Lapin historian luentosarja kevät 2013

16 H + SYVENTÄVÄ KOTITENTTI

MATTI ENBUSKE

Lapin historian luentosarja kevät 2013

Valtava kirjallinen mielenkiinto vuosisatojen ajan

Usean valtakunnan intressit Keskuksen ja periferian näkökulma

Eri väestöryhmiäLuonnonrikkaudet

Riista ja kala Metsä Vesivoima Kaivokset Matkailu

Johdatusta

Saamelaiset <-> valtio ILO 169 Yhteispohjoismainen saamelaissopimusluonnos 2005 YK:n ihmisoikeusjulistus 2007, kannanotot 2010-luvulla Teemalla vahva kiinnekohta nykyaikaan

->”maiden palauttaminen” Alkuperäiskansa, Suomen perustuslaissa §17

”Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.”

Myös muut väestönosat Lapissa ”Lappalainen” = lapinkylän jäsen, maksoi veroa ”saamelainen” = kansan oma nimitys itsestään

Nykyaikana eri käsitteistä ongelma omistuskysymyksessä

Historiallinen Lapin alue

Ruotsin Lapit muotoutuivat keskiajalla Kemin Lappi ”nuorin” Uumajan, Piitimen, Luulajan, Tornion, Kemin Myös Koutokeino kuului Ruotsiin v:een 1751 saakka Eteläsaamelainen alue (Jämtlanti, Härjedalen)

myöhäinen

Lapit muodostuivat lapinkylistä Talvikylä ”hallinnollinen keskus” Veronkanto, kirkonmenot, markkinat, käräjät

Historiallinen Lappi alueena

Rannikon suurten jokien keskuspaikkojen mukaan muodostettiin Lapit

• Noudattelivat jo pitkään kauppaa harjoittaneiden birkarlien intressipiirejä

• Kuitenkin Lappien välillä kielellisiäkin eroja!• Keskusvalta antoi birkarleille Lappien hallintovallan

todennäköisesti 1270-luvulla

Varsin tyypillistä pohjoiseurooppalaista valtakehitystä Hallitseminen persoonan kautta, valtakuntien

yhtenäistäminen

Tornion ja Kemin Lapit

-Tornion Lappi keskiaikainen -Siggevaara, Tingevaara, Rounala, Suonttavaara, Koutokeino,

Aviovaara, Teno, Utsjoki ”Enontekiö” 1500-luvulta. Nimi: ”suurten jokien syntysija” 2 kylää: Suonttavaara ja Rounala V. 1642 Peltojärvi siirrettiin Kemin Lapista Tornion Lappiin ja

Enontekiöön

Erit. Tornion Lappi birkarlien hallinnoima kruunun edusmiehinä verotus ja kauppa, 1600-luvun alkuun

Kemin Lappi hallinnollisena kokonaisuutena myöhäinen, 1400-l loppu

Lapinkylät ja rajat

Keskenään sovitut rajapaikat niin kauan kuin lapinkyläjärjestelmäkin

Vouti Olof Burman 1580-luvulla mainitsi rajapaikkoja, jotka oli määritelty ”vanhoina aikoina”

= birkarlien nautintarajoja

RAJAPAIKKOJA - EI VARS. RAJALINJOJA

Erityisesti 1600-luvun puolivälin jälkeen käräjäasioina

Toisen lapinkylän poissulkeva merkitys

• Kuten talonpoikaispitäjät muualla

Historiallisen Lapin aluekehityksestä (Suomi)

1751 Strömstadin rauhansopimus: Koutokeino, Aviovaara Norjaan Lisäpöytäkirja (lappe-kodisilli)

1809 Enontekiön itäosa ja Utsjoki Suomen Lappiin

1838 Lapinmaan kihlakunta, johon myös Muonio liitettiin Ylitornion pitäjästä

Kuolajärvi 1776 Kemijärven seurakuntaan -> irtaantui Lapinmaasta virallisesti

1685 muodostettiin Kuusamon kirkkopitäjä Kittilässä kirkko rakennettu 1607-1610 (?) Sodankylään 1689 Inariin 1646-48

Alueellinen muotoutuminen

1775 Oulun lääni -heterogeeninen alue

Hallintohistoria oli jakautunut (eri osasista kursittiin) Eri väestöryhmiä Taloudelliset ja elinkeinolliset intressit eri osissa aluetta

erilaiset Kirkollinen hallinto yhdisti (Turun hiippakuntaa, ei

Tornionlaakso) (identiteetin kannalta?)

1809 muutos Korosti läänin hajanaisuutta, Tornionlaakso ja Lappi mukaan

Yhtäältä pyrittiin luomaan yhtenäisyyttä (alueellisia instituutioita, seurat, erit. Oulun läänin talousseura, sanomalehdet) Toisaalta muotoutui maakunnallisia alueita (epäm. rajat!)


1800-luvun puolivälin jälkeen alkoi tietoinen alueellisuuden muokkaaminen (paikallistasolla syntyvää) Maakuntahengen innoittamana Pohjanmaa jakautui

Myös kielikysymys (ruotsinkielinen osa)

Kansallishengen vaikutuksesta maakuntahengen luominen 1800-luvun lopulta lähtien <- koululaitoksen kehittyminen ja sivistystason vahvistuminen,

kulttuurintuntemuksen paraneminen, samaistumisen tiedostaminen Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Peräpohjola, Lappi

Vuonna 1936 perustettiin Lapin lääni Aloitti 1938 Pääkaupungiksi Rovaniemen kauppala

Kaupungiksi vasta 1960


MIKSI? Henkiset tavoitteet (sivistystason kohottaminen),

taloudellisten intressien ajaminen, edunvalvonta (”lobbaus”) Lujittaa kansakuntaa

Maakuntaliitot 1920-luvulta lähtien (institutionalisoitumista)

Valtionhallinto, kuntahallinto

LAPPI periferiaa -> yhtenäistää henkisesti ja aineellisesti talonpoikaiseen Suomeen

LAPPI:

MITEN JA MIKSI

PERIFERIA?

Ideologinen muutos 1800-luvun lopulla

Ideologia kansakunnasta ja sen kehityksestä kansallisvaltioksi synnyttivät Suomessa periferian Periferiasta potentiaalinen kansallinen resurssi

-Edellytti tietysti keskusta

Mitkä tavoitteet periferialle?

Raaka-aineresurssi Metsätalouden nousu (<- tervantuotanto) Liikenneväylät Vesivarannot

Väestöresurssi Asuttamistoimet: periferia sitouttaa alkutuotantoon

Matkailu: lääninhanke 1910-luvulla Vihtori Lähde: Peräpohjolan ja Lapin lääni (1918)

Ideologinen tarve yhdistää reuna-alue kansakuntaan Resurssit saatava palvelemaan kansakuntaa

= liikenneolojen kohentaminen keskeinen menetelmä

LAPPI:

KOLONIALISMIN JA PRIMITIIVISYYDEN PARADOKSI?

Kolonialismin ja primitiivisyyden paradoksi

Etnisiteetti on yhdistynyt alkuperäkysymykseen

Alkuperäiskansojen historiaan on liitetty saumattomasti myös kolonialismi Erit. yhteiskuntatieteissä, jossa ei varsinaisesti tutkita

historiaa-> myös saamelaiset kolonialismin uhreja historiassa

Teoreettinen viitekehys on alkanut tuottaa Lapista omaa historiaansa, jolla ei ole välttämättä yhtymäkohtia todelliseen, vallinneeseen menneisyyteen


’kolonialismi’? Käsitteeseen liittyy läheisesti kolonisaatio

=siirtoasutus, siirtokunta, uudisasuttaminenOsa imperialismia

Valtion mahdin kasvattamista vieraiden alueiden valloittamisella ja niiden saattamisella siirtomaa-asemaan

1400-luvulta II maailmansodan jälkeiseen aikaan Luonnonvarojen hyödyntäminen

’Dekolonisaatio’ Puretaan kolonialismin ajan instituutioita ja rakennetaan

alkuperäiskansan omien instituutioiden pohjalta yhteiskunta


Kulttuurintutkimuksessa erit. Edward W. Said Imperialismi jatkuu yhä poliittisina, ideologisina ja sosiaalisina

käytänteinä kulttuurikolonisaatio

Lapin historian on katsottu olleen siirtomaahistoriaa Asukkaita alistettu varsin häikäilemättä Luonnonvaroja riistetty piittaamatta asukkaista Siirtomaa-asutus vyörytetty Lappiin

v. 2000 Harle & Moisio (Missä on Suomi):

”Lapin asuttamista voi verrata Amerikan asuttamiseen, olkoonkin, että Lapin tapauksessa siirtolaiset tulivat ’saman’ valtakunnan sisältä.”

Saamelaiset joutuneet väistymään suomalaistalonpoikien valloituksessa

Johtanut vahvaan näkemykseen kolonialismista Lähinnä ”mielen kolonisaatiota”

-kielen ja oman kulttuuriperinnön väheksymistä ja jopa kieltämistä

-entä kirkko?

Myytti Lapin asutuksesta


Toisaalta myös: ”etelän herrojen” ja suuryhtiöiden häikäilemätön Lapin luonnonresurssien hyödyntäminen =valtiollistettu ryöstötalous, luonnonvarojen liikakäyttö

=energiatalous, kaivokset, metsät, matkailu Perinteisen poronhoidon harjoittamiselle vaikeuksia,

koska saamelaiset menettäneet elintilansa

MIKSI LAPIN ASUTUSKEHITYS ON NÄHTY KOLONIALISMINA?

Lapin asutushistorian perusteesi

Suomalainen asutushistoria on ymmärretty agraarina kiinteän tila-asutuksen kehityksenä

”vapaan suomalaisen talonpojan kohti kansallisvaltiota kehittynyt historia”

• Ei sovi Lappiin

Asutushistorian tutkimusmetodeista

Suomalainen asutushistorian tutkimus on ollut määrällis-maantieteellistä maatalouskulttuurin asutushistoriaa

Tosin myös Ruotsissa perinteisesti Lapin asutushistoriaa on lähestytty talonpoikaisen uudisasutuksen näkökulmasta

Kehitysajatteluun sitoutunutta:-keräilytaloudesta maatalouteen ja vähitellen teollistuneeseen yhteiskuntaan

ON HERÄNNYT KYSYMYS ETNISESTÄ IDENTITEETISTÄ

LAPISSA

Etninen identiteetti

Etninen identiteetti on tunne kuulumisesta johonkin tiettyyn väestöryhmään Olennaista on itseidentifikaatio

mm. juuret, kieli, kulttuuripiirteet (antropologian ja sosiologian määrittelyissä)

Ludger Müller-Wille: Etniset rajat muuttuvat jatkuvasti ja siksi myös etniset identiteetit. Tämä inhimillinen piirre tukee kulttuurista diversiteettiä Oma määrittely ja toisten tekemä määrittely

Kysymys etnisestä identiteetistä

Etninen identiteetti koetaan ongelmana, kansallinen identiteetti itsestäänselvyytenä ja ongelmattomana Etniseen ryhmään kuuluvalta ”toiselta” edellytetään

ryhmän ”aitoja” piirteitä (usein stereotyyppisiä)

”aito saamelainen” suomalainen?

Monenlaisia näkemyksiä etnisestä identiteetistä Anthony Smith: kansakunnat tarvitsevat etnisen ytimen ja

nationalismilla juuret aiemmissa etnisissä yhteisöissä Thomas Hylland Eriksen: ei ole olemassa katkeamatonta yhteyttä

esimoderneista yhteisöistä moderneihin kansallisiin yhteisöihin Eric Hobsbawm: etnisyys voidaan liittää protokansakuntien

syntyyn mutta etnisyydellä ei ole historiallista suhdetta modernin kansallisvaltion synnyssä

-> syytä miettiä etnisyyttä kulloisinakin aikakausina

Kysymys etnisestä identiteetistä

Etnisen identiteetin rinnalla mutta erillään on puhuttava vähemmistön identiteetistä Valtasuhde enemmistö ja vähemmistö-> 1. valtion suhde vähemmistöön, jonka lisäksi

2. paikallisyhteisön taso: etninen identifikaatio vuorovaikutussuhteessa3. etnisen erilaisuuden merkitys enemmistölle4. vähemmistön eliitti, joka pyrkii ohjaamaan ryhmää


ILO:n yleissopimus n:o 169 koskien itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja (1989)

Miksi kv. työjärjestön sopimus? 1944 Philadelphian julistus:

Kaikilla oikeus työhön, sanan- ja yhdistymisvapaus ja taistelu puutetta ja köyhyyttä vastaa kehitysmaissa

-> 1957 ILO n:o 107: Alkuasukkaiden ja heimoasteella elävien väestöryhmien

suojelua ja sulauttamista

MISTÄ LAPIN PRIMITIIVISYYS JUONTAA JUURENSA?

Lappalaisten primitiivisyyden historia

Erityisesti antropologisen ajattelun vahvistama Kulttuurievolutionismi

Primitiivisestä yhteiskunnasta kehitytään sivilisaatioon Metsästäjistä siirrytään paimentolaisuuteen ja edelleen

kehitytään maatalouskulttuuriinVielä 1960-luvun oppikirjoissa lappalaiset

primitiivisiä paimentolaisia ”alkukansaa”

Ei kuitenkaan kovin pitkä historiallinen ajattelu


Schefferus: Lappalaiset lähtöisin suomalaisista ja tulleet Aasiasta mutta

vähitellen karkoitettu yhä pohjoisemmasSuurvalta-ajan Ruotsi

-> gööttiläinen historiankirjoitus Olof Rudbeck: Atlantica -teossarja 1600-l:n loppuvuosina

Lappi osa Ruotsin loistavaa menneisyyttä1700-luvun jälkipuolella tieteellisen

tutkimuksen nousu-> surkastutti saamelaiset sekä sivistys-henkisiltä ominaisuuksiltaan että elinkeinollis-taloudellisissa näkemyksissä


Sven Lagerbring (1707–1787) : Swea rikes historia lappalaiset yksi suomalaisista heimoista kehitysero

Henrik Gabriel Porthan (1739–1802) : Erotti suomalaiset ja lappalaiset toisistaan Lappalaiset oli alistettu (pirkkalaiset!) ja karkotettu yhä

pohjoisemmas Pyrki nostamaan suomalaiset sivistyskansaksi

-> 1800-luvulla ”porthanialainen” linja Mm. M. A. Castrén (1813–1852) Jakob Fellman


Kansallisvaltion rakentaminen 1800-luvun jälkipuolelta lähtien

Lappi jäi osittain ”ulkopuolelle”; Toiseus ja primitiivisyys, mukaan liittyi myös rotuajattelu

Saamelaisista Lapin museaalinen kansa Vielä 1960-luvulla: kollektiivinen rauhan kansa joka on

elänyt luonnon kanssa harmoniassa -> alkukansa -> alkuperäiskansa, joka rajautui tuolloiseen

saamelaisuuteenEsim. antropologit: Pyyntiyhteisössä ei yksilö

omistanut ekologisia resursseja Varsinkin 1980-luvulta omistusoikeuden olemassaolo poliittiseksi

päämääräksi

Tutkimushistoriasta

Porthan – Castrén – kansallinen historiankirjoitusVäinö Voionmaa: ”muinaisaikain kierteleviä

lappalaisia”T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset I–II (1948)

Lappalaiset osaksi Suomen ”valtiokansakuntaa”Väinö Tanner 1929

Antropogeografisia tutkimuksia Petsamon alueella Erit. poronhoitokulttuurin leviämisestä Kemin Lapin talvikyläjärjestelmä oli jopa kivikaudelta peräisin ja

Petsamon kolttasaamelaisten kyläjärjestelmä • Näkemys yhä mm. Kustaa Vilkunalla (1971)

Säilyttää puhdas vanha museaalinen kulttuurimuoto

Tutkimushistoriasta

Helmer Tegengren 1952 Metsäsaamelainen kulttuuri hävisi Kemin Lapista

suomalaisen uudisasutuksen levittäytyessä

Peuranpyynti loppui talonpoikaisen suomalaisasutuksen tultua

Alkuperäiset saamelaiset katosivat

Pentti Virrankoski 1973 ”vedenjakajalla”

Moderni Lapin-tutkimus

MITÄ LAPIN ASUTUSKEHITYKSESSÄ

TODELLISUUDESSA

TAPAHTUI?

Varhainen asutus

-Jääkauden ajan refugioilta sulavaa jäänreunaa seurasi pyyntiväestöä pohjoiseen-n. 9500 eKr. etelän suunnasta noussut Komsan kulttuuri Jäämeren rannikkoalueelle-idästä Pohjois-Puolan Swidryksi -> Luoteis-Venäjän Kundan kulttuuri-> kaakkois-itäinen Suomi n. 9500 eKr.-> Enontekiön – Inarin korkeudelle asutusrintama n. 7500 eKr. etelästä-Kaunisvaarasta yli 10 0000 vuotta vanhoja löytöjä!

Mitä väestöä tulijat olivat?-> määritelläänkö kielellisesti vai geneettisesti?

-vakiintunut käsitys: suomalais-ugrilaista kieltä eli suomalais-saamelaista kantakieltä

URALILAINEN KANTAKANSA

Varhainen asutus

Metsäpeuran mukana väestöllis-kielellis-kulttuurillista muutosta kivikauden loppupuolella

Pyyntimenetelmien innovaatioita sekä keramiikan ja metallinvalmistuksen tekniikoita Sisämaan ja rannikon kulttuurit

Vakiintunut näkemys: saamelaiset polveutuvat kantaväestöstä, suomalaiset geneettisesti indoeurooppalaisista mutta omaksuneet kantakielen

Nyt: ei välttämättä päde; geneettisesti suomalaiset ja saamelaiset muotoutuneet vähitellen eri väestöpopulaatioista

”Äidit lännestä ja isät idästä” Erityisesti isälinjat eli Y-kromosomaaliset linjat suomalaisilla ja saamelaisilla samankaltaiset Ovatko erot maantieteellisiä vai geneettisiä on hyvin vaikea sanoa

Mihin aikavaiheeseen geneettiset muutokset ajoittuvat?

Varhainen asutus

Saamelainen etnogenesis muodostui rautakaudella (1. vuosituhannella)

Ylä-Lapin eristyneisyys geneettistä eriytymistä, vrt. itäsuomal. <-> länsisuomal. geeniperimä

Ruotsalaiset ja slaavit lähempänä geneettisesti kuin itä- ja länsisuomalaiset

Saamelaiset myös kytkeytyneet Pohjolan hallinnollisiin prosesseihin varhaishistoriassa

MITEN SAAMELAINEN ETNOGENESIS MUODOSTUI?

Varhainen asutus

Myöhäiskivikaudella (4000 – 3000 eKr.) Suomen alueella jakaantuminen kahteen kulttuuripiiriin: sisämaan ja rannikon kulttuurit

Sisämaan kulttuuri ~saamelaisuuden esivaihe Christian Carpelan: kolme kulttuuripiiriä:

• Eteläinen, pohjoinen ja pohjoisfennoskandinen”protosaamelaisia kulttuureja”

Puhtaasti pyyntikulttuuria: peura, majava, riista, kala• ”ei evolutionistista”: maataloudelle ei tarvetta mutta

esim. raudanvalmistus opittiin 6. vs:lla eKr. eli aiemmin kuin rannikkokulttuurissa

Varhainen asutus

Metsäpeurat elävät suht. pienissä laumoissa suuren osan vuodesta, talvella isompina laumoina

Tyypillistä: uskollisuus perinteisille kulkureiteille Metsäpeuran pyynti keskeinen elinkeino metsäseutujen Lapissa

mutta myös erätalonpojillePyyntipaikasta myös funktionaalinen kokonaisuus:

vuomenseita (Ibmelin kuva)leiripaikkavarastot-> myös pyyntimaista muodostui väistämättä suht.

vakiintuneita sukujen kesken

Varhainen asutus

Sisämaan kulttuurin väestö kutsui itseään balttilainasanalla

šämä sápmi

hämä Euroopassa ’finni’ (Tacitus 98 jKr.) <- <finþan> ’find’ kulkiessaan

tavata joku Ehkä ’hvein -> esim. engl. ’fen’ -> kven

Ajanlaskun alun jälkeen Pohjois-Fennoskandian ja Sisä-Suomen väestö jakaantui eri kieli- tai murrealueisiin

Kulttuurillis-elinkeinollis-kielellinen ero jyrkkeni myös ”hämäläisten” kanssa

N. 300-luvulla jKr. muotoutui varhaissaamelainen kulttuuri

Varhainen asutus

Joskus 700–800-luvulla tapahtui voimakas muutos varhaissaamelaisessa kulttuuripiirissä

Todennäköisesti turkiskauppa• -> muotoutui saamelainen kulttuuri

Ante Aikio: Pohjoisessa on ollut ennen saamea varhaisempi kieli

=tuntematon Protosaamelainen kieli levisi Karjalan ydinalueelta

Laatokan-Äänisen seudulta kohti pohjoista (Petri Kokko)

Paleo-Lapin geenejä ja kulttuuria + suomalais-ugrilainen kieli” -> saamelainen etnisiteetti

Varhainen asutus

(Suur)poronhoitoa ei ollut vielä 1500-luvulla Lapissa oli ”metsälappalaisia” ja ”tunturilappalaisia”

Venäjän puolella oli ”Metsä-Lappi” ja ”Villi-Lappi”Pyyntiyhteisöjen organisoitumiseen kyliksi

vaikuttivat Sisäiset elinkeinolliset ja sosiaaliset järjestelmät (sukuyhteys) Riitit ja seremoniat, luonnonuskonto

• Vrt. siejdde-kivet -> siita Ulkoapäin tullut paine

• Yhtäältä tarve puolustaa, toisaalta hallinto-organisaation tulo

Carpelan: ei asuttuja talvikyliä ennen 1500-lukua

Lapin asutus 1500-luvulla

Kustaa Vaasa Määrätietoinen toiminta birkarlien vallan kaventamiseksi 1520-

l:lta lähtien

• Sekä kauppaa, verotusoikeutta että hallinnollis-oikeudellista valtaa pois

Liittyi osana koko valtakuntaa koskeneeseen reformipolitiikkaan

• =keskusvallan lujittaminen aiempaan hajanaiseen aatelisvaltaan nähden

• Veronkanto- ja valvontakoneiston vahvistaminen

Vahva kuningasvalta


Yksi vallan lujittamisen apparaatti oli asutustoiminta• Siinä KV noudatti keskiaikaista mallia ja erityisesti Sture-kauden

politiikkaa• Telgen statuutti 1328: vapaasti asumaan Helsinglannin

pohjoisosaan-noudatti 1280 Mauno Ladonlukon määräystä

• 1340 Telgen statuutti, Maunu Eerikinpoika: Jokaisella kristityllä ja rahvaalla oli mahdollisuus asettua

asumaan Helsinglannin ja Ångerman lapinmaihin:• ”och huar och enom som ther vthi byggia och boo wele frijtt loff att winna sig ägor, att taga för sig,

och sina Erfuingom”

• Kenenkään ei ollut lupa estää lappalaisia (”Lappa”) metsästyksessään Lapinmaat sidottiin oikeudellisesti ja hallinnollisesti

Helsinglantiin, Helsinglannin lakiin ja kuninkaan valtaan 1300-l

Eerik Pommerilainen 1410-luvulla


Kustaa Vaasa antoi lähes identtisen määräyksen kuuluisassa 1542 julistuksessaan Norlannin asukkaille:

”att sådana äger, som obygde liggie, höre Gud, oss, och Swerigis Crone till, och ingen annen”

= lavea säädös, jossa millään pitäjällä, kylällä tai tilalla ei ollut oikeutta kieltää erämaiden tai metsien asuttamista, kun se ei koskenut heidän omia tilojaan, niittyjään tai karjalaitumiaan

Kuten Maunu Eerikinpoika: myös suojelu lappalaisille (”Lappene”) heidän asuinsijoillaan


MITÄ TÄMÄ TARKOITTAA LAPIN ASUTUKSEN JA MAANHALLINNAN KANNALTA?

1. Kustaa Vaasa oli sitoutunut sydänkeskiaikaisiin maanlakeihin ja asutustoimintaan, ei mielivaltaan

2. kruunu ohjasi maankäyttöä Lapissa jo sydänkeskiajalta lähtien

3. Keskiaikainen idea kantoi 1600- ja 1700-luvulle

Toisaalta suojella saamelaisia mutta samalla kannustaa uudisasutusta ”rinnakkaiselo” joka muuttui kuitenkin selkeästi

uudistalouksia suosivaksi 1600-luvulla

Lappi 1600-luvun kruununhallinnossa

Kruunun toimenpiteet yhtenäistämisessä etenivät 1600-luvun puolivälin jälkeen

Länsipohjan läänin maaherra Johan Graan 1660-luvun loppupuolelta lähtien ”pääarkkitehti”

Uudisasutus nousi uudelleen vahvasti esille 1600-luvun alun jälkeen, vuoriteollisuus oli ollut pääroolissa merkantilismin hengessä

”paralleeliteoria” mutta ei idealismia: Ne maat ja vedet, jotka eivät saamelaisten hallussa tai

käytössä, maatalouden käyttöön; talonpoikaisideaali Täysverollisuusteesi: ei enempää kuin kykeni käyttämään

• Tarvittaessa pyyntitalouden tuli väistyä maatalouden tieltä


Kuninkaallinen Lapin asutusplakaatti 27.9.1673 eli ns. Kalmarin plakaatti

Talonpoikainen tilajärjestelmä saattoi syntyä Lappiin• Siis kaksi elinkeino- ja maankäyttöryhmää: uudistilalliset ja

lappalaiset Uudisraivaajille tulisivat käyttöön ne maat, jotka eivät

saamelaisilla• Ts. johdonmukaisesti jo vuosisatojen ajan rinnakkaiselosta

Lähtökohta nyt uudisasutusta suosiva• Saamelaisten elinkeinot kavennettava sinne missä ei

maatalouden harjoittamiselle edellytyksiä• Uudistiloille 15 vuoden verovapaus + privilegiot• Verotus maatilan tuotosta mutta ei verollepanoja eikä

manttaaleja -> tilojen verotus kuten lapinveromaillakin + maatilan tuotto


Plakaatin vaikutukset vähäisiä erit. Kemin Lapissa paitsi Kitkan ja Maanselän alueella

1. uudistila 1674 Sompion Paavali Pelkonen ”Kuusamossa Graanin mallin irvikuva” – ei ihan sentään Pudasjärvinen Matti Hiltunen n. v. 1677 Iijärven vanhalle

kalakentälleen uudistalon• Ei ongelmia perustamisessa

Kainuun suunnasta kolonistit 1680-luvun alusta lähtien Ei aiempaa kosketusta saamelaisten kanssa Ylimielisyys ja piittaamattomuus Perhekuntien massamuutto suht. suppealle alueelle Rajakysymykset ja 1670-luvun kriisivuodet Lapissa


Kuningas antoi vuonna 1695 uudet määräykset Lapin verotuksesta ja asutuksesta

a) ohjekirjeessään maaherralle b) lapinvoutien ohjesäännössä c) asutusplakaatissa

• = 3.9.1695 kuninkaallinen uudistettu plakaatti Lapinmaan asuttamisesta ja niistä eduista ja vapauksista joita asumaan asettuvat saavat nauttia

1700-luvun kulminaatio

1600-luvun murros johti 1700-luvun muutokseen Lapinmaan kehityksessä

Lapista tuli osa koko valtakunnan kruunun asutuspolitiikkaa Uudisasutus nähtiin vielä 1700-luvun alussa jopa haitallisena muualla

valtakunnassa erityisesti metsien häviämisen pelossa<- erityisesti Ruotsin valtapoliittisesta asemasta eli suurvallan

romahtaminen-sisäiseen kehittämiseen ekspansiivisuuden sijaan

= merkantilismista vähitellen liberaalimpaan ajatteluun, johon hyödyn ja fysiokratismin aatteet sopivat<- maatalous <- uudisasutus <- väkiluku

-vars. 1740 lähtien muutos Erit. juuri vapaudenaika ja säätyvaltiopäivät merkittävien

toimenpiteiden vaihe


Lapin osalta keskeisiä toimenpiteitä: 1749 asutusplakaatti

• (1742 kamarikollegion päätös) 1760 uudistilojen verollepanometodi 1760 lapinvoudin ohjesääntö

-> ohjasivat Lapin maankäyttöä 1900-luvulle saakka Suomessakin

Kustaa III:n myötä taas vahva kuninkaanvalta<- paikallisten virkamiesten vaikutus pieneni


-Kehitys johti v. 1749 asutusplakaatin antamiseen-uudistilallisilla säilyivät Lapin etuoikeudet

(verohelpotukset, vapautus rasituksista ja sotapalveluksesta,

pyyntielinkeinot)-uudistilojen perustaminen oli etusijalla lapinelinkeinoihin nähden

-maankäytön ratkaisuvalta siirtyi yksinomaan kruunun edustajalle eli maaherralle myös Lapinmaassa

Olennaista: vanhan lapinveromaan hallinta ei ollut enää yhtä vahva kuin uudistilan maiden

Plakaatin seurauksena lappalaisten perinteisillä veromailla ei ollut edes periaatteessa esteellistä merkitystä tilallistalouden harjoittamisen mahdollisuuksiin


Taustalla oli myös lapinmaiden maanluonnon vahvistaminen kruununmaaksi

Myös perinnössä kulkeneet lapinveromaat kruununluonteisiksi

Erit. vuoden 1742 kamarikollegion päätökseen johtanut kehitys

Tapaus Haukiniemi Kuusamossa 1730-luvulla• Myös Jukkasjärven Kivivuoma• Kemikylän saamelaisilta ostettu majavapaikka

Kihlakunnantuomari Carl Sadelin 1740:• Tunturisaamelaisilla ”arfwland”• Metsäsaamelaisilla ”skatteland”, niiden ulkopuolinen maa

kruunun yleismaataLappiin perustettiin siis kruunun uudistiloja

MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTI ASUTUSKEHITYKSEN SUHTEEN?

Lapinmaa 1750-luvullaLapinveroa maksavat 1751

lapinkylä perhekuntien määräInari 63Sompio 24Kemikylä 9Sodankylä 32Kuolajärvi 37Maanselkä 10Kitka 6Kittilä 27Utsjoki 40Teno 5Enontekiö 78 – 110 YHTEENSÄ 331-363

Lapinmaa 1750-luvullaUudistilalliset 1751

kylä tilalukuInari 0Sompio 6Kemikylä 0Sodankylä 11Kuolajärvi 0Kuusamo 47Kitka 31Kittilä 9Enontekiö 15Yhteensä 119

Lapin asutus 1700-luvun jälkipuolellaLapinverolla olevat perhekunnat 1765 ja 1795

lapinkylä 1765 1795Inari 60 53Sompio 0 ..Kemikylä 0 ..Sodankylä 1 0Kuolajärvi 0 ..Maanselkä 0 ..Kitka 0 ..Kittilä 0 ..Utsjoki 45 42Teno 2 ..Enontekiö 48 73 (max.)YHTEENSÄ 156 168 (max.)

Lapin asutus 1700-luvun jälkipuolella(Uudis)tilojen määrä 1765 ja 1796

kylä 1765 1796Inari 3 3Sompio 27 32Kemikylä 9 8Sodankylä 46 70Kuolajärvi 43 42Kuusamo 78 191 (=1793)

Kitka 56 ..Kittilä 56 83Enontekiö 27 35Yhteensä 345 464


Vuonna 1763 täyttyi kruunun tavoite Lapinmaan kehityksessä= käytännössä kaikki vanhat lapinveromaalla asuneet siirrettiin

uudistilallisiksi-kruunun uudistiloja-myös katselmukset tehtiin-ei käytännössä asema heikentynyt-verorasite kasvoi sekä velvollisuudet tilan ylläpitämisessä

-Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä kehitys toisen tyyppinen

Kustaa III:n aikana vakiintui talonpoikainen omistusoikeus

1789 yhdistys- ja vakuuskirja vakiintuminen

Lapin asutus 1700-luvullaTilaluvun kehitys 1700-luvulla pohjoisen pitäjissä

Pitäjä 1700 1770/1775Kemi 353 254Alatornio 382 567Ylitornio 371 562Muonio 35Kemijärvi 53Rovaniemi 87Yhteensä 1 106 1 558

1800-luku

Koko Pohjois-Suomen asutuskehitys oli positiivinen 1700-luvun jälkipuolelta lähtien, mutta

erityisen suotuisa Peräpohjolan ja Lapin alueella

<- väestökehityksestä, joka jatkuvasti positiivinen

-eivät edes suuret kuolonvuodet 1860-luvulla leikanneet Lapin väkilukua

Henkikirjoituksesta isoonjakoon

Autonomian ajan alkupuoli staattinen Lapin kannalta

-1831 keisarillinen päätös Lappiin perustettujen uudistilojen lunastamisesta tietyin ehdoin perintöön ilman korvausta-viitattiin v. 1766 kuninkaalliseen päätökseen-kannustustekijä vaikeina katovuosina

Muutosten aika 1800-luvun puolivälistä eteenpäin-mm. metsähallinto muodostettiin 1850-luvulla

-sen rooli kasvoi yhä merkittävämmäksi vuosisadan loppua kohti, myös asutusasioissa v. 1877 eteenpäin-Suomessa tilattoman väestön nopea kasvu = erit. torpparilaitos

- 1843 verouudistus ”Kalastaja-, tunturi- ja metsälappalaisten vero”

- 1852 Norjan-rajan sulkeminen porolaiduntamiselta


Kysymys henkikirjoituksesta

→ keisarillinen julistus 3.12.1858 sekä maaherralle annetut ohjeet- lappalaiselinkeinot (lähinnä poronhoito) saattoivat olla talouden päätoimia ainoastaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen seurakunnissa

-muuallakin niitä voitiin harjoittaa sivuelinkeinoina

-johti Sodankylään tulleiden porosaamelaisten erikoiseen aseman

-taustalla väestönkasvu ja kontrollin vaikeusHenkikirja-asetuksessa ei määritelty, että saamelaiset olisivat

määritelty maksamaan veroa omistamistaan kylänmaista

-”lappalaiset maksoivat elinkeinoistaan”


Isojako- asutuksen tihentyessä ja metsien arvon noustessa-v. 1874 liikamaan väliaikainen erottaminen Kittilässä ja

Sodankylässä, v. 1899 määrättiin Enontekiöllä-v. 1882 vars. isojako käynnistyi Kittilässä, 1891 Sodankylässä-Inari 1900-luvun alusta-Pohjanmaan puolella isonjaon toimitukset 1750-luvulta lähtien

Nyk. katsottu: isonjaon toimituksissa ei erotettu liikamaata, joten mitään kruununmaatakaan ei voinut syntyä historiallisten lapinkylien alueille; lapinkylä oli kiinteistöoikeudellinen yksikkö

-väliaikaisilla toimituksilla ei ollut tekemistä omistusjärjestelyjen kanssa

Viimeistään 1700-luvulta lähtien erottamaton erämaa rinnastettiin liikamaaksi, jonne maaherran päätöksellä oli mahdollista perustaa kruunun uudistiloja huolimatta siitä, ettei niitä ollut mitattu ja erotettu

→ yksityisten maiden ulkopuolelle jäänyt maa oli ollut kruununmaata

Maatalouteen perustunut tilatalous 1800-luvulta 1900-luvulla

1800-luvun lopulta lähtien valtion asutuspoliittisten toimien seurauksena syntyi uudentyyppistä asutusta Lappiin: kruununmetsätorppia oli v. 1901 Lapissa ja Peräpohjolassa

582 (Rovaniemi 191 ja Simo 73, jotka pääasiassa nyk. Ranuan alueella)

Useita satoja perustettiin vielä 1920-luvun alkuun saakka 1909 maanvuokralaki + 1918 torpparilaki 1922 asutuslaki = itsenäisten asutustilojen perustaminen 1938 asutuslaki = ”korjattu versio” v. 1922 laista

-> vaikutti erityisesti II maailmansodan jälkeiseen asutustoimintaan

72

Maatalouteen perustunut tilatalous 1800-luvulta 1900-luvulla

Asutuslakien seurauksena Lapin läänin alueelle perustettiin Noin 150 asutusaluetta ja yli 3 500 asutustilaa

Suurin osa raivattiin kylmille korpimailleViljelmien määrä Lapin läänissä:

1929 oli 8 120 1959 oli 17 342 1985 oli 10 980 2010 oli aktiivitiloja 1 498

Kehitys oli vastaavanlainen kuin koko Suomessa

73

Lapin historian luentosarja kevät 2013

Documents

Transcript of Lapin historian luentosarja kevät 2013