Kaupunginhallitus 12.11 - Kristinestadedu.krs.fi/krs05/filer/1257529676.pdf · liiketoimintaansa...

Kristiinankaupunki

Kaupunginhallitus

12.11.2009

Esityslista

KRISTIINANKAUPUNKI Kaupunginhallitus

Kokouksen: Ajankohta

12.11.2009 klo. 18.00

Paikka Raatihuone Asiat

360 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3

361 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 4

362 § ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 5

363 § ILMOITUSASIAT 6

364 § YRKESAKADEMIN -OPISTON YM. ANOMUKSET KUNNALLISESTA RAHOITUKSESTA KOLMEEN KEHITTÄMISHANKKEESEEN 7

365 § LAUSUNTO KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUMISTA KOSKEVASTA AVUSTUSHAKEMUKSESTA 9

366 § VALTUUSTOALOITE PUKINSAAREN LEIRINTÄALUEESTA 11

367 DAGSMARK SKOLA –KOULUN ANOMUS ARMOVUODESTA 13

368 § KAUPUNGIN KEITTIÖIDEN RAVITSEMISPÄÄLLIKKYYS 23

369 § LAUTAKUNTIEN TALOUSARVIOEHDOTUKSET 2010 26

370 § TARJOUKSET UIMAHALLIN TOIMINTAA KOSKEVISTA URAKOISTA 30

371 § KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KULTTUURITALO DUXIIN 34

372 § POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 36

373 § TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT 38

KRISTIINANKAUPUNKI

Kokouspäivämäärä Sivu nro

Kaupunginhallitus

12.11.2009 3

360 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtajan päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 4

361 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 5

362 § ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 6

363 § ILMOITUSASIAT Pöytäkirja seuraavista kokouksista: - Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtokunta 16.9.2009 ja hallitus

20.10.2009. - Vaasan sairaanhoitopiirin hallitus 25.9.2009. - Pohjanmaan liiton maakuntahallitus 19.10.2009. - Kårkullan kuntayhtymän valtuusto 15.10.2009. Kutsu seuraaviin kokouksiin: - Suupohjan koulutuskuntayhtymän hallitus 28.10.2009. - Eskoon sosiaalipalvelujen ky:n valtuusto 13.11.2009. - Samkommunen för svenska Österbottens förbund för utbildning och

kultur –kuntayhtymän hallitus 28.10.2009. - Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto 9.11.2009. - Aktion Österbotten rf:n syyskokous 9.11.2009. - Seinäjoen koulutuskuntayhtymän johtokunta 21.10.2009. Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma 2011-2012. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kirjelmä - poikkeuslupa-asia, Kiilin kotiseutumuseon säätiö, myönnettiin. - luonnonsuojelualueen perustaminen Skaftungiin, 416-7-56 ja 416-7-

136. Maaseutuviraston päätös maidolle ja eräille maitotuotteille myönnettävästä tuesta. Kuntaliiton yleiskirje sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleitä koskevasta laista. KHO:n hylkäävä päätös Ingves-Bacia & Bacian jättämästä valituksesta koskien kaupunginvaltuuston päätöstä tilan 287-406-2-70 myynnistä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään. Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 7

364 § YRKESAKADEMIN -OPISTON YM. ANOMUKSET KUNNALLISESTA RAHOITUKSESTA KOLMEEN KEHITTÄMISHANKKEESEEN

(BL/REN)(Kaupunginhallitus (19.5.2009 § 211) Yrkesakademin i Österbotten, Vaasan Aikuiskoulutuskeskus ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto anovat kunnallista osarahoitusta Start up, Protek ja Balans -hankkeille. Start up – yrityspalveluohjelman (liite) kohderyhminä ovat yrittäjiksi aikovat ja ammatinharjoittajat, mikro- ja pk-yrittäjät, omistajanvaihdostilanteissa olevat uudet yrittäjät sekä yrittäjyyttä edistävä opetushenkilöstö. Hanke toimii Pohjanmaan TE-keskuksen alueella ja se toteutetaan alueellisten erityispiirteiden mukaisesti ja hyväksi havaittuja alueellisia toimintamalleja kunnioittaen. Hankkeen keskeisinä tuloksina on uusien yritysten syntyminen, yritysten kasvu ja siten uusien työpaikkojen syntyminen. Hankkeeseen osallistuu 205 pientä ja keskisuurta yritystä ja 360 henkilöä. Hankkeessa toteutetaan 27 060 henkilötyöpäivää. Protek – Osaamispääoman kehittämisohjelma Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla (liite) on suunnattu pk-yritysten johdolle ja henkilöstölle sekä julkisen sektorin johdolle ja henkilöstölle palvelurakenteen muutosta tukevissa toimenpiteissä. Elinkeinoelämässä tarkoituksena on tuottaa työkaluja toiminnan kilpailukyvyn turvaamiseksi esim. kannustamalla ja aktivoimalla alueen yrityksiä kehittämään ja kasvattamaan liiketoimintaansa sekä teknologisten ratkaisujen että henkilöstön ja johdon osaamisen kehittämisen avulla. Julkistoimijoiden näkökulmasta projekti luo TE-keskuksen alueelle toimintamallin, jolla voidaan ohjata, tukea ja kannustaa muutosvaiheessa olevia yrityksiä. Hankkeeseen osallistuu 220 pk-yritystä ja 600 henkilöä. Hankkeessa toteutetaan 24 000 henkilötyöpäivää. Tasa-arvo-ohjelman 2008-2010 (liite) kohderyhmänä ovat epätyypillisissä työsuhteissa olevat miehet ja naiset, iäkkäät työntekijät, maahanmuuttajat, vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja pitkäaikaistyöttömät. Hankkeen tavoitteena on parantaa mainittujen kohderyhmien työllistymistä yksilöllisesti räätälöityjen koulutusten ja uraohjelmien sekä vaihtovalmennuksen avulla. Lisäksi tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla miehiä ja naisia epätyypillisille toimialoille. Tavoitteena on, että hankkeessa aloittaa 200 henkilöä ja että uusia työpaikkoja saadaan 50 kpl ja uusia yrityksiä 5 kpl. Hankkeessa toteutetaan 12 000 henkilötyöpäivää. Hankkeiden talousarviot kolmen vuoden aikana (euroa): Hallinto Koulutus Start up 648 500 1 336 500 Protek 761 900 1 488 000 Balans 362 220 360 000

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 8

Pohjanmaan kuntien rahoitusosuus on 351 000 euroa. Kuntien väestömäärän suhteessa tämä merkitsee Kristiinankaupungin osalta 4,22 %:n osuutta, eli 14 821 euroa kolmen vuoden aikana ja 4 940 euroa vuodessa vuosina 2009 - 2011 (liite). Kaupunginjohtajan esitys: Kh päättää, että: Kristiinankaupunki ei osallistu hankkeeseen. Perusteluina on, että : - kaupungin rajalliset elinkeinotoimen määrärahat tulee kanavoida mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja optimaalisesti - mikäli näihin projekteihin osallistuisimme, olisivat vuoden määrärahat jo nyt toukokuussa käytetyt. Samaan aikaan kun meidän tulee säästää 1 % kuluista, ei ole loogista pyytää valtuustolta lisää määrärahoja projektitoimintaan. - kaupunki osallistuu jo nykyisellään osittain saman tyyppisiä tavoitteita sisältäviin projekteihin - valtuusto huomautti vuonna 2008, että kaupunginhallituksen tulee seurata tarkasti ja raportoida projektien hyödyistä kaupungille Kaupunginhallituksen päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite § 211 _________

(Kaupunginhallitus 12.11.2009 § 364)

Start Up, Protek ja Balans –hankkeet ovat aloittaneet toimintansa ja elinkeinoelämän taholta on ilmoitettu kiinnostus osallistua hankkeiden toimintaan. On kyse yhden yrityksen 20 työntekijän sisäisestä koulutuksesta, useiden kuljetusalan yritysten henkilöstön kouluttamisesta sekä mikroyritysten kehittämisestä ja koulutuksen järjestämisestä uusille yrittäjille. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh päättää, että Kristiinankaupunki osallistuu hankkeisiin Start up, Protek ja Balans enintään 14 821 euron kunnallisella osarahoituksella vuosina 2009-2011 (tili 1005 020 010 2739/kehityshankkeet). Hankkeiden edellytetään jättävän väliraportteja ja loppuraportit hankkeiden toteutuksesta. Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 9

365 § LAUSUNTO KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUASUMISTA KOSKEVASTA AVUSTUSHAKEMUKSESTA

(DAS/REN) (Kaupunginhallitus 12.11.2009 § 365) Kiinteistö Oy Kristiinankaupungin Asunnot on jättänyt oheisen avustus- ja korkotukilainahakemuksen kehitysvammaisten palveluasumisyksikköä varten. Hakemus sekä kunnan lausunto tulee jättää ARA:lle viimeistään 13.11.2009. Kristiinankaupungin Asunnot Oy:n tarkoituksena on luoda yhteensä 12 vuokra-asuntoa kehitysvammaisille muuttamalla Salantien nykyistä neuvolaa/kotipalvelutoimistoa (Kiint Oy Terveys) sekä rakentamalla uusi rivitalo. Kiinteistö Oy Terveyden tällä hetkellä omistama rakennus siirtyy Kristiinankaupungin Asunnoille yhtiöiden fuusioitumisen myötä. Kaupunki omistaa molempien yhtiöiden kaikki osakkeet. Kristiinankaupungin tavoitteena on vähentää kehitysvammaisten laitosasumista ja antaa asukkaille mahdollisuuden palata kotiseudulleen. Kaupunki haluaa tarjota palvelua asukkaille heidän omalla äidinkielellään ja sellaisessa ympäristössä, joka antaa asukkaille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan elämään sen täysivaltaisena jäsenenä ja kokea osallisuutta. Uuteen palvelutaloon siirretään kaksi asiakasta laitoshoidosta. Viisi asiakasta siirretään Isojoen palvelutalosta ja kaksi Kårkullan Kristiinankaupungin asumisyksiköstä. Kotona asumispalvelupaikkaa odottaa 8 asiakasta. Lisäksi pyrkimyksenä on kotiuttaa kaksi Merikarvialla palveluasunnossa asuvaa asiakasta. Uusi rivitalo rakennetaan tontille 287-6-605-6. Osa tontista vuokrataan tarkoitusta varten. Rivitalossa tulee olemaan kuusi 39 neliön yksiötä (kerrosala 266 neliötä). Tontilla 287-6-605-6 (vuokrataan Kiinteistö Oy Terveydeltä) sijaitsevan nykyisen neuvolarakennuksen (kerrosala 372 neliötä) muutostöiden tuloksena saadaan neljä 18 neliön soluasuntoa sekä 27 ja 31 neliöiset yksiöt. Tässä päärakennuksessa on myös yhteinen keittiö ja yleistilat. Lisäksi rakennetaan talousrakennus, jonka kerrosala on n. 50 neliötä. Hakija esittää, ettei tonteista perittäisi vuokraa. Palvelut tuottaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Asiakkaat tarvitsevat ympärivuorokautista palvelua ja tukea. Yksikössä tuotetaan asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluja. Lisäksi järjestetään työ- ja vapaa-ajantoimintaa palvelukodin asukkaille. Yksikkö sijoittuu lähelle keskustan palveluja. Naapurina on Kårkullan asumispalveluyksikkö. Näiden kahden palveluyksikön läheisyys tulee tuomaan synergiahyötyä, esim. yövalvonta, vapaa-ajantoiminta, erilaiset tukipalvelut (kuten ruoka- ja puhtaanapitopalvelut) voidaan hankkia yhteisesti. Tarkoituksena on luoda campusmainen alue, johon kuuluu myös naapurina oleva Kristiinakoti.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 10

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2010 ja rakennuksen luovutusaika on kevät 2011. Kaupunginhallitus totesi 17.9.2009 Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän talousarviosta annetun lausunnon yhteydessä, että kaupunki selvittää Salantien terveysaseman hyödyntämis- ja muuntamismahdollisuutta mahdollista uutta asumisyksikköä varten. Asiaa valmistellaan parhaillaan siltä osin kuin se koskee palvelujen ostoa, ja kokouksessa esitetään arvio määrärahantarpeen muutoksesta ja selvitys asiasta. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus puoltaa Fasighets Ab Kristinestads Bostäder Kiinteistö Oy:n avustus- ja korkotukihakemusta kehitysvammaisille tarkoitetun asumisyksikön luomista varten. Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 11

366 § VALTUUSTOALOITE PUKINSAAREN LEIRINTÄALUEESTA (BL/SS) (Tekninen lautakunta 28.10.2009, § 115) Sari-Milla Ingves ym. peräänkuuluttavat investointipäätöstä uusien mökkien ja uuden vastaanottorakennuksen/kioskin rakentamisesta Pukinsaaren leirintäalueelle. Aloitteessa huomautetaan, että leirintäalue on hyvässä maineessa, mutta että myös mökkien on oltava hyvässä kunnossa. Uusien mökkien vähimmäisvaatimuksena on, niissä on oltava WC ja suihku. Leirintäalueella on tällä hetkellä 17 mökkiä, joissa on yhteensä n. 65 vuodepaikkaa. Vanhimmat mökit ovat 1960-luvulta ja uusimmat 1980-luvun puoliväliltä. Varustustaso vaihtelee. Yksinkertaisimmissa mökeissä on vain keittolevy, astiat, jääkaappi ja kahvinkeitin, kun taas parhaiten varustetuissa on lisäksi tv, mikroaaltouuni, wc ja suihku. Leirintäalue, joka on avoinna toukokuun puolestavälistä syyskuun puoleenväliin, on vuodesta 1992 lähtien vuokrattu Ari Suomelle (T:mi Panpepato). Yöpymisten määrä on n. 6 500 per kausi. Vuosina 1990-1991 tehty selvitys matkailun taloudellisista vaikutuksista osoitti, että leirintäalueen kävijät käyttivät siihen aikaan 211 mk (n. 36 euroa) vuorokaudessa. Suurin osa menoista kului ostoksiin (39 %) ja ulkona syömiseen (25 %). Edellinen suurempi panostus leirintäalueeseen tehtiin vuonna 2003, kun uusi huoltorakennus rakennettiin. Suunnittelutoimisto Talotuuma on laatinut alustavan kustannuslaskelman uusien mökkien ja uuden vastaanottorakennuksen rakentamisesta. Uuden, 14 m2 käsittävän, kesäkäyttöön tarkoitetun hirsimökin, jossa on minikeittiö, WC ja suihku, arvioidaan maksavan 14 000 euroa ja suuremman 24 m2 käsittävän mökin arvioidaan maksavan samalla varustuksella 19 000 euroa. Jos mökki eristetään talvikäyttöä varten, kustannukset ovat 17 000 vastaavasti 24 000 euroa. Uuden 120 m2 vastaanottorakennuksen kustannukseksi arvioidaan 190 000 euroa. Jos uusi vastaanottorakennus rakennetaan, vanha voidaan muuttaa yhdeksi (1) suureksi majoitustilaksi 10 000 eurolla. Jos rakennus jaetaan kahdeksi (2) pienemmäksi erilliseksi tilaksi, muutostyöt varustuksineen maksavat 28 000 euroa. Leirintäalueen saniteettitilat vastaavat tällä hetkellä nykypäivän vaatimuksia. Majoitustiloista ei voi sanoa samaa ottaen huomioon, että kaupungin leirintäalueen uusimmat mökit ovat yli 20 vuotta vanhoja. Liitteet: Talotuuman selvitys, hintaluettelo mökkien varustustason mukaan, aloite.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 12

Teknisen johtajan ehdotus:

Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto tekee aloitteessa esitetyn toivomuksen mukaisesti myönteisen investointipäätöksen Pukinsaaren leirintäalueesta. Määrärahaa tarkoitusta varten varataan vuoden 2010 investointitalousarvioon sekä vuosien 2011-2014 suunnitelmaan seuraavasti.

Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Määräraha 20 000 200 000 20 000 20 000 20 000 Aloite todetaan olevan loppuun käsitelty.

Teknisen lautakunnan päätös:

Merkittiin, että Alf Mangs ja Riitta El-Nemr saapuivat kokoukseen klo 17.05. Sitä seuranneessa keskustelussa Henrik Antfolk ehdotti, että uuden 120 m2:n vastaanottorakennuksen määräraha (231.800,-) poistettaisiin ja säilytettäisiin vain pienempien mökkien määräraha. Per-Erik Englund kannatti Antfolkin ehdotusta. Wilén kannatti esittelijän ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että kaksi ehdotusta oli annettu, esittelijän ehdotus ja Antfolkin ehdotus, minkä vuoksi lautakunta ryhtyi äänestämään. Äänestys toteutettiin siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat jäsenet äänestivät ”jaa” ja Antfolkin ehdotusta kannattavat jäsenet äänestivät ”ei”. Äänestys toteutettiin nimenhuudon avulla. Äänestyksessä esittelijän ehdotus sai 6 (kuusi) ääntä (Iisakkala Ulla, Korpi Mauri, Mangs Alf, Hämäläinen Marit, Nygård Peter ja Wilén Asko) ja Antfolkin ehdotus 5 (viisi) ääntä (Englund Per-Erik, Eriksson Bror, Antfolk Henrik, Teir Britt-Marie ja Utter Margareta). Puheenjohtaja totesi, että lautakunta on äänestämällä päättänyt esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Liite § 115.

(Kaupunginhallitus 12.11.2009, § 366) Vuosien 2010-2014 investointitalousarviossa ehdotetaan määrärahaa teknisen lautakunnan ehdotuksen mukaisesti. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto merkitsee selostuksen ja toteaa aloitteen olevan loppuun käsitelty. Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 13

367 § DAGSMARK SKOLA –KOULUN ANOMUS ARMOVUODESTA

(VD) (Ruotsinkielinen koulutuslautakunta 6.10.2009 § 34) Dagsmark skola –koulun johtokunta on anonut kaupunginhallitukselta koululle armovuotta. Kaikki Dagsmark skola –koulun jättämät kirjelmät sekä koulun oppilasennuste oheistetaan liitteinä 2-3. Kirjelmässä viitataan mm. tutkimukseen, jossa todetaan, ettei mikään perustele sitä, että isot koulut olisivat pieniä kouluja parempia. Lisäksi viitataan myös kuljetuskustannusten nousuun. Toimistosihteeri Ebba Nygård on laatinut laskelman koulukuljetuskustannuksista siinä tapauksessa, että Dagsmarkin oppilaat kuljetettaisiin Lapväärttiin. Kuljetuskustannukset olisivat vuositasolla 14.000 € ilman alv:tä. Laskelma perustuu nykyisiin reitteihin. Samoin viitataan siihen tosiasiaan, että Kristiinankaupungin opetuskustannukset on verrattava muiden kaksikielisten kuntien menoihin oikeiden mittasuhteiden saamiseksi. Lisäksi viitataan koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsevan päiväkodin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Viitataan myös siihen, että turvapaikanhakijat voisivat laittaa lapsensa kouluun. Turvapaikanhakijoita vastaanottavilla kunnilla on yleensä strategia siitä, missä koulussa he aloittavat koulunkäyntinsä. Siksi tulisi ehkä ottaa kantaa siihen, annetaanko tätä opetusta kaikissa kouluissa ja molemmilla kielillä. Siinä tapauksessa tästä aiheutuvat kustannukset on otettava huomioon aikaisessa vaiheessa kaikkien yksiköiden talousarvioissa. Lisäksi viitataan siihen, että Lapväärtin ruotsinkielisen koulun ryhmät tulevat olemaan suuria, jos Dagsmarkin oppilaat siirretään sinne. Tässä yhteydessä huomautettakoon myös, että tällä hetkellä koululla on kolme vakinaista luokanopettajaa ja yksi päätoiminen tuntiopettaja. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 1.9.2009 § 68, että Dagsmark skola säilytetään niin kauan kuin oppilasmäärä on 21 oppilasta tai enemmän. Päätös oheistetaan liitteenä 4. Koska kaupunginvaltuusto on vahvistanut Dagsmark skola –koulun oppilasrajan, kaupunginvaltuusto on muodollisesti ainoa, joka voi muuttaa päätöstään. Rehtorin ehdotus:

Ru. koulutusltk ehdottaa, että kaupunginhallitus ja valtuusto ottavat Dagsmark skola –koulun anomuksen armovuodesta käsittelyyn kaikki asiasta esitetyt näkemykset huomioon ottaen. Ru. koulutusltk:n päätös: Ulf Grindgärds ehdotti, että esittelijän ehdotukseen lisättäisiin ”armovuoden myöntämisestä”. Sixten Lindfors kannatti esittelijän ehdotusta. Tina Nyholm kannatti Grindgärdsin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että kaksi kannatettu ehdotusta oli annettu, jolloin lautakunnan oli äänestettävä ja äänestys toteutettiin siten, että esittelijän ehdotus oli jaa ja Grindgärdsin ehdotus ei. Äänet jakaantuivat seuraavasti: 6 ei-ääniä ja 2 jaa-ääniä.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 14

Puheenjohtaja totesi lautakunnan päättäneen äänestämällä Grindgärdsin ehdotuksen mukaisesti, jolloin päätös kuuluu: ”Ru. koulutusltk ehdottaa, että kaupunginhallitus ja valtuusto ottavat Dagsmark skola –koulun anomuksen armovuodesta käsittelyyn armovuoden myöntämisestä esitetyt näkemykset huomioon ottaen.” --- (Kaupunginhallitus 12.11.2009 § 367) (REN/RH) Ruotsinkielinen koulutuslautakunta ehdottaa, että kaupunginhallitus ja –valtuusto ottavat Dagsmarkin ala-asteen anomuksen armovuodesta (armovuosista?) käsittelyyn armovuoden (armovuosien?) myöntämiselle esitetyt perustelut huomioon ottaen. Tarkoittaako lautakunta päätöksessään yhtä vai useampaa vuotta, jää epäselväksi. Palautettakoon mieliin aluksi kertauksenomaisesti Dagsmarkin kouluun liittyvät edelliset käsittelyt ja päätökset kaupungin päättävissä elimissä. Liitteenä myös kaupungin koulujen oppilasennusteet, joiden mukaan Dagsmarkin oppilasmäärä on kouluvuoden 2010-11 alkaessa 20 oppilasta. Tarkastuslautakunta on vuonna 20071 ja toistamiseen vuonna 2008 edellyttänyt oppilaiden jatkuvasta vähenemisestä johtuen sopeuttavia toimenpiteitä kouluverkoston rakenteisiin. 1.8.2009 lakkautettiin Skaftungin ruotsinkielinen ja Metsälän suomenkielinen ala-aste. Valtuusto 1.9.2008 § 68: Kaupunginhallituksen kokouksessa 26.6.2008 § 164 Hans Ingesgård ehdotti seuraavaa pöytäkirjamerkintää: Dagsmark skola –koulun oppilaat siirretään Lappfjärd skola –kouluun kun oppilasmäärä alittaa 21 oppilasta lukuvuoden alussa. Pöytäkirjamerkintä: Dagsmark skola säilytetään niin kauan kuin oppilasmäärä on 21 oppilasta tai enemmän. Tämä oppilasraja koskee ainoastaan Dagsmark skola -koulua. Kaupunginhallituksessa 26.6.2008 § 164: ”Åsa Blomstedt hyväksyi oppilasrajaksi 21 oppilasta. Hän huomautti myös aikomuksena olevan, että Dagsmarkin koulun oppilaat siirretään Lappfjärd skola -kouluun oppilasmäärän vähetessä alle 21 oppilaan.” Kaupunginvaltuusto päätti 1.9.2008 yksimielisesti yllä mainitun kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti.

1 Tilintarkastus 2007 muistutti oppilasennusteiden osoittavan, että koulurakenteeseen tarvitaan muutoksia. Tilintarkastus totesi myös, että väestö on vähentynyt, millä on merkittäviä seurauksia kaupungin toiminnalle ja taloudelle. Tästä seuraa, että resurssit on jaettava uudelleen. Tilintarkastus totesi myös, että lisää resursseja tarvitaan kohdentaa mm. vanhustenhoitoon.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 15

Dagsmarkin kouluun liittyen valtuustossa 15.12.2008 vuoden 2009 budjettikäsittelyn yhteydessä: ”Yngve Storsved huomautti, ettei summissa ole huomioitu mm. Dagsmark skola –koulun tulevaisuutta ja sen lakkauttamista." Tätä edellisen kerran Dagsmarkin koulua käsiteltiin Lapväärtin ruotsinkielisen ala-asteen peruskorjauksen yhteydessä, ja tuolloin todettiin mm. seuraavaa: Lapväärtin ruotsinkielisen ala-asteen rahoitusta järjesteltäessä ja haettaessa oli lääninhallituksen vaatimus se, että koulussa tulee olla n. 90 oppilasta. Tuolloisten (ja edelleen nykyistenkin) oppilasennusteiden valossa nähtiin, että Dagsmarkin koulun oppilaiden kouluksi tulee osoittaa Lapväärtin koulu. Tätä taustaa vastaan lääninhallitus lähti rahoitusjärjestelyyn mukaan. Lääninhallitus on senkin jälkeen toistamiseen muistuttanut tästä ”sopimuksesta” (peruskorjattua Lapväärtin koulua ja sen resursseja pitää hyödyntää tehokkaasti). – Tässä vaiheessa on luonnollisesti huomautettava, että mikäli Lapväärtin koulun oppilasmäärä olisi luonnollisen kasvun myötä noussut min. 80 oppilaaseen, tilannetta voitaisiin tarkastella eri valossa. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole käynyt, ja vuoden 2009 ”babyboomia” pitäisi jatkua monta vuotta peräkkäin, jotta trendi kääntyisi ratkaisevalla tavalla eri suuntaan. Niin ikään on todettava, että Dagsmarkin koulun oppilasennusteet ovat laskevia. Koulujen kuulemiset (pöytäkirja tilaisuuksista ollut kh:n 26.6.2008 käsittelyssä) suoritettiin keväällä 2007. Tuolloin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja sekä koulutoimenjohtajat kävivät jokaisella sekä luovuttavalla että vastaanottavalla koululla. Ymmärrettävästi luovuttavat koulut eivät olleet tilanteesta iloisia vastaanottavien koulujen suhtautuessa tilanteeseen neutraalimmin, mutta kuitenkin uusien oppilaiden vastaanottoon myönteisesti. On ymmärrettävää, että kouluverkkokysymys on hyvin herkkä ja vaikea asia. Koulun on perinteisesti katsottu olevan kylän sielu. Käytettävissä olevat oppilasennusteet ovat kuitenkin faktaa, ja sen mukaan on toimittava. Kaupunki ei lakkauta kouluja mielellään eikä halukkaasti vaan pakon sanelemana. Uusien työpaikkojen luomisessa ei ole onnistuttu siinä määrin, että se olisi tuonut kylille riittävästi uusia lapsiperheitä, joten tähän tilanteeseen on ajauduttu. On oletettavaa, että tätä taustaa ymmärretään jonkin verran. Ja kuten edellä on todettu, Dagsmarkin koulun ratkaisuun liittyy koulun oppilasennusteiden lisäksi Lapväärtin koulun peruskorjaus. Valtuuston päätöksen 29.6.2004 § 49 mukaan Dagsmarkin ruotsinkielisen ala-asteenkoulun oppilaat siirtyvät Lapväärtin ala-asteen kouluun sen peruskorjauksen valmistuttua. Laadukasta opetusta kyläkouluissa Valtakunnallisiin opetusalan asiantuntijoihin kuuluvat kyläkoulujen puolestapuhujat, esim. väitöskirjan kasvatustieteen alalta laatinut KM

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 16

Gunilla Karlberg-Granlund ja kasvatustieteiden tohtori Taina Peltonen, näkevät pienten koulujen lakkauttamisen tällä hetkellä säästönä Suomessa sekä useissa muissa länsimaissa. Pienuuden syväanalysointi (Karlberg-Granlundin tutkimus Suomen pienimmistä kouluyksiköistä) lisää tietoa miten koulun haasteellinen tehtävä - lasten kokonaisvaltaisen kasvun edistäminen - voi toteutua parhaiten. Tutkimus paljastaa myös yhteiskuntaan kätkettyjen tavoitteiden ja arvojen (tasa-arvo, tehokkuus ja laatu) välillä. Tutkimuksesta käy ilmi että kyläkoulu on laatukysymys. Kyläkoulu merkitsee kasvatuksellista ja opetuksellista laatua oppilaalle sekä elämänlaatua kyläyhteisölle. Kyläkoululla on kaksinainen tehtävä, sekä pedagoginen että kulttuurinen, joka pitää arvioida yhteiskunnallisessa kokonaisperspektiivissä. Tutkimustulokset havainnollistavat että rakenteellisia muutoksia pitää arvioida sen perusteella miten nämä muutokset vaikuttavat koulukulttuuriin ja opettajien mahdollisuuksiin toteuttaa opetuksen oppilaslähtöisiä tavoitteita, sekä sen perusteella miten muutokset vaikuttavat oppilaiden mahdollisuuksiin kokonaisvaltaiseen kasvuun ja mielekkääseen oppimiseen. Tutkijoiden mukaan pienet koulut ovat laadullisesti vähintään yhtä hyviä kuin suuret koulut. Laadun takia kyläkouluja ei tarvitse sulkea. Pienissä kouluissa on paljon yhdysluokkia, mikä tohtori Peltosen mukaan kehittää lapsen sosiaalisia kykyjä, hillitsee kilpailuhenkisyyttä, edistää mallioppimista ja kasvattaa lapsen itsellisyyttä. Myös roolimallien oppiminen on hänen mielestään helpompaa eri-ikäisten ryhmissä. Tutkijat puolustavat pienten koulujen säilyttämistä, mutta eivät aina ja ehdottomasti (esimerkiksi, jos lakkautettavan koulun oppilaille on suhteellisen läheltä osoitettavissa uusi koulu). Tutkimukset toisaalla toteavat myös, että liian pienet ryhmät jopa haittaavat opetuksen kehittämistä, ja että ryhmän koolla yleensä ei ole suurta merkitystä oppimistuloksiin. Todettakoon, että Kristiinankaupunki satsaa koulutoimeen per oppilas vähintään yhtä paljon kuin kaksikielisissä kunnissa keskimäärin. Satsaus on selvästi yli kaupungin saaman valtionosuuden. Satsauksella turvataan kaupungin kouluissa laadukas opetus. Esimerkkinä Dagsmarkin koulun budjetti 2009, liite. Koulumatkat ja oppilasmäärät Koululaisen matka ei lain mukaan saa ajallisesti muodostua liian pitkäksi. Dagsmarkin ja Lapväärtin koulujen välillä on kahdeksan kilometriä, ts. koulumatkaa Dagsmarkin koulun pihasta lähdettäessä Lapväärtin koulun pihaan kertyisi lisää 8-10 minuuttia/suuntaansa, ajonopeudesta riippuen (n. 50-60 km/t.). Lukuvuoden 2010-11 alussa on Dagsmarkin oppilasmäärä ennusteiden mukaan 20 oppilasta ja Lappväärtin 55oppilasta eli yhteensä 75 oppilasta. Vastavalmistuneen peruskorjauksen yhteydessä koulu korjattiin vähintään

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 17

80 oppilaan koulunkäyntiä varten. Tämän kokoisessa koulussa voidaan opetuksen tason säilyminen taata hyvin koululuokat yhdistettynäkin2, ilman, että puhutaan suurista opetusryhmistä. Todettakoon, että esim. Närpiössä koulutuslautakunta esittää parhaillaan kahden kyläkoulun yhdistämistä yli 100 oppilaan kouluksi, siten että käytöstä poistuva koulu toimisi myöhemmin päiväkotina. Myös muissa lähialueen kunnissa koulutuslautakunnat esittävät koulujen yhdistämisiä. Tässä yhteydessä on syytä vielä muistuttaa kaupunginvaltuuston 14.9.2009 (§ 106) yksimielisestä päätöksestä lisäksi seuraava: Koulutuslautakuntia kehotetaan vuoden 2010 toimintasuunnitelman ja talousarvion laadinnan yhteydessä tarkistamaan opetustoimen rakenteet tiedossa olevat oppilasennusteet huomioiden ja tekemään rakenteisiin tarpeellisiksi katsotut muutosesitykset toteutusaikatauluineen. Kaupungin koulutilojen tehokkaampi käyttö Kaupungin päättäjille opetuksen laadun takaamisen rinnalla yksi tarkasteltava seikka on kaupungin koulutilojen (kuten muidenkin tilojen) riittävän tehokas käyttö. Huomiota tulee kiinnittää vinoumaan: opettajien ja kunnossa pidettävien kuutioiden määrä suhteessa oppilasmääriin ja valtionosuuksiin. Metsälän ja Skaftungin n. 10 oppilaan koulujen sulkeminen korjasi hieman tätä vinoumaa. Oppilasmäärät alenivat Kristiinankaupungissa vuosina 2005-2009 yhteensä 185 oppilaalla. Tämänhetkisten tilastojen mukaan ne alenevat vuosina 2010-2013 yht. 184 oppilaalla. Vallitsevasta tilanteesta voidaan todeta, että kaikki koulut ovat jo vajaakäytössä, ja 2-3 vuotta eteenpäin tarkasteltaessa puolityhjillään. Kouluverkon uudistamista on tässä tilanteessa vääjäämättä jatkettava, ja samalla löydettävä koulukäytöstä poistuville koulukiinteistöille sopivaa käyttöä jatkossa (vuokraus tai myynti). Ala-asteiden koulutilat ovat seuraavanlaisessa käytössä: HUOM. Lapväärtin ruots. koulun m3:t sis. myös kirjaston. Kantakaupungin m3:t sis. myös Kristiinahallin. Tietoja täydennetään vielä.

Koulu m3 m2 Oppilaita v. 2010

Oppilaita 2013

m3/m2/oppilas v. 2010

m3/m2/oppilas v. 2013

Kristinestads skola 4.435 1.190 71 55 62/17 80/22

Lapv. ruots.koulu 8.380 2.240 56 49 149/40 171/56

2 Mikäli molempien koulujen oppilaat Lapväärtin koulussa: 1-2-luokat 21 oppilasta, 3. luokka 14 oppilasta, 4. luokka 11 oppilasta, 5. luokka 17 oppilasta ja 6. luokka 13 oppilasta.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 18

Dagsmarkin koulu 2.772 718 20 15 138/36 185/48

Härkmeren koulu 4.350 1.186 29 31 159/41 140/38

Tiukan koulu 5.057 984 39 27 130/25 187/36

Kantakaupungin k. 20.240 2.644 81 66 249/33 306/40

Lapv. suom. koulu 5.880 1.375 41 35 143/34 168/39

Högstadiet 14.870 3.410 168 121 89/20 123/28

Gymnasiet3 11.820 2.865 82 68 144/35 174/42

Yläaste ja lukio 5.612 243 184 -/23 -/30 HUOM: Mikäli kaupungin kehityksen trendi työpaikkojen lisäämisen ja myönteisen väestönkehityksen suhteen tulevaisuudessa onnistutaan pysyvällä tavalla muuttamaan hallitulle kasvu-uralle, on aina mahdollista sitten niinä vuosina palata tarkastelemaan koulutuksen järjestämistä kylissä uudelleen. Tai jollakin muulla, koulutuslautakunnan esittämällä uudella, innovatiivisella tavalla myös jo sitä ennen. Ryhmäkoot Kristiinankaupungissa Todettakoon myös, että perusopetuksen opetusryhmien ryhmäkoko Kristiinankaupungissa on viimeisimmäksi käytettävissä olevien virallisten tilastojen (jotka perustuvat koulutoimen ministeriölle toimittamaan taloutta ja toimintaa koskevaan materiaaliin, www.minedu.fi) mukaan keskimäärin 15 oppilasta (esitelty valtuustossa 14.9.2009). 14 % ryhmistä 1-9 oppilasta 27 % ryhmistä 10-14 oppilasta 36 % ryhmistä 15-19 oppilasta 23 % ryhmistä 20-24 oppilasta Kouluvuoden 2009-10 tilasto ei ole vielä käytettävissä. ___________ Edelliset käsittelyt antavat riittävää valaistusta siitä, mitä on aikaisemmin käsitelty ja päätetty. Näiden päätösten valossa on Dagsmarkin koulu jo saanut ”armonaikaa” siitä lähtien, kun oppilaat eivät – vastoin aikaisemmin päätettyä – siirtyneetkään Lapväärtin ruotsinkieliselle ala-asteelle koulun peruskorjauksen valmistuttua. Koulu sai jo ”armovuoden” kaupunginhallituksen kokouksessaan 26.6.2008 (§ 164) muutettua vain

3 Lukioille ei ole ennusteita, arvoina on käytetty vuoden 2009 oppilasmäärää sekä 9. vuosikurssin oppilasmäärän vähennystä, joka jaksolla 2009 – 2012 on 17%.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 19

nimenomaan Dagsmarkin koulua koskevaksi oppilasrajaksi 21 oppilasta, mikä raja alitettaessa oppilaat siirtyvät Lapväärtin kouluun. Syksyllä 2010 on Dagsmarkin koulussa ennusteen mukaan 20 oppilasta ja Lapväärtin ruotsinkielisessä koulussa 56 oppilasta. Koulut sijaitsevat kahdeksan kilometrin päässä toisistaan. Mainittakoon myös, että kantakaupungin ruotsinkielisellä ala-asteella oppilaiden määrä vähenee, ja sen johdosta koulu syksystä 2010 lähtien muuttuu kolmeopettajaiseksi. Ruotsinkielinen koulutuslautakunta pyytää (6.10.2009 § 36), että koulu saisi kuitenkin jatkaa neljäopettajaisena käytännössä kouluvuoden 2010-2011 (opettajalla oikeus siirtyä keväällä 2011 eläkkeelle – asia käsitellään erikseen budjettikäsittelyn yhteydessä). Oppilasennusteiden mukaan oppilasmäärä ruotsinkielisessä perusopetuksessa (1-6) vähenee lukuvuodesta 2009/10 yhteensä 12 oppilaalla lukuvuoteen 2010/11 verrattuna. Turvapaikanhakijoiden lapset Uusimmissa keskusteluissa on noussut esiin turvapaikanhakijoiden lasten sijoittaminen Dagsmarkin kouluun. Minkään koulun jatkuvuutta ei voi perustaa oleskelulupapäätöstä odottaviin turvapaikanhakijoihin. Päätös turvapaikkahakemukseen on useimmissa tapauksissa (60-80 %) kielteinen. Valtiovallan taholta on määräys ns. valmistavan kouluvuoden aikana opettaa turvapaikanhakijoiden lapsille suomen kieltä. Perusteluna on kuntapaikan saaneiden laajempi sijoittumismahdollisuus eri puolille Suomea (myönteisen päätöksen saaneille kuntapaikkoja mahdollisesti tarjoavat kunnat eri puolilla Suomea). Myönteisen päätöksen mahdollisesti saaville turvapaikanhakijoille tulisi siis ensiksi myös tarjota kuntapaikkaa. Tämäkään ei vielä takaa pysyvyyttä paikkakunnalla, esimerkkinä 2000-luvun alussa kaupunkiin sijoittuneet afgaanikiintiöpakolaiset, joista on jäljellä enää yksi henkilö. Minkä tahansa koulun jatkuvuus kestävällä tavalla pitää perustua vakaisiin oppilasennusteisiin ja suunnitelmiin. Tiedotus Dagsmarkiin Mitä tulee koulun johtokunnan puheenjohtaja Gröndahlin ihmettelyyn (kirjelmä 12.8.2009) ”Hur Dagsmark skola kommit med i besluten om indragning är för oss mycket oklart.” Koulujen kuulemiskierroksilla keväällä 2007 on lakkauttamisen taustat faktatietoineen ja kaikkine perusteluineen selvitetty myös Dagsmarkin koululla perusteellisesti. Kaupunginvaltuuston käsittelyn yhteydessä esiin tullut tieto on uutisoitu laajasti (ja pöytäkirjat olleet luettavissa). Lisäksi kaupunginjohtaja on vastannut dagsmarkilaisten paikallislehdessä (Sydösterbotten 19.5.2007) esittämiin kysymyksiin selvittäen vielä kertaalleen lakkautuksen taustat paikallislehden välityksellä. Myös

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 20

valtuustossa ko. päätöksiä tehneiden dagsmarkilaisvaltuutettujen kautta on tieto edelleen välittynyt Dagsmarkiin. Nämä tiedotukset huomioiden on ihmeteltävä, miten asia on johtokunnan puheenjohtajalle jäänyt hyvin epäselväksi. Koulutoimen kehittäminen Ruotsinkielinen koulutuslautakunta (6.10.2009 § 36) on asettanut työryhmän, jonka tavoitteena on selvittää ruotsinkielisen koulutussektorin rakenteiden kehittämistä puheenjohtaja Nygren-Landgärdsin koostaman dokumentin pohjalta. On erittäin myönteistä, että lautakunta tarttuu koulutussektorin kehittämiseen. – Todettakoon, että valtuutettu Agnetha Stenlund-Grindgärds 2000-luvun alkupuolella esitti, että on mahdollista järjestää opetusta eri tavoin toteutettuna. On erittäin tärkeää käyttää kaupungin pätevän opettajakunnan osaamista ja kompetenssia tehokkaasti hyväksi. Tämä tarkoittaa, että työuran aikana voi työn suorittamisen fyysinen paikka ja/tai myös työn sisältö osittain muuttua. Koulujen/luokkien yhdistyessä voidaan ”ylimääräisten” opettajien irtisanomista välttää esim. mahdollisuuksien mukaan hyödyntämällä tuntiopettajien osaamista tehtävissä, joiden hoitamista opetustehtävissä toimivat ovat vuosia peräänkuuluttaneet. Tällaisia tehtäviä ovat mm. yrittäjyyskasvatus, työnohjaus (arbetshandledning) ja opetushenkilöstön atk-taitojen lisääminen ja atk-ongelmissa auttaminen ja neuvominen4. Kyseisten koulujen opettajakunnasta löytynee osaamista näihin tehtäviin. Kehittämistä pohtiva työryhmä voisi tarkastella myös opettajaresurssien optimaalista hyödyntämistä huomioiden myös näitä puutteiksi koettuja seikkoja. Riittävä pätevien opettajien määrä takaa myös pienet ryhmäkoot, ja joustavat järjestelyt erilaisissa tilanteissa. Resurssien uudelleenjako Tarkastuslautakunta on siis muistuttanut oppilasennusteiden osoittavan, että koulurakenteeseen tarvitaan muutoksia, ja että resurssit on jaettava uudelleen kaupungin väestön kehitys huomioiden siten, että lisää resursseja tarvitaan kohdentaa mm. vanhustenhoitoon. Mm. tähän seikkaan reagoiden on perusturvalautakunta ryhtynyt korjaamaan rakenteita, ja esittää vuodeksi 2010 talousarviota, joka on 562.000 euroa yli raamien. Resursseja uudelleen – kaupungin väestörakenne ja sen tarpeet huomioiden - jakaakseen, joutuvat kaupungin päättäjät väistämättä tekemään siirtoja ja valintoja. Toimintoja ei (yhtä aikaa sekä sektoreiden vanhat rakenteet säilyttäen että uudet käytännöt käyttöön ottaen) voida siirtyä ylläpitämään velkarahalla – kaupungilla on vielä maksettavanaan 9 milj. euroa lainaa, joka juontaa juurensa ajoilta, jolloin lainaa otettiin käyttötalouteen (27.5.2009 Tilintarkastuksen yhteenveto 2008). Valtuusto on 2.11.2009 päättänyt tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien tasosta. Nämä päätökset eivät mahdollista yhtäaikaista vanhojen

4 ..jolloin opettajan varsinainen työaika yhä haasteellisemman oppilasaineksen myötä jäisi enimmäkseen opettamiseen. Tavoitteena tulee kuitenkin olla jokaisen työntekijän atk-taitojen jatkuva päivittäminen.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 21

käytänteiden säilyttämistä ja samanaikaisesti uusien, alkuvaiheessaan kustannuksia aiheuttavien käytäntöjen käyttöönottoa. Yleisesti tunnettua on globaalista taantumasta johtuva verotulojen kasvun hiipuminen. Valtionosuuksien määrä pienenee oppilasmäärän vähetessä. Toiminta kustannetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Koulujen lakkauttamisasian käsittely on kaikkialla Suomessa epäkiitollinen ja epämieluisa tehtävä, johon varmasti ryhdytään vain oppilasennusteiden näyttäessä laskusuuntaa ja koulukiinteistöjen toimiessa puolityhjillään. Kaupunginjohtaja on keskustellut sekä Dagsmarkin että Lapväärtin koulujen rehtoreiden että ruotsinkielisen koulutuslautakunnan puheenjohtajan kanssa viikolla 44. Armovuotta toivotaan, vaikkakin todetaan, että päätös Dagsmarkin koulun lakkauttamisesta on vallitsevien tietojen valossa joka tapauksessa vääjäämättä edessä. Tulisi tehdä päätös nyt, muutoin asiaa palataan käsittelemään toistuvasti vuosittain. Kaupunginjohtaja kannustaa siihen, että koulutuslautakunta tarkastelee ko. koulujen opettajien osaamisen hyödyntämistä kaupungin opetustointa kokonaisvaltaisesti tehokkaasti käyttävällä tavalla. Erikseen on ratkaistava päiväkodin ja lainausaseman toimintaan liittyvät järjestelyt, vanhuksille toimitettavien ruoka-annosten (n. 30 annosta/viikko) hoitaminen sekä koulukiinteistön tuleva käyttö (keskitetyn kiinteistönhoidon alaisuudessa). Esim. Metsälän ja Skaftungin kouluja alettiin sulkemisen jälkeen kesäkuussa 2009 vuokrata SPR:n ylläpitämään, valtion kustantamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan.

Kaupunginjohtajan esitys:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että: 1. Dagsmarkin koulu lakkautetaan 1.8.2010 lähtien ja lasten lähikouluksi

osoitetaan samasta päivästä lähtien Lapväärtin ruotsinkielinen ala-aste. Muutos huomioidaan budjetissa 2010.

2. Dagsmark skola –koulun lakkauttamisen vaikutuksia selvitettäessä huomioidaan mm. linjaukset, joita ruotsinkielisen koulutuslautakunnan asettama, opetustoimen kehittämistä pohtiva työryhmä tulee esittämään. Työryhmää pyydetään erikoisesti huomioimaan tämä ja esittämään koulutuslautakunnalle suunnitelma koko opettajakunnan käytön optimoinniksi kaupungin koulutoimen hyväksi tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

3. Ao. lautakunnat ylihallinnollisesti selvittävät päiväkodin käytännön järjestelyt, lainausaseman toimintaan liittyvät järjestelyt ja vanhuksille toimitettavien ruoka-annosten hoitamisen.

4. Keskitetty kiinteistönhoito yhteistyössä Kristiinankaupungin Asunnot Oy:n kanssa hakee koulutiloille niiden sulkeuduttua vuokrakäyttöä.

Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 22

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 23

368 § KAUPUNGIN KEITTIÖIDEN RAVITSEMISPÄÄLLIKKYYS

(Kh 19.5.2009 § 368) Suunnitelma kaupungin keittiötoimintojen rationalisoinnista, § 214 Selkämeren sairaalan keittiötoimintojen jatkuvuuden varmistaminen, § 215 ------------------- (REN/KH) Kaupungin keittiötoimintojen järkeistämistä on käsitelty aikaisemmin useaan otteeseen. Osana tätä käsittelyä on tultu johtopäätökseen, että kaupungin tulee palkata kaupungin keittiöille yhteinen ravitsemispäällikkö. Sairaalan keittiön ravitsemispäällikkönä on 1.8.2009 lähtien toiminut Kristina-kodista siirtynyt Carina Grannas. Toiminnot sairaalan keittiössä hänen alaisuudessaan ovat sekä toiminnan laatu että taloudellisuus huomioiden sujuneet tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus 19.5.2009 katsoi mm., että kaupungin keittiötoimintoja pitää sopeuttaa, rakennemuutoksia tehdä ja hankintoja koordinoida5. Nähtiin myös että sairaalan keittiön volyymin käyttöä tulisi tehostaa toimintaa sairaalan keittiön ympärille järjestämällä – liian monen keittiön ollessa valmistuskeittiö. Tuotiin esiin myös näkemys, että keskuskeittiöiden aika on ohi, ja että pienemmällä (alueellisella) valmistuskeittiöllä on myös pedagoginen tehtävä. Lähellä toisiaan olevien keittiöiden toimintaa tulisi linjata valmistus- ja jakelukeittiöiksi. Katsottiin myös, että toimintojen koordinointiin tarvitaan henkilö. Tehostamista/säästöjä saadaan aikaan uudelleen järjestelyillä, mm. 1.8.2009 kahden koulun lakkautuessa henkilöstö siirtyi kaupungin muihin yksiköihin. Oppilasmäärien vuosina 2005-2009 vähennettyä 185 oppilaalla, ja edelleen vuosina 2010-2013 ennusteiden mukaan 184 oppilaalla vähentyessä ovat rationalisointitoimet tarpeen. Samaan aikaan tulee muistaa asiakkuuksien määrän kasvu perusturvan puolella Tulee siis tarkastella järjestelyjen kokonaisjärkevyyttä ja hyödyntää kaupungin palveluksessa olevaa omaa henkilöstöresurssia toimintoja tämän päivän ja tulevaisuuden palveluita tarkoituksenmukaisiksi järjesteltäessä. Yhtenä vaihtoehtona on jakaa keittiötoiminnot laitoskeittiö- ja koulukeittiötoimintoihin. Laitoskeittiöilta odotetaan ravitsemuspalveluita 7 pv/viikossa, mutta koulukeittiöiltä vain koulupäivinä (n. 190 pv/v.). Myös ruoan sisällön suhteen lapsille ja nuorille ja erikseen senioreille on erilaisia tarpeita ja toiveita. Jo aloitetun rationalisointiprosessin jatkamiseksi tulisi seuraavana vaiheena nimetä kaupungin keittiöiden yhteinen ravitsemuspalvelupäällikkö, mistä asiasta ei ole vielä tehty päätöstä. Ravitsemispäällikön tehtävänä olisi:

5 Jo vuonna 2005 laskettiin, että ruokatarvikkeiden ostoissa on vallitsevaan käytäntöön verrattuna min. 5 prosentin vuosittainen tehostamismahdollisuus. Vielä ei ole löytynyt halukkuutta tehdä päätöstä hankintojen keskittämisestä.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 24

- uuden tulosyksikön muodostaminen, talousarvion tekeminen sekä tulostavoitteiden määrittely - henkilöstön siirtäminen ravitsemuspäällikön alaisuuteen, henkilöstöhallinto - elintarvikkeiden, pesu- ja puhdistusaineiden kilpailuttaminen tai hankintarenkaassa mukana oleminen, koulumaitotuen hakeminen - ruokalistasuunnittelu sekä ruoan laadullisesta tasosta vastaaminen - ravitsemusalan asiantuntijapalvelut - henkilöstön koulutus - henkilöstön toiminnan ja tehtävien suunnittelu - toimintojen maksuliikenteen järjestäminen ja myyntihintojen määrittäminen, ostosopimukset - yhteydenpito asiakkaisiin ja päättäjiin - keittiöiden saneeraukset ja muutoshankkeet - koneiden ja laitteiden kilpailuttaminen ja hankinta, investoinnit ja niiden suunnittelu Pätevyysvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto, useamman vuoden työkokemus suutalouden esimiestehtävistä, ja luonnollisesti ruotsin ja suomen kielen taito. Sairaalan keittiön ravitsemuspäällikkönä 1.8.2009 lähtien toiminut Carina Grannas täyttää nämä vaatimukset (kasvatustieteiden maisterin tutkinto suuntauksena kotitalous; suorittanut akateemisen kypsyyskokeen ruotsiksi ja on Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta(424/2003) 6 §:n § momentin mukaisesti osoittanut hyvää suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa). Sairaalan keittiön työntekijöiden työsuhteen jatkaminen Kaupungin (aluksi terveyskeskuksen) työntekijöiksi Vaasan sairaanhoitopiiriltä siirtyneiden sairaalan keittiön työntekijöiden työsuhde on katkolla 31.12.2009. Selkämeren sairaalan omistajuusjärjestelyt ovat sairaanhoitopiirillä edelleen käsittelyssä. Tätä pykälää kirjoitettaessa tiedossa ei ole vielä, koska tai mihin mennessä sairaanhoitopiiri päättää sairaalan mahdollisesta uudesta omistajasta. Asian aikanaan selvittyä voidaan myös tarkastella sitä, miten sairaalan/kaupungin keittiötoiminnot parhaiten hoidetaan. Vallitsevassa tilanteessa tulee kuitenkin päättää työntekijöiden työsuhteista 1.1.2010 lähtien. Työsuhteita on aikaisemmin jatkettu 3-5 kuukauden jaksoissa. Sairaalan omistajuuden epävarmuuden jatkuessa voitaisiin nyt – jatkuvilta ”välipäätöksiltä” välttyäksemme - tarkastella kerralla yhden vuoden jatkoa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kh päättää, että:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 25

1. Selkämeren sairaalan omistajuusjärjestelyjen keskeneräisyyden vuoksi keittiöhenkilökunnan määräaikaista työsuhdetta jatketaan ajalle 1.1.-31.12.2010.

2. Nimetään kaupungin keittiöiden ravitsemispäälliköksi 1.1.2010 lähtien sairaalan keittiön ravitsemispäällikkö Carina Grannas.

3. Henkilökuntatarve kaupungin laitoskeittiössä ja koulujen keittiöissä täytetään sisäisin järjestelyin huomioiden ravitsemispäällikön vuonna tekemän raportin ”Suunnitelma kaupungin keittiötoimintojen rationalisoinnista kh:n 15.1.2009 antaman tehtävän mukaisesti” näkemykset.

4. Kaupungin keittiöiden hankinnat koordinoidaan 1.1.2010 alkaen ravitsemispäällikön vastuulle.

5. Ravitsemispäällikölle annetaan tehtäväksi 31.3.2010 mennessä tehdä esitys kaupungin laitos- ja koulukeittiötoimintojen järkeistämisestä peruslähtökohtana asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus.


KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 26

369 § LAUTAKUNTIEN TALOUSARVIOEHDOTUKSET 2010 (Kaupunginhallitus 15.10.2009 § 345) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, suomenkielinen koulutuslautakunta sekä ruotsinkielinen koulutuslautakunta ovat käsitelleet oman sektorinsa talousarvioehdotuksen vuodeksi 2010. Kokouksessa annetaan yleiskatsaus sekä esitellään sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan talousarvioehdotusta. Talousarvioiden esittelyt jatkuvat kaupunginhallituksen kokouksessa 29.10.2009. Koulutus- ja vapaa-aikakeskuksen päällikkö Sven Rosendahl esitteli keskuksen talousarvioehdotusta. Esittely käy ilmi oheisista suurdioista. Keskustelusta merkittiin seuraavat: - talousarvioehdotus on laadittu kehysten puitteissa, mutta uimahallia

varten ei ole budjetoitu määrärahaa - opetustunteihin perustuva KO:n valtionosuuden yksikköhinta korotetaan

71,60 eurosta 77,22 euroon - joitakin kysymyksiä asetettiin nykyisestä järjestelystä, jossa

markkinoiden järjestämismäärärahat kuuluvat liikunnan talousarvioon; tämä liittyy nykyisiin henkilöstöjärjestelyihin ja tässä yhteydessä tulee huomioida, että markkinoista saadaan myös suoria tuloja mm. paikkojen myynnistä – pientä selvitystä ”markkinoiden taloudesta” peräänkuulutettiin.

- Legaton vähentyneisiin määrärahoihin liittyvistä ongelmista keskusteltiin

- hyvä ja tiivistetty esittely Kh totesi, että päätöksiä itse asiasta ei tehdä. Ne tehdään kun koko talousarvio on saatavilla ja kaikki sektorit on esitelty. Liite § 345 _______ (Kaupunginhallitus 29.10.2009 § 358) Koulutuslautakunnat Merkitään, että rehtorit Antero Kulonpää ja Vivan Danielsson osallistuivat tämän asian käsittelyyn kutsuttuina asiantuntijoina. Antero Kulonpää selosti keskuksen talousarvioehdotusta ja totesi sen noudattavan kehystä. Koulukuljetusten ja kuntaosuuksien kustannukset ovat niukat, mutta koulukuljetusten kustannustennousu on pysähtynyt. Suomenkielisen koulutoimen talousarvioehdotus on pienempi kuin vuonna 2009. Tämä johtuu mm. yhden koulun lakkauttamisesta. Kulonpää huomautti myös, että vaikka oppilasmäärä vähenee, kustannukset eivät vähene samassa laajuudessa. Perusturvalautakunnan talousarvioehdotukseen sisältyvä koulukuraattori on hyvä asia ja sen sijoittuminen perusturvakeskukseen on myös hyvä. Antero Kulonpää totesi, että koulut ovat myös saaneet palveluja nuorisopoliklinikalta. Kulonpää totesi, että turvapaikanhakijoiden valmistava opetus on työllistänyt hallintoa melko paljon. Kolmas opettaja on palkattu. Valmistavan opetuksen menot

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 27

ovat ensi vuonna noin 250 000 euro ja valtionavustus noin 300 000 euroa. Opetustoimi on myynyt opetuspalveluja opettajanviran verran. Kristiinankaupungin kouluissa on 105 oppilaita muista kunnista. Suomenkielisellä yläasteella on 57 oppilasta Karijoelta ja yksi oppilas Närpiöstä. Tervahovin koulussa on yksi oppilas sekä Karijoelta että Isojoelta. Kantakaupungin koulussa on yksi oppilas Karijoelta ja 2 oppilasta Närpiöstä. Lappfjärd skola -koulussa on yksi oppilas Teuvalta ja Kristinestads skola -koulussa on yksi oppilas Närpiöstä. Suomenkielisen lukion oppilaista 20 tulee Karijoelta ja 18 Isojoelta. Ruotsinkielisessä lukiossa on yksi oppilas Ahvenanmaalta. Antero Kulonpää käsitteli myös investointitalousarviota ja totesi, että 3,2 milj. euroa ehdotetaan varattavaksi suomenkielisen yläasteenkoulun saneerausta varten. Sen jälkeen Antero Kulonpää kävi läpi suomenkielisen koulutuslautakunnan talousarvioehdotuksen tulosalueittain. Vivan Danielsson esitteli ruotsinkielisen koulutuslautakunnan talousarvioehdotusta ja selosti sivistystoimen valtionosuusuudistusta. Danielsson totesi, että palkkojen nousun on arvioitu olevan 2,7 % vuonna 2010. Vivan Danielsson totesi, että Dagsmark skola –koulu sisältyy talousarvioon ja että ehdotetaan, että Kristinestads skola –koulun 4. luokanopettaja jatkaa vielä vuoden. Valtionosuusuudistuksen tulos lienee neutraali, jolloin sivistystoimen valtionosuus ei vähene eikä lisäänny. Valtionosuus perustuu pääosin väestörakenteeseen ja ottaa huomioon haja-asutusalueet ja kielitekijät. Jatkossa kuntien ei tarvitse palauttaa valtionosuutta oppilaiden määrän vähetessä. Vivan Danielsson totesi myös, että Kristiinankaupunki sijoittuu 7. sijalle Pohjanmaan kaksikielisten ja yksikielisten kuntien kustannusvertailussa. Kaupunki sijoittuu näiden kuntien keskiväliin. Ehdotettujen investointien osalta Vivan Danielsson totesi lautakunnan ehdottavan, että ruotsinkielisen yläasteen ikkunat korjataan kosteusvaurioiden takia. 40 000 euron määrärahaa ehdotetaan myös sisätilojen saneerausta/korjausta varten. Merkitään, että Vivan Danielsson ja Antero Kulonpää poistuivat kokouksesta. Merkitään, että asiakirjoja täydennetään lautakuntien talousarvioehdotuksilla ja että jaettua oppilasennustetta vielä tarkistetaan ja täydennetään. Perusturvalautakunta Merkitään, että perusturvajohtaja Peter Riddar saapui kokoukseen ja että hän selosti perusturvalautakunnan talousarvioehdotusta. Peter Riddar totesi mm., että ensimmäisessä yhteisessä talousarvioehdotuksessa saattaa olla teknisiä puutteita mm. seuraavista syistä: -keskuksen organisaatiomuutos, uusi tilikartta, kiinteistönhoito, taloudellinen taantuma, kiinteät kustannukset, aikaisempien talousarvioiden rakennevirheet (mm. psykologin virkaa ja kahta tk-lääkäriä varten ei ole ollut määrärahaa). Talousarvioehdotukseen vaikuttavat myös hoidon organisointiin liittyvät muutokset, joilla hoito saatetaan vastaamaan väestön tarpeita. Jos hoitoa ei voi tarjota perusterveydenhuollossa, väestöä hoidetaan hoitoketjussa

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 28

ylempänä seuraavalla portaalla. Sen jälkeen Riddar kävi läpi talousarvioehdotuksen tulosalueittain ja totesi, että erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2009 lienevät 7,2 - 7,3 milj. euroa. Kustannuksiin voidaan vaikuttaa toimivalla hoitoketjulla sekä molemminpuolisilla kriteereillä. Toimiva paikallinen sairaanhoito, toimiva geriatrinen toiminta sekä toimiva kansanterveystyö ja saattohoito vaikuttavat kustannuksiin. Hallinnon palkkatietoja on korjattu tulosalueittain ja kiinteistönhoidon kustannuksissa on huomioitu automatiikka, ilmastointityöt sekä sosiaalitoimiston muuttoa edeltävät korjaustyöt. Avohoidon osalta on varattu määrärahaa nykyisiä virkoja, eli 6 lääkäriä ja psykologia varten sekä lisäksi koulukuraattoria varten, joka on hallinnollisesti osa perusturvakeskusta ja samalla luonnollinen osa oppilashuollon tiimiä. Avohoidossa korostetaan moniammatillista kohtaamista. Laitoshoidon määrärahoja korotetaan mm. eristysiksikön takia. Åldersron työnjohtoa järjestetään uudelleen. Hammashuolto on hyvin hoidettu yksikkö. Vanhustenhuollon suuntaa muutetaan lisäämällä avohoitoa. Ehdotuksessa on otettu huomioon uusia virkoja ja yöpartio. Yksilö- ja perhehuollossa varataan määrärahaa uutta sosiaalityöntekijän virkaa varten. Vammaisten subjektiivinen oikeus lisää kustannuksia. Toimeentulotukea on korjattu. Päivähoidossa ja opetuksessa korostetaan päivähoidon oikeaa mitoitusta. Lapsia ei tule olla ylimääräisillä paikoilla. Sektorin tavoitteet käydään läpi. Kehys ylittyy ja ylitykset johtuvat seuraavista: palkankorotukset (32 000 euroa), lääkärinpalkat (80 000 euroa), koulukuraattori (40 000 euroa 1.8.2010 alkaen), ambulanssitoiminta (70 000 euroa), MRSA (100 000 euroa), yöpartio (90 000 euroa 1.4.2010 alkaen), sosiaalityöntekijä (40 000 euroa), päivähoito (100 000 euroa), toimeentulotuki (20 000 euroa), vammaispalvelut (50 000 euroa) ja kiinteistöjen korjaus (150 000 euroa). Investoinneissa on varattu 118 700 euron määräraha Effica-ohjelmaa ja siihen liittyvää koulutusta varten ja 12 000 euron määräraha materiaalihallinto-ohjelmaan liittyvää koulutusta varten. Lisäksi on varattu määräraha ilokaasua (6 000 euroa) ja autoklaavia (12 000 euroa) varten. Merkitään, että Petri Pihlajaniemi poistui kokouksesta. Keskustelua perusturvalautakunnan talousarvioehdotuksesta:

- Palvelusetelien käyttöönotto on otettava huomioon ja selvitettävä. - Eteläosien kotisairaanhoidon/hoidon muutokset olivat rakenteellisia

kotisairaanhoidon vahvistamiseksi. Varsinainen säästö saavutetaan, kun tasapaino terveydenhoidon ja kotisairaanhoidon välillä löytyy.

- Vanhustenhuollon ikäluokat voitaisiin käydä läpi järjestelmällisesti. - Kehitysvammaisten hoito muuttuu ja mm. Eskoon kuntayhtymän

tavoitteena on siirtää asiakkaansa kotikuntaan viimeistään 2017. - Voiko yöpartiot järjestää edullisemmin aloitusvaiheessa? - Voiko palkata koulupsykologi ja voiko palvelut järjestää toisin?

Koulukuraattori on perusta. Koulupsykologin palvelut ovat täydennys ja lisäksi tulevat aikuisten psykologipalvelut. Millä aikataululla toteutetaan uudet palvelut (mm. psykologi ja koulukuraattori)?

- Voiko Effican koulutus järjestää edullisemmin?

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 29

- Väestörakenteen kehitys lisää iäkkäiden määrää samalla kuin oppilasmäärä vähenee.

- Voisiko erityisillä vastuualueilla olla yhteisiä lääkäreitä? - Hoidossa saadaan uusia tuloja muiden kuntien klinikkavalmiista

potilaista. - Tk:n vuodeosaston henkilöstö on mitoitettu 34 paikan mukaan ja

osastolla hoidetaan 40 potilasta. - Missä määrin erikoissairaanhoidon määrärahaa voidaan vähentää? - Avohoidon lisääminen antaa säästöjä 1 - 2 vuodessa. - Kaupunginhallitus on yksimielinen kehityksestä ja suunnasta. Jos

kehyksessä tarkoittamaa tulosta (ylijäämä) ei saavuteta, voivat säästöt tulla ajankohtaisiksi.

Merkitään, että perusturvajohtaja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn päätyttyä. Liite § 358 _________ (Kaupunginhallitus 12.11.2009 § 369) Lautakuntien käsittely ja ehdotus talousarvioksi sekä lautakuntien tavoitteet ja ehdotukset investoinneiksi erillisessä liitteessä. Kaupunginvaltuusto pitää iltakoulun 9.l1.2009, jolloin käydään myös läpi ensi vuoden talousarvio. Kokouksessa esitellään teknisen lautakunnan talousarvioehdotus sekä hallintokeskuksen talousarvioehdotus, jotka sisältyvät erilliseen liitteeseen. Lisäksi kaupunginhallituksen jäsenille jaetaan taloudellinen taulukko hallintokeskuksen menoista alakohdittain. Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 30

370 § TARJOUKSET UIMAHALLIN TOIMINTAA KOSKEVISTA URAKOISTA UimahT § 27/ 30.9.2009 Toimikunnan päätös: Tarjouspyyntö uimahallin toiminnasta on lähetetty 3 yrittäjälle. Tarjousajan päätyttyä 21.9.2009 oli saatu vastaus kahdelta yrittäjältä, Kris-Sport Ky/ Maria Virtanen ja Kraftsol Väst Ab/ Lennart Pehrsson. Aluksi puheenjohtaja selosti tarjouksia, jotka oli toimitettu jäsenille kokouskutsun mukana 22.9.2009. Molemmat urakoitsijat oli kutsuttu illan kokoukseen haastateltaviksi ja esittelemään suunnitelmiaan toimikunnan jäsenille. Ensiksi haastateltiin Lennart Pehrssonia, joka oli antanut tarjouksen sekä uimahallin palkattuna vastuuhenkilönä että konsulttina toimimisesta. Pehrsson kertoi aikaisemmista kokemuksistaan vastaavasta toiminnasta sekä uuden laitoksen toimintasuunnitelmistaan. Pehrsson poistui kokouksesta klo 18.50. Merkittiin myös, että Anna-Lena af Hällström poistui kokouksesta klo 18.40 ja Tarja Nummela klo 18.50. Sen jälkeen haastateltiin Virtasia/Kris-Sport Ky:tä Maria ja Jarmo Virtasta. Maria Virtanen on antanut tarjouksen palkattuna vastuuhenkilönä tai uimahallin konsulttina toimimisesta sekä tarjous kuntosalista. Virtaset kertoivat toiminnasta saamistaan kokemuksista sekä suunnitelmistaan kuntosalin ja uimahallin muuta toimintaa varten. Merkittiin, että Jarmo ja Maria Virtanen poistuivat kokouksesta klo 19.40. Molempien tarjouksentekijöiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen toimikunta jatkoi kokoustaan. Puheenjohtaja esitteli kuntosalin tilojen vuokratasoa, Kris-Sport Ky:n antaman tarjouksen (750,00 €/kk) mukaan vuokra olisi 4,36 €/m2. Tätä pidettiin liian alhaisena ja toimikunta antoi puheenjohtajalle tehtäväksi neuvotella vuokrasta Virtasten kanssa. Toimikunnan mukaan vuokran tulisi olla kaksinkertainen eli 1.500 €/kk. Toimikunta kokoontuu uudelleen lähiviikkojen aikana ja antaa sen jälkeen ehdotuksensa uimahallin toiminnanharjoittajasta kaupunginhallitukselle. Seuraava kokous pidetään alustavasti 14.10.2009 ilta-aikaan. ________ UimahK § 31/ 14.10.2009 Toimikunnan päätös: Aluksi puheenjohtaja selosti uimahallin toiminnanharjoittajista käytävien neuvottelujen nykytilannetta. Uimahallissa harjoitettavan toiminnan luonnetta ajatellen pidetään luonnollisimpana ratkaisuna sitä, että sivistys- ja vapaa-aikakeskus ja sen alaisuudessa työskentelevä virkamies vastaa toiminnasta.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 31

Sen jälkeen sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen päällikkö Sven Rosendahl selosti keskuksen valmiutta vastata koko toiminnasta nykyisellä henkilöstöllään. Tämä on mahdollista työtehtävien uudelleenjärjestämisen kautta. Uimahallissa tullaan järjestämään kursseja kansalaisopiston ja Folkhälsanin toimesta. Liikuntatoimisto ottaa vastaan Kristiinahallin varaukset, uimahallin varaukset voitaisiin järjestää samalla tavalla. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen talousarvioehdotus 2010 on lähetetty kaupunginkansliaan, eikä siinä ole huomioitu uimahallin toimintaa, minkä vuoksi talousarvioon tulee lisätä talousarviovaroja tätä varten. Merkitään, että Sven Rosendahl poistui kokouksesta klo 16.20. Rosendahlin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen kokous jatkui. Todettiin, että uimahallin toiminta tulee kuulumaan sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen alaisuuteen kun taas kiinteistönhoito siivouksineen ja vedenpuhdistuksineen kuuluu teknisen keskuksen alaisuuteen. Koska tarvittava henkilöstö voidaan järjestää sisäisin siirroin, uutta henkilökuntaa ei tarvitse palkata tekniseen keskukseen. Muutama henkilö on jo aikaisemmin ilmoittanut kiinnostuksensa uusiin tehtäviin. Viime kokouksen jälkeen puheenjohtaja on neuvotellut KrisSport Ky:n kanssa kuntosalitilojen vuokraamisesta. Käydyissä keskusteluissa on päädytty kompromissiin, jonka mukaan vuokra on kesäkuukausina, eli kesä-, heinä- ja elokuussa 800 €/kk sekä kausiaikaan, eli syys-toukokuussa 1.200 €/kk, vuokraan lisätään alv. Vuokrasopimus tehdään kahdeksi vuodeksi, jolloin molemmat osapuolet pidättävät itselleen mahdollisuuden harkita vuokran suuruutta uudelleen. Vuokrasopimukseen sovelletaan molemmin puolin 6 (kuuden) kuukauden irtisanomisaikaa. Vuokraan sisältyvät sähkö-, lämmitys- ja kiinteistönhoitokulut. Vuokrasopimus astuu voimaan 1.3.2010. Viime kokouksen jälkeen Lennart Pehrsson/Kraftsol Väst on antanut täydentäviä tietoja uimahallin toiminnasta ja päivittänyt niitä toimenpiteitä, jotka tulee suunnitella valmiiksi ennen uimahallin avaamista. Tämä täydennys on lähetetty toimikunnan jäsenille kokouskutsun mukana 2.10.2009. Puheenjohtaja selosti mitä vaihtoehtoja toimikunnalla on toiminnan osalta: 1) kaupunki ostaa palveluja Kraftsol Väst:iltä konsultin ominaisuudessa, 2) kaupunki palkkaa Lennart Pehrssonin virkaehtosopimuksen mukaisin palvelussuhde-ehdoin, 3) kaupunki palkkaa Maria Virtasen osa-aikaisesti tai 4) sivistys- ja vapaa-aikakeskus hoitaa toimintaa. Sen jälkeen puheenjohtaja ehdotti toimikunnalle, että 1) toimikunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että

tekninen johtaja oikeutetaan vuokraamaan kuntosalin toimitilat KrisSport Ky:lle subventoituun hintaan, joka on kesä-elokuussa 800 €/kk ja syys-toukokuussa 1.200 €/kk, hintaan lisätään alv; muut ehdot neuvottelutuloksen mukaisesti;

2) toimikunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että sivistys- ja vapaa-aikakeskus huolehtii uimahallin toiminnasta siltä pohjalta, että keskus nimeää vastuuhenkilön toiminnalle.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 32

3) toimikunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että sivistys- ja vapaa-aikakeskus palkkaa henkilökuntaa, joka huolehtii uimavalvonnasta, kahvilatoiminnasta ja lipunmyynnistä; sekä

4) toimikunta päättää ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää käyttää konsultti Kraftsol Väst Hb/Lennart Pehrssonin palveluja uimahallin toiminnan suunnittelussa hänen antaman tarjouksen mukaisesti.

Toimikunnan päätös: Merkittiin, että Håkan Antfolk saapui kokoukseen klo 17.00. Puheenjohtaja totesi uimahallitoimikunnan päättäneen yksimielisesti ehdotuksen kohtien 1-4 mukaisesti. Liite § 31. (Kaupunginhallitus 12.11.2009 § 370) Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta on antanut oheisen lausunnon. Koska uimahallin määrärahoja ei ole vielä kaikilta osin huomioitu talousarvioehdotuksessa, on uimahallin kustannukset ja tuotot vuodeksi 2010 ja eteenpäin kirjattava seuraavasti:

• Kunnossapidon kustannukset ja tulot teknisen keskuksen

kustannuspaikalle 197515 • Varsinaisen toiminnan kustannukset ja tuotot sivistys- ja vapaa-

aikakeskuksen kustannuspaikalle 804070 • 200 000 euron nettotalousarvion jakautumista eri kustannuspaikoille

selvitetään viikolla 46 ja esitellään kokouksessa.

Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että: 1. Tekninen johtaja oikeutetaan vuokraamaan kuntosalin toimitilat

KrisSport Ky:lle subventoituun hintaan 1.100 €/kk, hintaan lisätään alv; muut ehdot neuvottelutuloksen mukaisesti.

2. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus huolehtii uimahallin toiminnasta siten, että keskuksen olemassa olevaa henkilöstö vastaa toiminnasta seuraavin järjestelyin:

a. Nuorisosihteeri Harriet Lindelöf-Sahl, jolla on myös

talousarviovastuu liikuntatoimesta, valmistelee uimahallia koskevat asiat lautakuntaan, laatii uimahallin talousarvion ja vastaa sen seurannasta sekä tekee yhteistyötä osallisten kanssa.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 33

b. Siirtymäkauden aikana (3 vuotta) liikunnanohjaaja Bengt Rosengård vastaa seuraavasta:

i. valvoja-, kassanhoitaja- ja kahvilatoimintojen koordinointi

ii. altaiden varauksen ja laskutuksen koordinointi. Hoitaa edelleen Kristiinahallin varaukset

iii. laatii työvuorolistat iv. yleisölle annettava tiedotus sekä esim. toiminnan

keskeytyksiä koskevat ilmoitukset v. muut toimintaan liittyvät tehtävät

c. markkinajärjestelyiden hoitaminen selvitetään erikseen katkeamattoman markkinaperinteen säilymiseksi kaupungissa.

3. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus palkkaa henkilökuntaa, joka huolehtii uimavalvonnasta, kahvilatoiminnasta ja lipunmyynnistä.

4. Sivistys- ja vapaa-aikakeskus voi käyttää konsultti Kraftsol Väst Hb/Lennart Pehrssonin palveluja uimahallin toiminnan suunnittelu- ja sisäänajovaiheessa. Määrärahatarvetta selvitetään, ja se esitellään kokouksessa.


KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 34

371 § KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN KULTTUURITALO DUXIIN (DAS/REN) (Kaupunginhallitus 12.11.2009 § 371) Helge ja Tauno Miettusen säätiö on jättänyt oheisen 10.10.2009 päivätyn tilanneraportin/hakemuksen. Kirjelmässä käsitellään hallituksen jäsenten valintaa toimikaudelle 2010-2012 sekä säätiöön liittyviä järjestelyjä mm. peruspääoman korottamista. Kirjelmässä kosketellaan myös toimintaa ja kaupungin vuokratasoa sekä sääntöjen muuttamista. Johtopäätöksenä ja ehdotuksena säätiö toteaa seuraavaa: 1. Säätiön hallitus anoo, että kaupunki ottaa kantaa säätiön peruspääoman

korotukseen 200 000 eurolla kirjelmässä ehdotetun mallin mukaisesti. 2. Kaupunginhallitus yhtyy säännösten muutosehdotukseen, jonka hallitus

hyväksyy. 3. Kaupunki hyväksyy suuntaviivat kaupungin osallistumiselle

(perusvuokra, kaupungin omien työntekijöiden rooli) kulttuuritalon tulevaisuuden hoitoon ja käyttöön.

4. Vuokra- ja maksuperiaatteet ja mahd. muut säännöt kulttuuritalon käyttöä ajatellen laaditaan yhteistyössä sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen kanssa.

Tulevien järjestelyjen huomioimiseksi kaupungin vuoden 2010 talousarviossa ja vuosien 2011-2013 taloussuunnitelmassa on päätös peruspääoman korottamisesta (kohta 1) käsiteltävä viimeistään kaupunginhallituksen kokouksessa 26.11.2009. Päätös kaupungin osallistumisesta suurempaan vuokraan on tehtävä samalla aikataululla, myös siltä osin kuin se koskee vuotta 2009 (talousarviomuutos). Jos kaupunki päättää korottaa säätiön pääomaa, säätiön käyttötalous paranee lainataakan vähentyessä. Sama pätee, jos kaupunki osallistuu toimintaan suuremmalla vuokralla. Käyttötalouden tulisi kuitenkin olla sellaisella tasolla, että säätiö pystyy lyhentämään nykyisiä lainoja. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta on varannut yhteensä 12 000 euroa Bio Dux:ille maksettavia vuokria varten 2010. Arvioituun 18 000 euron tasoon päästämiseksi on varattava vielä 6 000 euroa, mieluiten yhteisenä määrärahana. Asiakirjoihin sisältyy toiminnan alustava talousarvio 2010. Kaupungin laajempi osallistuminen edellyttää, että kaupunki pystyy paremmin ohjaamaan kulttuuritalon kehitystä, mikä edellyttää, että esim. kulttuurisihteeri osallistuu työtehtäviensä puitteissa laajasti toimintaan. Ajatus toiminnan kehittämisestä yhteistyössä sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen kanssa, mm. sovellettavien vuokrien ja maksujen osalta, on oikeansuuntainen ja kulttuuritalo DUX on osa kaupungin kulttuuripolitiikkaa ja kulttuurista infrastruktuuria. Kulttuuritalo on olemassa kunnan asukkaita varten ja asukkaat luovat sisällön omien organisaatioidensa kautta. Säätiön sääntöjä ehdotetaan muutettavan siten, että kaupunki valitsee kaikki jäsenet säätiön hallitukseen. Tämän järjestelyn myötä säätiön asema kaupungin tytäryhteisönä vahvistuu. Kaupungin lisääntynyt osuus peruspääomasta sisällytetään investointimenoihin ja

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 35

voidaan tilintarkastajan antamien tietojen mukaan merkitä poistoksi kaupungin tilinpidossa. (REN/REN) Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että; 1. sääntöjen muutosehdotusta puolletaan

2. kh hyväksyy suuntaviivat kaupungin osallistumiselle (perusvuokra,

kaupungin omien työntekijöiden rooli) kulttuuritalo Dux:in tulevaisuuden hoitoon ja käyttöön, jota pidetään osana kaupungin kulttuuripolitiikkaa

3. vuokra- ja maksuperiaatteet ja mahd. muut säännöt kulttuuritalon

käyttöä ajatellen laaditaan yhteistyössä sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen kanssa

4. kaupunginhallitus varaa vuoden 2010 talousarvioon investointimenoihin

määrärahan säätiön peruspääoman korottamista varten 200 000 eurolla ehdotetun mallin mukaisesti. Määräraha kaupungin perusvuokraa varten korotetaan 12 000 eurosta/vuosi 18.000 euroon/vuosi (1.500 €/kk) sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan talousarviossa 2010.


KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 36

372 § POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040

(REN/REN) Taustaa Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Kaikki aluekehittämiseen liittyvät muut ohjelmat nivoutuvat maakuntasuunnitelman strategioihin ja siinä asetettuihin tavoitteisiin. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat siten esimerkiksi maakuntaohjelma, maakuntakaava, ja vuosittain laadittava maakunta-ohjelman toteuttamissuunnitelma. Maakuntasuunnitelmasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja alueiden kehittämislaissa. Suunnitelma nähtävissä osoitteessa www.obotnia.fi -> Maakuntasuunnittelu -> Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040. Pohjanmaan liitto pyytää lausuntoa maakuntasuunnitelmasta viimeistään 16.11.2009 mennessä. Lausunto Kristiinankaupunki tuo esiin seuraavat näkökohdat suunnitelmaluonnokseen liittyen: Suunnitelmaluonnos on strategisten linjausten 1.Kilpailukyky ja imago, 2. Työvoima ja osaaminen, 3.saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne, 4. Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma, 5. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi - osalta oikeansuuntainen ja vahvistaa Pohjanmaan asemaa menestyvänä ja dynaamisena alueena Suomessa. Suunnitelma antaa oikeat työkalut kohdata tulevien vuosikymmenien haasteet, se on tavoitteellinen, inspiroiva ja riittävän kunnianhimoinen. Reuna-alueiden huomioiminen Kristiinankaupunki haluaa kuitenkin muistuttaa, että tasapainoisen aluerakenteen linjaus (strat.linjaus 3) huomioiden myös maakunnan keskuksesta kauempana olevia alueita pitää kehittää ja niiden elinvoimaisena säilymiseen tulee kiinnittää huomiota. Kristiinankaupunki on mm. vahva energian ja elintarvikkeiden (perunat, kasvikset, hyvät pohjavesivarat) tuotannossa. Suunnitelmassa mainitaan Pohjanmaalla olevan kaksi vahvaa kaupunkiseutua. Tasapainoisen aluerakenteen näkökulmasta tarkasteltuna suunnitelmassa tulee huomioida että maakunnan eteläpäässä on vahva, monipuolisen elinkeinorakenteen omaava kolmen kaupungin muodostama kaksi/monikielinen ”nauhakaupunkiverkosto”. Suunnitelmassa todetaankin, että Pohjanmaan ehdoton vahvuus on moninaisuuden talous, joka onnistuu kannattelemaan alueen maailmanlaajuisten kriisien yli. Suupohjan Rannikkoseutu on osa tätä moninaisuuden taloutta.

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 37

Liikenneyhteydet Niin ikään liikenneverkon kehittäminen on merkityksellistä. Suunnitelmassa strategisen linjauksen 3 keskeisissä tavoitteissa todetaankin aivan oikein, että tietön peruskunto on parantunut, mm. pääliikenneväylä vt 8 on erinomaisessa kunnossa ja että raideliikenne on kehittynyt Seinäjoki-Kaskinen –yhteyden sekä rantaradan valmistumisen ja nopeiden junayhteyksien myötä. Yhteydet mahdollistavat lisääntyvän pendelöinnin ja muun liikkumisen ekologisesti kestävällä tavalla. Palvelut Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma osalta linjaus (strat.linjaus 4) ”Palvelut ovat monipuolisia, ne ovat saatavilla helposti lähietäisyydellä ja palvelujen rakenteet on sopeutettu hyvin muuttuneen väestöpohjan tarpeisiin” noudattaa myös Kristiinankaupungin näkökantaa. Monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Megatrendien väestön ikääntymisen ja nuorten ikäluokkien pienenemisen vaikutuksesta työvoiman määrä Pohjanmaalla laskee voimakkaasti. Suunnitelma näkee maahanmuuttajien ja onnistuneen kotouttamisen (mm. kotouttamiskeskuksissa) olevan avainasemassa Pohjanmaan työvoimatarpeen turvaajina. Ikääntyvän väestörakenteen omaava kaupunki yhtyy tähän näkemykseen. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa valmistelutekstissä esitetyn lausunnon maakuntasuunnitelma 2040 –luonnoksesta. Kaupunginhallituksen päätös:

KRISTIINANKAUPUNKI


Kaupunginhallitus

12.11.2009 38

373 § TIEDOTUSTA JA VALMISTELUA VARTEN ESILLE TUODUT ASIAT Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus 12.11 - Kristinestadedu.krs.fi/krs05/filer/1257529676.pdf · liiketoimintaansa...

Documents

Transcript of Kaupunginhallitus 12.11 - Kristinestadedu.krs.fi/krs05/filer/1257529676.pdf · liiketoimintaansa...