P**maine.utu.fi/art/pdf/SM_1994_4.pdf · 2011-11-21 · aksi. Krister Bjdrklund +. The EU and...

SI I RTOI.AISUUSINSI'IU UTTI O MIGRATIONSINSTITUTET

,l'"r''*!;l;:"'

tssN 0355-3779

O IT{STITUTE OF MIGRATION

Piiiikiri oitus - EditorialKrister Bjorklund

Peter KivistoDoes Ethnicity Matter forEumpean Am-ericans?

Nina Forsten-LindmanlJlkomailla syntyneidenlasten sosioeino tionaalinensopeutuminen

GyorgyEgerTriple Border Regionsin Cenhal Europe

KolumniIlkka-Christian Bjorklund

fiedotuksia - NoticesKirjat - Books

1994

):

P**

4

SIIRTOLAISUUS

MIGRATION

Siirtolaisuus - Migration21. vuosikerta - 21th year

Siirtolaisuusinstituutti o Migrationsinstitutet o Institute of MigrationPiispankatu 3, FIN-20500 Turku, Finland

puh./tel. (9)21-2317 536,tax (9)21-23 33 460

o Priritoimittaj al Editor-in-Chief: Krister Bjorklundo Toimitussihteeil Editorial Assistant: Taimi Sainioo Toimitt aj at I Editors : Maija-Liis a Kalhama, Krister Bjdrklund,

Jouni Korkiasaario Toimituskuntal Editoial Bo ard: Siirtolaisuusinstituutin hallitus/

Administrative Board of the Institute of Misrationo Tilaushinta: 40 mlVvuosi (4 numeroa), PSP EOOOT t-+qSgO:o Subsciptioru; Finland and Scandinavia 40 FIM,

other iountries $12.00 ayear (4 issues)

Siirtolaisuusinstituutin hallitus/Administrative Board of the Institute of Migration

Hallituksen puheenjohtaja:fom Sandlund, rehtori (SSKH)Abo Akademi ja Helsinginyliopisto

M artti H dikio, dosenttiHelsinki

Olli Kultalahli, apulaisprofessoriTampereen yliopisto

Risto Laakkonen, neuvotteleva virTydministeriti

Jukka Leino, toimistopiiiillikktiUlkoasiainministerici

Raimo N arj us, rakennusneuvosSuomen Kuntaliitto

Aim o P ul kkin e n, ohj elmajoht aj aViiestriliitto

Heikki Silpola, suunnittelusihteeriTurun kaupunki

kamies Keijo virtanen, professoriTurun yliopisto

Olavi Koivukangas

Henkiliikunta/Staff

Jouni Korkiasaarijohtaja (virkavapaa)/Director (off duty) erikoistutkija/Senior Research Officer

IGister Bjorl<lund Minna Domander, Timo Wrtanenvt. johtaja/Director (acting) tutkijat/Research Officers

Maija-Liisa Knlhama Eve Kyntrijd, Juha Niemekiosastosihteeri/Departmental Secretary vierailevat tutkijatA/isiting Scholars

Seija Sirkir) Matti KumpulainentoimistosihteerVBureau Secretary siirtolaisrekisterisihteeri/Registrar,

Anne Virtanen Emigrant Registertoimistovirkailija (virkavapaa)/ Sirkka-Liisa Lauila, Elisabeth UschenovAdministrative Clerk (off duty) siirtolaisrekisterivirkailijat/Emigrant

Piija Niittykoski Register Officersvs. toimistovirkailija/Office Assistant EmmiAuranen, Olgalounolainen,

Taimi Sainio Magdolna Kovdcks, Seppo Poutanenva. kirjastovirkailija/Librarian lYtkimus- ja toimistoapulaiset/

Research and Office Assistants

Kansi: Koulutyton piirros, joka liittyy dosentti lsmo Cover: A drawing by a schoolgirl, from DocentSdderlingin suomalaisten ulkomaalaisasenteita lsmo Soderling's research project on the attitudesselvittdvddn tutkimukseen. of Finns towards immigrants.

Typopress Oy, Turku 1994

A

ffiEU ja muuttoliiketutkimus

T.aA,un Suomesta tulee EU:n iiisen, tutki-musrahoitusta on opeteltava hakemaanuudella tavalla. Tekniset tieteet ia luon-r-rontieteet (science) ovat EU:ssa erityises-ti esillii ja yhteiskunnalliset ja humanisti-set tieteet huomioidaan vahvasli ta-loudellisessa valossa. Kautta linian EU:nehdotuksesta tutkimuksen nelidnneksipuiteohielmaksi sana talous korostuutoistuvasti, jopa kest2iv2in kehitykser"L kd-site on mielletty tiiysin taloudellisesti.

Mitii muuttoliiketutkimukseen ja td-hiin l;iheisesti liittyv?iiin etnisyystutki-mukseen tulee, tilanne ei oie paras mah-dollinen. Tiim;i ala ei ole saanut kovin-kaan suurta huorniota EU:n listoilla. Pais-taneeko tiistii liipi ajatus Euroopasta il-man talousalueen ulkopuolelta tuleviamaahanmuuttai ia?

Suomelta vaaditaan aivan erityistiitarkkaavaisuutta tutkimusrahojen hake-misessa, ettemme jiizi maksajan asemaan.Yksi tutkimusasiamies Brysselissii ei olekovinkaarr iso panostus. Eri tutkimuslai-tokset joutuvai enenevdssd mddrin ominpriin hakemaan rahoitusta EU-liihteistii,ja mit?i parernmat kansainviiliset tutki-rnuskontaktit, sen helpompi on onnistua.Erilaiset verkostot edesauttavat asiaahuomattavasti, koska sitZi kautta saa ra-hoituksesta tietoa, jota ei itse viilttiimiitt2imuualta loydii.

Suomen ja Ruotsin EU-jiisenyys, luornyos EU:l le uudenlaisen t i lanteen.Koska EU:n pyrkimykserrd on sulkea ra-joja ulosp?iin, Pohjois-Euroopasta tuleehuolia EU:lle. Norjan ja Ruotsin raja on

melkein vartioimaton, ja Suomella onEU:n jdsenvalt io iden pisin rnaarajaVeniijiille.

Pohjoisrnainen tilame tulee siterrpoikkeamaan manner-Euroopan tilan-teesta, ja kurr selvdnd pyrkimyksend ontasata yhteison ulkopuolelta suuntautu-via maahanmuuttopaineita EU:n jdsen-valtioiden keskerr, tilanne vaatii tri;ill:ierilaista tutkimusta kuin Keski-Euroo-passa. Pohjoismainen asianturtemus 40vuoden yhteisist2i tyomarkkirroista sekeiIiihialueasiantuntemus ovat luoneet tie-topohjan, jota EU:n olisi hyvii hyodyntliii.T.imd on hyvA pitiiii mieless;i kun uusiatutkimusharrkkeita suunnitellaarr.

Tutkimusta siiiinteleviit sekd tieteen-sisiiiset intressit ettii yhteiskunnaliinentarve. Tutkimustarve, myos muuttoliik-keen alalla, muotoillaan tulevaisuudessahyvin vahvasti BrysselistZi kiisin, ja silloinon helpompi saada rahoitusta tutkimuk-seen jollaista ei muualla osata yhtii hyvintehdii. Ennen kaikkea tutkimuksen on ol-tava errnakoivaa ia askeleen edellii akuut-teja ongelmia. Esimerkkinii tiist?i vaik-kapa viime aikoina virinnyt keskustelumassamuuton aikaisista signaaleista.

Mutta erds tutkimuseettinen asia onhyvli muistaa: on selviisti kyseenalaistatehdii tutkimusta vain rikkaanEU-alueentalouden tehostamisen niikokulmasta.Niihtiiviiksi jdd, tr.rleeko muunlainen kuintaloudellisesti hyodynnettZivii tutkimusjiiiimiiiin yksir-romaan kansalliseksi asi-aksi.

Krister Bjdrklund

+.

The EU and Migration Research

Wn"r, Finland becomes a member ofthe EU it is necessary to learn new waysof applying for research ftrnding.Sciences are especially promoted in theEU, and social science and humanitiesare considered with resoect to theirecorromic applicability. Th-e proposal forthe Fourth Framework Programme em-phasizes the development of econornicefficiency, eve'n the concept of sustain-able development is giverr an econornicinterpretation.

As for migration and ethnicif re-search, the situation leaves much to bedesired. This field has not recieved anygreat attention in the programme. Is thisreflecting the idea of a brave new Europewithout immigrants?

Firrlarrd must be on the alert inEuropean research funding in order notto rernain solely on the giving side. Oneresearchombudsman in Brussels is notenough. When applyirrg for financialsupport from the EU, the research irr-sti-tutions skilled in networking are befteroff. International networks provide infor-mation as well as cooperation partners.

The Finnish and Swedish EU-mem-bership confronts the EU with a new sit-uation. When Eruope is closing itsborders, the northern courtries must re-cieve special attention. The border be'ryeel"r Sweden and Norwav is now openand n'rust be closed. o,ld th" FinrLish

border to Russia is consolidated as thefrontier between East and West.

The Nordic situation thus differs fromtl'rat of corrtinental Europe, and if theEuropean Union will pursue an internalpolicy of trying to distribute immigrantsfrom the outside more equally betlt'eer-rthe member states, the reasearch tasks irreg. central and northern Europe willdiffer from each other. The nordic coun-tries have 40 years of experience of acommon labour market and a thoroughknowledge of the neighbouring areas irrthe Balticum and Russia. This accumu-lated knowledge is doubtlessly of greatvalue in shaping European migrationpolicy.

Research, especially applied, will infuture be heavily influenced by the EUand therr regional and national speciali-zation will be an advantage in applyingfor research funding. It is very importantto keep one step ahead in order to foreseepossible crises and problems. A good ex-ample is the recent migration reseach onearly warnings.

It is, however, important to rememberthat research should not be only confinedto promote economical growth in the EU.There is a clear danger for basic researchwith seemirrgly no short-term practicalapplication to be left only as a nationalconcern, and that is not the right kir-rd ofpolicy.

Krister Bjttrklwtd

Does Ethnicity Matterfor European Americans?In terpreting Ethnic Identi tyin the Post-Civil Rights Era

Peter Kivisto

It is not surprising that sociologistshave entered into a sustainecl debate overwhether or not a process of straight-lineassimilation is underway amongEuropean ethnics, or, to use the phrase ofRichard Alba (1981), whether thesegroups are experiencing the "twiiight ofethnicity." In a long series of books andarLicles begiming in the immediate after-math of the civil rights movement, An-drew Greeley (e.g., 1974; 1975; 798E;Greeley and McCready,1975; Greeley, eta1., 19E0) has challenged this conclusion,arguing that ethnicity continues to sl-rapepeople's values ancl behaviors.

Greeley's work is meant to be a chal-ienge to those who see a fading role foretluricity among the third and sub-sequerrt generatiorral offsprirrg ofEuropean immigrarrts. A wide range ofattitudinal and behavioral topics are ex-plored in Greeley's research. These in-cluc-le such personality attributes as con-fonnism, anxietv, ar-rthoritarianism,moralism, and trust. Attitudes regardingsuch diverse topics as families and child-rerl politics, race relations, and religionare also explored. Similarly, behaviorsinvestigated include such diverse rnattersas political participation and drinkingpafterns. In addition, he looks at ethnic

Peter Kiaisto, Ph.D., Associate Professor ofSociology at Augustnna CoIIt:ge, Rock /s-lnnd, Ill inois, USA.

differences in educational attainmentand socioeconomic mobil ity. Throughoutthis orLgoing research agenda, one reclrr-ring question is constantly posed: Doesethnicity matter?

Despite the mixed findings thatemerge from his research, Greeley(7974:379) argues that ethnicity does mat-ter, though he qualifies his answer: "tosome extent some dimensions of theethnic culture clo indeed survive andenable us to predict sorne aspects of thebehavior of the childrer-r, grandchildren,ar-rd great granclchildrerr of immigrants."He goes on to suggest, though with l itt leempirical support, that people tend tolook to the ethlic community in estab-Iishirrg a variety of interpersonal attach-ments, including marital parhrers, closefriends, recreational partners, and infor-mal associates (Greeley, 1974:306-307).Unforfunately, he proceeds with vir-tually no attention paid to the particularhistorical experiences of specific groups.He fails to locate ethnic identity in eithersocial structural or historical contexts.

During tl-re second half of the twerrtiethcentury the institutional network of mostEuropean American ethnic commurritieseroded corrsiderabiy. Mutuai aid socie-ties, athletic clubs, cultural organizatior-rs,and the like all witnessed a clecline inrnernbership. The imrnigrant generationdied off and their children and grandchil-dren chose not to follow in their footsteps,because they did not need these institu-

f F _

Does Ethnicity Matter lor European Americans?

tions to assist them in their quest foreconomic security, a polit ical voice, orenhanced status. Foreign language news-papers shut their doors forever as native-born etl-rnics no longer maintair-red what

]oshua Fishman (1966) termed "languageloyal ty . "

The Debate Over an Ethnic Revival

In contrast to the continuitv of ethnicitvperspective, w hich clerived irot ortly frornthe work of sc'rciologists l ike Greeley, butalso gained popular expression duringthe early 1970s in the writing of MichaelNovak (7977), who spoke about what hereferred to as "unmeltable ethrrics," adifferent argumerlt suggested that therewas a contemporary resurgerrc€- of inter-est in ethnic identity. It presumably in-volved a return to various rnodes ofethnic affiliatiorr - or in other words, itsuggested that an ethnic revival was un-clerrvay irr the United States.

Actually, tl-rere are two different,though not rrecessarily mutually exclu-sive, versions of the ethnic revival theory.One focuses on the dynamics of gener-ationai change and is essentially prsychol-ogical, while the other is polit ical. Thegenerational theory received its irrit iaiforrnulatior-r by historian Marcus LeeHansen (1990[1938]:195), sunrnarizedwith the pithy claim that "what the sonlvishes to forget the grandson r.r'ishes torernernber." (We can assume that Hansenalso had in mind daughters arrd grand-daughters, but he was insensitive togender issues.) Hansen's "prirrciple ofthird generation interest" was based onhis understandirrg of the social psychol-ogy of secolrd arrd third gerrerationt't lurics. Whereas the former were seen asirrsecure abor.rt their place in Ame::ica,arrd therefore sought to abandon theirethnic past in order to fit into the society

outside of tl're ethnic world, the thirdgerreration was at home in Arnerica.Their secure status made possible a curi-osity about and a pride in their ancestry.

If Hansen is read literally, the evidenceoverwhelmingly suggests that his l-Ly-pothesis is irrcorrect (Appel, 7967;Nahirny and Fish-rnan, 1962; Lazerwitzand Rowitz 1964; Abramson, 7975;Greene, 1990). However, if freed from itsgerreratiorral formtrlation, Flansen's the-sis suggests that ethr-ricity must be treatedas a flexible and variable pherrornenon.

Tl'Lis gerreral perspective could be used toaccount for tl're growth of eth-nic celebra-tiorLs, genealogical interests, travel to theancestral homelancl, and interest ir-retluric artifacts, ethrric cuisine, ethnic lan-

€iuage and literature, and tire dramaticexpar"rsion of interest in ethnicity on thepart of scholars from a variety of discip-Iines (TeSell e, 797 3 ; Tricarico, 7985, 7989 ;Archdeacory 1985; Fishman, et al. 1985).While these manifestations of ethrricityrnust be accountec-l for, it is difficult todetermine with precision the extent towhichwhatamounts to a voluntary inter-est in one's ethnic background has per-rneated large sectors of European Arner-ica. Irr fact, it would appear that this vol-untary ethnicity is i imited to a rathersmall sector, generally composed of themore highly educated members of themiddle class.

To appreciate the Iimits inherent in thisethnic revival, it is helpful to compare theadvocates of this refurn to etiuricity withvarious ethnic revivals in other parts ofthe advanced industr ia l wor ld, Accord-ing to Anthony Srnith (1981:156), what isdistinctive about the United States thatmakes this ethnic revival weak and oolit i-ca l ly inef fectu. r l is the " iack of arr , iu torr -ornist, let alone separatist, nationalistcomponent of the ideology of 'neo-

ethnicity'." Simply put, this revival in the

United States was not linked to lar-rd--itentails no territorial claims (Rothschild,1981; Nagel and Olzak, 1982; Nielsery198s).

This is not to suggest that a more politi-cal, interest-based form of resurgentetlx{citv did not occur at approximatelythe same time as this more apolitical, nos-talgic form of etku"Lic return. NathanGlazer and Daniel P. Moynihan, in theirsernirral work Beyond the Melting Pot(1963), considered the five major groupsirr New York City that they scrutinized,including tltree Europc'an-origin groups- Iews, Italians, arrd Irish - as constitut-ing in effect political interest groups,vying competitively in the political arerrafor their own piece of the pie. While theydo rrot highlight this in their work, thisemergent ethr-ricity was closely connectedto racial polit ics, especially in majorAmerican cit ies with large black popula-tions (Weed, 1971; Yancey, et al., 7975;Polenberg, 1980).

In a study of Italians and Irish in Prov-idence, Rhode Island during the height ofthe civil rights movement, John Goering(1977) discerned a reemergence of ethnicidentification. It was a corrservativedefense against perceived challenges totheir neighborhoods and jobs expressedby working class and lower middle classurban etlnics, those wl'ro had not made itout of the ethnic enclave. Similarly,

Jonathan Rieder's (1985) ethurography ofthe Jews and Italiarrs irr the Canarsie sec-tion of Brooklyn provides a vivid accountof the way in which these two ethnicgroups/ different in history and politics,managed to find corunon ground in theircollective quest to protect their neighbor-hood. They were united by a fear thattheir neighborhood was vulnerable to thepatirologies of the giretto (crirne, drugs,teen pregnancies, and a general declinein civic responsibility) brought about by

Si i r to la isuus - M igra t ion 4 /1994

the incursion of blacks and Hispanics intoa predominantly white section of theborough. Both ethnic groups, althoughexpressed in different ways, viewed af-fluent liberals as being unconcerned oroutright hostile to them. Though thesewhite ethrrics \ rere an irnportant corn-ponent of the liberal coalition that madeup the Democratic party since the NewDeal, they have shifted to embrace con-servatisrn. While Rieder provides ampleevidence of the racism that characterizesthe thinking of many of these whiteethnics, including some violent and otherunpleasant acts or-L the part of a very smallmirrority, he also indicates that the ob-vious discontent and anxiety they feelabout their future is not entirely un-founded.

It should be noted that what is at stakehere is not Italians and Jews returnirrg totheir etlmic roots, but European etluricsfinding common cause against changes inthe city that, to their mind, have corneabout because of the increased nroximitvof non-European etlurics. If, ai a earliertime in the century, Italians entered irrtoconflictual relations with Jews, Irish, orother European etlurics, today such con-flicts have either disappeared or have be-come inconsequential in the face of forceswhich have oroduced or reinforced racialtensions and hostilities. Etturicity l-ras notdisappeared for these European Ameri-cans, as the earlier assirnilationists pre-dicted. Br.rt neither has it exiribited anability to resist change.

A useful way of accounting for boththe ir-rdicators of the persistence ofvariorrs manifestatiorrs of ethnici$ anclits simultaneous more pervasive graclualdeclir-re is via the theory of "symbolicethnicity." This concept was formulatedby Herbert Gans (7979). and is seen asapplicable to ethnics frorn the tl'rirdgeneration and beyond. Ethnicity for

L

Does Ethnicity Matter tor Europ

most European Americans is seenby himas having a low level of intensity, occupy-irg an individual's attention onlysporadically. The decline in etluric or-ganizations and cultures does not makepossible more substantive manifestationsof ethnic identity or affiliation. Ratherthan relying on community or culture,the third generation and beyond makesuse of symbols, doing so primarily out ofa sense of nostalgia for the traditions ofthe immigrant generation.

Stanley Lieberson and Mary C. Waters(1988) have mined census data, and theirfir-rdings provide general support forthis thesis. For example, though differ-ences persist regarding the spatial dis-tribution of groups, in part predicatedon length of time in the country, thetrend is for all groups to spread outacross all regions of the United Statesover time. Conceding that census dataare not the most useful for consideringcultural issues, nonetheless they foundthat in terms of three culturallvshapedissues - fert i l i ty, marr iage raies, indeducational attainment - a clear con-vergence has occurred or is underway.While some differences remain in thepropensity to marry, these differencesare fading. For both fertility patternsand educational attainment, no statisti-cally significant differences were ob-served across groups. Similarly, "for themost part socioeconomic inequalitiesamong white ethnic groups are bothrelatively minor and unrelated to pat-terns of ethnic inequality found earlierin the century" (Lieberson and Waters,1988:155).

Finally, Lieberson and Waters (1985,1988) conclude that there is a trendtoward increased intermarriage withother European Americans, seen espe-cially among younger cohorts, and in-volving both ethnic groups from north-

western Europe as well as those fromSouth Central Europe. This conclusionfinds support in the work of Richard Alba(1985), also utilizing data from the 1980census. He found intermarriage amongnative-born nonllisoanic whites to bewidespread. Alba (tOSS'rz; notes oneirony in this trend, namely that as peopleacquire ever-more complicated mixedancestries, multiple ancestry acfually "in-creases the probability of sharing somecommon ancestry with a spouse."

But what are the implications of thesetrends for ethnic idenlityZ Do they sup-port Gans's syrnbolic ethnicity thesis?There are no simole answers to thesequestions. Rather,ihere is evidence of aconsiderable amount of flux in terms ofethnic identification (Lieberson and Wa-ters, 1986). For the 13.3 million respon-dents who identified their ancestry as"American" or "ljnited States" in the1980 census, national origins are eitherunknown, unimportant, or both. One'sethnic ancestry has no apparent rele-vance for current sociopolitical matters.These "unhyphenated whites" may con-stitute a new ethnic group that "is in theprocess of forming" (Lieberson,7985:779).

Ethnic Options

However, most respondents did opt toidentify with, by claiming ancestry in,one or more European ethnic groups. Thecensus data do not reveal what this meantto these individuals. Was it merely a factof birth that a person was, say, Irish andGermary or did these identities meansomething to the individual? Mary C.Waters (1990) set out to explore this via aseries of indepth interviews with thirdand fourth generation ethnics in subur-ban Philadelphia and San Jose, Cal-ifornia.

I

I

Her general conclusion is that, in fact,ethnicity does mearr something for hersubjects. She discerns in their attachmentto ethnic identity a desire for a sense ofcommr.rnity, while at the same time beinginterrt on preserving a sense of ir-rdividu-alism. Thus, their ethnicity takes on avoluntaristic cast. Taking part in a St.Patrick's Day parade or preparing ethnicdishes for holiday meals are examples ofways of connecting ir-rtermittently withan ethnic past without great outlays oftime and energy. At the same time theypick and choose features of the ethnictradition to valorize, while ignoring orabandoning others, such as a traditionthat is sexist. Likewise, while the immi-grant culture might have demanded thata women's role is in the home, a dual-career household composed of third orfourth generation ethnics will opt not toperpetuate the values that endorse thatparticular gender division of labor (Wa-ters, 1990:168).

Waters (1990:155) concurs with Gansthat this can be seen as symbolic ethnicity,which, she believes, "is not somethingthat will easily or quickly disappear,while at the same time it does not needvery much to sustain it. The choice itself- a conununity without cost and aspecialness that cornes to you just byvirtue of being born - is a potent combi-nation."

While her subjects made frequent useof ethnic distinctions, she noted thatwhen asked to describe how the tradi-tional values of their own ethnic groupdiffered from others, respondentsroutinely argued, regardless of whichgroup they were from, that their particu-lar group placed a high premium onfamily, education, hard work, religiosity,and patriotism (Waters, 1990:134).

The general conclusions supportingthe syrnbolic ethnicity thesis are further

Siirtolaisuus - Migration 4/1994

confirmed in a survey research projectundertaken by Richard Alba (1990:65-69) in New York state's capital region. Inhis sample, two-thirds of respondentsidentified ethnically, and of this grouponly one-quarter said that etlu'ricity wasvery important to them, about two-fifthssaid it was somewhat important, whileone-third attached no importance to it.The older immigrant gto,rps (English,German, Dutch, and French) attachedless importance to ethnicity than thenewer immigrant groups, such as Itali-ans and Poles. AIba fourLd that wornentended to attach greater importance toethnicity than men (cf., di Leonardo,1987). Moreover, among the largest cate-gory, namely those that attach some im-portance to their ethnic identity, there isa feeling that ethnicity must be con-sciously nurtured if it is to survive. Inother words, they think that ethnicity isat risk of fading away into insignifi-cance. Like Gans, Lieberson, and Wa-ters. Alba does not corLclude that etl'ricidentity will entirely disappear for thesewhite ethnics in the foreseeable future.Rather, he contends that as ethnic iden-tity is severed from ethnic social struc-ture, it increasingly becomes privatized,and (echoing Waters) as such resonateswith American notions of individual-ism.

Thus, ethnicity for European Ameri-cans has not disappeared, but it is under-goirrg reformulation. Alba (1990) pointsto the possibility that what may be occur-ring is the emergence of a new ethr'Licgroup, which he refers to as the EtuopearrAmerican. Though Alba does not stressthis, the manner in which manyEuropean Americans forge thispanethnic identity is based on its con-ceptualization of other, non-Europeangroups - on their understanding of "we"versus "them." Micaela di Leonardo

+-.

Does Ethnicity Matter for European Arnericans?

(1984:234) does make this connectionwhen she writes of a symbolic ethnicitythat makes use of "rhetorical nostalgia"in celebrating one's own past, while at thesame time criticizing or denigrating otherethrric groups. Such nostalgia becomes asubstitute for an appreciation of thedifferences in the historical experiencesof various groups. For example, to argue,as so many European ethnics do, thattheir culture placed a high premium onclose-knit families is to implicitly criticizegroups such as African Americans be-cause of the prevalence of singeparenthouseholds in that group. Similarly, thebelief that one's ancestors imbued sub-sequent generations with a willingness toengage in hard work canbe used as a wayof blaming those groups who suffer frompersistently high levels of unemploy-ment and underemployment for theireconomic circumstances.

This approach fails to see, among otherthings, the historical impact of exclusion-ary hiring practices and the opposition oforganized labor to inviting some groupsinto their ranks. Mary Waters (1990:747)detected a similar underside to symbolicethnicity, and bluntly concluded that oneof the reasons that "svmbolic ethnicitvpersists [is] because of its ideological 'fi i '

with racist beliefs."

The Specter of Race

Public opinion polls capture somethingof the nature of changes that have tran-spired since Gunnar Myrdal conductedhis research on American race relations.During the period when boundariesdividing different white ethnic groupshave eroded considerably, what has hap-pened to the color line? Changes in whiteracial attitudes since the 1940s are diffi-cult to summarize both because thetrends are not unambiguous and because

differerrt analysts can and do interpretchanges in various ways.

In terms of the acceptance of generalprinciples regarding discrimination andintegratiory there is rather clear evidencethat a substantial majority of whites havecome to endorse equality and integrationin principle (Taylor, et a1.,1978). For ex-ample, while 54 percent of whites in!942beiieved that blacks should be requiredto occupy separate sections on streetcarsand buses, by 1970,88 percent of whitesdisagreed with this stance. Subsequentpublic opinion polls have dropped thisquestion, a reflection of the fact that thenumber of whites acceptirLg integratedtrarrsportation systems was approaching100 percent. The percent agreeing thatwhites and blacks should attend the sameschools rose from 32 percent in1942to90percentby 1982. In thejob arena,97 per-cent of whites agreed that blacks shouldhave the same chance as whites for anykind of job, a 52 percent increase from1944 (Schuman, et al., 1985:72-79).

Questions about residential segrega-tion suggest a more favorable attitudeabout open housing than in the 1940s, butthe change is not as pronounced as inother areas. In part, this is due to the factthat this issue was often posed in terms ofrights, including the right of whites to selltheir homes to whomever they want.Given the importance attached to in-dividual rights in America, it is not sur-prising that the rights of whites and therights of blacks could come into corrflict.Nevertheless, in a 1982 National OpinionResearch Center (NORC) survey, )t per-cent of whites either disagreed or dis-agreed strongly with the statement thatwhites have a right to keep blacks out oftheir neighborhoods if they want to(Schuman, et aI., 7985:79-81).

When shifting to areas of intimacy insocial relations, these principles are notas

overwhelmingly supported. For ex-ample, during the past decade 34 percentof white Americans agreed that thereshould be laws prohibiting interracialmarriages. A majority of whites - 60percent - disapprove of marriages be-tween whites and nonwhites (Schuman,et al., 1985:75). Thus, what Robert Parklorrg ago saw as the last rnajor barrier toassimilation still remains in place.

Looking at the preferred kind of socialcontact with blacks, it is clear that in mat-ters related to residential and school inte-gration, whites are far more comfortablein situations with small numbers ofblacks. This suggests that whites prefer tointeract with blacks in a context in whichwhites are in the majority, and black in-teractants find themselves in a situationwhere they need to conform to white ex-pectations and work at fitting in. Whilesome analysts have concluded that this isan indication of persistent racisrn, it is agross oversimplification to reduce thissolely tc racism. Issues related to socialclass also enter in, as whites manifest agreater willingness to interact with blacksfrom the same class background tharLwith blacks from a lower class back-ground than tireir owrr.

When turning from principles to waysof effecting change, or irr other words, toquestions related to implementation,whites are far more divided. In general,a majority of whites do not support amajor role for the federal government ininiiiating policies to remedy problemssuch as school and residential segrega-tion, inequitable treatment in the labormarket, and related issues (Schumary etal., 1985:8G-104). In two areas-busing toachieve school integration and affirm-ative action policies - the pronouncedsplit in white opinions have made theseimplementation practices highly chargedoolitical issues.

Siirtolaisuus - Migfation 4/1994

While public opinion surveys providevaluable data, there are limits to theirutility. They fail to get at some of thecomplicated reasons that go into people'sattitudes. Furthermore, attitudes do notnecessarily translate into behaviors. Forexample, while 86 percent of whites in1982 said they would vote for a blackpresidential candidate if he or she wasqualified, in local and state races, whiteshave been far less willing than this figuresuggests to cast their votes for black can-didates. The reason for this reluctance isnot easy to unravel. Is it because of laterrtracism or because the voters genuinelybelieve the black candidate is not as oual-ified as the white opponent? Is it due todisagreement over the candidate's plat-form and general political orientation?

Whites comprise a large majority of thenation's population, and as such are char-acterized by a great number of divisions.They carurot be seen in monolithic terms.The opinion polls reviewed above indi-cate, for example, the differences that per-sist between Southern whites and whiteselsewhere in the nation, the former re-maining more conservative in their racialattitudes than the latter. Similarly, morehighly educated people have more liberalracial attitudes than those with less edu-cation.

Michael Omi and Howard Winant(1986) have pointed to a shift in the con-figuration of race relations since the 1950s.A conservative reaction not only to thecivii rights movementbut to the loss of theVietnam War, the transformationsbrought about by the 1960s countercul-ture, as well as the growing stagnation ofthe American economy led to electoralvictories first by Richard Nixon, and theryin 1980, by the most ideologically-moti-vated president of the century, RonaldReagan. Thebacklash that was part of thisshift to conservatism was freguently mo-

--.

Does Ethnicity Matter for European Americans?

tivated by what can be seen as a politicsof resentment. White ethnics, especiallypoor and working class whites, felt thatthey had been left behind by liberal poli-ticiars. The Reagan administration con-tended that the federal government didnot have a legitimate role in promotingsocial change. It sought to roll back thegovernment's role in matters related toracial and class inequality. However, asOmi and Winant (1986:L13) write:

There were clenr limits to any attempt totmdo the effects of the "great transformation."In the aftenrnth of the 1960s, nny effectk;echallenge to the egalitarian idenls ftamed bythe [ciail rights moaement] could no longerrely on the racism of the pnst. Racinl equalityhnd to be acknowledged as a desirable gonl. Butthe meaning of equality , and the proper means

for achining it, remnined matters of consid-ernble debate.

Less sanguine than this assessment,Andrew Hacker's Two Nations (1992)contends that in the wake of the Black

Power movement and the urban riots ofthe late 1960s and early 7970s, the whitemoral constituency that had supportedthe nonviolent civil rights movementeroded, giving way to a wall of anger andfear that came to characterize the new andtense post-civil rights era.

The combined impact of these recentstudies lends considerable support to theposition that as European Americans en-gage in the invention of a new, moreexpansive or pan-European ethnic iden-tity, they do so by constructing ethnicboundaries predicated along racial l ines.Future research should inquire into theways in which such boundaries are beingcreated, for their particular contours willserve to enable certain kinds of inter-group relations to occur, while corstrain-ing or limiting others. To answer thequestion posed by the title of this paper,it would appear that ethnicity does,indeed, matter. Moreover, it matters inways not anticipated until recently.

References

Abramson, Harold J.1975. "The Religioethnic Fac-tor and the American Experience." Ethnicity 2(Ju-ly): 1,65-777.

Alba, Richard D. 1981. "The Twilight of EthnicityAmong American Catholics of European Ancest-ry." Annals 454(March): 86-97.

Alba, Richard D. 1985. "Interracial and InterethnicMarriage in the 1980 Census." Paper presented atthe 1985 meetings of the American SociologicalAssociation.

Alba, Richard D. 1990. Ethnic Identity: The Trans-formation of White America. New Haven, CT:Yale University Press.

Appel, John. 1961. "Hansen's Third Generation'Law' and the Origins of the American JewishHistorical Society." Jewish Social Studies 23(Janu-ary):3-20.

Archdeacon, Thomas. 1985. "Problems and Possibi-lities in the Study of Amcrican Immigration and

Ethnic History." International Migration Rcvicw19(Spring): IL2-LY.

di l,eonardo, Micaela. 1984. The Varieties of EthnicExperience: Kinship, Class, and Gender AmongCalifornia ItalianAmcricans. Ithaca, N.Y.: CornellUniversity Press.

Fishman, Joshua, ed. 1966. Language Loyalty in theUnited States. The Hague: Mouton.

Fishman. Joshua, et al. 1985. The Rise turd Fall of thcEthnic Revival. Berlin: Mouton.

Gans, Herbert. 1979. "Syrnbolic Ethnicty: The Futurcof Ethnic Groups and Cultures in America." Pp.93-22n in On the Making of Americans: Essaysin Honor of David Riesman, edited by Herbert J.Gans, et al. Philadelphia: University of Pennsylva-nia Press.

Glazer, Nathan and Daniel P. Moynihan. 1963. Bey-ond the Melting Pot. Cambridge, MA: MIT Pressand Harvard University Prcss.

Glazer, Nathan and Daniel P. Molnihan. 1963.Bey-ond the Melting Pot. Cambridge, MA: MIT Pressand Harvard University Press.

Goering, John M. 1971. "The Emergence of EthnicInterests: A Case of Serendipity." Social Forces48(March): 3'19-3U.

Greeley, Andrew M. l:974. Ethnicily in the UnitedStates: A Preliminary Reconnaissance. New York:John Wiley.

Greeley, Andrew M. 1,975. "A Model for Ethnic Poli-tical Socialization." American Journal of PoliticalScience 19:187-2D6.

Greeley, Andrew M. 1988. "The Success and Assimi-lation of Irish Protestants and Irish Catholics inthe United States." Sociology and Social Research72:229-2i6.

Greeley, Andrew and William C, McCready. 1975."The Transmission of Cultural Heritages: TheCase of the Italians and the Irish." Pp. 2W235 inEthnicity: Theory and Experience, edited by Nat-han Glazer and Daniel P. Moynihan. Cambridge,MA; Harvard University Prcss.

Greeley, Andrew, Wlliam C. McCready and GaryTheisen. 1980. Ethnic Drinking Subculturcs. NewYork: Praeger.

Greene, Victor R. 1990. "Old-timc Folk Dancing andMusic Among the Second Generation, 1920--50."Pp. 142-163 in American Imrnigrants and ThcirGenerations, edited by Peter Kivisto and DagBlanck. lJrbana: University of Illinois Press.

Hansen, Marcus t*e. 19a9. "The Problem of theThird Generation Immigrant." Rock Island, IL:Augustana Historical Society.

Lazowitz, Bernard and Louis Rowitz. 1964. "TheThrceGenerations Hypothesis." American Jour-nal of Sociology 69(March): 529-,538.

Lieberson, Stanley, 1985. "Unhyphenated Whites inthe United States." Pp. 159-180 in Ethnicity andRace in the U.S.A. :Toward the Twenty-First Cen-tury. London: Routledge and Kegan Paul.

Lieberson, Stanley and Mary C. Waters. 1985. "Eth-nic Mixtures in The United States." Sociology andSocial Researc h 70: 4352.

Lieberson, Stanley and Mary C. Waters. 1986. "Eth-nic (iroups in Flux: Thc Changing Ethnic Respon-ses of American Whites." The Annals of the Ame-rican Academy of Pol i t ical and Social Sciencc487(September) : 79 -9I.

Lieberson, Stanley and Mary C. \Vaters. 19118. FromMany Strands: Ethnic and Racial Ciroups in Con-


temporary America. New York: Russell SageFoundation.

Nagel, Joane and Susan Olzak. 1982. "Ethnic Mobi-lization in New and Old States: An EKension ofthe Competition Model." Social Problerns 30(1):r27-743.

Nielsen, Francois. 1985. "Toward a Theory of EthnicSolidarity in Modern Society." American Sociolo-gical Review 50 (2) : 133-149.

Novak, Michael. 1971. The Rise of the UnmeltableEthnics. New York: Macmillan.

Omi, Michael and HowardWinant. 1986. RacialFor-mation in the United States: From the 1960s to the1980s. New York: Routledge and Kegan PauJ.

Polenberg, Richard. 1980. One Nation Divisible:Class, Race, and Etluricity in the United StatesSince 1938. New York: Viking Press.

Rieder, Jonathan. 1985. Canarsie: The Jews and Ita-lians of Brooklyn Against Liberalism. Cambridge,MA: Harvard University Press.

Rothschild, Joseph. 1981. Ethnopolitics: A Concep-tual Framework. Nerv York: Columbia UniversityPress.

Schuman, Howard, Charlotte Steeh, ard LanrenceBobo. 198-5. Racial Attitudes in Amcrica: Trendsand Interpretations. Cambridge, MA: H:rvardUniversity Press.

Smith, Anthony. 1981. The Ethnic Revival. Cambrid-ge: Cambridge University Press.

Taylor, D. Garth, Paul B. Sheatsley, and Andrew M.Greeley. 1978. "Attitudes Toward Racial Integra-tion." Scientific American 238(June): 42-51.

TeSelle, Sallie, ed. 1973. The Rediscovery of Ethnici-ty. Nerv York: Harper and Row.

Tricarico, Donald. 1984. The Italians of GrccnwichVillage. Ncw York: Center for Migration Studics.

Tricarico, Donald. 1989. "In a New Light: Italian-American Ethnicity in the Main stream." Pp.24-46in The Ethnic Enignra, edited by Peter Kivisto.Philadelpia: Balch Institute Press.

Waters, Mary C. 1990. Ethnic Options ChoosingIdentities in America. Berkeley: University of Ca-lifornia Press.

Weed, Perry. 1971. The Whitc Ethnic Movement anclEthnic Politics. New York: Macmillan.

Yancey,William L., Eugene P. Ericksen, and RichardN, Juliani. 1976. "Emergent Ethnicity: A Revicrvand Rcfomrulation." Arncrican Sociolosical Re-vicw 4l(3): 391403.

. - -_ .

Ulkomailla syntyneiden lastensosioemotionaalinen sopeutuminen:Ulkomailta adoptoidut lapset javietnamilaise t pakolaislapset Suomessa

Nina Forsten-Lindman

tllkomailta Skandinaviaan adoptoitujenlasten ongelmana on skandinaavistenopettajien ja vanhempien arvioiden pe-rusteella (P r uzan, 1977 ; Cederblad, 1.97 8 ;Gunnarby, 1978; Dery-Alfredsson &Kats, 1986; Cederblad, 1991) viiitetty ole-van aggressiivinen kiiytos ja heikko rni-nAkiisitys (Cederblad, 1978). Tiimiin tut-kimuksen pii?itarkoitus oli selviti2iii, pi-t?iiiko vtiite paikkansa. Kliiniset tutki-mukset ovat pyrkineet osoittamaan iiidis-tderoamisen varhaislapsuudessa rnah-dollisesti johtavan myohempiiiin aggres-siiviseen kiiytokseen (Bowlby, 1953). SiHtosiasiaa, ettii kaikki ulkomailta adop-toidut lapset ovat jossain vaiheessa joutu-neet erotetuiksi biologisesta iiidisi?iiin(maternal depriaation hypothesis), on kiiy-te tty selittii mii Zin hei diin monia vii i tettyjiiongelmiaan. TAmiin selitysmallin ongel-makohdat sis?iltyviit tutkimuksen suun-nitteluun ja mittaukseen.

Aggressiivisuus on toimintaa, jonkatarkoitus on aiheuttaa vahinkoa toisellehenkilolle, ja sellaisena se tZiytyy selviistierottaa muista ulkomaisten adoptiolas-ten vtiitetyistd luonteenpiirteistii, kutenlevottomuudesta (Pruzan, 1977), yliaktii-visuudesta (Wolters, 1980; Hoksbergen/et a1.,1987, Verhulst et al., 1990a; Andre-sen, 1992) jahuomionkipeydestii, (Ceder-blad,1978; Saetersdal & Dalen, 1991). Eri-

tyisesti yliaktiivisuutta on usein havaittuulkomaalaisissa adoptiolapsissa ja sesaattaa juontaa juurensa raskausajalta(pr rnat aI trauma hyp othesis), koska odotta-van iiidin tunnetilojen tiedetii?in vaikutta-van sikioon ja lapsen myohempiiiin k2iy-tcjkseen (Sontag, 1960). Ei ole perustee-tonta olettaa ettii iiidit, jotka antavat lap-sensa adoptoitavaksi, ovat saattaneet ko-kea sbessaavan ja ahdistavan ras-kausajan (Verhulst et aL.,7992).

Yritykset todistaa psykoanalyyttisetolettamukset oikeiksi ovat heriittiineet va-kavaa menetelmiin kohdistuvaa arvoste-lua siltii pohjalta, ettd varhaisesta iiidin-menetyksestd johtuvia seurauksia ei olepystytty luotettavasti selvittiimZiiin (Ma-honey & Mahoney, 1974). Schechterin(1960) v2iitteeseen/ ett2i adoptoidut lapsetovat muihin verrattuina sata kertaa toden-n2ikoisemmin psykiatrisen hoidon tar-peessa, vastasivat Kirk, Johnassohn ja Fish(1966), jotka huomauttivat ettii tuloksetkoostuivat yhden psykiatrin yksityisvas-taanotolla kdyrreen pienen lapsiryhmiintarkkailusta ja ettZi tiim2in psykiatrin arvioperustui virheelliseen tulkintaan eriiiistiijulkaistusta adoptioiden miiiiriistii.

Vielii myohemminkin jotkut Aidin-menetyksen teoriaa tukevista viiitteistii,ovat perustuneet psykiatriseen hoitoonhakeutuneiden ulkomailta adoptoitujerrlasten kiiytt:iyfymiseen (Wolters, 1980iDery-Alfredsson & Kats, 1986; Ceder-blad, 7991). Kun ongelmien esiintymistiiadoptiolapsilla ei ole suhteutettu niiden

Nina Forsten-Lirldman, psvkol. kand., pako-,,I,,1!frr!rrr,,i. Abo Akadmi, psykotbgian

12

Ulkomailla syntyneiden lasten sosioemotionaalinen ...

esiintymiseen konholliryhmiin lapsilla(Gunnarby, 1978), johtopZiiitokset voivatolla pahasti virheellisiii tutkittavien va-liruran vliZiristym?in vuoksi. Koska ag-gressiivisuuden standardi-testejii ei olekiiytetty kummankaan ryhmZin tutkimi-sessa, ei myoskiiiin voida pitiili viiitettiisuuremmasta aggressiivisuudesta todis-tetturla, eikii siksi myoskiiiin sitii otaksu-maa, ettd iiidinmerretys voisi olla siihensyynii.

Kulttuurinen sulautumisprosessi (cul-tural nssimilntion process) tarjoaa vdhem-mdn deterministisen vaihtoehdon psyko-analyyttiselle niikemykselle. Jos adop-tiolapsen sosioemotionaalinen sopeutu-minen pddasiassa riippuu hdnen sosiaali-sesta ympdristcist2iiiry sitd vaikeuttavat ko-kemukset varhaisesta iiidinmenetyksestiivoivat ilmeisesti kiiiintyii rakastavanadoptioperheen komperrsoivan vaikutuk-senkautta (Wattier & Frydman, 1985). tll-konaalaisten adoptioiasten voidaan aja-tella sopeutuvan sosiaaliseen ympiiris-toonsii yht2i hyvin kuin vertailuryhmiinsii,vaikka heidiin sosiaalinen roolirrsa voi ollahieman erilainen johtuen rodullisista ero-avaisuuksista (culturnl nssimilntion hypot-hesls). Sosiaalisen ympiiriston vaikutusvoidaan johtaa sellaisista miniikiisityksenmittareista kuin ahdistuneisuus, kiisitysomasta ulkoneiost;i ja Alykkyydestii sekiiitserrsd su osituksi kokerninen.

Vaikka lapsen omat klisitykset ja omi-naisuudet ovat ainoa k2iytettivissd olevatiedon liihde tiissii suhteessa, kansainvd-listen adoptiolasten miniikzisityst2i ei olesystemaattisesti tutkittu. Olemassa olevataggressiivisuuden kuvaukset eiviit taval-lisesti sis?illii vksitviskohtaista selontekoaeikii arviointia selLaisen toiminnan vahin-goittamistarkoituksesta. Kulttuurisestisulautuneiden ulkomailta adoptoitujenlasten ei pitiiisi olla aggressiivisempia,iirtyisempiii tai uhmakkaampia kuin ver-tailuryhmiinsii. Toisaalta merkitt2iv2isti

suurempi aggressiivisuus vastaisi oletet-tua 2iidinmenetyksen hypoteesiii.

Psykoanalyyttisen teorian ennusteetulkomailta adoptoitujen lasten ahdis-tuneisuudesta ja masennuksesta ovatsaanet tukea vain kahdessa tutkimukses-sa (Cederblad,l99l; Saetersdal & Dalen,1991). Edelliseen osallistuneet lapset olierityisesti valitnr oireidensa takia. Vertai-lututkimuksissa adoptiolapset n2iyttiiviitolevan vdhemmzin ahdistuneita kuin ver-tailuryhmiinsd tai normaaliviiesto (Kot-sopoulus et al., 1988; Bagley, 1991; Ceder-bladet aI., 7993). Poikkirodullisten adop-tioiden tutkimukset eiviit ole osoittaneetitsearvostusta heikentiivid vaikutuksia(Gill & Jackson, 1983; McRoy &Zurcllter,1983; Simon & Alstein, 1987).

Poikkeava ulkoniiko voi vaikuttaa mi-niikiisitykseen ympiiriston negatiivisenpalautteen heijastumana (Dery-Alfreds-son & Kats, 1986). Skandinaviassa on ra-portoitu 77-1,8 % ulkomailta adop-toiduista laosista tulleen kiusatuiksi tairodullisten loukkausten kohteiksi (Gar-dell,7979; Flene, 7987), vanhempien arvi-oiden mukaan 40-60o/o (Pruzan, 7977;Karjalainen & Ojala, 1987).tuaassii tutki-muksessaan Kim (1978) havaitsi, ettd Ko-reasta adoptoidut lapset olivat tyytymiit-tomiii ulkoniikoonsZi. Halu erottautua ro-dullisesta taustastaan oli ilmeinen, koskavairr 87o tutkitusta piti itseiiiin korealaisi-na. Feigelman & Silverman (1984) huo-masivat saman. Yhdysvalloissa Koh(1981 ) tutki amerikkalaisia perheit2i, joillaoli eri Aasian maista adoptoituja lapsia.Vanhempien arviot viittasivat siiherr, ettdlapset olivat tyytymiittomi2i ulkoniikoon-sii ja toivoivat olevansa valkoihoisia ku-ten vanhempansa. Melkein kaikki olivatkuulleet ulkon?ikcicir-rsd viittaavia rodulli-sia loukkauksia.

Ulkomailta adoptoitujen lasten ul-koniikoon liittyvi;i kommentteja ei kui-tenkaan ole aikaisemmin suhteutettu

l 3

i - -

syntyperaisten lasten konholliryhmliiin.Useimmat lapset joutuvat kuulemaankommer-rtteja yhdest2i tai toisesta fyysi-sestd piirteestddn, eikd ihonviiri2i koske-vien huomautusten tarvitse viilttiimiittiiosoittaa sitii, ettii ulkomailla syntyneetlapset tuntisivat itsensd vdhemmdn suo-situiksi kuin heidiin luokkatoverinsa.

Ulkomailta adoptoidut lapset saatta-vat tuntea, ettd muut lapset ovat heitii2ilykkiiiimpi2i. Heikko min2ikiisitys voimuodostua heikosta koulumenestykses-tii sekii opettajien ja koulutovereiden ne-gatiivisesta suhtautumisesta. Ne taassaattavat olla yhteydessii keskeytynee-seen kielenkehitykseen ja riippua lastenmaahansaapumisi2istii. Jos kotimaan kie-ien taito on heikosti kehittynyt maasta-muuton hetkell2i, on uuden kielen oppi-minen vaikeampaa, koska kZisitteet muo-dostuvat lapsen ollessa 1-2 vuotias. Lu-kuisat tr.rtkimukset ovat vahvistaneet, et-tii ulkomailta adoptoidut lapset kiirsiviitusein kielivaikeuksista (Saetersdal & Da-len, 1991) sekii oppimis- ja keskittymis-vaikeuksista (Hii gglun d, 19 82).

Heikkoa koulumenestystii ei kuiten-kaan pidii sekoittaa heikkoon iilylliseenkapasiteettiin. Vaikka kouluvaikeudetovat ulkomailta adoptoitujen lasten jou-kossa yleisiii, Belgiassa tehty tutkimus onosoittanut, ettei n2iiden lasten suinkaantarvitse oiia muita iahjattornampia. Wat-tier & Frydman (1985) testasivat pienenryhmiin (N=28) ulkomailta adoptoitujalapsia ja totesivat, ett2i heidAn WISC ar-vonsa olivat keskimZi;irin korkeampiakuin Belgiassa syrrtyneiden lasten. Kou-lusuoritukset olivat yleensZi hyviii, lu-kuunottamatta suullista esityskyky2i.Tutkijat pitiviit syynii tuloksiin lasten "ri-kasta" ympiiristoii ja heidiin ja uusienvanhempien hyviii suhteita. Kaikki lapsetolivat kuitenkin adoptiohetkell2i alle vuo-den ikiiisiii, mikii lievensi kielenkehityk-sen keskevtvmisen seurauksia.


Koeasetelma

Alkuperiiinen tarkoitus oli kiiytt2iii kah-derr faktorin koeasetelmaa (adoptoi-tulbiologinen sekd suomalainen/ulko-maalainen lapsi) selvitt?imiiiin sitd, onkoaggressiivisuuden ja miniikiisityksenpoikkeavuuksilla yhteyttd varhaiseen di-dinmenetykseen adoptoiduilla suoma-laislaosilla - niinkuin oletettiin olevanasianiaita ulkomailta adoptoiduilla. Eet-tisistii syistd ei saatu tarvittavia tietoja,jotka olisivat mahdollistaneet suornalais-ten adoptiolasten tnmistamiserr. Neiintutkimus rajoittui kysyrnykseen, onko ul-komailta adoptoitujen lasten omissa kZisi-tyksissii todettavissa oletettuja Ziidin-menetyksen aiheuttamia haittavaikutuk-sia, vai ovatko haitat h.{vinneet tai muut-taneet ilmenismuotoaarr kulttuurisen so-peutumisen ansiosta (mukaanlukien per-heen rakastavan huolerrpidon). PAiiasial-lisen vertailuryhmdn muodostivat synty-perAiset, biologisten varrhempiensa kans-sa eliiviit suomalaislapset. Toinerr vertai-luryhm2i muodostui samanikiiisistii viet-namilaisista pakolaislapsista, mik2i sallimahdollisuuden arvioida biologistenvanhempiensa kanssa eldvien, ei vieliiSuomen kultuurinormeihin tottuneidenulkomailla syntyneiden Iasten sosioemo-tiorraalista sopeutumista.

Koeasetelma:

Ulkomaalaisetlapset

Aidiski eroaminen:Kylla Ei

Adoptiolaps. Vietn palol. laps(N=34) (Na30)

Suomalaiset Adoptiolaps. Kontrollilaps.lapset (eiiutkithr) (N=50)

Tutkittavien ikiirylrrniin valinnanmii2ir2isi heidlin kykyns2i ymmiirt2iZi pe-ruskiisitteitii kuten adoptio ja rodullinenidentiteetti sekii eplitavallisen asemansaperheessd. Lapset oppivat ymmdrtiimiiiinrodullisen ideniiteettinsii (esim. "mus-ta") seitsemdn vuoden iiissii (McRoy et

Ulkomailla syntyneiden lasten s

a1., 1984) ja adoptio-sanan merkityksenollessaan 8-12 -vuotiaita (Gardell, \979;Brodzinsky, 1984; Kirk, 1984). Ulkomail-ta adoptoidut lapset alkavat ymm2irt2i2ierikoisen asemansa perheessd (Brodzins-ky,1.984) samassa i2issii. Useimmat adop-tioon liittyviit ongelmat ovat nousseetesiin lapsen ollessa 9-vuotias (Hoksber-gen et al., 1988), ja ammattiauttajien puo-leen kiiiinnytZiiin tavallisesti, kun lapsetovat joko 9-10 tai 15-16 -vuotiaita, joslainkaan (Kats, 1990).

Ulkomailla syntyneet Iapset kuulevatpienerrd harvoin rodullisia kommentteja(Kats, 1981), mutta useammin koulussatai sen jiilkeen (Pruzan, 1977; Gardell,1979 ; Hene, 1987; Rorbech, 1991). Tiihiintutkimukseen valittiin siis 9-14 -vuotiaitalapsia, koska siinii ikiiryhmlissli ei voidapoissulkea rodulliseen erilaisuuteen pe-rustuvan syrjinniin mahdollisuutta.

Adoptioikii voi vaikuttaa lasten myo-hernpiiiin sopeutumiseen. Vanhempinaadoptoitujen Iasten kanssa ilmenee taval-lisesti enemmdn ongelmia (Cederblad,1978; Gunnarby, 1978: Kir";', 7978; Gar-deIl, 1979 ; Dery-Alfredsson & Kats, 7986 ;Hoksbergen et aI., 7987; Verhulst et al.,1.990b; Cederblad, 1991; Hoksbergen/7991. ; D e Geer, 1.992). Ihanneikii adoptiol-le olisi alle Tkuukautta, jossa idssd ensim-mdiset merkit surun kokemisesta ilmene-viit (Schaffer,7977 /1978). Spitz (1965) onsitii mieltii ettii ratkaiseva eroikd on 6-8kk. Bowlbyn (1969) mukaan lapsi alkaareagoida eroon 6 kk:n idssd, mutta kiirsiierosta eniten ollessaan 1,5-3 vuoden ihs-sii. Adoptiovanhemmille liimpimiin ja ra-kastavan suhteen luominen pieneen lap-seen on helpompaa kuin viihiin vanhem-paan lapseen (Hoksbergen, 1985). KutenVerhulst et aI. (7992) ovat korostaneet,mitA vanhempi lapsi on uuteen kotiinsijoitettaessa, sit;i suurempi on traumaat-tisten psykososiaalisten vastoinkiiymis-ten todenndkoisvvs.

Hypoteesejii

Kulttuurisen sulautumisen oletuksen(cultur aI assimilation hyp othesis) mukaises-ti ulkomailta adoptoitujen ei oletettu ero-avan muista ikiiisistiiiin ahdistuneisuu-den suhteen. Huomattavasti korkeampiahdistuneisuus selittyisi olettamuksellaiiidin menettdmisen (mnt ernal dep riu nt ionhyp o thesis) vaikutuksista (Bowlby, 1953).Pakolaislasten oletettiin sodasta aiheutu-neiden kokemusten vuoksi tuntevanenemmdn ahdistusta (Kinzie et aI., 1990)kuin suomalaisten lasten. Suurempaa ah-distuneisuutta perusteltiin myos mah-dollisella arvokonfliktilla, koska liinsi-mainen kulttuuri korostaa yksillollisyyt-tii ja riippumattomuutta, kun taas aasia-lainen kulttuuri perustuu vahvaan ryh-miilojaliteettiin ja perheriippuvuuteen(Mclnnis, 1991), sekii heid2in nykyiseneliimiintilanteensa yleisellii epdvarmuu-della, mihin sisiiltyvZit isiintiiyhteiskun-nan vihamielisyydenilmaukset (Ganesanet al., 1989).

Adoptoitujen lasten oletettiin olevankulttuurisesti sopeutuneita eik?i heid;inoletettu eroavan suomalaislapsista itse-koehrn suosithma olemisen suhteen. Pa-kolaislasten oletettiin tuntevan itsensii vii-hemmdn suosihriksi, osaksi siksi ettii heeiv2it viel2i olleet Suomeen sopeutuneita,mutta myos Suomessa vallitsevan muuka-laispelon takia. Jaakkolan (1989) tutkimusosoitti, ettd vain 44% viiestostii hyviiksyisiSuomeen enemmdn pakolaisia.

Verrattuina suomalaislapsiin, ulko-mailta adoptoituj en niinkuin pakolaislas-tenkin odotettiin olevan viihemmiin tyy-tywiiisiii ulkomuotoonsa, pddasiassa ikii-tovereiden oletetun negatiivisen palaut-teen takia (Dery-Alfredsson & Kats,1986). Ulkomailta adoptoitujen enempiiiikuin suomalaisen vertailuryhmiinkiiiin eioletettu osoittavan suurta epziluuioisuut-ta. Pakolaislasten, jotka ol ivat joutuneet

+-.

1 5

kokemaan sotaa ja vdkivaltaa, vainoa jaiikillisiA eldmdnmuutoksia (Brendler-Lindqvist & PaIm, 1989; Ganesan et al.,1989), sekd Suomessa mahdollisesti viha-mielistZi suhtautumista (Jaakkol a, 7989),oletettiin tulleen kokemustensa pohjaltamuita lapsia epiiluuloisemmiksi.

Ulkomailta adoptoitujen ja pakolais-lasten oletettiin pitZiviin itseiiAn vtihem-miin iilykkiiin2i kuin syntyper;iiset suo-malaislapset. Tiimli perustui olettamuk-seen, ettd suullinen esitys tuottaa adop-tiolapsille (Hiigglund, 1982) ja pakolais-lapsille (Mclrrnis, 1991) enemmdn vai-keuksia koulussa kuin muille ja ettii lap-set arvioivat iilykkyyttiiiin piiiiasiassakoulumenestyksen pohjalta.

MetodiKohderyhmdh Ulkomailta adoptoitujenlastenryhmii koostui 12 pojasta ja 22tyt6s-tii, joista useimmat olivat syntyneet Ban-gladeshissa, Taimaassa tai Intiassa ja jotkaolivat astrneet Suomessa 1-13 vuotta. Ryh-

Eoesuora aooressiivisuus


mdn lapsista 27% oli ollut alle 7 kk ikiiisiZisaapuessaan Suomeen. Piidasiallisen ver-tailuryhmiin syntyper2iisistd suomalais-lapsista useimmat olivat ulkomailta adop-toihrjen luokkatovereita (77 poikaa ja 33ryttoa). Pakolaislapset muodostivat ver-tailukelpoisen lisiiryhm?in. Kyselykaa-vakkeet palautti 19 poikaa ja 11 fyttoii,jotka olivat saapuneet Vietnamista vuosi-na 198F1991, jolloin he olivat 6-13-vuoti-aita.Testih Kyselylomakkeeseen sisaltyi theBuss-Durkee Hwtility-Guilt lnaentory (Buss& Durkee, 1957), the Piers-Harris Children'sSeIf ConcEt Scale (Piers & Harris, 1969)seka Draw Yourself and Your Family (Kop-pitz,79 68; 1984) kiiiinnettynii ruotsin-, suo-men- sekai vietraminkieleksi. Koppitzin(1984) projektiivisen ihmishahmon piirtii-mistestin avulla voidaan ruihdii indikaat-toreita, jotka heijastavat lapsen tunnesuh-teiden laatua ja niissii ilmenevid vaikutuk-sia sekii piirteitii, joiden otaksutaan viittaa-van neurologisiin poikkeavuuksiin. Tiitii

Verbaalinen aooressiivisuus5

Anynersyys

Kontroll i Adoptio

Il eol.t E rytor

Epdluuloisuus

Pakolais

Pakolais

Kuvio 1. Lasten aggressiiv isuus (Buss- Durk ee H os til ity - Guilt lna en tory).

1 6

Ulkomai l la syn tyne iden las ten sos ioemot ionaa l inen . . .

testiii ei suositella tehtaven erillisend, sensijaan sitii on kiiytetty muiden testien lisii-nd vahvistamaan niiden ennusteita.Menetelmii: Kyselylomakkeet liihetettiinnimettomin;i Interpedia ry:n sek;i Kesiilu-kioseuran ry:n kautta 7989-199L v2ilillii.

TuloksetAggressiivisuus. Tilastolliset merkitse-vyydet arvioitiin etupiiiissii MANOVA jaMANCOVA analyysein ja h:losten ku-vaus on esitetty kuviossa 1. Tilastollisetanalyysit orr tarkemmin esitetty Forsten-Lindmanirr raportissa (199 4).Fyysinen aggressio. Adoptiopojat kertoi-vat harvemmin kuin suomalaispojat tun-tevansa ihmisi2i, jotka olivat Zirsyttiineetheitii siinii mddrin, ett2i he olivat joutuneettappeluun, tai ettii he eiv2it joskus voineetolla tekem;ittii pahaa muille ihmisille. Vie-ldkin selvempi ei-aggressiivinen suhtau-tuminen ilmeni pakolaislapsilla, jotkamm. eivdt missddn tapauksessa voisi lyo-dii ketiiiirU vaikka suutLuivat, eiviitkii ta-

^ Alykfqys ja kouiutyo

Adoptro

- Pojat E ryror

Adoptro

l Poj"r I ryror

Pakolais

flPakolars

Onne l l i suus

Kuvio 2. Lasten itsetunto (Piers-Hnrris Children's Self Conccpt Scale)

pella puolustaakseen oikeuksiaan. Hemyos sanoivat joufuvansa tappeluun har-vemmin kuin muut.Verbaalinen aggressio. Adoptiopojat ker-toivat ilmaisevansa kielteisen mielioiteen-sd useammin kuirr vertailuryhmiiri pojat,mutta adoptiotytot sen sijaan osoittivatmielt2iiin toisia ihunisiii kohtaan harvem-rnin. Pakolaislapset kertoivat sanovansaystiivilleen, jos eiv2it olleet tyytyv2iisiii hei-diin kiiyttiiytymiseensli sekd olevan aikatavallista, ettii he eiviit hrlleet toimeen tois-ten kanssa. He eiviit silti kiroilleet olles-saan vihaisia eiviitkii huutaneet takaisin,vaikka joku olisi huutanut heille.Episuora aggressio. Adoptiopojat purki-vat aggressiotaan epdsuorasti paiskomallaovia. Adoptiotytot sen sijaan murjottivat.Pakolaislapset eiviit tehr-reet kumpaakaan,eiviitkii puhuneet pahaa ihmisistii, joistaeiviit pidii. He kielsivZit myos tekeviinsii

\epposia kenellekii2in.Artyneisyys. Adoptiopojat kertoivat huo-mattavasti useammin kuin suomalaiset

Suos io8 -

-F

t t

pojat, ettii he olivat viime aikoina olleethuonolla tuulella. Toisaalta adoptiolapsetkertoivat paljon harvernmin kuin suoma-iaisiapset, ettii he olisivat olleet drtyneem-piii kuin mitii heistii ulkoapiiin saattoi piiii-tellii, eiviitkii myontiineet ettii he olisivatjoskus suuttuneet muille ihmisille ilmansyytii. Pakolaislapset kuvasivat itseiiiinkiirsivillisiksi muita kohtaan. He kielsiviitolleensa iirtyneempizi kuin mitii heist2i ul-koapdin saattoi piiiitellii, eik2i heitii vaivan-nut, jos heitii kohdeltiin ep2ioikeudenmu-kaisesti. He kielsiviit olevansa epiikohteli-aita ihmisille, joista he eivdt pitiineet taiolevansa joskus pakahtumaisil laan rai-vosta. He kertoivat kuitenkin olevansausein huor-rotuulisia ja sanoivat, ettd rai-vostuisivat suunniltaan, jos joku pitiiisiheiltii pilkkanaan.Epii luuloisuus. Adoptiopojat uskoivat,ettii oli olemassa sellaisia ihmisiZi, jotkaeiviit pitiineet heistii lainkaan ja ett2i ihmi-set puJ:ruivat heistii pahaa seldn takana.Pakolaislapset olivat huomattavasti epii-luuloisernpia kuin rnuut lapset. Silti heeiviit olleet varuillaan sellaisten ihrnistensuhteen, jotka vaikuttivat liian ystiiviillisil-td. Hekinuskoivat, eftii oli olemassa sellai-sia ihmisiii, jotka eiviit pitineet heist;i jaihmettivAt, mistii syystii joku oikeastaanvoisi haluta ilahduttaa heitii.Minikuva: MANCOVA-analyysien tu-lokset ilmenevdt kuvioista 2-3.

Ahdistuneisuus (odinvastoin)8

0 -

Il j poiat f rvrcit


Kiiyttiiytyminen. Kiiyttiiytymisasteikoill akaikki adoptiolapset kielsiviit olevansa il-keitd rnuita ihmisiZi kohtaan. Kaikki pako-laislapset kielsiviit k2iyttiiytywiinsd huo-nosti kotona tai hautovansa pahoja ajatuk-sia.Atytct<yys ja koututyd. Adoptiolapsillaoli heikompi kiisirys kyvyistiiiin sellaisteniilykkyyttii vaativien tehtiivien suhteenkuten esim. lukutaito, hyvZin esityksen pi-tdminen luokan edessd tai yleinen koulu-menestys. Pakolaislapset kuvasivat itse-iiiin tyhminii useimmissa asioissa eiviitkiimielest2iZin piirjiiru-reet hyvin koulussa.Lllkoniikri. Adoptiotytot olivat vakuuttu-neita hyviist2i ulkoniiost2i;in: heit;i miellyt-tiv;it itsessiiiin erityisesti kasvot, hiukset jasilmdt. Adoptiopojat sen sijaan eiviit pitii-neet itseddn hyviimiikoisinii, tukkaa ja sil-mi;i lukuunoftarnatta. Epdsuotuisimmar-rkuvarr itsestdir-r antoivat pakolaiset, jotkasuhtautuivat kielteisesti useimpiin piirtei-siinsd.Ahdistuneisuus. Adoptiolapset eiviiteromree t suomalaislapsista missiidn testinkohdassa. Pakolaislapset sen sijaan olivatmuita useammin huolestuneita. He nel-kiisiviit usein ja olivat hermosfuneita sekiikertoivat univaikeuksistaan.Suosio. Adoptiolapset ja pakolaislapsetarvioiv at joufu vansa useamrnin kiusaami-sen kohteeksi kuin suomalaislapset. Pako-laislasten mielestii oli vaikea lovtiii i vstii-viii, eik?i heill;i mielestlii in ollut montaaystiivii2i.Onnellisuus. Adoptiolapset pitiviit itse-iiiin hywZionnisina huomattavasti useam-min kuin suomalaislapset. Adoptiopojattoivoivat kuitenkin useammin kuin suo-malaispojat olevarrsa toisenlaisia. Pako-Iaislapset tunsivat itsensd vdhiterr onnelli-siksi, varsinkin pojat. Kaikki pakolaislap-set kertoivat, ettd heidiin vanhempansaodottivat heiltii liikaa.

E

E

I

IAdoptio

llEI

: -Pakolais

Kuvio 3. Lasten ahdistuneisuus (plers-Ha .'Ls ChiI- Saapumisikii: Tutkimuksessa pyrittiindren'sSt:lfConceptScale). analysoimaan myos mahdollisia saapu-

1 B

Ulkomailla syntyneiden lasten sosioemolionaalinen ...

misi2istii johtuvia eroj a, v aikka tutkittuj enryhmien koko jiiikin suhteellisen pieneksi.Adoptiolapset jaettiin kahteen ryhmiiiin:kuuden kuukauden ikiisinii tai sitii nuo-rempina saapuneet (N=9) ja yli kuudenkuukauden ikiiisinii saapuneet (N=24).Ryhmien demografisissa taustatekijoissiiei ollut eroja. Lasten itsetunnossa ei ryh-mien v?ililki ilmennyt eroja. Tilastollisestimerkitsevid eroja tuli kuitenkin esille ?irfy-mystii ja fyysistii aggressiota mittaavienasteikkojen kokonaispistemiiiirissii. Nuo-rempina maahan saapuneet adoptiolapsetniikiviit itsensii merkittiiviisti useamminiirtyisinii ja fyysisesti aggressiivisina kuinvanhempina adoptoidut lapset.

Pohdinta

Aikaisempien raporttien viitteet siiheryettii ulkomailta adoptoidut lapset voisi-vat olla epiitavallisen aggressiivisia (Ce-derblad, 1991), eivdt saaneet vahvistustatiissii tutkimuksessa. Adoptiolapset eivatkokeneet itseii2in aggressiivisemmiksi

kuin syntyperdiset suomalaislapset vaanheid2in kuvauksensa omasta itsestZiiinviittasi itse asiassa enemmdn erilaiseenreagointitapaan kuin tahalliseen aggres-siiviseen kiiytokseen.

Koska aikaisempien tutkimusten tie-dot perustuivat vanhempien ja opettajientuIkintaan lasten kiiytciksestii enemmdnkuin tarkkaan tietoon lasten tunteista taitarkoitusperistii, lapset ovat saattaneet ol-la yliaktiivisia pikemminkin kuin poik-keuksellisen kiusanhaluisia. Yliaktiivi-suutta saattaa esiintyii seurauksena ul-konaisten olosuhteiden vaikutuksestabiologiseen iiitiin raskauden aikana (Son-tag, 7960; Verhulst et al., 1992). Useattukimukset osoittavat, ettii sekii samastakulttuurista adoptoidut kuin ulkomailtaadoptoidut lapset voivat olla taipuvai-sempia yliaktiivisuuteen kuin muut lap-set (Bohman, 1970; Barth, 1988; LeVine &Sallee, 1990; Verhulst et al., 1990a). Ta-miinkin tutkimuksen projektiiviset tulok-set osoittivat merkkejii impulsiivisuudes-ta adoptiolapsen kohdalta. Koska aikai-

N

1 0

Bangladesh

E l i o p a

F i l p p i i n t

nlra

C o l o m b i a

Pakislan

Taiwan

Thaimaa

i

r 1ll

,t

l J colar

I -ryrot

il Lr '!N

f-1eolut m Tylo l

Kuvio 5. Adoptiolasten saapumisikii ja heidiin slntymiinuransa.

L

1 9

semmat tutkimukset olivat sisiiltiineet ro-tujen sekii kulttuurien sis2iisiii adoptioitaeri kulttuureissa, sellainen uskomus ettdulkomailta Pohjoismaihin adoptoidutlapset olisivat yliaktiivisia etnisen taus'tansa vuoksi (Kats, 1975) niiyttii?i liialli-selta yksinkertaistamiselta.

Se tosiasia, ettd viehramilaiset pakolais-lapset pitiviit itseiiiin vdhemrndn aggres-siivisina kuin sekii ulkomailta adoptoidutettii syntyperdiset suomalaislapset voijohtua heid2in konfutselaisesta kasvatuk-sestaan. Koska he eliiviit biologisten van-hempiensa kanssa, heillzi voi olla jiiljelliialkuperdisen kulttuurinsa rauhallisuudenja pasifismin painotus (Hedman, 1981),kun taas ulkomailta adoptoidut lapsetovat sopeutuneet suomalaisiin kulttuu-rinormeihin. Vieh'ramilaisten pakolaislas-ten epeiluuloisuuden voidaan olettaa joh-tuvan heidiin oakolaisuuskokemuksis-taan (Brendler-l,indqvist & Palm, 1989) jamahdollisesti koetusta negatiivisesta suh-taumisesta Suomeen saapumisensa jiil-keen (Jaakkoia, 1989).

Adoptoitujen lasten heikohko kiisitysomasta Zilykkyydestddn saattaa olla muo-toutunut usein luokkatovereita heikom-man koulumenestyksen perusteella. Ul-komailta adoptoitujen lasten kieli- ja kes-kittymisvaikeuksia on todetfu useissa tut-kimuksissa (Cederblad, 7978; Gardell7979 ; Hagghsnd, 1982; Dery-Alfredsson &Kats, 1986; Flene, 1987; Hoksbergen et al.,1987; Saetersdal & Dalen,7991). Se seikka,ettii kielelliset taidot on arvioitu erityisenheikoiksi tiissii tutkimuksessa merkitsee,ettii keskeytynyt kielen kehitys voi ainakinosin olla syynli yleiseen heikkoon koulu-menestykseen. Orpokotiympiiristo tarjoaatodenniikoisesti heikot edellvtvkset kielenkehinyrniselle (Freud &

-Iiurlingham,

1944). Kun lapset omaksuvat kielimallittoinen toisiltaan, kieiellisten taitoj en keirit-tymiselle tiirkeii stimulaatio saattaa puut-tua (VerhulsI et a1.,7992).


Kaikkein heikoimmaksi oman iilykkyy-tensd arvioivat pakolaislapset. TodemA-koisesti niimii lapset tosiaan kokivat kou-lutyon vaikeana (Mclnni s, 1991). Pakolais-lapset j?iiiviit tavallisesti normaalin kou-luopetuksen ulkopuolelle kuukausiksi taijopa vuosiksi eliiessiiZin pakolaisleireillZi(Tuomarla & Tamminen-Levd, 1988) jasaattavat kiirsi2i traumojakokeneiile tyy-pillisistii keskittymisvaikeuksista (Angel& Hjern, 1992). Niimii todelliset ongelmatovat voineet yhdistyii kulttuurin suori-fusarvostukseen ja voimakkaaseen van-hempien painostukseen (Caplan, Choy &Whitrnore, 1992). T:ita tulkintaa tukee se,ettA kaikkien pakolaislasten mielestii hei-ddn vanhem-rnillaan oli liian suuret odo-tukset lapsensa suhteen.

Ulkomailla syntyneet lapset eiviit ylei-sesti ottaen olleet tyytymiittomiii fyysi-seen olemukseensa. Adoptoidut pojat us-koivat, etteiviit ole hyv2inniikoisiii; rodul-listen piirteiden poikkeavuus ei ilmeises-ti kuitenkaan ollut kyllin painava tekijZi,jotta se olisi yksin aiheuttanut tdmdn ar-vion. Pdinvastoin taas adoptoidut tytotluottivat enemmdn kuin muut lapset ul-koniikor"rsii miellyttiivyyteen. Kielteisim-mdn kuvan omasta ulkoniiostiiiin antoi-vat pakolaislapset, niinkuin Yhdysval-Ioissa eliiviit korealais- ja muut aasialais-lapset (Kim, 1978; Koh, 1981).

Adoptoidut lapset pitivlit itseiiZin yhtiisuosittuina kuin suomalaislapset vaikka-kin hiukan enemmdn kiusattuna. Koskaikiitovereiden arviota ei kysytty, ei voidatietiiii, missd mddrin niimii omat kiisityk-set heijastavat todellisuutta. Skandinaa-viset tutkijat (Olweus, 1973; Kats, 1981)eiviit loytiineet mittiiin merkittZiviii erojaulkomailta adoptoitujen ja syntyperiiis-ten lasten kiusatuksi joutumisessa, ikiito-vereiden ja opettajien arvion mukaan,edellyttiien ett2i ulkomailla syntyneetosasivat kieltii eiviitkd eronneet syntype-riiisistii tovereistaan pukeutumisery tapo-

1

20

.l

Ulkomailla syntyneiden lasten sosioemotionaalinen ...

ien tai uskonnon suhteen. Se seikka, ettdpakolaislapset pitiviit vaikeampana ystii-vystyii muiden karssa ja ajattelivat itseioutuvansa enemmdn kiusatuiksi kuinmuut, voidaan siis ymmiirtdd seuraukse-na puutteellisesta kulttuurisesta sopeu-tumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan iasen normeihin.

Ulkomailta adoptoiduilla ja syntype-rZiisillii suomalaislapsilla ei ollut eroa it-sekuvatun onnellisuuden tai ahdistunei-suuden suhteery paitsi ettii adoptoidutlapset pitivlit itseiiiin hieman onnek-kaampina, ehkiipii heij astaen yleist2i kiisi-tystii. Tiiten varhaisella iiidinmenetyksel-la (mnt ernal dErirsntion hyp othesis) ei osoit-tautunut olevan yhteyttii ahdistuneisuu-teen tai masentuneisuuteen (Spitz, 1965)adoptoiduilla lapsilla. Adoptiovanhem-miksi haluavat seulotaan Suomessa huo-lellisesti. Suomalaiset adoptiovanhem-mat kuvasivat tiirkeimmiiksi tavoitteek-seen sen "ettd lapsesta kasvaisi omelli-nen aikuinen" (Karjalainen & Ojala,198fl. Kaikki varhaiset traumaattiset ko-

kemukset nykyisten adoptiolasten koh-dalla niiytt?iviit siten tulleen kompen-soiduiksi rakastavan perheen huolenpi-don puitteissa. Adoptiolasten suhteelli-sen hyvd itsearvostus on sopusoinnussaYhdysvalloissa ja Kanadassa tehtyjenpoikkirodullisten adoptiolasten tutki-mustulosten kanssa (Simon & Alstein,1987). Niiissd tuloksissa niikyy selkeiivahvistus kulttuurisen sopeutumisen hy-poteesille, joka kumoaa iiidinmenetyksenhypoteesin.

Pakolaislasten oletettiin olevan onnetto-mampia ja ahdistuneempia kuin muidenlasten useista syistii: (1) Traumaattiset pa-kolaiskokemukset (Kinzie et a1., 1990;Kleinmary 1990); (2) Rodullisen ja kulttuu-risen poikkeavuuden takia hyl2ityksi tule-minen (faakkola, 1989); (3) Vanhempienkulttuurin ja ympiiroiviin yhteiskunnannormien eroavuuden aiheuttama konJlikti(Nguyen & Williams, 1989; Brendler-Lindqvist & Palm, 1989; Mclnnis,7997).Oletukselle saatiin vahvistus. Ilmaistujaahdistuneisuuden oireita olivat huoles-tuneisuus, hermostuneisuus, pelokkuus,koepelko ja nukkurnisongelmat. Tuloksetosoittavat yhtiipitiiviisti aikaisempien tut-kimusten kanssa masennusta, ahdisfunei-suutta ja traumanjiilkeistii shessid hoidos-sa olevissa pakolaisissa (Kinzie et a1..,1980; Kroll et al., 1989; Kinzie et al., 7990),ei hoidossa olevissa pakolaisissa (Beiser,1988; Westermeyer, 1988; Kinzie et al.,1989; Bernstein Carlson & Rosser-Hogan,1991) ja pakolaislapsissa (Almqvist &Brandell-Forsberg, 1991; Dodge & Raun-dalen,1991).

Koppitzin piirtiimistestissii, adop-tiolapsilla ja pakolaislapsilla todettiinmerkitseviisti enemmdn neurologisiah2iirioitii kuin suomalaislapsilla. Aliravit-semuksen ja fyysisten sairauksien lisdksi,joista suuri prosentti ulkomailta adop-toiduista lapsista kiirsii maahan tulles-saan (Hofvander, 1978; Smith-Garcia,

--

1989), huomattava osa pakolaislapsistaon myos altistunut tartuntataudeille, jot-ka vaurioittavat keskushermostoa kutentiaminvajaus ja pellagra (Westermeyer,1e8e).

Vain muutamia eroja havaittiin Suo-meen aivan pieninii adoptoitujen ja tiinneviihZin isompina tuotujen lasten viilillZi.Viimeksimainitut kuvasivat itsensd vd-hemmdn iirtyisiksi ja aggressiivisiksikuin pienempinZi adoptoidut. N2iidenerojen tilastollinen merkitsevyys oli kui-tenkin marginaalinen, ja lasten Suomessaoleskelun kestorr erot saattavat olla se-koittava tekijii. Aivan pieninii tuodut lap-set ovat todenniikoisesti omaksuneet suo-malaisen tavan niiyttiiii aggressionsa, kuntaas ne jo&a tuotiin vanhempina, ovatel'rkd enemmiinkin verrattavissa ei-ag-gressiivisiin vietnamilaisiin pakolaislap-siin, joista useirnmat ovat olleet Suomes-sa vain 1-2 vuotta. N;iitli tuloksia on senvuoksi tarkasteltava varauksella. Saapu-misiiin vaikutusta on tarpeen tutkia yksi-tyiskohtaisemmin riittiiviin suurestaotoksesta ottaen lukuun sekoittavatmuuttujat ennen kuin tZillaisia tuloksiavoidaan luotettavasti arvioida.

Summary

Intercountry adoptees (N=34) arrd Viet-namese child refugees in Finland (N=30)were compared to a matched group ofFinnish children (N=50) with respect tothe Buss- Durkee Hostility-Guilt In-ventory, The Koppitz Human FigureDrawing Test, and the Piers-Harris Child-ren's Self Concept Scale. Nine-to-fourteen-year-old adoptees did not differ from Fin-nish controls in terms of total scores ofself-described aggressiveness or self con-cept although differences emerged inspecific items. Neither previous reports ofexceptional aggressiveness in foreignadoptees by teachers and parents, nor the


Johtopli?itiikset: Psykoanalyyttinenolettamus varhaisen ;iidin menetyksen ai-heuttamasta moyhemmiistii aggressiivi-suudesta, ahdistuneisuudesta ja kieltei-sestii miniik2isityksesti ei saanut vahvis-tusta. Joko varhainen iiidinmenetys eiviiistdmiittii tuokaan mukanaan niiit2i ole-tettuja seurauksia tai sitten rakastava jahuoltapitiivii perhepiiri voi torjua alkuas-teella olleet haittavaikutukset. Samalla hy-vti sosiokulttuurinen sopeutuminen ta-soitti rodullisten eroavuuksien vaikutustaikiitovereiden kesken. Se seikka, ettii olindhtdvissd enemmdn ongelmiin viittavaaniillii ulkomaalaislapsilla, jotka olivat bio-logisten vanhempierrsa kanssa mutta eivdtolleet vielii kulttuurisesti sopeuturreita,kuin adoptiolapsilla, hrkee tiillii hetkelleikulthrurisen sopeutumisen hyypoteesiiienemmdn kuin iiidinmenetyksen hypo-teesi2i. Nyt olisi vield tutkittava syntype-rdisten adoptoitujen suomalaislasten li-siiksi myos ulkomailla syntyneitii lapsia,fotka eliiviit biologisten vanhempiensakanssa Suomessa -mutta joiiia ei ole olluttraumaattisia pakolaisuuskokemuksia -ennen kuin hrlosten pohjalta voidaan ve-tiiii varmoja j ohtopii?itoksiii.

psychoanalytical prediction that theadoptees' early maternal deprivation willresult in later aggressiveness and anxiety,were supported. The refugees scored sig-nificantly lower on verbal and indirectaggressiveness and irritability relative toall other childrery and higher on suspi-cion. The self concept of the refugee child-ren was characterized by anxiety, unhap-piness, and low self-esteem. The nonag-gressive image of the Vieh-ramese refugeechildren was discussed in terms of theirConfucian upbringing as part of their orig-inal culture maintairred by their biologicalparents. Many factors may have con-

I

22

{

Ulkomailla syntyneiden lasten sosioemotionaalinen ..,

tributed to the anxiety, suspicions, andlow self concept described by the refugeechildren, among them the impact of war

LehteetAlmqvisi, K, & Brandell-Forsberg, M. (1991). lranska flyk-

tingbarn i Sverige. Rapport 2; Social anpassning, psykiskhalsa och identitetsutueckling. Stockholm: Radda Barnen.

Andresen, l.-L. K (1992). Behavioural and school adjustmento{ 12-13-year old internationally adopled children in Notrway: A research note. Journal of Child Psychology andPsychiatry, 33, 427 439.

Angel, 8., & Hlern, A. (1992). Att mdta flyktingbarn och derastamiljer. Lund: Studentlitteratur.

Bagley, C. (1991). Adoption of native children in Canadai Apolicy analysis and a research report. ln H. Alstein & R. J.Simon (Eds.), lnlercountry adoption, A multinational pers,pective. New York: Paeger Publishers.

Banh, R. P. (1988). Disruption in older child adoptions. PublicWelfare, 23-29.

Bernslein Carlson, E. & Rosser Hogan, B. (1991). Traumaexperiences, posttraumatic stress, dissociation and dep-ression in Cambodian refugee camps. American Journalo f Psych ia t ry , 148(11) , 154&-1551.

Beiser, M, (1988). Intluences of t ime, ethnicity, and attach-menl on depression in southeast Asian refugees. AmericanJournal of Psychiatry, 145(1), 46-51.

Bohman, L. (1970). Adopted Children and their families. Atollow-up study o{ adopted chlldren, their background,env i ronment and ad jus lment . S tockho lm: Propr ius .

Bowlby, J. (1953). Child care and the groMh of love. London:Pengu in Books .

Bowlby, J. (1969). Attachment and loss. Volume 1: Attach-ment. Middlesex: Penguin 8ooks.

Brendler-Lindqvist, M., & Palm, T. (1989). Psykoierapeutisldarbete med flyktingbarn och deras familjer. Stockholm:Radda Barnen.

Brodzinsky, D. M., Singer, L. M. & Braft, A M. (1984).Children's understanding of adoption. Child Development,55, 860- 878.

Buss, A. H & Durkee, A. (1957). An inventory tor assessingdifterent kinds of hosti l i ty. Jou/nal of Consulting Psycholo-gy, 21, 343-349.

Caplan, N., Choy, M. H. & Whilmore, J. K. (1992). Indochine-se refugee families and academic achievement. Scienti l icArnerican, February.

Cederblad, M. (1978). De aldre adoplivbarnens anpassning.Lakarlidningen, 7 s(fi\, 4677 467 L

Cederblad, M. (1991). Hcig Aldervid adoptionen storsta riskentOr att utveckla anpassni ngsproblem i tonaren. Lakartidnin-gen, 88(12) , 1081*108s.

Cederblad, M., lrhammar, M., Mercke, A-M. & H6dk, c.(1993). God psykisk hdlsa hos utlandsfddda adoptivbarn.Lakartidningen, 90(16), 1 537-1 542.

Dery-Altredsson, l. & Kals, M. (1986). Utl i indska adoptivbarnpA PBU. Stockholm: Stockholms Universilet, Psykologiskainstitutionen.

Dodge, C. P . & Raunda len , M. (1991) . Feach ing ch i ld ren inwar . Sudan, Uganda and Mozambique. Bergen: S igmaFor lag .

Feigelman, W. & Silverman, A.R. (1984). The long{erm etfects of adoption. Social Service Review, 12, 58H02.

Forslen-Lindman, N, (1994). Foreign-born childrens socio-emotional adjustement to Fjnland: Intercountry adoptees

experience, uncertain life conditions, andracial and cultural dissimilaritv in raciallvhomogenous Finland.

and Vietnamese retugees. Institute of Migration, Researchreports No 8. Turku: Institut of Migration, Freud, A., &Burlingham, D. (1944). InJants without{amilies. New York:International Universities Press.

Ganesan, S., Fine, S., & Tsung Yi Ling (1989). Psychiatricsymploms in reiugee lamilies from South East Asia: The-rapeutic challenge. American Journal of Psychotherapy,xLI|(21, 218-228.

Gardel l , l . (1979). ASwedish studyon intercountryadopt ions.Stockholm: Liber Tryck.

De Geet, B. (1992). Internationally adopted children in com-.rnunication. A developmental study. (Workjng Papers 39).Lund: Lund University, Oepartment of Linguistics.

Gill, O. & Jackson, B. (1983). Adoption and race. Black, Asianand mixed race children ior adoption. London: BatsfordAcademic and Educational Ltd.

Gunnarby, A (1978). Forskolebarnens anpassning. Lakartid-ningen, 75(50), 46764677.

Hedman, l, (1981). Eerran Ostern. Trelleborg; Tryckeri ABAJlehanda.

Hene, B. (1987). Vuxna utlandsadopterade i Sverige - enintervjuunders6kning. (Sprins-Rapport 37). Gdteborg: Gii-teborgs Universitet. Hoivander, Y. (1978).

Kliniska lynd vid helsokonlroll av uJandsadoptivbarn. La-kartidningen, 7 5 (5O]|, 467 4-7 5.

Hoksbergen, R. A. C. (1985). L'education des enfants venusde pays etrangers en Hollande [The education of foreignchildren in Hollandl. Entance, 1, Z/-83.

Hoksbergen, R. A C., Juffer, F., & Waardenburg, B. C.(1987). Adopted Children at Home and at School. Lisse:Swsts & Zeitlingor B. V.

Hoksbergen, R. A C,, Spaan, J., Waa.denburg, B. (1988).Bittere erfaringen uithuisplaatsing van buitenlandse adop-tiekinderen IBitter experiences, disrupted intercountryadoptionsl. Amslerdam/Ljsse: Swets & Zeitlinger.

Hoksbergen, R. A C. (1991). Intercounvy adoption comingot age in the Netherlandst Basic issues, trends, and deve-lopments. In H. Alstein & R. J Simon (Eds.), Intercountryadoption. A multinational perspeclive. New York: PaegerPubl ishers.

Hagglund, G, (1982). Adoptivbarn och sprAk. Stocholm: Ra-ben och Sj6gren.

Jaakkola, M. (1989). Suomalaisten suhtautuminen ulkomaa-laisiin ja ulkomaalaispoliliikkaan Helsinki: Valtion painatus-KesKus,

Kafs, M. (1975). Adoption av utlandska barn. Stockholm: Alb.Bonniers boktryckeri.

Kats, M. (1981). Vrdnta adoptivbarn - en annorlunda gravidi-let. Slockholm: Bonnier takta

Kals, M. (1990). Adoptivbarn vexer upp. Stockholm: Bonniers.Karialainen, L., & Oiala, R. (1987). Adoptiovanhempien koke-

muksia kansainvalisesta adoptiosta Helsinki: Dia-koniaopisto.

Kim, O. S. (1978). lssues in transracial and transcultural adop.tion. Social Casework, 59(3), 477-4€6.

Kinzie, J. O., Tran, K. A., Breckenridge, A. & Bloom, J. D.(1980). An Indochinese refugee psychiatric clinic: Cultural.ly accepted treatment approaches. Arngrican Journal ofPsychiatry, 1 37 (1 1\, 1 429-1 432.

+_

Z J

Kinzie,J. D., Sack, M., Angell, R. Clarke, c. & B€n, R. (1989).A three-year follow up of Cambodian young people trau-matized as children. Journal of Arnerican Academyo{ Childand Adolescent Psychiatry, 28(4), 501-504.

Kinzie, J. D., Bo€hnlein, M. D., Leung, P. K., Moore, L. J.,Riley, C. & Smirh, O. (1990). The prevalence of postt-raumatic stress disorder and its clinical signiticance amongsoutheast Asian refugees. Arnerican Journal of Psychiatry,147V),913-917.

Kirk, H. D., Johnassohn, K & Fish, A. D. (1966). Are adoptedchildren especially vulnerable to stress? A critique of somereceni assertions. Archives of G€netic Psychiatry, 14,291-98.

Kirk. H. D. (1984). Shared fate. A theory and melhod ofadoptive relationships (2 nd ed.). PortAngeles: Ben-SimonPublications.

Kleinman, S. B. (1990). Terror at sea: Vietnamese victims ofpiracy. The American Journal oJ Psychoanalysis, 50(4),351- 362.

Koh, F. M. (1981). Oriental childlen in american homes. Howdo they adjust? Minneapolis: Easl West Press.

Koppnz, E. M. (1968). Psychological evalualion of children'shuman ligure drawings. London: Grune & Stratton.

Koppitz, E M. (1984). Psychological evaluation of humanfigure drawings by middle school pupils. London: Grune &Stratton.

Kotsopoulus, S., Cote, A., Joseph, L, Pentland, N,, Stavra-kaki, C. Sheahan, P. & Oke, L. (1988). Psychiatric disor-ders in adopted children: A controlled study. AmericanJournal o1 Orthopsychiatry, 5e(4), 608-€1 2.

Kroll, J., Habernicht, M., Macken2ie, T., Yang, M., Chan, S.,Vang, T., Nguyen, T., Ly, M., Phommasouvanh, 8., Ngu-yen, H., Vang, Y., Souvannasolh, L & Cabugao, R.(1989). Depression and Posttraumatic Stress Disorder insolheast Asian refugees. American Journal of Psychiatry,146(12),1592-1597.

Mahoney, K., & Mahoney, M. J. (1974). Psychoanalytic gui-delines lor child placement. Social Work, November, 68&-ovo.

Mclnnis, K. (1991). Ethnic-sensitiveworkwith Hmong refugeechildren. Child Welfare, LXX(s), 571-580.

McRoy, R. G., & L. A Zurcher, (1983). Transracial and inracialadoptees. The adolescent years. Springtield: Charles C.Thomas publishers.

Mcnoy, F. G., Zurcher, L. A. Lauderdale, L & Andersson,R. E. (1984). The identity ol transracial adoptees. SocialCasework, 65(1),3439.

Nguyen, N. A. & Williams, H. L. (1989). Transition from Eastto West: Vietnamese adolescents and their parents. Jour-nal ol Arnerican Academy of Child and AdolescentPsychiatry, 28(4) 505-51 5.

Olweus, D. (1973). Hackkycklingar och dversitiare. Forskningom skolmobbning. Goleborg : Almqvist & Wiksell f6rlag AB.

Piers, E V. & Harrls, D. B. (1969). Manual for the Piers-l-larrisChildren's Self Concept Scale ffhe way I feel about my-self). Nashville, Tennessee: Counselor Flecordings andTests.


Pruzan, V. (1977). FOdt i udlandet - adopteret i Danmark.Kobenhavn : Socialforskningsinstitutet.

Rorbech, M. (1991). The conditions of 18 to 2s-year-old fo-reign-born adoptees in Denmark. In H. Alstein & R. J. Simon(Eds.), Intercountry adoption. A multinalional perspeclive.New York: Paeger Publishers.

Saetersdal, B. & Dalen, M. (1991). NoMay: Intercountryadoptions in a homogenous country. In H. Alstein & R. JSimon (Eds.), Inlercountry adoption. A multinational pers-pective. New York: Paeger Publishers.

Schatfer, R (1978). Mor och barn. (M. Frisch, Trans.). Flelsing-borg: Schmidts Boklryckeri AB. (Original work publishedin 1977).

Schechler, M. D. (1960). Observalions on adopted children.Archives of General Psychiatry, 3,21-32.

Simon, R. J. & Altsrein, H, (1987). Transracial adoptees andtheir lamilies. A study ot identity and commitment. NewYork: Praeger.

Smith-Garcia, T. & Brown, J. S (1989). The heallh of childrenadopted from India. Journal oi Community Health, 14(4),227-241.

Sontrg, L W. (1960). The possible relationship of prenatalenvironment to schizophrenia. In D. Jackson (Ed.). Theetiology ot schizophrenia. New York: Basic Books.

Spilz, R. (1965). The first year of lile. New York: InternationalUniversities Press, Inc.

Tuomatla, l. & Tamminen-Levi, E. (Eds.). (1988). Vietnam.Helsinki: Sosiaalihallitus.

Verhulst, F. C., Althaus, M. & Ve.sluis-den Bieman, H. J, M.(1 990a). Problem behavior in international adoptees: 1. Anepidemiological study. Journal of Academy of Child andAdolescent Psychiatry, 29(3), 9,F1 m.

Verhulst, F. C., Allhaus, M. & Versluis-den Bieman, H. J. M.(1990b). Problem behavior io international adoptees: ll.Age at placement. Journal ol Academy of Child and Ado-lescent Psychiatry, 29(3), 94-1 1 1.

Verhulsl, F. C., Althaus, M. & Vsrsluis-den Bieman, H. J. M.(1992). Damaging backgrounds: Later adjustment of inter-national adoptees. Journal of Academy oJ Child and Ado-lescent Psychiatry, 31 (3), 518-524.

Levine, E. S., & Sallee, A" L. (19S0). Critical phases amongadoptees and their families: lmplications for therapy. Childand Adolescent SocialWotk,7,217-23 Wattier, P., & Fryd-man, M. (1985). L'adoption internalionale. Etude cliniqued'un groupe d'enfants d'origine asiatique lntercountryadoption. A clinical study of a group of children with Asianorigin. Enfance, 1, 59-76.

Westermeyer, J. W. (1988). DSM lll Psychiatric disordersamong Hmong refugees in the United States: A pointprevalence study, American Journal o'f Psychiatry, 145,197-202.

Weslermeyer, J, W. (1989). Psychiatric care of Migrants. Aclinical guide. Washington: American Psychiatric Press,rnc.

Wolle.s, W, H. G. (1980). Psychological problems in youngloreign adopted children. Acta Paedopsychiatrica, 46, 67"

24

-J

III

Triple BorderRegions in Central Europe:

The Case of Hungary and its Neighbours

Gyiirgy Eger

One of the most distinctive present dayEuropean phenomena is the spread ofregionalism: at the end of the 20th centuryEurope is becoming increasingly a con-tinent of regions, in which the Westernand Northern European regional modelsare leading the way. It is desirable thatacademic research investigate this phe-rlomenon and develop accordingly. Itrepresents an interesting challenge to ob-serve life and conditions in certain for-merly homogeneous, organically develo-ping regions which later became dividedon the basis of political decision.

Theoretical outline and aim of research

One of the objectives of this study is thisto show similarities and differences in thedevelopment of irrdividual parts of anumber of regionsnow under the author-ity of two or more states.

At the same time, the generalisation ofexperience in this respect allows us todraw certain conclusions concerning soci-ological traits of the peripheria. As a resultof particular political decisions the areasforming the subject of this study cameunder the jurisdiction of two (or more)states and thereby automatically becameborder regions, i.e. peripheria.

Gydrgy Eger, Ldszl6 Teleki Foundation,Central European Institute, Multiethnic andBorder Regions. Budapest, Htmgary.

Therefore the subject matter may alsobe described as a study of the sociologicalaspects of border location and peripheria,the operationalisation of terms used to de-scibe it, the study and separation of in-dividual aspects of the phenomenon inquestion. (According to the hypothesisun-derlying the present study border locationis a special variety of peripheria, its es-sence so to speak.)

Another objective of our research is toinvestigate the meaning and interrelationof such terms as regionalism, border locationand puipherin The empirical basis of thisis the research itself: an analysis reflectingthe concrete condifions of individual re-giors primarily based on statistical assess-ment and sociological study.

A further important goal of this studyis to explore the relation between region-alism and its ethnic and religious aspects.

Regionalism and minority relationshave also been among the outstandingsocial and political phenomena inWesternEurope since the age of "ethnic revival". Itis an undisputed fact that in WesternEurope the regional state had been estab-lished by the 1980s. Ethno-regionalism -geographical, regional and ethnic interestcoincidence and enforcement - hasplayed a decisive role in the emergence ofthe regional state.

Regionalism and minority relations areequally important in Central and EasternEurope. In fact, the considerable ethnicdiversity in this region makes this ques-

-.-

Triple Border Begions in Central Europe

tion one of the most important political -national security and national poiicy -questions today. This topic presents anexciting challenge for any researcher.

From a pragmatic point of view inter-state regional co-operation necessarily af-fects border regions. Border regions havea peripheral location and the peripheria -as unanimously viewed by both sociologi-cal and socio-geographical research - areas a rule significantly less developed thaninternal or central regiors of the relevantstate, the so-called centrum. This is thepoint where the third aspect of regional-ism, that is, the minority (ethnic) questionis linked to questions of border locationandperipheria. As a resu-ltof the VersaillesTreaty a number of states came into beingin the regiorr between Germany and Rus-sia, the border regions or peripheria ofwhich concentrated significant minoritygroups separated from their mother na-tion (Silesia, Sudeten Germany, Alsace,South Tirol etc.). This was a source ofsevere disadvantage in itself, quite apartfrom the disadvantages resulting fromminority existence. What does this meanin practical terms? As a rule these dis-advantages include insufficient or signifi-cantly r.urderdeveloped infrastructure ascompared to the centrum, a lack or scarcityof state development resources, demo-graphic erosion, etc.

Border regions may play an outstand-ing role in the interaction of differentethnic groups, religions and culhres, asthey concentrate many problems of awider regiorr. Despite this, to my knowl-edge, no research into this topic has beerrcarried out in the regiorr of Central andEastern Europe: the novelty of such re-search further increases its significance.Triple bordu regtons are presurned to be ofspecial value in this respect as they featurea special mixture of cultures, at least thisis often the case in respect of identical

meeting points between highly developedEuropean countries. (See for example theregions of the Upper Rhine and the Swiss-French-German triple border). At thesame time border location - especiallytriple borders - in underdeveloped re-giors may lead to accumulated disadvan-tages. In the triple border regions of Hun-gary there are cases of both.

What, therefore, are the concrete impli-cations ofborder locatiory peripheral loca-tion, and minority-ethnic-existence inCenkal Europe, inrespect of Hungary andits neighbours?

As far as Hungary is concemed,periph-eral regions formed under the Trianonborder settlement are important popula-tion areas for ethnic minorities. Accordingto the 1990 census the decisive majority ofRomanians, Croats and Slovenians, themajority of Germans, Serbs and Slovaks,and approximately two-thirds of Gypsiesin Hungary live in border regions. Themajority of ethnic Hungariars in neigh-bouring countries - with the exception ofTransylvania, an area which was part ofHungary for cenhrries - are also locatedin border regions. Therefore cross borderco-operation, division of labour, the for-mation of regional institutions and thedevelopment of relations between respec-tive mother nations are ouestions of out-standing importance for ethnic minoritiesin the countries concerned. The wideningof the range of regional co-operation is atask of outstanding importance for ethnicminority regions.

The study of border regions providesr.rnique opportunities for empirical-his-torical research whereby the researchercan study under virtually laboratory con-ditions the process of how the irstitutionalframework of individual states structur-ally determines the living corrditions,lifestyle and life course of individuals consti-tuting particular ethnic groups. When

conducting comparative sociological re-search in respect of ethnic ir-rdividuals andgroups living on different sides of a hipleborder, the mobility of the individualmust be placed in focus as such an ap-oroach allows us to understand and com-pare the totality of historically conditionedmacro particularities at a micro level.

In view of its objectives research mustuse a theoreticai and methodological pa-radigm able to: (1) integrate micro andmacro levels, (2) provide a systematic un-derstanding of the chronological and his-torical dimensions of social change, (3)process variables operationalised in ac-cordance with the above based on mathe-matically and statistically well foundedprocedures, (4) update research and thestudies resulting therefrom to interna-tional standards.

Based on the above considerations theideal method appears to be the para-digm worked out by Karl Ulrich Mayerfor the purpose of comparative researchin social mobility. According to theMayer approach, which is becomirrgmore and more dominant in Germanand Anglo-Saxon sociology, the lifecolrrse of the individual is a constituentof the social structure and so social struc-ture is partially derivative of individualactions and action strategies and par-tially of institutional processes and his-torical forces becoming institution-alised, ar-rd is never to be interpreted inand by itself but always in the context ofthe life course of the relevant generation.

The Mayer paradigm is based on amulti level and multi time dimerrsion sys-tem of theory and terminology. The ter-minology consists of a number of levels inthat it is capable of linking features per-taining to individuals with historically de-fined parameters pertaining to formal in-stitutiorls (school, workplace, etc.), agegroups, ethnic groups, regions and states.

Siiriolaisuus - Migration 4/1994

Terminology has a multi time dimensionin that it is capable of interpreting in-dividual time (e.g. age) with institutionaltime (age of a school or workplace) in thecontext of a given historical period (e.g.war time) or extraordinary historicalevents (change of borders, prornulgationof new laws). All this is made possible bythe method called nmt history analysisdeveloped by Mayer and his team basedon which relations between particularlevels and dimensions n-ray be integratedinto formalised and testable models.

Because we are dealirrg with concreteregions and historical periods, in thecourse of his ethnic studies the re-searcher cannot restrict himself to theexclusive use of one paradigm, howeverexcellent that paradigm might be. In theregions looked at in this survey ethnicparticularities have an outstanding con-textual significance. When studyingIiving conditions, life styles and lifecourses the researcher cannot of coursedo without studying interethnic rela-tions of the most varied kinds and levels(formal/informal, family/institutional,material/symbolic, etc.). Therefore sub-stantial attention must be devoted to thehistorical study of local prestige andpower structures and the cultural-sym-bolic world of each local group.

Operationalisation of researchobjectives

The cornplexity of the subject of this sur-vey required an interdisciplinary ap-proach focusing primarily on the follow-ing: politology, history, sociology, politi-cal economy, geographical economy,ethnology and cultural anthropology.However individual disciplirres arrd theanalysis of individual problems had todraw on primarily sociological methodsand instruments with a view to making

^- _-

27

Triple Border Regions in Central Europe

its findings compatible with previous re-search.

The main sociological methods usedwere the following: case studies con-cerning particular conditions in the rel-evant regions, questionnaires and inter-views.

Given the subject and objectives of theresearch it was best to conduct investiga-tions in regions combining border regiorsof several countries. Between L945 and1990 there were five so-called tripleborders between Hungary and its neigh-bours:- Hungary-Czechoslovakia-Soviet

Union,- Hungary-Soviet Union-Rumania,- Hungary-Yugoslavia-Rumania,- Hungary-Yugoslavia-Austria,- Hungary-Austria-Czechoslovakia.Historical events resulted in the creationof two other triple borders: the Hungar-ian-Croatian-Serbian and the Hungarian-Croatian and Slovenian border (Moh6cs-P6lmonostor-Zombor and Lenti-Cs6k-tornya-Lendva regions).

Our research concerned the five "clas-sical" triple borders, in four of which fieldwork was carried out in 1993. Field ofresearch (regions):- Hungary-Slovakia-Ukraine,- Hungary-Rumania-Ukraine,- Hungary-Austria-Slovenia,- Hungary-Austria-Slovakia.Selection criteria:Different geographical environments,very different types of regional develop-ment, significant distance from eachother, different successor states, religiousand ethnic diversity. (We have - at leasttemporarily - omitted studying theHungarian-Rumanian-Serbian tripleborder region due to financial and politi-cal reasons.)

The scope of our survey included settle-ments within 30 km of the theoretical

crossing point of the three borders in ques-tion. (According to our hypothesis andprelimirnry experience this 30 km circle iswhere the direct effects of border locationurLfold.) Within this selection criteria areincluded:- distance from the border,- size of settlement,- accessibility of settlement (roads, rail-

roads, road end village),- distance from urban centres,- administrative standing of settlement,- ethnic structure,- religious structure.Based on the above criteria 30 settlementshave been selected per region, i.e. 10settlements per country. A total of 720settlements have been included in thesurvey. Their distribution by country isas follows: Hungary 40,Slovakia, 20, Uk-raine/Subcarpathia 20, Rumania 10,Slovenia 10, Austria 20.

Data were obtained mainly from ques-tionnaires: two types of questionnairewere used per settlement, the so-calledmunicipal and personal varieties. Themunicipal questionnaire was aimed atrecording the current situation with re-gard to local institutions, infrastructureand businesses. The basic unit of thepersonal questionnaire was the house-hold. The data of 1,200 households havebeen recorded within the framework ofthe survey. It seemed expedient to makeup the sample from various cohorts.

The main topics of the survey are:(1) History of ancestors: grandparents'

and parents' hard data, milestones intheir lives, (2) The individual's lifecourse: housing, school career/ marriageand employment history, (3) Life courseof the individual's brothers, sisters andchildren (see Point 2.), (4) material cir-cumstances, family assets and property,(5) cultural consumption, (6) nationalidentity, religious orientation, (7) politi-

28

cal and social involvement and atti-tudes, (8) social and interethnic rela-tions.

Methodologically speaking the mostvulnerable point of data collecting wassample taking because in respect of theneighbouring countries we could nothope to obtain the reliable populationrecords so crucial for the preparation ofsamples.

Therefore, as a bridging solutiory weintended origirnlly to make data at leastlargely representative by way of instruct-ing research leaders with local back-ground knowledge to selecta givennum-ber of households with the requirementthat their selection should reflect all typesof local household as proportionately aspossible in respect of spatial and topo-graphical location as well as social criteria.Sample taking was thus carried out basedon instructions reflecting a clear order ofpreference.

We are planning to supplement thequestionnaire method by interviews withlocal authorities and public figures. Afurther task is to prepare a monographdescribing in detail the history of the rele-vant settlements based on strictly specifiedcriteria.

Our plans include also a control sur-vey in two locations, namely Hungaryand the Western part of Central Europe.The survey to be conducted in Hungaryshall focus on central areas, i.e. non-border and non-ethnic-minority re-gions; while the survey to be conductedabroad would look at the effect of borderlocation in regions to the West of Hun-gary. (In connection with the latter asimilar survey based on the same re-search methods is being negotiated inrespect of the Austrian-Swiss-Italiantriple border region to be financed byour Austrian partner institution.)


Expected findings of the survey

It is our firm belief that this survey wouldcontribute to the rethinking and clarifica-tion of questions of border location andthe role of border regions through theclarification of a number of connectionsand different aspects of the question.Therefore it can - in addition to featur-i^g new findings provide statedevelopment sftategy, regional policyand regional development with new con-siderations to be taken on board. Com-parative surveys may provide informa-tion on how the relevant regions may bebrought out of their multiply disadvan-tageous situations.

It may prove to be of assistance in ad-dressing problems faced by these regionstoday. What are the economic, politicaland cultural instruments which couldmake these Central European regionswhere different nations and cultures meetinto an important driving force similarlyto their counterparts in more highlydeveloped regions of the world?

The survey at the same time allows usto conduct a historico-sociological com-parative analysis and it is likely that thephenomena observed in triple borderregions will have a wider relevance forCentral Europe of mixed ethnic struc-fure.

The expected methodological ex-perience of the survey is also an importantfactor tobe considered asitmay inhoduceinnovations and new criteria into ethnicstudies. The methods selected by us willmost probably prove useful for the studyof other regions with success.

Following the analysis of survey resultswe intend to publish our findings in theform of a book, preferably to be publishedin Hungarian and English at approxi-mately the same time.

^

29

Kolumni o Kolumn o Column

Suomi-Seura iaulkosuomalaisten edunvalvontallkko-Christion Bjorklund

Tultuani valituksi Suomi-seuran toiminnanjohta-jaksi sain hyvdntahtoisen neuvon opetella kante-leensoittotaidon. Vakavasti, ilman ironiaa annettuohje, kertoo yksinkertaisuudessaan jotakin Seu-raan kohd istuvista odotuksista.

Suomi-Seuran ulkosuomalaisen jdseniston val-taosa, kymmenisen tuhatta henked, on Pohjois-Amerikkaan menneitii siirtolaisia ja heidein jiilke-ldisiddn. Seuran perinteeseen tuntuu vahvana kuu-luvan tietty nostal giaa ruokkiva viihdytystehtdvd,jonka motoksi sopisi: "Mun kanteleeni kauniimmintaivaassa kerran soi". Ronskimpi voisi kutsua sitdvuosisadanvaihteen amerikansiirtolaisuuden saat-tohoidoksi.

Niinpd ymmdrrdn hyvin Lynn Lai-talaa ja hdnen neljdd ilileukaista ys-tAvddnsd, jotka kesiillai 1992 matkallaFinnf estiin paattivat perustaa huono-jen suomalaisten seuran, "lnterna-tional Bad Finn Societyn". Montaakolmannen . ja nel jAnnen polven si ir-tolaista, uussiirtolaisista puhumatta-kaan, ei j i i r in innosta sel lainen iden-titeetti, joka rakentaa suomalaisuu-desta henkistd ul koilmamuseota.

En vahattele pulmaa, ja luulenetta se sivuaa kaiken si ir tolaisuu-den ydintA. Jokainen si ir tolaispolvindkyy hell ivdn sitd suomalaisuutta, jonka se ldh-tiessaan on matka-arkkuunsa pakannut. Ajall i-sen ja maantieteell isen etdisyyden vuoksi tamakorostuu siind, mikd vuosisadan vaihteen ameri-kansi irtolais uud esta vi el6 el iiii j a heng ittiiai.

Mutta yhtdlailla oman sukupolveni ruotsinsuo-malaisissa, jotka kuusikymmenlwun lopulla ldhti-vdt naapuriin, ja kAyvAt entisilld kotikonnuillaanainakin kerran kesAssii, tuntuu vahvana eldvdnkuusikymmenluvun Suomi. Arvelen, ettd Singapo-reen kahdeksankymmenluvulla asettunut bisnes-leijona samalla tavoin on syviijriiidyttanyt at-tasheasalkkuunsa kasinoajan Suomi-kuvan.

Ndin siirtolaisuud en myotd maail malla kerrok-sittain sAilotyt isdnmaan didinkasvot eldvdt omaaeldmddnsd. Vieldkin havaitsen, etta iotkut kansa-laissodan katkerista muistoista ammentavien

valkoisten ja punaisten haalien kulttuurit ovat,kukin omista ldhtokohdistaan, sisukkaasti torju-neet kaiken sen, mikd Suomea sittemmin onmuuttanut - talvisodasta Vdino Linnaan.

Suomi-Seuran aatteellinen viihdytystehtdvd pi-tdnee johonkin rajaan asti sisdllddn luonnollisenvelvoitteen antaa erimuotoista tukea niiden muisti-kwien hellimiselle, lotka niin ldhtemdttomdsti tun-twat liittyvdn siirtolaisuuden psyykeen ja jotka ldh-don lAlkeen alkavat eldd omaa eldmddnsd.

Olen kuitenkin vakaasti sitd mieltd. ettd Suomi-Seura laiminloisi pahasti varsinaisen kulttuuritehtd-vdnsd, ellei se itsepintaisesti yrittAisi vdlittAd ulko-

suomalaisten keskuuteen oikeata jaajanmukaista Suomi-kuvaa, hyvineja huonoine puolineen. Senkin uhal-la, ettd moni hellitty kdsitys vanhankotimaan erinomaisesta ainutlaatui-suudesta tai maastamuuton aiheut-taneesta taloudellisesta tai poliitti-sesta ahdingosta joutuisi kipedn uu-delleenarvion kohteeksi.

Tdmd on edellytys myos sille, ettdjokainen ulkosuomalainen todel lavoisitoimia siind tehtdvdssd, joka hd-nelle mielestiini luonnostaan lanke-aa: suomalaisuuden liihettilddn osamaailmalla. Tdmdn tehtdvdn tukemi-

sen on virallinen Suomi - omien intressiensd vas-taisesti - hoitanLlt varsin vaatimattomasti. Asiaanvihkiytyneiden virkamiestahojen kanssa Suomi-Seuran yhteistyo ndyttdd sujuneen kohtuullisen hy-vin. Ndin esimerkiksi tyoministerion suuntaan, jon-ka kanssa Suomen Silta -lehteA erinomaisessa yh-teistyossd julkaistaan. Ndin myos opetusministeri-on kanssa, joka Seuran vailitykselld kanavoi tu-keansa ulkosuomalaisille tiedotusvAlineille ja jiir-jestdjen kulttuuritoimintaan. Markoissa mitattunaei toiminnan takana olevaa korkeinta ooliittista tah-toa voi kuitenkaan mahtavaksi mainita.

Mikdli ulkosuomalaisten keskuuteen luotuaver-kostoa halutaan tehokkaasti kayftaa suomalaisenkulttuurin, talouden ja muiden yhteiskunnallistenetujen edist6miseksi, on kdyttodn otettava nykyistdjAredmmdt keinot. Olen sinA lyhyend aikana, jona

1

30

Kolumni o Kolumn o Column

---

31

olen Suomi-Seuran toirninnanjohtajuutta saanuthoitaa, yrittanyt osaltani olla kaynnistamiissd suo-malaisen televisiosatelliitin toteutumista.

Kun kohta kaikki Euroopan kansat, albaanit jaturkkilaiset mukaanlukien, ldhettdvdt omaa W-oh-jelmaansa sateelliittiteitse, Suomen poissaolo tai-vaskanavilla kdytdvdstd kulttuuritaistosta al kaa ollasilmiinpistdvd puute. Kuitenkin me olemme eleK-roniikka-alan kdrkimaita la tarpeemme muonittaa"omat" maailmalla kiristyviin kansainvdlistymisenkeskellii kiihtlvdsti kasvava.

Eurointegraatio heikentdd valtiota ja asettaakansakunnalle uuden haasteen. Se pakottaaoienen maan miettimdiin uudelleen kansainvii l i-sen vaikuttamisensa vii l ineet. Suomi-Seuralla jaulkosuomalaisten yhteysverkostoil la voisi tassaolla kehitysperspekti ivi i, joka rajayttaa perintei-sen kulttuuri- ja edunvalvontatehtavan raamit.

Mutta edell6 sanottu ei sulje pois sitd, ett6 niinulkosuomalaisten edunvalvonta kuin tuo kulttuuri-tehtdvd eli ajanmukaisen Suomi-kuvan vdlittdmi-nen on ensin pystyttdvd hoitamaan kunnolla. Eten-kin edunvalvonnan merkitys Suomi-Seuralle on uu-den eurom uuton myotZi voimakkaasti korostumas-sa.

Suomi-Seura pyrkii siten mdArAtietoisesti lunas-tamaan paikkansa maailmalla olevien, sinne ldhte-vien ja sieltd palaavien suomalaisten asiamieheniitassa ajassa. Toiminnan arjessa tama nayttaytyymm. panostamalla asiantuntevaan ja nykyaikaisinkeinoin (myos sdhkoposti, tietoverkot) annetta-vaan neuvontaan. Nditd neuvontapalvelula, jotkajoskus aiemmin ovat kuuluneet Seuran toimintaanja silloin ldhinnd kaukosiirtolaisuuteen liittyen, ol-laan vasta nyt systemaattisesti uudelleen kehittd-mdssii.

N6in maaliskuun 1995 eduskuntavaalien kyn-nyksellii nousee esiin kysymys siitd, miten Suomen

kansalaisuuden sdilyttdneiden ulkosuomalaistenkiinnostusta ja vaikutusta valtiolliseen pAdtoksen-tekoon iatkossa voitaisiin parantaa.

Samaan aikaan Ahvenanmaalla on parikym-mentiituhatta asukasta eli vajaa prosentin puoli-kas suomalaisista kovaan ?iiineen vaatimassa it-sellensd edustusta perdti Euroopan Unionin par-lamentissa, jonne Suomi kokonaisuudessaansaa kuusitoista edustajaa.

Maailmalla olevia Suomen kansalaisia onenemmdn kuin Pohjois-Karjalan ldAnissd asuk-kaita, melkein kymmenen kertaa niin paljon kuinahvenanmaalaisia. Silt i ulkosuomalaisil la ei oleSuomen eduskunnassa yhtddn ainukaista edus-tajaansa yhdellAkddn Arkadianmiien kahdestasadasta jakarandatuolista.

Pohjois-Karjalasta valittaneen uuteen edus-kuntaan viisi kansanedustajaa. Jos vastaaviasuhteita sovellettaisiin ulkomailla oleviin Suo-men kansalaisiin, Ruotsista voitaisiin ldhettddArkad ianmiielle pari-kol me edustajaa, Keski-Eu-roopasta parhaimmillaan pari ja Pohjois-Ameri-kasta yksi edustaja.

Tarpeell iset muutokset vaali lakiin olisi tekni-sesti verrattain helppo tehdd. Poli itt isen tahdonsyntymisen edellytyksenA olisi kuitenkin myostdssA vdlttiimdton oivallus ulkosuomalaisistakansakunnalle nykyti lanteessa erityisen arvok-kaana ja tahan asti turhan heikosti hyodynnetty-nd voimavarana - niin suomalaisuuden lahetti-lAind maailmalla kuin Suomen oman kansainvd-listvmisen konsultteina.

V alti oti eteen I i sen s i aatti I I kka-C h r i sti an B j 6rk I u ndon al oittan ut S uom i -Seu ran toim i n nanj ohtajanasyyskuussa 1994.

TIEDOTUKSIA . NOTICES

SiirtolaisuusinstituutinPohjanmaan aluekeskus avattu

Siirtolaisuusinstituutti on avannut Pohjanmaan aluekeskuksen Perdseiniijoella.Uusi keskus kerliZi ja tallentaa siirtolaisuuteen ja muuttoliikkeisiin liitt),vaa aineis-toa Pohjanmaalta, joka oli vantamerentakaisen siirtolaisuuden tdrkein liihtoalue.Aluesihteeri Outi Liedeksen mukaan aineistoa keriitiiiin yhteistyossii mm. krurtien,kotiseutuyhdisfysten, seurakuntiery museoiden ja arkistojen kanssa. LisAksi alue-keskus tarjoaa Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin palveluja sukututkijoilleja siirtolaisten jiilkeliiisille. Keskuksessa on myos siirtolaisuuteen liittyviiii kirjalli-suutta ja siellii tullaan jiirjestiimiiiiZin siirtolaisuusaiheisia seminaareja ja nZiyttelyjii.

Tillskott till EmigrantregistretDen nionde november fick Migrationsinstitutet motta ett viirdefullt tillskott tillemigrantregistret - uppgifter om drygt 7600 finliindska Amerika-emigranter.Piir-Erik Levlin har tillsammans med en grupp andra intresserade exerperatfinliindare ur Emigrantinstitutets i \ftixjo mikrofilmade sverrskamerikanska kyrko-arkiv. Insamlingsarbetet har stotts med ett bidrag ur Kaarle Hjalmar Lehtinensfond. Frivilligt forskningsarbete av detta slag iir av stort viirde for Migrationsins-titutet och de nya uppgifterna hojer institutets betjiiningsberedskap.

A

TIEDOTUKSIA . NOTICES

Sukumessut L9.-2L. 5. 1995Turun Messukeskuksessa

Ensimmiiiset Sukumessut kolme vuottasitten olivat valtaisa menestys. Laajansukutu&ijajoukon lisiiksi myos aivan ta-valliset ihmiset ovat kiinnostuneita su-kunsa ja perheersii historiasta ja suvunentisistii asuinpaikoista. Nyt Turussakokoonnutaan toista kertaa entistii mit-tavamman niiytteilleasettajajoukon voi-min. Messujen yhteydessii pidetiiiinmyos 1,8. Sukututkimuspiiiviit.Sukututkimus menee nopeasti eteen-piiin ja messujen ohjelmassa otetaanhuomioon myos nuoret, joille messutovat erinomainen tilaisuus piiiistii al-kuun omien juurten etsirrntiss2i. Tapah-tuman yhteydess2i voi jiirjestiiii jopaoman sukukokouksen! Turun Messu-keskuksen viihtyiseit tilat tarjoavat sii-hen erinomaiset puitteet.

Sukumessujen valtakunnalliseen jiirjes-telytoimikunta an kuuluvat:

ArkistolaitosSuomi-Seura rySukutietotekniikka ryKirkkohallitusSiirtol aisuusinstituuttiSukuseurojen Keskusliitto rySuomen Sukututkimusseura rySuomen KotiseutuliittoVii e s toreki ste rike skusTurun Messukeskus Oy

Lisiitiedot:

Turun Messukeskus Ovmarkkinointisiht.Hannele Haustruppuh. (921) 637 111'

Cost-A2: "Migration. Europe's L'rtegration and the Labour Force"

Cost-A2-Workshop onNationalism and trthnicity

2-4 March 1995, hosted by the University of Berne, Switzerland,Institute of Ethnology

Call for Papers

Submission deadline 30 December 1994Keynote speakers:

Prof. Dominique Schnapper (Paris)Prof. Georg Elwert (Berlin)Prof. C.-U. Schierup (UmeA)Prof. Javier de Lucas (Valencia)

Prof. Endre Sik (BudapestProf. Joseph R Llobera (London)Dr. Alexandra Alund (UmeA)Dr. Kurt Imhof (Zririch)

Abstracts to be delivered to:Prof. Dr. H.-R. Wicker Institute fiir Ethnologie

Liinggassstr. 494, CH-3000 Bern 9Fax: +41-31163L 4272

- * . _

IIEDOTUKSIA . NOTICES

',S.Oi .t#liA.'.;.,.l..;:.'...il.:..,...'....'.:..'...:.;,.''';.,..''::'.,...,:....'....'.....l.....'...'.uti6fiifey,,.t et'.s{tii.iifggfi.HfiA.S,$aii1.9.02*.1'.$Q$..,,.,....',.,,,,,.,'iii...:....,i:i:,,'.iiii'ii.i.',.,.',ii,.,.,.'ii',.

Tliiviien Arkiston 85-vuotisjuhlaniiyttely esittelee Matti Kurikan ja A. B. Miikeleinjohtaman ihanneyhteiskunnan historiaa. Kalevan Kansa -siirbola osui taloudellisestihuonoon aikaan, ja yhteistissei eliineet riitaantuivat myiis moraalikysymyksist'd, kunkaikki eiviit hyvziksyneetkiiiin kriykinndssA Matti Kurikan utopistisia sosialistisiaideoita, esimerkiksi vapaata rakkautta.

Vaikka ihanneyhteistjn luominen epdonnistuikin, Malkosaari (Malcolm Island) jeisuomalaisten asuttamaksi niiihin piiiviin asti. Kalevan Kansa -siirLolan viimeinenyhtirikokous pidettiin toukokuussa 1905.

Tlzciv€ien ArkistoPaasivuorenkatu 5 B, 00530 Helsinki, puh. (90) 736 322Niiyttely on avoinna ma-pe 10.00-16.00 31.8.1995 asti.

,:i i:::i sl aI,t/offiir, : Mrueek l,EmigrAn,tit,

Vuonna 1973 kirjoitettu Emigrantit (ensiesitys v. 1975 Varsovassa ja Pariisissa) onSuomessa nyt ajankohtaisempi kuin ensi-iltansa aikana. Yha konkreettisemrnin mesuomalaiset kohtaamme nykyisin siirbolaisten tai pakolaisten ekimiin. MrozekinEmigranteissa kuvataan sit'd, miki on joutua eroon omasta kulttuurisesta ympiiris-tdskirin ja tuntea oman eristiiytyneen asemansa musertava sydksykierre.

Emigranteista toinen on intellektuelli, poliittisesti ja filosofisesti ajatteleva mies,jonka aikomuksena on kirjoittaa ihmiskuntaa laajasti kAsittelevri teos. Toinen ontavallinen tyiimies, joka tekee raskasta tydtii eikii salli itselleen mikiein huvituksia.HAn stiiisteiii, ja aikoo kotimaahansa palattuaan rakentaa talon voidakseen eleieirauhassa perheensd kanssa.

Sovitus, ohjaus ja lavastus: Marek UrbanskiNiiytelmAn esittiiviit Juha Miikele ja Marek Urbanski

Suomen Kansallisteatteri, WillensaunaLiput (90) 1733 1331, ryhmamyynti (90) 1733 1332

sU6ffiaI'fii:ffiefi

J 4

KIRJAT r BOOKS

I

i

J

Recent Migration Trends in Eumpe; Euro-pe's New Ardritecture, ed. Maria BeakizRocha-Trindade. Universidade Aberta,Lisbon 1993,p.226.The Committee on Sociology of Migration of theInternational Sociological Association arranged acongress in April 1992 in Lisbon, Portugal, underthe title: "Migration Trends in the 90's: Old Themes,New lssues". The major papers on European mig-ration presented are published in the above book.The subtitle: "Europe's new architecture" is muchdue to the political, economic and social changesin Eastern Europe. But in addition to the migrationpressure from the East there is also pressure fromthe South.

In the first article Lydio F. Tomasi and Mark J.Miller write about the post-cold war internationalmigration to Western Europe. According to Tomasiand Miller the future of immigration to WesternEurope isfarfrom clear. There is no more importantissue on the horizon of Europe than the immigra-tion question. The new understanding is belatedbut there are grounds to expect Western govern-ments to succeed in managing immigration chal-lenges with democratic and humanitarian prin-ciples. But this wil l require high polit ics of migrationissues at the highest levels of governments.

The most obvious was the dramatic increase inasylum applications and by 1990 virtually all West-ern European states had revised their asylum poli-cies. Also the political transformation of Centraland Eastern Europe removed many physical andlegal barriers to emigration. A factor also pushingimmigration issues has been the questions of inte-gration of substantial foreign-born and residentalien populations. To regulate immigration borderenforcement, employer sanctions, legalizationsand temporary foreign worker policies have beencharasteristic strategies to reduce or prevent ille-gal alien entry, employment and residency.

The Western European immigration policieshave also significant national security policy impli-cations. The durable presence of millions of immi-grants has altered the landscape of WesternEuropean societies and polhics making immigra-tion policy a far more complex, important anddifficult question than it once was. Consequentlythe authors ask: "Can the high politics of immigra-tion enable Europe to cope with international mi-gration in coming decades?". According to Tomasiand Miller it is reasonable to expect a comprehen-sive and long-term effort to bring international mi-gration under an acceptable level of governmentalcontrol through combination of foreign policy ini-

tiatives and reinforced domestic policies. Also inthe integration policy the EC will face several moredecades of growing expenditures and public andprivate efforts to integrate legally-resident aliens.And simultaneously a new period of labour recruit-ment has begun, mainly contract workers fromCentral and Eastern Europe. And all the time West-ern European states will continue to receive signilicant numbers of illegal immigrants. The future ofWestern European migration issues is clody, atbest.

Giuseppe Callovi from the EC writes about areshaped European Community and migration is-sues reminding that the EC measures are to betaken or pursued on three fronts. (1) to cointermigration pressure, (2) to control migration flowsand (3) to develop integration policies. He con-cludes with a future vision that the ultimate objec-tive of the Community is to arrive at voluntarymigration, freely chosen, not imposed by misery orother circumstances. In 4C years the Communityshould have progressed from forced economicmigration to migration which is broadly a matter ofindividual choice.

Catherine Withol de Wenden's article deals withimmigration policies in European countries facingthe double pressure coming from the East and theSouth. She emphasizes the persistence of the mi-gration pressure both from the East and the Southand suggests a harmonization of migration policiesinside the EC countries as well as a new view ofcoooeration in relation to the Third World. andfinally a policy of information on migration deci-sion-making processes in European countries.

Emily Copeland from Harward University alsofocuses on East-West migration in the post-coldwar period stating that prior to the fall of the BerlinWall on November 9, 1989, East-West migrationflows were strictly regulated by Eastern Europeangovernments. After the removal of the iron curtainCentral European countries became increasinglyworried about large movements of people from theSoviet Union fleeing either civil unrest or economicdecline. I mmediately the countries bordering East-ern Europe were affected by East-West migrations.

The European Community continued to workwithin the intergovernmental framework on har-monization of asylym policies and improvementsin border control, and consequently the SchengenConvention was signed in June 1990. Eleven of thetwelve member states signed the Dublin Conven-tion, with Denmark joining in June 1991. The Maa-stricht treaty in December 1992 did not put immi-gration within the competency of the Commission,but the intergovernmental work program con-

+-

KIRJAT r BOOKS

tinued. The Commission is more involved in theprevention activities. The author concludes that by1992 the West was no longer panicking over animminent immigration flow from the East. Thereseems to be a harmony of the interests betweensending and receiving countries to limit migrationflows.

Peter Klinar from Slovenia writes about post-socialist societies, ethnic conflicts and migrationsin Europe focusing on the transition of Eastern-European societies. He gives typologies of ethnicconflicts, which increased together with the forma-tion of new national states. The occurrance ofethnic conflicts simultaneously with the rise ofpostsocialist societies has changed the charac-teristics of European migrations. Economic migra-tions are to a great e)Cent associated with polhicalemigrations from Eastern Europe; push factorsfrom emigrant milieux are getting more significant.There are also more and more illegal migrations asthe West-European countries are taking measuresto protect themselves against the crowds of immi-grants from the East. lt may also be expected thatEastern Europe could become transit areas for theemigrants from Asian and African societies who areheading for the West.

Altti Maiava from Finland contributes with aNordic perspective in the reshaping of Europeanmigrations. According to the author it is hard tomake anydefinite predictions or conclusions aboutthe consequences of the European integration onmigratory movements. The author states that thef ive Nordic countries already are integrated into theinternational community in many ways, eg. theUnited Nations and the Common Nordic LabourMarcet since 1954. Recently Finland, Sweden andNorway have applied for EC membership.

Majava also emphasizes that, with some tem-porary exceptions, labour migration acrossnational borders has been fairly limited within theCommon Nordic Labour Market and the EC. lnEastern Europe the transformation from socialismto market economies will have major implicationsboth for internal and external migrations in EasternEuropean countries. But the political reshaping ofEurope has had a limhed impact on populationmovements concerning the Nordic countries -withthe panial exception of Finland, mainly due to thecollaose of the former Soviet Union. As a resultformer Soviet citizens of Finnish ancestry are al-lowed to immigrate to Finland (10.000 persons bythe end of 1994). In addition a large number ofasylym seekers have found theirwaystothe Nordiccountries since the mid 1980's. In all the Nordiccountries there have been reports of more negative

attitudes and hostility towards immigrants and ref-ugees.

The remaining articles of the book, all of goodquality, are as follows: Ursula Mehrldnder, "Pro-posals for a comprehensive immigration conceptfor the Federal Republic of Germany"; MariaBeatriz Rocha-Trindad e, " Portugal : the new f rame-work of migration pol icies"; Rui Pena Pires, " lmmi-gration in Portugal: A typology"; Francesco P.Cerase, "Strategic issues in migration policies inthe 90's: A glanceatthe ltalian scene"; WalterActis,"Foreign immigration in Spain. lts charasteristicsand differences in the Eurooean contelt".

To sum up, the book "Recent Migration Trendsin Europe" ( 1 993) is a valuable contribution amongrecent few publications on complicated migrationissues of the Europe of the early 1 990's. Br;t due tofast speed of the reshaping of the "new Europe"there is need for further research and documenta-tion, perhaps in more international contelt seeingEurope more from the global point of view - as anextension of Asia and verv close to North Africa.

Olatsi Koiauknngns

Karmela Liebkind (toim.): Maahanmuut-taj aL Kulttuurien kohtaaminen Suomessa.Gaudeamus Kirja. Helsinki 1994.240 s.

Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten maaraon kaksinkeftaistunut 1990-luvulla. Vaikka maa-hanmuutto on lisddntynyt, muodostavat ulko-maan kansalaiset Suomessa vain 1.1olo osuudenkoko viiestostd. Maahanmuuttajat ovat olleet kes-keisesti esillA mm. ioukkotiedotusvdlineissd - mil-loin on puhr.rttu pakolaisista, milloin rasismista. lGr-mela Liebkindin toimittama kirja on tasta syystahyvin ajankohtainen ja tdrked. Sen aiheita ovat mm.maahanmuuttaiat, monikulttuurisuus, etnisyys,kulttuurien kohtaaminen, rasismi, suomalaisten jaruotsalaisten ulkomaalaisasenteet, Suomen pako-laisvastaanotto ja sekd puolalaisten etta vietnami-laisten tilanne Suomessa. Kirja on tiivis ja tarpeelli-nen "paketti" Suomen tilanteesta ja taittonsa an-siosta myos selked luettava.

Karmela Liebkind pohtii maahanmuuttoon jakulttuurien kohtaamiseen liittyviai aiheita ja kdsittei-td sekd etnisten suhteiden tutkimuksen tilaa Suo-messa. Mitd ovat monikulttuurisuus, rasismi tai et-nosentrismi ja millaisia akkulturaatiostrategioitamaahanmuuttajilla on? Liebkind tarkastelee nditdkaikkia paitsi runsaan ldhdekirjallisuuden myosoman tuotantonsa avulla paljastaen aihepiirin mo-niselitteisyyden.

36

KIRJAT r BOOKS

i

i

Magdalena Jaakkola tarkastelee ulkomaa-laisasenteita Suomessa ja Ruotsissa todeten nii-den olevan kielteisempid kuin kuusi vuotta sitten.Hin selvittad asentei'Cen muuttumista, niiden syitaja erilaisten ryhmien asenteita, ja totma, etta asen-teet ovat kiristyneet suhteellisesti eniten niiden ryh-mien keskuudessa, iotka kokevat muita useamminulkomaalaisten uhkaavan sosiaalietujaan ja ta-loudellista asemaansa. My6nteisimmin asennoitu-via olivat eniten koulutetutia ulkomaalaisia tuntevathenki lot.

Jaakkolan toisessa tutkimuksessa kiisitelld6npuolalaisten tilannetta Suomessa haastattelujenperusteel la. Ensimmdisen polven puolalaiset osaa-vat puolan kieltd ja kuuluvat puolalaisista koostu-vi in sosiaal isi in verkostoihin, mutta heiddn lapsi l-laan ei ole perheen ulkopuolel la juurikaan yhteyk-si i i puolalaisi in. Puolalaisten mahdoll isuus sdi lydetnisenii ryhmiind riippuu Jaakkolan mukaan siitd,muuttaako Suomeen edelleen puolalaisia.

Kaija Matinheikki-Kokko tarkastelee kirjoituk-sessaan Suomen pakolaisvastaanoton periaatteitaja kaytantoe eri ndkokulmista. Hdn kdsittelee tutki-muksessaan ideologisia periaatteha, sosiaalisiasuhteita, kulttuuri-identheettid, pakolaisten hyvin-vointia ja pakolaisten kanssa tyoskentelevien asen-teita. Matinheikki-Kokko toteaa Suomessa, usei-den muiden maiden tapaan, olevan yleisend kehi-tyspi ir teend toisaalta julkisten pakolais- ja vdhem-mistopoliittisten toimintaperiaatteiden yhdenmu-kaistuminen sekd itse kaytantdjen erilaistuminen.Hdn ilmaisee myos huolensa siitd, ettd kuntientaloudellinen kehitys saattaa tulevaisuudessa vai-kuttaa Suomen pakolaistycin kdytdntoihin enem -mdn kuin viranomaisten pitkaianteiset suunnitel-mat ja pakolaistyontekijoiden pyrkimykset.

Karmela Liebkind ja Liisa Kosonen tutkivat viet-namilaisia - Kososen tarkastellessa vietnamilaisialapsia ja Liebkindin vietnamilaisia laajempana ryh-miinii. Keskeistd Liebkindin tutkimuksessa on, ettdperheen j i isenten eri lainen akkulturoitumisnopeusva{kuttaa heidAn kokemaansa stressioireiden mdd-rddn. Lisdksi sukupolvien vdlilld on ristiriitoja. Ak-kulturaatiokokemukset riippuvat paitsi iasta myossukupuolesta. Akkulturaatioprosessista hyvin sel-vinneet muodostivat Liebkindin tutkimuksen mu-kaan prosessin vaativuudesta huolimatta enem-mistdn vietnamilaisista.

Kososen tutkimus paljasti, ettd vietnamilaisetpakolaislapset voivat psyykkisesti huonomminkuin suomalaiset lapset. Tdmd ndkyy masentunei-suutena ja ulkopuolisuuden tunteena. Pakolaislas-ten hyvinvointiin vaikuttavat heidan omat taustansaja historiansa seka vastaanottavan yhteiskunnanrakenteet ja sen jSsenten suhtautuminen muualta

tulleisiin. Kosonen tarkastelee pakolaislasten kie-lellistii asemaa ia toteaa tarvittavan riittdvdd ja pit-kdaikaista tukea sekd suomen kielessd ettA opetuk-sessa yieensii. Sekd Kososen eftd Liebkindin tutki-muksissa ptiiidyttiin sellaisiin tuloksiin, ettA pako-laisten hajasijoittaminen lisdd akkulturatiivistastressia. Joten tarkeaa olisi sijoittaa yksitaistenpakolaisten sijasta suurempia ryhmid yhdelle alu-eelle, jolloin he saisivat tukea toisistaan.

Karmela Liebkind tarkastelee kokoavasti kirjanlopussa suomalaisen yhteiskunnan muuttumistamonikult tuurisemmaksi ja monikulf t uurisuuden eh-toja. Hiin kirjoittaa maahanmuuttajien henkisestdhyvinvoinnista, Suomessa asuvien ja tanne muut-tavien suhtautumisesta toisiinsa sekd vdhemmisto-politiikasta. Liebkind paattaa kirjan varsin ajankoh-taisella toteamuksella etnisten suhteiden tutkimuk-sen kannattavuudesta: "Eriis yhteiskunta- ja kdyt-taytymistieteiden tdrkeimmista tehtavisH nyt ja tu-levaisuudessa on lisata tietamystamme niista teki-joistd, joiden avulla terve etninen identiteefti voi-daan sdilyttdd ilman, etld se muuttuu veriseksi kui-luksi etnisten ryhmien ja kansakuntien vdl i l ld."

Minnn Domnnder

Peter A. Fischer, Thomas Straubhaar:Okonomische Integration und Migrationin einem Gemeinsamen Markl 40 JahreErfahrung im Nordischen Arbeitsmarkt.verlag Paul Haupt. Beme 199tL 323 s.Tdmd kirja taloudellisesta integraatiosta ja muutto-I iikkeestii I iittyy keskustelu un yhdentyvdst6 Euroo-pasta ja tyovoiman liikkuvuudesta. Kirjoittajat tar-kastelevat pohjoismaiden valista muuttoliikettii ta-lous- ja muuttoliiketeorioiden pohjalta ja pohtivatmuuttoliikkeiden tulevaisuutta Euroopassa poh-joismaisten kokemusten valossa. Lahestymistapaei ole pelkdstdan taloustieteellinen, vaan osittainpoikkit ieteel l inen.

Kysymys, johon kirja hakee vastausta, on tule-vatko yhteiseurooppalaiset tyomarkkinat aiheut-tamaan massamuuttoliikkeitd Euroooan sisiillii.Pohjoisrnaisten kokemusten valossa sellaisia eioliisi odotettavissa, vaan yhdentyminen aiheuttaisipikemminkin el intasoerojen tasoittumista.

Kirja on ajankohtainen ja tdrked. Se on tarkoi-tettu mtos oppikirjaksi, joten se on lukijaystdvdlli-nen. Asiasta kiinnostuneen ei kannata vierastaasitii saksankielen takia, se on melko helppolukui-nen ja sisdltdd hyvin mielenkiintoista tutkimustietoa- ja saksahan on yksi uuden Euroopan valtakie-l istd, jonka mieleenpalauttaminen maksaa vaivan.

a

KIRJASTO . LIBBARY

Saapuneita julkaisuj a/Publications receiYed

Muut t o liike I M igrat io n

Aaltonen, Aarne d (ed.): Kalevainen. Kalevan Rita-rikunnan ja Kalevan Naistcn Kalevalanpdiviin juh-lajulkaisu 1904-1,994, Kalevan Naiset 90 vuotta.LakeWorth 1994.I03p.

Allwood, Jens et al.: En pilotstudie om attityder itvirkulturell kommunikation. Projcktrapport ILPapers in anthropological linguistics 16. Gbte-borgs universitet, 1987.94 s.

Ask, Karin et al.: Socio-ekonomic effects of trainingprograms for refugees. Flyktningoridct, Report1993:4. Oslo 1993. 59 p.

Beckman, Irja: Echoes from the past. New YorkMills 1979. 171 p.

Bergman, [,ars et al.: Samarbete, fijrstielse och atti-tyder. Fallstudier av tvdrkulturell kommunikationpi svenska arbetsplatser. Projektrapport IV. Pa-pers in anthropological linguistics 18. Girteborgsuniversitet, 1988. 194 s.

Borgegird, Lars- Erik et al.: Att flyttatill glesbygden- On beskrivningsfaktorer bakom inflyttningentill Nordanstigs kommun. GERUM Nr 20. Umeiuniversitet 1993. 62 s.

Borgen, Jan: The Protection of Internally DisplacedPersonsbyNRC: Platform, Concepts andStrategies.Flyktningeridet, Report 194:1. Oslo 1994. 18 p.

Borgen, Jan and Fjeld, Niels-Helge : Report fromKosovo. Flyktningeridet, Report 1993:1. Oslo7993.77 p.

Borrie, W. D.: The European Peopling of Australa-sia. A Demographic History, 1788-1988. Canberra1994.403 p.

Brozek, Andrzej : Polish Americans 1854-1939. Inter-press Publishers. Warzaw 1985.274 p.

De Geer, Eric: Balts in Sweden. Regional distributi-on, 1950 and 1989. Uppsala 1994.21p.

I)e Geer, Eric: The Finns from Ingermanland. Somenotes on the Ethnic Group's Historical Past, on theMapping of its present Locations and about itsFuture. Uppsala 1994.33 p.

Detta iir SIOS. Samarbetsorgan fijr invandraror-ganisationer i Sverige. Stockholm 1992.44s.

Ehlers, Pernille; Witzke, Agnes: Somalia; bakgrundoch framtid. Nordiska Afrikainstitutet. Uppsala1992.95 s.

Finlands kultur og Norge. Rapport Seminaret 4.-5.desember 1993. Norsk-Finsk Forenins. Oslo 199483 s.

Folkhiilsan i ett kulturmiitesperspektiv. Dokumcn-tation frin seminariet. Centrum fiir MedicinskHumaniora; Karolinska Institutet; Landstingsf6r-bundet. Nonkoping 1992. 85 s.

Franz6n, Elsie C.: 5 ir efterit ... en uppfoljning avinvandrarelever i grundlux. Stockholms universi-tet, pedagogiska institutionen, ForskningsrapportNr 56, 1993. 85 p.

Heikkilii, Kristiina: Mer dn halva livet - en studieom iildre finliinska invandrare i Stockholm. Stock-holrns socialtjiinst, FoU-rapport 1994:2. 6l s.

Heradstveit, Daniel: Ethnic Conflicts abd Refugeesin the Formcr Soviet Union. Flyktningeridct, Re-port 193:3. Oslo 1993.69 p.

Heritage Languages in Ontario. Polyphony Vol. 11.Multicultural History Socicty of Ontario. Canada1989. 162p.

Hryniuk, Stella and Luciuk, Lubomg (eds.): Multi-culturalism and Ukainian Canadians. ldentity,Homeland Ties, and the Community's Future. Po-llphony Vol. 13. Multicultural History Society ofOntario. Canada 1993.89 p.

Immigrant & Passenger Arrivals. A Select Catalogof National Archives Microfilm Publications.Washington DC 1991. 171 p.

Jensen, Robert Orsted: "A Free Passage to Queens-land" om den store udvandrerbolge fra Skan-dinavien til Austr;rlien i 1870'erne. Roskilde Uni-versitetscenter. Frederiksbcrg'199 4. lM s.

Juote, Mari ja Takalo, Pirjo: Suomalaisia Inkerissdja inkerinsuomalaisia Suomessa. Etninen identi-teetti muuttuvana konstruktiona. Kulttuuriantro-pologian pro gradu -tutkielrna. Helsingin yliopisto,1994.743 s.

Kekkonen, Heikki: Ruotsin priha. Hiimeenlinna1971. 185 s.

Knowledge of Factswillingness to Act? InternationalConference on Refugee Children. Flyktningeri-det, Report 1994:2. Oslo 19!4.49 p.

Koivisto, Hannele: "Opiksi, huviksi ja varoituksek-si". Tutkimus Amerikka-kuvasta suomalaiscssapainetussa sanassa w. 1869-1901 - n:iktjkulma-na fennomaaninen Uusi Suometar. Lisensiaatti-tutkielma, kult tuurihistoria. Turun yl iopisto,1990.367 s.

Koivisto, Toivo: Suomalaista sisua villissii idiissii. Fri-dolf H6okin, suomalaisen valaanpyytiijiin ja suur-yrittiij?in, merkilliset eldminvaiheet Itd-Aasiassa japohjoisilla merillii. Jyvaskyla D47.367 s.

Kostiainen Auvo (toim.): Historian viihemmistot.Minorities in History. Turun Historiallinen Arkis-to 48. Turku 1994.216 s.

3B

KIRJASTO r LIBMRY

Kromayer, Heidi & Weltzer, Hans: Frernmedsproge-de born i daginstitutioner. Udvikling af integra-tionsmodeller. Arhus universitet og forlaget skole-psykologi. Slangerup 1990. 141 s.

Kubiak, Hieronim et al. (eds.): Miniejszosci Polskie iPolonia w ZSRR. Jagiellonian University. KrakowLDL492s.

Laine, Marjaana: Ulkomaalaisen oikeusasema Suo-mcssa. Oikeuslzihdekiisikirj a. Ty6hzrllinnon julkai-su 42. Tyiiministerio. Tampere 1994. 188 s.

Lyman, Susan Elizabeth: Thc Story of New York;an informal history of the city from thc f irstsett lement to thc prcscnt day. New York 197-5.282 1':.

Lemberg, l,auri: St. Croix Ave nue. Tyornies Socicty.Supcrior 1992.424 p.

Marta, Claudio: The Acculturat ion of thc Lovara.IMFO-gruppen 79J 9:3. Univcrsity of Stockhohn,79'79.37 1't.

Migration and the Environment. I( )M, IntcrnatiorralOrg:urization for Migration. The Refugcc Pcrlicy(iroup. 1992.57 p.

Nestler, Zsofia: 6 ir av flyktingrnottagande. En utviir-derirtg 1985-1990. Upplands Viisby kommun,1990. 133 s.

Nieminerr, Mauri: Ulkomaalaiset Suomessa. Tilasto-tictoa Suomen ulkomaalaisviiestiistii. Tilastokes-kus, SVT, Vticstii 199413. Helsinki 19,)4.36 s.

Norberg, Perly Folstad (recl.): Ldrcr utcn porteftrlje.Norsk voksonpcdagogisk institutt. Trondhcim191)1. 113 s.

Packer, John and Myntti, Kristian (eds): The Pro-tection of Ethnic and Linguistic Minorities in Eu-rope. Institute for Humar Rights, Abo AkademiUnivcrsity, 1993. 2(fr p.

Pausewang, Siegtrid and Pause*ang, Attramadal:Preprred lbr Returning? Flyktn'nger "det, Report1993:.5. Oslo 1993.36 p.

Repatriation during Conflict. Flyktningeridet, Re-port 1992:1. Oslo 1D2. 14 p.

Rissanen. Kalle: Arncrikan suomalaisia. A.S.S.K:nkustantana. Supcrior 1924. 184 s.

Rogers, Rosemarie and Copeland, Emily: ForcedMigration. Policy Issucs in the Post-Cold WarWorld. Tufts Universiry. USA 1993. l-51 p.

Saklieus, Luule: Post-War Migration Trends in Es-tonia. Eesti Kdrgkoolidcvaheline DernouuringutcKcskus. Rahvastiku-Uuringud Population StudiesNo. 15. Tal l in 1997.77 p.

Sakkeus, Luule: Post-War Migration Trends in Bal-tic States. Eesti Korgkoolidcvaheline Demouurin-guto Keskus. Rahvastiku-Uuringud PopulationStudics No. 20. Tal l in 11)93.21i p.

Sam, David l,ackland: Mental Health of ForeignStudents. A Psychosocial Survey ofSl'rnptoms andEtiolory of Mental Health of Foreign Students atthe University of Bergen. 1989. 170 p.

Schmidt, Gerth (bearbeitet): Leb' Wohl Deutsch-land. Tagcbuch der Auswanderung des Louis Fre-derick Faust 1877 nach Amcrika. ForclervereinDeutschcs Auswanderermuseum. Bcrlin 1992.

Sopta, Marin and Scardellato, Gabriele (eds.): Unk-nown Journey: A History of Croatians in Canada.Polyphony Vol. 14. Multicultural History Socictyof Ontario. Canada 1994. 1.59 p.

Sti l l ing, Niels Peter . ind Ol.sen, Anne Lisbeth: ANew Lifc. Danish emigration to North Aluericaas describcd by the emigrants themse lvcs in lct-ters 1842-1946. Danes Worldwide Archives,Studics in Emigration History No. 6. Danmark1994.215 p.

The State of the World's Refugees 1993. Thc: Clhal-lcnge of Protection. UNRCH. USA 1993. 191 p.

Sue, Derald Wing; Sue, David: Coun-seling the Cul-turally Different. l'heory and Practicc. A Wiley-Interscience Publication. Ncw York 1990. 324 p.

Takalo, Pirjo: Inkerinsuomalaiset paluumuutLajat -

sclvitys inkerinsuomalaisten intcgraatiosta ja vi-ranornaispalvelujen kiiltijste. Helsinki 1994. 93 s.

Turvapaikkahakemuksen kisittely Suomessa. Sisii-asiainministcritj, tllkomaalaiskeskuksen julkaisu1/199,1. Hclsinki 1994. 16 s.

Webster, Judy: Spccialist Indexes in Australia. AGenealogist's Guidc 1994 Edition. Salisbury 1994.

Vrta, Erkki: Tvisprakighet, tinkandc och iclcntitet.Studier av finska barn i Sverigc ich Finlancl. Del I,Sammanfattning. Stockhohns univcrsitct, psykolo-giska institutionen. Edsbruk 1$Jzl.69 s.

Virta, Erkki: Tvisprirkighet. tdnkande och idcntitct.Studier av f inska barn i Sverigc ich Finland. Dcl l l ,Delstudicr. Stockholnrs universitet, psykologiskainstitutionen. Edshruk 1994. 109 +.52 + 8-5 s.

Voitto. Quincyn TyCrvienyhdistyksen JuhlajulkaisuOman Talon Vihkiiiisiin. Tyirmiehen Kustan-nusyhtitin Kirjapaino. Hancock 190-5.30 s.

Ost, Anna-Carin: Medborgarc cllcr frdmling? - enstudie av medborgarskapsregleringen i Estland,Lett land och Litauen. Avhandling progradu i folk-riitt. Abo Akaclcmi. 1993. 139 s.

M uu kirj allis uus I Other public atio ns

Alanen, Ilkka (ed.): The Baltic States at aCrossroads, Preliminary Methodological Ana-lyses. JyviiskylAn yliopiston sosiologian laitokscnjulkaisuja -56. Jyv:iskylii 1993. 12lJ s.

a-

39

KIFJASTO r LIBMRY

Alho, Olli (toim.): Latinalaisen Amerikan haaste.WSOY. Porvoo 1969. 193 s.

Brtes, Daisy: The Passing of the Aborigines, a lifeti-me spcnt among the natives of Australia. CreatBritain 1966. 212 p.

Borgegiird, Lars-Erik: "Den vet som vida fiirdas".Reserapport fr.in en kulturgeografisk exkursion iKanada vircn 1993. GERUM Nr 19. Umei uni-vcrsitet, 193.320 s.

Beardsley, H. M.: Joseph Smith and his MormonEmpire. USA 1931.421 p.

Blainey, Geoffrey: Mines in the Spinifex. The Story ofMount Isa Mines. Australia 1918. 256 p.

Brown, Claude: Manchild in the Promisccl l-and.USA 196-5.415 p.

Casey, Robert J. and Borglum, Mary: Give the ManRoom. The Story of Gutzon Borglum. USA 1952.326p.

Castro-Hidalgo, Abelardo: "Roda jiittar och vita dviir-gar". En studic om kontaktniitet bland forskare vidmindre och storre htigskolor. Pedagogisk forskningi Uppsala 106. Uppsala universitet, 1993.67 s.

Daniels, John: Amcrican Coopcratives. Yesterday -Today * Tomorrow. The New Leader PublishingAssociation. New York 194-5.40 p.

l'alk-Riinne, Arne: Amazon - havahtuva jiittiliiinen.Vaikutelmia Latinalaisesta Arncrikasta. Gurnme-rus. JyvaskylA 1966.310 s.

Fiftieth Anniversary of the United Cooperative Par-mers INC. UCF L928-1978. Fitchburg 1978.X:p.

Fodor, Eugene (ed.): South America 1970. A Comp-rehensive handbook of the whole Continent. GreatBrirain 1970.613 p.

Hennig, Roger crch Liljends, Ingrid: Frin koncentra-tion till spridning. En utviirdcrint av regionalt ut-vecklingsarbete i Jdmtlands liin. GERUM Nr 21.Umei universitet, 1994. 61 s.

Huovinen, Sulo (red.): Ingermanland - om land ochfolk. Kulturfonden for Sverige och Finland. Sveri-ge 1993.298 s.

Hyvinvoinnin parempi huominen. Eva-raportti j ulki-sesta sektorista 1994. Elinkeinoeldmdn valtuus-kunta, 1994. 101 s.

Karjalaisen perinteen tyiiryhmiin tutkimuksia. Kar-j alan Liitto, Karjalainen kulttuurikeskus, Julkaisu-ja n:o 1. Helsinki 1982.97 s.

Kauppinen, Nabai: Majan poika. Kuurojen L;iietysr.y. Turku 1980.30 s.

Ki lpinen, Inkeri: Kulkurin kertonruksia. Andeil taAmazonilie. Kirjayhtymii. Jyv:iskyl:i 1932. 292 s.

Lahti-Kotilainen, f-eena: Tytipaikkoj en inhimillinentasa-arvo. Arviointia ja kehittiimistii koskeva tutki-

musprojekti. Tytihallinnon julkaisu 43. Tyirminis-terio. Tampere 1993. 1.73 s.

[,enin, N.: Koyhiiliston vallankurnous ja Iuopio Kauts-ky. Amerikan S uomalalsten Sosialististen Kustan-nusliikkeiden Kustantama. Superior, Wis. 1918 tai1979.144 s.

Kunnas, Tarmo: Suomi Ranskassa. MitA Suomi voioppia Ranskan kokemuksista. Elinkeinoeldm:invaltuuskunta, L994. 72 s.

Pulkkinen, Marjatta: Arkimorsian. Runokertomuk-sia. Kokkola 1993.7I s.

Rapeli, Toivo: Kuohuvassa Etelii-Amerikassa. Kir-japaja. Hdmeenlinna 1974.371 s.

Recent Demngraphic Developments in Europe 1993.Council of Europe Press. Belgium 1994.384 p.

Siirala, Reino: Ekonomi EtelAnristin valtakunnassa.WSOY. Porvoo 1945. 336 s.

Smith, Barbara and Barnett, Redmond J. (eds.):Russian America: The Forgotten Frontier.Washington State Historical Society. Washington1990.255 p.

SgjAH, Savele: The Story of a Cooperative. A BriefHistory of United Co-operative Society of Fitch-burg. Unite Co-ope rative Society, Fitchtrurg,Mass. Boston 1947.64p.

Sulkunen, Olavi; Raina, Jyrki (tcrim.): EY:n ty6-oikcus ja Suomi. Jyviislrylzi 1991. 49 s.

Suomalaistun EU-kannanotot, kevAt 1994. Elinkei-noelfi miin valtuuskunta, 1.994. 60 s.

Tiusanen, Tauno: Baltian maat muutokscssa. Elin-keinoeliimdn valtuuskunta, 1993. -58 s.

Varavoimasta voimavaraksi. EVA-raportti naistenasemasta yhteiskunnassa. Elinl<einoel;imiin val-tuuskunfa, 1994. 63 s.

Vesanen, Uuno: Y1i 4000 luotta vanhoja muurejamurtamassa. Mission Press Society. Saarijiirvi1988. 2zl4 s.

Viro-vuosikirja 1994; artikkeleita, tietoja, tilastoja,uutisia. Suomalaisuuden l i i t to ja Viro-yhdistys-te n liitto. Hclsinki 1993. t27 s.

20 Years ofCooperation. United Co-operative Far-mers, INC. 1928-1948. Supplement to "The Co-operative Farmer". Boston 19218. 36 p.

Young, William: An Account of thc Black Charaibsin the Island of St. Vincent's: with the CharaibTreaty of 1773, and other original documents.Compiled from tle papers of the Late Sir WilliamYoung, Bart. Great Britain 1971.125 p.

Zilliacus, Ville: Karjalasta kajahti. MuistiinpanojaKaakkois-Suomen racliosta vuotcen l9,tl. Karja-lan Liitto, Karjalainen kulttuurikcskus, Julkai.sun:o 3. Joensuu 1985. 87 s.

j

40

\

Dear reader of Siirtolaisuus-Migration!

The quarterly Siirtolaisuus-Migration publishes neus of recent researchin the fiel d of migr atio n, r ea i erz s n ew p ublic stions d e al in g with mi gr at io n,and keeps its readers informed of forthcoming conferences and othereaents of interest.

We haae the pleasure to inform you that the subscription price for the year1994 is still only US$1-2.00. Please, pay by cheque addressed to

ni i, p a#u'tt1t;j ;'1'rtltJ:illii nr a n d

Thank you for your con'tinuing irtterest!

Toiu otamnxe kaikille lukij oillemmeHyurici Joulua

ja Onnellista Uutta Vuotta!

Vi iinskar alla udra liisareGod JUI o

och Gott l{ytt Ar!

We wish all our readersa Merry Christmas

and a Happy New Year!

.4.-

Miten maahanmuuttajakoulutuksenklyneet sijoittuvat koulutus- ja tyiimarkkinoille?

r Miten yleiset tavoitteet onsaavutettu sen kanssa teke-misissii olevien ihmisten nii-kdkulmasta?

o Ovatko opiskelijoiden ta-voitteet samat kuin opettaji-en ja opetushallituksen?

o Millaisia ongelmia eri ryh-millii on maahanmuuttaja-koulutuksessa ja sen jiil-keen?

o Syntyyko maahanmuuttaja-koulutuksen jiilkeen "kurs-sikierteitA"?

o Mitkii ovat maahanmuutta-jakoulutuksen ongelmakoh-dat?

Siirtolaicuustuikimukrie A17

Kulttuuritausta jamaahanmuutta j akoulutuksen

tuloksell isuus

|! inne Donrander

ilg.- r,,no'.,.uu5in5tituutriTurku 1994

Kulttuuritausta ja maahanmuuttajakoulutuksen tuloksellisuus-kirjaa voi tilata Siirtolaisuusinstituutista

Piispankatu 3, 20500 Turkupuh. 921-2317 535, fax 921,-23 33 460

Hinta 70 mk + postikulut

,; ,t =t."," ll,,

P**maine.utu.fi/art/pdf/SM_1994_4.pdf · 2011-11-21 · aksi. Krister Bjdrklund +. The EU and...

Documents

Transcript of P**maine.utu.fi/art/pdf/SM_1994_4.pdf · 2011-11-21 · aksi. Krister Bjdrklund +. The EU and...