Kevät 2015

12.1.2015–3.5.2015

Saatteeksi

”Älkää syyttäkö myrskystä ilmapuntaria”, oli ohjaaja Marcel Car-nén vastaus väitteisiin, joiden mukaan Ranska olisi hävinnyt toisen maail-mansodan hänen fatalististen 1930-luvun elokuviensa takia. Monta Carnén mestariteosta nähdään nyt retrospektiivissamme, jossa tulee ilmi hienon teki-järyhmän yhteishenki ja sen luoma myyttinen ”atmosphère” (Hôtel du Nord).

Sarjan saavat myös Michael Powell ja Emeric Pressburger, jotka kohosivat suuruuteen samaisen sodan myötä. He toivat brittielokuvaan intohimoa, his-torian tajua, värihehkuista musiikkifantasiaa (Punaiset kengät) ja vakaumuk-sen kaiken taiteen ykseydestä. Vieraanamme 8.4. on Margarethe von Trotta, Saksan 1960-luvun uuden aallon monilahjakkuus, joka on ohjaajana iskussa edelleen (Hannah Arendt). Ajankohtainen on myös ”julmuuden elokuvan” nero Alejandro Jodorowsky (El Topo, The Holy Mountain). Parhaassa virees-sään oleva amerikkalainen Richard Linklater saa meiltä kunnon kunnianosoi-tuksen.

Tammikuussa teemana on yksi elokuvan historian luovimpia ilmiöitä: 1920-luvun Leningradin avantgarde. Johdattajana aikakauden ristiriitoihin on historioitsija Pjotr Bagrov 24.–25.1. Maaliskuussa Uutta Quebecista -sar-jan vieraina ovat Vanessa Tatjana-Beerli ja Julie Perron 19.–22.3., ja nuori que-becilainen Xavier Dolan saa oman retrospektiivin.

Vesa-Matti Loirin juhlasarjan käynnistä-vät Radio- ja TV-arkiston kokoama hulvaton kimara ja Loirin elokuvadebyytti Pojat tuli-teränä digirestaurointina. Outi Hupaniittu on valinnut meille sarjan Indie-Suomi – avainelokuvia ohi isojen yhtiöiden.

DocPoint Pakopiste -vieraanamme on Peter Gidal 30.–31.1., ja toisena avantgar-denimenä on Bruce Conner Mika Taanilan ja Sami van Ingenin luotsaamassa sarjassa.

Dokumentin ytimessä -megasarjamme huipentuu keväällä Ilkka Kippolan ja Jari Sedergrenin Dokumentin utopiat -kirjan julkistukseen. Sakari Pälsin juhlaseminaarissa esitetään restauroituna kansatieteellinen kinoaarre Arkti-sia matkakuvia.

Fashion Film Festival tarjoaa tuhkimotarinoiden lumousta, Bio Rexissä jyräävät mahtavat 70-milliset (Alien-maraton), sing-along näytöksissä saa lau-laa mukana, ja kinokonserteissa elävän musiikin saavat Päällysviitta, Ruori-mies ja kokeellinen uutuus Society. Kuukauden elokuvia keväällä ovat God’s Pocket, Tom at the Farm ja Me, Myself and Mum.

Osallistumme myös Loikka-tanssielokuvafestivaaliin 19.–22.3. ja Helsinki Cine Aasiaan 12.–15.3. (King Hu: Dragon Inn). Matti Salon jännittävä kirja poliittisesta trilleristä innoittaa sarjaan Viitta ja tikari.

HYY:n Elokuvaryhmän Elokuva ja musiikki -luentosarja tuo Orioniin 11 hienoa asiantuntijaa elokuvavalintoineen Sergei Eisensteinin Iivana Julmasta Inari Niemen Robiniin. Helsingin yliopiston mahtavassa, jatkuvassa Eloku-van historia -sarjassa kartoitetaan toisen maailmansodan jälkeisiä elokuva-aaltoja koko maailmassa näyttein Howard Hawksista (Kirjava satama) Jafar Panahiin (Naiset paitsiossa).

Lauri Lehtisen ja Antti Suonion sarja Rikollinen 1970-luku vie meidät rikoselokuvan huippukauteen, tylyn realismin vuosikymmenelle, mukana merkkiteoksia Kovaotteisista miehistä Pakotiehen.

Sunnuntaisin klo 16 koko perheen näytösaikoihin Orionissa on ranskalai-sia eläintarinoita (Rabbin katti) ja Pixarin parhaita (WALL-E). Koululaisnäy-töksissä on lisäksi jälleen taas mistä valita.

Tervetuloa Orioniin!Antti Alanen

Orionin kevätTEEMAT AIKA SIVURIKOLLINEN 1970-LUKU 13.1.–2.5. 4–6VESA-MATTI LOIRI 13.1.–11.3. 7–8RTVA ESITTÄÄ: TELEVISION LEGENDOJA 13.1. 8MARCEL CARNÉ 14.1.–20.2. 9–10ALEJANDRO JODOROWSKY 14.1.–29.3. 11XAVIER DOLAN 14.1.–14.4. 12INDIE-SUOMI 21.1.–29.4. 14LENINGRAD AVANTGARDE 23.1.–14.2. 15–16DOCPOINT: PAKOPISTE 28.1.–31.1. 17–18DOCPOINT: COUSTEAU 31.1.–1.2. 18POWELL & PRESSBURGER 2.2.-3.5. 19–20ELOKUVA JA MUSIIKKI 6.2.–24.4. 21–22RICHARD LINKLATER 17.2.–3.5. 23–24HELSINKI CINE AASIA 5.3.–15.3. 25ELOKUVA JA PSYYKE 11.3.–15.3. 26VIITTA JA TIKARI 13.3.–10.4. 27UUTTA QUEBECISTÄ 19.3.–28.3. 28LOIKKA 21.3.–17.4. 29FASHION FILM FESTIVAL VINTAGE 24.3.–5.4 29–30MARGARETHE VON TROTTA 8.4.–26.4. 31

ELOKUVAN HISTORIA – UUDET AALLOT 12.1.–2.5. 32–35KINO KLASSIKKO 22.1.–29.3. 36KUUKAUDEN ELOKUVA 7.2.–23.4. 37DOKUMENTIN YTIMESSÄ 25.3.–22.4. 38

ERIKOISNÄYTÖKSETALIEN X 3 BIO REXISSÄ 28.2. 39SING-ALONG! 17.1.–27.3. 40SAKARI PÄLSI 25.4. 41MIRJAMI KUOSMANEN 100 VUOTTA 22.2. 41KINOKONSERTIT 23.1.–18.4. 42EPISODIN TOIVE-ELOKUVA 17.1. 42JUSSIT 2015 7.2. 42

KOKO PERHEELLE JA KOULUILLEPIXARIN PARHAITA 8.2.–3.5. 43RANSKALAISIA ELÄINTARINOITA 15.2.–19.4. 44LEFFAAN! NÄYTÖKSIÄ KOULUILLE 13.1.-28.4. 45–46

Esityskalenteri 50–81 Elokuvahakemisto 82–83 Info&yhteystiedot 85–87

NÄYTÖKSETELOKUVATEATTERIORION,EERIKINKATU15VISNINGARPÅBIOGRAFENORION,ERIKSGATAN15SCREENINGSATCINEMAORION,EERIKINKATU15

Vuodesta 2015 alkaen niiden, jotka haluavat ohjelmavih-kon postitettuna kotiin, tulee tehdä siitä erityinen tilaus (hinta 5 €/12kk). Seuraa ohjeita takakannessa!

Rikollinen 1970-luku I

Karua inhimillisyyttä, nopeita autoja, asiaa. Rikollinen 1970-luku palaa rikoselokuvan huippukauteen, jonka ydinhahmoja olivat poliisit keskellä pykäläviidakkoa ja urbaania väkival-taa. ”Suosituin ammatti tämän hetken elokuvassa on poliisin ammatti. Maamme teattereissa pyörii ainakin kolmisenkym-mentä elokuvaa, joissa päähenkilön tehtävissä toimii jepari”, Matti Salo kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 23/1974.

TositarinanNewYorkinsuurestahuumeratsiasta1970-luvullesijoittanut

WilliamFriedkininKovaotteiset miehet(1971)voittiviisiOscaria.Kan-

sainväliselleheroiinimafiallesodanjulistavaPopeyeDoyle(GeneHackman)on

hyväjapahapoliisisamassapersoonassa.Ilmaisuonrealististajatehokkaan

selittelemätöntä.HowardHawksyllyttivävykandidaattiaanFriedkiniäfilmaa-

maanhurjimmantakaa-ajonikinä.

SanFrancisconZodiac-sarjamurhiinviittaavaDonSiegelinLikainen Harry

(1971)ontoukokuussa85täyttävänClintEastwoodinkiistellyinklassikko.Kan-

salaisoikeuksiinsavetoavankiväärisurmaajanjatinkimättömäntarkastajaCal-

lahaninvälillekehittyyoutokissajahiiri-leikki.

MichaelWinnerinohjaamaDinodeLaurentiis-tuotantoVäkivallan viholli-

nen(1974)veiCharlesBronsoninHollywoodinsuosituimpaanA-ryhmään.Rais-

kaajaporukaniskussaperheensämenettänytarkkitehtihylkääsivistyneenpas-

siivisuudenjaalkaaiskeätakaisin.Ahkerastijäljiteltyelokuvaeiolemenettänyt

häijyähaastavuuttaan.

Afroamerikkalaisessaelokuvassa1970-lukumerkitsilainsuojatontavaihetta.

GordonParksJr:nilluusiotonmuttasvengaavaSuperfly – alamaailman kunin-

gas(1973)seuraakokaiinikauppiasYoungbloodPriestin(RonO’Neal)yritystä

tehdäviimeinendiili.CurtisMayfieldinyritteliäästisuomennetutsoulbiisitilmai-

sevattunteita,joistahenkilöteivätkehtaakoviskoodinpuitteissapuhua.

JimThompsoninromaaniinpohjautuvaSamPeckinpahinPakotie (1972)oli

kulttiohjaajanisoinhitti.Vapaallejalallejunailtulinnakundijahänenvaimonsa

taivutellaankaappaukseen,tuloksenaruudinkäryinenajojahtihalkiTeksasin.Ali

McGrawjaSteveMcQueenolivataikansacooleinsankariparijaennenpitkää

aviopari.Pakotie-skenaristiWalterHillinKeikkakuskissa(1978)RyanO’Neal

saiMcQueenilleaiotunroolinrikospaikaltapakenemisenmestarina,vastape-

lureinaIsabelleAdjanijaBruceDern.Takaa-ajojenhypnoottisuuteenluottava

pelkistettytutkielmaonNicolasWindingRefninDrivenesikuvia.

Kostaja kiven sisältä(1973)onohjaaja-käsikirjoittajaJohnFlynnin(Rolling

Thunder)adaptaatioRichardStarkinaliasDonaldWestlakenromaanista.”Fil-

matisointionerinomainen”,kirjoittiMarkkuTuuli.Kerrankinkunnonpääosan

saanutRobertDuvalljaJoeDonBakerkeräävätsympatiatsyndikaatinhaasta-

vinapikkukonnina.

TappajiapelkäävärenttutarvitseevanhankaverinsaapuaElaineMayn

ohjaamassayhdenyöntarinassaMikey & Nicky(1976).PeterFalkjaJohnCas-

savetesloistavatnimikaksikkona.NewYorkingrindhouse-teattereissajayökup-

piloissaviihtyväelämänmakuinenvaellusoliarvostelumenestysSuomessa.

FBI:n10etsityimmänkriminaalinlistallepäässytEdwardBunkerloinäyt-

tävänurankirjailijana.Julminpeto-romaaniinperustuvaUluGrosbardinIsku

selkään(1978)kuvaaMaxDembon(DustinHoffman)ehdonalaistavankeutta,

romanssiajahyytäväksikääntyvääjalokivikeikkaaaidollaotteella.

PaulSchraderinHardcore – alaston yö(1978)liikkuuSchraderinkirjoitta-

manTaksikuskintavoinseksityöläistenpuolimaailmassa.Kalvinistinenmichi-

ganilainenyrittäjäVanDorn(GeorgeC.Scott)matkustaaLosAngelesiinpelas-

taakseenkadonneentyttärensäpornotuottajienkynsistä.

13.1.–2.5.

VÄKIVALLANVIHOLLINEN

LIKAINENHARRY

4 5Ohjelmisto | tammikuu-toukokuu tammikuu-toukokuu | Ohjelmisto

VigilantismionongelmaeikäratkaisuStefanoVanzinanAlamaailman

teloittajissa(1972).KomisarioBerti(EnricoMariaSalerno)yrittääpysäyttää

huligaanejaeliminoivankuolemanpartionjaastuuliianisoillevarpaille.Pal-

kittutoimintadraamaonitalialaisenrikoselokuvanperusteos,eivähitenStel-

vioCiprianinkohtalokkaastisykkivänmusiikintähden.Italocrime-soundinisä

sävelsimyösStelvioMassinohjaamanpoliisiseikkailunHighway Racer – vauh-

tipaholainen veressä(1977).GenrensisukkainkovanaamaMaurizioMerli

soluttautuukovaakaahaavaanryöstäjäliigaan.

SaksalaisenomantiensäkulkijanRolandKlickinKirjoitan nimeni verellä

(1973)heijastaaaikakaudennuortenlevottomiatuntoja.Teini-ikäisenpikku-

konnansyöksykierretörkyisessäHampurissapiirtäätarkankuvanliittotasaval-

lanalempienyhteiskuntaluokkienlapsistasysteeminuhreina.

Vietnam,hippi-ihanteidenmurtuminenjahuumeethallitsevatRobertSto-

nenEpäonnensoturit-romaaninfilmatisointiaKuka estää sateen? (1978).

BrittiKarelReiszinlohdutontäysosumaottinimenjamusiikkiaCCR-yhtyeeltä.

NickNolteonheroiininsalakuljetukseensekaantunutsotaveteraani,jokajoutuu

pakosalletoimittajakaverinsavaimon(TuesdayWeld)kanssa.

Hyökkäys poliisiasemalle(1976)todistinuorenJohnCarpenterintiiviin

ilmaisunjavangitsevanelektronimusiikintaituriksi.RioBravonjaNightofthe

LivingDeadininspiroimassapiiritystarinassamustapoliisijakuolemaantuomittu

vankitaistelevatelokuvahistoriankylmäverisintäkatujengiävastaan.

Perinnetietoisenretrospektiivinlinjaesitysformaattiensuhteenonlyhyesti

sanottunadigilälläritlakoon.Projektoriinladataannytoikeatfilmit,monessa-

kinmielessä.

Lauri Lehtinen, Antti Suonio

Lahjakas herra Loiri 70 vuotta

KAVI muistaa tammikuussa 70 vuotta täyttävää elokuvan, tele-vision, teatterin ja musiikin monitoimimiestä omalla esityssar-jalla.

KarheanrealisminjaarjenpatetiikansävyttämäPojat(1962)merkitsi

lähtölaukaustasekänuorelleVesa-MattiLoirillenäyttelijänäettäMikko

Niskaselleelokuvaohjaajana.Loirilletavaramerkki,latautunutnäyttelijäntyö,on

havaittavissajoensiroolistalähtien.

LoirinuraavahvastileimanneidenSpede-yhteistöidenkesyttömintävarhais-

vaihettaedustaaHirttämättömät (1971),komediallisenminimalisminjasora-

kuoppaestetiikankorkeaveisu.VeskunYksinäisessäratsastajassaonjoidulla

moniaTurhapuronpiirteitä.LoiritoimimyöselokuvantoisenaohjaajanaSpede

Pasasenohella.

JaakkoPyhälänarktisessaodysseiassaJon(1983)Loiripääseeesittelemään

ilmaisurekisterinsäsyvällisempiäsävyjä.Öljys-Heikinhahmossayhdistyvätsau-

mattomastilapsenomainenviattomuus,oveluus,rönsyilevätyksinpuhelutsekä

pummaamisenjalotaito.

Uuno Turhapuro armeijan leivissä(1984)edustaaUuno-sarjantäyteläi-

seksikypsynyttäkeskivaihetta.OhjaajaEreKokkonenottihaltuunsamyöskäsi-

kirjoittajantehtävätjaryhtyiheittelemäänUunoajotutuksitulleidenpuitteiden

ulkopuolelle.LopputuloksenaoliUuno-sarjanmenestyksekkäinelokuva,joka

13.1.–11.3.

SUPE

RFLY

–A

LAM

AA

ILM

AN

KU

NIN

GA

SKO

STA

JAK

IVEN

SIS

ÄLT

Ä

KOVA

OTT

EISE

TM

IEH

ETKU

KAE

STÄ

ÄS

ATEE

N?

POJA

T


Marcel CarnéMarcel Carné (1906-1996) syntyi Pariisissa puusepän poikana, ja puusepäksi isä häntäkin aikoi. Mutta Carné oli alkanut jo varhain viihtyä elokuvissa ja 1928 hän pääsi Jacques Feyderin kuvausryhmään. Myöhemmin Carné totesi oppineensa Feyde-riltä lähes kaiken.

Armeija-aikanaanReininmaallaCarnévaikuttuisaksalaisestaekspressio-

nismista,jotahännäkipaikallisessaelokuvateatterissa.PaluuPariisiin

1929veiensinelokuvakriitikoksijasittenPariisinkuvaajanRenéClairinassis-

tentiksiennenkuinomauraalkoi.Carnénvaikutusranskalaiseenelokuvaan

näkyymm.JacquesDemynjaAndréTéchinéntöissä.

CarnéntoinenpitkäelokuvaTäydellinen rikos(1937)perustuibrittiläi-

seendekkariin.Koollaoliunelmientyöryhmä,jokatyöskentelihilpeäneufori-

sissamerkeissä.TästäalkoimyösyhteistyöhuippusäveltäjäMauriceJaubertin

kanssa.Aikalaisyleisöolipenseä,vuosiensaatossahirtehinenkomedianousi

klassikoksi.

Sumujen laituri(1938)onrunollisenrealisminmerkkiteos,JeanGabinja

MichèleMorganLeHavrenikuinenpari.Yleisörakastijapalkintojatulvi.Mutta

elokuvamittasiniintarkkaanajanapeaailmapiiriä,ettäseaiheuttimyösraivo-

kastavastustusta.Orionissanähdään1957Suomessauusintalevitykseentullut

kopio,jokaonehtinytvaikuttaamoniinsukupolviin.

Runoilija-käsikirjoittajaJacquesPréverteiollutmukanaelokuvassaHôtel du

Nord(1938),jasenäkyyomallatavallaanelokuvanhengessäjahahmoissa.

14.1.–20.2.keräsiteattereissayli750000katsojaa.Loiripääseeesittelemääntaitojaan

muunmuassatenniskentälläjabiljardipöydänäärellä.

Disney-animaatiossaAladdin(1992)Loiritekeeelämänsädubbauskeikan

taikalampunhenkenä.SuoritushuomioitiinmyösDisney-yhtiössä,jokapalkitsi

elokuvansuomenkielisenääniraidankaikkeinparhaimpanaAladdinindubba-

uksena.MyösLoirisaierityismaininnan”ainutlaatuisenomaperäisestä”roo-

lisuorituksestaan.

MikaKaurismäendokumenttielokuvaVesku(2010)etsiiihmistäroolien

takaa.Loirikertaauransamestarikaatuilijastahuilumieheksisekäkäsi-javesi-

pallonsuomenmestaristaUunoTurhapuroksi.Loirikertootunteikkaassadoku-

mentissaavoimestimyösyksityiselämänsäkareistajakivikoista.

Sami Hantula

RTVA esittää: Television legendoja 1: Vesa-Matti LoiriPimpelipompeli!Radiojatelevisioarkistonkoostama,Veskuntv-urankohokoh-

tiaesittelevähorisontaalileikesisältäälaulua,musiikkia,sketsejäsekämuuta

mukavaa.Menossaovatmukanamm.Uuno,Auvo,Tyyne,Nasse-setä,Vode,

pikkupojat,Jean-PierreKuselasekäPluffBrothers.Tarjollaonkorkeakulttuu-

ria,rasismia,väkivaltaa,sovinismia,alkoholismia,röyhtäyksiä,lastenohjelmaa,

ulkopolitiikkaasekätahatontahihitystä.Bonuksenatarjotaankatsojillemyös

vauhdikastalviurheilullinenjännitysnäytelmäsekäjumalatonviilis.

Sami Hantula

Television legendoja 1: Vesa-Matti Loiri ti 13.1. klo 19

JON

UUNOTURHAPUROARMEIJANLEIVISSÄ

PARA

TIIS

INL

APS

ET


AlexandreTraunerloiunohtumattomanhotellinkanaalinlaidalle,Arlettyja

LouisJouvetantavatparastaan.Heinäkuunneljännentoistatanssiaistenkuvaus

vielähelleRenéClairia.

Varjojen yöstä (1939)esitetäänvuoden2014restaurointisensuuripoistoi-

neen.JeanGabinonpoliisienjahtaamatyöläinen,muttayhtäunohtumattomia

ovatArlettynjaLouisJouvet’nhahmot.”Päähenkilöitä”ovatmyösTraunerin

taidokaslavastusja1940menehtyneenJaubertinmusiikki.

Carné-Prévert-yhteistyönmestariteosontukalissasota-ajanoloissatuo-

tettuParatiisin lapset(1945).TarinasijoittuuPariisin1800-luvunteatterimaa-

ilmaan,suuretnäyttelijätesittävätintohimoisia,monisäikeisiähahmoja,joiden

rinnallaliikkuuparituhattaavustajaa.

EmileZolanromaanistainnoituksensasaanutSynnin palkka(1953)tapah-

tuu1950-luvunLyonissa.KolmiodraamassavereväjasensuelliSimoneSignoret

esittääThérèseRaquinia.

KAVInkokoelmistalöytyivieläkaksiharvinaisuutta:Carnénensimmäinen

värielokuvaRakkauden karuselli(1956)onjoulunaikaansijoittuvakomedia,

jonkapääosassaonsäveltäjä-laulajaGilbertBécaud.Uhma (1960)oliensim-

mäisiäranskalaisiaelokuviabetonilähiöidennuorisosta.Nytseondokumentaa-

rinenjajoaikoinaansaiyllättävänihailijan:FrançoisTruffaut’n.

Satu Laaksonen

Alejandro Jodorowsky

Kulttiohjaaja emeritus Alejandro Jodorowsky, 83, on edelleen ajankohtainen. Pitkään tekeillä olleessa uutuudessa Elämän tanssi (2013) on runsaasti elementtejä ohjaajan varhaisemmista vaiheista, erityisesti elokuvista El Topo ja Santa Sangre.

Jodorovskyvarttuipienessächileläisessärannikkokaupungissa,mutta

löysinopeastitiensäPariisinskandalööseihintaidepiireihin.Artaudin,

Dalin,FernandoArrabalinjaBuñuelinhengessäsyntyiteatteria.Myöhempinä

intohimonkohteinaovatolleetsarjakuva,tarotjaelokuvat.

El Topo(1970),sergioleonemaisenayksinäisenratsastajanlänkkärinä

alkavaelokuvamuuntuuhämmentäväksi,viistonhuumorinläpäisemäksikau-

hukummajaiseksi.KulttielokuvaksisenousiNewYorkinElgin-teatterinlegen-

daarisissa”keskiyönmessuissa”,joissaviihtyivätaikakaudensilmäätekevät

JohnLennonistaDennisHopperiin.

Holy Mountainissa(1973),undergroundinCecilB.DeMilleksijulistautunut

ohjaajajatkoiElToponuskonnollistenaiheidenviljelyäjakulutuskulttuurinkri-

tisointiahäkellyttävänsurrealistisenkuvastonsäestämänä.

SeuraavaksimielenkiinnonherättiFrankHerbertintieteisromaaniDyyni,

näyttelijöinäOrsonWelles,MickJagger,UdoKierjaSalvadorDali.Projektin

”henkisiäsotureita”olivatH.R.GigerjasarjakuvataiteilijaMoebius.Frank

PavichinJodorowsky’s Dune(2013)ondokumenttivalmistumattajääneen

projektinmonimuotoisistavaiheista.

Santa Sangre(1989)oliJodorowskynpaluuvalkokankaalle.Nähtyään

isänsä,SantaSangre-kirkonfanaattisenjohtajansilpovanäitinsä,nuoriFelix

onpäätynytmielisairaalaan.Elokuvaalkaapaolla.

BritanniassatehtyRainbow Thief(1990)onkuriositeetti,Jodorowskynpii-

pahduskaupallisenelokuvanpuolelle.Brittituotantotakasinimekkäätnäytteli-

jät,pääosissanähdäänPeterO’Toole,OmarSharifjaChristopherLee.

Pasi Nyyssönen

SUM

UJE

NL

AIT

URI

VARJ

OJE

NY

Ö

HO

TEL

DU

NO

RDSY

NN

INP

ALK

KA

SANTASANGRE

14.1.–29.3.


Ihmepoika Xavier Dolan

Kanadalaisen Xavier Dolanin (s. 1989) elokuvaura on ollut hui-keaa nousukiitoa. Elokuvaopintojen ja lyhytelokuvakokeilujen sijaan Dolan hyppäsi suoraan elokuvan raskassarjalaisiin.

Esikoiselokuvansahänrahoittiitse,lapsinäyttelijänjadubbaajan(HarryPot-

terinRonWeasleyna)ansioillaan.17-vuotiaanakirjoitettuIKilledmyMot-

herpäätyisamantienCannesiinjafestivaalinohjelmistossaDolanonollutsiitä

lähtien,VenetsiankilpailusarjaanpäätynyttäTomattheFarmialukuunottamatta.

Esikoiselokuva I Killed my Mother (2009)onkuinDolaninuusimman,

Mommy-elokuvanesiosa.16-vuotiastaHubertiaärsyttääyksinhuoltajaäidissä

kaikki,eikähänoleedesvieläkertonuttälleolevansahomoseksuaali.

Kangastuksia(2010)onDolaninsilmiäjakorviahyväilevätyyliharjoitelma.

MariejaFrancisovatlikeisetystävätkunneskolmanneksipyöräksiilmaantuuvaa-

leaadonisNicolas,johonmolemmatihastuvat.Dolaninitsetietoinentyylittelykir-

voittiaiheellisiarinnastuksiaWongKar-waihinjaPedroAlmodóvariin.

Laurence Anywaysin(2012)päähenkilönäononnellisessaparisuhteessapit-

käänollutkirjallisuudenprofessori.Äkistihänoivaltaavarastaneensaelämännai-

selta,jokahänenolitarkoitettuolevanjaaloittaasukupuolenkorjausprosessin.

LaurencenbarokkisessavisualisoinnissayhdistyvätkomeastiDouglasSirkinnäyt-

tämöllepanoja1980-luvunMTV-estetiikka.

EnnenTom at the Farmia(2013)Dolanpysyttelivisustiurbaaneissaympäris-

töissä.DolanonTom,jokatuleekarullemaaseudullepoikaystävänsäGuillaumen

hautajaisiin.Tämäniäkäsäitieitiedämitäänpoikansaseksuaalisestasuuntautu-

misestaeikäGuillaumenveljenmielestätulekaantietää.

JosDolaninesikoinenkuvasiäidinjapojansuhdettapojannäkökulmasta,

Mommy-elokuvassa(2014)tilanneonpäinvastainen.Laitoshoidostakotiinpää-

seväSteveonvähintäänkinhaastavanuorukainen,jokaonäidinsilmäterä.

Pasi Nyyssönen

Mommyn ennakkoensi-ilta Bio Rexissä ke 14.1., yhteistyössä Atlantic Film. Tom at the Farm Kuukauden elokuvana maaliskuussa, ks. 37.

Kovassa kurssissa olevan kanadalaiselokuvan uutuuksia nähdään myös kevään Uutta Quebecista -sarjassa 19.3.–28.3.

14.1.–14.4.

TOM

AT

THE

FARM

Uutta QuebecistaKanadan ranskankielinen elokuva tulee voimalla Orioniin kevätsarjassa. Nähtävissä on kimara uusia quebecilaisia maalis-kuun Frankofonia-tapahtumien yhteydessä ja 25-vuotiaana maa-ilman maineeseen nousseen Xavier Dolanin retrospektiivi.

UudetelokuvattuoCinéTapisRouge-yhdistys,jokaesitteleejatkuvasti

Quebecinelokuvaaympärimaailmaa.Näytelmäelokuvanrinnallaohjel-

massaonesimerkkejävahvastadokumentti-jalyhytelokuvatuotannosta.

NuorenJuliePerronindokumenttielokuvaThe Sower(LeSemeur,2014)on

ihastuttavanraikasjasensuellikuvausmaanviljelijä-taiteilijaPatriceFortier’sta,

jokaviljeleejaristeyttääpuutarhassaanainutlaatuisiavanhojalajikkeita.For-

tiermyösluoporkkanatauluja,kukkaperuukkeja,omanluonnostanousevan

maailmansa.

RobertMorin(s.1949)onpalkittuuseastimonipuolisestaurastaan.Trois

histoires d’indiens(2014)onalgonkini-intiaanienreservaattiinsijoittuvadoku-

fiktio,jossaristeileekolmeselviytymistarinaa.Erikyrittäärakentaarikkonaisen

perheensäkeskelläomaatelevisiokanavaa,Shayneharhaileemaailmanlopun

maisemissakuulokkeissaanMauriceRavel,kolmetyttöäpalvoo1600-luvulla

elänyttäensimmäistäintiaanipyhimystäKateria.Morininkatsetähänmaail-

maanontarkka,runollinenjalannistumaton.

LyhytelokuvillaaloittanutChloéRobichaudsaiensimmäisennäytelmäelo-

kuvansasuoraanCannesinUnCertainRegard-sarjaan.Sarah Prefers to Run

(Sarahpréfèrelacourse,2013)onyllättävämuotokuva20-vuotiaastanaisesta,

jonkaintohimoonkeskimatkanjuoksu.

Ohjelmistonneljäspitkäelokuvailmoitetaanalkuvuodesta2015osoitteessa

www.kavi.fi/ohjelmisto.

Satu Laaksonen

Yhteistyössä: Ciné Tapis Rouge

19.3.–28.3.

THESOWER


Leningrad avantgarde

Lähin metropolimme Pietari on paitsi kirjallisuuden, musii-kin ja teatterin myös elokuvan suurkaupunki. Leningradilaisen elokuvan suurin aikakausi ajoittuu 1920-luvulle ja 1930-luvun alkuun, jolloin kaupungin avantgarde-elokuva muodosti liki oppositioliikkeen saman ajan moskovalaiselle elokuvalle. Eloku-vahistorioitsija Pjotr Bagrovin suunnittelema upea sarja esittelee tämän kiehtovan ja paljolti unohdetunkin virtauksen eri puolia.

LeningradilaisenelokuvantunnetuimmatnimetovatGrigoriKozint-

sevjaLeonidTrauberg,”EksentrisenNäyttelijänTehtaan”eliFEKS-ryh-

mänperustajat,joidenelokuvatliittyvätläheisestiPietarinkirjallisuudentra-

ditioon.Päällysviitta(1926)onkaikkienaikojenhuiminGogol-filmatisointi.

AvajaisnäytöksenmusiikkisäestyksestävastaaNarinkka-yhtye.Historiallinen

melodraamaS.V.D. – Yökahvilan salaisuus (1927)onpuolestaantyyliteltyja

eksentrinenkuvausvuoden1825dekabristikapinasta.

Leningradissamonetohjaajatkeskittyivätelokuvissaan,toisinkuinMosko-

vassa,yksilöpsykologiaanjanäyttelijäntyöhön.TätäedustaaetenkinFriedrich

Ermler,jonkatuotantoaonhiljattainesiteltyOrionissa.YhdessäEduardJohans-

soninkanssaohjattu”lyyrinenkomedia”Katkan valkoiset omenat (1926)oli

maailmanlaajuinenmenestyselokuva,jonkapääosassanähdäänmestarillinen

FjodorNikitin.ErmlerinjaNikitininyhteistyötäedustavatmyösyhteiskunnalli-

setdraamatTalo lumikinoksessa(1927)jaPariisin suutari(1928).

Monileningradilainenelokuvaohjaajaonvaipunutansaitsemattomaan

unohdukseen.SarjanavaavassamatineatilaisuudessaPjotrBagrovesittelee

kaksitällaistahahmoa.JevgeniTshervjakovoliaikansamaineikkaimpiavenä-

läisiäohjaajia,muttahänentuotantoaanonpidettykokonaankadonneena.

HiljattainArgentiinastalöydettyMinun poikani(1929)onviimevuosikym-

mentensensaatiomaisiavenäläisiäelokuvalöytöjä.NiinikäänErmlerintyöto-

verinEduardJohanssoninomatuotantoonlöydettyvastahiljattainuudestaan.

HäneltänähdäänhurmaavakomediaTasavallan kruununprinssi(1934).

Kain ja Artjom / Volgan lautturi(1929)perustuuMaksinGorkinnovel-

liin.OhjaajaPavelPetrov-Bytovvihasipuheissaanavantgarde-elokuvaamutta

toteuttiitseyhdensuuntauksenpääteoksista.Suomensensuurikielsielokuvan

aikanaanhäpeällisesti–onaikakorjatarikos.RanskalainenAbelGancetoteutti

nytnähtävänsonorisoidunversionvuonna1932.

23.1.–14.2.

Indie-Suomi1920-luvun alusta yli vuosikymmenen ajan Suomi-Filmi hallitsi suomalaista elokuvaa. Se halusi määrittää, millaista kansallisen elokuvan tulee olla, mutta se ei ollut filmituotannon koko kuva edes vahvimpina vuosinaan. Indie-Suomi-sarja tuo esiin eloku-vat, jotka tehtiin suuryhtiön ulkopuolella.

Vuosina1920–1935valmistuinoin70elokuvaa,joistaindie-filmejäon

noin22.Kaikkisuomifilmitovattallessa(ainakinosittain),muttapikku-

tuotannoistaonkadonnutylipuolet.Suuryhtiönelokuvataideonsäilynyt,mutta

vaihtoehtoisistatulkinnoistaonvainpieniotos.Vuosilta1926–1935filmejäon

kahdeksan,jotkakaikkinähdään:suomalainenelokuvataidemykkäkaudelta

1930-luvunpuoliväliinsellaisenakuinseversoiilmansuuryhtiönrajoituksia.

Myösresurssitolivatvähäiset–eiollutstudiota,laajaakuvauskalustoa,vaki-

tuistahenkilökuntaataiomiateattereita.Vaatimattomistalähtökohdistahuoli-

matta–taiehkäniidentähden–joukossaonaikakaudenmielenkiintoisimpiafil-

mejä.SarjassaonesilläkaksiKomedia-Filmin,kolmeFennicanjakaksiSarastuk-

senelokuvaasekäyksifilmiBio-Kuvalta.Yhtiöidenmuutelokuvat,samoinkuin

Lahynin,Aquilan,KotkanjaAdamsinfilmitovattuhoutuneet,tainiistäontallella

vainvähäisiä,puutteellisiaosia.

Komedia-Filminkummatkinnäytelmäelokuvatovatsäilyneet.Meren kasvo-

jen edessä(1926)onsarjanelokuvista”perinteisinsuomalaiselokuva”,saaris-

toonsijoittuvamaalaistarina.Elämän maantiellä(1927)onsenvastakohta,

”kansainvälinentarina”,jostaonhäivytettykaikkisuomalaisviitteethenkilöhah-

mojennimiämyöten.Ensimmäinenolivuotensasuosituinsuomalainenelokuva,

jälkimmäinenkeräsivainvähänyleisöä.ElokuvatsäestääpianistiIlariHannula.

ValentinVaalajaTheodorTugaitekivätFennicalleyhdessäneljäelokuvaa

jaVaalajatkoivieläkahdellamuulla,joistajälkimmäinenviimeisteltiinBio-

Kuvassa.Näistäkuudestajäljelläonneljä.Mustalaishurmaajassa(1929)koros-

tuueksotiikka,jokaonsijoitettumustalaisleiriin.Laveata tietä(1931)liikkuu

salongeissajaurheilukentillä,eivätkäjuonenkummallisuudethaittaasuuren

sankarinelämäntarinaa.KummassakinelokuvassanähdäänHannaTaini.Hel-

singin kuuluisimmassa liikemiehessä(1934)Vaalasiirtyyensimmäistäker-

taakohtikomediaa.ElokuvassaonReginaLinnanheimonensimmäinenisorooli.

VaalanäytteleeitsepääosaafilmissäKun isä tahtoo…(1935),parinaanLin-

nanheimo.

KalleKaarnanelokuvassaJääkärin morsian(1931)TaunoPalotekeeensim-

mäisenelokuvaroolinsavastanäyttelijänäänHannaTaini.Paloonpääosassa

myösKaarnanohjauksessaKuisma ja Helinä(1932).NeljämuutaKaarnanfil-

miävuosilta1926–1932ovattuhoutuneet.

Outi Hupaniittu

21.1.–29.4.

HEL

SIN

GIN

KU

ULU

ISIN

LIIK

EMIE

S

S.V.

D.–

YÖ

KAH

VILA

NS

ALA

ISU

US


DocPoint

Pakopiste 2015EnglantilainenPeterGidal(s.1946)onstrukturalis-materialistiseneloku-

vanvoimahahmoja.Hänentulokulmansaliikkuvaankuvaanonankara.

Teosten”aiheina”ovatvalo,varjot,pimeyssekäfilmimateriaalinominaisuu-

det,ennenkaikkearakeet.

Gidalonmerkittävämyösteoreetikkona.Hänenvastikäänuusintapainok-

senailmestynytMaterialistFilm(1989)onalankulttikirja.Gidalolimyös

ensimmäinenkirjoittaja,jokajulkaisikirjanAndyWarholinelokuvataiteestaja

maalauksista(AndyWarhol,1971).NäemmekäsinpoimitunvalikoimanGidalin

laajastatuotannosta(1968–2014)taiteilijanitsensäalustamana.

YhdysvaltalainenBruceConner(1933–2008)olikuvanveistäjäjakollaasielo-

kuvanpioneeri,jonkaradikaalitfoundfootage-elokuvatrepivätamerikkalaisen

unelmanalkeishiukkasiksi.

Crossroads(1976)onhistoriankuuluisimpiaatomituho-elokuvia.Looking

for Mushroomsin(1967–1996)ConnerkuvasiyhdessäLSD-guruTimothyLea-

rynkanssaMeksikossa.Yhteistyötmuusikoiden(Devo,Eno/Byrne,ToniBasil…)

kanssaovatmusiikkivideoidenmestarillisiaedeltäjiä.Connerinelokuvatheh-

kuvatanarkiaa,individualismiajasulaavaistonvaraistahulluutta.Conner-fani

jasydänystäväDennisHopperonkiteyttänytmystikko-taiteilijanmerkityksen:

”BruceConneron20.vuosisadantärkeintaiteilija.”

Mika Taanila, Sami van Ingen

Peter Gidal 1. Not Far At All (2013), 15 min, colour, opt sound. Clouds (1969), 10 min, b/w, opt sound. Key (1968), 10 min, colour, opt sound. Volcano (2002), 30 min, colour/b/w, silent. Yht. 65 min. Vieraana: Peter Gidal.

Peter Gidal 2. Room Film 1973 (1973), 55 min, silent. Coda I (2014), 2 min, colour, opt sound. Coda II (2014), 2 min, colour, opt sound. Not Far At All (2014), 15 min, colour, opt sound. Yht. 74 min. Vieraana: Peter Gidal.

28.1.–31.1.

Sarjaesitteleemyösvarhaisialeningradilaisiaäänielokuvia.Suurinklassikko

näistäonFEKS-ryhmänpiiristäirtautuneenSergeiJutkevitshinlakkokuvausKul-

taiset vuoret(1932).DmitriShostakovitshsävelsityylillisestiräiskyväänteok-

seenneuvostoelokuvankentieshienoimmanmusiikin.

SemjonTimoshenkonSala-ampuja(1931)onyksiharvojaensimmäistä

maailmansotaakuvaavianeuvostoelokuvia.AkiraKurosawapitisenalkeelli-

sellatekniikallatoteutettuainnovatiivistaääniraitaaesimerkillisenä.Alkuku-

vananähtäväGeorgiVasiljevinUskomatonta mutta totta!(1932)taason

hupaisaluentokaniinienkasvatuksesta–luennoitsijanaanimoitukaniini.

1930-luvunneuvostoelokuvantuntemattomiinmestariteoksiinlukeutuu

AleksandrZarhinjaIosifHeifitsinMinun isämaani(1933).SeonVenäjänsisäl-

lissotaansijoittuvakuvaustoisiaanristeävistäkoskettavistaihmiskohtaloistaKii-

nanrajalla.

Mihail Tsehanovskin animaatioita-ohjelmaesitteleeylpeästihurmaavan

taiteilijapersoonan.Ohjelmavuosilta1929–60muodostaakaarenvarhaisista

kokeiluelokuvista–joistaetenkinesikoiselokuvaPosti(1929)onmestariteos–

ainasodanjälkeistenelokuvienperinteisempäänestetiikkaan.PitkäelokuvaVil-

lijoutsenet(1962)onH.C.Anderseninsadunsovitus,jossaTsehanovskiuransa

lopullapalasijälleenkokeellisempaantyyliin.Senyhteydessäesitetäänmyös

KAVI:nkokoelmistalöytynytAleksandrIvanovinanimaatioTaikahuilu(1937).

Lauri Piispa

Leningrad avantgarde -seminaari Orionissa 24.–25.1

Vieraana elokuvahistorioitsija Pjotr Bagrov (Gosfilmofond, Belyje Stolby). Luennot ovat englanniksi, vapaa pääsy. The introductions are in English. Free entrance.

La 24.1.Klo 10 Pjotr Bagrov: Leningrad avantgardeKlo 11 Minun poikaniKlo 12 taukoKlo 13 Pjotr Bagrov: Leningrad avantgardeKlo 14.30 taukoKlo 15 Tasavallan kruununprinssiSu 25.1.Klo 14 Mihail Tshehanovskin animaatioita tarkka ohjelma ks. 53.

Gosfilmofond, Rossiiski gosudarstvennyi arhiv kinofotodokumentov (RGAKFD), Museo del Cine ”Pablo Ducrós Hicken”

Lue lisää sarjasta osoitteessa www.kavi.fi/ohjelmisto.

KATK

AN

VA

LKEA

TO

MEN

AT

PARI

ISIN

SU

UTA

RI


Michael Powell ja Emeric Pressburger

Michael Powell (1905–1990) ja Emeric Pressburger (1902–1987) ovat elokuvan historian suurimpiin kuuluva tekijäduo. Väriheh-kuisen fantasian ja intohimon tulkkeina he olivat poikkeuksia realismistaan tunnetussa brittielokuvassa.

JokymmeniäelokuviatehnytveteraaniPowellnousitäyteenluomis-

voimaansatoisenmaailmansodanaikana.Erinomainen,monientähtien

siivittämäPako(49thParallel,1941)kuvasihaaksirikkoutuneensaksalaisen

sukellusveneenmiehistönpakoaKanadassa.

Unkarilaisen,HitlerinEuroopastaemigroituneenEmericPressburgerinkanssa

PowellperustiTheArchers-yhtiön,jossahetoimivatyhdessätuottajina,ohjaa-

jinajakäsikirjoittajina.Ystävykset(TheLifeandDeathofColonelBlimp,1943)

olisykähdyttävä,propagandaakaihtavatarinasaksalaisen(AntonWalbrook)ja

britin(RogerLivesey)pitkästäystävyyssuhteesta.PunatukkainenskottiDeborah

Kerrsaikolmoisroolinheidänelämänsänaisena.

PetervonBaghinjamuidenkintuntijoidensuosikkiduontuotannossaon

A Canterbury Tale(1944),lumoavatarinakolmenmatkalaisenkohtaami-

sestatielläpyhäänkaupunkiin.Sota-ajanlevottomuus,muinaisiinroomalaisiin

jakauemmaksikinyltävähistoriantunnejapyhiinvaelluksenmystinenyhteys

ovatainutlaatuisenteoksenainesosia.

YhtävahvastipersoonallinenoliMyrskyöitä(IKnowWhereI’mGoing!,

1945),jossaneito(WendyHiller)vaeltaaSkotlanninHebrideillevarakasta

muttaiäkästäherraanaimaan.Maisemantunneonsubliimi,kelttiläisenmyto-

logianvaikutuspakanallinen,januorenkomistuksen(RogerLivesey)kohtaa-

minenneidonjärkähtämätöntäpäätöstähorjuttava.

2.2.–3.5.

YSTÄVYKSET

Peter Gidal 3. No Night No Day (1996), 15 min, colour, silent. Focus (1971), 7 min, colour, opt sound. Flare Out (1992), 20 min, b/w/colour, opt sound. Yht. 42 min. Vieraana: Peter Gidal.

Bruce Conner 1. A Movie (1958, 12 min). Cosmic Ray (1961, 5 min) m: Ray Charles. Report (1963–67, 13 min). Looking for Mushrooms (1967/1996, 15 min) m: Terry Riley. Breakaway (1966, 5 min) m: Toni Basil. Marilyn Times Five (1968-73, 14 min). Yht. 64 min.

Bruce Conner 2. Mongoloid (1978, 4 min) m: Devo. Valse Triste (1978, 5 min) m: Jean Sibelius. Mea Culpa (1981, 5 min) m: Brian Eno/David Byrne. America Is Waiting (1981, 4 min) m: Brian Eno/David Byrne. Crossroads (1976, 36 min) m: Terry Riley, Patrick Gleeson. Easter Morning (2008, 10 min) m: Terry Riley. Yht. 64 minConner kaikki 16 mm paitsi Crossroads 35 mm ja Eastern Morning digital video. Koonneet Mika Taanila ja Sami van Ingen.

DocPoint:

Jacques-Yves Cousteau

Meri on yksi vuoden 2015 DocPoint-festivaalin teemoja. Sen kunniaksi esitämme koko perheen näytöksissä kaksi dokument-tia vedenalaisen maailman löytöretkeilijä Cousteaulta.

Jacques-YvesCousteau(1910–1997)olisuuriranskalainenmeritutkija,

sukellusteknologiankehittäjäjaympäristöaktivisti.Elokuvaohjaajanahän

saavuttikorkeantaiteellisentasonLouisMallenkanssaohjaamassaanHiljai-

sessa maailmassa(1956),jokaoliAndréBazininmielestä”dokumenttieloku-

vanmerkittävinavausvuosikymmeniin”.

Cousteaunelokuvatolivattiedollisestipainaviajamyyttisestikiehtovia.

Sukeltaminenvapauttipainovoimankahleistajaveituntemattomaanmaail-

maan,jokaonelämänalkukoti.Elävä meri(1964)veientistäsyvemmälle,

pohjaan,johonauringonvaloeiyllä,jatoinäkyviinelämää,jotaeiollutmil-

loinkaanaikaisemminfilmattu.

AA

31.1.–1.2.

ELÄVÄMERI


Elokuva ja musiikki

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Elokuvaryhmän luento-sarjassa käsitellään elokuvan ja musiikin rikasta aihepiiriä koko laajuudessaan.

Mykänelokuvankaudellaisotjapienetorkesteritloihtivatnäytöksiin

ainutlaatuisenelävänmusiikin.Orionissakin,silloisessaAthenassa,oli

vakituisenakahdeksanhengenorkesteri.Kinokonsertti Ruorimiehessämusi-

soinytriemukkaastiMopo-TrioBusterKeatoninkuolemattomankomedian

(1924)tahdissa.

Moderninajanparhaatsäveltäjätovatkunnostautuneetelokuvamusiikissa-

kin.MonipuolisestaSergeiProkofjevistatuliSergeiEisensteininyhteistyökump-

pani.MestariteosIivana Julma 1–2(1944,1946)oliVenäjäntraagisenhisto-

rianmonimielinenpeili,jossaheijastuivatStalininterrorinaikalaistunnelmat.

Äänielokuvanläpimurronmyötäsyntyiuusisuosikkilaji,elokuvamusikaali.

Senkulta-ajanklassikossaLaulavat sadepisarat(1952,ohjausStanleyDonen

jaGeneKelly)tapahtumatsijoittuvatkinelokuvan”äänenmurrokseen”vuonna

1929,jollointeoksenkuolematonnimikkolaulualunperinsävellettiin–Kellyn

sadetanssitulkintasiitäonunohtumaton.

Musikaalinkulta-ajanloppuvuosinanousisuosioonrock,jolleeipitkääikää

ennustettu.FrankTashlinalistirock-kulttuurinarmottomallepilkallesatiirissaan

Minkäpä tyttö sille voi (1956).Esiintyjäkaartiolikuitenkinhuikea:GeneVin-

cent,FatsDomino,LittleRichard,EddieCochran,JulieLondon,ThePlatters–

kaikkiyhäarvostettuja60vuottamyöhemmin.

ElokuvaankeskittyneistäsäveltäjäneroistaBernardHerrmannaloittiuransa

OrsonWellesinjalopettiMartinScorsesenkanssa.MonipuolinenHerrmann

sävelsimyöskiehtovansarjanhienojaseikkailufantasioita,kutenCyEndfieldin

ohjaamanSalaperäisen saaren (1961),jokapohjautuiJulesVernenromaaniin.

Suomalainenelokuvamusiikkionollutainalaadukastajauseinmyöskokeel-

6.2.–24.4.

TheArchersinsiirryttyävärituotantoonalkoisyntyäTechnicolorinupeimpia

klassikoita.Niissäväriajattelusaitaiteellisenmaailmankatsomuksenarvosijan.

Kysymys elämästä ja kuolemasta(1946)olilentäjän(DavidNiven)kuole-

manuni,jossamenneisyysjanykyisyys,valvetodellisuusjapainajainenpunou-

tuivatomalaatuiseksivisioksi.

Nunnatovatkiehtoneetelokuvantekijöitälaidastalaitaan.PowellinjaPress-

burgerinhuikeisiinTechnicolor-näkyihinkuuluiHimalajanylängöillesijoittuva

Musta narsissi(1947),kuvauskuolemaauhmaavastakutsumuksestaRumer

Goddeninromaaninpohjalta,pääosissaDeborahKerrjaJeanSimmonsja

kuvaajanaJackCardiff.

BaletinystävienlempielokuvaPunaiset kengät(1948)perustuuH.C.

AnderseninsatuunjalegendaarisenimpressaariSergeiDjagilevinhahmoon.

Tanssijaksotovatmaagisia,japunatukka

MoiraShearerdebytoihäikäisevästitraa-

gisenaballerinana.Technicolor-yhtiöpiti

teosta kaikkienaikojenkauneimpana

Technicolor-elokuvana.

Saman lennokkuuden asteen The

ArcherssaavuttiJacquesOffenbach-fil-

matisoinnissaanHoffmannin seikkailut(1951),jokakuuluuoopperaelokuvan

aateliin.Tarjollaonmusiikinjatanssinjuhlaajasuuritajunnallinenodysseia:

runoilijankohdatessafantasiahahmojahänenrikkinäinensielunsaeheytyy.

TheArchersvalmistimyöstavallistalaadukkaampiasotaelokuvia.Elokuvassa

Kenraali katoaa(IllMetbyMoonlight,1957)brittiupseeri(DirkBogarde)aut-

taakreetalaisiapartisaanejakidnappaamaannatsipäällikön.Musiikinloihti

MikisTheodorakis.

KuntieterosivatPressburgerinkanssa,Powellinsoolo-ohjauksenavalmistui

Peeping Tom(1960)pääosassaCarlBoehm(1928–2014).Moderninkauhuelo-

kuvanmestariteossainiintyrmäävänvastakaiun,ettäsevahingoittikaikkien

tekijöidensäuraa.Suomessakinseensinkiellettiin.Sittemminsitäonpidetty

yhtenäkaikkienaikojenbrittielokuvista.

AA

Alustuksena Punaisiin kenkiin su 1.3. ja A Canterbury Taleen su 8.3. näh-dään tallenteet Micheal Powellin vierailusta Sodankylän elokuvajuhlilla 1987, haastattelijana Peter von Bagh.

”It’s about art worth dying for.”– Michael Powell elokuvasta Punaiset kengät.

KENRAALIKATOAA

LAULAVATSADEPISARAT


Richard Linklater

Filmihulluksi ja Austinin Truffaut’ksi kuvattu Linklater on ohjaaja, jonka elokuvista huokuu vahva eurooppalainen sensi-biliteetti.

Aika,senkuluminenjakokeminenonLinklaterinelokuvienkeskeinen

teema.Tuoreintaelokuvaa,Boyhoodia(2014),kuvattiin12vuottaja

lapsinäyttelijöistätulielokuvanaikanaaikuisia.Rakkauttaennen-trilogiassa

Linklaterpuolestaanseurasipäähenkilöidensäelämäävuosikymmenienajan,

kutenFrançoisTruffautAntoineDoinelinvarttumistaviidessäelokuvassa.

Rakkautta ennen aamua-elokuvassa(1995)nuoretmatkailijat,amerik-

kalainenJesse(EthanHawke)japariisilainenCéline(JulieDelpy),tutustuvatja

rakastuvattoisiinsaWienissä.Yhteistäaikaaonvuorokausi.Seuraavatapaami-

nensovitaanpuolenvuodenpäähän.ElokuvassaRakkautta ennen auringon-

laskua(2004)kuitenkinpaljastuu,ettähekohtaavatvastayhdeksänvuotta

myöhemminPariisissa,tuolloinkinvainparintunninajan.Tapaaminensaattaa

heidätlopultayhteen,silläyhdeksänvuottamyöhemminRakkautta ennen

keskiyötä -elokuvassa(2013)heovatlastensakanssaKreikassa,pohtienyhä

suhdettaan.Trilogianelokuvatesitetäänsekäerikseenettäyhtenäkokoillan

kokonaisuutenalauantaina21.2.

Linklaterinläpimurtooliajanhengenoivallisestitavoittanutmikrobudjetin

elokuvaSlacker(1991)jokaonamerikkalaisenindependent-elokuvankulma-

kiviäKevinSmithinClerksinohella.Uraunelmathaudanneidennuortenpää-

määränäontyönjamenestyksensijaanmielekäselämä.Vaillavarsinaista

tarinaaolevaprovinssielokuvapääsiyllättäenUSA:ssalaajaanteatterilevityk-

seen.Amerikkalaistenvetelehtijöidenvaikutusnäkyyjatuntuuvieläkin,muun

muassasuomalaisessaPussikaljaelokuvassa.

17.2.–3.5.

RAKKAUTTAENNENAURINGONLASKUA

lista.MattiKassilanrakastettuaMikaWaltari-filmatisointiaKaasua, komisario

Palmu!(1961)kannattaamyöskuunnellasilläkorvallajayllättyäepätavalli-

sistamusiikkiratkaisuista,joistavastasisäveltäjäOsmoLindeman.

StanleyKubrickkiinnittiainahuomiotaelokuviensamusiikkiin.Hohdossa

(1980)kuullaanhetialuksiWendyCarlosinelektroninentulkintagregoriaani-

sestahymnistä”Diesirae”,jokatunnetaansuomalaisissavirsikirjoissanimellä

”Vihanpäiväkauhistava”.SoundtrackillaovatmukanamyösBélaBartók,

GyörgyLigetijaKrzysztofPenderecki.

Sing-along-näytös Can’t Stop the Music(1980)tuomeidätdiskonaika-

kaudelle.VillagePeoplentarinanyhtymäkohdattodellisuuteenjäivätetäisiksi,

tekopyhiäamerikkalaisiakauhistuttimiehinenalastomuus,jahittikimarassa

kuultiin”Y.M.C.A.”TeosjakoiXanadunkanssaensimmäisenkultaisenRasp-

berry-palkinnonvuodenhuonoimpanaelokuvana.

EnnioMorriconenlahjakkuusjatuotteliaisuusonuskomatonta:Internet

MovieDatabaselistaahänelle525elokuvasävellystä.Tuntijoidenkorkeimmalle

arvostamaMorricone-scorekuullaanRolandJoffénelokuvassaLinnake(1986).

OrjakauppiaidenjajesuiittojendraamanjylhänätaustanaovatIguassunputo-

uksetBrasilianuumenissa.

DavidSeidlerinhienoonkäsikirjoitukseenperustuvaKuninkaan puhe

(2010)onverratonäänielokuva,kutenteoksennimikinenteilee.Käännekoh-

tiaterästävätmusiikinklassikotMozart(Figaronhäidenalkusoittopuheharjoi-

tuksissa)jaBeethoven(seitsemässinfoniaratkaisevassapuhejaksossa,myös

viidespianokonsertto).

InariNiemenRobin(2012)onreaaliaikaisestitoteutettuhenkilödokumentti

valovoimaisen13-vuotiaansuomalaislaulajannousustasuosionhuipulle,kun

”FrontsideOllie”ilmestyitammikuussa2012jaRobininaurinkoinenpersoo-

nallisuusylittisukupolvienkynnykset.Draamankaartatarjoaaäänenmurros.

AA

ELOKUVA JA MUSIIKKI -LUENTOSARJAHYY:n Elokuvaryhmä järjestää luentosarjan yhteistyössä KAVIn kanssa elo-kuvateatteri Orionissa perjantaisin klo 14.30. Luennoille on vapaa pääsy. Luentojen jälkeisiin elokuvanäytäntöihin ovat voimassa normaalihintaiset liput (6,50/5 E).

6.2. Inari Niemi: Miten elokuvani Robin on syntynyt • Robin (2012)13.2. Henry Bacon: Elokuva ja musiikki • Iivana Julma 1 (1944) ja

Iivana Julma II (1946)20.2. Pessi Levanto: Miten elokuvamusiikkini ovat syntyneet • Salape-

räinen saari (1961)27.2. John Richardson: The Aestheticization of the Voice in Recent

Cinema – in English • Kuninkaan puhe (2010)Huom! to 12.3. Jake Nyman & Asko Alanen: Elokuva ja pop • Minkäpä

tyttö sille voi (1956)20.3. Olli Koskelin: Elokuvamusiikin analyysi: Hohto • Hohto (1980)27.3. Jussi Kantonen: Disco and Cinema – in English • singalong- näytös

Can’t Stop the Music (1980) • liput 8/6/3 E10.4. Anu Juva: Osmo Lindeman – Bernard Herrmanniakin oivalta-

vampi elokuvasäveltäjä • Kaasua, komisario Palmu! (1961)17.4. Kati Kallio: Elokuvan ja tanssin liitto musikaalielokuvassa • Lau-

lavat sadepisarat (1952)18.4. Kinokonsertti Ruorimies (1924) • Mopo-Trio • liput 12/10/5 E24.4. Lauri Lehtinen: Ennio Morricone • Linnake (1986)


Wuxia – toimintaa Aasiasta

Helsinki Cine Aasia -festivaalin merkeissä tarjoamme kattauk-sen aasialaista toimintaa. Erikoisnäytöksenä nähdään uusi res-taurointi King Hun mestariteoksesta Dragon Inn.

Wuxiaonyleisnimikiinankielistenmaidenhistorialliselletoimintafik-

tiolle.Kirjallisuudesta,teatteristajaoopperastawuxialevisielokuvaan

1920-luvulla.ShawBrothers-studiovirvoittigenren1960-luvulla,jauudestaan

siitätulipop1980–90-luvuillaHongkongissa.

KingHuonlajingrandoldman,ohjaajaveteraani,jonkajohdollaTaiwanista

tuli1960-luvullawuxiankehto.LegendaarisenDragon Inn-elokuvan(1967)

onsanottutehneenwuxiastavihdointaidetta.TeosesitetäänBolognanarkis-

tonupeana4K-restaurointina.

HongkonginuusiaaltoammensiKiinanhistoriastajasenrikkaastamyto-

logiasta.Brittienvielätuolloinhallitsemankaupunginelokuvattulvivatkan-

sallisromantiikanaiheitajatutkielmia.KoreografityylittelijäChingSiu-Tungoli

parhaimmillaantuottajaTsuiHarkinkanssa.Aavesoturi(1987)onparivaljakon

yhteistyö.Perinteisestäkummitustarinastasyntyyvauhdikastakoreografiaaja

komediaayhdistäväelokuva,jossanuoriveronkantaja(LeslieCheung)kohtaa

taolaisenmiekkamiehen(WuMa)jarakastuukauniiseeneteeriseenaavee-

seen(JoeyWong).

ChingSiu-TunginTerracottasoturi(1989)jaRonnyYunRitari Jiang-hu: val-

kohiuksinen morsian(1993)hehkuvatpidäteltyäintohimoajakaipausta.Elo-

kuvissatoteutuuaavetarinoilleyleinenjälleensyntymisenteema,jossarakkaus

onkuolemaavahvempi.Romanttisestasävystähuolimattateosontiukkaatoi-

mintaa,jotatähdittävätkomeastiLeslieCheungritarinajaBrigitteLinsusityt-

tönä.

Pasi Nyyssönen, Kirsi Raitaranta

Helsinki Cine Aasia 12.–15.3., www.helsinkicineaasia.fi.Kiitos: Taipei Representative Office in Finland

5.3.-15.3.

DRAGONINN

Nuoretovatpäähenkilöinämyösseuraavassa,koulunlopettajaisiinsijoittu-

vassaDazed and Confusedissa(1993).Universal-studionhuomassatehdyn

elokuvanensimmäisetminuutitmaksoivatmusiikkioikeuksien(Aerosmithin

SweetEmotion)vuoksienemmänkuinLinklaterinesikoiselokuvakokonaisuu-

dessaan.

School of Rock(2003)olimyösstudioelokuva,jossamusiikillaonkeskei-

nenosa.JackBlackonbändistäänerotetturokkarijokaujuttaaitsensäsijaiseksi

eliittikouluun.Opiskelunsijaanhänkannustaateinejälopettamaankoulunkäyn-

nin,kapinoimaanrepublikaani-vanhempiaanvastaanjarokkaamaanyhdessä.

DraamassaTape(2001)kuvataanelämääkoulunjälkeen.Kolmevanhaa

lukiokaverustatapaatoisensavuosienpäästä.SeudultalähtenytVincepiipahtaa

vanhaankotikaupunkiinsa.Kouluaikojenrakastetusta(UmaThurman)ontullut

lakinainenjakolmasonhuumekauppias.

ArkistendraamojenjateinielokuvienohellaLinklaterontehnytmyösani-

maatioita.PhilipK.DickintekstiinpohjaavaHämärän vartija (2006)toteutet-

tiintyöläällärotoskooppi-tekniikalla,jossaelokuvakuvataanensinoikeillanäyt-

telijöilläjalavasteissa,jotkasenjälkeenanimoidaan.

SokerinapohjallaonSuomenvalkokangasensi-iltansasaavahersyvämusta

komediaBernie(2011),jollaLinklaterpalaakotikonnuilleenTexasiin.Pää-

osassateksasilaisenahautausurakoitsijana,jokamurhaaiäkkäänhyvänteki-

jänsäonjälleenmainioJackBlack.

Pasi Nyyssönen

SLACKER

BERNIE


Viitta ja tikari”Kaikki elokuvat ovat poliittisia trillereitä”, väittää Matti Salo helmikuussa julkaistavassa kirjassaan Viitta ja tikari, jonka nimi viittaa perinteisiin vakoojiin ja salamurhaajiin. Elokuvaa histo-riaan peilaava työ nostaa esiin jännittävästi yhteiskunnallisia käännekohtia kautta maailman.

CarolReedinKolmas mies(1949)kiteyttiunohtumattomastitoisenmaa-

ilmansodanjälkeisenWieninilmapiirin.Käsikirjoittaja”GrahamGreene

tiesi1900-luvunmaailmanerikolkkientodellisuudestaverrattomastienem-

mänkuinuseimmat.Onsiissyytäsuhtautuavakavastihänenajatuksiinsatril-

lereidenpainokkuudestasotien,vallankumousten,terrorisminjavastaterroris-

minaikakaudella”.

ToisenmaailmansodanloppuselvittelyPuolassaoliaiheenaAndrzejWajdan

elokuvassaTuhkaa ja timanttia(1958).Suojasäänjauudenaallonhengessä

WajdanostiekspressiivisennäkynsäpäähenkilöksiantikommunistiMaciekin

(ZbigniewCybulski).

RobertBressonoliollutsaksalaistensotavankina,jasuorastaanfyysinen

aitousontunnusomaistahänenaihettakäsittelevälleelokuvalleenKuole-

maantuomittu on karannut(1956),alaotsikkona”Tuulipuhaltaamissätah-

too”.

VastarintaliikkeenveteraaniJean-PierreMelvilleohjasitoisenRanskanmie-

hitysajanmestariteoksenTuntemattomat sankarit(1969).Vavahduttavantra-

gediantunnelmaakuvaaalkuperäisnimi”Varjojenarmeija”.

LuisBuñuelinpoliittisentrilogianpäätösteosLikaiset polut(1959)alkaa

salamurhalla.Valtaannouseeuusikuvernööri,jonkasihteeriksituleeihanteelli-

nenliberaali(GérardPhilipe),jakummankintunteitakuumentaanainen(María

Félix).Pystyyköliberaaliuhmaamaandiktatuuriasisältäpäin?

KenLoachonuseastitarkastellutpoliittistahistoriaa.Vapauden hinta

(2006)”kertootraagisiltavuosilta1920–1921:mitenaselepoonjakompromis-

sivoittoon,IrishFreeStaten syntyyn,päättynytitsenäisyystaisteluEnglannin

brutaalinmiehitysvallanmurskaamiseksimuuttuusisällissodaksi,jossa–kirjai-

mellisesti–velionveljeävastassa.”

AA – lainaukset Matti Salon teoksesta.

Matti Salo vieraana keskustelutilaisuudessa Orionissa 24.2. klo 16, vapaa pääsy.

13.3.–10.4.

KUO

LEM

AA

NTU

OM

ITTU

ON

KA

RAN

NU

T

Elokuva ja psyyke 9:

Näyttelijän paradoksi

Teoksessaan Näyttelijän paradoksi Denis Diderot väitti, että ulkokohtaisen jäljittelyn taitava ammattilainen on vakuut-tavampi kuin esiintyjä, jonka sisäinen tunne on aito. Tällai-sia näyttelemisen peruskysymyksiä pohdiskellaan Elokuva ja psyyke -symposiumissa 13.–14.3.

ErnstLubitschinuskaliaassakomediassaOllako vai eikö olla(1942)

puolalainennäyttelijäseurueleikkiikissaajahiirtänatsienkanssapelas-

taakseenvastarintaliikkeenjapäästäkseenpakoonEnglantiin.”Mitähänteki

Shakespearelle,sitämeteemmenytPuolalle”,onSS-päällikönkommenttitur-

hamaisestasankarinäyttelijästä.

Japanilainenteatteriperinnepoikkeaalänsimaisestatäysin.Kabukiontyy-

liteltyätanssiteatteria,jossanaamiointionkorostettua.YasujiroOzunKierto-

laiset (1959)kuvaakabukiseuruetta,jonkasankarinäyttelijäkohtaaentisen

rakastettunsajaaviottoman,joaikuisenpoikansa.Silloinnäyttelijännykyinen

rakastettu(MachikoKyo)tuleemustasukkaiseksi.

IngmarBergmantörmäyttikahdenaikakaudennäyttelijätyylejäSyyssonaa-

tissa(1978),jossapapinrouva(LivUllmann)kohtaavuosienjälkeenäitinsä,

maailmankuuluntähtipianistin(IngridBergman),jokaymmärtääihmistentun-

teitavainChopininjaBeethoveninvälityksellä.

AA

Ohjelma: www.kavi.fi/ohjelmistoIlmoittautuminen: [email protected]

11.3.–15.3.

SYYSSONAATTI


Loikka tanssittaa Suomen ainoa tanssielokuvafestivaali Loikka vierailee jälleen Orionissa maaliskuussa. Festivaalin omien näytösten lisäksi esi-tämme yhteistyössä kaksi rakastettua musikaaliklassikkoa.

MusikaalienmestarinatunnettuohjaajaStanleyDonenjatanssitai-

turiGeneKellykertovatLaulavissa sadepisaroissa(1952)vauhdik-

kaastiäänielokuvantulostaHollywoodiin1920-luvulla,mukanamyösDonald

O’ConnorjaDebbieReynoldsläpimurtoroolissaan.Kellyntanssivesilammikoissa

riemastuttaayhäuudelleen.

Disney-studionMaija Poppanen(1964)vie

edvardiaanisenajan Lontooseen japerustuu

P.L.Traversinkirjasarjaan.Teatterilavoillamai-

nettakerännytJulieAndrewsvalloittinimiroo-

lissayleisönjakriitikotkaikinpuolintäydellisenä

lastenhoitajana.Sherman-veljestensäveltämiin

unohtumattomiinnumeroihinkuuluvatmm.”A

SpoonfulofSugar”,”JollyHoliday”ja”ChimChim

Cher-ee”.Tässäelokuvassapingviinitkintanssivat.

Ennen Laulavat sadepisarat -näytöksiä la 21.3. klo 17 ja pe 17.4. klo 17 jär-jestetään ilmaiset keskustelu- ja luentotilaisuudet, jossa Loikka-festivaalin taiteellinen johtaja Kati Kallio, tanssintutkija Tiina Suhonen ja musikaalien-tusiasti Anna Möttölä KAVIsta pohtivat aihetta ”Elokuvan ja tanssin liitto musikaalielokuvassa”. Ks. tarkemmat tiedot esityskalenterista.

Tanssielokuvafestivaali Loikka Helsingissä 19.–22.3., www.loikka.fi

21.-17.4.

Fashion Film Festival Vintage

Muodin ja elokuvan väliset siteet ovat yhtä vanhat kuin elokuva itse. Vaikutteet liikkuvat kankaalta katsomoon ja toisin päin, ja puvustus on osa elokuvan kerrontaa ja lumovoimaa. Erityisen herkullisesti tämä toteutuu valkokankaan lukuisissa tuhkimo- ja muodonmuutostarinoissa.

Vuodesta2012järjestettyFashionFilmFestivalkotiutuutätenOrioniinja

muuntautuumuodinjaelokuvanyhteistähistoriaanjuhlistavaksiFashion

FilmFestivalVintageksi.Teemanaontänävuonnamuotitarinoidenklassikko,

tuhkimosadutjamuodonmuutokset.Näissäelokuvissavaatteetovatväylä

omanitsenlöytämiseen,unelmiinjaehkäuuteenelämäänkin.

Tyyli-ikoniAudreyHepburninelokuvatolivatuseinjuuritällaisiatuhkimo-

tarinamuunnelmia.Muotiluomuksetovatniissäpaitsinautinnollistaspek-

taakkelia,myösosapäähenkilönmatkaaomaksiitsekseen.MusikaalissaMy

Fair Lady (1964)kukkaistyttöElizaDoolittle(Hepburn)saauusienvaatteiden

lisäksiuudenkielen,kunprofessoriHiggins(RexHarrison)lyövetoa,ettävoi

tehdähänestäladynopettamalletytölleoikeaoppisenpuhetavan.Ikimuistoi-

senpuvustuksenjalavasteetsuunnitteliCecilBeaton.GeorgeCukorinohjaama,

vastikään50vuottatäyttänytelokuvaesitetäänkomeastiBioRexinsuurelta

kankaaltasunnuntaina29.3.

NeljännesvuosisataaiemminCukorohjasinokkelandraamakomedianEilen

syntynyt (1950),jossaniinikäänonkaikujaPygmalionista.JudyHollidayloistaa

24.3.–5.4.

Kevätkauden tanssiklas-sikoihin kuuluvat myös Punaiset kengät ja Hoffmannin seikkailut, ks. 20.

MAIJAPOPPANEN MY

FAIR

LA

DY


Oscar-palkitussaroolissaangangsterinheilaBilliena,jotasivistämäänpalkataan

washingtonilaisjournalistiPaul(WilliamHolden).Pianoppilaskuitenkinylittää

opettajansa.JeanLouisinilmeikäspuvustussaimyösOscar-ehdokkuuden.

SuunnittelijaYvesSaint Laurent loipuvuston suosikilleenCatherine

DeneuvelleelokuvaanPäiväperho(1967).Näyttelijäesittääporvarisrouva

Séverineä,jokaelääkaksoiselämääprostituoituna.SaintLaurentinhillityissä

vaatteissaoneroottinenväre.AlkukuvananähdäänCHRZUnKenkähullu

(2013),tarinanaisestajakengistä.

Working girl – tieni huipulle(1988)onmarrakuussakuolleenMikeNichol-

sinterävimpiäkomedioita.ÄlykässihteeriTess(MelanieGriffith)huomaa

pomonsa(SigourneyWeaverin)varastaneenideansajaottaauransaohjat

omiinkäsiinsä.Vaatteettekevätnaisenjavalkokankaallakulkeekokokasa-

rimuodinkirjo.

AustralialaismenestysPriscilla, aavikon kuningatar(1994)onroad-elo-

kuvajainspiroivadragshow.DragqueenitMitzi(HugoWeaving)jaFelicia(Guy

Pearce)sekätranssukupuolinenBernadette(TerenceStamp)lähtevätkiertu-

eelleAustralianpikkukyliin.Yltiöpäisethahmotsaavatosakseenniinhyväk-

syntääkuinvihaa.Elokuvaesitetäänlauantaina28.3.Orioninensimmäisessä

virallisessadressalong-näytöksessä.Glitteriäsilmäripsiinjahöyhenpuuhkat

kaulaan!Korkeimmatpääkoristeetkannattaajättääkotiin.

Suomalaisenelokuvanpiiristänähdäänkolmekiintoisaaversiointiasar-

janteemasta.Juurakon Huldassa(1937)maaltakaupunkiinelannonperässä

muuttanutomanarvontuntoinenHulda(IrmaSeikkula)kapuaayhteiskunnan

tikkaitaopintojenavulla.Garderoobikinkoheneejamuodonmuutostatodistaa

ihastuneenamyöstuomariSoratie(TaunoPalo).

RomanttinenmelodraamaKatariina ja Munkkiniemen kreivi(1943)on

pitkänurantehneenpukusuunnittelijaBureLitoniuksenepookkitaidonnäyte.

EpäsäätyisinärakastavaisinanähdäänReginaLinnanheimokamarineitonaja

LeifWagerläpimurtoroolissaannuorenakreivinä.

Ruma Elsaonpoikkeuksellisenärhäkkätuhkimotarinapoikamaisesta

kemianopiskelijasta(Eeva-KaarinaVolanen).Kuultuaanitseäänhaukuttavan

rumaksi,hänpäättäätodistaaviehätysvoimansajaryhtyynäyttäväänmuo-

donmuutokseen.

Anna Möttölä

Yhteistyössä: Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskusSeason Film Festival 26. –29.3. www.seasonfilmfestival.fiCritical Costume -konferenssi/ Aalto-yliopisto 25.–27.3. www.criticalcostume.com/2015.html

Tribuutti Margarethe von Trottalle

MargarethevonTrotta(s.21.2.1942)kokidebyyttinsäsaksalaiseneloku-

vanuudenaallonnäyttelijänäRainerWernerFassbinderinjamiehensä

VolkerSchlöndorffinelokuvissa.Käsikirjoittajanajaohjaajanahänestäonkasva-

nutmaansahistoriankäännekohtientulkkijanaistenelokuvanmestari.Trotta-

kunnianosoituksessammeesitämmeavainteoksiaviideltävuosikymmeneltä.

Trottan soolo-ohjausdebyytti Katkera

herääminen(1977)perustuitositapaukseen

müncheniläisestälastentarhanopettajasta,

jokaryöstipankinvoidakseenperustaavaih-

toehtoisenlastentarhan.

Sisarukset(DiebleierneZeit,1981)oli

Trottankansainvälinen läpimurtoelokuva,

jossaGudrunEnsslininkaltaisenterroristinaisen(BarbaraSukowa)kohtalopei-

lautuutämänsisareen(JuttaLampe).

ToteutumattomanromanssintarinaLupaus(1994)kattaalähes30vuotta

Berliininmuurinvarjossaalkaenmuurinpystyttämisestävuonna1961japäät-

tyensenmurtumiseenvuonna1989.

Useidenlaadukkaidentv-tuotantojenjälkeenTrottaohjasitosipohjaisen

Ruusujen kadun(2003),jossa”arjalaiset”vaimotnousevatvastustamaanjuu-

talaistenmiestensävainoa1940-luvunBerliinissä.

Hannah Arendt-elokuvassa(2012)filosofianjapolitiikanteoriansuur-

henkilö(BarbaraSukowa)kohdataanelämänsäkäännekohdassa,Jerusalemin

AdolfEichmann-oikeudenkäynnissävuonna1961.Kunholokaustinbyrokraa-

tiksiosoittautuu”miesvaillaominaisuuksia”,Arendtkehitteleekuuluisanaja-

tuksensa”pahuudenbanaalisuudesta”.

AA

Kiitos: Goethe-Institut.

8.4.–26.4.

PRIS

CILL

A,A

AVIK

ON

KU

NIN

GAT

AR

PÄIV

ÄPE

RHO

Margarethe von Trotta vieraana 7.–8.4.


Elokuvan historia – uudet aallot

Rakastettuja klassikoita ja laatuelokuvia toisesta maailmanso-dasta nykypäivään esitetään suosikkisarjassa, joka kytkeytyy Helsingin yliopiston elokuva- ja tv-tutkimuksen luentoihin. Keväällä luennoidaan kaksi kurssia.

Elokuvan historia II

Amerikkalaisenfilmnoirinhenkisiivittiranskalaisenvastarintaliikkeen

tarinaaMartiniquensaarella,kunHowardHawksottifilmattavakseen

ystävänsäErnestHemingwaynromaaninKirjava satama(1945).Ilmapiirisäh-

köistyi,kunHumphreyBogartinpartneriksiilmestyiensimmäisessäelokuvaroo-

lissaannuoriLaurenBacall(1924–2014).

Ihmiskunnanalennustilaikuistuivalkokankaalle,kunLeniRiefenstahlfilmasi

Tahdon riemuvoiton(1935).NürnberginpuoluepäivistärakennettiinAlbert

SpeerinjohdollasuunnatonlavasteAdolfHitlerinpalvonnalle.Suomessaeloku-

vaanähtiinvainsuljetuissatilaisuuksissakutenelokuvakerhoProjektiossa,jossa

sillenaureskeltiinjahaukoteltiin.

Italiassakukoistisodanjälkeenvapautuksenjajälleenrakennuksenkoulu-

kunta.Umberto D.(1952)olineorealisminmestarinVittorioDeSicanlempi-

elokuvatuotannossaan.Ihmeellinenrakkaudenvalosäteileetarinassasyrjäyty-

neestäeläkeläismiehestä,jonkaainoaystäväonpienikoira,japalvelustytöstä,

jokatuleeraskaaksisotilaalle.

Italialaisenelokuvantaiteellinenkukoistusjatkui1980-luvulle.Veljesten

PaolojaVittorioTavianiläpimurtoteoslaajanyleisöntietoisuuteenoliGavino

12.1.–2.5.

LeddanomaelämäkertaanperustuvaIsäni, herrani(1977).Siinälukutaidotto-

mastasardinialaispaimenestatuleelingvistiikanprofessori,vaikkapojanopis-

keluavastustaakokotarmollaanomaisä.

RanskanuudenaallonohjaajistaviimeisenäläpimurtonsasaiEricRoh-

mer.Keräilijätär(1966),nimiroolissaHaydéePolitoff,kuuluihänensarjaansa

Moraalisiatarinoita.Kaksitaidekeräilijääyrittääpysyäimmuuneinanuorennai-

senhoukutuksille.Hienostunutjaaistillinenelokuvatavoitteleeelämänpake-

neviinvälkähdyksiinkätkettyämysteeriä.

JacquesTatioliranskalaisenelokuvanomantienkulkija.Playtime(1967)

oliohjaajanhuikeinurbaanisatiirijakaikkienaikojenerikoisinkomedia.Tatin

vakiohahmoMonsieurHulotonsiinäenääsivuhenkilösuurkaupunginihmisvir-

rassa,harhailijavirastokompleksienlabyrinteissa.Tatiseuraauuttasynteettistä

maailmaafuturistisellakatseella.

Brittielokuvassakinnousiesiinuusiaalto,jatoisaaltaveteraanittoivatitses-

täänesiinuusiapuolia.MichaelPowellinPeeping Tom(1960)oliliikaakin

aikaansaedellä.SiitätuliPsykonrinnallamoderninkauhunkäänne-elokuva

–kauhuaeivätenääedustaneetkaanmenneisyydenhirviötvaannykypäivän

ujotjaarkisetharhailijat.

UudensaksalaisenelokuvanlahjakkaimpiinkuuluiWimWenders.Amerik-

kalaisessa ystävässä(1977)DennisHopperistatuliPatriciaHighsmithinRip-

leynuudenlainentulkki.Teemoihinkuuluusyyllisyydenvaihdos:murhiensuo-

rittajaksivalitaankilttiperheenisä(BrunoGanz).Sivurooleissa:SamuelFuller

jaNicholasRay.

Suojasäänmyötäuudetaallotnousivatkukoistukseenitäblokissa,kunnes

Varsovanliitonpanssarit”normalisoivat”asiatpysähtyneisyydentilaan.Milos

FormaninviimeisenätshekkielokuvanavalmistuisatiiriPalaa, palaa!(1967).

Sesaiuudennosteen1990-luvulla,jolloinkansallisomaisuudenvarastaminen

nousiajankohtaiseksiteemaksiTshekinmaalla.

VuosisittentässäsarjassaesittämämmeSergeiParadzhanovinGranaatti-

omenanväri(SayatNova)sainiininnostuneenvastaanoton,ettänäytämme

nytmyöshänenedellisenelokuvansaMenneitten sukupolvien varjot(1965),

räjähtävänluomisiloisenukrainalaisenvärirunoelmanMihailKotsjubinskintari-

nasta.Ohjaajaaoliinnoittanutnuorempikollega,AndreiTarkovski.

JapanilaisenelokuvanläpimurtokansainväliseentietoisuuteenalkoiAkira

KurosawanelokuvastaRashomon(1950)jossaToshiroMifunetulkitsirosvoa

jakuvaajaKazuoMiyagawankamera-ajotolivatmaagisia.Oikeudenkäyntitarina

perustuiAkutagawantarinoihin.Todistajienjoukossaonmurhattunainenitse,

jonkahengenloitsiipaikallemeedio.

Intianitsenäistymisestävuonna1947alkoimaanelokuvankulta-aika.Maan

suurimpiintähtiinkuuluihindiohjaaja-näyttelijäRajKapoor,”IntianChaplin”.

Katkera rakkaus(Awara,1951)onmaanelokuvistalegendaarisimpia,unen,

AM

ERIK

KALA

INEN

YST

ÄVÄ

PEEP

ING

TO

M

MANSIKKAPAIKKA


musiikinjatanssinsiivittämäsaagatuomari-isästäjaMumbainslummienrikol-

liseksisuistuneestapojasta.

FéridBoughedirtarjosielokuvassaanKesä Gouletten rannalla(1996)aja-

tuksiaherättävännäynTunisistavuodelta1966.Muslimit,juutalaisetjakatoli-

settulivathyvintoimeenkeskenäänennenkuudenpäivänsotaajafanatismin

nousua.ElokuvanvierailevanatähtenäonClaudiaCardinale,jokasailäpimur-

tonsatunisialaisissakauneuskilpailuissa.

IranilaisenelokuvanmestariJafarPanahionollutvangittunavuodesta2010

tuomittunarikoksistaislamististatasavaltaavastaan.Totuushänenhumanisti-

sentaiteensaluonteestaselviäävaikkapalempeästäelokuvastaNaiset paitsi-

ossa(2006),jossatytöt,joiltajalkapallonkatseluonIranissakielletty,soluttau-

tuvatstadionillepojiksipukeutuneinta.

Elokuvan historia III

Hollywoodinstudiojärjestelmänpäätyttyä1960-luvullaesiinnousivatuudet

tekijät.RobertAltmanuhmasiperinteistäkerrontaarikotuilla,monihenkilöisillä

antieepoksillaan.Metoditäydellistyimahtavassa,epäkunnioittavassaUSA:n

200-vuotiselokuvassaNashville(1975),jonkaainutlaatuisenäänikudelmanloi

AlanRudolph.

SeuraavansukupolvenmaestroQuentinTarantinoturvautuimyösrikottuun

kerrontaanelokuvassaanPulp Fiction(1994):”jutunydinoliottaanämäkulu-

neetkertomuksetjalentääniidenkanssakuuhun”.Filmnoirinmenneenaika-

muodontilalleTarantinotoiaurinkoisenKalifornianikuisennykyhetken.

Meksikolainenelokuvakokikulta-aikansa1940-ja1950-luvuilla.Senkes-

keisiintaiteilijoihinkuuluinäyttelijä-ohjaajaEmilioFernández.Häntäviehätti

esteettinenjaeroottinentyylittelyelokuvassaanVerkko(1953),jonkasymbo-

liikkakirvoittiSuomessakinpsykoanalyyttisiatulkintoja.

BrasilialaisenelokuvanmestareihinkuuluvaHectorBabencosaikansain-

välisenläpimurtonsakatulastenjulmaatodellisuuttakuvaavallaelokuvallaan

Pixote(1981).Kolmenmiljoonankodittomanlapsenkohtaloapeilaavaaelo-

kuvaaverrattiinBuñuelinjaTruffaut’nteoksiin,jaseoliniitäkinjärisyttävämpi.

TaiwaninelokuvanuudenaallonjohtaviinohjaajiinkuuluiEdwardYang,joka

monitarinaisissaelokuvissaankuvasiperinteisenkiinalaisenelämänlänsimais-

tumista.Hänenviimeiseksielokuvakseenjäikolmituntinen,moniaperspektii-

vejätarjoavaperhesaagaYks’ ja kaks’(2000),jokaalkaahäistäjapäättyy

hautajaisiin.

HongkonginelokuvanmestarinWongKar-wainIn the Mood for Loven

(2000)moninimesiyhdeksivuosikymmenensäparhaistaelokuvista.Päähenki-

löt(MaggieCheung,TonyLeung)ovatnaimisissatahoillaan,kummankinpuo-

lisoonmelkeinainapoissa,jasuhdepysyylähestoteutumattomana.Tunne

kasvaapakahduttavaksi.

KanadassavalmistuimonilahjakkaanbrittitaiteilijanPhilipRidleynLapsuu-

den loppu(TheReflectingSkin,1991),jokaoliSuomessamonellevuodenelo-

kuva.Amerikankeskilännenviljapelloilla8-vuotiaspoika”heräälapsuudenpai-

najaisestaaikuisuudentodellisiinkauhuihin”(KatiSinisalo).Kuvatovatylettö-

mänkauniita,musiikkihaltioittavaakuinooppera.

Australianelokuvanuudelleensyntyminentapahtui1970-luvulla.PeterWeir

ammensikernaastisaarimantereenikiaikaisestamytologiasta,niinmyöslumoa-

vassaläpimurtoelokuvassaanHuviretki hirttopaikalle(1975),jokakertootyt-

tökoululaistenkatoamisestaseitakukkulanuumeniin.

NorjalaisenelokuvanmestarionArneSkouen,jokaeräissäpääteoksissaan

käsitteliunohtumattomastinorjalaistavastarintaliikettätoisessamaailmanso-

dassa.LapintuntureillesijoittuvarajuselviytymistarinaMe kuolemme yksin

(Niliv,1957)onniinhenkeäsalpaava,ettäseolisiuskomaton,elleiseolisitotta.

RuotsalaisenelokuvansuuriperinnejatkuikauniistiIngmarBergmaninMan-

sikkapaikassa(1957),jossavanhanprofessorinroolinsaimaestroVictorSjö-

ström.Tuloksenaoli”symbolinenpyhiinvaelluslapsuuteenjasyvälletuntemat-

tomaanminuuteen”(ErikH.Erikson).

EspanjassaCarlosSauraontehnytsarjanmusiikininspiroimiaelokuvia,

useitaniistäflamencolegendaAntonioGadesinkanssa.Carmenissa(1983)oli-

vatmukanamyössuuritanssijaCristinaHoyosjamestariPacodeLucía,jatulok-

senaolilegendaauudistavametaelokuvakuolemanjaintohimonteemoista.

Turkkilainennäyttelijä-ohjaajaYilmazGüneysaivaikutteitaneorealismista

jatuomittiinyhteiskuntakriitikistään28vuodeksivankilaan.SieltäkäsinGüney

toteuttiSerifGöreninkanssaelokuvanYol(1982),jokakartoittaamoderninTur-

kinristiriitojatarinallaviidestävangista,jotkapääsevätviikoksilomalle.Teos

voittiCannesinKultaisenPalmun.

MauritanialaisenmestarinAbderrahmaneSissakonesikoisteosHeremakono

(2002)olijoviehättäväsaavutus.Tapahtumapaikkanaonsatamakaupunki,

jossajotkutovatjokauanvalmistelleetmuuttoaEurooppaan,toisettaasovat

valmiitajäämään.Teostarkasteleeperinteenmerkitystäjakommunikaationvai-

keuttahienostuneesti.

TshadinelokuvansuurmiesonMahamat-SalehHaroun.Isä meidän(Abouna,

2002)kertooluikuri-isästä,jokajättääperheensä,jolloinhänenkaksipoikaansa

heittäytyvätaivanvallattomiksi.Hesaavatselvilleisästäänyhäenemmänasi-

oita,joitaheeiväthaluaisitietää.Oteonkomediallinenjasamallayhteiskun-

nallistanäkökulmaalaajastiavartava.

AA

Luentosarjat ovat Helsingin yliopiston avoimen yliopiston opetusta ja niihin osallistuminen on maksullista muille kuin HYY:n opiskelijoille. Ilmoittautu-minen kursseille osoitteessa: https://weboodi.helsinki.fi/hy/

KESÄ

GO

ULE

TTEN

RA

NN

ALL

AH

UVI

RETK

IHIR

TTO

PAIK

ALL

E

MEN

NEI

TTEN

SU

KUPO

LVIE

NV

ARJ

OT

YOL


Kino KlassikkoKevään kohokohtiin kuuluu valikoiman valkokankaan rakaste-tuimpia ikiklassikoita.

MarcelCarnénVarjojen yösaiensi-iltansatoisenmaailmansodanaikaan

1939.JeanGabinonnurkkaanahdistettutehdastyöläinen,jokapoliisien

jahtaamanamuisteleeelämänsärakkauksiajakäännekohtia.Uusi4K-restau-

rointipalauttaaVichynhallituksenaikanaantähänrunollisenrealisminvalioon

tekemätsensuuripoistot.

TuoreeltaanOrioniinsaapuuCannesinelokuvajuhlilla2014vakuuttanut

4K-restaurointiwuxia-mestariKingHulta.Kamppailulajeistataidettatekevä

Dragon Inn(1967)kertookuolleenisänsävihamiehiäpakenevistalapsistaja

heidänpuolustajistaan.Yhteenotonareenanaonsyrjäinenmajatalo.

HämmästyttäväPunaiset kengät(1948)onkaunistanssisatujatraaginen

tarinalahjakkaanbalettitanssijan(MoiraShearer)kamppailustarakkaudenja

taiteenvälillä.VäreissäleiskuvanelokuvantoteuttivoimapariMichaelPowell

jaEmericPressburger.KinoKlassikko-näytöksen1.3.avaatallennePowellin

vierailustaSodankylänelokuvajuhlillavuonna1987.

AudreyHepburniahurmaavampaatähteäsaaelokuvahistoriastahakea.Tyy-

listääntunnetunnäyttelijänelokuvatolivatuseintuhkimotarinanversiointeja,

niinmyössuurmusikaaliMy Fair Lady(1964).GeorgeCukorohjasimonitaituri

CecilBeatoninsuunnitellessapuvutjalavasteet.Suosikkilaulujen(mm.ICould

HaveDancedAllNightjaOntheStreetWhereYouLive)rytmittämäelokuva

pääseeoikeuksiinsaBioRexinsuurellakankaalla.

Anna Möttölä

Kulttikinoklassikkona esitämme tarinankerronnan hämmentävälle puolelle yhä uudestaan sukeltavan Alejandro Jodorowskyn lännentarinan El Topo (1970). Lauri Lehtinen alustaa su 18.1.

Kuukauden elokuva

Odotettu Kuukauden elokuva -sarja esittelee jälleen kolme uutta kansainvälisesti huomioitua elokuvaa, jotka ovat Suomessa jää-neet vaille teatterilevitystä. Sarjan avaa kaivatun Philip Seymour Hoffmanin musta komedia. Luvassa on myös trilleri Xavier Dolanilta ja ranskalainen identiteettileikki.

PhilipSeymourHoffmaninviimeinenSundance-elokuvakertoopikkukau-

punginihmistenrimpuilustaarjenrattaissa.Tarinankeskiössäonvähä-

pätöinenpikkurikollinen,mies,jokahavahtuuihmettelemäänelämänsävalin-

toja.VahvastimustanhuumorinsävyttämäGod’s Pocket(2014)onHoffmanin

näköinenelokuva,jossaonaavistusOnnesta.

Tom at the Farm(2013)onKanadanihmelapsenXavierDolaninneljäselo-

kuva.UrbaaniTomtuleemaallepoikaystävänsähautajaisiinjakohtaatämän

hauraanäidinjahomofobisenveljen.Matkastamaallekasvaahuikeapsyko-

loginentrilleri.

RanskankansallisaarteenGuillaumeGalliennenesikoisohjausMe, Myself

and Mum(2013)perustuuGalliennenyhdenmiehenmenestysnäytelmään.

Gallienneesittääsukupuoltaanjaseksuaalistaidentiteettiäänetsiväänuorta

Guillaumea,tämänporvarisäitiäjakertojaa.César-palkintojakahminutomaelä-

mäkerrallinenkomediaonmonilahjakkuudentaidonnäyte–jasisältääparhaan

keisarinnaSissi-sketsinvuosiin.

Kirsi Raitaranta, Pasi Nyyssönen ja Anna Möttölä

Xavier Dolanin elokuvia nähdään Orionin keväässä kokonainen sarja, ks. 12.

7.2.–23.4.

RED

SH

OES

GOD'SPOCKET

22.1.–29.3.


Dokumentin ytimessä 80–82

Dokumentin ytimessä tempaisee tällä kertaa mukaansa ympäris-tön muutoksiin ja peilaa yliopistoinstituutin historiaa. Kolmas näytös käydään Dokumentin utopiat -julkaisun tunnelmissa.

Dokumentin ytimessä 80tiivistääympäristönkohtalonkysymykset

RistoJarvanneljänlyhytelokuvaan.Asuminenjaluonto(1966),Kaupun-

gissaontulevaisuus(1967),Maaseuduntulevaisuus?(1970)jaLuonnontalous

(1971)ovatesimerkkejäajanesteettisestäradikalismista,jokapitääelokuvien

esittämätteesityhävisuaalisessaiskussa.

Dokumentin ytimessä 81esittääarkistofilmeistärakennetunkoosteen

HelsinginYliopiston375-vuotisentaivalluksenkunniaksi.Vuodesta1906ovat

kamerattaltioineetjälkipolvilleakateemisenmuistinhistoriaasekäyliopiston

ytimessäettäsenliepeillä.

Dokumentin ytimessä 82juhlistaaKAVInjaSKSnjulkaisuaDokumen-

tinutopiat.Suomalaisenlyhyt-jadokumenttielokuvanhistoria1944–1989.

Etappeinautopioidenaikajanallanäemmedokumenttiklassikot:Luvattumaa

(1951),Rahanrata(1951)jaNoComments(1984).

Ilkka Kippola, Jari Sedergren

25.3.–22.4.KAUPUNGISSAONTULEVAISUUS Alien x 3

Avaruudesta on moneksi. Christopher Nolanin Interstellarissa avaruudesta etsitään uutta kotia ihmiskunnalle. Alien-elokuvissa avaruus on siirtomaa ja arvaamaton uhka, tila, jossa kukaan ei kuule huutoasi.

PaluumatkallaanmaahanNostromo-aluspoikkeaapikkuplaneetalleaut-

tamaanvierastaavaruusalustajasaariesakseeneloonjäämistaistohie-

rarkianhuipullaolevanolennon,jotataltuttaaterhakkaRipley(Alien,1979).

57vuottamyöhemmin.Nostromoonvihdoinpäässytmaahan,jossasuun-

nitellaanasutuskolonianperustamistasamalle,vihamieliselleplaneetalle.Pai-

kallelähetetäänsotilaitajaAlien-asiantuntijaRipley(Aliens,1986).

Alien³(1992)jatkaasuoraansiitä,mihinedellinenelokuvaloppuu.Kaa-

oksessapaennutpelastusalushaaksirikkoutuuvankiplaneetalle.Aluksessaon

Ripleynlisäksiärhäkkäsalamatkustaja.

H.R.Gigersuunnittelihirviön,SigourneyWeaverloiuudenajantoiminnal-

lisennaissankarinjanäkemyksellisetohjaajat(RidleyScott,JamesCameron,

DavidFincher)upeanscifi-saagan.

Pasi Nyyssönen

Alienx3-maratonBioRexissälauantaina28.2.AliensjaAlien³esitetään

komeasti70mmfilmiltä.

ALIEN


Lupa laulaa!Suureensuosioonnousseitasing-along-näytöksiäonluvassajälleen

kevätkaudella.Laulujensanojaeinäissänäytöksissätarvitseosata,sillä

neheijastetaanvalkokankaalle.Sound of Music – laulava Trappin perhe

(1965)myytiinsyyskaudellahetkessäloppuunjajärjestämmekinsing-along-

uusinnanhetitammikuussa.AlppimaisemissaRodgers&Hammersteinin

mukaansatempaavialaulujalapsikatraalleopettaatietenkinJulieAndrews.

Helmikuussaesitämmetoisenpainoksenvuoden2014Taiteidenyönylei-

sönvillinneestäSuomifilmi Sing Alongista.Suomalaisenelokuvanikivihrei-

denlaulujenillassaovatjälleenmukanamm.Silmättummatkuinyö(Komisario

Palmunerehdys),Romanssi(KatariinajaMunkkiniemenkreivi),Sinua,sinua

rakastan(Asfalttilampaat),Lentäväkalakukkosamannimisestäelokuvastasekä

uusiayllätyksiä.

MaaliskuussaosanaHelsinginyliopistonylioppilaskunnanElokuvaryhmän

Elokuvajamusiikki-sarjaatuommekankaalleVillagePeoplendiskohittientäyt-

tämänkulttiklassikonCan’t Stop the Music(1980).Yhtyeentarinaanlöyhästi

perustuvassaelokuvassaesiintyynäyttävistäasuistaanjatarttuvistakappaleis-

taantunnettuVillagePeopleitse.

Sound of Music- laulava Trappin perhe -sing-along la 17.1. klo 16.30. Suomifilmi Sing Along II to 5.2. klo 19.Can’t Stop the Music -sing-along pe 27.3. klo 16.30.Liput 8 / 6 / 3 €

CAN'TSTOPTHEMUSIC

SOUNDOFMUSIC–LAULAVATRAPPINPERHE

Jukopliut mitä kuvia!KAVIjaSakariPälsinseuraryjärjestävätseminaarinkansatieteellistenfil-

mientekijänätunnetunSakariPälsin(1882–1965)kunniaksi.

SeminaarinohjelmistossaPälsinelämääjaelokuviaovatvalottamassatun-

netutkansatieteilijät,orientalistit,elokuvantekijätjatutkijat,mm.JukkaRelas,

JuhaJanhunen,JoukoAaltonen,LauriTykkyläinen,MirjaMetsolajaKiraJääs-

keläinen.SeminaarissaesitelläänKansatieteellinenFilmiOy:n1930-luvuntuo-

tantoa,joukossaPälsinKutunjuustoa, Tammelan sianteurastusjaPuukolla

ja kirveellä.SeminaaripäivänpäätteeksiesitetäänKiraJääskeläisenBeringin-

salmellatekemäelokuvaTagikaks – olimme valaanpyytäjiä(2012)jaKAVIn

uusidigitaalinenkopioPälsinsamoillaseuduillakuvaamastaelokuvastaArkti-

sia matkakuvia(1917).

Sakari Pälsin elävät kuvat -seminaari Orionissa la 25.4.2015 klo 10–17. Seminaariin on vapaa pääsy, tilaisuuden päättävässä elokuvanäytöksessä KAVIn normaalin lipunhinnat. Tarkka ohjelma osoitteessa www.kavi.fi/ohjelmisto.

Mirjami Kuosmanen 100 vuottaKarismaattinenMirjamiKuosmanenoli

mestariErikBlombergintasavertainen

työpari:”teimmetyötäyhdessäniin,etteisitä

tiennyt,mitäkumpikinteki”(Blomberg).Val-

koinen peura(1952)olivoimakaksikonoma-

peräinenmuunnelmaLapinmaagisestamui-

naistarusta,jatuloksenaolivuosikymmenien

ajantunnetuinsuomalainenelokuva.

JuhlanäytösOrionissa22.2.klo18.15

ARKTISIAMATKAKUVIA


Pixarin parhaitaYleisön pyynnöstä esitämme koko perheen sunnuntainäytök-sissä viisi mainiota tarinaa Pixar-studiolta. Kaksi elokuvista esi-tetään myös englanninkielisinä versioina.

PerinteikkäänWaltDisney-studionpikkuveljenäkasvanutPixarnousi

2000-luvunensimmäisellävuosikymmenellätietokoneanimaation

kuninkaaksioivaltavastikäsikirjoitetuillajatekniikkaauudistavillaelokuvillaan.

Monsterit Oy(2001)esitteliMasinjaTaren,Monsterilansähköyhtiöntehok-

kaimmatpelottelijat.Ammatistaanhuolimattakaveruksetpelkäävätlapsia.Kun

pikkutyttöpääseelivahtamaanMonsterilaan,oppivatMasijaTaretotuudenlas-

tennaurusta.

IsollavalliriutallaeläväuteliasvuokkokalanpoikaNemojatämänylisuoje-

levaisäMarlinseikkailevatPixarinviidennessäpitkässäelokuvassaNemoa

etsimässä(2003).Nemonjäätyäsukeltajienansaanisänonlähdettäväuska-

liaallepelastusretkelle.ElokuvatoiPixarillestudionensimmäisenparhaanani-

maatioelokuvanOscar-palkinnon.

Rottatouille(2007)viekulinaristienmekkaanPariisiin.Rémy-rottahaavei-

leehuippukokinurasta,samoinkuintoheloapupoikaLinguini.Yhdessähevoi-

vatsaavuttaaunelmansa.Elokuvaesitetäänsuomeksipuhuttunajaalkuperäi-

senäenglanninkielisenäversiona.

HurmaavaWALL-E(2008)oliosoitusPixarinanimaattoreidenkasvavasta

kunnianhimosta.Tulevaisuuteensijoittuvanavaruuskertomuksennimiosassa

onhylättyämaapalloasiivoamaanjätettypienijäterobotti.Kerskakulutustakri-

tisoivaaelokuvaainnoittivatmm.Kubrickin2001:AvaruusseikkailujaDouglas

TrumbullinHiljainenpako.

ToisiaantäydentävätparivaljakotovatPixarintavaramerkkijasellainenseik-

kailijälleenmatkatarinassaUp – kohti korkeuksia(2009).VanhamiesCarl

Fredricksonhaluaalennättäätalonsaeksoottisillemaillejasaakutsumatto-

maksimatkaseuraksipartiopoikaRasmuksen.Koskettavaanalkujaksoonmah-

tuukokoelämä.Elokuvaesitetäänsuomen-jaenglanninkielisenä.

Anna Möttölä

8.2.–3.5.

UP

–KO

HTI

KO

RKEU

KSIA

Episodin toive-elokuva KAVInjaEpisodi-lehdensuuressaklassikkonäytöksessäesitetäänäänestyk-

sellävalittulukijoidentoive-elokuva.

Ehdokkaitaoliviisi.MajesteettisenrauhallisestieteneväspagettiwesternHuu-

liharppukostaja(1968)onmonienmielestäSergioLeonenuranparaselokuva.

RiodeJaneironslummeihinjahuumejengienmaailmaansijoittuvaJumalan kau-

punki(2002)onbrasilialaisenelokuvanvoimannäyttö.MartinScorsesenMafia-

veljet(1990)onkaikkienaikojengangsterielokuvia,jasenklassikkoasemavain

vahvistuuvuosivuodelta.ChristopherNolaninläpimurtoelokuvaMemento(2000)

tunnetaanpaitsikiehtovastatrillerijuonestamyöspoikkeuksellisestarakenteesta,

jossatapahtumatetenevätkäänteisessäaikajärjestyksessä.StanleyKubrickinuran

ainoakomediaTohtori Outolempi(1964)onkylmänsodankauhuistaammen-

tavasatiiri,jossaPeterSellerstekeeunohtumattomankolmoisroolin.

Jussi Huhtala

Episodin toive-elokuva Orionissa la 17.1. klo 20. Episodi-voittaja julkistetaan 8.12. osoitteessa kavi.fi/ohjelmisto

Jussi-voittaja 2015Jussi-patsaitaonjaettusuomalaisenelokuvanparhaimmistollejovuodesta1944.

PalkinnotjakaaFilmiauraryjavuoden2015voittajatselviävät1.2.Esitämmepar-

haanelokuvanJussillapalkitunteoksenOrionissatuoreeltaanlauantaina7.2.klo

17.Elokuvantiedotpäivittyvätpalkintojenjaonjälkeensivuillemmewww.kavi.

fi/ohjelmisto.

Kinokonserteissa elokuva saa uuden soinnunOrioninkinokonserteissamykkäelokuvanperinneelääjavoihyvin.Uuden

sävelensaatänäkeväänäharvinainenneuvostoelokuvaPäällysviitta(1926),

jokaavaasamallaLeningradavantgarde-sarjamme.TrioSampoLassilaNarinkka

(Lassila,HarriKuusijärvijaAleksiSantavuori)säestävätNikolaiGogolinkertomuk-

siinperustuvanelokuvan.LindaFredrikssonin,EeroTikkasenjaEetiNiemisenMopo-

trionkäsittelyynpääseepuolestaanBusterKeatonintähdittämäaavemainenkome-

diaRuorimies(TheNavigator,1924),jokanähdäänosanaHYY:nElokuvaryhmän

Elokuvajamusiikki-sarjaa.KokonaanuuttaedustaataiteilijakollektiiviDeKristallk-

laranvastavalmistunutkokeellinenelokuvaSociety(2014).Äänimaailmantarinaan

post-apokalyptisestamaailmastaluodark-elektroyhtyeCrystalClears.

Kinokonsertti Päällysviitta pe 23.1. klo 19Kinokonsertti De Kristallklara pe 10.4. klo 21.30 ja la 11.4. klo 21.30Kinokonsertti Ruorimies la 18.4. klo 21Liput 12 / 10 / 5 €


Leffaan!

Näytöksiä kouluilleKevätkaudellaOrioninelokuvakasvatusnäytöksissämatkataankaukai-

siinmaihinjaavaruuteenasti,tanssitaan,nauretaanjakoetaansuuria

tunteita.Alakoulujenesityksetovataamupäivällä,yläkoulujenjatoisenasteen

oppilaitosteniltapäivällä.Näytöksiinliittyymyösoppimateriaalejasekäpurku-

jatyöpajoja.LukioillejaammattikouluillesuunnattuNuortenklassikot-sarja

tarjoaalisäksimahdollisuudentutustuaOrioninohjelmistoonHelsinginkulttuu-

rikeskuksentukemana.

Aikataulus.47.

Alakouluille

SuomalaiskomediassaPekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä(1954)toheltavat

helsinkiläiskaveruksetjäljittävätpalkkiontoivossalumimiestäLapissa,Justiinan

vastahakoisellaavustuksella.HollywoodinvarhaiseltamestarikoomikoltaBus-

terKeatoniltanähdäänAmerikansisällissodanaikaansijoittuvamykkäkome-

diaKenraali(1926).

Luonnonkohtaaminenyhdistääkevätkaudellakolmeamuutenvarsineri-

laistaelokuvaa.DokumenttiasadunomaisuuteenyhdisteleväTyttö ja kettu

(2007)onRanskanAlpeillesijoittuvatarinalapsenjavillieläimenystävyy-

destä.1890-luvullesijoittuvassadraamassaIris(2011)kaupunkilaistyttömuut-

taaAhvenanmaansaaristoon,jossalöytääuudenlaisiaseikkailuja.Mediakasva-

tuskeskusMetkajärjestääelokuvaanliittyenpurkupajoja.ÄidinkielenKirjakuja-

oppikirjaanliittyen5.-6.luokkalaisilleesitetäänuusiseelantilainenValasratsas-

taja(2002).PalkitussaelokuvassamaorityttöPaikamppaileenoustakseenhei-

monsajohtajaksi.Apuunhänkutsuumertenvalaita.

TYTT

ÖJA

KET

TU

PEKKAJAPÄTKÄLUMIMIEHENJÄLJILLÄ

Ranskalaisia eläintarinoita

James Oliver Curwoodin klassikkoromaaniin perustuva Karhu (1988) on koko perheen seikkailuelokuva ja samalla ohjaaja Jean-Jacques Annaud’n vetoomus luonnon puolesta. Orvoksi jäänyt pikkukarhu yrittää selvitä lyöttäytymällä vuoriston suu-ren ja ynseän erakkokarhun matkaan. Kuvaukset kestivät seitse-män vuotta ja pikkukarhun esittäjiä tarvittiin lopulta kaksitoista.

Jacques-RemyGirerdinanimaatioSammakoiden ennustus(2003)

muunteleehauskastijaviisaastivanhaavedenpaisumustarinaaNooan

arkista.Neljänkymmenenpäivänjayönsadevieerilaisetotukset,ihmisetja

eläimet,matkallejossaonopittavayhdessäselviytymään.

LucJacquet’nPingviinien matka(2005)voittiparhaandokumenttielokuvan

Oscarinvuonna2006.Eläindokumentinjafiktionrajamaillaliikkuvainhimillis-

tettytarinakertoo,mitenkeisaripingviinitvaeltavatEtelämantereenjäätiköillä

pesimäänjapariutumaan.

OhjaajaLucJacquetvaeltelilapsuudessaanvapaanaJura-vuoristossajakoh-

tasikerranketunkin.Sehetkisyöpyihänenmieleensäniin,ettävuosikymme-

niämyöhemminsyntyielokuvaTyttö ja kettu(2007),jossaluontonähdään

sekälapsenettäeläimensilmin.

JoannSfarinjaAntoineDelesvaux’nRabbin katti (2011)perustuuSfarin

suomeksikinilmestyneisiinsarjakuvakirjoihin.PäähenkilönäonAlger’nkaupun-

gissa1920-luvullaeläneenrabbinkissa,jokaalkaapuhuasyötyäänpapukaijan.

Satu Laaksonen

15.2.–19.4.

Elokuvia koko perheelleOrionkeväästälöytyyPixar-elokuvienjaranskalaisteneläintarinoiden

lisäksimyöspaljonmuutaohjelmaalapsillejalapsenmielisille.Vesa-

MattiLoiri-sarjassanähdäänDisneynhuikeaAladdin(1993)(ks.8),neuvos-

toliittolaisenanimaationhienouksiataasonMihailTsehanovskinVillijoutse-

net(1962)(ks.16).DocPointinkanssaesitämmekaksiJacques-YvesCousteaun

legendaaristameridokumenttiasuomeksipuhuttuna(ks.18).RakastettuMaija

Poppanen(1964)saapuuOrioniinLoikka-festivaalinaikaan(ks.28).Perintei-

nenkokoperheennäytöspaikkammeonsunnuntai-iltapäivä,tarkemmatelo-

kuvatiedotlöydätvihkonesityskalenterista.


Alakoulu klo 9.30

Näytösten alussa pidetään noin 10 min alustus.

to 12.2. PEKKA JA PÄTKÄ LUMIMIEHEN JÄLJILLÄ

(Suomi 1954, KAVI DCP), S, 90 min (vain 1. lk) to 26.2. TYTTÖ JA KETTU (Ranska 2007, KAVI 35 mm), ranskankielinen / suom. tekstit, K7, 92 min (2.–6.lk) to 12.3. WALL-E (USA 2008, KAVI 35 mm) puhumme suomea, S, 99 minke 18.3. MAIJA POPPANEN (USA 1964), suom. tekstit, S, 140 min (3.–6.lk.)to 19.3. Tanssielokuvafestivaali Loikka esittää: tanssielokuvia alakouluille, noin 60 min, näytös sisältää alustuksen ja loppukeskustelun (3.–7. lk)to 16.4. IRIS (Suomi 2011, KAVI 35 mm), ruotsinkielinen / suom, tekstit, K7, 85 min (3.–5.lk)to 23.4. VALASRATSASTAJA (Uusi-Seelanti 2002, KAVI 35 mm), suom. tekstit / svenska texter, K7, 101 min (5.–6.lk) ti 28.4. KENRAALI (USA 1926, KAVI 35 mm), suom. tekstit / svenska texter, S, 78 min (2.–5.lk)

Yläkoulu ja II aste klo 13

Näytösten alussa pidetään noin 10 min alustus.

to 12.2. WILLIAM SHAKESPEAREN ROMEO JA JULIA (USA 1996, KAVI 35 mm), suom. tekstit/svenska texter, K12, 120 min (7.–8.lk)to 26.2. TÄÄLTÄ TULLAAN ELÄMÄ! (Suomi 1980, KAVI 35 mm), K16, 118 min (8.–9.lk, II aste) to 23.4. 400 KEPPOSTA (Ranska 1959, KAVI 35 mm), suom. tekstit / svenska texter, K12, 99 min

II aste: Nuorten klassikot klo 17

Ennen näytösten alkua klo 16.40 pidetään lyhyt alustus.

ti 13.1. KIRJAVA SATAMA (USA 1945), suom. tekstit / svenska texter, K12, 100 minto 15.1. SUMUJEN LAITURI (Ranska 1938, KAVI 35 mm), suom. tekstit / svenska texter, K16, 91 minti 20.1. UMBERTO D. – ELÄMÄN VANKI (Italia 1952, KAVI 35 mm), suom. tekstit / svenska texter, S, 90 minti 31.3. HUVIRETKI HIRTTOPAIKALLE (Australia 1975, KAVI 35 mm), suom. tekstit / svenska texter, K12, 112 minti 14.4. MANSIKKAPAIKKA (Ruotsi 1957, KAVI 35 mm), suom. tekstit, K16, 91 min

Ilmoittautuminen

Sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Näytöksiin on vapaa pääsy, mutta HUOM! ennakkoilmoittautuminen on sitova. Ilmoitathan viestissä nimesi, yhteystietosi ja ryhmäsi koon. Vahvistamme ilmoittautumisen sähköpostilla.Nuorten klassikkosarjan liput toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja heidän opettajilleen tarjoaa Helsingin kulttuurikeskus, muuten iltanäytöksiin on voi-massa normaalit lipunhinnat (6,5 / 5 / 3 €).

AnimaatiostudioPixarinkunnianhimoisimmassaelokuvassaWALL-E(2008)

pieniroskienkerääjärobottihaaveileeystävästähylätyllämaapallolla.Hurmaava

kertomussaapohtimaankerskakulutuksenseurauksiajarakkaudenvoimaa.

TanssielokuvafestivaaliLoikankanssaesitämmemusikaaliklassikonMaija

Poppanen(1964),jossaJulieAndrewshurmaatopakkanajataianomaisena

lastenhoitajana.Loikankokoamassalyhytelokuvanäytöksessätutustutaan

uuteentanssielokuvaan.Näytöksiinliittyymyöstyöpajoja.

Yläkouluille ja toiselle asteelle

Vanhemmilleoppilailleontarjollakolmetarinaanuortenelämästäeriaikakau-

silta.William Shakespearen Romeo ja Julia(1996)onohjaajaBazLuhrman-

ninväkeväpopmodernisointiBardintraagisenkauniistanäytelmästä.Täältä

tullaan elämä!(1980)puolestaankuvaahelsinkiläisentarkkailuluokanoppi-

laidenelämääjakipuilujatarkkanäköisestijaelävästi.NäyttelijäKatiOutinen

(s.1961)tekidraamassavalkokangasdebyyttinsä.FrançoisTruffautinohjaama

jakäsikirjoittama400 kepposta(1959)käynnistilänsimaisenelokuvakulttuu-

rinmullistaneenRanskanuudenaallon.Koskettavassakasvutarinassaseurataan

nuorenpariisilaispojankasvua1950-luvulla.MediakasvatuskeskusMetkajärjes-

tääelokuvaanliittyenpurkupajoja.

YhteistyössäHelsinginkulttuurikeskuksenkanssajärjestettävänNuorten

klassikot-sarjankevätkaudenteemanaonIhmissuhteet.Ohjelmistossaonviisi

kiehtovaaelokuvaa:filmnoir-jännäriKirjava satama(1945)merkitsiHumph-

reyBogartinjaLaurenBacallinensimmäistävalkokangaskohtaamista.Romanssi

kietoutuutoisenmaailmansodanaikaisenRanskanvastarintaliikkeeseen.Mar-

celCarnénrunollinenSumujen laituri(1938)oninnoittanutlukuisiasuoma-

laisiakinelokuvantekijöitä.Sota-ajanrakkaustarinannäyttämönäonLeHavren

satamakaupunki.ItalialaisenneorealisminmestariteosUmberto D. – elämän

vanki(1952)puolestaanonkoskettavakuvaushyväntahtoisestavanhastamie-

hestä.UudenaustralialaiselokuvanmerkkiteosHuviretki hirttopaikalle(1975)

kertootyttökoululaistenretkestäsalaperäisellekalliomuodostelmalle,joltaosa

eikoskaanpalaa.PohjoismaistaväriäkauteentuoIngmarBergmaninMansik-

kapaikka(1957),jossaikääntyväprofessoripohtiielämänsävalintoja,nuo-

ruuttaanmuistellen.

TÄÄLTÄTULLAANELÄMÄ!


KOSKA MAAILMA ON TOTTA.OHJELMISTO JULKAISTAAN 7.1.2015. www.DOCPOINT.INFO

Purku- ja työpajatMediakasvatuskeskusMetkajärjestäämaksuttomiapurkupajojaelokuviinIris

ja400 kepposta.Pajojaontarjollakaksi/elokuva,nejärjestetäänkouluilla

japajojenajankohtasovitaanerikseenopettajankanssa.Pajaansuositellaan

varattavaksiaikaakolmetuntia.

Maija PoppaseenjaLoikan tanssielokuviinliittyenjärjestetäänmaksut-

tomattanssivideo-minityöpajatOrionissaelokuvanäytöstenjälkeen.Työpajoja

ontarjollayksi/näytös,etusijallaovatluokat,jotkaeivätaiemminoleosallis-

tuneetLoikka-minityöpajaan.

Mikäli olet kiinnostunut purku- tai työpajasta luokallesi, kerrothan tästä ilmoittautumisen yhteydessä ([email protected]). Vahvistamme pajavaraukset sähköpostilla.Loikka-elokuviin on lisäksi tilattavissa maksullisia työpajoja kouluille erilli-senä ajankohtana, näistä ota yhteyttä: [email protected].

Elokuvapolulle oppimaan ja innostumaan

KAVIn Elokuvapolku-sivusto tarjoaa ilmaisia työkaluja koulujen elokuva-kasvatukseen. Sivuston runsaat elokuvanäytteet havainnollistavat kerronta-tekniikoita ja elokuvailmaisua. Samalla polulla tutustuu suomalaisen eloku-van historiaan. Uutuutena polulla on elokuvakulttuuriin ja esim. lajityyp-peihin liittyvää sisältöä. Mukana polulla ovat mm. Orionin kevään koulu-laisnäytöksissä nähtävä Iris (2011) sekä Pekka ja Pätkä. Polulla voi myös katsella kokonaisen elokuvan, sukupovesta toiseen valloittavan Komisario Palmun erehdys (1960, ohj. Matti Kassila). Käy Elokuvapolulle osoitteessa elokuvapolku.kavi.fi.

IRIS

48 Ohjelmisto | tammikuu-toukokuu

Kevät 2015

Documents

Transcript of Kevät 2015