KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA ......4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle 4....

1 (151) JULKINEN

liikesalaisuudet poistettu Dnro 478/14/2010

20.12.2012

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin ja faksi Sähköposti ja www PL 332 Pitkänsillanranta 3 (09) 73141 [email protected] 00531 HELSINKI 00530 HELSINKI (09) 7314 3335 www.kilpailuvirasto.fi

KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA KILPAILURAJOITUS JA ESITYS MARKKINAOIKEUDELLE SEURAAMUSMAKSUN MÄÄRÄÄMISEKSI

KILPAILUVIRASTO 2 (151) Konkurrensverket JULKINEN


20.12.2012

SISÄLTÖ 1 Asia ................................................................................................................................................................................ 5 2 Asianosainen ................................................................................................................................................................ 5 3 Kilpailuviraston päätös ............................................................................................................................................... 5 4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle .............................................................................................................. 5 5 Tiivistelmä .................................................................................................................................................................... 5 6 Asian vireille tulo ja selvittäminen ............................................................................................................................. 6 7 Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut ................................................................................................. 7 8 Markkinat ...................................................................................................................................................................... 7

8.1 Valio Oy ............................................................................................................................................................... 7 8.2 Arla Ingman Oy Ab ............................................................................................................................................ 8 8.3 Perusmaitojen myynti Suomessa ....................................................................................................................... 9

9 Valion menettely markkinoilla ................................................................................................................................. 10 9.1 Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle ......................................................................... 10

9.1.1 Valikoimajaksot ja hinnat ...................................................................................................................... 10 9.1.2 Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta 2010 .......................................................... 10

9.2 Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso ............................................................................................................ 12 9.3 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2010 ............................................................................ 13 9.4 Vähittäiskaupan toimituksista sopiminen vuodelle 2011 ............................................................................ 15

10 Oikeudellinen arvio ................................................................................................................................................. 16 10.1 Relevantit markkinat ....................................................................................................................................... 16

10.1.1 Relevantit tuotemarkkinat ................................................................................................................... 18 10.1.1.1 Perusmaitojen myynti eri jakelukanavissa .......................................................................... 18 10.1.1.2 Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä .......... 19

10.1.2 Relevantit maantieteelliset markkinat ................................................................................................ 24 10.1.2.1 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus ............................................... 24 10.1.2.2 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina .................... 31

10.2 Määräävä markkina-asema ............................................................................................................................. 37 10.2.1 Arvioinnin perusteet ............................................................................................................................ 37 10.2.2 Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö ............................................................ 37 10.2.3 Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu ............................................................. 38 10.2.4 Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen markkinoille ...................................................................................................................................................... 41 10.2.5 Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä .................................... 42 10.2.6 Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet ............................................... 43

10.2.6.1 Raakamaidon saatavuus ........................................................................................................ 43 10.2.6.2 Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen ................... 46 10.2.6.3 Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille ja laajentaa toimintaansa ...................................................................................................................... 47

10.2.7 Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina .............. 47 10.2.8 Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista .................................................................... 49



20.12.2012

10.3 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ................................................................................................ 49 10.4 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö .................................................................................................. 50

10.4.1 Arvioinnin perusteet ............................................................................................................................ 50 10.4.2 Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin ...................................................................................... 54

10.4.2.1 Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin ............................................. 54 10.4.2.2 Valion esittämät väitteet kustannusluvuista ja kustannusten luokittelusta .................... 56 10.4.2.3 Raaka-ainekustannuksen luonne ......................................................................................... 57

10.4.2.3.1 Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi ..................... 58 10.4.2.3.2 Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä .... 61 10.4.2.3.3 Raakamaito muuttuvana kustannuksena ................................................................ 66 10.4.2.3.4 Raakamaidon kustannus Valion laskentajärjestelmissä ........................................ 70

10.4.2.4 Maitoraaka-aineen vaihtoehtoiskustannus vältettävissä olevana kustannuksena ......... 73 10.4.2.5 Valion esittämät oikaisuvaatimukset Kilpailuviraston käyttämiin laskelmiin ............... 75

10.4.2.5.1 Myyntirahdeista pääosan luokitteleminen kiinteiksi kustannuksiksi ................... 75 10.4.2.5.2 Muuttuvista henkilöstökuluista osan luokitteleminen kiinteiksi ......................... 77

10.4.2.6 Raakamaidon sisältämän rasvan ja valkuaisen arvon huomioiminen ............................. 78 10.4.2.6.1 Arvosuhde 30/70 oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle ............................................................... 80 10.4.2.6.2 Raakamaidosta valmistettavien muiden lopputuotteiden myyntituottoja ei voida ottaa huomioon rasvan arvon määrityksessä ................................................................ 82 10.4.2.6.3 Lopputuotteiden myyntituottoja ei voida laskea parhaiten kannattavien tuotteiden tuoton perusteella ..................................................................................................... 85

10.4.2.7 Valion kustannusten kattaminen ......................................................................................... 90 10.4.2.8 Johtopäätökset kustannusten kattamisesta ........................................................................ 94 10.4.2.9 Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos .............................................................................. 94

10.4.3 Näyttö Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä hinnoittelustrategiasta ...................................................................................................................................... 96

10.4.3.1 Valion hinnoittelustrategian tausta ..................................................................................... 96 10.4.3.2 Alennukset 1.3.2010 .............................................................................................................. 97 10.4.3.3 Alennukset 1.4.2010 ja hinnoittelustrategian käsittely Valion johtoryhmässä ............ 101 10.4.3.4 Hinnoittelustrategia vuoden 2010 jälkeen ........................................................................ 102 10.4.3.5 Johtopäätökset asiakirjanäytöstä........................................................................................ 103

10.4.4 Valion alennuskäytäntöjen vaikutus kilpailijoiden toimintaan ..................................................... 105 10.4.4.1 Valion SOK:lle tarjoamat volyymialennukset ................................................................. 105 10.4.4.2 Valion alennuskäytännöt ovat korostaneet saalistushinnoittelun poissulkevaa vaikutusta ............................................................................................................................................. 107 10.4.4.3 Valion alennuskäytäntöjen valikoivuus ............................................................................ 108 10.4.4.4 Alennuskäytäntöjen tavoitteena on ollut S-ryhmän ostojen keskittäminen Valiolle . 109

10.4.5 Valion menettely on 102 artiklaan sisältyvän yhteismarkkinatavoitteen vastaista ..................... 112 10.5 Oikeuttamisperusteet .................................................................................................................................... 113

10.5.1 Valion esittämät väitteet tehokkuusperustelujen näkökulmasta .................................................. 114 10.5.1.1 Perusmaitojen myynti alle muuttuvien kustannusten ei ole sallittua, vaikka sillä olisi epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen. .......................................................... 115



20.12.2012

10.5.1.2 Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten ei ole ollut epäsuoraa positiivista vaikutusta Valion kokonaistulokseen .......................................................................... 116

10.5.1.2.1 Valio ei ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelun aikana ................................. 117 10.5.1.2.2 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen myyntimäärien laskiessa ainut vaihtoehto on vastaavan raakamaitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi. ........................................................................................................................... 118 10.5.1.2.3 Valio ei ole osoittanut, että perusmaitojen hintojen alentaminen alle muuttuvien kustannusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kannattavin vaihtoehto ... 121

10.5.2 Kilpailuun vastaaminen ..................................................................................................................... 123 10.5.2.1 Valion aloitteellisuus hintojen alentamisessa ................................................................... 124 10.5.2.2 Hinnanalennusten kohtuullisuus ....................................................................................... 127

10.6 Väärinkäytön vaikutukset kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin .................................................... 128 10.6.1 Vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytyksiin ........... 129 10.6.2 Menettelyn vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksiin .......................................... 130 10.6.3 Kilpailuvastaisen markkinoiden sulkeutumisen todennäköisyys väärinkäytön seurauksena ... 132

10.7 Mahdollisuus tappioiden kattamiseen ........................................................................................................ 136 10.8 Johtopäätökset oikeudellisesta arviosta ..................................................................................................... 138

11 Seuraamusmaksu ................................................................................................................................................... 140 11.1 Sovellettava laki ............................................................................................................................................. 140 11.2 Seuraamusmaksu määräämisen lähtökohta ............................................................................................... 141 11.3 Valiolle esitettävä seuraamusmaksu ............................................................................................................ 142

11.3.1 Rikkomuksen laatu ja menettelyn moitittavuus ............................................................................. 142 11.3.2 Rikkomuksen laajuus ......................................................................................................................... 144 11.3.3 Rikkomuksen kesto ............................................................................................................................ 145 11.3.4 Muut seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat seikat ................................................................ 145

11.4 Seuraamusmaksun määrä ............................................................................................................................. 145 12 Sovelletut säännökset ............................................................................................................................................ 146



20.12.2012

1 Asia

1. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö perusmaitojen tukkumyynnin markkinoilla Suomessa

2 Asianosainen

2. Valio Oy

3 Kilpailuviraston päätös

3. Kilpailuvirasto määrää Valio Oy:n lopettamaan päätöksessä ja seuraamusmaksuesityksessä kuvatun määräävän markkina-aseman väärinkäytön.

4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle

4. Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määräisi Valio Oy:lle määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä 70 000 000 euron seuraamusmaksun.

5 Tiivistelmä

5. Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena on Valio Oy:n (jäljempänä "Valio") määräävän markkina-aseman väärinkäyttö perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoilla Suomessa.

6. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Arla Ingman Oy Ab:n (jäljempänä "Arla Ingman") markkinaosuuden kasvu ja erityisesti S-ryhmän kolmen suu-ren alueosuuskaupan asiakkuuden menetys tammikuussa 2010 johtivat siihen, että Valio laski perusmaitojen hintoja kaikille asiakkailleen 8-10 senttiä litralta kesken vähittäiskaupan valikoimajakson 1.3.2010 alkaen. Maaliskuussa 2010 Valio tarjosi S-ryhmälle vielä uusia lisäalennuksia perusmaidoista kesken valikoimajakson 1.4.2010 alkaen. Valio ei tarjonnut vastaavia alennuksia muille vähittäiskaupan ryhmittymille, vaan ne kohdistuivat yksinomaan hankintoja tammikuussa 2010 Valiolta Arla Ingmanille siirtäneeseen S-ryhmään.

7. Tavanomaista huomattavasti merkittävämpi hintojen lasku kesken sopimuskauden johti siihen, että Valion perusmaitojen hinnat eivät kattaneet 1.3.2010 jälkeen enää perusmaitojen valmistukseen ja myyntiin kohdistuvia muuttuvia kustannuksia.



20.12.2012

8. Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa, että maaliskuussa ja huhtikuussa 2010 tapahtuneiden perusmaitojen hintojen merkittävän alentamisen syynä oli Valion ylimmässä johdossa tehty strateginen päätös siitä, että yhtiö luopuu perusmaitoliiketoimintansa voitoista sulkeakseen markkinat kilpailunvastaisesti. Valion tarkoituksena oli lopettaa ruotsalaisen maitoraaka-aineen tuonti Suomen markkinoille ja saavuttaa erittäin merkittävä, prosentin markkinaosuus ja tämän jälkeen nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. Vuosien 2011 ja 2012 aikana Valion kustannukset alittava hinnoittelu on jatkunut ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan yhä.

9. Valion muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta ovat korostaneet yhtiön S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset, jotka ovat lisänneet Arla Ingmanin tappiollisuutta. Valio on tarjonnut S-ryhmälle erisuuruisiin volyymeihin sidottuja hintoja; tarjottu hinta on ollut sitä alhaisempi, mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. Ottaen huomioon, että Valion perusmaitojen toteutuneet hinnat ovat 1.3.2010 lähtien olleet tasolla, joka ei ole kattanut edes muuttuvia kustannuksia ovat sen korkeammille volyymimäärille tarjoamat alhaisemmat hinnat olleet tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla.

6 Asian vireille tulo ja selvittäminen

10. Asian selvittäminen Kilpailuvirastossa alkoi Arla Ingmanin tehtyä virastolle toimenpidepyynnön 30.4.2009. Toimenpidepyynnössä pyydettiin Kilpailuvi-rasto selvittämään oliko Valio syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön tekemällä S-ryhmälle syksyllä 2008 perusmaitojen toimituksista tarjouksen, joka alitti perusmaitoliiketoiminnan kustannukset. Toimenpidepyynnön mukaan Valion menettely uhkasi johtaa kilpailijoiden sulkeutumiseen pois markkinoilta.

11. Kilpailuviraston selvitysten mukaan Valion perusmaitojen hintojen suhde liiketoiminnan kustannuksiin ei antanut perusteita epäillä kilpailunrajoituslain vastaista hinnoittelua toimenpidepyynnön kohteena olleena ajanjaksona vuonna 2009.

12. Joulukuussa 2009 Arla Ingman toimitti virastolle lisätietoja, joiden mukaan Valio oli edelleen alentanut hintojaan 1.1.2010 alkavalle valikoimajaksolle. Arla Ingman teki virastolle 7.5.2010 uuden toimenpidepyynnön, jonka mukaan 1.3.2010 Valion hinnat vähittäiskaupan ryhmittymille olivat yhä alentuneet. Toimenpidepyynnön mukaan 1.3.2010 asetetut hinnat alittivat selkeästi perusmaitoliiketoiminnan kustannukset. Tätä ennen, helmikuussa



20.12.2012

2010, myös Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio olivat olleet samasta asiasta yhteydessä virastoon.

13. Asian käsittelyn aikana virastolle ovat antaneet tietoja Valion lisäksi Arla Ingman Oy Ab, Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juusto-portti ILO, Osuuskunta Maitomaa, Kaslink Oy sekä vähittäiskaupan ryhmittymistä SOK ja sen alueosuuskaupat HOK-Elanto, KPO, Koillismaa, Arina, Pirkanmaa, Suur-Savo, Keula, EePee ja Satakunta, Kesko Oyj, Suo-men Lähikauppa Oy ja Lidl Suomi Ky. Lisäksi virasto toimitti kilpailulain (948/2011) 35 §:ssä tarkoitetun tarkastuksen Valion tiloissa 20.1.2011 ja 22.3.2012.

14. Kilpailuvirasto toimitti 21.12.2011 Valiolle päätösluonnoksen määräykseksi lopettaa kilpailunrajoitus ja seuraamusmaksuesitysluonnoksen markkinaoikeudelle ja varasi kilpailulain 38 §:n nojalla Valiolle mahdollisuuden tulla kuulluksi päätös- ja esitysluonnoksesta. Valio toimitti vastineensa viraston päätös- ja esitysluonnokseen 29.2.2012 ja täydentävän vastineen 30.8.2012.

7 Päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen perustelut

15. Kilpailuviraston päätöksen perustelut ja seuraamusmaksuesityksen perustelut ovat asiassa samat. Perustelut on esitetty alla luvuissa 8 - 10 Kilpailuviraston esittämää seuraamusmaksua on käsitelty luvussa 11 .

8 Markkinat

8.1 Valio Oy

16. Valio on suomalaisten maidontuottajien omistama osakeyhtiö, jonka omista-vat 18 osuuskuntaa. Valio ostaa raakamaidon Valioryhmään kuuluvilta yhdeksältä osuuskunnalta, jotka keräävät maidon osuuskunnan tuottajilta. Valion omistajaosuuskunnille raakamaitoa toimittaa kaiken kaikkiaan noin 9200 maidontuottajaa. Vuonna 2011 Valio vastaanotti omistajiltaan raakamaitoa noin 1900 miljoonaa litraa.

17. Valio ilmoittaa tehtäväkseen osuuskuntatuottajiensa elinkeinon ylläpitämisen. Valio toteuttaa tehtäväänsä jalostamalla omistajiensa raakamaidon ja markkinoimalla siitä jalostamansa tuotteet mahdollisimman kannattavasti.

18. Valion hallinnon muodostavat yhtiökokous, hallintoneuvosto ja hallitus. Omistajavaltaa näissä elimissä käyttävät hallintotehtäviin valitut osuuskuntien maidontuottajat. Valion toiminnallista päätösvaltaa käyttää johtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminta-alueiden johtajat.



20.12.2012

19. Valiolla on tuotevalikoimassaan noin 1100 tuotetta. Valion päätuoteryhmiä ovat maidot, kermat, jogurtit, juustot, rahkat, vanukkaat, maitoja herajauheet sekä voi ja levitteet. Valio on Suomessa markkinajohtaja lähes kaikissa meijerituotteissa. Tämän lisäksi yhtiö on erikoistunut terveysvaikutteisten ja laktoosittomien tuotteiden kehittämiseen, joissa sen asema on huomattava myös Suomen ulkopuolella. Vuonna 2011 Valion liikevaihto oli 1929 miljoonaa euroa.

20. Kilpailuviraston vuonna 2000 antaman Aitomaito -yrityskauppapäätöksen mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen maitoraaka-ainetta (niin sanottua kiintiömaitoa).1 Yrityskaupan ehtoja on myöhemmin tarkistettu viraston vuonna 2004 antamalla Milka Vöyri -yrityskauppapäätöksellä ja viraston Valion ehtomuutoshakemukseen vuonna 2009 antamalla päätöksellä.2 Nykyisten ehtojen mukaan Valio on velvollinen myymään vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa kiintiömaitoa.

21. Kilpailun edellytysten turvaamiseksi sovittujen yrityskauppaehtojen pääperiaatteena on, että Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan, jolla yhtiö hankkii sitä tuottajilta omaan käyttöönsä asianmukaisilla toimituskuluilla lisättynä. Kiintiömaidon määrä on sidottu Valion maidonhankinnan volyymiin. Ehtojen noudattamista valvoo Kilpailuviraston hyväksymä uskottu mies.

8.2 Arla Ingman Oy Ab

22. Arla Ingman on syntynyt tanskalais-ruotsalaisen meijeriosuuskunnan Arla Foods amba:n tytäryhtiön Arla Foods AB:n (jäljempänä "Arla Foods") ja Ingman Foods Oy Ab:n fuusion seurauksena. Euroopan komissio hyväksyi Arla Foodsin ja Ingman Foodsin fuusion marraskuussa 2007. Arla Ingmanista tuli Arla Foodsin täysin omistama (100 %) tytäryhtiö elokuussa 2008.

23. Arla Foodsin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 55 miljardia Tanskan kruunua eli noin 7,3 miljardia euroa. Arla Foods toimii maailmanlaajuisesti ja on EU:n alueella suurimpia meijeriyrityksiä. Vuonna 2011 Arla Foodsille maitoa toi-mitti kaiken kaikkiaan noin 10500 maitotilaa. Arla Foodsin omistajapohjan muodostavat noin 3600 tanskalaisia, noin 3500 ruotsalaista ja noin 600 saksalaista maitotilaa. Arla Foodsin omistajina ei ole suomalaisia tuottajia tai tuottajaosuuskuntia.

24. Arla Ingmanin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 318 miljoonaa euroa. Arla Ingman on keskittynyt erityisesti nestemäisten maitotuotteiden, kerman,

1 Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99. 2 Kilpailuviraston päätös 8.10.2004, dnro 619/81/2004 ja Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/99.



20.12.2012

juustojen ja jogurttien myyntiin. Arla Ingmanilla on noin 800 suomalaista sopimustuottajaa.3 Osa Arla Ingmanin tuotemerkeillä myytäviin tuotteisiin käytetystä raakamaidosta jalostetaan Arla Ingmanin omassa tuotantolaitoksessa (Sipoo), osa tytäryhtiöissä ja osa yhteistyömeijereissä. Perusmaidoissa Arla Ingmanin yhteistyömeijereitä ovat olleet Hämeenlinnan Osuusmeijeri ja Osuuskunta Maitomaa. Arla Ingmanin yhteistyö Osuuskunta Maitomaan kanssa loppui vuonna 2011.

8.3 Perusmaitojen myynti Suomessa

25. Perusmaidoilla tarkoitetaan pastöroitua kevytmaitoa, rasvatonta maitoa, ykkösmaitoa ja täysmaitoa. Perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla myös muita nestemäisiä maitotuotteita, kuten erikoismaitoja, joiden valmistusprosessi on yleensä pidemmälle kehitetty kuin perusmaitojen. Maidosta jalostettujen erilaisten tuotteiden joukossa perusmaidot on volyymiltaan suurin tuoteryhmä. Vuonna 2011 Suomessa myytiin perusmaitoja noin 560 miljoonaa litraa. Tukkuhinnoin mitattuna Suomessa myytiin vuonna 2011 perusmaitoja yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla.

26. Perusmaitojen toimitus kuluttajille tapahtuu meijerijalostusvaiheen jälkeen toimituksina vähittäiskaupalle, ns. OOH- tukkumyyjille4 (Out-Of-Home) tai suoratoimituksina julkisen sektorin asiakkaille. Perusmaitojen suurimpia ostajia ovat vähittäiskaupparyhmittymät S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl. Vähittäiskaupan yhteenlaskettu osuus perusmaitojen toimituksista on noin 80 - 90 prosenttia.

27. Perusmaitojen hankinnasta vähittäiskauppoihin ovat vastanneet S-ryhmän osalta SOK:n hankinta- ja logistiikkayritys Inex Partners Oy ja K-ryhmän osalta Kesko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy ja sen tavarakauppayksikkö.5 Suomen Lähikauppa ja Lidl ostavat perusmaidot suoraan toimittajilta.

28. Vähittäiskaupan ryhmittymistä Kesko ja Lidl eivät ole pelkästään perusmaitoja valmistavien meijereiden asiakkaita, vaan ne myös valmistuttavat perusmaitoja kaupan omalla tuotemerkillä (private label). Tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona myynnissä on ollut K-ryhmän Pirkka -maitoa ja Lidlin Milbona -maitoa. Private label -perusmaitojen osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 10 prosenttia. Privat label -maitojen valmistuksesta ovat vastanneet kotimaiset meijerit.

3 Lukuun sisältyy Arla Ingmanin yhteistyömeijereiden tuottajat. 4 Esim. Heinon Tukku Oy, Wihuri Oy Aarnio, Meiranova Oy, Kespro Oy. 5 Inex Partners Oy:n hankinta ja saatavuuden ohjaus ovat siirtyneet SOK:lle SOK-yhtymän sisäisessä liikkeenluovutuksessa. Inex Partners keskittyy varastointi- ja kuljetuspalveluiden tuottamiseen. SOK on vastannut perusmaitojen hankinnoista 1.5.2012 lähtien. Tässä asiakirjassa S-ryhmän hankintaorganisaatiosta käytetään koko tarkastelun kohteena olevalta ajanjaksolta nimitystä SOK.



20.12.2012

29. Kahden valtakunnallisesti toimivan meijerin, Valion ja Arla Ingmanin lisäksi perusmaitoja valmistaa muutama alueellisesti toimiva pienmeijeri. Tällaisia ovat Osuuskunta Satamaito, Osuuskunta Maitokolmio, Juustoportti ILO ja Osuuskunta Maitomaa.

9 Valion menettely markkinoilla

9.1 Kaupankäynti perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle

9.1.1 Valikoimajaksot ja hinnat

30. Perusmaitojen myynnin perustana ovat tavarantoimittajan ja kaupan välillä tehtävät vuosisopimukset. Vuosisopimuksessa sovitaan yhteistyön ja kaupankäynnin yleisistä periaatteista ja ehdoista. Vähittäiskaupparyhmittymille myytävien tuotteiden määrät ja hinnat sovitaan valikoimajaksoittain6.

31. Perusmaitojen hinnat, valikoimat ja kampanjat neuvotellaan normaalisti kolme kertaa vuodessa. Valikoimajaksot ovat tammikuu-huhtikuu, toukokuu-elokuu ja syyskuu-joulukuu. Jokaista neljän kuukauden jaksoa varten hinta- ja volyymineuvottelut ovat yleensä alkaneet noin kaksi kuukautta ennen valikoimajakson alkua.

32. Perusmaitoja myyvät meijerit tekevät tarjouksensa vähittäiskaupparyhmittymille sopimushinnoin ja kaupparyhmittymät kilpailuttavat meijerit vertaamalla näitä sopimushintoja. Ennen vuotta 2010 kaikki perusmaitolaadut myytiin samanhintaisina. Vuosien 2010 ja 2011 aikana meijerit eriyttivät maitojen sopimushinnat ensin siten, että rasvattoman maidon hinta eriytettiin muiden perusmaitolaatujen hinnoista ja myöhemmin siten, että kaikki maitolaadut myytiin omilla sopimushinnoillaan. Lopullinen tilityshinta eli ns. nettohinta muodostuu vähentämällä sopimushinnasta vähittäiskaupparyhmille myönnettävä laskutuspalkkio, mahdollisesti sovittu markkinointituki sekä

. Tarkasteltaessa Valion hinnoittelua suhteessa kustannuksiin luvussa 10.4.2.7 , on laskelmissa käytetty nettohintoja.

9.1.2 Kaupparyhmäkohtaiset kilpailuasetelmat ennen vuotta 2010

33. Ingman Foods Oy Ab:n fuusioituminen Arla Foodsiin vuonna 2008 merkitsi pitkään staattisena pysyneen kilpailuasetelman aktivoitumista perusmaitojen

6 Kilpailuvirasto käyttää markkina- ja tapahtumainkuvauksessa vähittäiskaupan sopimuskausista nimitystä valikoimajakso. Kustannusten kattamista koskevassa luvussa vastaavasta ajanjaksosta käytetään termiä hintakausi, joka on Valion sisäisesti käyttämä termi näille sopimusjaksoille. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaupan valikoimajaksot ja hintakaudet ovat yhdenmukaiset.



20.12.2012

myynnissä Suomessa. Fuusion pohjalta syntynyt Arla Ingman asetti vuonna 2009 tavoitteekseen saavuttaa 30 prosentin markkinaosuuden meijerituotteiden markkinoilla. Osana tavoitettaan lisätä myyntiään ja nostaa markkinaosuuttaan Arla Ingman toi vuonna 2009 Suomen markkinoille myyntiin ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suomessa valmistettua perusmaitoa.

34. Kilpailuviraston selvitykset ovat keskittyneet kahden valtakunnallisesti toimi-van meijerin, Valion ja Arla Ingmanin välisen kilpailutilanteen seuraamiseen. Alueellisesti toimivien pienmeijereiden kapasiteetti ei riitä siihen, että ne voi-sivat kilpailla vähittäiskaupan ryhmittymien valtakunnallisista toimituksista.

35. Ruokakesko on pitkään hankkinut merkkiperusmaidon pääosin Valiolta. Esimerkiksi vuonna 2009 lähes kaikki K-ryhmän kaupoissa myytävät merkkiperusmaidot olivat Valion toimittamia. Ketjuohjauksen ohella itsenäisillä K-kauppiailla on kauppakohtaisen valikoiman puitteissa mahdollisuus tehdä suoria hankintoja tavarantoimittajilta. Tätä kautta osa K-ruokakaupoista on hankkinut perusmaitoja valikoimiinsa myös Arla Ingmanilta. Maitokolmio toimitti Ruokakeskon Pirkka-merkillä myytävän private label -perusmaidon vuoden 2009 toukokuuhun asti, jonka jälkeen Pirkka-maitoa on valmistanut Maitokolmion lisäksi Arla Ingman.7

36. S-ryhmä on käyttänyt kahta perusmaidon päätoimittajaa rinnakkain. SOK neuvottelee keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän alueosuuskunnalle sekä 10 pienemmälle paikallisosuuskunnalle. SOK:lla on valtuudet sopia toimittajien kanssa toimitusvolyymeista ja hinnoista alueosuuskuntien puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien kanssa alueosuuskaupat tekevät itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä hankkivat.

37. Tammikuussa 2009 Arla Ingman menetti SOK:n kanssa käytyjen neuvottelu-jen seurauksena Valiolle HOK- Elannon, joka on S-ryhmän suurin alueosuuskauppa ja on perinteisesti ollut Arla Ingmanille erityisen merkittävä asiakas. HOK- Elannon menetyksestä huolimatta Arla Ingman kykeni kasvattamaan kokonaismarkkinaosuuttaan Suomessa vuonna 2009 noin

prosenttiyksiköllä.

38. Arla Ingmanin perusmaitojen valmistuskapasiteetti ei Valiosta poiketen riitä ykköstoimittajan asemaan samanaikaisesti sekä K - että S-ryhmässä. Arla Ingman vakiinnutti 1990-luvulla asemansa perusmaitojen toisena merkittävänä toimittajana S-ryhmälle, eikä sen kapasiteetti ole riittänyt

7 Maitokolmio lopetti Pirkka-maidon valmistuksen vuoden 2012 alussa, jonka jälkeen Pirkka-maidon on valmistanut Arla Ingman.



20.12.2012

merkittäviin toimituksiin saman aikaan myös K-ryhmälle.8 Vuonna 2009 Arla Ingmanin osuus K-ryhmän merkkiperusmaitojen hankinnoista oli noin 10 prosenttia.

39. Vaikka Arla Ingmanin kapasiteetti ei riitä päätoimittajan asemaan samaan aikaan sekä K- että S-ryhmässä, ei ole kuitenkaan esteitä sille, että Arla Ingman voisi nykyisestään lainkaan lisätä toimituksiaan K-ryhmälle. Ilman kapasiteetin kasvattamista myynnin lisääminen K-ryhmälle edellyttäisi Arla Ingmanin mukaan kuitenkin käytännössä sitä, ettei merkittävää kasvua muissa asiakkuuksissa tulisi. Toistaiseksi Valio on kuitenkin onnistunut säilyttämään päätoimittajaan aseman K-ryhmässä ja Kilpailuviraston selvityksen kohteena oleva menettely on kohdistunut ensisijaisesti S-ryhmän hankinnoista käytyyn kilpailuun.

9.2 Tarkastelun kohteena oleva ajanjakso

40. Kuten edellä on todettu, kilpailu Suomen perusmaitomarkkinoilla tiivistyi vuoden 2009 aikana Arla Ingmanin tavoitellessa markkinaosuutensa kasvattamista. Kiristynyt hintakilpailu käänsi meijereiden vähittäiskaupalle tarjoamien perusmaitojen hinnat laskuun. Kilpailuvirasto ei ole selvityksissään saanut näyttöä siitä, että Valio olisi vuoden 2009 aikana hinnoitellut perusmaidot merkittävästi alle kustannuksensa tarkoituksenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos jäi kokonaisuudessaan kuitenkin tappiolliseksi, mikä tarkoittaa, että vuonna 2009 Valion myyntihinnat eivät kattaneet kokonaiskustannuksia.9

41. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että varsinaisesti kilpailu perusmaitojen myynnissä alkoi kiristyä vuoden 2009 loppupuolella meijereiden käydessä neuvotteluja toimituksista vähittäiskauppoihin 1.1.2010 alkavalle valikoimajaksolle. Viraston selvitysten mukaan Valio hinnoitteli 1.3.2010 alkaen jäljempänä luvuissa 10.4.2.7 ja 10.4.3 kuvatuin tavoin vähittäiskaupalle tarjoamansa perusmaidot alle kustannustensa tavoitteenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti.

42. Edellä todettujen seikkojen perusteella Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion menettelytapoja ajanjaksolla, joka alkaa 1.3.2010. Kilpailuviraston tietojen mukaan Valion soveltamat hinnat ovat olleet muuttuvat kustannukset alittavalla ja siten kilpailua rajoittavalla tasolla ainakin 31.8.2012 saakka. Asiassa saatu selvitys ei viittaa siihen, että myöskään 31.8.2012 jälkeen perusmaitojen hinnoissa tai perusmaitoliiketoiminnan kannattavuudessa olisi tapahtunut asian oikeudelliseen arviointiin vaikuttavia muutoksia.

8 Valion kilpailijoiden kapasiteettia ja raakamaidon saatavuutta on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.2.6 9 Liite 1, Valion kannattavuuslaskelma (OFA) 2009.



20.12.2012

korjatun tarjouksen 8 sentin alennuksesta.13 SOK hyväksyi Arla Ingmanin tarjouksen 19.2.2010, jolloin Arla Ingman säilyi S-ryhmän toisena päätoimittajana.

48. Myös Suomen Lähikauppa ja Ruokakesko olivat yhteydessä Arla Ingmaniin Valion uuden tarjouksen vuoksi. Neuvottelujen jälkeen Arla Ingman joutui laskemaan tuntuvasti sekä Lähikaupalle tarjoamiensa perusmaitojen hintaa että .

49. Kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätös vaihtaa Arla Ingman perusmaitojen päätoimittajaksi nousi nopeasti esiin julkisuudessa.14 Asiasta syntyneen keskustelun ja saamansa asiakaspalautteen seurauksena HOK-Elanto ilmoitti 8.3.2010 palauttavansa Valion valmistaman perusmaidon myymälöihinsä.15 S-ryhmä (mukaan lukien HOK- Elanto) säilytti kuitenkin Arla Ingmanin toisena päätoimittajanaan.

50. Maaliskuussa 2010 Valio tarjosi SOK:lle vielä uusia lisäalennuksia kesken valikoimajakson. Valio tarjosi SOK:lle 25.3.2010 keskihinnan laskua

sentillä/litra alkaen 1.4.2010. Tarjouksen ehtona oli, että SOK lisäisi ostojaan Valiolta noin miljoonalla litralla. Ilman volyymien kasvattamista hinnat säilyisivät ennallaan.16 Valion tarjous ei ollut yleinen hinnan lasku, vaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille.17

51. Vastauksena Valion tarjoukseen Arla Ingman ilmoitti SOK:lle 31.3.2010 alentavansa myös hintojaan muutamalla sentillä. Arla Ingmanin alennettua hintojaan ei volyymin siirtymiä meijereiden välillä tullut S-ryhmässä ja sekä Valion että Arla Ingmanin maidot säilyivät alueosuuskauppojen valikoimissa.

52. Syksyllä 2010 Valio alensi keskihintaansa SOK:lle vielä muutamalla sentillä 1.9.2010 alkaneelle valikoimajaksolle. Arla Ingman sen sijaan nosti SOK:lle tarjoamiaan hintoja hieman, mutta volyymin siirtymiä toimituksissa ei meijereiden välillä tullut.

13 Arla Ingmanin mukaan SOK:n edustaja oli todennut, että

Myös markkinoilta tuli tietoja siitä, että Valion hinnanalennus olisi 10 senttiä / litra. 14 Liite 10, HOK-Elannon tiedote 5.3.2010; HOK-Elannon päätöstä ottaa Arla Ingman perusmaitojen toimittajaksi sekä ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja televisiossa. (Esim. HS 5.3.2010, 6.3.2010, 9.3.2010, KL 9.3.2010, Ilkka 6.3.2010, Kaleva 7.3.2010, MT 10.3.2010, Suomenmaa 9.3.2010, TS 9.3.2010, DI 8.3.2010, liitteet 12-19) 15 Liite 11, HOK-Elannon tiedote 8.3.2010. 16 Valion tarjous oli tehty

Näin ollen Valion volyymiperusteinen tarjous ei ole vertailukelpoinen sen vuonna 2010 tekemien muiden volyymitarjousten kanssa. Valion alennusjärjestelmää on käsitelty tarkemmin luvussa 10.4.4 . 17 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen.



20.12.2012

59. Vuoden 2012 alusta lähtien Kilpailuvirasto on seurannut ainoastaan Valion perusmaitoliiketoiminnan kustannusten kattamista. Selvityksiä vähittäiskau-pan kanssa käytyjen neuvottelujen sisällöstä ei ole tehty.

10 Oikeudellinen arvio

60. Kilpailulain 50 §:n mukaan ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

61. Valion menettelyyn sovelletaan näin ollen ajanjaksolla 1.3.2010 - 31.10.2011 kilpailunrajoituslakia (480/1992, ml. muutossäädös 318/2004) ja 1.11.2011 lähtien kilpailulakia (948/2011).

10.1 Relevantit markkinat

62. Relevanttien markkinoiden määrittelyn lähtökohdat ja perusperiaatteet on kuvattu komission tiedonannossa relevanttien markkinoiden määrittelystä.18 Tiedonannon mukaan markkinoiden määrittely on väline, jonka avulla tunnistetaan ja määritellään yritysten välisen kilpailun rajat. Markkinoiden määrittelemisen päätavoitteena on selvittää järjestelmällisesti tärkeimmät yri-tyksen kilpailukäyttäytymistä rajoittavat tekijät.19 Tiedonannon mukaan relevantit tuotemarkkinat määritellään siten, että niihin kuuluvat kaikki tuotteet, joita kuluttaja pitää keskenään vaihdettavissa tai korvattavissa olevina niiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi. Relevantit maantieteelliset markkinat muodostuvat alueesta, jolla asianomaiset yritykset ovat sitoutuneet tarjoamaan kyseisiä tavaroita ja palveluja, jolla kilpailuedellytykset ovat riittävän yhtenäiset ja joka voidaan erottaa vierekkäisistä maantieteellisistä alueista erityisesti kilpailuedellytysten huomattavan erilaisuuden perusteella. Relevantit markkinat määritellään siten yhdistämällä tuotemarkkinat ja maantieteelliset markkinat.

63. Relevanttien markkinoiden määrittelyssä kysynnän korvattavuus on taloudelliselta kannalta välittömin ja tehokkain tekijä, joka rajoittaa tietyn tuotteen toimittajien käyttäytymistä erityisesti niiden hinnoittelupäätösten suhteen. Yritykset tai yritysryhmät eivät voi vaikuttaa merkittävästi vallitseviin myyntiehtoihin, kuten hintoihin, jos asiakkaat voivat helposti siirtyä käyttämään saatavilla olevia korvaavia tuotteita tai muualla sijaitsevia tavarantoimittajia. Tarjonnan korvattavuus otetaan myös huomioon määriteltäessä markkinoita sellaisissa tapauksissa, joissa sen vaikutukset vastaavat kysynnän korvattavuuden vaikutuksia tehokkuudeltaan ja välittömyydeltään.

18 Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03). 19 Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03), kohta 2.



20.12.2012

64. Tiedonannon mukaan kysynnän korvattavuuden arviointiin kuuluu sellaisten tuotteiden määritteleminen, joita kuluttaja pitää korvaavina tuotteina. Yksi mahdollinen tapa tehdä tämä on olettaa, että suhteellisissa hinnoissa tapahtuu pieni, pysyvä muutos, ja arvioida asiakkaiden todennäköiset reaktiot tähän hinnannousuun.20 Tätä arviointimallia kutsutaan SSNIP-testiksi21 tai hypo-teettisen monopolistin testiksi.

65. Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa ja lausunnoissa kriti-soinut virastoa siitä, että virasto "ei ole tehnyt SSNIP-testiä". Virasto toteaa, että SSNIP-testi on relevanttien markkinoiden määrittämistä ohjaava ajatus-rakenne - ei sinällään ekonometrisesti toteutettava kvantitatiivinen testi. Ko-mission tiedonannon mukaan relevantteja markkinoita määritettäessä voi-daan apuna käyttää erilaisia ekonometrisiä ja tilastollisia menetelmiä.22 Mitään velvoitetta ekonometristen laskemien tekemiseen ei kuitenkaan lainsäädän-nöstä, oikeuskäytännöstä tai komission tiedonannosta seuraa.23 Asia on vah-vistettu kotimaisessa oikeuskäytännössä.24

66. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että SSNIP-testin tekemiseen ekonometri-sin laskelmin liittyy useita haasteita. Testit myös soveltuvat jo lähtökohtaisesti huonosti määräävän markkina-aseman väärinkäyttötapauksiin, joissa arvioi-daan olemassa olevaa markkinavoimaa.25 Ekonometrisiä testejä suoritetaan käytännössä harvoin olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa, koska tar-jolla on usein yksinkertaisempia, tarkoituksenmukaisempia ja silti todistus-voimaisia tapoja relevanttien markkinoiden määrittelyyn.

67. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa Kilpailuvirasto on arvi-oinut relevantit markkinat kvalitatiivisten kriteerien perusteella tapauksen ominaispiirteet ja saatavilla oleva todistusaineisto SSNIP-testin taloustieteel-listen periaatteiden mukaisesti.

20 Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97/C 372/03), kohta 15-17 21 SSNIP = small but significant non-transitory increase in price; SSNIP-testissä kysymys kuuluu, vaihtaisivatko yrityksen asiakkaat helposti saatavilla oleviin korvaaviin tuotteisiin tai muualla sijaitseviin tavarantoimittajiin vastatakseen oletettuun pieneen (5-10 prosentin), mutta pysyvään hinnanmuutokseen kyseisten tuotteiden tai alueiden hinnoissa. Jos korvaamista esiintyy niin paljon, että hinnankorotus muuttuu kannattamattomaksi siitä seuraavien myyntitappioiden vuoksi, merkitykselli-siin markkinoihin otetaan mukaan muita korvaavia tuotteita ja alueita, kunnes tuotevalikoima ja maantieteellinen alue ovat sellaisia, että pieni mutta pysyvä suhteellisten hintojen nousu olisi kannattavaa. 22 Nämä testit koostuvat erilaisista ekonometrisistä ja tilastollisista menetelmistä: tuotteen kysynnän hintajoustoa ja ristijoustoa koskevista arvioista, eriaikaisten hintamuutosten samanlaisuuteen perustuvista testeistä, hintasarjojen kausaliteettien ja hintatasojen ja/tai niiden yhteneväisyyden analysoimisesta. Komissio ottaa huomioon vain sellaiset määrälliset todisteet aiem-min ilmenneen korvaavuuden erityispiirteistä, jotka kestävät tiukan tarkastelun. (Komission tiedonanto merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta. (97/C 372/03, kohta 39). 23 Ks. myös Markkinaoikeuden päätös 2.7.2008 asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut 85-86. 24 Markkinaoikeuden päätös 2.7.2008 asiassa Lännen Puhelin, Dnro 260/04/KR, sivut 84 ja 94; KHO on vahvistanut päätök-sen ratkaisullaan 14.4.2011, KHO:2011:40. 25 Olemassa olevaa markkinavoimaa arvioitaessa SSNIP-testi tulee aina tehdä kilpailullisella hintatasolla. Käytännössä kilpailul-lisen hintatason määrittäminen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevissa asioissa on erittäin vaikeaa.



20.12.2012

74. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että yritysten markkinaosuuksissa ei ole merkityksellisiä eroja tarkasteltaessa myyntiä yhdessä OOH-sektorille ja-vähittäiskaupalle sekä tarkasteltaessa myyntiä yksinomaan vähittäiskaupalle.

75. Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Valion markkina-aseman tarkastelun kannalta ei ole välttämätöntä määritellä täsmällisesti tuotemarkkinoita sen suhteen, kuuluuko perusmaitojen tukkumyynti eri jakelukanavien kautta kokonaisuudessaan samoille tuotemarkkinoille, vai muodostuuko perusmaitojen myynnin sisälle jakelukanavittain mahdollisesti erillisiä markkinoita. Markkinamäärittely voidaan jättää tältä osin avoimeksi.

10.1.1.2 Kysynnän korvattavuus perusmaitojen ja muiden nestemaitotuotteiden välillä

76. Perusmaidot käsittävät rasvattoman maidon, kevytmaidon, täysmaidon ja ykkösmaidon. Perusmaidot valmistetaan raakamaidosta kuorimalla ja pastöroimalla. Kuorittuun maitoon lisätään tarvittava rasvamäärä eri perus-maitolaatujen valmistamiseksi. Rasvattoman maidon standardoitu rasvapitoisuus on alle 1 prosenttia, ykkösmaidon 1 prosentti, kevytmaidon 1,5 prosenttia ja täysmaidon 3.5 prosenttia. Perusmaito on kylmäsäilytystä vaativa tuote, joka säilyy avaamattomana noin viikon.

77. Pastöroitujen perusmaitojen lisäksi kuluttajille on tarjolla säilyvyydeltään ja ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavia maitoja (ns. erikoismaitoja). UHT-maito on maitoa, joka on iskukuumennettu säilyvyyden parantamiseksi. UHT-käsitellyt maidot eivät vaadi kylmäsäilytystä vaan ne voidaan säilyttää huoneenlämmössä. UHT-maitojen säilyvyysaika on tyypillisesti useita kuukausia.

78. ESL-maidot ovat välimuoto UHT-maidon ja pastöroitujen maitojen välillä. ESL (Extended Shelf life) -käsittelyssä maito pastöroidaan korkeassa lämpö-tilassa ennen pakkaamista. Tällöin maidon säilyvyys kylmässä paranee tavallisiin pastöroituihin maitoihin verrattuna. ESL-maitojen leima-aika eli aika valmistuspäivästä parasta ennen päivään vaihtelee Suomessa 16-21 päi-vän välillä.

79. Muista erikoismaidoista luomumaito on luonnonmukaisesti tuotettua maitoa, jotka valmistetaan luomukriteerit täyttäviltä maidontuottajilta peräisin olevas-ta raakamaidosta. Luomutiloja koskevat elintarvikevirasto Eviran antamat ohjeet luonnonmukaisesta tuotannosta, jotka perustuvat EU:n luomuasetuk-seen. Luomumaidon tarjontaa rajoittaa edellytys luomuvalvonnan kriteerien täyttymisestä sekä luomutuotantoon vaadittava siirtymäaika. Luomutuotan-non kustannukset maatiloilla ovat perinteistä maidontuotantoa korkeammat. Luomumaidon osuus kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta oli vuonna



20.12.2012

2011 1,4 prosenttia. Luomumaitojen osuus pakattujen tuoremaitojen myyn-nistä oli vuonna 2011 selvästi alle viisi prosenttia.27

80. Laktoositon maitojuoma valmistetaan poistamalla osa maidon laktoosista kokonaan ja pilkkomalla loppu entsymaattisesti. Laktoosittomia maitojuomia voivat käyttää myös kuluttajat, jotka ovat laktoosi-intolerantteja. Suomessa myytävät laktoosittomat maitojuomat ovat joko ESL- tai UHT -käsiteltyjä. Elintarvikelainsäädännön mukaan maitoon ei saa lisätä mitään ja siitä saa poistaa kokonaan vain rasvan. Näin ollen laktoositonta maitojuomaa, josta laktoosia on poistettu myös muuten kuin entsymaattisesti, ei saa kutsua mai-doksi.

81. Näiden lisäksi markkinoilla on myös vähälaktoosisia pastöroituja maitoja, terveysvaikutteisia maitoja28 sekä vitaminoituja maitoja29.

82. Kilpailuvirasto on tarkastelussaan arvioinut lähtökohtaisesti sitä, muodosta-vatko perusmaidot omat relevantit markkinansa vai kuuluvatko säilyvyydel-tään tai muilta ominaisuuksiltaan perusmaidoista poikkeavat erikoismaidot (tai osa niistä) samoille relevanteille markkinoille.30

83. Kilpailuvirasto on arvioinut kysynnän korvaavuutta Valion ja muiden perus-maitoja valmistavien ja myyvien meijereiden asiakkaiden näkökulmasta. Ky-symys on siten siitä, siirtyisivätkö Valion tukkuasiakkaat ostamaan muita tuotteita vastauksena perusmaitojen tukkuhintojen 5-10 prosentin nousuun siinä määrin, että se tekisi perusmaitojen hintojen noston kannattamattomak-si.

84. Ylivoimaisesti suurin asiakasryhmä perusmaitoja valmistaville meijereille on vähittäiskauppa, jonka osuus perusmaitojen hankinnoista on noin 80-90 pro-senttia. Näin ollen kysynnän korvattavuutta on arvioitu ensisijassa vähittäis-kaupan näkökulmasta. Tältä osin on huomattava, että kauppa käy neuvottelut

27 Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike, maitotuotteiden valmistus 2007-2011. 28 Esim. Valio Gefilus -maito, johon on lisätty maitohappobakteereja 29 Esim. Valio Plus -maito, johon on lisätty D-vitamiinia ja kalsiumia. 30 Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut siihen, että kaikki nestemäiset maitotuotteet, mukaan lukien kermat, kuuluisivat samalle relevantille markkinalle KHO:n aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti (KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997). Tältä osin Kilpailuvirasto toteaa, että markkinamäärittelyllä on funktionaalinen tehtävä. Sillä pyritään tarkaste-lemaan epäsuorasti markkinavoiman olemassaoloa, jolloin tarkastelukulma voi vaihdella käsiteltävän tapauksen mukaan (ks. myös kappaleet 103-104). Kyseisessä KHO:n ratkaisussa oli kyse siitä, oliko Valion katsottava syyllistyneen kiellettyyn sitovaan alennuskäytäntöön, kun se oli sitonut toisiinsa nestemaitotuotteiden (esim. maidot, kermat) ja muiden tuotteiden (esim. jääte-löt, jogurtit ja mehut) ostoista myönnettävät alennukset. Arvioinnin piirissä oli siten huomattavasti laajempi tuotepaletti, eikä asiassa ei ollut kilpailuoikeudellisesti ratkaisevaa merkitystä sillä, missä määrin eri nestemaitotuotteet ehkä toimivat toistensa substituutteina. Nyt tarkasteltavassa asiassa on sen sijaan nimenomaisesti kysymys siitä, onko Valio syyllistynyt tehokasta kil-pailua poissulkevaan menettelyyn perusmaitojen tukkumarkkinoilla. Kilpailuvirasto katsoo, että jo yleisen elämänkokemuksen perusteella on selvää, etteivät perusmaito ja kerma tai perusmaito ja jogurtit ole kuluttajan näkökulmasta toisiaan korvaavia tuotteita..



20.12.2012

tavarantoimittajien kanssa perusmaidoista erillään muista maitotuotteista. Tavarantoimittajat tekevät perusmaidoista erilliset tarjoukset, joilla ei ole yh-tymäkohtaa muihin maitotuotteisiin. Näin ollen välitöntä yhteyttä pastöroitu-jen perusmaitojen ja muiden maitolaatujen hankinnan välillä ei vähittäiskau-pan näkökulmasta ole.

85. Vähittäiskaupan hankintapäätöksiä ohjaa kuitenkin viime kädessä niiden asi-akkaina olevien kuluttajien kysyntä. Kyse on siten epäsuorasta kysynnän kor-vattavuudesta, joka tulee myös ottaa huomioon arvioitaessa perusmaitojen hinnannousun vaikutusta vähittäiskaupan hankintapäätöksiin. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että perusmaitojen tukkuhintojen noustessa vähittäiskaup-pa siirtyy ostamaan korvaavia hyödykkeitä vain jos hintojen nousu aiheuttaa muutoksen kuluttajakysynnässä.

86. Perusmaitojen tukkuhintojen nousu ei kuitenkaan merkitse automaattisesti si-tä, että vähittäiskauppa veisi hintojen korotuksen täysimääräisenä kuluttaja-hintoihin. Toisaalta, perusmaitojen kuluttajahinnoissa tapahtuva 5-10 pro-sentin korotus ei välttämättä johda siihen, että kuluttajat siirtyisivät ostamaan erikoismaitoja, jolloin myöskään vähittäiskauppa ei ohjaa hankintojaan pois perusmaidoista. Tästä huolimatta virasto on tarkastellut alla kysynnän korvat-tavuutta loppukäyttäjänä olevan kuluttajan näkökulmasta.

UHT- ja ESL -käsitelty maito

87. Virasto on tarkastellut aluksi säilyvyyden merkitystä kysynnän korvattavuu-den kannalta. Viraston arvion mukaan UHT-maito eroaa ominaisuuksiltaan merkittävästi sekä pastöroidusta tuoremaidosta että ESL-käsitellystä maidos-ta. UHT-maidon pitkä säilyvyys erottaa sen kylmäsäilytystä vaativista tuore-maidoista. UHT-maito eroaa huomattavasti tuoremaidoista myös aistein ha-vaittavien ominaisuuksiensa (maku, tuoksu, jne.) sekä sisältämiensä ravinto-arvojen puolesta. Tuotteen pitempi säilyvyys vaikuttaa myös siihen, että kulu-tustottumusten eroavaisuuksien vuoksi kuluttajat, jotka ostavat maitoja har-voin valitsevat UHT-maidon tuoremaidon sijaan. Näin ollen virasto ei pidä kuluttajien ja sitä myötä vähittäiskaupan siirtymistä UHT-maitoihin uskotta-vana reaktiona perusmaitojen tukkuhinnoissa tapahtuvaan 5-10 prosentin nousuun. Kilpailuvirasto katsoo, että UHT-maito ei kuulu samalle relevantille markkinalle tuoremaitoihin kuuluvien pastöroitujen perusmaitojen kanssa.

88. ESL-käsitellyn maidon osalta virasto toteaa, että yhtä merkittävää eroa kuin UHT-maitojen ja pastöroitujen maitojen ei säilyvyydessä ja esimerkiksi mai-don maussa ESL-maitojen ja pastöroitujen maitojen välillä ole. Arvioitaessa sitä, missä määrin kuluttajat turvautuisivat ESL-käsiteltyihin maitoihin pastö-roitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10 prosenttia, on otettava huo-mioon se, että tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona Suomessa on ollut



20.12.2012

myynnissä vain ESL-käsiteltyjä erikoismaitoja; lähinnä laktoositonta maito-juomaa.31 ESL-käsiteltyä perusmaitoa ei siten ole ollut myynnissä Suomessa.

89. Valion markkinaosuus Suomessa myytävissä ESL-maidoissa on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut yli prosenttia. Valion markkinavoiman tarkastelun kannalta markkinoiden täsmällinen mää-rittely sen suhteen kuuluvatko ESL-käsitellyt maidon samoille markkinoille pastöroitujen perusmaitojen kanssa ei siten ole välttämätöntä vaan markki-namäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi. 32

Laktoositon maitojuoma

90. Laktoositon maitojuoma puolestaan on suunnattu kuluttajille, jotka kärsivät laktoosi-intoleranssista. Laktoosittomien tuotteiden hinnat ovat lähtökohtai-sesti huomattavasti pastöroitujen tuotteiden hintoja korkeampia. Laktoosit-toman maitojuoman kuluttajahinnan ero pastöroituun perusmaitoon on tar-kastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut jopa yli 100 prosenttia. Lak-toosittomien maitojuomien osuus maitojen kokonaiskulutuksesta on tarkas-telun kohteena olevana ajanjaksona ollut noin 10-12 prosenttia. Laktoosi-intoleranssista kärsivät kuluttajat eivät voi siirtyä käyttämään pastöroituja maitoja vaikka laktoosittomien tuotteiden hinnoissa tapahtuisi huomattavia-kin muutoksia.

91. Ottaen huomioon laktoosittomien maitojuomien ja pastöroitujen maitojen välisen huomattavan hinnaneron, laktoosittomien tuotteiden verrattain vä-häisen osuuden maitojen kokonaiskulutuksesta sekä sen ettei tuotteen lak-toosittomuus sinällään tuo muille kuin laktoosi-intoleranteille kuluttajille mi-tään lisäarvoa pastöroituun tuotteeseen verrattuna,33 Kilpailuvirasto ei pidä todennäköisenä, että pastöroitujen perusmaitojen hintojen noustessa 5-10 prosenttia kuluttajat siirtyisivät käyttämään laktoositonta maitojuomaa esi-merkiksi sen pidemmän säilyvyyden vuoksi niin merkittävissä määrin, että se tekisi perusmaitojen hinnannoston vähittäiskaupalle kannattamattomaksi.34

92. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että kaupan ryhmittymien virastolle toimit-tamista erikoismaitojen, mukaan lukien laktoosittomat maitojuomat, hintoja ja ostomääriä kuvaavista tilastoissa ei ole havaittavissa, että perusmaitojen

31 Syksyllä 2012 S-ryhmä toi Rainbow -merkillään myyntiin saksalaista ESL-käsiteltyä luomumaitoa, jonka säilyvyys oli 21 päivää. 32 Säilyvyyden merkitystä tuontimahdollisuuksien kannalta on käsitelty jäljempänä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 33 Kyse ei siten ole siitä, että laktoositon maitojuoma olisi pastöroituun perusmaitoon nähden premium-tuote, josta kuluttajat olisivat valmiit maksamaan enemmän. Luomumaitoa ja vitaminoitua maitoa sen sijaan voidaan pitää premium-tuotteina pastö-roituihin perusmaitoihin nähden. 34 Tältä osin virasto huomauttaa, että kuluttajat, jotka arvostavat tuotteen pidempää säilyvyyttä tyypillisesti ostavat maitoja harvemmin ja pienempiä määriä, mikä on omiaan vaikuttamaan siihen kuinka suuren osan kuluttajista tulisi siirtyä laktoositto-miin maitojuomiin, jotta perusmaitojen hintojen 5-10 prosentin korotus olisi kannattamatonta.



20.12.2012

hintojen huomattava aleneminen vuonna 2010 olisi vaikuttanut erikoismaito-jen hankintamääriin tai niiden tukkuhintoihin laskevasti. Päinvastoin, sekä erikoismaitojen hankintamäärät että niiden tukkuhinnat ovat nousseet vuosi-na 2010 ja 2011. Kilpailuvirasto katsoo, ettei laktoositon maitojuoma kuulu samoille markkinoille pastöroidun perusmaidon kanssa.

Luomu- ja muut erikoismaidot

93. Samoin kuin laktoosittomien maitojuomien hinnat, myös luomumaitojen tukku- ja kuluttajahinnat ovat lähes kaksinkertaiset perusmaitoihin verrattu-na. Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osuus maitojen kokonaiskulu-tuksesta on erittäin vähäinen suhteessa perusmaitojen kulutukseen ja Valion markkina-asema luomu- ja muissa erikoismaidoissa, kuten terveysvaikutteisis-sa ja vitaminoiduissa maidoissa on huomattavasti perusmaitoja vahvempi.

94. Luomumaitojen ja muiden erikoismaitojen osalta Kilpailuvirasto toteaa, ettei markkinoiden täsmällinen määrittely sen suhteen missä määrin luomumaidon ja muiden erikoismaitojen kysyntä voisi korvata perusmaitojen kysyntää pe-rusmaitojen hintojen noustessa ole tapauksen tosiseikkojen valossa välttämä-töntä vaan markkinamäärittely voidaan tältä osin jättää avoimeksi.

Private label -perusmaito

95. Valmistajien merkillä myytävän ns. merkkiperusmaidon lisäksi vähittäiskauppa myy perusmaitoa myös kaupan omilla private label -tuotemerkeillä. Seuraamusmaksuesityksen kohteena olevana ajanjaksona Suomessa on myyty K-ryhmän Pirkka-maitoa ja Lidlin Milbona-maitoa. Pirkka-maidon ovat valmistaneet Arla Ingman ja Maitokolmio, Milbona-maidon Valio ja Maitomaa.

96. Vähittäiskauppa kilpailuttaa kaikkia Suomessa toimivia perusmaitojen valmistajia private label- tuotteiden valmistuksessa. Perusmaito on tuotteena hyvin homogeeninen, eikä private label -perusmaito eroa merkkiperusmaidosta pakkauskokojen, -materiaalien tai tuotteen laadun osalta. Kilpailuviraston selvitykset myös osoittavat, että merkkiperusmaidon hintataso kytkeytyy saman tuotteen myyntiin private label -tuotemerkeillä.35 Vastaavaa ei ole tullut selvityksissä esiin muiden maitotuotteiden, kuten eri-koismaitojen osalta.

97. Vaikka private label -perusmaidon vähittäishinta on edullisempi kuin merkkiperusmaidon, niiden myynnin osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on varsin pieni. Vuosina 2010-2012 private label -

35 Valion 1.3.2010 toteuttama hintojen alennus kohdistui suoraan myös Lidlin Milbona–maitoon. Vedoten perusmaitojen hintojen laskuun 1.3.2010 myös



20.12.2012

perusmaidon osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut noin 8,5 - 12 prosenttia.36

98. Komission tapauskäytännössä merkkiperusmaidon ja private label -perusmaidon välillä on katsottu olleen niin paljon kilpailullista vuorovaikutusta, että private label -perusmaitojen on katsottu kuuluvan samoille tuotemarkkinoille merkkiperusmaidon kanssa.37 Näin on ollut erityisesti silloin, kun merkkituotteiden toimittajat ovat olleet myös private label -tuotteiden toimittajia. Edellä kuvatuin perustein Kilpailuvirasto katsoo, että private label -perusmaidot kuuluvat samoille relevanteille tuotemarkkinoille merkkiperusmaitojen kanssa.

Johtopäätös

99. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa tarkasteltavat relevantit tuotemarkkinat sisältävät perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin sekä valmistajan että kaupan tuotemerkeillä. Markkinamäärit-tely voidaan jättää avoimeksi sen osalta, kuuluvatko ESL-käsitellyt perus-maidot sekä luomu- ja muut erikoismaidot samoille relevanteille markkinoille perusmaitojen kanssa.

10.1.2 Relevantit maantieteelliset markkinat

100. Kilpailuviraston selvitettävänä oleva Valion menettely perusmaitojen myynnissä on kohdistunut koko Suomen alueelle. Relevanttien maantieteel-listen markkinoiden määrittelyssä Kilpailuvirasto on siten ottanut lähtökoh-daksi menettelyn maantieteellisen laajuuden (Suomi) ja arvioinut tapauksen faktojen ja markkinoiden erityispiirteiden perusteella sitä, onko asiassa syytä pitää markkinoita kysynnän ja tarjonnan korvattavuuden kannalta joko sup-peampina (alueellisina) tai Suomen aluetta laajempina.

101. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt väitteitä ja selvityksiä siitä, että relevantit maantieteelliset markkinat olisivat Suomea laajemmat (vähintään pohjoismaiden laajuiset) sekä toisaalta siitä, että Suomi olisi jakautunut suppeampiin alueellisiin markkinoihin.

10.1.2.1 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen alueellisuus

102. Kilpailuvirasto on arvioinut ensin kysymystä markkinoiden alueellisuudesta. Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan yritys saisi perusmaitojen markkinoilla tietyllä maantieteellisellä alueella mo-nopoliaseman, tukkuhintojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdolli-nen ilman, että monopolisti kohtaisi merkittävästi kilpailua toisilta maantie-

36 Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin. 37 Komission päätös asiassa COMP/M.5046 Friesland/Campina, 18.12.2008, kohdat 182-189.



20.12.2012

teellisiltä alueilta Suomen sisällä.38 Tarkastelussaan virasto on ottanut huomi-oon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin asiakkaat, ensisijaisesti vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vähäisin kustannuksin hankkimaan perusmaitoja toisilla maantieteellisillä alueilla toimivilta yrityksil-tä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko toisilla maantieteellisillä alu-eilla toimivat yritykset vastata alueen tukkuhintojen nousuun välittömästi tar-joamalla alueelle omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus).

Tutkittavana olevan menettelyn suhde markkinamäärittelyyn

103. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että markkinoiden määrittely on dynaami-nen prosessi, jonka tarkoituksena on selvittää rajat, joiden puitteissa yrityksen markkinavoimaa arvioidaan. Markkinamäärittelyä ei voida irrottaa tarkastel-tavana olevasta menettelystä vaan arviossa on otettava huomioon menettelyn laatu sekä laajuus ja siten se maantieteellinen alue, jonka menettely on katta-nut. Kuten jäljempänä jaksossa 10.4 on yksityiskohtaisesti selvitetty, Valio on alentanut 1.3.2010 perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei ole kattanut muuttu-via kustannuksia tarkoituksenaan sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Vali-on menettely on kohdistunut koko Suomen alueelle eikä menettelyssä ole ha-vaittavissa alueellista vaihtelua Suomen eri osissa.

104. Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on katsonut, että maantie-teelliset markkinat ovat alueelliset ja ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta val-mistettu perusmaito on tuonut kilpailupainetta erityisesti Etelä-Suomeen. Kilpailuvirasto huomauttaa, että mikäli Valion väite markkinoiden alueelli-suudesta pitäisi paikkansa, olisi Valion ollut liiketaloudellisesti kannattavaa alentaa hintojaan vain Etelä-Suomessa. Vähittäiskaupan perusmaitohankinto-jen valtakunnallisuudesta johtuen hintojen alentaminen tietyllä maantieteelli-sellä alueella ei kuitenkaan ole valtakunnallisesti toimivalle Valiolle mahdollis-ta, mikä on itsessään vahva osoitus markkinoiden valtakunnallisuudesta.

105. Arviossaan virasto on lisäksi kiinnittänyt huomiota perusmaitojen kaupan-käyntitapoihin ja maitojen toimituksista käytävien neuvottelujen maantieteel-liseen laajuuteen.

Valtakunnalliset neuvottelut

106. Suomessa on kaksi perusmaitoja valtakunnallisesti myyvää yritystä: Valio ja Arla Ingman. Kummankaan yrityksen myyntiorganisaatiot eivät ole jakautu-neet alueellisesti, vaan myynti tapahtuu samasta yksiköstä keskitetysti koko maan alueelle. Molemmat toimijat, sekä Valio että Arla Ingman myyvät perusmaitoja yhtenevin ehdoin ja hinnoin asiakkailleen koko Suomen alueella.

38 Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty.



20.12.2012

107. Lisäksi perusmaitoja myyvät muutamat pienemmät meijerit, jotka toimivat etupäässä alueellisesti omilla perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa ympärillä. Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät perusmaitoa ensisijaisesti Satakunnan ja Pohjanmaan alueella. Myös Juusto-portti ILO39 toimittaa perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti Etelä-Pohjanmaan alueilla. Savossa toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut Lidlin Milbona -maidot syksystä 2011 lähtien.40 Alueellisesti toimivien meije-reiden yhteenlaskettu osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä oli vuonna 2011 noin 15 %.

108. Meijereiden suurimmat perusmaitoasiakkaat (S-ryhmä, K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl) ovat valtakunnallisia toimijoita. SOK neuvottelee keskitetysti maidon hinnat kaikille 21:lle S-ryhmän alueosuuskaupalle sekä 10 pienemmälle paikallisosuuskaupalle ja sopii maidon toimitusvolyymeista ja hinnoista alueosuuskauppojen puolesta. SOK:n sovittua hinnat toimittajien kanssa alueosuuskaupat tekevät SOK:n hintojen perusteella itsenäisesti päätöksen siitä, mitä maitoja ne ottavat valikoimiinsa ja kuinka paljon niitä hankkivat. Hinnat eivät vaihtele alueosuuskauppakohtaisesti vaan ne ovat samat riippumatta osuuskaupan hankintamääristä tai maantieteellisestä sijainnista.

109. Myös K-ryhmä, Suomen Lähikauppa ja Lidl hankkivat perusmaidot ja neuvottelevat niiden tukkuhinnat valtakunnallisesti. Ketjukohtainen tukkuhinta on valtakunnallisesti sama kaikissa kaupan ryhmittymissä.

110. Ylivoimaisesti suurin osa, noin prosenttia, K-ryhmän perusmaitovalikoimasta hankitaan keskitetysti ketjuohjauksella. Ketjusopimusten mukaisesti itsenäisillä K-kauppiailla on mahdollisuus tehdä kauppakohtaisen valikoiman puitteissa suoria hankintoja tavarantoimittajilta. Tätä kautta osa K-ruokakaupoista on hankkinut maitoa valikoimiinsa myös Arla Ingmanilta, joka on näin saanut myyntipisteitä muun muassa ruotsalaisesta raakamaidosta valmistetulle perusmaidolle.41

111. Myös alueellisesti toimivat pienmeijerit Satamaito42, Maitokolmio ja Juusto-portti ILO ovat osallistuneet SOK:n kanssa käytäviin valtakunnallisiin hinta-neuvotteluihin. S-ryhmän alueosuuskaupoista Osuuskauppa Satakunta ja Osuuskauppa Keula, Osuuskauppa KPO ja Osuuskauppa EePee ovat kui-tenkin SOK:n valtakunnallisten neuvottelujen jälkeen käyneet alueelliset jat-

39 Ilmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon meijerituotteiksi. 40 Osuuskunta Maitomaasta aloitti perusmaitojen tarjonnan itsenäisenä meijerinä vuonna 2011. Tätä ennen Osuuskunta Mai-tomaa pakkasi tuotantolaitoksessaan pelkästään Arla Ingmanin merkillä myytäviä maitoja. 41 Arla Ingmanin toimittamaa ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa on myyty K-ryhmään kuuluvissa myymälöissä ympäri Suomen. 42 Vuoden 2012 alusta Satamaito ei ole enää osallistunut SOK:n valtakunnallisiin neuvotteluihin.



20.12.2012

Lähikaupan ketjut ovat kaupan (Tuko Logistics) terminaalijakelussa. Terminaalijakelussa "vapaasti myymälässä" -toimitusehdon mukaisesti jaeltavien perusmaitojen osuus kaikesta kaupan terminaalijakelussa kulkevasta perusmaidosta on noin 45 prosenttia. Lidl puolestaan edellyttää, että meijeri toimittaa perusmaidot sen kahteen terminaaliin Janakkalassa ja Laukaassa, josta Lidl hoitaa jakelun myymälöihin. Näin ollen kuljetuskustannukset sisältyvät pääosin kaupalle myytävän perusmaidon tukkuhintaan myös silloin, kun käytetään kaupan omaa jakelua.

120. Viraston selvityksissä ei ole myöskään tullut esiin seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että toimitusehdon ollessa "vapaasti terminaalissa" kuljetuskustannuk-set riippuisivat jollain tavoin alueosuuskaupan tai myymälän sijainnista suh-teessa tuotantolaitoksiin. Arla Ingmanin keskusvarasto sijaitsee Sipoossa ja yhtiöllä on aluevarastot Oulussa ja Kuopiossa. Tämän lisäksi yhtiöllä on alue-terminaalit Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Vaasassa. Vähit-täiskaupan terminaaliverkostot puolestaan kattavat koko Suomen.46 Myymä-läkohtainen kuljetuskustannus riippuu siten etäisyydestä vähittäiskaupan omaan terminaaliin eikä tässä ole havaittavissa merkityksellisiä eroja valta-kunnan eri osissa.47

Markkinaosuuksien alueellinen vaihtelu

121. Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa Valio on kiinnittänyt viraston huomiota siihen, että meijereiden markkinaosuudet vaihtelevat huomattavasti Suomen eri osissa. Valion väitteen mukaan tämä osoittaa sitä, että perusmai-tojen markkinat ovat alueelliset ja kilpailutilanne on erilainen Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.48

122. Virasto on selvittänyt markkinaosuuksien jakautumista Suomen eri osissa en-sisijaisesti vähittäiskaupalle osoitetuin selvityspyynnöin. Kilpailuviraston sel-vitykset osoittavat, että eri toimijoiden markkinaosuuksissa on havaittavissa vaihtelua Suomen eri osissa. Markkinaosuuksien jakautuminen ei kuitenkaan etene symmetrisesti siten, että Arla Ingmanin osuus olisi merkittävä vain ete-

46 Arla Ingman toimittaa perusmaitoja seuraaviin kaupan terminaaleihin. SOK: Kilo (Espoo), Lahti, Salo, Kuopio, Oulu; Tuko Logistics/Suomen Lähikauppa: Kerava, Turku, Pori, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli, Kuopio, Seinäjoki, Oulu; Kesko:

47 Valio on vastineissaan viitannut myös siihen, että kaupan keskusliikkeen jakelun käyttäminen muodostaisi kaupan näkökul-masta kilpailuedun Arla Ingmanille. Tältä osin Kilpailuvirasto tyytyy edellä todetun lisäksi toteamaan, että mikäli kysymyksessä olisi todella merkittävä kilpailuetu, ei viraston käsityksen mukaan mikään estäisi myös Valiota siirtymään kaupan keskusliikkei-den jakeluun. 48 Valio on vastineessaan viitannut myös Kilpailuviraston Valio/Aito Maito -yrityskauppapäätökseen, jossa todettiin, että raakamaidon keräilyn ja nestemaitotuotteiden jakelun maantieteelliset markkinat saattoivat olla luonteeltaan alueellisia. Valio katsoo tämän olevan osoitus markkinoiden alueellisuudesta. Kilpailuvirasto toteaa, että kyseisessä tapauksessa maantieteellisiä markkinoita ei tutkittu, koska markkinoiden yksityiskohtainen määrittely ei asian laatu huomioon ottaen ollut tarpeen ja mää-rittely jätettiin avoimeksi. Virasto myös huomauttaa, että samassa asiassa Valio itse esitti, että raakamaidon hankinnan ja nestemaitotuotteiden markkinat olisivat valtakunnalliset.



20.12.2012

läisimmässä Suomessa ja vähenisi asteittain kohti pohjoista. Esimerkiksi Pir-kanmaalla Arla Ingmanin markkinaosuus on huomattavasti suurempi kuin viereisissä maakunnissa Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Sen sijaan Kouvolan seudulla Arla Ingmanin osuus on pie-nempi kuin koko Pohjois-Suomessa Sipoon tuotantolaitoksen läheisyydestä huolimatta.

123. Kuten edellä on todettu, viraston selvitykset osoittavat, että hinnan lisäksi pe-rusmaitojen kotimaisuus ja paikallisuus vaikuttavat merkittävästi kuluttajien preferensseihin ja ovat merkittävin yksittäinen seikka, joka selittää alueellista vaihtelua vähittäiskaupan kysynnässä. Viraston selvityksistä on havaittavissa, että mikäli meijerillä on jollain alueella tuotantolaitos ja/tai paljon tuottajati-loja, on sen perusmaidoille usein tavallista enemmän kysyntää kyseisellä alu-eella. Myös perinteet ja tottumukset vaikuttavat kuluttajien kysyntään. Erityi-sen voimakasta paikallisen kuluttajapreferenssin merkitys on niillä alueilla, joilla toimii itsenäinen alueellinen pienmeijeri. Useilla alueilla, kuten HOK-Elannon alueella tuotteen paikallinen alkuperä ei ole kuluttajille yhtä tärkeä kuin muualla maassa. Tästä syystä hinnan merkitys näillä alueilla korostuu sekä kaupan hankinnoissa että kuluttajien valinnoissa.

124. Alueosuuskaupat voivat myös muuttaa hankintamääriä eri toimittajilta ilman rajoitteita kuluttajien kysynnän niin edellyttäessä. Alueosuuskauppojen me-nettelyssä perusmaitojen hankinnassa ei ole Kilpailuviraston selvitysten mu-kaan tältä osin eroavaisuuksia eri puolilla Suomea. Markkinaosuuksissa ha-vaittavia eroja eri alueiden välillä selittää myös osaltaan vähittäiskaupan toimi-joiden markkinaosuuksien vaihtelu alueellisesti.

125. K-ryhmän osalta ketjuohjauksen ohi ostettavat määrät ovat vähäisiä, eivätkä ne vaikuta merkittävästi markkinoiden toimintalogiikkaan.49 Vastaavasti ne eivät myöskään selitä markkinaosuuksissa esiintyviä alueellisia vaihteluja.

126. Markkinaosuuksissa havaittavat erot Suomen eri osissa eivät anna aihetta tar-kastella relevantteja markkinoita alueellisina. Perusmaitojen yhteinen, valtakunnallinen tukkuhintataso ja vähittäiskaupan ryhmittymien ketjuohjauksen hallitsevuus mahdollistavat markkinavoiman käytön valta-kunnallisesti ja toisaalta rajoittavat mahdollisuutta käyttää hyväksi alueellisuu-den tuomaa kilpailuetua. Perusmaitoja hankkiva vähittäiskaupan tukkuasiakas ei ole rajoittunut ostamaan perusmaitoja vain lähimmästä meijeristä vaan hankinta perustuu valtakunnallisesti neuvoteltuihin hintoihin ja tapahtuu kes-kusliikkeen kautta.50

49 Ketjuvalikoiman osuus on perusmaidoissa noin prosenttia. 50 Valio on virastolle toimittamissaan vastineissa viitannut Ruotsin kilpailuviranomaisen päätökseen yrityskauppa-asiassa Arla Foods amba/Milko ekonomisk förening (päätös 24.10.2011, Dnr 445/2011, jossa perusmaitojen (konsumtionsmjölk)



20.12.2012

127. Näin ollen relevantit maantieteelliset markkinat ovat vähintään koko Suomen laajuiset, eikä asiassa ole perusteita tarkastella markkinoita tätä suppeampina.

10.1.2.2 Maantieteellisten markkinoiden mahdollinen laajuus Suomea laajempina

128. Kilpailuvirasto on arvioinut seuraavaksi kysymystä siitä, ovatko markkinat laajemmat kuin Suomi. Kilpailuviraston tarkastelu on kohdistunut erityisesti relevantteihin tuotemarkkinoihin, perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyyn-nin markkinoihin. Tämän lisäksi virasto on arvioinut perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon hankinnan ja keräilyn markkinoiden alueel-lista laajuutta. Viraston selvitykset osoittavat jäljempänä kuvatuin tavoin, että sekä perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinat että raaka-maidon hankinnan ja keräilyn markkinat ovat kansalliset.

129. Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, olisiko tilanteessa, jossa yksi meijerialan yritys saisi Suomen perusmaitojen markkinoilla monopoliaseman, tukkuhin-tojen 5-10 prosentin korotus kannattavasti mahdollinen ilman, että monopo-listi kohtaisi merkittävästi kilpailua Suomen ulkopuolelta.51 Tarkastelussaan virasto on ottanut huomioon sekä sen voisivatko hypoteettisen monopolistin asiakkaat, ensisijaisesti vähittäiskaupan ryhmittymät, siirtyä välittömästi ja vä-häisin kustannuksin hankkimaan perusmaitoja Suomen ulkopuolella toimivil-ta yrityksiltä (kysynnän korvattavuus) sekä sen, voisivatko Suomen ulkopuo-lella toimivat yritykset vastata Suomen tukkuhintojen nousuun välittömästi tarjoamalla Suomeen omia perusmaitojaan (tarjonnan korvattavuus).

130. Arviossaan Kilpailuvirasto on ottanut huomioon olemassa olevat kauppavir-rat, hintojen alueellisen vaihtelevuuden ja rajat ylittävän kaupan esteet kuten säilyvyyden merkityksen, kuljetuskustannukset sekä kansallisen kuluttajapre-ferenssin.

Olemassa olevien kauppavirtojen tarkastelu

131. Tarkastelemalla tuonnin osuutta alueen kulutuksesta tai viennin osuutta alueen tuotannosta voidaan arvioida alueen avoimuutta, joka vaikuttaa osaltaan maantieteellisten markkinoiden määrittämiseen. Viennin ja tuonnin merkitystä voidaan arvioida ns. LOFI - ja LIFO -suureiden avulla.52 Korkea, lähelle yhtä sijoittuva LOFI-arvo viittaa siihen, että alueen tuotanto tyydyttää käytännössä vain kotimaista kysyntää. Korkea LIFO-arvo viittaa puolestaan siihen, että alueen kysyntä tyydytetään pääasiassa alueen oman tuotannon

markkinoiden katsottiin jakaantuvan Ruotsin sisällä alueellisesti. Kilpailuvirasto huomauttaa, että Valion ja Arla Ingmanin toiminta valtakunnallisina tukkumyyjinä sekä vähittäiskaupan hankinnan valtakunnallisuus ja koko Suomen kattava kaupparyhmittymäkohtainen yhteinen tukkuhintataso erottavat merkittävästi Suomen perusmaitojen markkinat Ruotsin vas-taavista. 51 Edellyttäen, että hinnat ovat kilpailullisella tasolla eikä markkinavoimaa ole vielä käytetty. 52 LOFI = Little out from inside, LIFO = Little in from outside



20.12.2012

avulla.53 Korkeat LIFO- ja LOFI-arvot kertovat kauppavirtojen puuttumisesta tietyllä alueella ja siitä, että kyse voi olla erillisestä maantieteellisestä markkina-alueesta.

132. Vuosien 2007–2012 aikana vähittäiskaupan ryhmittymät eivät ole tuoneet Suomeen perusmaitoja. Suomalaiset meijerit valmistavat kotimaassa myös kaupan omilla tuotemerkeillä myytävät private label -perusmaidot. Nämä seikat osoittavat osaltaan sen, että perusmaitojen tuonti ei ole ollut kilpailukykyinen vaihtoehto kotimaiselle kysynnälle ja tarjonnalle eikä markkinoita voida näin ollen pitää Suomea laajempina.

133. Relevanttien tuotemarkkinoiden eli perusmaitojen lisäksi Kilpailuvirasto on tarkastellut olemassa olevia kauppavirtoja myös muiden nestemäisten maitotuotteiden54 osalta. Kauppavirtasuureet osoittavat, että vaikka tarkastelun piiriin lisättäisiin niin raakamaito kuin valmiiksi pakatut UHT-maidot ja ESL-maidot, ei merkittävää kauppaa Suomen ja ulkomaiden välillä ole ollut.

134. Vuosina 2005–2010 nestemäisten maitojen osalta Suomen LOFI-arvot ovat olleet vähintään 0,97. Tämä tarkoittaa, että kotimainen tuotanto on käytetty lähes kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella. LIFO-arvot ovat olleet suurimman osan ajasta yli 0,99 ja pienimmilläänkin 0,85, mikä tarkoittaa, että kotimainen kysyntä katetaan lähes kokonaan kotimaisella tuotannolla, eikä merkittävää tuontia ole ollut. LIFO- ja LOFI-suureilla ei ole virallisia kynnysarvoja, mutta 0,85 suuruista arvoa voidaan jo pitää hyvin korkeana. Yli 0,90 olevia arvoja on pidetty yleensä osoituksena siitä, että tarkasteltavana oleva alue muodostaa erillisen relevantin markkina-alueen.55

135. Vertailun vuoksi Kilpailuvirasto on tarkastellut Ruotsin vastaavia LIFO- ja LOFI-arvoja. Ruotsissa LOFI-arvo on vuosina 2005–2010 ollut alimmillaan 0,63 ja LIFO-arvo 0,43. Kauppavirtasuureet kertovat siten Ruotsin olevan nestemäisissä maidoissa huomattavasti Suomea avoimempi markkina. Tästä huolimatta Ruotsin kilpailuviranomainen katsoi Arla Foods/Milko -yrityskauppapäätöksessään, että perusmaitojen vienti ja tuonti on hyvin rajoittunutta eikä näin ollen mikään viittaa siihen, että relevantit markkinat olisivat Ruotsia laajemmat.56 Kilpailuvirasto katsoo edellä kuvattujen seikkojen vahvistavan käsitystä siitä, etteivät relevantit maantieteelliset markkinat ole Suomea laajemmat.

53 Tarkastelumallia kutsutaan ns. Elzinga-Hogartyn testiksi. 54 Tullinimikkeet, joiden rasvaprosentti on korkeintaan 6 % (eri pakkauskokoja). Sisältää kaikki kriteerit täyttävät maitoja kermatuotteet. Käytännössä tullinimike kattaa sekä jalostamattoman raakamaidon että kaikki erikoismaidot (ml. UHT-maito) ja vähärasvaisimmat kermatuotteet. 55 Ks. esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 668–672. 56 Konkurrensverket, päätös 24.10.2011, dnr 445/2011, kohta 55.



20.12.2012

136. Pelkkä olemassa olevien kauppavirtojen puute ei kuitenkaan riitä relevanttien markkinoiden määrittelyyn, sillä on mahdollista, että suhteellisten hintojen muutokset saisivat aikaan kauppavirtoja. Vaikka tuontia toisesta jäsenvaltiosta ei tällä hetkellä olisi, on mahdollista, että 5-10 prosentin hinnannousun seurauksena kauppavirrat muuttuisivat siten, että tuonnin merkitys kasvaisi.

137. Historiatieto osoittaa, että näin ei kuitenkaan toistaiseksi ole tapahtunut hintojen muuttuessa. Esimerkiksi vuonna 2008 perusmaitojen tukkuhinnat Suomessa nousivat noin 20 prosenttia. Tämä ei kuitenkaan johtanut perus-maitojen tuonnin käynnistymiseen. Vastaavasti, Suomen perusmaitojen tukkuhintojen huomattava alentuminen vuodesta 2009 lähtien ei ole johtanut siihen, että perusmaitoja olisi viety ulkomaille.

138. Raakamaidon osalta voidaan puolestaan todeta, että merkittävätkään muutokset tuottajahinnoissa Suomen lähialueilla eivät ole kasvattaneet raakamaidon tuontia. Vuosina 2005–2011 Suomen tuottajahinnat ovat olleet noin 8-38 prosenttia Ruotsin tuottajahintoja korkeammat.57 Vastaavasti Suomen tuottajahinnat ovat olleet noin 26-46 prosenttia Viron tuottajahinto-ja korkeampia.58 Näin ollen suuretkaan suhteellisten hintojen muutokset eivät ole synnyttäneet merkittäviä kauppavirtoja raakamaidossa. Ainoastaan Arla Ingman on tuonut Suomeen vähäisiä määriä maitoraaka-ainetta vuodesta 2009 alkaen.

Kaupan esteet: Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitys

139. Yksi merkittävimmistä sekä kysynnän että tarjonnan korvattavuutta maantie-teellisesti rajoittavista seikoista on kansallinen kuluttajapreferenssi. Kilpailuvi-raston selvitykset osoittavat, että kansallisesta kuluttajapreferenssistä johtuen kotimaiset perusmaidot eivät ole merkittävissä määrin korvattavissa ulkomaisilla tuontituotteilla.

140. Arla Ingman käynnisti vuonna 2009 ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta Suo-messa valmistetun ja pakatun perusmaidon myynnin Suomen vähittäiskaupal-le. Vaikka ulkomaista alkuperää olevia perusmaitoja on ollut myynnissä Suo-messa siten jo usean vuoden ajan, on niiden myynnin osuus kaikista perus-maidoista jäänyt vain noin 6 prosenttiin huolimatta siitä, että ulkomaista al-kuperää olevan maidon tukkuhinta on ollut noin 2-6 senttiä/litra ja vähittäis-hinta noin 5-12 senttiä/litra kotimaista alhaisempi.

57 Suurimmillaan ero on ollut 10,78 €/100kg ja pienimmillään 2,98 €/100kg. Tuottajahinnalla tarkoitetaan tuottajille maidosta keskimäärin maksettua hintaa kaikkine lisineen ja vähennyksineen. Hinta ei sisällä tuotantotukia eikä jälkitiliä. ALV 0 %.(Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2010.) 58 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2010.



20.12.2012

141. Kilpailuviraston kuulemien vähittäiskaupan edustajien mukaan maidon koti-maisuudella on suuri merkitys kuluttajille. Maito ja sen alkuperä herättävät Suomessa myös poikkeuksellisen paljon tunteita muihin elintarvikkeisiin verrattuna. Tästä on esimerkkinä julkisuudessa keväällä 2010 käyty keskustelu maidon kotimaisuudesta, jolloin ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen perustuvien maitojen tuloa kaupan hyllyihin käsiteltiin laajalti lehdistössä ja televisiossa. Myös silloinen pääministeri Vanhanen otti kantaa tilanteeseen ilmoittaen vaihtavansa kauppaa, koska hänen käyttämässään myymälässä oli myynnissä vain Arla Ingmanin perusmaitoja.59 Keskustelun seurauksena Arla Ingmanin helmikuussa 2010 perusmaidon päätoimittajakseen valinneet S-ryhmän alueosuuskaupat antoivat maaliskuussa 2010 tiedotteet, joissa osuuskaupat viittasivat samaansa asiakaspalautteeseen ja korostivat myyvänsä kotimaista maitoa.60 Viraston selvitysten mukaan maidon kotimaisuudella on erityisen suuri merkitys pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi osa S-ryhmän alueosuuskaupoista on tehnyt oman alueen kuluttajiensa preferenssien vuoksi päätöksen siitä, etteivät ne toistaiseksi ota lainkaan valikoimiinsa ruotsalaista alkuperää olevaa perusmaitoa.

142. Myös valtakunnalliset kyselytutkimukset kertovat perusmaitojen kotimaisuu-den merkityksestä. Esimerkiksi Taloustutkimuksen Suomi Syö 2010 -tutkimuksen mukaan 82 prosenttia kuluttajista ostaa ensisijaisesti kotimaisia maitotuotteita, 2 prosenttia ensisijaisesti ulkomaisia ja 12 prosenttia yhtäläisesti sekä kotimaisia että ulkomaisia maitoja.61 Vuonna 2011 83 pro-senttia Suomi Syö- tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, että maidon ko-timaisuus on tärkeää ostopäätöksen kannalta.62 Vain 7 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa.63 Samassa tutkimuksessa 65 prosenttia vastaa-jista oli sitä mieltä, että Suomeen ei pidä tuoda maitoa ulkomailta. Vastaavasti Valion TNS-Gallupilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia kuluttajista ilmoittaa valitsevansa kaupassa aina tai melkein aina suomalaista maitoa.64 Vaikka kyselytutkimuksissa ei tarkasteltu suhteellisten

59 Esim. HS 5.3.2010, 6.3.2010, 9.3.2010, KL 9.3.2010, Ilkka 6.3.2010, Kaleva 7.3.2010, MT 10.3.2010, Suomenmaa 9.3.2010, TS 9.3.2010, DI 8.3.2010 (liitteet 12-19) 60 Liitteet 5 ja 8, Osuuskauppa Suur-Seudun tiedotteet 5.3.2010 ja 9.3.2010; Liite 9, Osuuskauppa Hämeenmaan tiedote 9.3.2010; Liitteet 10 ja 11, HOK-Elannon tiedotteet 5.3.2010 ja 8.3.2010; HOK-Elanto jopa asetti myymälöihinsä asiakastiedotteet, joissa havainnollistettiin miten kuluttaja erottaa pakkausmerkinnöistä suomalaista ja ruotsalaista alkuperää olevan maidon. Asiakastiedotteessa HOK-Elanto korosti sitä, ettei suomalaista ja ruotsalaista alkuperää olevia maitoja sekoiteta missään vaiheessa keskenään vaan ne käsitellään ja pakataan erillään. 61 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2010 Kotimaisuus (liite 5); Kun laskelma oikaistaan siten, että tiedoista poistetaan vastaajat, jotka eivät käytä tuotetta sekä ne, jotka eivät ole vastanneet kyselyyn lainkaan nousee ensisijaisesti kotimaisia tuotteita ostavien kuluttajien osuus 86 prosenttiin (ks. oikaistu laskelma). 62 Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2011 Kotimaisuus (liite 6) 63 Vuonna 2011 tutkimuksessa kysyttiin kuluttajilta suhtautumista väitteeseen "minulle on tärkeää, että ostamani maito on kotimaista". 64 Liite 23, Valion tiedote 29.11.2010; Valion tiedotteen mukaan tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä maito merkitsee suomalaisille ja millaisia arvostuksia suomalaiset maitoon liittävät. Tutkimukseen vastasi 1 337 henkilöä, jotka edustivat 15-69 -



20.12.2012

hinnanmuutosten vaikutusta kuluttajien kysyntään (SSNIP), tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että ulkomainen perusmaito ei ole kuluttajien kannalta merkittävä vaihtoehto kotimaiselle perusmaidolle.

143. Kansallisen kuluttajapreferenssin merkitystä Suomessa ja myös muissa poh-joismaissa kuvaa osaltaan myös se, että pohjoismaisilla hankintayhteistyöor-ganisaatioilla, kuten S-ryhmän osaomistuksessa olevalla Coop Tradingilla, ei ole kansallisista kulutustottumuksista johtuen yhteistyömallia perusmaitohan-kinnoille.

Kaupan esteet: säilyvyys ja kuljetuskustannukset

144. Toinen keskeinen kuluttajapakatun perusmaidon tuontia rajoittava seikka on maidon luonne herkästi pilaantuvana tuoretuotteena. Pastöroitu perusmaito säilyy avaamattomana noin 7 päivän ajan. Tämä rajaa potentiaalisen tuonnin mahdollisuudet Suomen lähialueille, käytännössä Viroon65 ja Ruotsiin. ESL-käsiteltyjen perusmaitojen osalta pastöroituja pidempi säilyvyys (noin 16-21 päivää) laajentaa aluetta, jolta maitoja on mahdollista tuoda Suomeen. ESL-käsitellyn maidon tuontia rajoittaa kuitenkin merkittävästi alla kuvatut tuonti-logistiikan aiheuttamat kustannukset sekä kansallinen kuluttajapreferenssi, jo-ka suosii pastöroitua, kotimaista alkuperää olevaa perusmaitoa.

145. Perusmaidon tuonnin kannattavuuteen vaikuttavat keskeisesti myös kuljetuskustannuksiin ja logistiikkaan liittyvät seikat. Katkeamatonta kylmäkuljetusketjua vaativan kuluttajapakatun perusmaidon kuljettamisesta aiheutuvat rahtikustannukset ovat huomattavat suhteessa tuotteen alhaiseen jalostusarvoon. Kilpailuvirasto on tarkastellut kuljetuskustannusten merkitys-tä tuonnin kannalta Valion ja Arla Ingmanin toimittamien tietojen pohjalta. Perusmaitojen kuljetuskustannukset muodostuvat kahdesta erillisestä osasta: keräilykustannuksista maitotilalta meijeriin ja jakelukustannuksista meijeristä myymälään. Tuotaessa maitoraaka-ainetta Suomeen lisätään kuljetuskustan-nuksiin näiden lisäksi tuontilogistiikan kustannus.

146. Keräilykustannus maitotilalta meijeriin on Valiolla keskimäärin noin senttiä perusmaitolitralta. Arla Ingmanin ilmoituksen mu-

kaan sen kotimaisen raakamaidon keräily- ja siirtokustannus on noin 3,7 sent-tiä litralta. Ruotsalaisen raakamaidon osalta keräilykustannus Ruotsissa on noin 1,8 senttiä litralta. Arla Ingmanin mukaan raakamaidon rahdin kustan-nus Ruotsista Suomeen on ollut n. 5,5 – 6,5 senttiä litralta.66 Jakelukustan-

vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen otos oli edustava Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen toteutti loka-marraskuun vaihteessa 2010 Internet-haastatteluina TNS Gallup Oy. Tutkimuksen teetti Valio Oy. 65 Viron perusmaitojen tuotantomäärät ovat kuitenkin pieniä. Virossa tuotetaan nestemaitoja noin 90 miljoonaa litraa vuodes-sa, kun Suomen vastaava määrä on noin 700 miljoonaa litraa. 66 Liite 26, Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella); Kilpailuvirasto huomauttaa, että Arla Ingmanin esittämä



20.12.2012

151. Vaikka Kilpailuviraston kuulemat vähittäiskaupan edustajat eivät ole pitäneet perusmaitojen tuontia poissuljettuna vaihtoehtona tulevaisuudessa kotimai-sen maidon kysyntää täydentävänä vaihtoehtona, ei tuonnille toistaiseksi ole ollut hinta/kustannusperusteisia edellytyksiä. Myöskään konkreettista tarvetta ulkomaiselle hintaetutuotteelle ei ole ollut. Näin ollen mitään konkreettisia selvityksiä, joissa tuontimahdollisuuksia, tuonnin laajuutta ja edellä mainittuja kaupankäynnin esteitä sekä niiden kustannusvaikutuksia oli arvioitu, ei Kil-pailuviraston tietojen mukaan ole vähittäiskauppojen toimesta tehty. Kilpai-luvirasto myös huomauttaa, että perusmaitojen tukkuhintojen ollessa vuosina 2007-2009 huomattavasti, lähes 20 prosenttia, vuosien 2010-2012 hintatasoa korkeammalla vähittäiskauppa ei hankkinut perusmaitoja ulkomailta.

152. Edellä todetun mukaisesti Kilpailuvirasto katsoo, että asian kannalta relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomen laajuiset.

10.2 Määräävä markkina-asema

10.2.1 Arvioinnin perusteet

153. Kilpailulain 4 §:n toisen momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla. Säännös vastaa asiallisesti ennen 1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 3 §:ää.

154. Määräävä asema on oikeuskäytännössä määritelty yrityksellä olevana taloudellisena vahvuutena, jonka ansiosta yritys pystyy estämään tehokkaan kilpailun säilymisen merkityksellisillä markkinoilla, koska se voi käyttäytyä merkittävässä määrin kilpailijoistaan, asiakkaistaan ja viime kädessä kuluttajista riippumattomasti.68 Määräävän aseman toteaminen edellyttää markkinoiden kilpailurakenteen sekä erityisesti määräävässä asemassa olevan yrityksen ja sen kilpailijoiden markkina-aseman, olemassa olevien kilpailijoiden sekä kilpailijoiden laajentumisen ja markkinoille tulon aiheuttaman kilpailupaineen sekä asiakkaiden tasapainottavan neuvotteluvoiman tarkastelua.

10.2.2 Valion markkina-asemaa koskeva aiempi ratkaisukäytäntö

155. Valion todettiin olevan määräävässä markkina-asemassa nestemäisten maitotuotteiden valmistuksessa ja markkinoinnissa Suomessa ensimmäisen

68 Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 65; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 38.



20.12.2012

kerran Kilpailuviraston päätöksessä vuonna 1994.69 Myöhemmin asia on todettu muun muassa Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa viraston esityksessä vuonna 1996, jonka korkein hallinto-oikeus vahvisti päätöksellään vuonna 1998.70

156. Valion markkina-asemaa arvioidessaan korkein hallinto-oikeus otti huomioon Valion korkean markkinaosuuden. Lisäksi Valion käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti, sen kontrolloima raakamaidon määrä, tuotantolaitosten lukumäärä samoin kuin tuotevalikoima olivat korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ylivoimaisesti suuremmat kuin sen kilpailijoilla. Oikeus otti huomioon myös sen, että toisin kuin kilpailijansa, Valio kykeni ylläpitämään ja hyödyntämään valtakunnallisesti toimivaa omaa jakelujärjes-telmää.71

157. Lisäksi Valion on oikeuskäytännössä katsottu olevan määräävässä markkina-asemassa maitotuotteiden raaka-aineena käytettävän raakamaidon hankinta- ja myyntimarkkinoilla. Valion määräävä asema todettiin ensimmäisen kerran Kilpailuviraston Aito Maito -yrityskauppapäätöksessä vuonna 2000. Tämän jälkeen Valio määräävä asema on todettu vuonna 2004 annetussa Milka Vöyri -yrityskauppapäätöksessä.72

10.2.3 Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksien tarkastelu

158. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yrityksen korkea markkinaosuus verrattuna muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuuksiin viittaa määräävän markkina-aseman olemassaoloon edellyttäen, että yrityksen markkinaosuus on säilynyt korkeana pidemmän aikavälin ajan.73

159. Oikeuskäytännön mukaan pitkäaikainen ja erittäin suuri, yli 50 prosentin markkinaosuus, on usein jo itsessään osoitus määräävästä asemasta, mikäli muiden markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuudet ovat huomattavasti alhaisemmat.74 Yrityksellä, jolla on tietyn pituisen jakson aikana erityisen suuri markkinaosuus, on tuotannon ja tarjonnan määränsä perusteella voimakas asema, jonka vuoksi siitä tulee välttämätön sopimuskumppani ja joka jo tästä syystä varmistaa, että se voi ainakin varsin

69 Kilpailuviraston päätös 30.11.1994, dnro 1/359/94; Kilpailuneuvosto oli jo tätä ennen Valion poikkeuslupahakemukseen antamassaan päätöksessä vuonna 1993 (dnro 7/359/93) todennut Valiolla olevan määräävä markkina-asema tärkeimpien maitotuotteiden markkinoilla. 70 Kilpailuviraston esitys 26.3.1996, dnro 508/61/1994; KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997. 71 KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997, s. 17-18. 72 Kilpailuviraston päätös dnro 1151/81/1999; Kilpailuviraston päätös 8.10.2004. 73 Asia 27/76 United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohta 111; Asia 85/76 Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 41. 74 Asia 85/76, Hoffmann-La Roche & Co. v. komissio, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 60; Asia T-395/94 Atlantic Container Line, kohta 328.



20.12.2012

pitkän ajan toimia määräävälle markkina-asemalle ominaisella tavalla riippumattomasti, ilman että yritykset, joilla on huomattavasti pienemmät markkinaosuudet, voisivat nopeasti tyydyttää sellaisilta asiakkailta tulevan kysynnän, jotka eivät halua hankkia tuotteitaan yritykseltä, jolla on suurin markkinaosuus.75

160. Tätä alhaisempien markkinaosuuksien osalta oikeuskäytännössä on katsottu, että määräävä asema on todennäköisempi silloin, kun yrityksen markkinaosuus on 40 - 50 prosenttia, kuin silloin kun markkinaosuus jää alle 40 prosentin.76

161. Valio on Suomen suurin perusmaitojen valmistaja ja myyjä. Valion osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä Suomessa on koko tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana ollut yli 50 prosenttia. Toiseksi suurin perusmaitojen toimittaja Suomessa on Arla Ingman, jonka osuus perusmaitojen myynnistä Suomen alueella on tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona ollut noin prosenttia.

162. Valion ja Arla Ingmanin lisäksi Suomessa toimii muutama alueellinen osuusmeijeri, jotka myyvät perusmaitoa vähittäiskaupalle etupäässä omilla perinteisillä toimialueillaan tuotantolaitostensa ympärillä. Osuuskunta Satamaito ja Osuuskunta Maitokolmio myyvät perusmaitoa ensisijaisesti Länsi-Suomen ja Pohjanmaan alueella. Myös Juustoportti ILO77 toimittaa perusmaitoja vähittäiskaupalle alueellisesti Etelä-Pohjanmaan alueilla. Savossa toimiva Osuuskunta Maitomaa on valmistanut Lidlin Milbona -maidot syk-systä 2011 lähtien.

163. Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion ja sen kilpailijoiden markkinaosuuksia sekä meijereiden virastolle toimittamien tuotantomäärien että vähittäiskaupan ryhmittymien toimittamien hankintamäärien perusteella. Markkinaosuuksien kehitystä on tarkasteltu vuodesta 2008 lähtien. Markkinaosuudet ja niiden kehitys on koottu oheiseen taulukkoon78:

75 Asia T-66/01 Imperial Chemical Industries Ltd, kohta 256; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche, kohta 41; Asia C-552/03 P, Van den Bergh Foods v. komissio, kohta 154; Asia C-62/86, AKZO v. komissio, kohta 60. 76 Ks. asia 27/76, United Brands Company ja United Brands Continental v. komissio, kohdat 108-109; myös asia C-250/92, Gøttrup-Klim e.a. Grovvareforeninger v Dansk Landbrugs Grovvareselskab AmbA, kohta 48. 77 Ilmajoen osuusmeijeri toimittaa nykyään kaiken tuottamansa maidon Juustoportti ILO Oy:lle, joka jalostaa raakamaidon meijerituotteiksi. 78 Markkinaosuuksien muutoksiin vaikuttaa meijerien välisten volyymisiirtymisten lisäksi perusmaitomarkkinoiden lievä pie-nentyminen.



20.12.2012

10.2.4 Valion määräävä asema raakamaidon hankinnassa ja sen merkitys perusmaitojen markkinoille

167. Valion poikkeuksellisen vahva markkina-asema raakamaidon hankinnassa vahvistaa merkittävästi sen markkina-asemaa jatkojalostetuissa tuotteissa. Valiolla on tavanomaista määräävää markkina-asemaa vahvempi asema raakamaidon hankinnassa Suomessa; Valio hankkii vuosittain noin 1.900 miljoonaa litraa raakamaitoa, joka edustaa noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Kyse on monopolia lähenevästä ylivoimaisesta määräävästä markkina-asemasta, joka tunnetaan nimellä superdominanssi. 81 Vertikaalisesti integroitunut Valio hallitsee siten erittäin huomattavaa osaa raaka-aineesta, jota myös sen kilpailijat tarvitsevat toimiak-seen jatkojalostettujen tuotteiden markkinoilla.

168. Tuottajiltaan hankkimasta raakamaidon määrästä Valio on yrityskauppaehtojen mukaisesti velvollinen myymään kilpailijoilleen kiintiömaitona vuosittain enintään 185 miljoonaa litraa. Yrityskaupan ehtojen mukaisesti Valion tulee myydä kiintiömaitoa samaan hintaan, jolla se hankkii raakamaitoa omaan käyttöönsä. Kiintiömaidon hinnan perustuessa näin ollen Valion määrittämään tuottajahintaan82, Valion on mahdollista vaikuttaa kilpailijoidensa raaka-aineen hankintakustannuksiin ja siten toimintaedellytyksiin raakamaidon hankinnassa olevan huomattavan markkinavoimansa avulla. Valiolla on mahdollisuus nostaa kilpailijoidensa raaka-ainekustannuksia omilla päätöksillään ja vaikeuttaa kilpailijoidensa toimintaa markkinoilla.83

169. Kiintiömaidon hintatasosta aiheutuvien suorien kustannusvaikutusten lisäksi myös Valion kilpailijoiden omille tuottajilleen maksaman tilityshinnan on seurattava Valion tuottajahintaa, sillä muutoin tuottajille syntyy kannustin liittyä valiolaisiin osuuskuntiin paremman tuottajahinnan vuoksi. Arla Ingmanin toimittamien tietojen mukaan yhtiö joutuu maksamaan omille so-pimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen kilpailukykyisenä ostajana. Näin ollen Valion maksama tuottajahinta ohjaa myös tätä kautta sen kilpailijoiden maitoraaka-aineen hankintakustannusta laajemminkin kuin vain niiden Valiolta ostaman kiintiömaidon osalta. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin jäljempänä jaksossa 10.4.2.3.1 .

81 Ks. julkisasiamies Fennellyn ratkaisuehdotus yhdistetyissä asioissa C-395/96 P ja C-396/96 P Compagnie maritime belge transports SA jne v. komissio, kohta 137; ks. myös komission päätös asiassa COMP 37.793 Microsoft, 24.3.2004, kohta 435. 82 Yrityskauppapäätöksen mukaisesti raakamaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimää-räistä ostohintaa. Kuitenkin mikäli asiakas vaatii normaalista raakamaidon hankintaliiketoiminnasta poikkeavia järjestelyjä (esimerkiksi poikkeuksellisen pitkiä kuljetusjärjestelyjä taikka pieniä toimituseriä), Valio voi lisätä hintaan kohtuulliset ja syrji-mättömät kustannusvastaavat lisäkustannukset (Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99). 83 Kyse on kilpailijoiden kustannusten nostamisesta (Raising rival's costs), ks. esim. Kilpailuneuvoston päätös 18.5.2001, Elisa Communications Oyj, d:o 150/690/1999, sivu 84.



20.12.2012

170. Maitoraaka-aineen saatavuus on keskeisin tekijä, joka rajoittaa sekä uusien toimijoiden mahdollisuuksia tulla markkinoille että Valion olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa ja kilpailla tehokkaasti jatkojalostettujen tuotteiden kuten perusmaitojen markkinoilla. Raakamaidon saatavuuden merkitystä on käsitelty potentiaalista kilpailua koskevassa jaksos-sa 10.2.6 .

10.2.5 Valion laaja tuoteportfolio, vahvat tuotemerkit ja oma jakelujärjestelmä

171. Valion markkina-asemaa vahvistaa se, että yhtiö on vahva toimija koko Suomessa useissa tuoteryhmissä. Valion perusmaitokilpailijoitaan laajempi ja täydellisempi maitotuotteiden tuotevalikoima ja tunnetut tuotemerkit lisäävät Valion markkinavoimaa myös perusmaidoissa. Myös yhtiön oma, valtakun-nallinen jakeluverkosto on omiaan vahvistamaan yhtiön markkina-asemaa. Unionin oikeuskäytännössä laajaa tuoteportfoliota ja omaa jakelujärjestelmää on pidetty määräävää asemaa vahvistavina tekijöinä.84

172. Valiolla on valikoimassaan yli 1000 tuotetta. Perusmaitojen ohella Valiolla on hyvin vahva asema muun muassa erikoismaitojen, juustojen ja jogurttien markkinoilla. Useissa tuoteryhmissä Valion ainoa kilpailija on sitä selvästi pienempi Arla Ingman. Valion tuotemerkkien vahvuutta kuvaa se, että Talo-ustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden teettämässä bränditutki-muksessa Suomen 100 suosituimman tuotemerkin joukossa vuonna 2012 oli 11 Valion tuotemerkkiä.85 Listalta ei löydy yhtään Valion perusmaitokilpail-joiden tuotemerkkiä. Arla Ingman löytyy listan sijalta 143.

173. Valion kilpailijoihinsa nähden huomattavasti laajempi ja vahvempi tuoteport-folio tuo sille kokonaisuutena arvioiden vahvemman neuvotteluaseman ver-rattuna tilanteeseen, että Valio myisi vain kapeaa tuotevalikoimaa tai yksittäi-siä tuotteita. Lisäksi Valion huomattavasti kilpailijoita laajempi tuoteportfolio yhdessä erittäin vahvojen tuotemerkkien kanssa vahvistaa sen asemaa pakol-lisena kauppakumppanina asiakkaille.

174. Merkittävät toimitusvolyymit sekä perusmaidoissa että muissa tuoteryhmissä takaavat sen, että Valio pystyy kustannustehokkaasti ylläpitämään valtakun-nallista jakeluverkostoa, joka on selvästi laajempi kuin yhdelläkään sen kilpai-lijalla. Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastineessa Valio on katsonut, että oma jakelujärjestelmä aiheuttaa sille kustannuksia, eikä sitä voida pitää pelkäs-tään markkina-asemaa vahvistavana tekijänä. Asiassa ei kuitenkaan voida si-vuuttaa sitä, että oman jakelujärjestelmänsä johdosta Valio on riippumaton

84 Esim. Komission päätös asiassa COMP 37.990 – Intel, kohdat 870. ja 873; Komission päätös asiassa COMP/E-2/36.041/PO Michelin, kohdat 184 ja 196; Asia T-219/99 British Airways, kohta 212; Asia 85/76 Hoffman La-Roche, kohta 48; Asia C-62/86 Akzo v. komission, kohta 56; Myös KHO otti Valion laajan tuotevalikoiman huomioon vahvistaessaan sen määräävän markkina-aseman (KHO:n päätös 11.11.1998, 3482/1/1997, s. 17-18). 85 Liite 20, Markkinointi & Mainonta 16/12 28.9.2012.



20.12.2012

asiakkaiden logistisista ratkaisuista ja kykenee optimoimaan kuljetukset oman tuotantonsa ja tuoteportfolionsa lähtökohdista. Lisäksi on otettava huomi-oon se, että Valiolla on suuri määrä asiakkaita, joilla ei ole omaa hankintalo-gistiikkaa.86

10.2.6 Potentiaalinen kilpailu: markkinoille tulon ja laajentumisen esteet

175. Osana Valion markkina-asemaa koskevaa arviotaan Kilpailuvirasto on tarkas-tellut uuden markkinoille tulon ja olemassa olevan kilpailun laajentumisen es-teitä. Virasto on tarkastelussaan kiinnittänyt huomiota valmiiden kuluttajapa-kattujen perusmaitojen maahantuonnin mahdollisuuksiin, uusien markkinoil-le tulevien yritysten mahdollisuuksiin etabloitua Suomeen sekä olemassa ole-vien kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa.

176. Kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin esteitä on käsitelty edellä rele-vantteja markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 . Keskeisimmät kuluttaja-pakatun perusmaidon maahantuontia rajoittavat seikat ovat kansallinen ku-luttajapreferenssi ja tuonnin kustannukset. Vähittäiskaupan ryhmittymien mukaan ulkomaisten perusmaitotuotteiden tuotemerkkien heikko tunnetta-vuus ja arvostus rajoittavat kuluttajapakattujen perusmaitojen tuonnin mah-dollisuuden käytännössä private label -maitoon.

177. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että merkittävin sekä uuden markki-noille tulon että olemassa olevan kilpailun laajentumisen este on kotimaisen raakamaidon saatavuus. Kilpailuvirasto on edellä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 käsitellyt kansallisen kuluttajaprefe-renssin merkitystä, joka rajoittaa olennaisesti sekä ulkomaisten perusmaito-tuotteiden markkinoille tuloa että kotimaisen raakamaidon korvaamista ul-komaisella raakamaidolla perusmaitojen valmistuksessa kotimaassa. Kilpailu-viraston selvitysten mukaan potentiaalista kilpailua rajoittavat osaltaan myös vapaan kapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kustannuk-set

10.2.6.1 Raakamaidon saatavuus

Kotimaisen raakamaidon saatavuus

178. Kotimaisen raakamaidon saatavuus rajoittaa merkittävästi Valion kilpailijoi-den mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa perusmaitojen markkinoilla. Va-lio hallitsee kotimaan raakamaitomarkkinoita noin 86 prosentin osuudella. Jäljelle jäävä osuus raakamaidon tuotannosta jakautuu muiden meijerien kes-ken eikä vapaata kapasiteettia raakamaidossa ole. Sekä maidontuottajien lu-kumäärä että Suomessa tuotetun raakamaidon määrä on päinvastoin laskussa.

86 Tällaisia ovat esimerkiksi julkisen sektorin asiakkaat sekä vähittäiskaupan ryhmittymien ulkopuoliset asiakkaat.



20.12.2012

179. Raakamaidon hankintamarkkinoiden toimintalogiikasta johtuen Valion kil-pailija, joka haluaa kasvattaa tuottajiensa määrää, joutuu tarjoamaan tuottajille Valiota paremmat kaupankäynnin ehdot ja maksamaan maidosta Valiota kor-keampaa tilityshintaa.87 Perusmaitoliiketoiminnan osuus Valion kokonaislii-ketoiminnasta on liikevaihdolla mitattuna vähäinen, vain noin 8 prosenttia. Perusmaitoihin käytetyn raakamaidon volyymilla mitattuna liiketoiminnan osuus Valion kokonaisliiketoiminnasta on noin prosenttia. Valion olemassa oleville kilpailijoille perusmaitoliiketoiminnalla on huomattavasti suurempi merkitys; esimerkiksi Arla Ingmanin liiketoimin-nasta perusmaidoista kertynyt liikevaihto muodostaa noin kolmanneksen ja alueellisten pienmeijereiden liiketoiminnasta noin 40-50 prosenttia. Käytetyn raakamaidon määrällä mitattuna perusmaitoliiketoiminta muodostaa noin 50-60 prosenttia Arla Ingmanin kokonaisliiketoiminnasta. Alueellisten pienmei-jereiden liiketoiminnasta vastaava osuus on 60-70 prosenttia. Tähän nähden on selvää, että perusmaitojen alhainen jalostusarvo ja matala tukkuhintataso eivät mahdollista perusmaitojen tuotannon kannattavaa laajentamista raaka-maitomääriä kasvattamalla siten, että tuottajille maksettaisiin selvästi Valiota korkeampaa tilityshintaa.

180. Valio on yrityskaupan ehtojen mukaisesti velvollinen myymään raakamaitoa kilpailijoilleen kiintiömaitona enintään 185 miljoonaa litraa vuodessa. Kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman teollisuuden keskimääräistä ostohintaa asianomaisilla toimituskuluilla lisättynä. Näin ollen myös kiintiömaidon hinta vastaa Valion raakamaidosta tuottajilleen maksamaa hintaa.

Ulkomaisen maitoraaka-aineen tuonti

181. Kilpailuvirasto on arviossaan tarkastellut myös Valion kilpailijoiden mahdol-lisuutta korvata kotimainen raakamaito tuontiraakamaidolla perusmaitojen valmistuksessa. Keskeisin tuontimaidon käyttämistä rajoittava seikka on kan-sallinen kuluttajapreferenssi, joka vaikuttaa suoraan sekä tuontiraakamaidosta valmistettavien perusmaitojen kannattavuuteen että tuontiraakamaidon käy-tön laajuuteen. Kotimaisen kuluttajapreferenssin merkitystä kuluttajien käyt-täytymistä ohjaavana tekijänä on käsitelty edellä relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2 .

182. Perusmaitojen valmistus ulkomailta tuodusta raakamaidosta edellyttää, että sen tuonnin ja valmistuksen kustannukset eivät ylitä Suomen markkinoilta saatavissa olevaa perusmaitojen tukkumyyntihintaa. Maitoraaka-aineen tuon-tia ei juuri ollut ennen kuin Arla Ingman vuonna 2009 aloitti maitoraaka-aineen tuonnin Ruotsista. Tuomastaan maitoraaka-aineesta Arla Ingman ja-lostaa ja pakkaa Suomessa sekä perusmaitoa että muita maitotuotteita. Raa-

87 Asiaa on käsitelty tarkemmin jäljempänä jaksossa 10.4.2.3.1



20.12.2012

kamaidon tuonnin kannattavuutta rajoittavat kotimaisen kuluttajapreferens-sin lisäksi tuonnin tekniset esteet kuten säilyvyys, tuontilogistiikan kustan-nukset, maakohtaiset maitokiintiöt sekä kotimaisen lainsäädännön ja viran-omaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Tuontilogistiikan kustannusten ja säilyvyyden osalta Kilpailuvirasto viittaa edellä relevantteja markkinoita kos-kevassa jaksossa 10.1.2.2 todettuun.

183. Kuluttajapreferenssin vaikutusta tuontiraaka-aineeseen perustuvan maidon kannattavuuteen kuvaavat Arla Ingmanin myymän ruotsalaisesta raaka-maidosta valmistetun perusmaidon myyntimäärät ja -hinnat. Arla Ingman on tuonut Ruotsista maitoraaka-ainetta ja myynyt vähittäiskaupalle siitä Suomes-sa pakattuja perusmaitoja vuodesta 2009 lähtien. Myyntimäärien perusteella voidaan havaita, että ruotsalaisesta raakamaidosta valmistettu perusmaito saavutti noin 6 prosentin markkinaosuuden vuonna 2010, jonka jälkeen osuus ei ole kasvanut. Ruotsalaisesta maitoraaka-aineesta valmistetun perus-maidon kuluttajahinta vähittäiskaupassa on ollut noin 5-12 senttiä litralta alempi kuin suomalaisesta raakamaidosta valmistetun perusmaidon hinta. Näin ollen edes merkittävä, noin 5-13 prosentin hintaetu ulkomaiseksi miel-letyn tuotteen eduksi ei ole johtanut merkittävään tai kasvavaan markkina-osuuteen.

184. Raakamaidon tuonnin kannattavuutta heikentävät osaltaan myös kotimaisen lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen asettamat vaatimukset. Toisista jä-senvaltioista maitoraaka-ainetta Suomeen tuova meijerilaitos on esimerkiksi velvollinen hävittämään jalostuksessa syntyvän jätteen kompostoimalla sen sijaan, että se voitaisiin myydä eläinrehuksi, kuten suomalaisen raakamaidon osalta voidaan toimia.

185. Lisäksi EU:n maatalouspolitiikkaan kuuluvat maakohtaiset maitokiintiöt ovat osaltaan omiaan heikentämään mahdollisuuksia viedä perusmaitotuotteita laajamittaisesti toisiin jäsenvaltioihin. Maitokiintiöt asettavat kullekin EU:n jäsenmaalle tuotantokaton raakamaidon tuotannolle. Tuotannon rajaaminen maitokiintiöihin on omiaan estämään raakamaidon tuotantomäärien kasvat-tamista oman maan kulutusta suuremmaksi.

186. Raakamaidon tuonnin rajallista merkitystä kuvaa Suomeen tuodun raaka-maidon marginaalinen määrä suhteessa Suomessa tuotettuun raakamaitoon. Vuonna 2010 Arla Ingman toi Suomeen ruotsalaista maitoraaka-ainetta noin 48 miljoonaa kiloa ja vuonna 2011 noin 51 miljoonaa kiloa Suomessa meije-reihin toimitetun raakamaidon kokonaismäärän ollessa noin 2.200 miljoonaa kiloa. Tuonnin osuus ei ole siten tarkastelun kohteena olevana ajanjaksona juurikaan kasvanut ja se vastaa vain noin 2 prosenttia meijereihin toimitetun raakamaidon kokonaismäärästä.



20.12.2012

10.2.6.2 Olemassa oleva tuotantokapasiteetti ja uuden kapasiteetin rakentaminen

187. Keskeisin Valion olemassa olevien kilpailijoiden toiminnan laajentamista ja uusien toimijoiden markkinoille tuloa rajoittava seikka on edellä käsitelty raa-kamaidon saatavuus.

188. Vaikka raakamaitoa olisi saatavilla, myös perusmaitojen olemassa olevan va-paan tuotantokapasiteetin määrä sekä uuden kapasiteetin rakentamisen kus-tannukset vaikuttavat osaltaan uusien toimijoiden markkinoille tuloon ja Va-lion kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa. Voidakseen ylläpi-tää riittävää toimitusvalmiutta markkinoille tulevan kilpailijan on kyettävä ra-kentamaan tai hankkimaan tehokas tuotantokapasiteetti, mikä edellyttää val-miutta investoida tuotantolaitoksiin ja -linjoihin. Tuotantokapasiteetin, te-hokkaan jakeluverkoston, logistiikan ja kilpailijaa vastaavan palvelutason, ku-ten jakelutiheyden, kustannustehokas ylläpitäminen edellyttävät riittävän mai-totuotteiden tuotekokonaisuuden lisäksi merkittävää perusmaitoliiketoimin-nan volyymiä.

189. Valion valmistamien perusmaitojen määrä on noin 300 miljoonaa. Valion kilpailijoiden virastolle toimittamien tietojen mukaan niiden vapaan perus-maitojen pakkauskapasiteetin määrä on yhteensä noin 200 miljoonaa litraa.88 Tästä Arla Ingmanin osuus on noin miljoonaa lit-raa. Loppuu jakautuu alueellisille pienmeijereille ja Kaslink Oy:lle.89 Osa alu-eellista meijereistä on lisäksi ilmoittanut, että varastointitilan puute ja logistii-kan laajentamisesta aiheutuvat kustannukset rajoittavat niiden mahdollisuuk-sia hyödyntää täysimääräisesti vapaana olevaa kapasiteettiaan. Näin ollen to-dellinen käytettävissä olevan vapaan kapasiteetin määrä jonkin verran on il-moitettua pienempi.

190. Myös uuden kapasiteetin rakentamisen kustannukset ovat huomattavat. Arla Ingmanin virastolle toimittamien tietojen mukaan sen olemassa olevan kapa-siteetin laajentaminen rakentamalla uusi 30 miljoonan litran prosessi- ja pak-

88 Valio on Kilpailuvirastolle toimittamissaan vastineissa esittänyt, että sen kilpailijoiden käytössä olevan vapaan kapasiteetin määrä olisi noin miljoonaa litraa, josta Arla Ingmanin osuus olisi noin miljoonaa litraa. Valion arvio perustuu sen ilmoituksen mukaan Arla Ingmanin tavoittelemaan 30 prosentin markkinaosuuteen sekä Valion eri lähteistä (mm. meijerikalenteri, vuosikertomukset ja kierrätysmaksut) keräämiin tietoihin. Keskeisin eroavaisuus Valion ja sen kilpailijoiden virastolle toimittamissa arvioissa johtuu siitä, että Valion laskelmat eivät perustu faktoihin vaan ne ovat yrityksen itsensä tekemiä arvioita. Valion esittämät laskelmat perustuvat myös teoreettisen maksimikapasiteetin lasken-taan, joka ei vastaa yhtiöiden realistista kokonaiskapasiteettia. Valion kilpailijoiden toimittamien tietojen mukaan perusmaitojen kysyntä on perjantaisin huomattavasti, jopa kaksi kertaa suurempaa kuin muina päivinä, jonka vuoksi tämä kysyntäpiikki mää-rittelee käytettävissä olevan maksimikapasiteetin. Perusmaitojen lyhyestä myyntiajasta johtuen niitä ei voida valmistaa varas-toon vaan tuotteet on valmistettava siten, että ne toimitetaan kaupalle mahdollisimman tuoreina. Arla Ingmanin ilmoituksen mukaan sen perusmaitojen pakkauskapasiteetin enimmäismäärä on miljoonaa litraa, josta

miljoonaa litraa on vapaana. 89 Kilpailuvirastolle toimittamansa selvityksen mukaan erikoismaitoja kaupan omalla tuotemerkillä valmistava Kaslink Oy ei näe itseään potentiaalisena kilpailijana perusmaitomarkkinoille.



20.12.2012

kauslinja merkitsisi noin 5-15 miljoonan euron investointeja. Arla Ingmanin toimittamat tiedot vastaavat Valion julkisuuteen antamia tietoja kapasiteetin rakentamisen kustannuksista. Valion mukaan se investoi 13 miljoonaa euroa Oulun meijerin laajennukseen, joka kasvattaa meijeriin tuotantokapasiteettia 14 prosenttia.90 Kokonaan uuden tuotantolaitoksen perustaminen on ole-massa olevan kapasiteetin lisäystä huomattavasti suurempi investointi.

191. Korkeiden kustannusten lisäksi kapasiteetin rakentaminen ja laajentaminen vie runsaasti aikaa. Ennen rakentamisen aloittamista aikaa kuluu suunnitte-luun, lupamenettelyyn ja laadunvarmistukseen. Valion julkisuuteen antaman ilmoituksen mukaan esimerkiksi Riihimäen tuotantolaitoksen suunnitteluvai-he vei noin 2-3 vuotta.91 Tämän jälkeen tuotantolaitoksen rakentaminen toi-mintakuntoon vie noin 1-2 vuotta.

192. Valion kilpailijoiden kapasiteetin rajallisuus yhdistettynä uuden kapasiteetin rakentamisen korkeisiin kustannuksiin ja sen viemään aikaan vahvistaa näin ollen osaltaan Valion markkinavoimaa.

10.2.6.3 Valion hinnoittelupolitiikka rajoittaa kilpailijoiden mahdollisuutta tulla markkinoille ja laajentaa toimintaansa

193. Potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta alalle tuloon hillitsee myös Valion perusmaidoissa harjoittama aggressiivinen hinnoittelupolitiikka. Valio asettaa raakamaidon hintatason Suomessa ja myy samaan aikaan perusmaitoja hin-nalla, joka alittaa niiden valmistuksen muuttuvat kustannukset. Valio vie siten toimintaedellytykset sekä nykyisiltä että potentiaalisilta kilpailijoiltaan.

194. Menettelyllään Valio on myös osoittanut potentiaalisille kilpailijoilleen, että markkinoille tuleva yritys kohtaa perusmaidoissa markkinaosuuttaan voimak-kaasti puolustavan Valion, joka on valmis uhraamaan voittonsa kustannukset alittavalla hinnoittelulla estääkseen kilpailijoidensa laajentumisen ja uusien markkinoille tulijoiden pääsyn Suomeen.

10.2.7 Asiakkaiden neuvotteluvoima ja Valion asema välttämättömänä kauppakumppanina

195. Määräävää asemaa koskevassa arviossaan Kilpailuvirasto on tarkastellut myös Valion asiakkaiden neuvotteluvoiman vaikutusta yhtiön markkina-asemaan. Komission 102 artiklan täytäntöönpanotavoitteita koskevan tiedonannon mukaan tasapainottava neuvotteluvoima voi olla tulosta asiakkaiden koosta tai niiden kaupallisesta merkityksestä määräävässä asemassa olevalle yrityksel-le ja niiden kyvystä vaihtaa nopeasti kilpailevaan toimittajaan. Jos tasapainot-tavaa neuvotteluvoimaa on riittävästi, sillä voidaan estää yritystä korottamasta kannattavasti hintojaan tai tehdä tyhjäksi tällainen yritys.

90 Liite 24, Valion tiedote 3.10.2012. 91 Liite 25, Valion tiedote 4.9.2012.



20.12.2012

196. Valion asiakkaina olevilla vähittäiskaupparyhmittymillä on kokonsa ja kan-sainvälisten yhteistyöverkkojensa puolesta lähtökohtaisesti edellytyksiä kilpai-luttaa tavarantoimittajia. Yksinomaan vähittäiskaupparyhmittymien koko ei kuitenkaan kerro niiden todellisesta neuvotteluvoimasta perusmaitojen toimi-tuksissa. Tasapainottavan neuvotteluvoiman olemassaolo edellyttäisi lähtö-kohtaisesti sitä, että kaupan ryhmittymillä olisi todellisia vaihtoehtoja vaihtaa toimittajaa määräävässä asemassa olevasta yrityksestä sen kilpailijaan kilpai-luttamalla toimittajia. Neuvotteluvoimaa ei myöskään katsota riittäväksi kil-pailupaineeksi, jos se ainoastaan varmistaa, että vain tietty tai rajoitettu asia-kasryhmä on suojassa määräävässä asemassa olevan yrityksen markkinavoi-malta.

197. Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteiden92 vuoksi vähittäiskaupan ryhmit-tymät ovat tosiasiassa riippuvaisia Valion toimituksista. Esimerkiksi Arla Ingman ei pysty täysipainoisesti kilpailemaan päätoimittajan asemasta samaan aikaan sekä K- että S-ryhmissä. Valion kilpailijoiden kapasiteettirajoitteita on käsitelty edellä jaksossa 10.2.6.2 . Lisäksi Valion asemaa välttämättömänä kauppakumppanina vahvistaa yhtiön vahva tuotemerkki, historiallinen asema suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä sekä alueellinen kulut-tajapreferenssi. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että esimerkiksi osa S-ryhmän alueosuuskaupoista hankkii kuluttajiensa preferenssien vuoksi ensisi-jaisesti Valion maitoja.

198. Osalle kuluttajista kaupan omat tuotemerkit tarjoavat vaihtoehdon merkkiperusmaidoille. Kaupan tuotemerkkien osuus perusmaitojen kokonaismyynnistä on ollut vuosina 2010-2012 kuitenkin vain noin 8,5 – 12 prosenttia.93 Tarkastelun kohteena olevana aikana Suomessa on myyty kau-pan tuotemerkeillä Lidlin Milbona -maitoa ja Ruokakeskon Pirkka-maitoa. Näiden toimituksista vastaavat samat yhtiöt, jotka toimittavat kaupalle merkkiperusmaitoja. Kaupan omalla tuotemerkillä myytävät perusmaidot myös valmistetaan joko Valiolta yrityskauppaehdon nojalla hankittavasta kiintiömaidosta tai Valion kilpailijoiden omilta tuottajiltaan hankkimasta raa-kamaidosta, jonka hintatason Valion asettaa. Näin ollen kaupan omien tuo-temerkkien käyttäminen ei olennaisesti lisää hintakilpailua markkinoilla.

199. Edellä kuvatuista seikoista johtuen kaupan omat tuotemerkit eivät lisää kaupan neuvotteluvoimaa tavalla, joka rajoittaisi merkittävästi Valion markkinavoimaa.

92 Tässä yhteydessä kapasiteettirajoitteilla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu vapaana olevan pakkauskapasiteetin mää-rästä sekä vapaan kapasiteetin käyttöä rajoittavista tekijöistä, ennen kaikkea raakamaidon saatavuudesta. Kuten edellä on todet-tu, raakamaidon saatavuus on keskeisin yksittäinen seikka, joka rajoittaa sekä uusien kilpailijoiden markkinoille tuloa että Vali-on olemassa olevien kilpailijoiden mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. 93 Tiedot perustuvat vähittäiskaupan ryhmittymien Kilpailuvirastolle toimittamiin hankintamääriin.



20.12.2012

10.2.8 Johtopäätökset Valion markkina-aseman arvioinnista

200. Kilpailuvirasto toteaa, että merkittävimpään kilpailijaan nähden pitkäaikaisesti selkeästi suurempi, tarkasteltavan ajanjakson aikana jatkuvasti yli 50 prosen-tin markkinaosuus, asema raakamaitomarkkinoiden hinnanasettajana, kilpailijoiden riippuvuus Valiosta raakamaidon hankinnassa, oman jakelun mahdollistava kilpailijoihin verrattuna laaja tuotevalikoima, vahvat tuotemer-kit, sekä tuontia rajoittavat tekijät mukaan lukien yhtiön harjoittaman aggres-siivisen hinnoittelupolitiikan sille tuoma maine antavat Valiolle huomattavan markkinavoiman perusmaitojen Suomen markkinoilla. Myöskään asiakkaiden neuvotteluvoima ei riittävällä tavalla vaikuta Valion mahdollisuuksiin toimia kilpailijoistaan ja asiakkaistaan riippumatta. Edellä kuvattujen seikkojen perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Valio on kilpailulain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetussa määräävässä markkina-asemassa relevanteilla markkinoilla.

10.3 Vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

201. Kilpailulain 3 §:n mukaan kun kilpailunrajoitus on omiaan vaikuttamaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, sovelletaan myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan säännöksiä. Säännös vastaa asiallisesti ennen 1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 1 a §:ää.

202. Aiemmin voimassa olleen kilpailunrajoituslain esitöissä on Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytäntöön viitaten todettu, että kilpailunrajoitus voi olla omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, kun riittävällä todennäköisyydellä voidaan ennakoida, että kilpailunrajoituksella voi olla yhteismarkkinoiden kannalta merkityksellinen välitön tai välillinen, todellinen tai potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden välisen kaupan rakenteeseen.94

203. Viraston selvityksen kohteena on ollut määräävässä markkina-asemassa koko Suomen alueella olevan Valion menettely perusmaitojen myynnissä tukku-myynnissä ja erityisesti perusmaitojen myynnissä valtakunnallisille vähittäiskaupan ryhmittymille. Asiassa on jäljempänä luvussa 10.4 selostetuin perustein kyse siitä, että Valio on hinnoittelullaan pyrkinyt sulkemaan perusmaitojen markkinat kilpailun vastaisesti. Tällainen menettely on jo itsessään omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen rakenteeseen, sillä väärinkäytön vuoksi markkinoille pääsy on vaikeutunut.95

94 HE 11/2004 vp., s. 29. 95 Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 93.



20.12.2012

204. Menettelyn vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan korostaa entisestään se, että se on osaltaan kohdistunut toisesta jäsenvaltioista peräisin olevaan kilpailijaan ja raaka-aineen tuontiin. Valion kilpailunrajoituslain vastainen menettely on alkanut, kun kilpailutilanne kotimaan markkinoilla aktivoitui tanskalais-ruotsalaiseen meijeriosuuskunta Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin ryhdyttyä tavoittelemaan markkinaosuuden kasvua perusmaitojen markkinoilla Suomessa tarjoamalla muun ohella vähittäiskaupalle Ruotsista tuodusta maitoraaka-aineesta valmistettua perusmaitoa.96 Valion menettelyn tarkoituksena on näin ollen osaltaan ollut estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan raaka-aineen tuonti Suomen markkinoille sekä sulkea kotimaan markkinat niin, ettei toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva kilpailija pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti.

205. Valion menettely on varoitus myös muille Valion olemassa oleville ja potentiaalisille kilpailijoille niin perusmaitojen kuin muiden maitotuotteen osalta. Kun määräävässä asemassa oleva yritys saa mainetta yrityksenä, joka harjoittaa kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtääviä menettelytapoja kilpailuun pyrkiviä yrityksiä vastaan vähentää se myös muista jäsenvaltioista olevien potentiaalisten kilpailijoiden kiinnostusta laajentaa toimintaansa Suomen markkinoille tai ryhtyä kasvattamaan toimintaansa Suomessa.97

206. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion menettely on ollut omiaan vaikuttamaan olennaisella tavalla jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja sen rakenteeseen. Kilpailuvirasto soveltaa näin ollen tapaukseen 1.11.2011 asti voimassa olleen kansallisen kilpailunrajoituslain 6 §:ää, voimassa olevan kilpailulain 7 §:ää ja SEUT 102 artiklaa.

10.4 Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

10.4.1 Arvioinnin perusteet

207. Kilpailulain 7 §:n mukaan yhden tai useamman elinkeinonharjoittajan tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kiellettyä. Väärinkäyttöä voi olla erityisesti:

208. 1) kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; 2) tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; 3) erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla

96 Ks. jaksot 9 ja 10.4.3 97 Ks. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 69.



20.12.2012

tavalla; tai 4) sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen.

209. Kilpailulain 7 § perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ("SEUT") 102 artiklaan ja sitä on tulkittava yhdenmukaisesti 102 artiklan ja sitä koskevan yhteisön soveltamiskäytännön mukaisesti. Säännös on yhdenmukainen ennen 1.11.2011 voimassa olleen kilpailunrajoituslain 6 §:n kanssa.

210. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävä markkina-asema tuo yritykselle erityisvastuun, jonka mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen tulee varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. Erityisvastuun soveltamisalaa on tarkasteltava kunkin tapauksen heikentynyttä kilpailutilannetta ilmentävien erityisten olosuhteiden valossa. Oikeuskäytännön mukaan erityisvastuusta seuraa, että SEUT 102 artiklan ja siten myös kilpailulain 7 §:n soveltamisalaan kuuluu kaikki sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminta, joka voi estää markkinoilla vielä voimassa olevan kilpailuasteen säilymisen ja kehittymisen sen vuoksi, että kyseinen yritys käyttää muita keinoja, kuin niitä joita taloudel-listen toimijoiden suoritteisiin perustuvassa normaalissa kilpailussa käytetään.98

211. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan yhtenä keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, että määräävässä asemassa olevat yritykset eivät estä tehokasta kilpailua sulkemalla markkinat kilpailun vastaisesti, koska sillä olisi haitallinen vaikutus kuluttajien hyvinvointiin. Kilpailun vastaisella markkinoiden sulkemisella tarkoitetaan tilannetta, jossa todellisten tai mahdollisten kilpailijoiden tehokas markkinoille pääsy vaikeutuu tai estyy määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavan vuoksi. Tällöin on todennäköistä, että määräävässä asemassa oleva yritys voi kannattavasti korottaa hintoja kuluttajien vahingoksi. Kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen, poissuljenta, kattaa sellaiset määräävässä asemassa olevan yrityk-sen menettelytavat, joilla pyritään estämään uuden kilpailijan tulo markkinoil-le, olemassa olevan kilpailijan kasvu tai poistamaan kilpailija kokonaan mark-kinoilta.99

212. Määräävän markkina-aseman väärinkäytön valvonnan ensisijaisena tavoitteena on suojella tehokasta kilpailuprosessia, ei määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoita. Tämän vuoksi kilpailun vastaisen markkinoiden

98 Esim. Asia C-209/10 Post Danmark v konkurrencerådet, kohdat 23-24; Asia C-202/07 P France Télécom, kohta 105 näissä viitattuine oikeustapauksineen. 99 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels, December 2005), kohdat 69-73.



20.12.2012

sulkemisen estämiseksi määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytapaan on tarpeen puuttua lähtökohtaisesti vain silloin, kun menettelytapa on haitannut tai voi haitata sellaisten kilpailijoiden toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia, joiden katsotaan olevan yhtä tehokkaita kuin määräävässä asemassa oleva yritys.100 Yhtä tehokkaalla kilpai-lijalla tarkoitetaan hypoteettista kilpailijaa, jonka kustannukset ovat samat kuin määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset. Tehokkuudella tarkoitetaan näin ollen tuotannollista tehokkuutta. Yhtä tehokas kilpailija voi lähtökohtaisesti sulkeutua pois markkinoilta vain silloin, kun määräävässä asemassa oleva yritys hinnoittelee alle omien kustannustensa.101

213. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö voi muodostua useista eri elementeistä ja toimenpiteistä, joiden yhteisenä tarkoituksena on kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Oikeuskäytännössä on katsottu väärinkäyttöä olevan kaikki sellainen määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminta, joka on omiaan vaikuttamaan markkinoilla olevan kilpailuasteen säilymiseen ja tämän kilpailun kehittymiseen sen vuoksi, että määräävässä asemassa oleva yritys käyttää muita kuin niitä keinoja, joita taloudellisten toimijoiden liiketoimiin perustuvassa tuotteiden tai palvelujen tavallisessa kilpailussa käytetään.102

214. Väärinkäyttönä pidetään muun ohella menettelyä, jossa määräävässä asemassa oleva yritys saattaa itsensä alttiiksi tappioille tai luopuu voitosta lyhyellä aikavälillä sulkeakseen markkinoilta kilpailijansa tai vahvistaakseen markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen, ja aiheuttaa näin haittaa kuluttajille.103 Tällaista kilpailijoiden poissulkemiseen tai niiden kasvun estämiseen tähtäävää alihinnoittelua kutsutaan saalistushinnoitteluksi. Unionin oikeuskäytännön mukaan kyse on saalistushinnoittelusta, jos määräävässä markkina-asemassa oleva yritys tarjoaa tuotettaan tai palveluaan kustannukset alittavaan hintaan syrjäyttääkseen kilpailijat markkinoilta tai estääkseen kilpailijoiden markkinoille tulon, jolloin määräävässä asemassa oleva yritys voi lisätä markkinavoimaansa.104

215. Saalistushinnoittelun tunnusmerkistö on määritelty unionin tuomioistuinten oikeuskäytännössä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Unionin tuomioistuimen mukaan tässä tapauksessa ei ole mahdollista, että hinnoittelun taloudellinen tarkoitus olisi joku muu kuin kilpailijan syrjäyttäminen, sillä jokainen

100 Ks. esim. Asia 62/86, AKZO Chemie v. komissio, kohta 72; asia T-271/03, Deutsche Telekom v. komissio, kohta 194. 101 DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels, Decem-ber 2005), kohta 63. 102 Asia 85/76 Hoffman-La Roche Co. AG v. komissio, kohta 91. 103 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 63. 104 Asia C-62/86 AKZO Chemie v. komissio; Asia C-333/94 Tetra Pak II.



20.12.2012

valmistettu ja myyty yksikkö aiheuttaa yritykselle tappioita. Lisäksi tuomioistuin on vahvistanut, että toisaalta kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen.105

216. Kilpailuviraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa on kyse siitä, onko määräävässä markkina-asemassa oleva Valio soveltanut perusmaitojen myynnissä vähittäiskaupalle menettelytapoja, joiden yhteisenä tarkoituksena on kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen. Arvioidessaan Valion menettelytapoja ja niiden kilpailulainsäädännön mukaisuutta Kilpailuvirasto on tarkastellut sitä, onko Valio tarkoituksella saattanut itsensä alttiiksi tappioille tai luopunut perusmaitoliiketoiminnan voitoista sulkeakseen markkinat kilpailun vastaisesti ja vahvistaakseen näin markkina-asemaansa tai säilyttääkseen sen.

217. Arvioidessaan sitä, onko Valiolle aiheutunut vältettävissä olevia tappioita tai onko yritys luopunut voitoista, Kilpailuvirasto on ottanut lähtökohdaksi unionin oikeuskäytännön mukaisesti keskimääräiset muuttuvat kustannukset ja keskimääräiset kokonaiskustannukset ja tarkastellut näiden kustannusten kattamista.106 Virasto on myös arviossaan verrannut perusmaitojen muuttuvia kustannuksia niiden vältettävissä oleviin kustannuksiin ja tarkastellut vältettä-vissä olevien kustannusten kattamista komission tiedonannon mukaisesti.107

218. Tämän lisäksi virasto on tarkastellut asiassa kertyneen asiakirjanäytön pohjalta sitä, onko Valio omaksunut kilpailun vastaisen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän liiketoimintastrategian, jota se on toteuttanut muun ohella kustannukset alittavalla hinnoittelulla. Virasto on myös tarkastellut sitä, ovatko Valion S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset koros-taneet menettelyn poissulkevaa vaikutusta.

105 Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohdat 224-225. 106 Ns. Areedan ja Turnerin testi; Asia C-333/94 Tetra Pak II; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio. 107 Komission 102 artiklan soveltamista koskevassa tiedonannossa on omaksuttu uusi mittapuu tappiolle altistamiseen edellä kuvattuun unionin tuomioistuinten vakiintuneeseen käytäntöön nähden. Komissio ottaa omassa ratkaisukäytännössään nykyään lähtökohdaksi keskimääräiset vältettävissä olevat kustannukset (average avoidable cost, AAC) ja pitkän aikavälin keskimääräiset lisäkustannukset (long-run average incrimental cost, LRAIC). Jos määräävässä asemassa oleva yritys perii hintoja, jotka jäävät alle AAC:n, ei yritys kata kustannuksia, jotka se olisi välttänyt jos kyseisiä tuotteita ei olisi valmistettu lainkaan. Komission mukaan jos määräävässä asemassa oleva puolestaan perii hintoja, jotka jäävät alle LRAIC:n, se on merkki siitä, että yritys ei saa takaisin kaikkia kyseisen hyödykkeen tai palvelun tuottamiseen liittyviä kiinteitä kustannuksia ja että yhtä tehokkaasti toimiva kilpailija saatettaisiin sulkea markkinoilta. Tällöin komissio ottaa huomioon muun ohella asiassa mahdollisesti ilmi tulleet välittömät todisteet markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä strategiasta. (Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohdat 26-27.)



20.12.2012

10.4.2 Valion hinnoittelu suhteessa kustannuksiin

219. Unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko määräävässä ase-massa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut kustannukset ja onko siten yhtä tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytet-tävä hinta- ja kustannuskriteerejä, jotka perustuvat määräävässä asemassa olevalle yritykselle itselleen aiheutuneisiin kustannuksiin. 108

220. Jos määräävässä asemassa oleva yritys ei kata omia kustannuksiaan, ei myös-kään yhtä tehokas kilpailija pystyisi toimimaan markkinoilla kannattavasti. Unionin tuomioistuimen mukaan tätä lähestymistapaa puoltaa myös oikeus-varmuuden periaate, sillä määräävässä asemassa oleva yritys voi hintansa ja kustannuksensa huomioon ottamalla arvioida omien menettelytapojensa lainmukaisuutta sille SEUT 102 artiklan perusteella kuuluvan erityisvastuun mukaisesti eikä kilpailevien yritysten kustannusrakenne normaalisti ole mää-räävässä asemassa olevan yrityksen tiedossa.109

221. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt Kilpailuvirastolle, että maitoraaka-aineen hankintakustannusta ei tulisi ottaa sellaisenaan huomioon arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta. Virasto on selvityspyynnöin sekä kahden Valion tiloissa toimitetun kilpailulain 35 §:n mukaisen tarkastuk-sen avulla selvittänyt muun ohella sitä, miten Valio itse käsittelee maitoraaka-aineen kustannusta sisäisessä laskennassaan ja liiketoiminnassaan. Viraston selvitysten tuloksia on käsitelty jäljempänä jaksoissa 10.4.2.3 -10.4.2.6 .

222. Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen markkinoilla Suomessa ei ole kuitenkaan olennaista selvittää yksityiskohtai-sesti sitä, miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa si-säisesti tai miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalo-giikassaan. Valion asettama raakamaidon hinta on muuttuva kustannus sekä sen olemassa oleville että markkinoille tuloa suunnitteleville hypoteettisille kilpailijoille, jotka ovat kustannusrakenteelta yhtä tehokkaita kuin määrääväs-sä asemassa oleva Valio. Asiaa on käsitelty jäljempänä kappaleessa 10.4.2.3.1 .

10.4.2.1 Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin

223. Kustannusten jako muuttuviin ja kiinteisiin perustuu kustannusten riippu-vuuteen toiminta-asteesta. Muuttuvien kustannusten oletetaan joko kasvavan tai vähenevän samassa suhteessa kuin toiminta-aste muuttuu. Muuttuvat kustannukset riippuvat siten suoritemäärästä. Kiinteät kustannukset eivät riipu toiminta-asteen vaihtelusta vaan kapasiteetin eli potentiaalitekijöiden muutoksista.110 Kiinteiden kustannusten määrä ei siten riipu niinkään

108 Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 74 ja vastaavasti asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohta 108. 109 Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja 44. 110 Ks. esim. asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 71.



20.12.2012

235. Kilpailuvirasto arvioi ensin raakamaidon kustannusluonnetta yhtä tehokkaan kilpailijan näkökulmasta. Tämän jälkeen virasto tarkastelee yksityiskohtaisesti Valion asian käsittelyn aikana esittämiä väitteitä maitoraaka-aineen kustan-nusluonteesta.

10.4.2.3.1 Raakamaidon kustannusluonne ja yhtä tehokkaan kilpailijan testi

236. Kuten edellä on todettu, unionin oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa sitä, onko määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelu kattanut kustannukset ja onko siten yhtä tehokas kilpailija vaarassa sulkeutua markkinoilta, on lähtökohtaisesti käytettävä hinta- ja kustannuskriteerejä, jotka perustuvat määräävässä asemassa olevalle yritykselle itselleen aiheutuneisiin kustannuksiin.

237. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoiden kustannuksilla ja hinnoilla voi olla merkitystä arvioitaessa määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta tietyissä tilanteissa. Näin on esimerkiksi silloin, kun määräävässä asemassa olevan yri-tyksen kustannusrakennetta ei objektiivisista syistä voida täsmällisesti selvit-tää; jos infrastruktuurin tuotantokustannukset on poistettu, jonka vuoksi määräävässä asemassa olevan yrityksen kustannukset eivät heijasta niitä kus-tannuksia, joista markkinoille tulevat yritykset joutuvat vastaamaan; tai erityi-set kilpailuolosuhteet markkinoilla vaativat kilpailijan kustannusten käyttä-mistä esimerkiksi sen vuoksi, että määräävässä asemassa olevan yrityksen kil-pailijoitaan suotuisampi kustannustaso on seurausta sen määräävästä asemas-ta.118

238. Kilpailuvirasto katsoo, että seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa on lähtökohdiltaan kyse juuri sellaisesta tilanteesta, johon edellä kuva-tussa tuomioistuimen päätöksessä viitataan. Valion esittämät perustelut raa-ka-aineen kustannusluonteesta perustuvat ennen kaikkea yhtiön osuustoi-minnallisiin toimintaperiaatteisiin ja yhtiön huomattavaan markkinavoimaan sekä raakamaidon hankinnassa että maidosta jalostettavien tuotteiden mark-kinoilla, eivät sen tuotannolliseen tehokkuuteen.

239. Arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytyksiä perusmaitojen markkinoilla Suomessa ei ole olennaista selvittää yksityiskohtaisesti sitä, miten maitoraaka-aineen kustannusluonnetta käsitellään Valiossa sisäisesti tai miten Valio itse näkee maitoraaka-aineen omassa liiketoimintalogiikassaan. Arvioitaessa sitä, voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suo-men perusmaitojen markkinoilta jopa sellainen kilpailija, joka olisi yhtä teho-kas kuin määräävässä asemassa oleva Valio, on sen sijaan välttämätöntä tar-kastella kustannuksia objektiivisin kriteerein. Kustannusten on heijastettava

118 Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 45-46.



20.12.2012

niitä kustannuksia, jotka perusmaitojen markkinoille tuleva hypoteettinen yh-tä tehokas kilpailija kohtaa. Näin ollen myös maitoraaka-aineen kustannuksen on perustuttava hintaan, jonka yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksamaan.

240. Valio hankkii omistajaosuuskuntiensa kautta noin 86 prosenttia kaikesta Suomesta tuotetusta raakamaidosta. Suomalaisilta maitotiloilta raakamaitoa ostavat meijerit tai meijeriosuuskunnat kilpailevat siitä, minkälaista hintaa ne kykenevät maidosta tuottajille maksamaan. Maitotilat eivät ole sidottuja tiet-tyyn meijeriin, vaan voivat liikkua tilityshintakehityksen mukaan. Ylivoimai-sen markkina-asemansa turvin Valio pystyy asettamaan raakamaidon hintata-son, jota sen kilpailijoiden on seurattava ja johon niiden on vastattava riip-pumatta niiden yhtiömuodosta tai liiketoiminnan tosiasiallisesta kannatta-vuudesta. Mikäli kilpailevan meijerin maksama tuottajahinta muotoutuisi py-syvämmin alhaisemmaksi kuin Valion maksama hinta, sopimustuottajille syn-tyisi kannustin siirtyä valiolaisiin osuuskuntiin. Valion tilityshinnan perusteel-la määräytyvä raakamaidon hankintahinta on näin ollen kustannus niin Vali-on olemassa oleville kilpailijoille kuin markkinoille tuloa suunnitteleville hy-poteettisille kilpailijoille, josta nämä kykenevät suoriutumaan vain myymis-tään maitotuotteista saamiensa tuottojen avulla. Markkinaolosuhteita raaka-maidon hankinnassa kuvaa se, että Arla Ingman joutuu maksamaan omille sopimustuottajilleen hieman Valiota korkeampaa hintaa säilyäkseen kilpailukykyisenä ostajana.

241. Valio on vastineessaan kiistänyt tämän ja todennut, ettei virasto ole esittänyt näyttöä väitteensä tueksi. Kilpailuvirasto toteaa, että kyse on Valion markki-navoimaan liittyvästä alalla yleisesti tunnetusta tosiseikasta: Valio on noin 86 prosentin markkinaosuudellaan raakamaitomarkkinoiden hinnanasettaja ja sen kilpailijat joutuvat sopeuttamaan hintansa Valion hintoihin.

242. Kotimaan raakamaidon tuottajahintojen yhdenmukaisuus on havaittavissa myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) julkaise-mista tuottajahintatilastoista. Tiken tuottajahintatilastosta käy ilmi Suomen keskimääräinen tuottajahinta ja E-luokan normimaidon keskimääräinen tuottajahinta.119 Kun tätä hintaa verrataan Valion osuuskuntien120 maksamaan E-normimaidon hintaan, havaitaan, että Suomessa vuonna 2012 maksettu keskimääräinen hinta on ollut lähes sama kun Valion maksama hinta. Vas-taavasti tilastosta on havaittavissa, että osakeyhtiömuotoinen Arla Ingman on maksanut E-normimaidosta hieman enemmän (0,3 senttiä per litra) kuin tilastojen mukainen keskihinta.

119 Kuukausitason hintatilastossa näkyy selvästi kausiosan vaikutus, joka muuttaa normimaidon hintaa +/-2 senttiä per litra. 120 Kilpailuvirasto on käyttänyt vertailukohtana Valio-ryhmään kuuluvan osuuskunta ItäMaidon hintaa.



20.12.2012

243. Kilpailuvirasto huomauttaa lisäksi, että Valio on myös itse vedonnut samaan seikkaan ns. failing firm -puolustuksena Aito Maito -yrityskauppaprosessissa ja on toimittanut asiasta virastolle lausuntoja ja lehtileikkeitä. Yrityskauppapää-töksessä asiasta on todettu seuraavasti:121

"Valio on esittänyt, että Kainuun OM:n ja Maito-Pirkan mahdollisuudet säilyä markkinoilla heikkenevät, koska ne eivät voi maksaa kilpailukykyistä hintaa tuottajille, mikä puolestaan johtaa tuottajien siirtymiseen Valioryhmän osuuskuntiin."

244. Valion markkinavoimaa raakamaitomarkkinoilla kuvaa osaltaan se, että Aito Maito -päätöksen antamisen jälkeen Valion markkinaosuus raakamaidon hankintamarkkinoilla on kasvanut 80 prosentista noin 86 prosenttiin. Päätöksen mukaisesti Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen maitoraaka-ainetta (niin sanottua kiintiömaitoa).122 Yrityskauppapäätöksen mukaan kiintiömaidon myyntihintana käytetään Valion oman meijerialan teollisuuden keskimääräistä ostohintaa eli Valion omistajameijereilleen maksamaa tilityshintaa. Voidakseen toimia kannattavasti perusmaitojen myynnissä on Valion kilpailijoiden siten asetettava perusmaitojen myyntihin-tansa tasolle, joka peittää myös kiintiömaidon ostosta aiheutuvat hankinta-kustannukset.

245. Kilpailuvirasto katsoo, että asiassa täyttyvät unionin oikeuskäytännössä asete-tun kriteerit sille, että viranomainen voisi tarvittaessa tarkastella määräävässä asemassa olevan yrityksen hinnoittelun lainmukaisuutta käyttämällä laskel-missa raakamaidon kustannuksena Valion kilpailijoiden siitä maksamia hinto-ja. Sen sijaan, että Kilpailuvirasto olisi laskelmissaan käyttänyt Valion kilpaili-joiden raaka-aineesta maksamia hintoja, virasto on tarkastellut yhtä tehok-kaan kilpailijan toimintaedellytyksiä siten, että raaka-ainekustannuksena tar-kastellaan Valion tuottajilleen maitoraaka-aineesta maksamaa tilityshintaa.

246. Virasto toteaa, että tämä lähestymistapa on yhdenmukainen myös oikeus-varmuuden periaatteen kanssa. Raakamaidon hankintahinta, jonka sen kilpai-lijat joutuvat maksamaan, on Valion tiedossa. Valion on näin ollen ollut mahdollista arvioida omien menettelytapojensa lainmukaisuutta ottamalla kustannusten kattamista koskevissa laskelmissa huomioon yhtiön omille tuottajilleen maksama hinta.123

247. Koska raakamaidon hankintahinta on edellä todetun mukaisesti muuttuva kustannus Valion yhtä tehokkaille kilpailijoille, ei ole olennaista sisältääkö Va-lion tuottajilleen maksama tilityshinta voitonjakoa tai miten raakamaidon kus-

121 Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99. 122 Kilpailuviraston päätös 20.6.2000, dnro 1151/81/99. 123 Vrt. Asia C-52/09 Konkurrensverket v TeliaSonera Sverige AB, kohdat 41 ja 44.



20.12.2012

tannusluonne näyttäytyy sisäisesti Valion liiketoiminnassa. Tästä huolimatta Kilpailuvirasto on seuraavassa arvioinut yksityiskohtaisesti Valion esittämiä väitteitä raakamaidon kustannuksesta.

10.4.2.3.2 Maitotuottoajattelu ja väite maitoraaka-aineen sisältämistä voitonjakoeristä

248. Valion mukaan raakamaito ei ole yhtiölle aito kustannus, sillä Valion tehtävä-nä on oman jalostuksensa kautta maksimoida se tilityshinta, jonka Valio mak-saa omistajameijereilleen näiltä hankkimastaan raakamaidosta. Valion mukaan sen tehtävänä on jalostaa kaikki sisään tuleva raakamaito mahdollisimman kannattavasti erilaisiksi jalosteiksi ja tuottajille maksettava tilityshinta muo-dostuu kaikkien jalosteiden yhteenlasketun maitokatteen perusteella. Liike-toiminnan osuustoiminnallisesta luonteesta johtuen raakamaidon hinta sisäl-tää Valion mukaan tuottajille maksettavan voitonjako-osuuden siitä arvon-muodostuksesta, jonka Valio kaiken kaikkiaan on saavuttanut erilaisten mai-topohjaisten tuotteiden valmistuksella ja myynnillä. Valion mukaan osuus-toiminnalliset meijerit Suomessa ja ympäri maailman toimivat saman periaat-teen mukaisesti.

249. Valion mukaan sen maksamalla tuottajahinnalla ei ole käytännössä mitään vaikutusta sen jalostamien maitotuotteiden hintoihin vaan syy-seuraussuhde on päinvastainen: Valion tuottajilleen maksama tilityshinta on seurausta raa-kamaidolle luodusta arvosta, eli hinnasta, jonka Valio onnistuu tuotteilleen saamaan markkinoilta. Mikäli maitoraaka-ainetta vastoin Valion käsitystä pi-dettäisiin kustannuksena, tulisi maitoraaka-aineesta tuottajille maksettua han-kintahintaa käsitellä yhtiön mukaan siinäkin tapauksessa vain osittain kustan-nuksena, koska osa raaka-aineen hinnasta on omistajille maksetun voitonjaon luonteista.

250. Kilpailuvirasto toteaa aluksi, ettei sillä, että tuottajille maksettava tilityshinta muodostuu Valion jalostamistaan tuotteista keskimäärin saaman maitokat-teen perusteella, ole merkitystä arvioitaessa yhtä tehokkaan kilpailijan mah-dollisuuksia toimia markkinoilla kannattavasti. Vastaavasti, sillä sisältyykö Va-lion maksamaan tilityshintaan voitonjakoa vai ei, ei ole merkitystä arvioitaessa asiaa yhtä tehokkaan kilpailijan toimintaedellytysten kannalta. Asiaa on tar-kasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 . Tästä huolimatta virasto on arvioinut Va-lion esittämiä väitteitä yksityiskohtaisesti alla.

251. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että Valio Oy ei ole osuuskunta, vaan osa-keyhtiö, jonka omistavat maidontuottajien osuuskunnat. Osakeyhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin osakeyhtiölaissa (624/2006) on säädetty. OYL 13 luvun 3 §:n mukaan osakeyhtiön varojen jakamisen on perustuttava tilin-päätökseen. Valion raakamaidosta maksama tuottajahinta tai mikään sen osa ei kuitenkaan perustu yhtiön tilinpäätökseen. Valio luokittelee maitoraaka-aineen ATLAS- järjestelmään yhteydessä olevassa



20.12.2012

256. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että vero-oikeudessa osakeyhtiön ja sen osakkaan väliset oikeustoimet tulee hinnoitella lähtökohtaisesti markkinaehtoisesti. Verotuksessa hyväksytty poikkeaminen käyvän hinnan periaatteessa voi perustua lähtökohtaisesti vain verolain säännökseen. Virastolle toimittamassaan selvityksessä Valio on todennut, ettei verottaja ole puuttunut Valion osuuskunnilleen maksamaan raakamaidon hankintahintaan esimerkiksi verotusmenettelylain (18.12.1995/1558) 29 §:n perusteella peiteltynä osinkona tai 31 §:n mukaisena siirtohinnoitteluoikaisuna, sillä Valion tuottajilleen maksama tilityshinta on edustanut hankintamarkkinoilla raakamaidosta vakiintuneesti maksettua tasoa ja ollut osuustoiminnallisen käytännön mukaista. Näin ollen havaittavissa olevaa eroa markkinoilla raakamaidosta maksettava käyvän hin-nan ja Valion tuottajilleen maksaman hinnan välillä ei ole ollut.125 Asia käy ilmi myös edellä jaksoissa 10.4.2.3.1 kuvatuista Tiken tuottajahintatilastoista.

257. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole myöskään väitteidensä tueksi esittänyt konkreettista näyttöä siitä, että tuottajille maksettavaan tilityshintaan ylipää-tään sisältyisi hinnan muista osista selkeästi erotettavissa olevia voitonja-koeriä. Valio on toimittanut virastolle useampia arvioita voitonjakokom-ponentin suuruudesta.

258. Virastolle toimittamassaan vastineessaan Valio on esittänyt, että voitonja-koerän suuruus voisi olla noin senttiä. Valion esittä-mä arvio perustuu siihen, että yhtiön tuottajahinta on ollut keskimäärin tä-män verran suurempi kuin meijereiden maksama tuottajahinta EU:n alueella keskimäärin. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion vastineessaan esittämä arvio jää perustelemattoman väitteen tasolle. Maidontuotannon olosuhteet, tilojen kulurakenne ja tehokkuus vaihtelevat huomattavasti EU:n ja myös Pohjois-maiden sisällä. Myös keskimääräinen raakamaidon tuottajahinta EU:n sisällä vaihtelee huomattavasti. Vertailu eri maiden tuottajahintojen välillä ei siten ole edes lähtökohdiltaan mielekästä. Mikäli vertailu kohdistetaan maihin, joissa tuotanto-olosuhteet ja kustannusrakenne ovat lähellä Suomea, havai-taan, että näiden maiden tuottajahinta on lähellä Suomen hintatasoa (Ruotsi) tai jopa selvästi korkeampi (Norja126).

259. Marraskuussa Valion virastolle toimittamassa asiantuntijalausunnossa on esi-tetty toisenlaisen näkemys raakamaidon sisältämän voitonjakoerän suuruu-desta. Lausunnon mukaan voitonjakoerän suuruus olisi

senttiä litralta. Lausunnossa on arvioitu voitonjakoerän suuruutta suoraan vertailemalla raakamaidon hintaa sellaisilla markkinoilla, joilla osuus-toiminnallisen maidontuotannon osuus on suuri sellaisiin markkinoihin, joilla

125 Raakamaidon hintatasoa on käsitelty edellä kappaleessa 10.4.2.3.1 126 Lähde: Tine vuosikertomus 2011.



20.12.2012

vastaava osuus on vähäinen sekä estimoimalla välillisesti saman toimialan vertailuyritysten nettotulosprosentteja ja oman pääoman tulosprosentteja.127

260. Kilpailuvirasto toteaa, että Valion esittämät arviot voitonjakoerän suuruudesta ovat jääneet näyttämättä toteen. Virasto tuo esiin sille esitettyihin arvioihin liittyvät keskeisimmät epäkohdat.

261. Eri maantieteellisten markkinoiden väliseen tuottajahintaan perustuvan ver-tailun osalta Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että virastolle toimitettu asiantuntijalausunto perustuu vuoden 2009 tuottajahintojen vertailuun sen sijaan että arviossa olisi käytetty esimerkiksi vuoden 2011 tietoja. Lausunnosta ei käy ilmi miksi tällaiseen ratkaisuun on päädytty.128 Vuonna 2009 maailmantalouden yleinen vahva heikentyminen johti raakamaidon hinnan romahtamiseen Euroopassa, keskimääräinen hintamuutos oli 7,7 euroa per 100 kg.129 Näin ollen on selvää, ettei vuoden 2009 hintataso anna oikeaa kuvaa raakamaidon normaaleista markkinahintatasoista Euroopassa. Vuosi 2009 ei myöskään kuulu Kilpailuviraston tarkastelun kohteena olevaan ajanjaksoon, joka alkaa 1.3.2010.

262. Lausunnossa on valittu vertailumarkkinoiksi Saksa ja Viro, sillä näissä maissa osuustoiminnallisen maidontuotannon osuus on 35 - 50 prosenttia. Koska Saksassa ja Virossa maidon tuottaminen on maantieteellisistä syistä edullisempaa kuin Suomessa, on maiden hintatasoa verrattu Tanskaan, joka lausunnon antajien käsityksen mukaan muistuttaa maidontuotannon olosuhteilta Saksaa ja Viroa. Tanskassa osuustoiminnallisen meijeritoiminnan osuus oli 94 prosenttia. Lausunnossa ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että hintaerot valittujen maiden välillä ovat vaihdelleet huomattavasti ajanjaksolla 2000 - 2011. Yleisesti voidaan todeta, että Saksan ja Tanskan hinnat ovat ol-leet hyvin lähellä toisiaan ja kahtena vuotena Saksan hintataso on ollut korke-ampi kuin Tanskan hintataso. Kun tarkastellaan Viron hintatasoa, havaitaan, että se on ollut nousujohteinen lukuun ottamatta vuotta 2009, jolloin hintata-so laski huomattavasti.130 Lausunnossa ei myöskään ole analysoitu sitä, vaih-teleeko Saksan tai Viron hintataso sen mukaan ostaako raakamaidon osuus-kunta vai yksityinen meijeri, vaikka tämä tieto olisi ollut saatavilla lähteenä käytetystä sektoriraportista.131

263. Lausunnossa esitetyn meijerialan vertailuyritysten nettotulosprosentteihin ja oman pääoman tulosprosentteihin perustuvan välillisen voitonjako-osuuden

127 Liite 91, Valion 15.11.2012 toimittamat asiantuntijalausunnot 1-4, lausunto nro 3 voitonjakokomponentin arvioimisesta maidon tuottajahinnassa. 128 Lausunnon mukaan sen laatijoilla on ollut käytössään myös vuoden 2012 tilastot. 129 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2011. 130 Liite 86, Eurostat EU Milk Prices 2000-2011. 131 Liite 97, Sector Report: "Support for farmers' co-operatives in the dairy sector", Authors: Markus Hanisch, Malte Müller, Jens Rommel, Department of Agricultural Economics, Humboldt University Berlin



20.12.2012

prosenttiin. Vertailulukuna Kilpailuvirasto toteaa, että elintarvi-kealan keskimääräinen liikevoittoprosentti vuonna 2011 oli 3,6 prosenttia.133

267. Lopuksi virasto huomauttaa, että Valion perusmaitojen myyntituotot ovat alittaneet muuttuvat kustannukset koko tarkastelun kohteena olevan ajanjak-son ajan noin sentillä. Vaikka vastoin edellä todet-tua katsottaisiin, että raakamaidon hintaan sisältyisi nimenomainen voitonja-kokomponentti, jota ei voitaisi käsitellä kustannuksena, tulisi sen olla jopa yli

sentin suuruinen litralta, jotta Valion hinnat olisivat kattaneet perusmaitojen valmistuksen muuttuvat kustannukset. Tässäkin ta-pauksessa hinnat ovat yhä alittaneet kokonaiskustannukset ja oikeuskäytäntö huomioon ottaen menettelyssä on silti kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.134

10.4.2.3.3 Raakamaito muuttuvana kustannuksena

268. Kuten edellä on todettu, Valion mukaan maitoraaka-aineen hankintakustan-nus ei ole sille kokonaisuudessaan kustannus, koska tuottajille maksettavaan hintaan sisältyy voitonjakoeriä. Siltä osin kun raakamaidon hankintahintaa voidaan Valion mukaan käsitellä kustannuksena, se ei ole muuttuva vaan ka-pasiteettiin verrattavissa oleva kiinteä kustannus. Valion mukaan raaka-maidon hankintahinta on sille kiinteä kustannus, koska yhtiö on velvollinen vastaanottamaan kaiken sen osakasmeijereiden keräilemän raakamaidon.

269. Myös Valion Kilpailuvirastolle toimittamien laskentatoimen professorien asiantuntijalausuntojen mukaan raakamaidon hankintakustannus on Valiolle kiinteä, kun otetaan huomioon Valion velvollisuus vastaanottaa kaikki se raakamaito, minkä sen omistajat tuottavat. Lausuntojen mukaan Valion liiketoiminnassa on kysymys vastaanotetun raakamaidon ohjaamisesta erilaisiksi maitotuotteiksi sen perusteella, millainen kysyntä ja odotettavissa oleva tuotekohtainen kannattavuus ovat kunkin maitotuotteen kohdalla. Lausuntojen mukaan raakamaidon hankintakustannus on siten Valion liikeidean kannalta kiinteä kustannus.135

270. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, ettei sillä, onko Valiolla velvoite vastaanot-taa kaikki sen omistajameijereiden keräilemä raakamaito ole merkitystä arvioi-taessa yhtä tehokkaan kilpailijan mahdollisuuksia toimia markkinoilla kannat-tavasti. Asiaa on tarkasteltu edellä jaksossa 10.4.2.3.1 .

271. Toiseksi on otettava huomioon, että sekä Valion virastolle toimittamissa kir-jelmissä että virastolle toimitetuissa asiantuntijalausunnoissa on arvioitu

133 Elintarvikevalmistuksen liikevoittoprosentin mediaani vuonna 2011 oli 3,6 % ja yläkvartiili 8,4 %. Lähde: Balance Intelli-gence. 134 Näyttöä Valion tarkoituksesta sulkea perusmaitojen markkinat kilpailuvastaisesti on käsitelty jäljempänä jaksossa 10.4.3 135 Asiantuntijalausunnot ovat esityksen liitteinä 29 ja 30 (Valion selvityksen Kilpailuvirastolle 5.4.2011 ja 15.11.2012)



20.12.2012

myös myydä suuremman osan kuljetuskapasiteetistaan muiden tahojen käyttöön tai pienentää käytössään olevaa kuljetuskapasiteettia. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että vaikka jakelun reitti olisikin joka päivä sama ja tässä mielessä "kiinteä", muuttuu perusmaitotuotteille vyörytettävä jakelun kustannus, kun perusmaitojen myynti pienenee. Vastaavasti tilanteessa, jossa perusmaitojen myyntivolyymit kasvavat, perusmaidoille vyörytettävät kuljetuskustannukset kasvavat.

312. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole esittänyt sellaista riittävää ja yhtäpitävää selvitystä, jonka perusteella voitaisiin poiketa yhtiön itse omissa laskelmissaan käyttämästä kustannusten jaottelusta ja hyväksyä sen esittämä oikaisuvaatimus rahtikustannusten luonteesta. Näin ollen Kilpailuvirasto katsoo, että tarkastelun kohteena olevan perusmaitojen liiketoiminnan kannalta myyntirahtien jakelukustannus on luonteeltaan muuttuva.

10.4.2.5.2 Muuttuvista henkilöstökuluista osan luokitteleminen kiinteiksi

313. Valio jakaa omissa tuloslaskelmissaan henkilöstökulut muuttuviksi ja kiinteik-si kustannuksiksi. Tämän jaottelun taustalla on Valion tekemät analyysit näi-den kustannuksien luonteesta. Tästä huolimatta Valio on esittänyt virastolle, että tuloslaskelmissa muuttuviksi kustannuksiksi merkityistä henkilöstökuluista todellisuudessa ainakin prosenttia on kiinteitä kustannuksia.

314. Valion toimittamasta selvityksestä ilmenee, että muuttuvat henkilöstökulut koostuvat varastotyöntekijöiden palkoista. Valion mukaan kysymys on siitä, että jakeluautojen on tuotava Valion tuotteet aamupäivän aikana, minkä vuoksi Valion on ylläpidettävä jakelun "ruuhkahuipun" mukainen henkilöstömäärä, eikä perusmaitojen vähentyminen samassa suhteessa vähennä varastotoimintoihin liittyvien henkilöstökulujen määrää. Valio on selvityksessään pitänyt esimerkiksi trukin kuljettajien palkkakustannuksia kiinteinä sillä perusteella, että näiden on oltava joka tapauksessa työssä riippumatta siitä, kuinka suuria määriä tuotteita työvuoron aikana käsitellään. Valion mukaan, kun varaston palkoista siirretään prosenttia kiinteiksi, kiinteiden kustannusten määrä lisääntyy ja muuttuvien kustannusten määrä vastaavasti alenee noin senttiä/litra.162

315. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että mikäli varastotyöntekijöiden palkat olisivat perusmaitoliiketoiminnan kannalta luonteeltaan todellisuudessa puoliksi kiinteitä, voidaan lähtökohtana pitää, että Valio olisi luokitellut ne kiinteiksi kustannuksiksi myös omissa tuloslaskelmissaan. Myös Valion toimittamissa kuvauksissa ATLAS-järjestelmästä on määritykset siitä, miten

162 Liite 29, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011.



20.12.2012

320. Perusmaitojen kannattavuutta tarkastelevissa kustannuslaskelmissa Kilpailu-virasto on käyttänyt maitoraaka-aineen kustannuksena Valion OFA- ja ATLAS-laskelmiin sisältyvää maitoraaka-aineen kustannusta. Valio on johta-nut laskelmiin sisältyvän kustannuksen raakamaidon tuottajahinnasta laske-malla arvosuhteen 30/70 perusteella, minkä verran perusmaitoihin sisältyy rasvaa ja valkuaista.

321. Valio on asian käsittelyn aikana esittänyt useita väitteitä laskelmiin sisältyvän maitoraaka-ainekustannuksen perustumisesta arvosuhteeseen. Keväällä 2011 Valio esitti virastolle selvityksen, jonka mukaan sen virastolle toimittamat tu-loslaskelmat tulee oikaista laskelmissa käytetyn arvosuhteen osalta. Valio on käyttänyt tuloslaskelmissaan rasvan ja valkuaisen välistä arvosuhdetta 30/70. Valion mukaan yhtiön käyttämä arvosuhde on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että Kilpailuviraston Valion ehtomuutoshakemukseen antaman yrityskauppapäätöksen mukaan maitoraaka-aineen kiintiökaupassa käytetään arvosuhteena suhdetta 40/60 silloin, kun Valio myy kiintiömaitoa ns. kom-ponenttikaupalla eli käytännössä kuorittuna maitona tai vakioituna maitona.165 Tällä perusteella Valio toimitti virastolle laskelmat arvosuhteen 40/60 mukaisesti oikaisemastaan maitoraaka-ainekustannuksesta.166

322. Kilpailuvirastolle vuoden 2012 aikana toimittamissaan vastineissa Valio on katsonut, että viraston laskelmassaan käyttämä arvosuhde - oli käytettävä ar-vosuhde joko Valion omissa laskelmissaan käyttämä 30/70 tai oikaisuvaati-muksen mukainen 40/60 - ei ylipäätään ole oikea tapa arvostaa raakamaidon eri komponentteja arvioitaessa sitä, onko Valion hinnoittelulla kilpailua pois-sulkevia vaikutuksia. Valion mukaan yhtiö käyttää arvosuhdelaskentaa nykyi-sin vain laskiessaan rasvalle kirjanpidollisen varastoarvon.

323. Valion mukaan yhtiön varastolaskennan pohjaksi otetut arvosuhteet eivät ohjaa tuotantoa, vaan ohjaus lähtee markkinahintojen tarjoamista mahdollisuuksista ja tuotantokyvystä. Valion mukaan arvioitaessa sitä, onko sen perusmaitojen hinnoittelu voinut sulkea yhtä tehokkaita kilpailijoita pois kotimaan markkinoilta, viraston kustannuslaskelmassa tulisi käyttää rasvakomponentin hyvittämiseen arvostusperusteen sijasta kotimaan markkinoilta rasvalle todellisuudessa saatavaa arvoa.

raakamaidossa. Rasvan määrä ja tätä kautta perusmaitoihin käytetyn maitoraaka-aineen kustannus sen sijaan vaihtelee perus-maitolaaduittain. 165 Kilpailuviraston päätös 23.6.2009, dnro 1151/81/1999; Kuorittu maito eli kurri on maitoa, josta kerma on separoitu pois. Vakioituun maitoon on separoinnin jälkeen lisätty raakakermaa tai kuorittua maitoa halutun vakioidun rasvapitoisuuden saa-vuttamiseksi. 166 Kun rasvan ja valkuaisen arvo oikaistaan yrityskauppapäätöksessä edellytetyn arvosuhteen mukaiseksi, Valion sisäisiin OFA- ja ATLAS –laskelmiin sisältynyt perusmaitojen maitoraaka-ainekustannus laskee noin sentillä/litra.



20.12.2012

324. Kilpailuvirasto on arviossaan ottanut kantaa ensin siihen, mikä on oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valku-aisen osalle arvioitaessa Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta ja yhtä tehokkaiden kilpailijoiden mahdollisuuksia toimia markkinoilla. Tämän jälkeen virasto on ottanut kantaa Valion esittämiin väitteisiin maitorasvan markkina-arvon vaikutuksesta Valion ja sen kilpailijoiden perusmaitoliike-toiminnan kannattavuuteen.

10.4.2.6.1 Arvosuhde 30/70 oikea tapa jyvittää raakamaidon hankintahinta perusmaitoihin käytetyn rasvan ja valkuaisen osalle

325. Kuten edellä jaksossa 10.4.2.3 on todettu, arvioitaessa voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta yhtä te-hokas kilpailija, on laskelmissa käytettävien kustannusten perustuttava mark-kinoille tulevan yhtä tehokkaan kilpailijan kohtaamiin kustannuksiin. Näin ollen raakamaidon sisältämien eri komponenttien arvon määrittämisessä on lähtökohdaksi otettava maitoraaka-aineesta tuottajille maksettava hinta.

326. Kilpailuviraston laskelmissaan käyttämä maitoraaka-aineen kustannus vastaa Valion OFA- ja ATLAS-laskelmiin sisältyvään maitoraaka-aineen kustannus-ta. Valio on johtanut laskelmissa käytetyn kustannuksen raakamaidon tuotta-jahinnasta laskemalla arvosuhteen 30/70 perusteella, minkä verran perusmai-toihin sisältyy rasvaa ja valkuaista. Näin ollen Kilpailuviraston laskelmissa käytetty arvosuhde on sama kuin Valion omissa laskelmissaan käyttämä.

327. Valion mukaan sen omiin laskelmiin sisältyvä rasvan ja valkuaisen arvostus-periaate on kuitenkin virheellinen - Valion mukaan yhtiö käyttää arvosuhde-laskentaa vain laskiessaan rasvalle kirjanpidollisen varastoarvon. Valion mu-kaan Kilpailuvirasto samaistaa virheellisesti varastolaskelmissa käytetyn arvosuhteen ja raakamaidon sisältämien eri komponenttien hintojen suhteen toisiinsa. Valion mukaan maitotiloilla tuotettavaan raakamaitoon sisältyvästä valkuaisesta ja rasvasta maksettavien komponenttihintojen suhde on yksin-omaan raakamaidon koostumuksen ohjausväline, joka vaihtelee maittain ja yrityksittäin.

328. Kilpailuvirasto on selvittänyt sekä Suomessa toimivilta meijereiltä että maata-loustilastoista, miten maidontuottajalle raakamaidosta maksettava hinta muo-dostuu. Meijerit ohjaavat maitotiloja tuottamaan raakamaitoa, jossa valkuaisen ja rasvan määrä on mahdollisimman optimaalinen eri maitotuotteiden kysyntään nähden. Lisäksi raakamaidon on täytettävä tietyt laatuvaatimukset.



20.12.2012

329. Raakamaidon tuottajahinta koostuu valkuaisosan (proteiini) arvosta, rasva-osan arvosta, perusosasta (sisältää laatulisät) ja kausiosasta.167 Näistä vain proteiini ja rasva ovat sellaisia raakamaidon osia, joita myydään maitotuot-teissa. Näin ollen voidaan todeta, että proteiinin ja rasvan arvostuksen perus-teella voidaan jakaa raakamaidon kokonaistuottajahinta proteiinille ja rasvalle.

330. Valio ja sen kilpailijat käyttävät raakamaidon hankinnassa ns. kymmenyshinnoittelua, jossa maitovalkuaisesta ja maitorasvasta tuottajalle maksettava hinta on määritelty (senttinä per prosentin kymmenesosa) sen mukaan, minkä verran tuottajan meijerille luovuttama raakamaito todellisuudessa sisältää rasvaa ja valkuaista. Esimerkkinä kymmenyshinnoitte-lusta Kilpailuvirasto on tarkastellut Valio-ryhmään kuuluvan Osuuskunta Itämaidon hinnoittelua. Kilpailuvirasto on ItäMaidon julkaisemien tietojen perusteella laskenut normimaidon koostumushinnan arvosuhteen.

331. Tuottajahinnan pohjaksi on raakamaidon sisältämän maitorasvan ja maito-proteiinin osalta määritelty ns. E-luokan normimaito, johon tuottajan tuot-tamaa raakamaitoa verrataan. Normimaidossa rasvan määräksi on asetettu 4,3 prosenttia ja proteiinin määräksi 3,3 prosenttia. Mikäli tuottajan tuotta-man raakamaidon rasva- tai proteiinipitoisuus poikkeaa normimaidosta, hin-taa joko alennetaan tai korotetaan kymmenyshinnoittelun perusteella. Prote-iinin kymmenyshinta on 0,65 snt/0,1 % ja rasvan kymmenyshinta on 0,24 snt/0,1 %. Mikäli tuotettu raakamaito on täsmälleen E-luokan normimaitoa, on sen sisältämän proteiinin arvo 21,45 snt/l ja rasvan arvo 10,32 snt/l. Vi-rasto on laskenut näiden arvojen perusteella rasvan ja proteiinin arvosuhteen raakamaidossa. Laskelman perusteella rasvaosan arvoksi tulee 32 prosenttia ja proteiiniosan arvoksi 68 prosenttia.

332. Kilpailuvirasto on myös selvittänyt, miten kymmenyshinnoittelu on vaikutta-nut maidontuottajien meijereille toimittaman maidon koostumukseen. Eu-rostat julkaisee tilastoja, joista selviää meijereihin toimitetun raakamaidon proteiinimäärä ja rasvamäärä.168 Tilasto osoittaa, että maidontuottajat toimit-tavat meijereihin raakamaitoa, jossa proteiinipitoisuus ylittää normimaidon proteiinimäärän ja rasvapitoisuus alittaa normimaidon rasvapitoisuuden. Tä-män voidaan päätellä johtuvan siitä, että proteiinimäärän lisäys korottaa tuot-tajahintaa enemmän kuin rasvamäärän pieni vähennys.

333. Kilpailuviraston asettamien yrityskaupan ehtojen mukaisesti Valio on velvol-linen myymään tietyn määrän raakamaitoa tai sen vakioituja komponentteja kilpailijoilleen.169 Osana selvityksiään virasto on perehtynyt Arla Ingmanin ja

167 Esimerkiksi Arla Ingman http://www.arlaingman.fi/maidontuottajat/maidon-tuottajahinta/, 10.12.2012 168 Liite 52, Eurostat: Fat contents and protein contents (cow milk's) 169 Yrityskaupan ehtojen mukaan Valio on velvollinen myymään kilpailijoilleen kiintiömaitona sekä käsittelemätöntä raakamai-toa sellaisenaan että maidon nestemäisiin komponentteihin (kuorittu maito, vakioitu maito ja kerma) jaoteltuna.



20.12.2012

Valion välillä solmittuun puitesopimukseen kiintiömaidon hankinnasta.170 Puitesopimuksen mukaisesti käsittelemättömän raakamaidon hinta vastaa Va-lion omille tuottajilleen maksamaa tilityshintaa. Kuoritun maidon eli ns. kur-rin hinta sen sijaan riippuu ostetun maidon määrästä yrityskaupan ehtomuu-tosta koskevan Kilpailuviraston päätöksen mukaisesti. Kiintiömaidon kom-ponenttihinnoittelua on käsitelty jäljempänä tässä jaksossa.

334. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion omissa kannattavuuslaskelmissaan käyttä-mä arvosuhde on oikea tapa arvostaa maidon raakamaidon sisältämän maito-rasvan ja valkuaisen suhde perusmaitoihin käytetyn maitoraaka-aineen han-kintakustannusta määritettäessä. Valion laskelmissaan käyttämä kustannus vastaa sitä hintaa, jonka Valio itse ja myös sen kilpailijat joutuvat raaka-aineesta maksamaan.

335. Kilpailuvirasto ei siten myöskään ota huomioon Valion oikaisua arvosuhteen muutoksesta, jonka mukaan maitoraaka-aineen kustannuksessa tulisi käyttää rasvan ja valkuaisen välistä arvosuhdetta 40/60 sen sijaan, että käytettäisiin Valion omissa laskelmissaan käyttämää arvosuhdetta 30/70. Yksinomaan se, että kiintiömaidon komponenttikaupassa käytettäisiin toista arvosuhdetta, ei anna aihetta poiketa Valion itsensä käyttämästä arvosuhteesta, joka perustuu yhtiön raakamaidosta tuottajilleen maksamaan hintaan. On myös huomatta-va, että Valion ja Arla Ingmanin välisessä puitesopimuksessa kiintiömaidon hankinnasta ei ole sovellettu arvosuhdetta 40/60. Kilpailuvirasto toteaa lopuksi, että vaikka Valion esittämä oikaisuvaatimus arvosuhteen muutoksesta hyväksyttäisiin, Valion perusmaidoista perimä keskimääräinen hinta on tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana joka tapauksessa alittanut yhtiön keskimääräiset muuttuvat kustannukset.

10.4.2.6.2 Raakamaidosta valmistettavien muiden lopputuotteiden myyntituottoja ei voida ottaa huomi-oon rasvan arvon määrityksessä

336. Arvioitaessa sitä, onko Valion soveltama perusmaitojen hinnoittelu voinut sulkea yhtä tehokkaita kilpailijoita pois kotimaan markkinoilta, Valion mu-kaan rasvan arvoa ei perusmaitoliiketoiminnan kannattavuutta kuvaavissa laskelmissa tulisi johtaa raakamaidon hinnasta arvosuhteen kautta. Se sijaan se tulisi laskea niistä tuotoista, jotka yhtiö on saanut myymällä maitorasvasta valmistettuja tuotteita kotimaan markkinoille. Valion virastolle toimittaman vastineen mukaan yhtiön perusmaitoliiketoiminta on tarkasteluajanjaksolla ollut kannattavaa, kun perusmaitojen valmistuksessa yli jäävän maitorasvan (kerman) tuotto otetaan huomioon arvioitaessa liiketoiminnan kannattavuutta.

170 Liite 44, Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011.



20.12.2012

337. Valion mukaan perusmaitojen alihinnoittelulla voisi olla poissulkevia vaikutuksia siinä tapauksessa, jos raaka-aineen hinta ja siitä valmistettavien lopputuotteiden hinnat olisivat sellaisessa suhteessa toisiinsa, että perusmaitomarkkinoilla toimiva yhtä tehokas meijeri ei voisi kattaa kustannuksiaan raakamaitolitran kokonaisjalostuksesta saatavalla tuotolla.

338. Valion mukaan sen kuvaama tilanne on verrattavissa niputtamiseen, jonka osalta komission 102 artiklan soveltamista koskevassa tiedonannossa todetaan, että mikäli yritykset myyvät samanlaisia nippuja tai voisivat niin tehdä, komissio näkee tilanteen yleensä kilpailuna toista nippua vastaan. Tiedonannon mukaan tällöin olennainen kysymys ei ole, kattavatko lisätulot kunkin nippuun kuuluvan tuotteen aiheuttamat lisäkustannukset, vaan pikemminkin se, onko nipun hinnoissa kokonaisuudessaan kyse saalistushinnoista.171 Valion mukaan poissuljennan arvioinnissa on siten olennaista, voiko määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailija kattaa omat kustannuksensa kilpailemalla samanlaisella tuotepaketilla kuin dominantti yritys. Valion mukaan niputtamista koskeva komission soveltamisohje on analoginen meijeriliiketoimintaan, sillä jokaisen perusmaitoja valmistavan meijerin on joka tapauksessa jalostettava perus-maidon valmistuksessa ylijäävä raakamaidon sisältämä rasva muiksi tuotteiksi.

339. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion esittämään väitteeseen.

Kustannukset alittava hinnoittelu on kohdistunut yksinomaan perusmaitoihin

340. Valion vastineessaan esittämälle väitteelle siitä, että Kilpailuviraston tulisi ot-taa huomioon raakamaidosta perusmaitojen lisäksi valmistettujen muiden lopputuotteiden (kermat ja rasvat) myyntituotot arvioidessaan saalistushin-noittelua perusmaitomarkkinoilla, ei löydy tukea oikeuskäytännöstä.

341. Valion kustannukset alittava hinnoittelu on kohdistunut yksinomaan perus-maitoihin. Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan arvioitaessa kustannukset alittavaa hinnoittelua kyseisen tuotteen valmistamisesta aiheu-tuvia kustannuksia on lähtökohtaisesti verrattava saman tuotteen myyntituot-toihin. Asiassa AKZO unionin tuomioistuin arvioi saalistushinnoittelun kri-teerien täyttymistä yksinomaan saalistuksen kohteena olevan hyödykkeen tuottojen ja kustannusten suhteessa. Sillä, että samaa raaka-ainetta käytettiin useisiin eri käyttötarkoituksiin tai sillä, että markkinaosuuden kasvattamisella kyseisellä segmentillä oli todennäköisesti poissuljennasta johtuen vaikutusta yrityksen menestykselle muilla segmenteillä, ei ollut sellaista merkitystä, että kustannuksia olisi arvioitu laajempaa ”tuoteportfoliota” silmälläpitäen, vaan

171 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 61.



20.12.2012

kustannustarkastelu kohdennettiin juuri siihen hyödykkeeseen, jonka osalta saalistusepäily oli selvitettävänä.172

342. Laajakaistamarkkinoita koskeneessa hintaruuviasiassa Deutsche Telekom unionin tuomioistuin totesi, että komissiolla oli oikeus olla ottamatta huomi-oon eri relevanteille markkinoille kuuluvien tuotteiden myyntituottoja arvioi-taessa sitä, voivatko määräävässä asemassa olevan yrityksen yhtä tehokkaat kilpailijat tarjota yhdenvertaisesti tuotteita asiakkaille. Tuomioistuin katsoi, et-tä vaikka palveluja ostavan tilaajan kannalta yhdessä myytävät käyttöoikeus- ja puhelupalvelut saattoivat muodostaa kokonaisuuden, komissiolla oli oikeus tutkia hintaruuvin olemassaoloa pelkästään käyttöoikeuspalvelujen tasolla ottamatta mukaan puhelupalveluja.173 Tuomioistuimen mukaan vääristymä-tön kilpailu markkinoilla edellytti yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä määrää-vässä asemassa olevan toimijan ja sen kilpailijoiden välillä. Se, että määrääväs-sä asemassa olevan yrityksen kustannukset alittava hinnoittelu tietyn tuotteen markkinoilla aiheuttaisi näille markkinoille pyrkiville kilpailijoille tappioita, jotka niiden olisi katettava toisten tuotteiden myynnistä saatavilla voitoilla, olisi ristiriidassa tämän kanssa. Tämä olisi myös johtanut kilpailutilanteen vääristymiseen niillä markkinoilla, joilla kilpailijoiden olisi kompensoitava kärsimänsä tappiot.174

Perusmaidot ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavat tuotteet eivät muodosta yhdessä myytävää nippua

343. Valion vastineessaan tarkoittama niputtamista koskeva komission soveltamisohje, jossa yritysten myydessä samanlaisia nippuja tai mikäli ne voisivat tehdä niin, tilannetta tarkastellaan kilpailuna toista nippua vastaan, ei ole sovellettavissa perusmaitojen ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavien tuotteiden myyntiin vähittäiskaupalle. Perusmaitoja ja niiden valmistuksessa irtoavasta rasvasta valmistettavia tuotteita ei myydä yhdessä tavalla, johon komission 102 artiklan soveltamista koskeva tiedonanto viittaa. Valion ja sen kilpailijoiden myydessä perusmaitoja sekä kermoja että rasvoja vähittäiskaupalle neuvottelut käydään perusmaitojen ja muiden tuotteiden osalta erikseen ilman, että toisesta tuotteesta maksettavaan hintaan vaikuttaisi se, että myös toinen tuote hankitaan samalta toimittajalta. Perusmaitojen sekä kermojen ja rasvojen hinnat, toimitusmäärät ja muut sopimusehdot

172 Asia C-62/86 AKZO Chemie BV vastaan Euroopan komissio, 3.7.1991; Komission päätös 85/609/EEC 14.12.1985; Tapauksessa oli kyse siitä, että bentsoyyliperoksidi -kemikaalia käytettiin sekä muoviteollisuudessa että jauhoteollisuudessa, joista jälkimmäisessä sitä käytettiin yhtenä jauhojen lisäaineena. AKZOn kilpailija ECS valmisti jauholisäaineita ja pyrki laajentamaan toimintaansa muoviteollisuuteen (valmistamaan ko. peroksidia muoviteollisuuden käyttötarkoituksiin). AKZOn pyrkimyksenä oli syrjäyttää ECS muoviteollisuudesta tarjoamalla hinnanalennuksia ja käyttämällä kustannukset alittavia hintoja jauholisäaineiden markkinoilla. Tuottoja ja kustannuksia verrattiin kuitenkin ainoastaan jauholisäaineiden osalta, joihin bentsoyyliperoksidi kuuluu. 173 Asia C-280/08 P Deutsche Telekom AG v Euroopan komissio, 14.10.2010, kohdat 221 ja 232-240. 174 Asia T-271/03 Deutsche Telekom AG vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, 10.4.2008, kohdat 199-201.



20.12.2012

määritetään tuoteryhmäkohtaisissa neuvotteluissa näiden tuotteiden kysynnän ja tarjonnan perusteella.

344. Perusmaitojen hintojen alentaminen ei vaikuta muiden tuotteiden, kuten kermojen ja rasvojen kysyntään tai niiden myyntihintoihin.175 Perusmaitojen tukkuhintojen alentaminen ei myöskään lisää niiden kysyntää toisessa asiakasryhmässä tavalla, joka johtaisi parempaan kokonaiskannattavuuteen. 176 Perusmaitojen hintojen alentaminen vähittäiskaupalle vaikuttaa ainoastaan perusmaitojen kysyntään ja niiden myynnistä saataviin tuottoihin.

345. Mikäli Valion myymien rasvojen ja kermojen tuotot kattavat perusmaitojen myynnistä sille aiheutuvat tappiot, kysymys on siten pikemmin tasauksesta tai ristisubventiosta, jossa Valio pystyy muiden tuotteidensa tuotoilla kattamaan perusmaitojen myynnistä syntyvät tappiot. Vastaavasti tilannetta voidaan tarkastella Valion mahdollisuutena kattaa perusmaitojen kustannukset alittavasta hinnoittelusta syntyvät tappiot jo saalistuksen kestäessä.

346. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että niputtamista koskevan komission so-veltamisohjeen mukaan, silloin kun tuotteita myydään myös erikseen, hinnoittelulla on poissulkeva vaikutus, mikäli jokaisen nippuun kuuluvan tuotteen valmistamisesta aiheutuvat pitkän aikavälin keskimääräiset lisäkustannukset (long-run average incrimental cost, LRAIC) eivät kata näiden tuotteiden keskimääräisiä tuottoja.177

10.4.2.6.3 Lopputuotteiden myyntituottoja ei voida laskea parhaiten kannattavien tuotteiden tuoton pe-rusteella

347. Kuten edellä on todettu, raakamaidosta perusmaitojen lisäksi valmistettavien muiden lopputuotteiden hintoja ei tule ottaa huomioon arvioitaessa saalis-tushinnoittelua perusmaitomarkkinoilla. Kilpailuvirasto on kuitenkin lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että Valion virastolle esittämä laskelma loppu-tuotteiden myyntituotoista perustuu yksinomaan parhaiten kannattaneiden tuotteiden tuottoon kotimaassa. Laskelma on myös laadittu jälkikäteen yk-sinomaan Kilpailuvirastoa varten.

175 Kyse ei siten ole toisiaan täydentävistä tuotteista, jotka myytäisiin samalle asiakkaalle ja hinnoittelun optimoinnilla tuottei-den välillä pyrittäisiin mahdollisimman hyvään kokonaiskannattavuuteen. Ns. system pricing -hinnoittelussa toisen tuotteen (esimerkiksi partakoneen) myyminen tappiolla voi olla perusteltua sen vuoksi, että tappiolla myyminen lisää tämän tuotteen kysyntää, jonka jälkeen yritys pystyy tekemään voittoa toisen täydentävän tuotteen (esim. partakoneen terät) myynnillä, jolloin tuotteiden kokonaiskannattavuus on positiivinen. Ks. esim. Ritter, C: "Does the Law of Predatory Pricing and Cross-Subsidisation Need a Radical Rethink?" World Competition 27(4): 613-649, 2004 (Kluwer) 176 Vrt. ns. follow-on effect -hinnoittelu, jota on käsitelty muun muassa komission Wanadoo -päätöksessä (Komission päätös COMP/38.233 Wanadoo Interactive, 16.7.2003, kohta 35) ja Iso-Britannian The Competition Commission Appeal Tribunalin (CAT) ratkaisussa asiassa Napp (Napp v Director General of Fair Trading, Case No. 1001/1/1/01, 15.1.2002). 177 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 60.



20.12.2012

348. Valion mukaan perusmaitoja tuottava meijeri jalostaa tuotannon yhteydessä ylijäävän rasvan erilaisiksi kermoiksi ja toissijaisesti kiinteäksi rasvaksi. Valion mukaan yhtä tehokas kotimainen toimija olisi voinut saada valmistuksessa irtoavalle rasvalle Suomen markkinoilta keskimääräisesti hinnan

€/kg vuonna 2010 ja €/kg vuonna 2011. Näin ollen Valion mukaan yhtä tehokas kilpailija olisi voinut kattaa kustannuksensa Valion käyttämillä perusmaitohinnoilla vuosina 2010 ja 2011. Valio on liittänyt Kilpailuvirastolle toimittamaansa vastineeseensa laskelman, jonka otsikko on ”tulosyksikkö perusmaidot 2010 – ennuste 1-4/2012”. Laskelman mukaan perusmaitojen tulosyksikön liiketulos on ollut positiivinen vuosina 2010 ja 2011.178

349. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion väitteeseen.

Valion laskelmaan on otettu parhaiten kannattavat kerma- ja rasvatuotteet

350. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että Valion toimittamassa laskelmassa on yhdistetty perusmaidot ja yhtiön kaikkein kannattavimmat kerma-/rasvatuotteet. Lähtökohtana laskelman laatimisessa on ollut, että kermatuotteet ovat kannattavampia kuin rasvatuotteet, joten perusmaidoista vapautuva laskennallinen raakakerma on ensisijaisesti kohdistettu kermatuotteille ja sen jälkeen ylijäävä määrä on kohdistettu parhaiten kannat-tavalle rasvatuotteelle eli .

351. Perusmaidoista laskennallisesti vapautuvan raakakerman määrä ei kuitenkaan ole riittänyt sellaisenaan laskelman mukaisten sivutuotemäärien valmistuk-seen vaan niiden valmistukseen on tarvittu lisäraakamaitoa. Laskelmassa tar-koitetut kermat pitävät lisäksi sisällään sekä kermatuotteita että kasvirasvasekoitteita.179 Näin ollen kaikkia laskelman tuotteita ei ole valmistettu myöskään yksinomaan perusmaidoista vapautuneesta raakakermasta/raakarasvasta vaan niihin on käytetty myös muiden tuotteiden valmistuksesta vapautuvaa kermaa sekä kasvirasvaa.

352. Perusmaidoista vapautuvan raakakerman/raakarasvan määrä riittää laskennal-lisesti noin Valion kotimaan kerma- ja rasvatuotteiden valmistusmäärästä. Tämän lisäksi Valio valmistaa ulkomaan myyntiin sekä kerma- että rasvatuotteita, joiden valmistamiseen käytettävän raakakerman ja raakarasvan määrä vastaa suuruusluokaltaan

raakakerman ja raakarasvan määrää.180

178 Liite 53, Valion vastine Kilpailuvirastolle 29.2.2012, sivu 43. 179 Myös on sekoitus maitorasvaa ja kasvirasvaa. 180 Valio tuottaa perusmaitoja ja monia muita tuoretuotteita samoissa tuotantolaitoksissa. Vastaanotetun raakamaidon määrä näissä tuotantolaitoksissa ylittää huomattavasti perusmaitojen tuotannossa tarvittavan raakamaidon määrän, eikä tuotannosta ole eriteltävissä sitä, mihin tuotannon alkuvaiheessa separoitu raakakerma on todellisuudessa käytetty.



20.12.2012

368. Alla olevassa Taulukossa 1 on tarkasteltu tiivistetysti kustannusten kattamista kaikkien selvityksen kohteena olevien hintakausien osalta.195 Kustannus- ja hintatarkastelu perustuu Valion merkkiperusmaitojen tietoihin.196

369. Taulukossa käytetty keskimääräinen hinta (P) tarkoittaa Valion perusmaitojen kokonaismyynnistä saamaa keskimääräistä hintaa/litra. Taulukossa käytetty keskimääräinen muuttuva kustannus (AVC) ja keskimääräinen kokonaiskustannus (ATC) on laskettu Valion toimittamien kannattavuuslaskelmien perusteella. Keskimääräiset kiinteät kustannukset ovat keskimääräiset kokonaiskustannukset (ATC) vähennettynä keskimääräisillä muuttuvilla kustannuksilla (AVC). ATLAS-järjestelmän tietojen perusteella AVC:sta on laskettu kaksi eri versiota. Ensimmäisessä AVC1-luvussa ei ole otettu huomioon varianssien vaikutusta ja toisessa AVC2-luvussa on otettu huomioon varianssien vaikutus.

370. Taulukossa käytetty keskimääräinen vältettävissä oleva kustannus (AAC) on laskettu vertaamalla kustannusmuutoksia 2009 ja 2010, jolloin Valion myyn-tivolyymi aleni.197

195 Taulukkoon kootut luvut perustuvat liitteinä 40-41 oleviin Kilpailuviraston laatimiin koonteihin, joihin on poimittu luvut Valion toimittamista alkuperäisistä kannattavuuslaskelmista sekä liitteenä 48 olevaan Kilpailuviraston laatimaan laskelmaan Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC). Alkuperäiset kannattavuuslaskelmat ovat liitteinä 37 ja 46-47. 196 Tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana Valio on valmistanut myös private label -maitoja, joiden kannattavuus on ollut hieman kuin merkkimaitojen. 197 Liite 48, Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuksesta (AAC)



20.12.2012

Taulukko 1.

371. Taulukosta 1 ilmenee, että kaikkien tarkastelun kohteena olevien hintakausien aikana, yhteensä 30 kuukauden ajan, Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräinen hinta on alittanut liiketoiminnan keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Tästä seuraa, että OFA-laskelmien mukaisia keskimääräisiä kiinteitä kustannuksia ei ole voitu kattaa lainkaan:

OFA-järjestelmän luvut Kaikki asiakkaat keskimäärin

P (euroa/ l alv 0 %) AVC P-AVC

P/AVC % ATC P-ATC

P/ATC %

1.3.2010–31.8.2010

1.9.2010–31.12.2010

1.1.2011–30.4.2011

1.5.2011–31.8.2011

1.9.2011–31.12.2011

Atlas-järjestelmän luvut AVC1 Kaikki asiakkaat keskimäärin

P (euroa/l alv 0 %) AVC1 P-AVC1

P/AVC1 % ATC P-ATC

P/ATC %

1.3.2010-31.12.2010

1.1.2011-31.12.2011 1.1.2012-30.4.2012

1.5.2012-31.8.2012

Atlas-järjestelmän luvut AVC2 Kaikki asiakkaat keskimäärin

P (euroa/l alv 0 %) AVC2 P-AVC2

P/AVC2 % ATC P-ATC

P/ATC %

1.3.2010-31.12.2010

1.1.2011-31.12.2011

1.1.2012-30.4.2012 1.5.2012-31.8.2012

Kilpailuviraston tekemä arvio AAC ajalle 3-12/2010 Kaikki asiakkaat keskimäärin

P (euroa/l alv 0 %) AAC P-AAC

P/AAC % ATC P-ATC

P/ATC %

1.3.2010-31.12.2010

Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset hinnat ja yksikkökustannukset vuosina 2010, 2011 ja 2012



20.12.2012

10.4.2.8 Johtopäätökset kustannusten kattamisesta

373. Kilpailuviraston Valion toimittamien hintatietojen ja kustannuslukujen pohjalta tekemän laskennallisen selvityksen mukaan jokaisella ajanjakson 1.1.2010 - 31.8.2012 sisältämällä hintakaudella Valion keskimääräinen myyntihinta asiakkaille on alittanut selvästi perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset kokonaiskustannukset. Ajanjaksolla 1.1.2010 -28.2.2010 vallinnut lievä tappiollisuus on olennaisesti syventynyt 1.3.2010 alkaen, jonka jälkeen Valion myyntihinnat ovat alittaneet myös muuttuvat kustannukset.

374. Kuten edellä on todettu, unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Hinnoiteltaessa alle muuttuvien kustannusten ei voida ajatella, että hinnoittelun taloudellinen tarkoitus olisi joku muu kuin kilpailijan syrjäyttäminen, sillä jokainen valmistettu ja myyty yksikkö aiheuttaa yritykselle tappioita. Lisäksi tuomioistuin on vahvistanut, että toisaalta kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen.199

375. Määräävässä asemassa olevan Valion muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu merkitsee sitä, että yhtiö uhraa lyhyen aikavälin voittonsa eikä yhtä tehokas kilpailija voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on siten jo itsessään osoitus Valion määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

376. Tämän lisäksi Kilpailuvirasto on käsitellyt Valion syrjäyttämistarkoitusta ilmentävää näyttöä sekä yhtiön soveltamien alennuskäytäntöjen kilpailun vastaista markkinoiden sulkemista korostavaa vaikutusta jäljempänä luvuissa 10.4.3 ja 10.4.4 . Tästä seuraa, että Valion menettelyssä on oikeuskäytännön mukaisesti kysymys määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä siinäkin ta-pauksessa, että perusmaitojen hintojen katsottaisiin kattaneen muuttuvat kus-tannukset mutta jääneen alle kokonaiskustannusten.

10.4.2.9 Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos

377. Perusmaitoliiketoiminnasta aiheutuneiden kustannusten kokonaiskannattavuutta kuvaavat Valion Kilpailuvirastolle toimittamat tiliryhmäkohtaiset kannattavuuslaskennan raportit osoittavat, että

199 Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohdat 224-225.



20.12.2012

perusmaitoliiketoiminta on ollut Valiolle laskennallisesti tappiollista vuodesta 2007.200

378. Perusmaitoliiketoiminnan vähäinen kannattavuus ennen Valion saalistushinnoittelun alkua selittyy osittain sillä, että perusmaitojen jalostusarvo on verrattain matala suhteessa maitotuotteiden keskimääräiseen jalostusarvoon. Näin ollen Valion perusmaidoista saama maitokate on tyypillisesti alhaisempi kuin Valion kaikkien tuotteiden maitokatteiden keskiarvo. Merkittävimmän kustannustekijän, maitoraaka-aineen, hinta ja sen kehitys vaikuttavat keskeisellä tavalla Valion perusmaitoliiketoiminnan kannattavuuteen.

379. Vuonna 2010 toteutetut merkittävät hinnanalennukset, joiden vuoksi Valion perusmaidoista perimä keskimääräinen hinta on alittanut muuttuvat kustannukset, ovat kasvattaneet perusmaitoliiketoiminnan tappiot vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna yli nelinkertaisiksi. Saalistushinnoittelun jatkuessa vuonna 2011 tappiot ovat kasvaneet kaiken kaikkiaan noin

miljoonaan euroon vuodessa. Vuoden 2012 osalta on tiedossa tilanne vasta vuoden ensimmäisten 8 kuukauden osalta, mutta luvut viittaavat siihen, että vuoden 2012 aikana tappiollisuus on säilynyt yhtä syvänä kuin vuonna 2011. Näin ollen Valion perusmaitoliiketoiminnan ko-konaistappiot menettelyn aikana ovat kasvaneet lähes

miljoonaan euroon.

380. Alla oleva kaavio, jossa näkyy Valion perusmaitoliiketoiminnan tulos vuosilta 2007-2012, kuvaa tappiollisuuden kehitystä:

200 Liitteet 1, 45, 46 ja 47 Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 2008-2011.



20.12.2012

10.4.3 Näyttö Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävästä hinnoittelustrategiasta

381. Kuten edellä on todettu, unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muuttuvien kustannusten keskiarvoa alhaisempia hintoja on aina pidettävä osoituksena määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Kokonaiskustannusten keskiarvoa alhaisempia, mutta muuttuvien kustannusten keskiarvoa korkeampia hintoja on pidettävä osoituksena markkina-aseman väärinkäytöstä, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen.201

382. Syrjäyttämistarkoitusta arvioidessaan Kilpailuvirasto on tarkastellut ensisijaisesti Valion sisäisiä asiakirjoja ja niistä esiin käyvää hinnoittelustrategiaa, jota yritys on vuoden 2010 alusta lähtien noudattanut.

10.4.3.1 Valion hinnoittelustrategian tausta

383. Arla Ingman on kilpaillut aktiivisimmin perusmaitojen toimituksista S-ryhmälle ja Suomen Lähikaupalle. Arla Ingmanin kapasiteetti ei riitä merkittäviin perusmaitotoimituksiin kaikille kaupan ryhmittymille samaan aikaan. Muuttuneessa markkinatilanteessa Valiolle on ollut omien myyntimääriensä säilyttämisen kannalta keskeistä menestyä niissä kilpailutuksissa, joissa vähittäiskaupparyhmät kävivät valintaa Valion ja Arla Ingmanin välillä. Vuonna 2010 tällaisia olivat ennen kaikkea SOK, Suomen Lähikauppa ja osaltaan myös Lidl.

384. Kilpailuviraston asiakirja-aineisto osoittaa, että Valio koki Arla Ingmanin pyrkimyksen lisätä markkinaosuuttaan perusmaidoissa ja erityisesti ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen pohjautuvien perusmaitojen tulon kauppojen hyllyihin uhaksi omalle liiketoiminnalleen. Vuoden 2009 aikana kiristynyt kilpailutilanne kärjistyi HOK-Elannon ja kahden muun S-ryhmän alueosuuskaupan siirtymiseen Valiolta Arla Ingmanille helmikuussa 2010. Tämä merkitsi noin miljoonan litran pudotusta S-ryhmän Valiolta tekemiin hankintoihin vuoden 2010 aikana.

385. Viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa jäljempänä kuvatuin tavoin, että vastauksena markkinaosuuden ja toimitusvolyymin laskuun Valio omaksui keväällä 2010 kilpailuvastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävän strategian. Valio toteutti kevään 2010 aikana perusmaitojen hintoihin kohdistuneet hinnan laskut, joiden johtavana tarkoituksena oli

201 Asia C-333/94 Tetra Pak II, kohta 41; Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohdat 71-72; Asia T-340/03 France Télécom v. komissio, kohdat 224-225.



20.12.2012

lopettaa perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon tuonti Ruotsista, saavuttaa prosentin markkinaosuus ja tämän jälkeen nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille.

386. Erityiseksi uhaksi omalle liiketoiminnalleen Valio koki Arla Ingmanin maahantuoman ruotsalaisen raakamaidon. Muun muassa Valion hallituksen kokouksessa esitellystä, yhtiökokousta varten laaditusta, aineistosta ilmenee, että Valio koki ruotsalaiseen maitoraaka-aineeseen pohjautuvien perusmaitojen tulon kaupan hyllyihin jo vuonna 2009 romahduttaneen perusmaitojen hinnat vähittäiskaupassa. Yhtiökokouksessa esitellystä aineistosta ilmenee myös, että vastatakseen ruotsalaisen raakamaidon tuontiin Valion strategiana oli myydä omia tuotteitaan, mukaan lukien perusmaidot, "tuontihinnoilla määrien pitämiseksi suomalaisessa maidossa".202

387. Viraston hallussa olevat asiakirjat osoittavat, että edellä tarkoitettu "määrien pitäminen suomalaisessa maidossa" on käytännössä tarkoittanut pyrkimystä saada tuontimaitoon perustuvat maitotuotteet pois Suomen markkinoilta. Esimerkiksi Valion johtoryhmän kokouksessa tammikuussa 2010 käsiteltiin perusmaitojen osalta muun ohella tuontia otsikolla "Miten heittää 50 miljoonaa litraa ruotsalaista maitoa ulos?".203

10.4.3.2 Alennukset 1.3.2010

388. Kuten edellä luvussa 9.3 on kuvattu, kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan pää-toimittajuuden menetyksen jälkeen Valio toteutti 1.3.2010 merkittävän, hintalinjaltaan samanlaisen alennuksen kaikille vähittäiskauppa-asiakkailleen. Valio toteutti alennuksen täysin omasta aloitteestaan ja ilman, että kyseessä olisi ollut kaupan ryhmittymien toteuttama tai vauhdittama neuvottelukierros, jollainen olisi siihen saakka sovelletun neuvottelukäytännön mukaisesti ollut tulossa vasta kun hinnoista ja toimitusmääristä olisi neuvoteltu seuraavalle, 1.5.2010 alkavalle, valikoimajaksolle. Aloite hintojen alentamisesta 10 sentillä kesken sopimuskauden tuli Valion ylimmästä johdosta ja asia hyväksyttiin yhtiön hallituksessa.

389. Valion toimitusjohtaja lähetti 14.2.2010 viestin ensin yhtiön hallitukselle ja välitti sen myöhemmin samana päivänä yhtiön johtoryhmälle. Johtoryhmälle osoitetun viestin aluksi toimitusjohtaja toteaa seuraavan:

"Hei, 202 Liite 56, Valion hallituksen kokouksen pöytäkirja 7.4.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Yhtiökokous 8.4.2010"; Kuten jäljempänä on todettu, "tuontihinnoilla" tarkoittaa tässä yhteydessä hintatasoa, joka alittaa maitojauheen ja teollisuusvoin myyntituotot (ks. esim. Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010) 203 Liite 56, Valion johtoryhmän pöytäkirja 20.-21.1.2011.



20.12.2012

Ohessa tiedoksenne analyysi ja (myyntijohtajan) joukkojen kanssa viritelty suunnitelma maitotilanteen vakauttamiseksi. Hallituksen porukat ovat kaikki sen siunanneet. Huomenna lounaalla on lopullinen keskustelu ennen lopullista suunnitel-man käynnistämistä. Kyseessä on vakava ja suuri asia, joten kaikki parannusehdotukset ja huomiot ovat tervetulleita."204

390. Johtoryhmälle ja hallitukselle lähetetyssä viestissä toimitusjohtaja kirjoittaa kilpailutilanteesta perusmaitojen markkinoilla otsikolla "TÄRKEÄÄ: Maitosuunnitelmia: 'uskollisuusalennus'". Viestissään toimitusjohtaja analysoi kilpailutilannetta ja sen vaatimia toimenpiteitä muun ohella seuraavin toteamuksin:

"Meidän on pysäytettävä maidonmyyntimme ja jakelumme las-ku välittömästi ja yritettävä saavuttaa prosentin osuus seuraavien 18 kuukauden aikana eli ennen 2011 loppua ja 2012 eteenpäin pysyvästi." "Markkinan toimivuuden kannalta ongelman ydin on Valion tukkuhinta/tuottajahintasuhteessa. Ilman vähintään 10 sentin hinnanlaskua ei myynnin nykyrakenne voi muuttua saati palau-tua 2009 edeltäneeseen tilaan. Valion kannalta pahimmassa ta-pauksessa saattaisi löytyä jonkinlainen status quo

sentin laskun tuntumassa nykymäärille, miltä tie-noilta syntyisi myös Arlan Ruotsin maitostrategian optimaali-nen tulos!! Eli Suomen maidontuotanto ajautuu kannattamat-tomammaksi ja Ruotsin maito saa pysyvän jalansijan Etelä-Suomessa. Lisäksi on huomioitava, että hinnan lasku ei sinäl-lään muuta myynninrakennetta nopeasti, vaan kuten Ruotsin maidon tapauksessa on nähtävissä hiljalleen häviäjiä (=Valiota) kuristaen. Mitä suurempia muutoksia markkinoille tuodaan, sen nopeammin kehitys kohti uutta alkaa. - - " "Tukkuhinnan lasku vaikuttaa eri toimijoihin eri tavalla. Arla yrittää todennäköisesti lisätä Ruotsin maidon määrää niin kau-an, kuin Valion hintasuhde sen kohtuullisin tappioin mahdol-listaa. Kuljetuskustannus on sentin luokkaa, eli Arlan Suomen maidon tilityskyvyn laskiessa hiljal-leen aletaan Århusissa miettiä asiaa ja Ruotsin maidon siirto loppuu varmasti, kun muutamia kuukausia siitä on saatu vä-hemmän kuin jauheesta ja voista. Tämä tapahtuu onneksi nuo

senttiä korkeammalla hintatasolla, kuin Valion vastaava tilanne :-)"

204 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010.

KILPAILUVIRASTO 101 (151)

Konkurrensverket JULKINEN liikesalaisuudet poistettu

Dnro 478/14/2010

20.12.2012 10.4.3.3 Alennukset 1.4.2010 ja hinnoittelustrategian käsittely Valion johtoryhmässä

392. Maaliskuun alussa toteutetuista merkittävistä hinnanalennuksista huolimatta Valio ei onnistunut pyrkimyksissään saada takaisin menettämäänsä myyntiä. Valion myyntijohtaja lähetti 4.3.2010 viestin myyntiorganisaatiolleen, laskentaryhmään ja yhtiön päälakimiehelle otsikolla "Maitotilanne: tärkeää". Viestissään myyntijohtaja toteaa seuraavan:

"Hei, Ohessa tehtäviä ja kysymyksiä työstettäväksi maanantaita varten. Tärkeysjärjestyksessä erittäin korkealla, delegoikaa osa-alueita tarvittaessa yksittäisille muille henkilöille. - - Tässä on kiirettä, mutta nyt olemme tosissamme taistelemassa osuuksis-sa ja meidän on elettävä tässä hetkessä ja jatkettava "hyökkäys-tä" jonka aloitimme."206

393. Viestin liitetiedostossa myyntijohtaja käsittelee tilannetta perusmaidoissa otsikolla "Suomen maitosota (lehdistön termi) on alkanut". Myyntijohtaja toteaa, että Valion on tehtävä välittömästi seuraava liike ja muun muassa varmistettava, että myös Lidl ostaa jatkossa maitoa Valiolta. Myyntijohtaja analysoi Valion käytössä olevia mahdollisuuksia myynnin saamiseksi takaisin ja antaa organisaatiolleen ohjeen tarjouksen tekemiseen uudesta hintojen alennuksista 1.4.2010 alkaen:

"- maaliskuun hinnan alennuksemme sotki markkinaa selkeästi, mutta siirtymää Valio maitoon takaisin emme saaneet - seuraava liike on tehtävä välittömästi ja myös suunnitelmat koko kevään ajalle. - -"207 "3. Kokonaisaikataulu - - Miettikää mitä hyvää/huonoa olisi seuraavissa ajoituksissa: 3.1. Seuraava hinnan alennus 1.4. alkaen, annetaan ymmärtää että toukokuussa tulee lisää 3.2. Seuraavaa hinnan alennus 1.4. alkaen ja jälleen yllättäen toukokuun alusta 3.3. joku muu ratkaisu ja perustelut olemme tehneet ensimmäisen liikkeen ja seuraavassa vaiheessa pyrimme minimissään varmistamaan, että Lidl pysyy meillä ja mieluiten siirtyisi Valion brändimaitoon. Taktisesti olisi ehkä edullista sotkea kaupan kuvioita vielä enemmän vielä nopeam-massa tahdissa. Jos ilmoitamme kylmästi vielä maaliskuussa huhtikuun 1. päivästä alkaen jälleen uudet hinnat, saamme ken-

206 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti liitetiedostoineen 4.3.2010. 207 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

kotimaan myynnistä ja markkinoinnista vastaavassa ryhmässä elokuussa 2010 laadittu esitys, jossa todetaan perusmaitojen hinnoittelusta vuoden 2011 osalta seuraavasti: "jatketaan nykytaktiikalla eli pidetään hinta ennallaan".211 Esitystä on käsitelty Valion johtoryhmän kokouksessa 23.8.2010.

397. Myös Valion johtoryhmän pöytäkirja marraskuulta 2010 kuvaa yhtiön strategiaa sekä varautumista siihen, että pitkään alhaisina pidetyt hinnat saavat aikaan toivotun lopputuloksen - Valion markkinaosuuden huomattavan kasvun ja ruotsalaisen raakamaidon tuonnin tyrehtymisen. Tästä on osoituksena pöytäkirjan toteamus siitä, että Valio pitää maitomääristään " litraa vapaana Ruotsin tuonnin loppumisen varalta".2 2

10.4.3.5 Johtopäätökset asiakirjanäytöstä

398. Kilpailuviraston asiakirja-aineisto, erityisesti Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010, osoittaa selvästi ensinnäkin sen, että keväällä 2010 Valio omaksui strategian, jonka tarkoituksena oli lopettaa perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon tuonti Ruotsista laskemalla perusmaitojen hinnat ja pitämällä ne tasolla, joka johtaa kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen.

399. Toiseksi, aineistosta käy myös yksiselitteisesti ilmi, että Valion tarkoituksena oli saavuttaa erittäin merkittävä, prosentin markkinaosuus vuoden 2011 loppuun mennessä, jonka jälkeen yhtiö pystyisi kannattavasti nostamaan hinnat takaisin "vanhoille tasoille".213 Valion tarkoi-tuksena oli toisin sanoen palauttaa perusmaitojen hinnat tasolle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille. Valion tavoitteekseen asettaman prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, että Arla Ingman olisi marginalisoitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai poistunut kokonaan markkinoilta. Valion tavoitteena oli myös se, että Arla Ingmanin markkinaosuuden putoamisen myötä yhtiön sopimustuottajat siirtyisivät valiolaisiin osuuskuntiin.214

400. Tavoitteisiinsa päästäkseen Valio alensi perusmaitojen hinnat 1.3.2010 tasolle, jonka tarkoituksena oli tehdä Arla Ingmanin toiminta kannattamattomaksi. Kun maaliskuussa toteutettu kertaluonteinen hintojen lasku ei tuottanut toivottua tulosta riittävän nopeasti, Valio teki 25.3.2010 yksinomaan SOK:lle suunnatun lisäalennustarjouksen, jonka ehtona oli, että S-ryhmä lisää perusmaidon hankintojaan Valiolta. Valion tarkoituksena oli

211 Liite 62, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.8.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Hintanäkymät 2011". 212 Liite 63, Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010. 213Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. 214 Liite 60, Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-23.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010".



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

aiheuttaa sekaannusta ostokentässä ja tarjota lisäalennuksia aikataulussa, joka lisää kilpailun vastaisen markkinoiden sulkemisen todennäköisyyttä.215

401. Kilpailuvirasto toteaa, että sen esittämä asiakirja-aineisto kokonaisuudessaan osoittaa, että Valion hinnoittelun tavoitteena on keväästä 2010 lähtien ollut markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön oman perusmaitoliike-toiminnan tuloksen uhrauksen kustannuksella. Samaan aikaan kun Valio alensi perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei kattanut enää toiminnan muuttuvia kustannuksia, yhtiö varautui omassa toiminnassaan tehokkaan kilpailun poissulkeutumiseen sekä ruotsalaisen maitoraaka-aineen maahantuonnin loppumiseen ja suunnitteli tulevia hinnankorotuksia erittäin huomattavan markkina-aseman saavuttamisen jälkeen.

402. Kilpailuviraston edellä siteeraamat asiakirjat, kuten Valion toimitusjohtajan ja myyntijohtajan sähköpostit, ovat yhtiön ylimmän johdon laatimia. Toimitusjohtajan sähköposti, jossa kuvataan yhtiön hinnoittelustrategiaa, on toimitettu päätöksenteosta vastaaville ylimmille toimielimille, hallitukselle ja johtoryhmälle osana yhtiön virallista päätöksentekoprosessia. Syrjäyttämistarkoitusta ilmentäviä asiakirjoja, kuten tavoitetta

prosentin markkinaosuuden saavuttamisesta ja Arla Ingmanin tuottajien siirtymistä valiolaisiin osuuskuntiin sekä analyysiä siitä, miten ruotsalaisen maidon tuonti pystytään torjumaan, on käsitelty myös Valion johtoryhmän kokouksissa sekä yhtiökokouksessa, mikä korostaa niiden luonnetta yhtiön strategisena valintana ja johdossa tehtynä linjauksena. Kilpailuviraston edellä siteeraamat asiakirjat sisältävät yksilöidyn, yhtiön ylimmän johdon linjaaman, strategian, sen perustelut ja konkreettisen toimintasuunnitelman siitä, miten ja millä keinoin Valio tulee sulkemaan Suomen perusmaitojen markkinat kilpailun vastaisesti.

403. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto toteaa, että sen hallussa on luotettavat ja yhtäpitävät todisteet Valion aikomuksesta poistaa tehokas kilpailu perusmaitojen markkinoilta Suomesta.216

215 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010; Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. 216 Kilpailuvirastolle toimittamassaan vastineessa Valio on katsonut, että kuvatessaan Valion strategiaa Kilpailuvirasto on tar-koitushakuisesti valinnut hajanaisia ja yhteyksistään irrotettuja lausumia, joiden kielenkäyttö on näennäisesti tukenut viraston syytöksiä. Valion mukaan sen virastolle toimittamasta olevasta aineistosta (liite 64, Valion selvitys Kilpailuvirastolle 28.9.2012) saa oikean ja rationaalisen kokonaiskuvan, kun tarkastelee niitä yhdessä yhtiön toimitusjohtajan muulle johdolle laatimien strategiatiivistelmien kanssa. Valion mukaan Kilpailuviraston tarkastelemalla jaksolla Valio on ainoastaan pyrkinyt vastaamaan kohtaamaansa tuntikilpailun paineeseen vailla viraston väittämää syrjäyttämistarkoitusta. Kilpailuvirasto katsoo, että Valion vastineessaan esittämät seikat eivät anna aihetta muuttaa viraston arviota sen hallussa olevista todisteista, jotka osoittavat Vali-on aikomuksen poistaa kilpailu perusmaitojen markkinoilta Suomesta. (ks. myös Asia T-155/06 Tomra Systems v komissio, kohdat 35-36)



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

416. SOK:n virastolle toimittamasta aineistosta käy myös ilmi, että SOK on pyytänyt Arla Ingmanilta uusia tarjouksia, kunnes sen tarjoamat hinnat ovat laskeneet riittävän lähelle Valion tarjoamia Kasvu 2 volyymin mukaisia hintoja. SOK on viestinyt Arla Ingmanille, että tarjoushintojen alentaminen on välttämätöntä, sillä muutoin Arla Ingmanin tarjoama hinta ei ole kilpailukykyinen, mikä puolestaan johtaa hankintamäärien selvään alentumiseen.224

417. Alennusrajan korottaminen ja alennusprosentin kasvattaminen nykyvolyymin mukaisen kalleimman hinnan ja korkeimmalle kasvuvolyymille tarjotun halvimman hinnan välillä vuonna 2011 ovat lisänneet Valion alennusjärjestelmän poissulkevaa vaikutusta. Halutessaan puolustaa osuuttaan SOK:n hankintavolyymeistä vuonna 2011 Arla Ingman on joutunut myymään perusmaidot SOK:lle hinnalla, joka on ollut kilpailukykyinen suhteessa korkeamman portaan huomattavasti edullisempaan (Kasvu 2 volyymi) kasvutarjoukseen ja joka on korvannut SOK:n saamatta jääneet alennukset tämän volyymialennusrajan alle jäävistä toimitusmääristä. Valion käyttämien alennusten markkinat sulkeva vaikutus on siten olennaisesti lisääntynyt vuodesta 2010, jolloin Valion hintaan vastaaminen edellytti sitä, että Arla Ingmanin tarjoaman hinnan oli oltava kilpailukykyinen suhteessa Valion tarjoamaan alemman portaan pienempään kasvutarjoukseen (Kasvu 1 volyymi).

10.4.4.3 Valion alennuskäytäntöjen valikoivuus

418. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on kohdistanut volyymipe-rusteisia alennuksia erityisesti hankintojaan Arla Ingmanille siirtäneeseen S-ryhmään. Valion soveltaman alennustaulukon suurimmat alennukset tuotta-vat korkeimmat kasvutarjoukset ovat edellyttäneet niin suuren perusmaitovo-lyymin hankkimista Valiolta, etteivät ne ole soveltuneet lainkaan muihin vä-hittäiskaupan ryhmittymiin kuin S-ryhmään. Esimerkiksi Ruokakeskon pe-rusmaitohankintojen kokonaismäärä on vuosittain noin

miljoonaa litraa225 kun Valion korkeimman portaan kasvutarjoukset olisivat vuonna 2011 edellyttäneet noin miljoonan litran vuosiostoja.

419. Kilpailuvirasto on kiinnittänyt erityisesti huomiota Valion S-ryhmälle 25.3.2010 antamaan tarjoukseen. Valio tarjosi SOK:lle toistamiseen kesken saman valikoimajakson uusia lisäalennuksia 1.3.2010 voimaan tulleiden alen-nusten lisäksi. Valion tarjouksen ehtona oli, että SOK lisäisi ostojaan Valiolta noin miljoonalla litralla. Ilman volyymien kasvatta-

223 Liite 71, sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011. 224 Esim. liite 79, sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 29.8.2011; liite 80, sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 30.8.2011; liite 81, sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen 29.8.2011. 225 Tästä merkkiperusmaitojen osuus on noin miljoonaa litraa.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

mista hinnat säilyisivät ennallaan.226 Valion tarjous ei ollut yleinen hinnan lasku, vaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille.227

420. Valion tarjouksen johdosta Arla Ingman joutui jälleen alentamaan hintojaan vastatakseen Valion kasvutarjouksen hintoihin. Arla Ingmanin alennettua hintojaan ei volyymin siirtymiä meijereiden välillä tullut ja näin ollen Valion hinnat SOK:lle eivät alentuneet. S-ryhmälle osoitettu kasvutarjous syvensi si-ten Arla Ingmanin tappiollisuutta myös Valioon nähden.

421. Kilpailuviraston katsoo Valion alennuskäytäntöjen valikoivan kohdistumisen S-ryhmään korostaneen entisestään Valion harjoittaman kustannukset alitta-van hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta.228

10.4.4.4 Alennuskäytäntöjen tavoitteena on ollut S-ryhmän ostojen keskittäminen Valiolle

422. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen soveltamat alennukset voivat olla itsessään väärinkäyttöä, jos alennusten tarkoituksena on kannustaa ostajaa tekemään hankintansa yksinomaan tai suurelta osin määräävässä markkina-asemassa olevalta yritykseltä. 229 Alennusjärjestelmää arvioitaessa otetaan huomioon alennusten myöntämisen olosuhteet ja niiden myöntämistä koskevat kriteerit. Arviossa otetaan huomioon myös se, perus-tuvatko alennukset esimerkiksi lisäostoista koituviin kustannussäästöihin vai pyritäänkö niillä taloudellisia etuja myöntämällä estämään se, että asiakkaat suorittavat hankintoja kilpailevilta valmistajilta.230

423. Oikeuskäytännössä on myös katsottu, että volyymiperusteisten ehdollisten alennusten luoma ostokannustin on suurempi silloin, kun alennukset lasketaan tietyn ajanjakson aikana toteutuneen kokonaisostomäärän perusteella, kuin silloin, kun alennukset myönnetään vain alennusrajan ylittä-

226 Valion tarjous oli tehty

Näin ollen Valion volyymiperusteinen tarjous ei ole vertailukelpoinen sen vuonna 2010 tekemien muiden volyymitarjousten kanssa. Valion alennusjärjestelmää on käsitelty tarkemmin luvussa 10.4.4 . 227 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen. 228 Ks. esim. komission päätös asiassa 97/624/EC Irish Sugar, kohta 154 (vahvistettu päätöksessä T-228/97 Irish Sugar plc v. komissio, kohdat 111-112 ja 189); komission päätös asiassa 88/138/EC Eurofix-Bauco v Hilti, kohdat 80-81 (vahvistettu päätöksessä T-30/89, Hilti AG v komissio ja C-53/92 P Hilti v komissio); Yhdistetyt asiat C-395-396/96 P Compagnie Mari-time Belge v komissio, kohdat 111-121. Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 115 229 Asia C-85/76 Hoffman-La Roche v komissio, kohta 90; Asia C-95/04 P British Airways v komissio, kohta 62. 230 Asia 322/81 Michelin I, kohta 73; Asia 85/76, Hoffmann-La Roche, kohdat 89-90; Asia C-95/04 P British Airways, kohdat 61-67; Asia T-203/01 Michelin II, kohta 56; Asia T-65/89 BPB Industries Plc ja British Gypsum Ltd v komissio, kohta 120.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

vistä ostoista.231 Alennusjärjestelmän markkinoita sulkevan vaikutuksen todennäköisyys on suurempi, jos kilpailijat eivät voi kilpailla tasapuolisesti kunkin yksittäisen asiakkaan koko kysynnästä esimerkiksi kapasiteettirajoitteidensa vuoksi.232

424. Sen lisäksi, että Valion korkeammille volyymimäärille tarjoamien kasvutarjouksien mukaiset hinnat ovat olleet tasolla, jolla muuttuvista kustannuksista on katettu vielä pienempi osuus kuin toteutuneilla hinnoilla sisältyy yhtiön S-ryhmälle soveltamiin alennuskäytäntöihin useita piirteitä, jotka oikeuskäytännön mukaisesti vahvistavat alennusten poissulkevaa vaiku-tusta. Näitä ovat edellä kuvattujen seikkojen lisäksi Valion asema välttämät-tömänä kauppakumppanina, alennusten kohdistuminen kokonaisostomää-rään sekä alennusrajan asettaminen tasolle, joka olisi toteutuessaan johtanut siihen, että SOK olisi tehnyt hankintansa suurilta osin Valiolta.

425. Kilpailuvirasto on tarkastellut raakamaidon saatavuutta ja Valion kilpailijoiden käytössä olevaan perusmaitojen pakkauskapasiteettia edellä jaksossa 10.2.6. Tarkastelu osoittaa, että erityisesti raakamaidon saatavuus ja osaltaan myös pakkauskapasiteetin rajallisuus rajoittavat Valion kilpailijoiden mahdollisuuksia kilpailla vähittäiskaupan kysynnästä. Lisäksi Valion asemaa välttämättömänä kauppakumppanina vahvistaa yhtiön vahva tuotemerkki, historiallinen asema suomalaisten maidontuottajien omistamana yrityksenä sekä alueellinen kuluttajapreferenssi. Viraston selvitykset osoittavat, että osa S-ryhmän alueosuuskaupoista hankkii kuluttajiensa preferenssien vuoksi ensisijaisesti Valion maitoja. Valio on siten S-ryhmälle välttämätön kauppa-kumppani ja S-ryhmä joutuu siten joka tapauksessa hankkimaan osan perus-maidoistaan Valiolta.

426. Valion alennusjärjestelmässä alennukset myönnetään kaikista viitejakson ai-kana tehdyistä ostoista sen sijaan, että alennukset myönnettäisiin vain alen-nusrajan ylittävistä ostoista. Neuvoteltaessa toimituksista ja hinnoista SOK:n kanssa Valio on tarjonnut perusmaitoja kolmella eri volyymilla, joiden hinta on ollut sitä alhaisempi mitä suuremmasta volyymistä on ollut kysymys. Suu-remmalle volyymille myönnetty alennus on kohdistunut koko tarjottuun vo-lyymin eikä vain alennusportaiden väliseen lisävolyymiin, kuten esimerkiksi

231 Ks. esim. 322/81 Michelin I, kohta 81; T-203/01 Michelin II, kohdat 87-88; T-219/99 British Airways, kohdat 272-273; Se, että alennusrajan saavuttaminen ei vähennä vain rajan ylittävien ostojen hintaa vaan myös kaikkien alennusrajan alapuolella olevien aiempien ostojen hintaa, saa aikaan niin sanotun "suction effect -ilmiön". Juuri ennen alennusajan ylittymistä ostetun tuoteyksikön tosiasiallinen hinta on tällöin huomattavasti alhaisempi, jopa negatiivinen, koska alennusrajan ylittäminen johtaa merkittäviin alennuksiin myös alennusrajan alle jäävien ostojen osalta (ks. myös DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohta 153.) 232 Asia T-219/99, British Airways kohdat 277 ja 278; Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 39; Ks. myös esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat 151-154; ja Maier-Rigaud, Frank P.: Article 82 Rebates: Four Common Fallacies (European Competition Journal, Vol, 2, pp. 85-100, 2006).



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

434. Kyse on siten menettelystä, jolla on pyritty eristämään Suomen markkinat ja keinotekoisesti poistamaan kilpailun edellytykset kotimaisesta ja ulkomaisesta raakamaidosta valmistettujen tuotteiden välillä. Menettelyllä on pyritty estä-mään myös se, että suomalaiset kuluttajat hyötyisivät pidemmällä tähtäimellä tehokkaan kilpailun tuomista eduista, kuten ulkomaiseen raaka-aineeseen pe-rustuvien edullisempien tuotteiden pääsystä markkinoille ja hintakilpailusta kotimaisten ja ulkomaista alkuperää olevien tuotteiden välillä.

435. Edellä todetun perusteella Kilpailuvirasto katsoo, että Valion menettelyssä on kyse myös yhteismarkkinatavoitteen vastaisesta menettelystä ja tästäkin syystä kyse on erityisen vakavasta 102 artiklan rikkomuksesta.

10.5 Oikeuttamisperusteet

436. SEUT 102 artiklaan ei sanamuotonsa perusteella sisälly vastaavaa tehok-kuushyötyihin perustuvaa poikkeusta lain kiellosta kuin 101 artiklan 3. koh-taan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely, joka muutoin katsottaisiin SEUT 102 artiklan kieltämäk-si määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, voi kuitenkin olla oikeutettua, jos määräävässä asemassa oleva yritys voi osoittaa objektiiviset perustelut menettelylleen.238

437. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva yritys voi oikeutta-misperusteina vedota siihen, että yritys on menettelyllään pyrkinyt suojele-maan omia kaupallisia intressejään ja on ainoastaan vastannut kohtaamaansa kilpailuun239; menettely on ollut välttämätöntä yleisen edun, kuten terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien seikkojen vuoksi240; tai menettelyllä on saavutettu tehokkuushyötyjä.241 Oikeuskäytännön mukaan näyttötaakka siitä, että määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely on ollut objektiivisesti perusteltu, on oikeuttamisperusteisiin vetoavalla yrityksellä.242

438. Seuraamusmaksuesityksen ja päätöksen kohteena olevassa asiassa Kilpailuvirasto on osoittanut sekä Valion muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun että poissuljentatarkoituksen olemassaolon. Vakiintuneen oike-uskäytännön mukaan Valion menettely täyttää siten määräävän aseman vää-rinkäytön tunnusmerkistön.

238 Esim. Asia T-83/91 Tetra Pak II, kohdat 136 ja 207; Asia 27/76 United Brands, kohta 184; Asia T-201/04 Microsoft v komissio, kohdat 319 ja 333. 239 Ks. esim. Asia 27/76 United Brands, kohdat 189-190 240 Ks. esim. Asia C-30/89 Hilti, kohta 118. 241 Ks. esim. Asia C-95/04 British Airways, kohdat 69 ja 86. 242 Ks. Asia T-201/04 Microsoft v. komission, kohdat 688 ja 1114; ks. myös Asia T-203/01 Michelin II, kohdat 107-109; ja Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, 16.12.2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta kohta 5 ja artikla 2.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

439. Osana kokonaisarviotaan Kilpailuvirasto on lisäksi tutkinut Valion asiassa esittämät väitteet siitä, että sen menettely on ollut objektiivisesti perusteltua ja siten sallittua. Valion mukaan yritys ei ole uhrannut voittojaan vaan on pyrkinyt toimimaan liiketaloudellisesti mahdollisimman kannattavasti. Valion mukaan sen menettelyssä on ollut kyse sallitusta kilpailuun vastaamisesta. Kilpailuvirasto on tutkinut Valion esittämiä väitteitä sekä tehokkuusperuste-luille että kilpailuun vastaamiselle oikeuskäytännössä asetettujen edellytysten näkökulmasta.

10.5.1 Valion esittämät väitteet tehokkuusperustelujen näkökulmasta

440. Asian käsittelyn aikana Valio on vedonnut siihen, että yhtiö on osallistunut perusmaidoissa käytyyn hintakilpailuun Arla Ingmanin kanssa voidakseen välttää vielä suuremmat tappiot, jotka aiheutuisivat siitä, että yhtiö menettäisi markkinaosuuttaan ja myyntivolyymiaan perusmaidoissa Arla Ingmanille kykenemättä lyhyellä aikavälillä jalostamaan perusmaitoihin varaamansa raakamaidon kannattavalla tavalla muiksi maitotuotteiksi. Valion mukaan menettelyn motiivina tai vaikutuksena ei ole ollut voittojen uhraaminen, vaan suurempien tappioiden välttäminen, eikä yhtiöllä ole ollut käytettävissään mitään realistista kannattavampaa toimintatapaa.

441. Valion mukaan yhtiö on osuustoiminnallisesta toimintaperiaatteesta johtuen velvollinen ottamaan vastaan kaiken sen jäsenosuuskuntien toimittaman maidon. Valion mukaan sen perusmaitojen markkinaosuuden laskettua vuonna 2010 nopeasti ja perusmaitojen myynnin vähennyttyä noin

miljoonalla litralla, yhtiö ei pystynyt lyhyellä aikavälillä käyttämään perusmaitoihin varaamaansa raakamaidon määrää kannattavasti muiden maitotuotteiden valmistukseen ja myyntiin näiden tuotteiden kysyntä ja hintataso huomioon ottaen.

442. Valion mukaan raakamaidon nopeasta pilaantuvuudesta johtuen päätös perusmaitoihin varatun raakamaidon jalostamisesta muiksi maitovalmisteiksi oli tehtävä nopeasti. Valion mukaan yhtiö kykeni lyhyellä aikavälillä valmistamaan perusmaidoista yli jääneestä raakamaidosta vain teollisuusvoita ja maitojauhetta ja näitä tuotteita lähinnä vain ulkomaisille markkinoille. Valion mukaan teollisuusvoista ja maitojauheesta on saatavissa vain kulloisenkin maailmanmarkkinahinnan mukainen tuotto, joka jäi selvästi alle sen tuoton, minkä Valio sai perusmaidon myynnistä Suomen markkinoille.

443. Toisaalta Valio on asian käsittelyn aikana myös esittänyt, että huolimatta siitä, että perusmaidosta saatavat tuotot alittaisivat niiden jalostuksesta aiheutuvat muuttuvat kustannukset, jokainen raakamaitolitra, joka voidaan jalostaa perusmaidoksi, lisää Valion tulosta niin kauan kuin huonompien tulosluokkien jalosteita on olemassa. Niin kauan kun perusmaitoliiketoiminta on hinnanalennuksesta huolimatta vaihtoehtoista liiketoimintaa



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

kannattavampaa, hintojen alentaminen on Valion mukaan sille rationaalista ja kannattavaa liiketoimintaa.

444. Kilpailuvirasto vastaa alla Valion esittämiin väitteisiin.

10.5.1.1 Perusmaitojen myynti alle muuttuvien kustannusten ei ole sallittua, vaikka sillä olisi epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen.

445. Kilpailuvirasto on tarkastellut Valion esittämää puolustusta tehokkuusperus-teluille unionin oikeuskäytännössä ja komission tiedonannossa asetettujen kriteerien valossa. Oikeuskäytännön mukaan määräävässä asemassa oleva yritys voi oikeuttaa muutoin väärinkäytöksi katsottavan menettelynsä sillä, et-tä siitä seuraa taloudellista tehokkuutta, joka hyödyttää kuluttajia.243 Todistus-taakka on tehokkuusperusteeseen vetoavalla yrityksellä, jonka on esitettävä väitteensä tueksi myös todisteita.244

446. Tehokkuuspuolustuksen hyväksymiselle on oikeuskäytännössä asetettu seu-raavat edellytykset: tehokkuusedut on saavutettu tai voidaan saavuttaa kysei-sen toiminnan avulla; menettelytapa on välttämätön tehokkuusetujen saavut-tamiseksi; tehokkuusedut ovat suuremmat kuin kilpailuun ja kuluttajien hyvinvointiin kohdistuvat todennäköiset haitalliset vaikutukset; eikä menette-lytavalla poisteta toimivaa kilpailua hävittämällä kaikki tosiasiallisen tai poten-tiaalisen kilpailun olemassa olevat lähteet tai suurin osa niistä. Kaikkien edellä kuvatun neljän kriteerin on täytyttävä yhtä aikaa. 245

447. Komission tiedonannossa on lisäksi todettu, että markkinoiden sulkemiseen tähtäävää menettelytapaa, jolla säilytetään tai luodaan monopolia lähenevä markkina-asema tai vahvistetaan sitä, ei yleensä voida perustella sillä, että sen avulla luodaan myös tehokkuusetuja. Syynä tähän on se, että ilman toimivaa kilpailua määräävässä asemassa olevalla yrityksellä ei ole riittäviä kannustimia luoda tehokkuushyötyjä ja siirtää niitä eteenpäin kuluttajille. Mikäli kilpailua markkinoilla ei enää ole eikä näköpiirissä ole uhkaa markkinoille tulosta, on kilpailun ja kilpailuprosessin suojeleminen tehokkuushyötyjä tärkeämpää.246

448. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että muuttuvat kustannukset alittava hin-noittelu ei lähtökohtaisesti voi täyttää objektiivisia perusteita, koska hinnan alittaessa muuttuvat kustannukset jokainen myyty yksikkö tuottaa lisätappiota. Vain poikkeuksellisissa tilanteissa voitaisiin ajatella, että hetkelli-sesti muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu olisi oikeutettavissa objek-

243 Esim. Asia T-228/97 Irish Sugar, kohta 189. 244 Esim. Asia T-201/04 Microsoft v komissio, kohta 688. 245 Asia C-209/10 Post Danmark A/S v Konkurrencerådet, kohta 42; ks. myös Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 30. 246 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 30.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

tiivisin perustein. Tällainen voisi olla tilanne lähinnä silloin, jos kyse olisi tap-pioiden välttämisestä hyvin lyhyellä aikavälillä.247

449. Valion muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on kestänyt lähes kolme vuotta. Kyse ei siten ole hetkellisestä muuttuvat kustannukset alittavasta hinnoittelusta, joka voisi edes teoriassa olla perusteltavissa lyhyen aikavälin tappioiden välttämisellä esimerkiksi sen vuoksi, että kyse olisi tarpeesta myydä pilaantuvaa varastoa kysynnän äkillisen romahduksen vuoksi.

450. Toiseksi virasto huomauttaa, ettei tehokkuuspuolustus lähtökohtaisesti sovel-lu saalistushinnoitteluun, sillä on hyvin epätodennäköistä, että saalistuksesta aiheutuisi mitään varsinaisia tehokkuushyötyjä. Virasto myös huomauttaa, et-tä vaikka tehokkuushyötyjä aiheutuisi saalistuksesta, on hyvin epätodennä-köistä, ettei vastaavia hyötyjä olisi saavutettavissa kilpailua vähemmän rajoit-tavin keinoin, mikä on edellytys oikeuttamisperusteen hyväksymiselle.248

451. Mitä tulee Valion esittämiin väitteisiin siitä, että perusmaitojen hintojen alen-taminen muuttuvat kustannukset alittavalle tasolle olisi kannattavaa yhtiön kokonaisliiketoiminnan kannalta, Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että viras-ton päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa Valion menettelyä arvioidaan suhteessa relevantteihin markkinoihin.249 Perusmaito-jen hintojen alittaessa niiden tuotantoon kohdistuvat muuttuvat kustannukset on jokainen valmistettu lisälitra kasvattanut Valiolle syntyneitä tappioita. Täl-löin myöskään yhtä tehokkaat kilpailijat eivät pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti ja ovat vaarassa sulkeutua pois markkinoilta. Ottaen huomioon, että tehokkuuspuolustuksen edellytyksenä on, ettei menettely johda kilpailun eliminoitumiseen relevanteilta markkinoilta on selvää, ettei määräävässä ase-massa olevan yrityksen muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu markki-noilla ole sallittua siinäkään tapauksessa, että yritys pystyisi menettelynsä joh-dosta kasvattamaan tuottojaan toisilla markkinoilla.

10.5.1.2 Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten ei ole ollut epäsuoraa positiivista vaiku-tusta Valion kokonaistulokseen

452. Jos edellä todetusta huolimatta kuitenkin katsottaisiin, että muuttuvat kus-tannukset alittava hinnoittelu perusmaitomarkkinoilla voisi olla sallittua siksi, että se lisää Valion tuottoja toisilla markkinoilla, Kilpailuvirasto toteaa, että Valio ei ole näyttänyt toteen väitettään siitä, että perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten olisi edes epäsuora positiivinen vaikutus yhtiön kokonaistulokseen.

247 Ks. esim. Bishop, S. & Walker, M. (2010) Economics of EC Competition Law s. 304-305: myös DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat 130-132; 248 Ks. esim. DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohta 133. 249 Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisesti edellä jaksossa 10.4.2.6.2



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

453. Perusmaitojen myynnillä alle muuttuvien kustannusten voisi olla epäsuora positiivinen vaikutus Valion kokonaistulokseen jos seuraavat kolme edellytys-tä täyttyisivät:

a) Valio ei ole pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelumenettelynsä aikana vaan sen ainoa vaih-toehto on ollut vastaanottaa kaikki tuottajiensa tuottama raakamaito;

b) Ainoa vaihtoehto perusmaitojen myynnille alle muuttuvien kustan-nusten koko saalistushinnoittelun keston ajan olisi vastaavan raaka-maitomäärän jalostaminen teollisuusvoiksi ja maitojauheeksi; ja

c) Perusmaitojen hintojen alentaminen selvästi alle muuttuvien kustan-nusten on ollut yhtiölle liiketaloudellisesti kaikkein kannattavin vaih-toehto ottaen huomioon teollisuusvoin ja maitojauheen perusmaitoja alhaisemmat tuotot.

454. Kilpailuvirasto on arvioinut seuraavaksi näiden edellytysten täyttymistä Vali-on virastolle esittämien selvitysten ja näytön valossa.

10.5.1.2.1 Valio ei ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt sopeuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää saalistushinnoittelun aikana

455. Valion mukaan yhtiö on aina ja kaikissa tilanteissa velvollinen vastaanottamaan kiinteän, markkinoiden kysynnästä riippumattoman määrän omistajiensa tuottamaa raakamaitoa ja jatkojalostamaan sen myyntiin. Valio vastaanottaa noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Valion näkemyksen mukaan yhtiön tuottajien tuottaman raakamaidon osuus kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta merkitsee sitä, että myös jatkojalostetuissa tuotteissa yhtiön markkinaosuuden on heijastettava sen markkinaosuutta raakamaidon hankinnassa ja Valiolta kotimaan markkinoille myymättä jäävä osuus raakamaidosta on jalostettava bulkkivientituotteiksi.250

456. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole osoittanut, että se ei olisi pystynyt so-peuttamaan vastaanottamansa raakamaidon määrää lähes kolme vuotta jat-kuneen saalistushinnoittelun aikana. Kilpailuvirasto on edellä jaksossa 10.4.2.3.3 tarkastellut yksityiskohtaisesti Valion esittämiä väitteitä sen osuus-kunnallisista toimintaperiaatteista johtuvasta velvollisuudesta vastaanottaa kaikki tuottajiensa tuottama raakamaito. Kuten edellä on todettu, Valiolla ei ole sopimuksiin perustuvaa juridista velvoitetta vastaanottaa kaikkea sen tuottajien tuottamaa raakamaitoa eikä yritys myöskään käytännössä toimi näin.

250 Ks. esim. muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 20.1.2011 (Liite 58).



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

yritys on siitä lähtien noudattanut. Selvitykset myös osoittavat, että johtava peruste Valion hinnoittelussa keväästä 2010 lähtien on ollut markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön oman liiketoiminnan tuloksen uhrauksen kustannuksella. Ottaen huomioon edellä todetun lisäksi Valion kustannukset alittavan hinnoittelun kesto, ei kyse ole ollut menettelytavoista, jotka Valio olisi omaksunut tarkoituksenaan välttää lyhyen aikavälin tappion-sa. Valio ei myöskään ole osoittanut, että sen käytössä ei olisi ollut mitään muita vaihtoehtoisia tapoja toimia markkinoilla, jotka olisivat rajoittaneet kil-pailua vähemmän. Näin ollen yhtiön menettely ei myöskään ole olleen koh-tuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista.262

481. Näin ollen, vaikka kilpailutilanteen kiristyminen perusmaitomarkkinoilla on seurausta siitä, että markkinoille tullut Arla Ingman on pyrkinyt kasvattamaan markkinaosuuttaan, Valio ei edellä kuvatun oikeuskäytännön mukaisesti voi tehokkaasti vedota oikeuteensa hinnoitella perusmaidot alle muuttuvien kus-tannusten.

482. Mikäli edellä todetusta huolimatta katsottaisiin, että Valio voisi vedota kilpai-luun vastaamiseen puolustuksenaan, Valion olisi ensinnäkin osoitettava, että aloite hintojen alentamiseen alle muuttuvien kustannusten on tullut kaupan ryhmittymiltä tai sen kilpailijoilta. Lisäksi Valion olisi osoitettava, että sen menettely on ollut kohtuullista ja suhteellisuusperiaatteen mukaista eikä se ole rajoittanut kilpailua markkinoilla enemmän, kuin on ollut välttämätöntä. Todistustaakka näiden toteennäyttämisestä on Valiolla.

483. Kilpailuvirasto on seuraavassa arvioinut Valion esittämiä näkökohtia kevään 2010 tapahtumista seikkaperäisesti.

10.5.2.1 Valion aloitteellisuus hintojen alentamisessa

484. Valion mukaan Arla Ingman tarjosi perusmaitoja vuoden 2010 alkupuolen toimituksiin erittäin aggressiiviseen hintaan sekä S- että K-ryhmälle. Valion näkemyksen mukaan keskittynyt vähittäiskauppa on osannut hyödyntää syntyneen asetelman kilpailuttamalla Valiota ja Arla Ingmania vastakkain ja Valio on tässä yhteydessä vain vastannut Arla Ingmanin tarjoamaan kilpailuhaasteeseen.

485. Valion mukaan SOK hyväksyi sen tarjouksen valikoimajaksolle 1-4/2010 13.1.2010 uusilla sopimushinnoilla, jotka oli laskettu

miljoonan litran toimitusvolyymin pohjalta. Valion mukaan noin viik-koa myöhemmin 21.1.2010 SOK ilmoitti, että S-ryhmän hankinnat tulisivatkin olemaan laskennallisesti vain noin

262 Ks. tältä osin myös DG Competition discussion paper on the application of Article 82 of the Treaty to exclusionary abuses (Brussels 2005), kohdat 81-83.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

rusmaitolitrat eivät ole tarjouksen litramääräarvion mukaiset. Tämän SOK vahvisti 13.1.2010.265

490. Näin ollen Valion tiedossa oli, että toteutuneet hankintamäärät saattavat jää-dä heikentyneestä kilpailukyvystä johtuen tarjouksen mukaisia litramääriä ( miljoonaa) alhaisemmiksi. Valio ei kuitenkaan jät-tänyt uutta tarjousta, vaan tyytyi siihen, että hintoja voitaisiin tarkistaa ylös-päin seuraavalle valikoimajaksolle, jos tarjouksen mukaiset volyymimäärät ei-vät täyty.

491. Valion vastineessaan esittämä väite siitä, että edellä kuvattu kirjeenvaihto jol-lain tavoin osoittaisi, että Valion 13.1.2010 hyväksytty tarjous olisi katsottu SOK:ssa myöhemmin, kesken jakson, kilpailukyvyttömäksi ja tämän seurauk-sena SOK olisi muuttanut yksipuoleisesti sopimusta 21.1.2010, on siten vir-heellinen. Selvyyden vuoksi virasto toteaa, että Arla Ingman antoi viimeisen tarjouksensa SOK:lle 30.12.2009, jonka jälkeen Arla Ingman toimitti SOK:n pyynnöstä tietoja maksimikapasiteetistaan 11.1.2010.266

492. Virasto myös huomauttaa, että kuten Valion vastineesta käy ilmi, SOK hy-väksyi 13.1.2010 useammasta tarjotusta vaihtoehdosta

miljoonan litran volyymin perusteella lasketun tarjouksen. Valio tosin jättää mainitsematta, että kaksi muuta Valion antamaan tarjoushintaa olivat kasvutarjouksia ja SOK:n hyväksymä tarjous perustui siten pienimpään mah-dolliseen Valion tarjoamaan volyymiin.267

493. Lisäksi virasto toteaa, että SOK tiedusteli alueosuuskaupoilta näiden hankin-taennusteita vasta 13.1.2010 klo 16:44 ja vastauksia alueosuuskaupoilta pyy-dettiin 18.1.2010 mennessä.268 Näin ollen SOK:n Valiolle aiemmin samana päivänä 13.1.2010 klo 9:45 lähetetty vastaus tarjoukseen ei ole voinut perus-tua alueosuuskaupoilta saatuihin hankintaennusteisiin.269

494. Virasto ei myöskään pidä uskottavana Valion antamaa selvitystä siitä, että aloite uusille lisäalennuksille 1.3.2010 olisi tullut SOK:lta, ja että Valio olisi vain vastannut 16.2.2010 jälkeen saamaansa suulliseen tarjouspyyntöön. Sekä viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto että Valion toimitusjohtajan kertomukset osoittavat yksiselitteisesti syynä uuteen hinnanalennuksen olleen

265 Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010. 266 Liite 75, sähköpostikirjeenvaihto Sundholm/Lehtonen 30.12.2009; Liite 76, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Isohanni 11.1.2010. 267 Liite 74, sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009. 268 Liite 77, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen, 13.1.2010. 269 Liite 73, sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

Valiossa tehdyn johtopäätöksen siitä, että kilpailun vastainen markkinoiden sulkeminen edellyttää hintojen merkittävää kertaluonteista alentamista.270

495. Myös SOK:n mukaan aloite uusien alennusten antamiseen kesken valikoimajakson tuli Valiolta 16.2.2010.271 SOK:n mukaan on harvinaista, että maidontoimittaja tekisi uuden tarjouksen kesken valikoimajakson. SOK kuvasi yllättäen kesken jakson tullutta merkittävää hinnanalennusta

.272

10.5.2.2 Hinnanalennusten kohtuullisuus

496. Kilpailuvirasto toteaa, ettei Valio ole myöskään osoittanut, että yhtiö olisi toiminut kohtuullisesti ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoittaen me-nettelynsä siihen, mikä oli välttämätöntä kilpailuun vastaamiseksi.

497. Valion toimitusjohtajan jo aiemmin siteerattu viesti osoittaa yksiselitteisesti, että kesken toimituskauden tarjottu lisäalennus asetettiin tarkoituksella kerralla riittävän suureksi, että se riittäisi sulkemaan markkinat kilpailun vastaisesti. Viestissään toimitusjohtaja analysoi hinnanalennuksen suuruutta todeten seuraavasti:

"Ilman vähintään 10 sentin hinnanlaskua ei myynnin nykyrakenne voi muuttua saati palautua 2009 edeltäneeseen tilaan. Valion kannalta pahimmassa tapauksessa saattaisi löytyä jonkinlainen status quo sentin laskun tuntumassa nykymäärille, miltä tienoilta syntyisi myös Arlan Ruotsin maitostrategian optimaalinen tulos!!"273

498. Yhdellä kertaa hyvin merkittävänä toteutetun hinnanalennuksen tarkoituksena oli näin ollen muuttaa perusmaitojen myynnin rakennetta Valion kannalta edulliseksi alentamalla hinnat tasolle, jolla maidon tuonti Ruotsista ole enää kannattavaa. Viesti osoittaa Valion arvioineen, että

sentin lasku saattaisi merkitä volyymien vakiintumista nykytasolle, mutta Valion markkinaosuuden merkittävä kasvattaminen edellyttäisi huomattavasti tuntuvampaa hintojen alentamista. Valion väite alennuksen määrän kohtuullisuudesta ja välttämättömyydestä Arla Ingmanin hintatasoon vastaamiseksi on näin ollen perusteeton.

499. Hinnanalennuksen suuruuden poikkeuksellisuutta osoittaa myös se, että tarjouskierrosten aikana yhtiöt tekivät keskimäärin muutaman sentin

270Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010; Liite 58, muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 21.1.2011. 271 Liite 88, SOK:n selvitys Kilpailuvirastolle 4.11.2011; Liite 3, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola 23.2.2010. 272 Liite 4, muistio tapaamisesta SOK:n kanssa 27.9.2011. 273 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

suuruisia tarkistuksia hintoihin. Myös SOK:n virastolle antamien tietojen mukaan 10 sentin kerta-alennus hintaan on suuruudeltaan poikkeuksellinen - perusmaitojen toimitussopimuksissa neuvotellaan tavallisesti sentin ja sentin kymmenysten suuruisista hinnan muutoksista.274

500. Lisäksi virasto huomauttaa, että Valion menettely 1.3.2010 tarjouksen jälkeen ei myöskään miltään osin ole ollut seurausta kaupan tai kilpailijan tekemästä aloitteesta. Kun 1.3.2010 tehdyt alennukset eivät saaneet aikaan Valion tavoittelemaan lopputulosta - perusmaitovolyymien siirtymistä Arla Ingmanilta Valiolle, Valiossa katsottiin, että yhtiön "on tehtävä välittömästi seuraava liike".275 Valio tarjosi uusia SOK:lle kohdistettuja lisäalennuksia jo 1.4.2010 alkaen ja yhtiö harkitsi lisäalennusten antamista myös toukokuussa 2010. Alennusten ehtona oli Valion toimitusvolyymin kasvattaminen. Kuten myyntijohtaja sähköpostissaan 4.3.2010 toteaa: "Kyseessä ei ole neuvottelu vaan nopea valiolähtöinen toiminta". Myös SOK:n virastolle toimittamien tietojen mukaan aloite uusien alennusten myöntämiseen tuli Valiolta sähköpostilla 25.3.2010.276

10.6 Väärinkäytön vaikutukset kilpailijoiden toimintaan ja markkinoihin

501. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jos kilpailuviranomainen osoittaa, että määräävässä asemassa olevan yrityksen menettelytavalla on pyritty rajoittamaan kilpailua, kyseinen menettelytapa on myös omiaan vaikuttamaan tällä tavoin. 277

502. Kuten edellä on todettu, hintaa koskevien menettelytapojen osalta unionin tuomioistuimet ovat katsoneet, että määräävässä asemassa olevan yrityksen keskimääräisiä muuttuvia kustannuksia alhaisempien hintojen on katsottava jo sellaisenaan merkitsevän väärinkäyttöä, koska ainoa etu, joka yritykselle voi koitua sellaisten hintojen käyttämisestä, on kilpailijan syrjäyttäminen. Keskimääräisiä kokonaiskustannuksia alhaisempien, mutta keskimääräisiä muuttuvia kustannuksia korkeampien, hintojen on katsottava merkitsevän väärinkäyttöä, jos ne on määritetty osana sellaista suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kilpailijan syrjäyttäminen. Tuomioistuin ei kyseisessä asiassa edellyttänyt riidanalaisten menettelytapojen todellisten vaikutusten toteennäyttämistä.278

503. Oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että kun määräävässä markkina-asemassa oleva yritys tosiasiallisesti harjoittaa käytäntöä, jonka tarkoitus on kilpailijan syrjäyttäminen, se seikka, että odotettu tulos ei toteudu, ei ole

274 Liite 4, muistio tapaamisesta SOK:n kanssa 27.9.2011. 275 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010. 276 Liite 88, SOK:n selvitys kilpailuvirastolle 4.11.2011. 277 Esim. Asia T-203/01 Michelin II, kohdat 239, 241 ja 245; Asia T-228/97 Irish Sugar, kohta 170. 278 Asia C-62/86 AKZO Chemie v komissio, kohta 100.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

riittävä estämään menettelyn luokittelemista 102 artiklan mukaiseksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi.279

504. Vaikka Kilpailuviraston ei nyt käsillä olevassa asiassa ole edellä todetun mukaisesti näytettävä toteen Valion menettelyn konkreettisia haitallisia vaikutuksia, virasto tuo esiin seikat, jotka osoittavat, että Valion menettely on myös tosiasiassa omiaan rajoittamaan kilpailua sulkemalla markkinat kilpai-lunvastaisesti ja johtamaan siten kuluttajahaittaan.280

10.6.1 Vaikutus Valion ja sen kilpailijoiden taloudelliseen tulokseen ja toimintaedellytyksiin

505. Valion kilpailun vastaiseen markkinoiden sulkemiseen tähtäävä, kustannukset alittava hinnoittelustrategia on ollut edellä kuvatuin tavoin käytössä vuoden 2010 maaliskuun alusta lähtien, tähän mennessä lähes kolmen vuoden ajan. Tämä on johtanut markkinoilla toimivien kilpailijoiden kärsimiin huomattaviin tappioihin.

506. Valio-konsernin maitotuotto vuonna 2010 nousi 41,1 senttiin litraa kohti (39 senttiä/litra vuonna 2009). Valion nettotulos vuonna 2010 oli 39 miljoonaa euroa, mikä merkitsi nousua edelliseen vuoteen yli 20 miljoona euroa.281 Vuonna 2011 Valio-konsernin maitotuotto nousi 44,9 senttiin litralta. Yhtiön nettotulos vuonna 2011 oli 54 miljoonaa euroa, joten kasvua edelliseen vuo-teen tuli 15 miljoonaa euroa.282

507. Arla Ingmanin tulos sen sijaan romahti vuoden 2010 aikana edellisvuoteen nähden. Arla Ingmanin kokonaisliikevaihto vuonna 2010 oli noin 301 miljoonaa euroa ja kokonaistappio noin 13,7 miljoonaa euroa.283 Yhtiön perusmaitoliiketoiminnan tappio oli vuodelta 2010 varovaisestikin arvioiden kokonaisuudessaan miljoonaa euroa, josta kotimaisten perusmaitojen myynnin tappio muodosti noin

279 Esim. Asia T-228/97, Irish Sugar, kohta 191; Asia T-340/03 France Télécom, kohta 196 näissä viitattuine oikeuskäytäntöi-neen. 280 Valio on vastineessaan esittänyt, että Kilpailuvirastolla olisi todistustaakka osoittaa, että Valion hinnoittelulla olisi tosiasiassa yhtä tehokkaita kilpailijoita poissulkeva vaikutus, koska Valio on väitteensä mukaisesti osoittanut, että sillä on muu kuin poissuljentaan liittyvä taloudellinen peruste hinnoittelulleen, vaikka hinnat olisivat hetkellisesti alittaneet muuttuvat kustannukset. Tältä osin virasto viittaa edellä kappaleessa 10.5 todettuun. Oikeuskäytännön mukaan näyttötaakka siitä, että määräävässä asemassa olevan yrityksen menettely on ollut objektiivisesti perusteltu, on oikeuttamisperusteisiin vetoavalla yri-tyksellä. Valio ei ole näyttänyt toteen, että sillä olisi ollut oikeuttamisperuste menettelylleen. 281 Valion hyvä tulos vuonna 2010 perustui kuluttajatuotteiden myynnin positiiviseen kehitykseen Venäjällä ja Ruotsissa, jota tuki euron kurssin suotuisa kehitys suhteessa Venäjän ruplaan, Ruotsin kruunuun ja Yhdysvaltain dollariin. Myös teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousu vaikutti Valion tuloksen kehittymiseen. Esimerkiksi voin hinta nousi vuoden 2010 aikana noin 70 prosenttia ja juustojen ja maitojauheiden hinnat noin 30-40 prosenttia.; Liite 32, Valio Oy:n tilin-päätös 2010. 282 Valion mukaan positiiviseen tulokseen vaikutti erityisesti kuluttajien korkealle arvostamien tuotteiden kasvanut kysyntä sekä kotimaassa että Venäjällä; Liite 33, Valio Oy:n tilinpäätös 2011. 283 Liite 92, Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2010.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

516. Arla Ingmanin mukaan tuotannon alasajo olisi ongelmallista myös sen sopimustuottajien aseman kannalta. Arla Ingmanin mukaan tuotannon alasajo johtaisi siihen, että sen raaka-aineen ostovolyymit tuottajilta pienenisivät, jolloin yhtiön sopimustuottajille syntyisi kannustin siirtyä toimittajiksi valiolaisiin osuuskuntiin.

10.6.3 Kilpailuvastaisen markkinoiden sulkeutumisen todennäköisyys väärinkäytön seurauksena

517. Asian käsittelyn aikana Valio on toistuvasti vedonnut siihen, että on epätodennäköistä, että Valion perusmaidoissa soveltamat hinnat olisivat omiaan sulkemaan Arla Ingmanin pois Suomen markkinoilta. Valion mukaan Arla Ingman on osa kansainvälistä suuryritystä, joka on koolta selvästi Valiota suurempi, ja jonka taloudelliset resurssit ovat huomattavasti Valiota suuremmat.

518. Valio on asian käsittelyn aikana vedonnut myös siihen, että Arla Foods -konserni pystyy välttämään tappioita, kun se myy Suomessa perusmaitoja verrattuna siihen, että se jalostaisi maidon jauheeksi. Valion mukaan Arla Foods pystyy kokonaisskandinaavisella toimintamallillaan ohjaamaan Tanskan ylijäämämaidot välillisesti Ruotsin kautta Suomen nestemaitomarkkinoille sen sijaan, että ylituotanto päätyisi jauhemarkkinoille. Valion virastolle esittämän arviolaskelman mukaan Arla Ingman tekee noin

senttiä/litra paremman tuloksen myymällä tuontimaidosta tehtyä perusmaitoa Suomessa kuin tekemällä siitä maitojauhetta. Valion mukaan Arlan kokonaisstrategiassa ei tässä tilanteessa ole intressiä poistua Suomen nestemaitomarkkinoilta, vaikka sen tytäryhtiö mahdollisesti tekisikin yhdessä tuoteryhmässä kirjanpidollisesti huonompaa tulosta.

519. Kilpailuvirasto toteaa ensinnäkin, että viraston päätöksen ja seuraamusmaksuesityksen kohteena olevassa asiassa ei ole kysymys vain Arla Ingmanista. Valion kustannukset alittavalla hinnoittelulla on huomattavia vaikutuksia myös muiden markkinoilla toimivien meijerialan yritysten toimintaedellytyksiin. Kysymys ei siten ole yksinomaan siitä, kuinka todennäköistä on Arla Ingmanin sulkeutuminen markkinoilta, vaan asiaa tulee tarkastella myös muiden markkinoilla toimivien yrityksen toimintaedellytykset huomioiden. Arla Ingmania huomattavasti pienemmät ja suppeamman tuoteportfolion omaavat Osuuskunnat Satamaito, Maitokolmio ja muut alueelliset pienmeijerit ovat myös joutuneet vastaamaan Valion hinnoitteluun ja ovat edellä todetun mukaisesti vakavasti tappiollisia. Näin ollen Valion markkinoiden sulkemiseen tähtäävä strategia vaikuttaa suoraan myös sellaisiin alalla toimiviin yrityksiin, jotka eivät ole osa suurempaa yritysryhmää, vaan ovat viime kädessä riippuvaisia perusmaitoliiketoimintansa myyntituotoista ja ulkopuolisesta rahoituksesta.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

520. Arvioitaessa Valion menettelyn vaikutuksia erityisesti Arla Ingmanin toimintaan ei voida ensinnäkään sivuuttaa sitä, että viraston hallussa oleva asiakirja-aineisto osoittaa Valion nimenomaisena tarkoituksena olleen Arla Ingmanin ajamisen niin ahtaalle, että yhtiö näkee kannattavammaksi luopua ruotsalaisen maidon maahantuonnista ja supistuu marginaaliseksi toimijaksi tai sulkeutuu kokonaan pois markkinoilta.287 Toisin sanoen Valio on myös omassa strategiassaan pyrkinyt hinnoittelemaan perusmaidot niin alas, että jopa maidon jalostaminen jauheeksi Ruotsissa olisi kannattavampaa kuin sen tuominen Suomeen.

521. Arla Ingmanin virastolle toimittamat vientitoiminnan kannattavuutta kuvaavat luvut eivät myöskään vastaa Valion esittämää kannattavuusarviota. Arvioitaessa maidon tuonnista Suomeen aiheutuvia kustannuksia ja näiden kustannusten vaikutusta kannattavuuteen on tuontikustannusten lisäksi288 huomattava lisäksi se, että Ruotsin tuottajahinta on olennaisesti noussut vuo-desta 2009, jolloin Arla Ingman aloitti sen maahantuonnin.

522. Kun otetaan huomioon maahantuonnin kustannukset ja se, että tuottajahinnat vaihtelevat sekä Suomessa että Ruotsissa, maitoraaka-aineen tuonnilla Suomeen ei ole pysyviä hintaetuja Suomessa maksettaviin tuottajahintoihin nähden, kuten Valio esittää. Virasto huomauttaa myös, että tilanne maitoraaka-aineen ylijäämän osalta on Ruotsissa muuttunut tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana siten, että maitoraaka-aineesta on Ruotsissa tällä hetkellä pulaa. Ottaen huomioon lisäksi edellä jaksossa 10.5.1.2.3 maitojauheiden kannattavuuden kehityksestä todettu, ei Valion esittämä väite siitä, että maidon tuonti Suomeen olisi Arla Foodsille kannattava vaihtoehto verrattuna siihen, että se jalostettaisiin maitojauheeksi, perustu markkinatodellisuuteen.

523. Arvioitaessa Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyttä on myös otettava huomioon perusmaitoliiketoiminnan merkitys yhtiön kokonaisliike-toiminnasta. Valiolla tämä osuus on vain 8 prosenttia. Arla Ingmanilla pe-rusmaitoliiketoiminnan osuus on 25 prosenttia. Näin ollen on selvää, että pe-rusmaitoliiketoiminnan merkittävä tappiollisuus vaikuttaa huomattavasti laa-jemmin Arla Ingmanin kokonaiskannattavuuteen kuin Valion, joka pystyy kattamaan perusmaitoliiketoimintansa tappiot muiden tuoteryhmien tuotta-milla voitoilla. Valion ja sen kilpailijoiden liiketoiminnan tuloksellisuutta on käsitelty edellä.

524. Arvioitaessa Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyttä, ei voida myöskään yksinomaan kiinnittää huomiota siihen, kumpi yrityksistä -

287 Ks. edellä jakso 10.4.3 . 288 Raakamaidon tuonnin kustannuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti relevantteja maantieteellisiä markkinoita koskevassa jaksossa 10.1.2.2



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

prosenttia kertyy toiminnoista kotimaassa. Valio on 100 prosenttisesti suomalaisten tuottajien muodostamien osuuskuntien omistama, joilta Valio hankkii noin 86 prosenttia kaikesta Suomessa tuotetusta raakamaidosta. Valiolla on oma valtakunnallinen jakeluverkosto raakamaidosta jalostamiensa tuotteiden jakelua varten, jonka kustannustehokas ylläpito edellyttää riittävän suurta perusmaitoliiketoiminnan volyymiä.

530. Konserniliikevaihdoltaan Valiota suuremman Arla Foodsin osuus perusmaidon markkinoista Suomessa on sitä vastoin huomattavasti pienempi kuin Valion. Arla Foodsin Suomesta kertynyt liikevaihto muodostaa vain alle 5 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta. Arla Foodsin suomalaiset tuottajat ovat Arla Ingmanin sopimustuottajia, eivät omistajia, Arla Foodsin omistajatuottajat puolestaan toimivat Suomen ulkopuolella. Arla Ingmanilla ei ole Suomessa yhtä laajaa tuotevalikoimaa kuin Valiolla. Arla Ingmanin sopimustuottajien tuottaman raakamaidon määrä edustaa vain noin 3 prosenttia koko Arla Foodsin hankkiman raakamaidon kokonaismäärästä. Arla Ingmanin sopimustuottajien tuottaman raakamaidon rajallisesta määrästä johtuen yhtiö on Suomessa riippuvainen Valion myymästä kiintiömaidosta ja ruotsalaisen maitoraaka-aineen tuonnista.

531. Arla Ingmanin poissulkeutumisen todennäköisyyteen vaikuttaa myös se, että sen tiedossa on, että Valiolla on käytössään riittävät resurssit kustannukset alittavan hinnoittelun rahoittamiseen.291 Tämä yhdessä edellä markkinoilta poistumisen kustannuksista todetun kanssa lisää osaltaan Arla Foodsin kannustimia vetäytyä Suomen perusmaitojen markkinoilta tappioiden minimoimiseksi, kun tiedossa on, että määräävässä asemassa oleva Valio tulee ja myös pystyy taloudellisten resurssiensa turvin jatkamaan taisteluaan markkinaosuudestaan myymällä tappiolla poissulkeutumistarkoitusperiensä toteutumiseen asti, mikäli sen menettelyyn ei puututtaisi.

532. Arla Ingmanin ja Arla Foodsin Kilpailuvirastolle toimittamien tietojen mukaan Valion kustannukset alittava hinnoittelu on johtanut Arla Ingmanin kannalta kestämättömään tilanteeseen. Arla -konsernin emoyhtiö joutuu siirtämään pääomaa Arla Ingmaniin tämän pitämiseksi hengissä eikä tilanne tyydytä yhtiön omistavia tuottajia. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomen liike-toimista kertynyt tappio vähensi koko meijerikonsernin tulosta 14 prosentilla. Mikäli markkinatilanne Suomessa ei muutu, tulee Arla Ingman Arla Foodsin mukaan poistumaan perusmaitojen markkinoilta Suomesta.

533. Myös Valiossa laadittu strategia Arla Ingmanin syrjäyttämiseksi Suomen perusmaitomarkkinoilta perustuu sille lähtökohdalle, että hintojen

291 Perusmaitoliiketoiminnan tappiollisuudesta huolimatta esimerkiksi vuosi 2010 oli edellä kuvatun mukaisesti Valion historian toiseksi paras.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

laskeminen riittävän alas merkitsee sitä, että Arla Ingman tulee ennen pitkää poistumaan Suomen markkinoilta. Valion toimitusjohtajan viestissä todetaan muun muassa seuraavasti:

"- - Arlan Suomen maidon tilityskyvyn laskiessa hiljalleen ale-taan Århusissa miettiä asiaa ja Ruotsin maidon siirto loppuu varmasti, kun muutamia kuukausia siitä on saatu vähemmän kuin jauheesta ja voista." "- - Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junna-taan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alka-vat muuttua."292

534. Vastaavasti, Valion tavoitteekseen asettaman prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, että Arla Ingman olisi marginalisoitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai poistunut kokonaan markkinoilta. Nämä seikat osoittavat osaltaan, että Valio on itse pi-tänyt mahdollisena Arla Ingmanin sulkeutumista pois markkinoilta sen me-nettelyn seurauksena.

10.7 Mahdollisuus tappioiden kattamiseen

535. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan saalistushinnoitteluun liittyvän määräävän aseman väärinkäytön toteaminen ei edellytä, että kilpailuviranomainen pystyisi erityisesti osoittamaan, että määräävässä asemassa olevalla yrityksellä oli syy uskoa saavansa myöhemmin takaisin kustannukset alittavalla hinnoittelullaan menettävänsä varat.293

536. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kuluttajille aiheutuu todennäköisesti haittaa, jos määräävässä asemassa oleva yritys voi kohtuudella olettaa markkinavoimansa olevan saalistushinnoittelukäytännön loputtua suurempi kuin se olisi ollut, jos yritys ei olisi ryhtynyt tähän menettelytapaan lainkaan. Tällöin voidaan sanoa yrityksen todennäköisesti hyötyvän tappiolla myynnistä.294

537. Vaikka väärinkäytön toteaminen ei edellä todetun mukaisesti edellytä näyttöä mahdollisuudesta voittojen kotiuttamiseen, Kilpailuvirasto tuo kuitenkin esiin selvityksensä aikana esiin nousseet seikat, jotka osoittavat, että tehok-

292 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010. 293 Asia T-83/91 Tetra Pak II, kohta 150; vahvistettiin valitusasiassa C-333/94 P Tetra Pak II); ks. myös komission päätös asiassa COMP/38.233 Wanadoo Interactive, 16.7.2003, kohdat 332–367. 294 Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 70.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

kaan kilpailun sulkeuduttua pois markkinoilta Valion on mahdollista nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka edelsi Arla Foodsiin fuusioituneen Arla Ingmanin tuloa markkinoille.

538. Kilpailuviraston selvitykset ensinnäkin osoittavat, että suunnitellessaan hintojen merkittävää alennusta 1.3.2010 alkaen Valion pyrkimyksenä oli sulkea markkinat kilpailun vastaisesti. Kilpailuviraston hallussa olevat asiakirjat myös konkreettisesti osoittavat Valion itsensä tavoitelleen mahdollisuutta hintojen korottamista saalistuksen päätyttyä. Edellä jaksossa 10.4.3 siteeratussa viestissä Valion toimitusjohtaja kuvailee yhtiön strategiaa ja sen taustoja johtoryhmälle todeten seuraavan:

"Valion kannalta määrien laskun pysähtymisen voi olettaa ta-pahtuvan sitä nopeammin, mitä nopeammin hinnat laskevat. Kun hinnat ovat pohjalla, alkaa sitten määrien kasvu, jonka nopeus riippuu vain siitä, kuinka kauan muiden toimijoiden housut kestävät. Meidän on varauduttava, että pohjilla junna-taan jopa 18 kuukautta nykymäärillä ennen kuin rakenteet alka-vat muuttua. Hintojen uusi nostaminen on työlästä, mutta markkinaosuuden nosto on vielä työläämpää."295

Vastaavasti suunniteltaessa 1.4.2010 tehtyjä lisäalennuksia Valion myyntijoh-taja ohjeisti omaa organisaatiota seuraavasti:

"Tärkeintä on, että kaupalle tulee uskottava vaikutelma, että nyt mennään eikä meinata (sitä nopeammin pääsemme jälleen ko-rottamaan hintoja takaisin vanhoille tasoille)."296

539. Edellä todetun lisäksi relevanttien markkinoiden ominaispiirteet viittaavat

omalta osaltaan siihen, että Valiolla on mahdollisuus nostaa hintataso väärinkäyttöä edeltäneelle tasolle ja sitä kautta saada myöhemmin takaisin kustannukset alittavalla hinnoittelullaan menettävänsä varat. Arla Ingmanin poistuttua markkinoilta uuden riittävän voimakkaan kilpailijan markkinoille tuloa ei voida pitää todennäköisenä. Pääsy perusmaitojen markkinoille Suomessa ei ensinnäkään ole yksinkertaista, sillä määräävässä asemassa perusmaidoissa oleva Valio pitää halussaan noin 86 prosenttia raakamaidon hankintamarkkinoista ja tuoretuotteena myytävän perusmaidon sekä raaka-aineena käytettävän raakamaidon laajamittainen tuonti on edellä luvussa 10.1.2.2 ja 10.2.6 kuvatuin tavoin haasteellista. Raakamaidon saatavuus vaikuttaa keskeisellä tavalla Valion kilpailijoiden mahdollisuuksiin laajentaa toimintaansa jatkojalostettujen maitotuotteiden tuotannossa ja myynnissä.

295 Liite 2, Valion toimitusjohtajan sähköpostiviesti 14.2.2010. 296 Liite 59, Valion myyntijohtajan sähköposti 4.3.2010.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

540. Menettelyllään Valio on myös antanut markkinoille signaalin siitä, ettei se jätä rankaisematta yritystä, joka yrittää tulla Suomen perusmaitojen markkinoille. Tällä tavoin Valio osaltaan vaikuttaa potentiaalisten kilpailijoiden kannustimiin laajentaa toimintaansa Suomeen.297

541. Kilpailuvirasto myös huomauttaa, että Valion toimittamien selvitysten mu-kaan sen myymien rasvojen ja kermojen tuotot ovat kattaneet perusmaitojen myynnistä sille aiheutuneet tappiot. Näin ollen Valion on ollut jo saalistus-hinnoittelun aikana mahdollista kattaa perusmaitojen hinnoittelusta syntyvät tappiot, mikä on osaltaan mahdollistanut muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun pitkän keston.

10.8 Johtopäätökset oikeudellisesta arviosta

542. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on määräävässä asemessa perusmaitojen tukkumyynnissä ja valmistuksessa Suomessa ja että Valio on käyttänyt väärin tätä määräävää asemaansa. Viraston selvitysten mukaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttö jatkuu yhä.

543. Kiristynyt kilpailutilanne vuodesta 2009 lähtien oli johtanut perusmaitojen hintatason laskuun kotimaan markkinoilla. Muuttuneessa markkinatilanteessa Valio koki Arlan Ingmanin markkinaosuuden kasvun ja ruotsalaiseen raaka-maitoon perustuvien perusmaitojen tulon kaupan hyllyille uhaksi omalle liike-toiminnalleen. Kolmen S-ryhmän alueosuuskaupan päätoimittajuuden mene-tys alkuvuodesta 2010 johti tilanteen kärjistymiseen ja Valion ylimmässä joh-dossa tehtyyn päätökseen pudottaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka ei kat-tanut enää niiden valmistuksen muuttuvia kustannuksia.

544. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valion perusmaitoliiketoiminnan keskimääräiset hinnat kaikkien tarkastelun kohteena olevien hintakausien aikana ajanjaksolla 1.3.2010 - 31.8.2012 ovat alittaneet liiketoiminnan keskimääräiset muuttuvat kustannukset. Kilpailuviraston tietojen mukaan muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu jatkuu yhä. Suurimmillaan tappio oli hintakaudella 1.9.2011-31.12.2011, jolloin Valion keskimääräinen tappio perusmaitolitraa kohden on oli senttiä. Viimei-simpänä tarkastelun kohteena olevana hintakautena 1.5.-31.8.2012 Valion keskimääräinen tappio oli senttiä litralta.

545. Keskeinen erimielisyys Valion ja Kilpailuviraston välillä liittyy perusmaitojen raaka-aineena käytettävän raakamaidon kustannuksen luokitteluun ja sen ar-vostukseen kustannusten kattamista tarkastelevissa laskelmissa. Kilpailuviras-to katsoo, että arvioitaessa sitä, voitaisiinko Valion soveltamilla menettelyillä sulkea Suomen perusmaitojen markkinoilta kilpailija, joka olisi yhtä tehokas

297 Ks. esim. Komission tiedonanto 2009/C45/02, kohta 68.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

kuin määräävässä asemassa oleva Valio, kustannusten kattamista koskevassa tarkastelussa huomioon otettavan maitoraaka-aineen kustannuksen on perus-tuttava hintaan, jonka yhtä tehokas kilpailija joutuu raaka-aineesta maksa-maan. Ylivoimaisen markkina-asemansa turvin Valio pystyy asettamaan raa-kamaidon hintatason, jota sen kilpailijoiden on seurattava ja johon niiden on vastattava riippumatta yhtiömuodosta tai liiketoiminnan tosiasiallisesta kan-nattavuudesta. Valion tilityshinnan perusteella määräytyvä raakamaidon han-kintahinta on siten muuttuva kustannus niin Valion olemassa oleville kilpaili-joille kuin markkinoille tuloa suunnitteleville uusille mahdollisille kilpailijoille.

546. Oikeuskäytännön mukaan muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on jo sinällään osoitus määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, sillä yhtä tehokas kilpailija ei tällöin voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Kil-pailuviraston hallussa olevista Valion sisäistä asiakirjoista käy lisäksi ilmi, että kustannukset alittavan hinnoittelun taustalla on markkinoiden kilpailun vastaiseen sulkemiseen tähtäävä hinnoittelustrategia. Kilpailuviraston asiakir-janäyttö osoittaa, että helmikuussa 2010 Valion toimitusjohtaja yhdessä yhti-ön hallituksen ja johtoryhmän kanssa teki tietoisen päätöksen luopua perusmaitoliiketoiminnan voitoista tarkoituksenaan lopettaa maitoraaka-aineen tuonti Ruotsista, saavuttaa merkittävä, prosentin, markkinaosuus ja nostaa tämän jälkeen perusmaitojen hinnat ta-solle, jolla ne olivat ennen Arla Foodsiin fuusioituneet Arla Ingmanin tuloa markkinoille.

547. Oikeuskäytännön mukaan menettelyssä on kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä myös silloin, kun hinnoittelu kattaa muuttuvat kustannukset mutta alittaa kokonaiskustannukset, jos syrjäyttämistarkoitus voidaan näyttää toteen. Näin ollen Valion menettely täyttää määräävän aseman väärinkäytön tunnusmerkistön myös siinä tapauksessa, että sen hintojen katsottaisiin kat-taneen muuttuvat kustannukset, mutta jääneen alle kokonaiskustannusten.

548. Valion S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset ovat korostaneet sen muuttuvat kustannukset alittavan hinnoittelun poissulkevaa vaikutusta. Valion S-ryhmälle soveltamat alennuskäytännöt ovat johtaneet siihen, että Arla Ingman on joutunut myymään sekä vuonna 2010 että 2011 perusmaidot SOK:lle olennaisesti halvemmalla kuin mikä Valion - jo itsessään muuttuvat kustannukset alittava - toteutunut hinta SOK:lle on ollut. Tästä seuraa, että Arla Ingmanin tappiot perusmaitojen toimituksissa SOK:lle ovat kasvaneet huomattavasti suuremmiksi kuin Valion.

549. Valion menettelyn poissulkevaa vaikutusta on korostanut myös sen alennus-käytäntöjen valikoivuus. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valio on kohdistanut volyymiperusteisia alennuksia erityisesti hankintojaan Arla Ing-manille siirtäneeseen S-ryhmään. Valion soveltaman alennustaulukon suu-rimmat alennukset tuottavat korkeimmat kasvutarjoukset ovat edellyttäneet



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

niin suuren perusmaitovolyymin hankkimista Valiolta, etteivät ne ole sovel-tuneet lainkaan muihin vähittäiskaupan ryhmittymiin kuin S-ryhmään. Lisäksi Valio tarjosi SOK:lle maaliskuussa 2010 uusia lisäalennuksia, joiden ehtona oli, että S-ryhmä lisää ostojaan Valiolta. Ilman volyymien kasvattamista hin-nat säilyisivät ennallaan. Valion tarjous oli yksinomaan S-ryhmälle osoitettu ylimääräinen tarjous volyymien kasvattamiseksi.

550. Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa, että johtava peruste Valion hinnoittelussa keväästä 2010 lähtien on ollut markkinoiden sulkeminen kilpailun vastaisesti yhtiön perusmaitoliiketoiminnan tuloksen uhrauksen kustannuksella. Valion tavoitteekseen asettaman prosentin markkinaosuuden saavuttaminen olisi merkinnyt sitä, Valio olisi kasvattanut markkinaosuuttaan prosenttiyksiköllä ja saanut haltuunsa suurimman osan kilpailijoidensa perusmaitojen myynnin volyymistä. Samalla se olisi merkinnyt sitä, että Arla Ingman olisi marginali-soitunut pieneksi alueelliseksi toimijaksi tai poistunut kokonaan markkinoilta. Valion menettelyn vaikutuksena myös muiden alalla toimivien pienempien meijereiden, kuten Satamaidon ja Maitokolmion kilpailukyky ja kannattavuus ovat heikentyneet olennaisesti ja yritykset ovat kärsineet huomattavia tappioi-ta.

551. Unionin oikeuskäytännön mukaan määräävä markkina-asema tuo yritykselle erityisvastuun, jonka mukaan määräävässä asemassa olevan yrityksen tulee varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. Arvioitaessa Valion menettelyä kokonaisuutena on viraston selvitysten perustella ilmeistä, että Valion toiminta on ristiriidassa määräävän aseman mukanaan tuoman erityisvastuun kanssa. Valio on omaksunut hinnoittelustrategian, jossa se kustannukset alittavalla hinnoittelulla, poissulkevaa vaikutusta korostaneilla volyymialennuksilla sekä selektiivisillä alennuskäytännöillä on pyrkinyt kilpailun vastaisesti sulkemaan perusmaitojen markkinat ja estämään yhteismarkkinoiden tehokaan toimin-nan sekä siitä koituvat hyödyt suomalaisille kuluttajille. Valion menettelyn tarkoituksena on ollut tehokkaan kilpailun poissulkeutumisen kautta saavut-taa erittäin huomattava markkinaosuus ja nostaa perusmaitojen hinnat aihe-uttaen merkittävää haittaa kuluttajille.

11 Seuraamusmaksu

11.1 Sovellettava laki

552. Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 4 tai 6 §:n tai EY:n perustamissopimuksen 81 tai 82 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin pidetä perusteettomana. Seuraamusmaksua määrättäessä on otettava



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

huomioon kilpailunrajoituksen laatu ja laajuus sekä sen kestoaika. Maksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan tai näiden yhteenliittymän edellisen vuoden liikevaihdosta. Edellisen vuoden liikevaihdolla tarkoitetaan markkinaoikeuden päätöstä edeltävän vuoden liikevaihtoa.298 Seuraamusmaksun määrää kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle. Markkinaoikeus ottaa enimmäismäärän huomioon viran puolesta.

553. Kilpailulain 12 §:n mukaan elinkeinonharjoittajalle, joka rikkoo 5 tai 7 §:n taikka Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 tai 102 artiklan säännöksiä, määrätään seuraamusmaksu, jollei menettelyä ole pidettävä vähäisenä tai seuraamusmaksun määräämistä kilpailun turvaamisen kannalta muutoin perusteettomana. Kilpailulain 13 §:n mukaan seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä on otettava huomioon rikkomuksen laatu ja laajuus, moitittavuuden aste sekä rikkomuksen kestoaika. Seuraamusmaksu saa olla enintään 10 prosenttia kunkin kilpailunrajoitukseen osallistuvan elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta siltä vuodelta, jona elinkeinonharjoittaja viimeksi osallistui rikkomukseen. Seuraamusmaksun määrää kilpailuviraston esityksestä markkinaoikeus. Maksu määrätään maksettavaksi valtiolle. Markkinaoikeus ottaa enimmäismäärän huomioon viran puolesta.

554. Kilpailulain 50 §:n 3 momentin mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa tapahtuneisiin kilpailurikkomuksiin sovelletaan kilpailunrajoituslain säännöksiä. Lainkohdan hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perusteluissa todetaan, että " - - [j]os kilpailunrikkomus on alkanut vanhan lain aikana ja jatkunut tämän lain voimaantulon jälkeen, vanhan lain aikaiseen rikkomukseen sovelletaan vanhan lain säännöksiä ja tämän lain voimaantulon jälkeen tapahtuneeseen osaan rikkomuksesta sovelletaan tämän lain säännöksiä. - - ".299

11.2 Seuraamusmaksu määräämisen lähtökohta

555. Lähtökohtana seuraamusmaksun määräämisessä on, että sillä tulee olla riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. Tämä saavutetaan vain, jos seuraamusmaksun suuruus on sellainen, ettei kielletty kilpailun rajoittaminen ole rajoitukseen osallistuville elinkeinonharjoittajille kannattavaa. Riittävän suurella seuraamusmaksulla on näin ollen kaksi tehtävää: 1) Seuraamusmaksu on kilpailulakia rikkoneelle elinkeinonharjoittajalle rangaistuksen luonteinen

298 KHO 2009:83, kohta 1167. 299 HE 88/2010 vp, s. 83.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

hallinto-oikeudellinen sanktio. 2) Seuraamusmaksun tulee tehokkaasti estää kilpailunrajoitukseen ryhtyminen, sen jatkaminen sekä uusiminen.300

11.3 Valiolle esitettävä seuraamusmaksu

556. Kilpailuviraston selvitykset osoittavat, että Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttö alkoi 1.3.2010. Väärinkäyttö jatkui vuosien 2011 ja 2012 aikana ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen. Edellä todetusta seuraa, että Kilpailuvirasto esittää, että Valiolle määrätään seuraamusmaksu rikkomusajalta ennen 1.11.2011 kilpailunrajoituslain 7 §:n nojalla ja mainitun ajankohdan jälkeiseltä ajalta kilpailulain 12 §:n ja 13 §:n nojalla.

557. Kilpailuviraston jäljempänä kohdassa 11.4 Valiolle esittämän seuraamusmaksun määrä kattaa koko rikkomusajan ja siinä on otettu huomioon yllä selostettu lainmuutos. Kuten kilpailulain 13 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, lainkohta vastaa eräin täsmennyksin kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 momenttia. Kilpailuvirasto katsoo, että viitattuja täsmennyksiä on käytetty vakiintuneesti aiemmassa oikeuskäytännössä seuraamusmaksun suuruutta arvioitaessa ja sitä määrättäessä jo ennen kilpailulain voimaantuloa.301 Näin ollen Valiolle esitettävän seuraamusmaksun perusteet esitetään seuraavassa käyttämällä kilpailulain 13 §:ssä esitettyjä täsmennettyjä kriteereitä.

558. Kilpailuviraston esittämä seuraamusmaksu perustuu alla esitettävään kokonaisarviointiin.

11.3.1 Rikkomuksen laatu ja menettelyn moitittavuus

559. Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen erityisvastuuta on kuvattu edellä jaksossa 10.4.1 . Valion olisi sen asema huomioon ottaen tullut varmistua siitä, ettei sen toiminta haittaa toimivaa ja vääristymätöntä kilpailua yhteismarkkinoilla. Valio on sitä vastoin ryhtynyt nimenomaisiin toimiin sulkeakseen markkinat kilpailun vastaisesti.

560. Muuttuvat kustannukset alittava hinnoittelu on jo sinällään osoitus määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, sillä yhtä tehokas kilpailija ei tällöin voi tarjota tuotteita asiakkaille ilman tappiota. Valion rikkomus on jo yksin tällä perusteella vakava kilpailunrajoitus.

561. Valion menettelyn vakavuutta korostaa viraston hallussa oleva yksiselitteinen näyttö syrjäyttämistarkoituksesta.302 Kilpailuviraston asiakirjanäyttö osoittaa, että helmikuussa 2010 Valio teki tietoisen päätöksen luopua

300 HE 88/2010 vp, s. 58 - 59; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 6. 301 HE 88/2010 vp, s. 58; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 8. 302 Ks. edellä jakso 10.4.3



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

perusmaitoliiketoiminnan voitoistaan sulkeakseen markkinat kilpailunvastai-sesti. Aloite kilpailunvastaisen strategian omaksumiseen tuli Valion ylimmästä johdosta ja sitä käsiteltiin päätöksenteosta vastaavissa ylimmissä toimielimissä, yhtiön hallituksessa ja johtoryhmässä. Strategian käytännön toteutuksesta vastasivat toimitusjohtaja yhdessä myyntijohtajan ja tämän alaisten kanssa.

562. Asiakirjoista käy ilmi, että Valion tarkoituksena on ollut sulkea markkinat kilpailunvastaisesti ja saavuttaa tätä kautta merkittävä,

prosentin, markkinaosuus. Tehokkaan kilpailun poissulkeutumisen jälkeen yhtiön nimenomaisena tarkoituksena oli nostaa perusmaitojen hinnat tasolle, joka edelsi Arla Foodsiin sulautuneen Arla Ingmanin tuloa markki-noille ja aiheuttaa siten merkittävää haittaa suomalaisille kuluttajille.

563. Rikkomuksen laatua arvioitaessa Kilpailuvirasto on menettelyn moitittavuutta lisäävänä seikkana ottanut huomioon Valion menettelyn markkinat sulkevaa vaikutusta korostaneet yhtiön S-ryhmälle tarjoamat ehdolliset volyymialennukset. Valion soveltamat alennukset ovat johtaneet siihen, että Arla Ingman on joutunut myymään perusmaidot S-ryhmälle olennaisesti halvemmalla kuin mikä Valion - jo itsessään muuttuvat kustannukset alittava - toteutunut hinta on ollut. Tämä on osaltaan kasvattanut Arla Ingmanin tappiot perusmaitojen toimituksissa S-ryhmälle huomattavasti suuremmiksi kuin Valion ja lisännyt siten menettelyn poissul-kevaa vaikutusta.

564. Moitittavuutta lisäävänä seikkana virasto on ottanut huomioon myös sen, että Valio on kohdistanut alennuksiaan nimenomaisesti hankintojaan Valiolta Arla Ingmanille siirtäneeseen S-ryhmään. Valio teki 25.3.2010 S-ryhmälle ylimääräisen tarjouksen volyymien kasvattamiseksi. Valio tarjosi S-ryhmälle 1.4.2010 alkaen uusia alennuksia, joiden ehtona oli, että S-ryhmä kasvattaisi ostojaan Valiolta noin miljoonalla litralla. Valio ei tarjonnut vastaavaa alennusta muille vähittäiskaupan ryhmittymille.303

565. Rikkomukseen laatua arvioitaessa Kilpailuvirasto on lisäksi ottanut huomioon Valion menettelyn yhteismarkkinatavoitteen vastaisuuden. Valio on menettelyllään pyrkinyt keinotekoisesti eristämään Suomen markkinat, estämään jäsenvaltioiden välisen kaupan kehittymisen ja rajat ylittävän kilpailun tuomat hyödyt kuluttajille. Yhteismarkkinatavoitteen vastaisuus tekee jo sinällään Valion menettelystä erityisen vakavan 102 artiklan rikkomuksen.

303 Liite 20, Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010; Liite 22, Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

566. Valion menettelyyn sisältyy myös piirteitä, jotka osoittavat piittaamattomuutta lain sisällöstä. Kilpailuviraston hallussa oleva asiakirjanäyttökin osaltaan osoittaa, että Valio ei ole liiketoiminnassaan ottanut huomioon kilpailulainsäädännön ja siitä johtuvan erityisvastuun asettamia rajoja määräävässä asemassa olevan yrityksen toiminnalle markkinoilla. Valio ei ole asian selvittämisen yhteydessä tehnyt myöskään toimenpiteitä rikkomuksen lopettamiseksi. Kilpailuvirasto ilmoitti Valiolle maaliskuussa 2011 alustavan arvionsa siitä, että sen menettelyssä on kyse määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Valiota kuultiin joulukuussa 2011 viraston päätös- ja seuraamusmaksuesitysluonnoksesta. Virasto on lisäksi keväästä 2012 lähtien antanut Valiolle neuvontaa siitä, mitkä toimet riittävät päättämään epäillyn rikkomuksen. Tästä huolimatta väärinkäyttö jatkuu viraston tietojen mukaan edelleen.

567. Valion menettelyn moitittavuutta lisää lisäksi se, että Valion on todettu käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa ennenkin ja sen menettelyssä on siten kyse uusimisesta. Vuonna 1998 antamallaan päätöksellä KHO määräsi Valiolle 5 miljoonan markan suuruisen seuraamusmaksun määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä nestemaitotuotteiden markkinoilla.304

568. Kilpailuvirasto toteaa, että esitetty näyttö huomioon ottaen kyseessä on laadultaan ja moitittavuuden asteeltaan erittäin vakava kilpailunrikkomus.

11.3.2 Rikkomuksen laajuus

569. Valion menettely on käsittänyt koko Suomen alueen. Rikkomuksen laajuutta arvioitaessa Kilpailuvirasto on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että Valion menettelyn tarkoituksena on ollut estää toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan maitoraaka-aineen tuonti Suomen markkinoille sekä sulkea kotimaan markkinat niin, ettei toisesta jäsenvaltiosta peräisin oleva kilpailija pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti.

570. Kilpailuvirasto arvioi maantieteellisen laajuuden lisäksi rikkomuksen taloudellista laajuutta kiinnittämällä huomiota rikkomuksen kohteena olevan perusmaitojen valmistuksen ja tukkumyynnin markkinoiden kokoon ja siihen liikevaihdon määrään, joka Valiolle on näiltä markkinoilta kertynyt.

571. Maidosta jalostettujen erilaisten tuotteiden joukossa perusmaidot on volyymiltaan suurin tuoteryhmä. Vuonna 2011 Suomessa myytiin perusmaitoja noin 560 miljoonaa litraa. Tukkuhinnoin mitattuna Suomessa myytiin vuonna 2011 perusmaitoja yhteensä noin 280 miljoonalla eurolla. Valion perusmaitoliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin

304 KHO: 1998:65, päätös 11.11.1998/2498



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

miljoonaa euroa. Valion perusmaitoliiketoiminnan kokonais-liikevaihto ajalta 1.3.2010 - 30.8.2012 on noin mil-joonaa euroa.

572. Edellä Valion kilpailunrikkomuksen maantieteellisestä ja taloudellisesta laajuudesta todettu osoittaa, että kyseessä on laajuudeltaan merkittävä kansallisen kilpailuviranomaisen selvitettävänä oleva määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Rikkomuksen kohteena on raakamaidosta jalostettavista tuotteista volyymiltaan suurin tuoteryhmä, josta kertyvä liikevaihto on huomattava.

11.3.3 Rikkomuksen kesto

573. Valion määräävän markkina-aseman väärinkäyttö alkoi 1.3.2010. Väärinkäyttö on jatkunut keskeytyksettä vuosien 2011 ja 2012 aikana ja jatkuu Kilpailuviraston tietojen mukaan edelleen.

574. Väärinkäyttö on siten jatkunut tähän mennessä lähes kolme vuotta. Rikkomus on näin ollen pitkäkestoinen, mikä on otettu huomioon esitettävän seuraamusmaksun määrässä.

11.3.4 Muut seuraamusmaksun suuruuteen vaikuttavat seikat

575. Seuraamusmaksun suuruus perustuu kilpailulain 13 §:n nojalla kokonaisarviointiin, ja sitä määrättäessä otetaan huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös muita tapauskohtaisessa arvioinnissa esille nousevia tekijöitä.305

576. Esillä olevassa asiassa Kilpailuvirasto on tällaisena tekijänä ottanut huomioon Valion huomattavan liikevaihdon erityisestävän vaikutuksen aikaansaamiseksi.306 Seuraamusmaksu on kilpailulakia rikkoneelle yritykselle hallinto-oikeudellinen sanktio, jonka on oltava määrältään riittävä, jotta se tehokkaasti estää kilpailunrajoitukseen ryhtymisen, sen jatkamisen ja sen uusimisen.307

577. Valion liikevaihto vuonna 2011 oli 1929 miljoonaa euroa.

11.4 Seuraamusmaksun määrä

578. Edellä todetuilla perusteilla Kilpailuvirasto esittää, että markkinaoikeus määrää Valiolle 70 000 000 euron seuraamusmaksun.

305 HE 88/2010 vp, s. 58. Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 9 - 10. 306 KHO 11.11.1998, dnro 2498, 3482/1/97 (Valio), KHO 20.12.2001, dnro 3670, 3684 ja 3685/2/00 (Mikkeli), KN 18.5.2001, dnro 150/690/1999 (Elisa), MAO 614/2009 (raakapuun osto). 307 HE 88/2010 vp, s. 58 - 59; Kilpailuviraston suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista, s. 6.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012 12 Sovelletut säännökset

Kilpailulain (948/2010) 1a, 3, 4, 7, 12, 13 ja 50 §, kilpailunrajoituslain (ml. muutossäännös, 318/2004) 1a, 3, 6 § ja Euroopan unionin toiminnasta annettu sopimus, artikla 102.

Ylijohtaja Timo Mattila

Tutkimuspäällikkö Sanna Syrjälä

VALITUSOSOITUS LIITTEENÄ



Dnro 478/14/2010

20.12.2012

LIITELUETTELO

1. Valion kannattavuuslaskelma (OFA) 2009

2. Valion toimitusjohtajan sähköposti 14.2.2010

3. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Kivirinne/Jaakkola 23.2.2010

4. Muistio tapaamisesta SOK/Kilpailuvirasto 27.9.2011.

5. Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2010 Kotimaisuus (ml. taulukkoraportti)

6. Taloustutkimus Oy: Suomi Syö 2011 Kotimaisuus (ml. taulukkoraportti)

7. Osuuskauppa Suur-Seudun tiedote 5.3.2010

8. Osuuskauppa Suur-Seudun tiedote 9.3.2010

9. Osuuskauppa Hämeenmaan tiedote 9.3.2010

10. HOK-Elannon tiedote 5.3.2010

11. HOK-Elannon tiedote 8.3.2010

12. Artikkelit Helsingin Sanomat 5.3.2010, 6.3.2010 ja 9.3.2010

13. Artikkeli Kauppalehti 9.3.2010

14. Artikkeli Ilkka 6.3.2010

15. Artikkeli Kaleva 7.3.2010

16. Artikkeli Maaseudun Tulevaisuus 10.3.2010

17. Artikkeli Turun Sanomat 9.3.2010

18. Artikkeli Dagens Industri 8.3.2010

19. Artikkeli Suomenmaa 9.3.2010

20. Artikkeli Markkinointi & Mainonta 16/12 28.9.2012.

21. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Jaakkola 29.3.2010

22. Sähköpostikirjeenvaihto Hurme/Laaksonen 30.3.2010 liitetiedostoineen

23. Valion tiedote 29.11.2010



Dnro 478/14/2010

20.12.2012 24. Valion tiedote 3.10.2012.

25. Valion tiedote 4.9.2012.

26. Asianosaisjulkiset diat Arla Ingmanin vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Arla Ingmanin 12.12.12 antaman suostumuksen perusteella)

27. Valion perusmaitojen kustannusrakenne vuosina 2009 ja 2010

28. ATLAS laskentaperiaatteet, 3.8.2011.

29. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 5.4.2011 (lukuun ottamatta selvityksen liitettä 3, Maidon tarjontaketju Suomessa)

30. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 15.11.2012 (mukaan lukien liitteet 1-4)

31. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 31.5.2011 mukaan lukien selvityksen liite 2 "arvosuhteen muutok-sen vaikutus perusmaitojen kannattavuuteen" ja liite 3 "perusmaitojen oikaistu laskenta 1.1.-30.4.2010.

32. Valio Oy:n tilinpäätös 2010

33. Valio Oy:n tilinpäätös 2011

34. Valion perusmaitojen (ATLAS) 3-12/2010



37. Valion perusmaitojen (ATLAS) 1-4/2012 ja 1-8/2012



40. Kilpailuviraston koostama yhteenveto Valion toimittamista OFA-laskelmista 3/2010-12/2011 (AVC)

41. Kilpailuviraston koostama yhteenveto Valion toimittamista ATLAS-laskelmista 3/2010-8/2012 (AVC)

42. Dia-esitys "Talouden tunnusluvut ja ohjaus, Tasapainotettu mittaristo", materiaalia Valion executi-ve-kurssille 13.10.2010.

43. Muistio Valion laskentapäällikön kuulemisesta 20.1.2011.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012 44. Valion ja Arla Ingmanin välinen puitesopimus kiintiömaidon hankinnasta vuodelle 2011.

45. Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 2008.

46. Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-2/2010, 3-8/2010, 9-12/2010

47. Valion kannattavuuslaskelmat (OFA) 1-4/2011, 5-8/2011 ja 9-12/2011

48. Kilpailuviraston laskelma Valion perusmaitojen keskimääräisestä vältettävissä olevasta kustannuk-sesta (AAC) (OFA)

49. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 14.9.2012 liitteineen 1-4

50. Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 16.6.2010

51. Valion lakiasiainjohtajan sähköposti 7.10.2009

52. Eurostat: Fat contents and protein contents (cow milk's)

53. Valion vastine Kilpailuvirastolle 29.2.2012

54. Muistio Kilpailuviraston tarkastukselta 22.3.2012

55. Sähköpostiviesti Laaksonen/Parttimaa 16.11.2010 liitetiedostoineen

56. Valion hallituksen kokouksen pöytäkirja 7.4.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Yhtiökokous 8.4.2010"

57. Valion toimitusjohtajan sähköposti 15.2.2010

58. Muistio Valion toimitusjohtajan kuulemisesta 20.1.2011.

59. Valion myyntijohtajan sähköposti liitetiedostoineen 4.3.2010

60. Valion johtoryhmän pöytäkirja 22.-24.3.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "Ylläs 2010"

61. Valion johtoryhmän pöytäkirja 28.-29.9.2010, kokouksessa käsitelty diaesitys "TKMM tavoitteet 2011 – mitä seuraavaksi?

62. Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.8.2010 ja kokouksessa käsitellyt diaesitykset "Hintanäkymät 2011", "Myyntikatsaus" ja "Katsaus"

63. Valion johtoryhmän pöytäkirja 23.11.2010 ja kokouksessa käsitelty diaesitys "Riskit ja potentiaalit, maitokate-analyysit, maitokate- ja tuloslaskelma"



Dnro 478/14/2010

20.12.2012 64. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 28.9.2012 mukaan lukien liitteet 1-4

65. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Alarotu/Slotte 5.8.2010

66. Sähköpostikirjeenvaihto Pellinen/Hirvonen 4.4.2010

67. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Hirvonen 7.4.2010

68. Sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Lehtonen 7.4.2010

69. Sähköpostikirjeenvaihto Tiainen/Pellinen 20.12.2010

70. Sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte 14.4.2011

71. Sähköpostikirjeenvaihto Hirvonen/Slotte/Alarotu 18.4.2011

72. Sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen/Alarotu 29.8.2011

73. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen 5.1.2010

74. Sähköpostikirjeenvaihto Jaakkola/Lehtonen 31.12.2009

75. Sähköpostikirjeenvaihto Sundholm/Lehtonen 30.12.2009

76. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Isohanni 11.1.2010

77. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen/Nurmi/Hirvonen, 13.1.2010

78. SOK:n 6.9.2011 tekemä hintavertailutaulukko

79. Sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 29.8.2011

80. Sähköpostikirjeenvaihto Isohanni/Hirvonen 30.8.2011

81. Sähköpostikirjeenvaihto Slotte/Hirvonen 29.8.2011

82. Sähköposti Suviranta/Koivuniemi/Raivio 4.11.2009 liitetiedostoineen

83. Valion Kilpailuvirastolle 10.9.2012 tuottamat laskelmat maitopohjaisten jauheiden maitotuotoista.

84. Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat budjetin ja liikevaihdon seurannan raportit

85. Kilpailuviraston laatima raakamaidon ainesosien käyttöä kuvaava tarkastelu ja tarkastelun pohjana olevat Valion Kilpailuvirastolle 21.10.2011 toimittamat maidon aineisosien käyttöä koskevat tilastot.



Dnro 478/14/2010

20.12.2012 86. Eurostat: Milk Prices EU 2000-2011

87. Sähköpostikirjeenvaihto Lehtonen / Jaakkola 21.01.2010.

88. SOK:n selvitys Kilpailuvirastolle 4.11.2011

89. Muistio tapaamisesta Kilpailuvirasto/Valio 17.3.2011.

90. Valion johtoryhmän pöytäkirja 19.1.2011

91. Valion selvitys Kilpailuvirastolle 15.11.2012, liitteenä olevat asiantuntijalausunnot 1-4

92. Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2010

93. Arla Ingman Oy Ab:n tilinpäätös 2011

94. Pöytäkirja Valio Oy:n varsinaisesta yhtiökokouksesta 8.4.2010



97. Sector Report: "Support for farmers' co-operatives in the dairy sector", Authors: Markus Hanisch, Malte Müller, Jens Rommel, Department of Agricultural Economics, Humboldt University Berlin.

98. Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Maitokolmion kermojen ja rasvojen kannattavuutta koske-vasta vastauksesta Kilpailuviraston selvityspyyntöön 13.4.2012 (tiedot annetaan Valiolle Osuus-kunta Maitokolmion 17.12.12 antaman suostumuksen perusteella)

99. Asianosaisjulkinen kooste Osuuskunta Satamaidon Kilpailuvirastolle 18.12.2012 toimittamasta selvityksestä (tiedot annetaan Valiolle Osuuskunta Satamaidon 19.12.12 antaman suostumuksen perusteella)

KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA ......4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle 4....

Documents

Transcript of KILPAILUVIRASTON MÄÄRÄYS LOPETTAA ......4 Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle 4....