrsheterogenei ty. The l iberal Dutch admission pol icywas bas€d on the presumpt ion that immigrantswould b€ staying onty temporar i ly . This idea wasnot dropped unt i l the late 1970's when the admis 's ion regulat ions became str ic ter and there was aneed for developing a coordinated immigrantpol icy to ensure that immigrants would part ic ipate

more fu l ly in Dutch society.Zrg Laylo^ Henry wr i tes about the Br i tash

immigrar ion pol icy. L ike many other Europeancountr ies Br i ia in has t rad; t ional ly been a countryof emigrat ion. The depression betw€en rhe warscaused a change in rhe balanco of migrat ion andrhe ne' f low becdrne dn Inwa d one. Tre e.pdfsronof the Br i t ish economy in rhe 1950's and 1960'screated a substant ia l shortage of labor especia l lyfor unski l led or semiski l led workers, many f romr h e f o r m e r C o m m o n w e € l t h c o u n t r i e s . A n i n t e r e s i i n gcontr3st between Br i ta in and other maior European

co!nr l { rs l ike France and Germany was the lack ofgovernmenr p lanning and involvement in immiqra

t ion pol icy once the migrat ion developed. Br i t ish

immigrat ,on pol icy has been "ad hoc and reacive

rather than centra l ly p lanned and managed. Since

1962 the pol icy of successive governments has

been ro Inst i tute t igher and t igher contro ls In an

al tempt io end rhe pr imary immigrat ion of non-whrre lmmigrants f rom the New Commonweal th

bur a l the same t ime al low the secondary immi-grar ion ot c lose dependants- This pol icy has been

lusr l re. l on rhe grounds that equal i ty and In iegrai ion can only proceed smoothly for the elhnicminor i r ies i f the publrc rs assured rhar Ne\r Com

m o n w e a l r h i m m i g r a t i o n r s s t r i c t l y c o n t r o l l e d . T h epresenr conservat ive governmeni has shi f red th€

e r r p . - l s o l ' r s c o n f i o r s t ' d t e g y f ' o _ r r f l m ' q r d t ' o ni o n a t r o n a l t y . I n s h o r i , E r i r a i n h a s b e e n s l o w t odevelope an rmmrgrant pol icy

G i l l e s V e f b u n i f e v i e w s F r e n c h i m m i g r a t i o np o r ( y L d n l e h d s , o - g r r o d r l , o n o f m r r ' g i d l r o n

especr. l ly s ince the second hal f of the 1gth century.The low bir th rare and per iodic labour shof tageshave served to rnot ivale immrgr,r t ion 'We ca led

2 6

workers and human beings came" character izesalso the French pol icy unt i l 1974 when the la isse2-fa i re pol icy towards immigrat ion was f inal lyabandoned. New inst i tut ions were created toimprove the recept ion of immigrants, to promolermmagrant cul tures, and to improve re lat iongberween immiqrants and French nat ives. Eecauseol lack of f inancia l sources only some of rhesemeasures have been ef fect ive. ln 1977 there wasalso Introduced a new immigrant pol icy ro helpimmrgranls to return to rheir counrr ies o l or ig inr f they wanled to do so. ln rhe 1980s the majora r i e n r i o n h d s b e e r f o c " g e d o n t h e s h o r r . t e r m d r m gfor restor ing to immigranrs thei . e lament3.y r ighrsand €bol ishing the arbi t rar ines6 chatacte. ized rhe

The immigrar ion pol icy of the Federal Sepubl icof Germany is deal l by Hartmut Esser and HermsnnKorte. unt i l the late 19th century a lso Germanywas mainly an emigrat ion co!ntry. Already afrer1871 the f i rs t manpow€f shortage occurred in theeastern provinces of Prussia, and Poles were em-ployed f rom Russia and Ausrr ia. In I894 the enrryof Pol ish wofkers was author ized as seasonalworkers. The WW I brought about a drast ic changein rhe pol icy towards Pol ish workers. Passportgwere made compulsofy to prevent their leavingthe country. With the breakdown of the GermanEmpire dnd subsequent economic problems therewas no s ign; f icent employment of foreign Iabor inthe Weimar Republ ic- In rhe phase ot Nat ionalSocia l ism the economic revival f rom 1934 broughrabout € r ls€ in the number of fo.ergn woakers.8y th€ year 1945 appr. 8,000,000 forergnersworked in the German Reich. Af ter the war rh isc lus€d a problemr how ro t reat wi th rhe lormerforced labor who did not return home. ln 1951the legal equal i ty was quaranreed to rhose whoremained in Germany. From 1961 labor shorragecaused recrui tment of toreign labor. This markedt h e b e q i n n i n g o f t h e " u n c o n t r o l l e d e x p a n s i o n 'o f i m m i g r a n t l a b o r u n t i l t h e r e c r u i t m e n t s r o p r nNovember 1973. The sray of immigrant workerswas regarded as temporary. Af ter the economrcrecovery in 1967 the number of foreign workersr e a c h e d a p e a k o f 2 , 6 m i l l i o n i n 1 9 7 3 . I n c u d r n grhe fam y members the tota l number was nearty4 m r l l i o n I n 1 9 8 1 t h e f o r e i g ^ p o p u l a t | o n o t 4 , 6mi l l ion consl ; tutes 7.7 per ce^1 of the io ia l popu

T h e t i r s r g e n e r a t l o n c a n n o l o n g e r b e c o n s i d e . e d"guesrwo.kers" as rhe average lenght o l s t i ry is

dhout 10 years Nevertheless the Feder. l Govern

m e n t h a s o f f i c i 6 l l y e m p h a s i z e d t h n t t h e F R G r s

not an " immigrat ion country" The resrdence of4,6 mi l l ion foreigners is regarded as a temporaryphenomenon. Measures have teen di rected to-

wards stopping the fur ther immigrat ion of yoLrths

and elder ly fami ly memebers. The r lght to reside

in the FRG dep€nds on the pos€ssion of a resi 'dence permit . General ly speakinq, according tothe t radi t ion of the German Re;ch, the FBG hasn€ver has a lonqterm and coordinated immigrat ion

Hans Joachim Hoffmann-Nowotny wr i les about

the immigrat ion pol icy of Switzer land v!h ich had

a major immigrat ion in the second hal f of the 1gthcentury. Foreign populat ion increased steadi ly andreached a p€ak in 1914 when foreigners const i .tuted 15,5 per cent of the tota l populat ion. In1900 ius sol i was introduced to make chi ldrenborn in Switzer land of foreign parents automat ically Swiss c i i izens. Th€ f is t wave of immigrat ionwas composed largely of people fecrui ted f rom theneighbour ing countr jes. lmmediately af ter the WWll a new wave of immigrat ion began and reached

a peak of ov€r a mi l l ion in 1974; 16,8 per cent otthe populat ion. The Swiss at t i tude towards rmmi-grdnis cdn be descr ibed ds fo l lo /s ioreigaerr dremeant to work, behave in an unobtrusive mannerand adapt themselves to Swiss cor ld i r ions. Af ierthe middle of the 1960's immigrat ion regulat ion

became more restr ct ive and internal contro lbecame more l iberal . However, in Swrrzer landr h e r e i s n o m m , g r a n l p o l i c y i n t h e s r r ' . r s e n s eol the term. This according to the Swiss t radi t ionof la isse? fa!re, Swirzer land is not regarded as an" immigrat ion" country. There was no need for anyspecia l pol icy as immigrat ion was considered onlya temporary phenomenon. Al though in the t reatment of foreigners there has not been any specia lmeasures on their behal f , some progress has beenmade, One recent ly formulated aim has been togive al l foreigners equal socia l r ights on the labormarket , There are also many organizat ions forcounsel ing and help at the disposal of foreignefs,and especia l ly for refugees. According to theauthor foreigners in Switzer land seem bet ter in-

legrated and assimi lated than foreigners in Ger-

X X X

After the presentat ion of the s i tuat ion in th€ s ixcountr ies Tomds Hammar makes d compdrarveanajysis. lmmigrat ion pol icy has progfessed alongsimi lar l ines in a l l the projsct countr ies- From the

middle of the 191h century to rhe WW I majorfeatures were economic l iberal ism and pol i t ical

nat ional ism. A f€ature of the per iod was the hugeEuropean emigrat ion to other cont in€nts, Betweenthe wdrs nar |ondlrsrc feel ings af fecred immigrdt ionpol ic ies. The U.S.A. imposed the quote laws inthe 19201 to reduce immigrat ion drast ical ly .

Fol lowing the WW l l a radical change occurredin the immigrat ion pol ic ies of European countr ies.lv l i l l ions of people were uprooted but on the otherhand there was a pressing need to rebui ld destroyedareas requir ing a good supply of labor. Bapideconomic growth led for recrui t ing foreign labor inGr€at Ef i ta in, France and Germany. The Nether-lands, Switzer land and Sweden met their manpowerneeds mostry th.ough 5pontdneus i r r .n igratron.The turning point was the per iod of 1970-74mainly due to the economic downturn af ter theor l cr is is . lmmigrat ion of labor force reduc€ddrast ical ly , a l though fami ly immigrat ion and theacceptance of refugees has cont inued-

The Iast s€ct ion of the book deals wi th immi-grat ion regulat ion and al iens contro l , Germanyand Switzer land can be cal led guestworker systsmswhi le Great Bf i ta in and Sweden represent systemsof permanent immigrat ion. France and the Nether-lands fa l l between these two poles. Al though th6foreiqn populatrons grew qLrck,y immigrantpol iLy bpgan to d€velop s lowly In thele counrr ies.I t s tar ted later in the guestworker countr ies than inthe countr ies of p€rmanent immigrat ion, Hammarpornts out the importance of immigrants themselves in the format ion of immigrat ion pol icy inthese s ix European project countr ies. At thepresent a i6sk ahead is to provide a dec€nt standardof l ,vrnq for both rhe t , rs l drd second generat tonof th€ immigrant minor i t ies.

"European immigrat ion pol icy" o l the s ixcountr ies ot extensive postwar immigrat ion isan excel lent contr ibut ion jn a long neclected f ie ldor migral ron research. In the luture there rs anobvious need lo. more comparat ive studi€s eg,about the "emigrat ion pol icy" of the countr iesl i k e Y u g o s l a v i a , l r e l a n d , F i n l a n d e r c . e x p € r i 6 n s i n gheavy losses or populat or through emigrat ion.

I

Oldvr Korvu l .angas

L27

Utopiasiirtolaisuus

Teuvo Peltoniemi, Kohti patempaa maailmaa,Otava, Helsinki 1985, s. 240.

Johruneeko Aatamin ja Eevan kadottamasta pa-

rat i is is ta se, et t : i ihmista on aina k iehtonut a jatus

onnelasta, paikast6, jossa elet t6 is i in vapaina huo-l is ta la rahanhimosta, vapaana kd,kenlarspsta va, .

nosta, r i is tosta ja sorrosta. Myds tot is ina lorven'soi t ta i ina pidetyt suomalaiset ovat tempautuneet

mi l lo in minkin aat teen mukaan maai lmaa paran

Ensimmii inen kokohaisesrtys t6sta v.han tunne'tusta a iheesta on val t . l is . Teuvo Pel toniemen juur i

i lmesrynyt teos. joka kuvaa 18:aa er i puoi i l la maa-i lmaa ol lut ta suomalaisten peruslamaa ihanne-yhteisdd ta i a inakin s€n lapaista yr i tysta a lkaenAugust Nordensk6ldin osal l is tumisesta "Uuden Je'r u s a l e m i n ' h a n k k e e s e e n S r e r r a L e o n e s s a v . 1 7 9 2aina Jokio isten Emmauel i ikkeeseen saakka. Tun-

netuin suomalaisutopist i on l \ ,4at t i Kur ikka, joka

vuosisadan vaihteessa yr i t t i ensin perustaa "Kale '

van Kansa" - ihannevhteis6a Austra l iaan ia myohemmin paremmin menestyneen "Sointulan" Van'

couver i in, Kanadaan. Tdmbn j i i lkeen suomalais-ten utopiayhdyskr. rnt ien painopist€ s i i r ty i la t |na 'la iseen Amerikkaan, tunneiuimpina paroni ArthurTheslet f in vuonna 1906 perustama Colonia Fin.

landesa Argent i inassa ja Toivo Uusikal l ion vegetar is t ien Fazenda Penedo Erasi l iassa 1920 luvun

A u s t r a l i a a n v . 1 8 9 9 . 1 9 0 0 y r i t e r t y d i h a n n e -yhdyskuntaa tnrkastel laa. seufaavassa iarkem

m i n .Vuosisadan vaihteessa monet Enqlannin domi-

niot yr i l t iv : i t houkutel la s i i r to la is ia mm. tar toamal la r lmaisen nratkan Enqlannista mbar i inpaahan.Kun Englannista er o l lut laht( io i t6 ta.peeksi ,Queenel a n d r n o s a v a l t r o l a r j o s i v . 1 8 9 9 i l m a , s e n m a r k a nO u e e n s l a n d i i n . T e h o k a s v a r v b y s k a m p a n j a u l o r e t r i i nSuomeen saakka. Suomal i r is ta tybve€st6a er i ry i .sest i v iehat t i ODeensiandissa val lassa ol lu l tyo

vdenpuolueen hal l i tus. Lahes 200 suomalarsrakdyt t i tat : j i lmaista matkaa hyv6kseen vaiaan vuoden aikana. T6h: jn ryhmdbn kuului era: jn lahteenmukaan 78 Mal t i Kur ikan kannatta jaa, jorka saa-puivat perustamaan ihanneyhteiskunraa, "KalevanKansaa", Austra l iaan. Sopivaa paikkaa ei kui ten-k a a n l o y r y n y t j a v u o d € n 1 9 0 0 a l k u p u o l e l l a M a t t i K u -l |kka kannartatrneen o i hakkaamassa ratapdlkkyj ,Chi l lagoen rautal ietyomaal la Suomalaisten te l t takylad kuts! t r i in "Eldoradoksi" ja Ku. ikan iohtamana se ol i eraanlainen ihanneyhtgiskunta ta iosuustormintayr i rys. Kur ikan urakat osoi t tautuivalhuonoiksi ja monet suomalais ista e ivet o l leet tot-tuneet raskaaseen tydhdn. Pian suomalais€t a lkoi-vat kbrs ie puurerta ja joukko hajosi k i roten johra-j a n s a .

Opiskel lessani Austra l iassa ha6star te l in v. 1970E r i s b a n e s s a M r s . A i n o H i r m u k a l l i o r a . i o k a p i k k u

r y t t o n a o l i k u u l u n L r t a h a n j o u k f o o n S u u f i n o s aChi l lagoen te l t ta le i r iS koskevis la t iedoista on pe-rais in hdnel ta. Samoin kuin "kur ikkala isren laulu" ,

ioka paatry i sanoih;nr "Nakemi in Austra l ia s indhelvet in maa." Mydhemmin monet Kur ikan kannatta j is ta aset tu;vat Nambour i in lehel le Br isbaneavi l je lemean soker ia Useimmatseurasivat KanadaanMatt i Kur ikkaa, ioka ol i saanut s ikala is i l t? i kaivos,m i e h i l t ; k u t s u n j a m y d h e m m i n m a t k a r a h a t t u l l aperustamaan yhteisomistukseen perustLlva suoma-la isyhterso - my6henrpi Soinruta.

"Koht l parempaa maai lmaa" on mielenki into inen lahinna suur€l le VJeisct l le tarkoiretu y le is.esatys t ;s te suomalaisen s i i r to la isuuden vahem-man tunnetusta puolesta. Se per!stuu suurel tao ( r ^ e r r k o r s r u l k t r u k s i r i , m u t . d s r s a l t a a . u n s a a s r i

mycis uut ta t ietoa suomalaiss i i r to la isten vaiheistamaapal lon lokaisessa maanosassa, Kir jan hyve ulko-d 5 u t d ' u n s a s k u v ! L s o J d t : o p u \ o i l n - s 5 d s u j u v d s r lk i r jo i tetun srs6l lon kanssa.

Olavi Korvukangas

28

SIIRTOLAISASIAIN NEUVOTTELUKUNNANMIETINTO VIIIEhdotus siirtolaisuuspoliittiseksi tutkimu$hjel-

naksivuosiksi | 986 1990BETANKANDE VII I AVGIVET AV DELEGA.TIONEN FAR EMIGRANTAR ENDENFijrslag t i I I m ig tat io n spo I it isk t forsk n i ngsprogra mf6' 6rcn 1986J 990Ko m itea nm iet i ntd - Ko mm ittdbeten kande | 985 :4 7

Helsinki - Helsingfots | 985tsBN 95t 46 7839 7

tssN 0356.9470

SIIBTOLAISASIAIN NEUVOTTELUKUNNANMIETINfO IXSiirto laisuus ja t iedotusEETANKANDE IX AVGIVET AV DELEGATIONEN FOR EMIGRANTARFNDENM igrct io n och infotmat ion

Komiteanmietint6 - Kommittdbehnkande | 985:52Helsinki - Helsingfors | 985

rsBN 951.46.7839.7tssN o356 9470

V d l t o n e u v o s t o a s e i t ' J l k o d s r d n r r n r . t e r i o n p s i l p

l y s i b I n a r r a s k u u n 1 9 p a r v a n a 1 9 7 0 s r i r r o l a i s a s i a i nneuvotte lukunnan selv inbmdan sr i r to la isuudesran i i n k o t i m a a s s i k u i n u l k o s u o m a l a i s t e n k e s k u !

opqso a l -eu'uv 'a o-qelmrd jd esr l t jqaa- Io mP.pl

d e s L o s r . l s d . j o r r d n a r r a o n q e l " n d r v o i t " i s i i n , l

r a v a s _ i o ' r " d h u o r n r o o n m d i s s a m m e h a ' j o r r e I d .vassa yhteiskuntapol i t i ikassa Asiarn luonteesta joh

iuen neuvot te lukunnasta teht l in pysyvais luontei

n e n e l i n , j o k a s a i t e h t b v ; k s e e n :s e u r a t a s i i r t o l a i s u u d e n l a u l k o s ! o m a l a i s t e n o l o

s e l v i t t : j e s i i r t o l a i s u u d e n v a l k u t u k s i a j a s i i h e nv a i k u r t a v i a t e k i j o i t a ,

to imia s i i r to la isval i tyksesta annerun l l r in tark o i t t a m a n a n e u v o t t e l u k u n t a n a t y o v o r m a m i n r sler dn avustamiseksi s i i r to a isvdl i tystb koskevissa:srolssa sekao - r d d v o l r i o n e u v o s r o l e . f . , n r s r e r i d , l l e j a r a . v r l

t a e s s a m u i l l e k i n v i r a n o m a i s i l l e l a u s u n t o j a s e k ;tehdb ehdotuksia s i i r to la isuutra koskevissa ta is i lhen l i i l tyv isse asio issa

V a l t i o n e u v o s t o n 3 0 . 1 1 . 1 9 7 2 t e k e m a n p ; a t d k s e n

m u r " r s e s t ' n e L v o r t e l u k u ^ t a s , , ' t y r u l k o d s d r - m r n r .ter ion ala isuudesta tybvoirnaminister ion ala isuut e e n 1 . 1 1 9 7 3 l u k i e n -

N e u v o t t e l u k u n r a o n t o i m l n t a n s a a i k a n a l u o v u rl a n u t y h d e k s a n m i e t i n t b ; ( K o m i t e a n m i e t i n n o r

1 9 1 2 : B 1 1 9 , 1 9 1 4 : 6 4 , 1 9 1 6 : 4 9 , 1 9 7 6 8 l , 1 9 8 0 , 6 3 ,1 9 8 1 : 6 0 , 1 9 8 2 : 1 4 , 1 9 8 5 4 7 , 1 9 8 5 5 2 ) .

1986 90", tavoat teena on antaa paatdksenteki j i i i l le

k o k o n a i s k u v a v a l t i o n h a l l i n n o n s i l r t o l a i s u u s t u r k i -mustoiminnasta, suuntaamisesta ja kehi t t : jmistarpeista 1980 luvun loppupuolrskol la seke edistees i i r t o l a i s u u s a s i o i d e n k a n s s a t o i m i v i e n e r i h a l l i n 'nonalojen ja tahojen vuorovaikutusta s i i r to la isuur e e n l r i t r y v a s r a t u r k r r l u f s p s r d \ r y d s v " l r i o n e u v o ston t iede ja teknologiapol i i t t inen selonteko tukeeneLrvot te lu kunnan asetramia iavoi t te i ta.

Ohjel rnan tavoi t teena on s i ten tehostaa val t ion-F c l l n n o n g r r r r o l d r s u u s r J r k , m u s t o i m r n n a n s u u n n r tte lua, rutk imustulosten hyodyntemist i i ia kansain-val is ta tLr tk imusyhieis iydtb sek; edesauttaa lurk i -mustydn suuntaamista paremmin hal l innon tarpei-

Tutk imui ld i toksia, tutkr jorra ja turk imusympanstdd koskevat ehdotu ks€t ohj6 lmassa

K o r k e a k o u l L r j e n j a t u t k i m u s l a i t o s t e n t u i s i v o ida keski t ty : j ns. per!sturkrrr iukseen.E r i h a l l i n n o n a l o i e n t u i s i t l l a u s t u t k i m u k s e s s a a not laa huornioon tutk imLrstradi t ion aikaansaan-_ i n ' ; ' L p y ! j a o y ' k , o r o t e u r . d n a c - m y o s p t r .kaaikais ia ja laaja a la is ia turk imusprojekteja jo.ko yhtels iyosse ta l Suomen Akatemian kanssa.

- Si i r to la isuusinsr i tuurt i in tu l is i perustaa ainakinyksi vakinaisen tutk i jan ro imi €r i ty isatue€nasi i r to la isuuden yhtoiskuntar iets€l l inen turk imus.Si inola isuusinst i luur in k i . jasron ro iminraa tut is iedist ;e. Ki i re is impdn; rghtdvr ina on pidef iev;atkfohja isen tutk imusrskister in luomisra jakehi t t ;mista osaksi y le isra t i€te6l l is tb k i r iasro,ja in lormaat io j ; r jesrelm. ia.P o n i L r s n d o e - u l k o p - o l p l e s u L n r a - ' u ! i e nm u u f t o l e n r e k i s r e r d i n t i b t u l i s p a r a n t a a .T i l a s r o k e s k u k s e n t y b v o i m a t i e d u s t e t u u n t u t i s isaada muutama kysymys haastatet tavan rnuurt o s u u n n l l e l r n r s t a .

- Si i r to la isuusinr i tuut in "Si i . ro la isuus Migra,t ion". lehte€n tu l is i saada €n€mmrin r ietesl l i -s i r j ar t ikkele ja.K o r i r r d , s r s r d j d k d ' r s a r n v a t i s r s r e r u r k r j d s e m i l a a .re sta tu l is i a ikaansaada sbdnn6t l inen tapahlu

A s k e t t a i n u o v u i e t u n s r i r t o a s a s r a r n n e u v o l t e

l u k u n n a n k a h d e k s a n n e n m i e t i n n o n , E h d o l u s s i i r

t o l a i s u u s p o l i i t l i s e k s i t u t k i m ! s o h ) e l m a k s i v u o s r k s !

S u o m e n s i i r t o l a i s u u s p o l i l i i k a n y l e i s t a v o i t t e e n a

o n s i i r t o l a i s n a k o k u l m a n h u o m i o i m i n e n y h t e i s k u n

nal l isen paatc jksenteon er i tasoi l la . Tama puoles

raan edel ly t tbA, et ta s i i r to la isuuden kehiryksestaja s l l le luonteenomais lsta p i i r te istd on aina k i iy .tet tavlssa alankohtaista t ietoa.

U l ! , o r r d l d d s , u y ' m r ' j o o n d t u o ' n a l a r s l a s y ntyperae olevaa henki ld: j . Neuvot ie lukunta toteaalX miet inndssi j . jn "Sr i r to la isu!s ja i iedotus", er t : jr r e d o n r d " n i s J o a a l J r s e s r u y h l e r s h - . n a s t d o n d r n al a r p e e l l i s t a , u l k o s u o m a l a i s i l l e . S u o m e € n p a l a a v i l l e

L-29

s e k b S u o m e e n m u u t t a v i l l e u l k o m a a a i s i l c .Sir r to la isuut ta koskeva t iedotustoiminta on val

r i o n v i r a l l i s e n s i r i o l a i s u u s p o l i t i i k a n v , l i n e . S e o np a l v e l l u t s i r r t o l a i s u u s p o l i t i i k a n k u l l o i s i a k i n t a v o i tte i ta. Suomen vi ra l l isen t iedotustoiminnan voidaantodeta vuos kymmenten aikana vaihdel leen maastamuutosta varoi t tavasra mahdol l is imman neurraa i inja totuudenmukaiseen t iedot tamiseen seka paluu'

muut loon voimakkaast i kannustavasta l in jasta suomen olo ista t iedot tamiseen.

Tiedoiustoiminnal la edistetadn ulkosuomalais-t e n m a h d o l l i s u u k s i a o m a n k u l t t u u r i i d e n t i t e e t i n

s6i ly t tamiseen. Tbl ld in he voivat samal la osal taan

t o . m r a S u o ' n i . l e t o u d e n l e v i l t e l i n b d s u i n m a i s s d d . J dv6l i t tdvbt t ietoa vastaavasi i myos Suomeen.

Y l . s r l d _ l a n n d l r a o n l i 5 r u n e e n m u ! r t r a n i s e n

edel ly lyksena on r i i t tev i jn ja o ikean t iedon saa-

minen kohdemaan olosuhtelsta, Neuvotte lukunta

onkin tydssa: in todennut, et te i o lennaista s i i r to

la isten palvelu issa tarv i t tavaa t ietoa vars inaisest ipuutu. Ongelmana on sen s l jaan t iedon jakelun

organisator inen hajanaisuus. My6s t iedon per i l le-

menoon tu l is i k i inni t t ;a er i tyrst ; huomiora

"Hyvd Tuomas Joulun tuopi."Nain ne haastoi harvallensa,Vet k al lensa v i rk k ae I i,Kansan miehet kertoel i,saattaen sulosanomanJou luju h lan joudunnasta

Suomen suu ri I le saloil le,Kalevalan kankahille.Tdmd touhun toi tulisen,Antoi kiirehen kipakanR ien n etel I l;, j o udu te I la,Valmistua vikkeldstiV ie ttem dh dn va I o ni u h I aa,Joulujuhlaa ialoa.Ku k in koittavi parastaanVa k a i sesti varu ste I I a,Syd tdvdtii saatava ksi,Kunnon kaljat juotavaksi

Juhlapdivien varaksi;Kinkut sievdt ja sorcat,Ke i to k se t k a i k e n lai set.

Jo on kuusi koristeltu,Ky n tti I d i ty, kau n istel tuTuomaan tunnetta tupahan,Joulun henke;i jaloa.lstutaan jo iltaselle,Tuodaan lahjat oival I isetN d h tdve k s i, saatavak s i,Kaikille iki-iloksi.Vaari vanha vi imeiseksiOttaa k irjan k u nnoll isen,Pe rhe raa matu n ro tev a n,Josta joukolle lukevi,Pdivdn tekstistd puhuvi.Jou lu rauhaa to ivottaapi.Ndin ol'tapa ennen muinoin,Lasna pienne olbssani,Paitarcssuna pahaisna.Enddn muistossa elevd,M ielim ietteissl; kuvanaSuomen su lo jou lujuhla.

ANTTI.

IE [dJOULUNA

30

R u n o o n j u l k a s t ! N e w Y o r k n U u t l s t e n J o u l u V l e s i i s s a l 9 2 4 ( S r n o l a i s u u s i n s t t u u t n A r k i s t o )

_ , /

a

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTIN KIRJASTOONSAAPUNEITA JULKAISUJAPUBLICATIONS RECEIVED

Muutlo l i ik€ki r ja l l isuus

Arbeidsmarked og arbeidsmarkedspol i t ikk i Nordenr 1 9 8 4 . T y o m a r k k i n a t i a t y 6 m a r k k i n a p o l i t i r k k apohjoismaissa vuonna 1984. Nordisk tUinisterr6d,

NAUT rapport 19856. Oslo 1985. 206 s.Arbete och loner. Invandrare i Stockholms lan,4 Slockholm 1985. 100 s.BeredskabsarbeJde og jobskabelse. Tyol l rsyystydtja tyopaikkoten l !ominen. Nordisk [ ,4 in isrerr6d,

N A U T r a p p o r t 1 9 8 5 : 7 . C s l o 1 9 8 5 . 1 2 7 sBra och d6l ig l i Sver ige. lnvandrare i Stockhotmsl 6 n , 6 . S t o c k h o l m 1 9 8 5 . 3 8 sDrommen orn Amerika. Nat ionalmuseer 1984;Fo.hrstorsk rnuseum Moesg€ard 1985 Arhus1 9 8 4 . 1 1 2 s .F i n l a n d s h j 6 l p e n . B e r e t n i n g f r a C e n t r a l k o m r t e e n f o rF r n l a n d s h j e l p e n 1 9 4 O - 1 9 4 1 J a 1 9 4 1 - 1 9 4 9 . K o b e n -h a v n 1 9 4 9 . 6 0 s .G I E f f T S E N , H e d d a & L A R S E N , G u r i , t u l i n o n t e r e rog det Norske samfunn. Fors lag t i l e l forskningsprogram om innvandrere og maktstrukturer . Kommunal- og arbeidsdepartemenlet . Oslo 1984 114 s.H A M M A R , T o m a s ( e d . ) , E u r o p e a n r m m i g r a t i o npol icy. A comparat ive study. Cambridge Univers i tyP r e s s 1 9 8 5 . 3 1 3 s .Housing condi t ions. Invandrare i Stockholms l . in,7 . S t o c k h o l m 1 9 8 5 . 8 0 s .H6lsa och vard. Invandrare i Stockho m lan, 8.S t o c k h o l m 1 9 8 5 . 8 2 s .J O K I \ E N . T e p p o , T u r u n m u u t t o l l k e v d o s , n a1 9 5 1 - 1 9 8 0 . T u r k u 1 9 8 5 . 1 8 6 s .K O I V U S I L T A , L e e n a , H u i f i i s i e n m u u t t o l i i k e v u o nn a 1 9 8 1 . T u r u n y l i o p i s r o , s o s i a a l i p o l i t r k k a . P r og . € d u t u r k i e l m a , t a m m i k u u 1 9 8 5 . 8 3 s . + l r i t

K O R K I A S A A R I , J o u n i , R e t u r n e e s f r o m S w e d e n1 0 F i n l a n d i n 1 9 8 0 - 8 1 . S r i r t o l a i s u u s r u l k r m u k s i an o 1 8 , T y . j v o i m a m i n i s t e n o . H e l s i n k i 1 9 8 5 . 1 3 3 s .Kvrnnor och m€rat ion et t europerskr perspect tv.

Svensk bearbetrng av rapporten "Women andlv l igrat ion ln a European Perspect ve" av EvaLundberq Li lhman. Stockho m 1985. 86 sK A L L S T R O M , R o g e r & M A L I N E N , V u o k k o ,

Oet tv6 spr:k ig3 hdqstadier i Gdieborg lasAret

1984-85. SP R I NS proje ktet . R apport 30. Go teborgsUnivers i tet 1985. 41 s.

Minnesotan 100-vuot is Juhla-album 1858-1958-Minnesora I958. 53 s.Muutto l i ike Lahd€sta naapur jkunt i in v. 1975-79.Lahden kaupunkisuunnir le luvi raston turk imuksiaj a s e l v i . y k s i i i 8 9 / 1 9 8 1 . L a h r i 1 9 8 1 . 7 4 s . + r i i t t e e r _

N A T C H E V , E i i a & S I R E N , U l l a . T i l l v i l k a s p r e kmi l jc ter tods barn er 1985? En undersokning iS t o c k h o l m s s t a d . S t o c k h o l m 1 9 8 5 . 1 0 5 s . +

N A U C L E R . K e r s t r n , " J a m e s 8 o . 9 , d e t d r e ndukt ig man.. . Om ski l lnader i barns Jamral medbarn och med vuxna. SP R INs-proje kt€t , Rapport29. Projektet Hemsp16ket i forskolan, HiF rapport6. Gdteborgs univers i ret 1985. 54 s. + l i r t teet .Nordisk demograf i , argang 14 1983/1984. Organfor nordisk demograf isk fdrening. Kdpenhavn1 9 4 5 .O L I N F A H L E , A n j a , F i n n h i l l : P e r s r s t e n c e o ferhnic i ty in urban America. A disser iar ion in theDepartmenr of Anthropotogy submti ted to thefacul ty of rhe Graduate School of A. ts and Sci-ences in part ia l fu l f i l lment of the requirementsof the degree of Doctorare of Phi tosophy at NewYorks Universr ty. June 1983. 247 s.P E L T O N I E M I . T e u v o , K o h ( i p a r e m p a a m a a i l m a a .S u o m a l a i s t e n i h a n n e s i i r t o k u n n a t 1 7 0 0 - t u v u t t a n y ,kypeivdbn. Keuruu 1985. 240 s.RAUTALIN, Mar ja-Leena, Ruots insuomarar5renkir jastopalvelu l Kir jas lor ie leen ja in lormat i ikano r o g a d u r u r k r e , m a . T a m p e r e 1 9 7 6 7 2 sR A V E N S T E I N , E G . , T h e L a w s o f M i g r a t i o n .J o u r n a l o f t h e S t a t i s t i c a l S o c i e t y , V o t X L V l l l ,p a r t l l . J u n e 1 8 8 5 . 3 0 5 s .S A L I V I I N E N , J o u k o , H e r v a n n a n s i s e i n e n m u u r r o .l i ike. Tampereen kaupungin rutkrmuksia ia setv i -t y k s r a 4 7 , 1 9 8 5 . 1 2 3 s .Si i r to la isten oikeuksia kasir te leva neuvot te lupeiv i10.4.1 985, Koningstedt . Utkoasia inminisrer io, Si i r -l o l a i s a s i a r n n e u v o t t e l u k u n r a . 1 6 s .S l L L A I \ P A A . L e n n d r d . F r n n s , D a n e r , l \ o r w e g i a n s ;lc€landers Art ic les in The Canadian Famity Tres,Canada's Peoples. Ottawa: Secrerary of State,1 9 7 9 .S I L L A N P A A , L e n n a r d , T h e P o t i t i c a t E e h a v i o u r o fCanadians of Finnish Descenr in the Oisrr ic t ofSudbury. A l icent iate thesrs in pol i t ical sc ience.Facul ty of Socia l Sciences, Univers i ty of Hsls inki .

a-

Submined wi th revis ion January 1976. 145 s.SIMPANEN, Matt i , Turun l i ih tomuuttotutk imus.Turusta vuonna 1984 muual le Suomeen muutta-n e e t . S i i r t o l a i s u u s i n s t i t u u t t i , T u t k i m u k s i a n : o 4 .T u r k u 1 9 8 5 . 1 0 8 s .V I R T A N E N , K e i j o & H E I K K O N E N , E s k o , A m e .r i k k a i a i s e n k u l t t u u r i n l e v i e m i n e n S u o m e e n . T u t k i

musraport t i suomen Akatemian tukemasta projek

i is ta. Turun y l iopiston histor ian la i tos, ju lkaisuja

n i o 1 5 . T u r k u 1 9 8 5 . 1 7 8 s .V A H A K O U V O L A , E i j a , R u o t s i s t a p a l a n n e i d e n

tydpaikan hankinta, tydhdn s i jo i t lominen ja ty6-

olot . Turun y l iopisto, ta loust ieteen ja sosiaal ipo 'l i t i i k a n l a i r o s , l a u d a t u r - t u t k i e l m a . J o u l u k u u 1 9 8 3 .1 1 8 s . + l i i t t e e t .Yrkeskarr ierer !nder 70 ta let . Invandrare i Stock-holms lbn, 3. Stockholms lans landst ing/Region-p l a n e k o n t o r e t . S t o c k h o l m 1 9 8 5 . 1 8 2 s .

Muut iu lkaisut

A L A V A , l L k k a , A m m a t i l l i n e n j o u s t o j a t e k n o l o g i a nkehi tys Tydvoimaminister id, Suunni t te luosasto,

Tyovo imapo l i i t t is ia selv i tyksie n:o 62. Hels inki

1 9 8 5 . 1 2 1 s .Asuntovarauma 1980. Seutusuunni t te lun keskus

l i i n o , j u l k a i s u A 5 8 . A s u n t o h a l i t u s . H e l s i n k i

1 9 8 5 . 1 1 6 s . + l i i t t e e t

K I N N U N E N a R U U N , S i n i k k a , T a n s k a l a i n e n g a -

l o p p i - 2 1 k u l t t u u r i v a i k ! t t a j a a t a i i e e n e r i a l o i i t a .

S a v o n l i n n a 1 9 8 3 . 2 0 1 s .C R O N B E R G , T a r j a , T y o , a i k a j a a s u m i n e n t i e t oyhteiskunnassa. Asuntohal l i tus, Val t lon painatus

k e s k u s . H e l s i n k i 1 9 8 5 . 1 2 5 s .H i g h e r e d u c a t i o n i n F r n l a n d . G u i d e f o r F o r e i q n

S t u d e n t s , 1 9 8 5 . M i n i s t r y o f E d u c a t i o n H e l s i n k i

1 9 8 s . 2 3 2 s .H O N K A N E N , P e k k a ; K O S K I N E N , J a a k k o ; W I L S

K A , O s m o , Y m m a r r : i o i k e i n r i e t o t e k n i i k k a . L o i m a a

1 9 a 3 . 1 4 5 s .J Y L H A , M a r j a , O m a n t e r v e y d e n k o k e m r n e n e l d k e

i6ssa. Acta Universr tatrs Tamperensis, SER. A,

V O L . 1 9 5 . V a m m a l a 1 9 8 5 . 2 2 1 s + l i i t t e e t .

J A R V I N E N , A n n i k k i , L ; a k e t i e t e e n o p i s k e l i j o i d e nt ieteel l is ia ja ammat i l l is ia kasi tyksi ; koskeva

s € L r r a n l a ' u l < r m - s A c t a U n i v e r s l a r i s T d m p e r e n s r s .

S E R A , V O L 1 9 7 . T a m p e r e 1 9 8 5 . 1 6 9 s . + l i t

KAAR IAINE N, Ju ha, Sosiaal is ten ongelmien alueell lsesta esi intymisestd Hels ingissa. Esi tutk imus. Tl LK

1 9 8 5 . 4 . H e l s i n k i 1 9 8 5 . 4 9 s . + l i i t t e e t .

L A N K I N E N , M a r k k u , H e l s i n g i n t u l e v a v a e s t b k e h it y s j a a s u n n o n t a r v e v u o t e e n 2 0 0 0 . T I L K 1 9 8 5 : 5 .H e l s i n k i 1 9 8 5 . 4 9 s . + l i i t t e e t .[ 4 A N N l , E e v a & T U O M I S T O , J u k k a ( t o i m . ) , H u '

manist in teemojen tuntumassa. Acta L,n ivers i tat isT a m p e r e n s i s , S E R . A , V O L . 1 9 6 . V a m m a l a 1 9 8 5 .

22O s.N l E M l , T i m o , C o n v e r s i o n o f F l a t F i l e s a n d H i e r

archical Data Bases. Acta Univers i tat is Tamperen-

s i s , S E R . A , V O L 1 9 4 . T a m p e r e 1 9 8 5 . 4 3 s .N A I l l , J o u l , o , O s d d . k a t y o n k a s ! u n d k y m a t S u omessa. Tyi ivoimaminis ler i6n ty6voimipol i i t r is ia sei-v i t y k s i d n : o 5 3 . H e l s i n k i 1 9 8 3 . 1 6 3 s .Pienteol l isuus tyopaikkana ja paenteol l isuustyol : i i

sen asema. Turun ja Por in ladnin teol l isuustoimikunta, ju lkaisu n :o 5. Turk l r 1983. 84 s.SANTAKARI, Tuul i , Projekt i tydmaan sosiaal isetonqelmat ia n i iden l iev i t taminen. Sosiaal ihal l i tuk.sen raport t isar ja n:o 9/1985. Hels inki 1985. 1 1 7 s.+ l i i t teet .S N E C K , T i m o , K 6 u p u n k i e n t u l e v a i s u u s s k e n a a r , omuodossa. Kaupunkipalvelututkrmus, osa 2. Suom e n k a u p u n k i l i i t o n j u l k a i s u C 7 4 . L a h t i 1 9 8 5 .1 3 5 s .Teol l isuuden ulkoiset rahoi tuslehteet 1945. Teol l i -s u u d e n k e s k u s l t l o . H e l s r n l r 1 9 8 5 1 4 6 sI O L K K I - N I K K O N E N , N . 4 i r j a , K u n e i o d o t a e i k ; r s i ,kun ei vaadi e i pal jon pety. Yksi ion elamankaarenk f l r r l s e r v d r h e e t A c t d U n r v e r s r t " l r s T d n p e r e n s r s ,

S L B . A . V O L . 1 9 1 . T a m p e ' e 1 9 8 5 1 4 2 s .Turun ja Por in l? jdni v!onna 2000 Alueel l inenk e h i t t b m i s s u ! n n i t e l m a . T u r u n l a P o r i n l a a n i n h a l -l r t u s 1 9 8 5 . 8 5 s .T u r u n j a P o r i n l e e n i n p i e n e n j a k e s k i s u L r r e n t e o l i lsuLrden asema ja kehi t t ;misedel ytykset . Turun ja

P o r n 5 a n n T e o l l i s u u s t o i m i k u n t a , j u l k a i s u n : o 6 .T u r k u 1 9 8 3 . 1 8 8 s . + l i r t t e e t .Tydt idmat tyonhaki jat ja avoimet ty i ipaikat tyd-v o i m a p i i r e i t t e i n l a a m m a t t i r y h m i r t b i n v u o s i n a 1 9 6 1 .1 9 8 4 T V V T r l d s t o l p d o r e 1 9 8 5 . 5 . T y o v o , m d m l

n i s t e r i o , S u u n n i i t e l u o s a s t o . H e l s i n k i 1 9 8 5 . 1 3 0 s .W E I J O L A , V a r p u , K o l m a s s e k r o r t y o n j a t y o l l isyyden ndkdkulmasta- Tydvoimaminister id, Suunni t te uosasto, Tyovoimapol i i t t is ia tutk imuksia n:o5 2 H e l s i n k 1 9 8 5 . 1 4 1 s .

32

t

S I I RTOLAISUUSINSTITUUTIN VALTUUSKUNTATHE COUNCIL OF THE INSTITUTE OF MIGRATION

1985

Kunn iapuheen joh ta ja p ro f . Jorma Poh janpa loPuheenrohtaja prof. Vilho N iitemaa

Ministeri i i t Varsinainen jl isen Varaji isen

Opetusmin is te r io Ha l l . s ih t . F redr ik Forsberg Ku l t t . s ih t . Ra i ja Ka l l inenTyovo imamin is te r id Kans l iapaa l l Ta is to He ikk i ld Os.p56 i l . Ho lger Ou ickUlkoas ia inmin is te r ic i To im.p ;e l l . A lec Aa l to Jaos topa; l l . Ta tu Tuoh ikorp i

Julkiset vhteisiit

Turun kaupunk i Ap.kaup. joh t . Pent t i Lah t i FL Chr is te r Hummels ted t

Korkeakoulut

Helsingin yliopisto Prof. Lars Hulddn Prof. Yr.ici BlomstedlJoensuun y l iop is to Pro f . Ve i jo Sa lohe imo FT Pekka H i rvonenJyvesky lan y l iop is to Ap.pro f . Erkk i Leht inen Dos. To ivo NygardOulun y l iop is to Pro f . Uuno Var jo Pro f . Kyos t i Ju lkuTampereen yliopisto Ap.prof. Oll i Kultalahti Vs.yliopett. Pekka RissanenTurun y l iop is to Pro f . Terho Pu lkk inen Dos. Jorma Kytc tmak iVaasan korkeakou lu Vs .pro f . Kauko Mikkonen Ap.pro f . Tarmo Kosk inenAbo Akademi Pro f . B i l l Widdn Pro f . Sune Junqar

Vapaat yhteisdt ja jerjesliit

K i rkon u lkomaanas ia in to imikunta Tutk . la i t . joh t . Har r i He ino P;ds ih t . Jaakko Laun ikar il \4annerhe imin Las tensuo je lu l i i t to Kans l ianeuvos Pekka He imo Jar j . joh t . A lpo Ky l lonenPohjola-Norden Yhdistys ry. OTL Jaakko Koskimies Ap.Joht. N'larkku KosolaSamfundet tolkhAlsan iSvenska F in land r f . Pro f . O le Wasz 'Hocker t Joh t . Per -Er ik l sakssonSeutusuunn i t te lun Keskus l i i t to Rakennusneuvos Ra imo Nar jus Tutk .pa6 l l . T imo S in isa loSuomalaisuuden Liitto Yfvl Jukka-Pekka Lappalainen FK Eeva-Maija NdrhiSuomen Nuor ison L i i t to L i i kkeen joh t . Esko V. Koske l in Kou lun joh t . An t t i Leh t inenSuomen Vdestd t ie teen Yhd. ry . FL A l t t i Ma java VTT Mikko A. Sa loSuomi-Amerikka Yhd. Liitto Puh.joht. Lauri Pciyhcinen Toim.joht. Hannu KiravaSuomi -Seura ry . Pro f . Ka lev i R ikk inen To im. joh t . Osmo Ka l l ia laSvenska F in lands Fo lk t ings 'fu l lm i ik t ige Ap.pro t . Tom Sand lund Ha l l . joh t . Roger BrooTurun y l iop is tosdet id To im. joh t . Juhan i Leppa Joht . Re ino Vuor inenUnioni Naisasiali i tto Suomessa Yritt. lr ' ierja Dyrendahl Nyblin Psyk. Seija KarppinenVarsinais-Suomen lvlaakuntali i tto Ap.toim.joht. Kauno Lehro Toim.joht. Perttu Koil l inenVaest6li i tto Prof . Aarno Strcimmer To im. joh t . Jouko H u lkko

Ruotsissa olevat

I mm igrant- Institutet (Borgs) Joht. l\,4iguel Benito Annikki Nikula,BenitoR uotsin SuomalaisseurojenKeskusli itto FM [,4arkku Peura Matti J. Korhonen