ARA Jarmo Lindén 5.11.2010johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009

Näkökulmia asuntokysymykseen ja sen suomalaisten ratkaisujen vuosisataan19.1.2017 ARA-päivä, Marina Congress CenterJohtaja Jarmo Lindén

Asuntopolitiikka – mitä se on?

• Asuntokysymys Euroopassa syntyi 1800-luvun puolivälissä kaupungistumisen ja teollistumisen myötä

• Toiseen maailmansotaan asuntopolitiikka oli yrityksiä ratkaista työväen asuntokysymystä

• Marxin työtoveri Friedrich Engels totesi 1872 ”Die Wohnungsfrage” teoksessaan:

• ”Kuinka asuntokysymys on siis ratkaistava? Nykyaikaisessa yhteiskunnassa se ratkaistaan aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin yhteiskunnalliset kysymykset: kysynnän ja tarjonnan vähitellen tapahtuvan taloudellisen tasoittamisen avulla, mutta tämä on ratkaisu, joka itse herättää kysymyksen alituisesti uudelleen, siis se ei ole mikään ratkaisu ”

Asuntopolitiikka on asuntomarkkinoiden julkista ohjausta, mutta kuinka paljon?

• On jatkuva poliittinen kiistakysymys, kuinka vahvaa ja laajaa julkista ohjausta asuntokysymyksen ratkaisuun tarvitaan:– Onko asuntopolitiikka markkinoiden paikkaaja, täydentäjä vai peräti korvaaja?– Sosiaalipolitiikan ydintä vaiko sen unohdettu ja hyljeksitty osa? – Julkisen toiminnan huutolaispoika, jota vain äärimmäisessä hädässä tarvitaan?– Myyttien ihmemaa, joka irrallaan todellisuudesta?

• Missään sivistysmaassa asuntokysymystä ei ole ratkaistu vain asuntomarkkinoilla – ääriliberaaleista ajatuksista huolimatta…

• Asuntoasioista puhuvat julkisuudessa lähinnä ekonomistit, pankit, rakennusliikkeet, kiiinteistövälittäjät, isännöitsijät, alan tutkijat ja virkamiehet eli tahot joilla ”oma lehmä ojassa”

• Yleisellä poliittisella agendalla asuntoasiat pitkään sivuosassa – valitettavasti!

Juridinen näkökulma asuntokysymykseen: Oikeus asuntoon – mitä se on?

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (1948) mukaan oikeus asuntoon sisältyy oikeuteen riittävään elintasoon.

• Vastaava linjaus YK:n TSS-sopimuksessa (1966)

• Euroopan sosiaalinen peruskirjan mukaan sopimusvaltio edistää kohtuutasoisen asunnon saantia sekä ehkäisee ja vähentää asunnottomuutta pyrkien sen asteittaiseen poistamiseen. Lisäksi asumisen kustannuksia on tehtävä kohtuullisiksi siten, että niilläkin, joilla ei ole riittävästi varaa, on mahdollisuus asuntoon

• Euroopan unionin perusoikeuskirja (art. 34) tunnustaa yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi oikeuden sosiaalitukeen ja asumistukeen tai sosiaalisesti tuettuun asuntoon ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi jokaiselle, jolla ei ole riittäviä varoja, yhteisön oikeuden ja kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, sekä kunnioittaa tätä oikeutta.

Julkinen valta on vastuussa asumisesta - entä oikeus asuntoon?

Perusoikeusuudistus 1995 – ”perusoikeusfundamentalismi” vs. poliittinen realismi

Suomen Perustuslaki (19§) Oikeus sosiaaliturvaan:”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” (1.mom) ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä” (4.mom)

Kuntien vastuusta Laki asunto-olojen kehittämisestä 1985: puitelaki, jonka merkitys hiipunut- asunto-olojen kehittämisohjelma 1987-1991 (VNp 22.9.1986)

Sosiaalihuoltolaki (uusittu 2015): kunnan (jatkossa SOTE) velvollisuus asumispalveluiden järjestämiseen eli palvelu- ja tukiasuminen henkilöille jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua asumisensa järjestämisessä

”Köyhäinhoidon” historiallinen kehityskaari 1800-luvulta nykypäivään

Huutolaismarkkinat = kuka halvimmalla suostuu ”kunnanvaivaiset” hoitamaan

Vaivaishoitoasetus 1879: VaivaistalotKöyhäinhoitolaki 1922: Kunnalliskodit

Laitoshoidon pitkä perinne– edelleen Suomessa laajaa, joskin viimevuosikymmenenä palveluasuminen tilalleAvopalveluihin perustuva itsenäinen asuminen - nimi ovessa - Asunto ensin ARA vahvasti mukana ohjelmissa:PAAVO I -II/ AUNE * KEHAS * IKÄ-ASKE * MIELEN ASKE

Savupirttien kansa – Kurjat asunto-olot 1900-luvun alussa

Kun Urho Kekkonen syntyi 1900 Pielavedellä savupirttiin, sisäänlämpiävät hirsimökit olivat yleisiä maaseudun työväestön asuntoja, varsinkin Itä-Suomessa.

Tilattoman väestön alakomitea (Gebhardin tutkimus): vuonna 1901 maaseudun väestöstä vain 23% asui omassa asunnossa, 59% vuokralla ja peräti18% oli käytännössä asunnottomia= 400 000!

Suomessa aluksi maaseudun tilaton väestö asuntokysymyksen ytimessä sivistyneistön ja virkamiesten pöydillä

Kurjia elin- ja asuinoloja pakoon - kaukosiirtolaisuus Suomesta 1870-1945: 385 500 henkeä(n. 15 vuodessa 1899-1914 = 228 000 henkeä)

Yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämisyhdistys (ARY) perustettiin 1910

22.-23.10.1917 järjestettiin Helsingissä Suomen ensimmäinen yleinen asuntokongressi – heti Suomen toisten kaupunkipäivien jatkona

Kongressin aiheena olivat laajakantoiset kysymykset: – asuntopulasta ja keinoista sen vastustamiseksi– kaupunkien asemakaavain ja rakennusjärjestysten

vaikutuksesta asuntokysymykseen– rakennustyypeistä ja rakennustavoista– maaseudun asunto-olojen parantamisesta – asuntohygieniasta ja asuntojen tarkastamisesta

”alustajiksi hankitaan mahdollisimman pätevät asiantuntijat”

Kongressin yhteydessä oli näyttely työväen asunnoista ja asemakaavojen piirustuksista

SenaattoriOtto Stenroth1917 asunto-kongressissa:”Kysymys vähävaraisten asumusolojen parantamisesta on kansalle elinkysymys samalla kuin se on kulttuurikysymys … on syyllä sanottu, että kansojen sivistyshistoriaa voitaisiin kutsua historiaksi kansojen asunnoista”

Asuntopula johti vuokrakiskontaanNimimerkki ”Sakari” kirjoittiTyömies-lehdessä alkusyksyllä 1916 Helsingin asunto-oloista:

”…Syyskauden lähetessä näyttää vuokrain korotukset ja keinot kiristää vuokria yhä korkeammalle käyvän talonomistajain taholta aivan vimmatuiksi. Kun ahneimmat ja tunnottomimmat talokeinottelijat ovat viime syksystä lähtien ehtineet vuokria korottaa samoille vuokralaisille neljä, jopa viisikin kertaa, niin näyttää, että he eivät nyt enää ilkeä ilmottamismuotoa käyttää, vaan ovat keksineet toisia keinoja, joilla ovat käyneet kiristämään vuokralaisiaan.

Sellaisia kiristyskeinoja on viime päivinä ilmennyt vuokralaisten irtisanomiset. Kun vanhat vuokralaiset on pakotettu muuttamaan pois, vuokrataan huoneet uusille vuokralaisille, jotka asuntojen puutteessa ollen suostuvat maksamaan korkeampia vuokria kuin entiset asukkaat.”

”Saattavathan talonomistajat ennen pitkää asettaa markan verotuksia, ja miksei suurempiakin, porrasvalaistuksesta, talon kunnossapidosta, vieläpä katuosain puhtaanpidostakin.”

Vuokranantajapuolen purkaus vuokrasäätelyn ja asukasvalinnan paineissa (Kiinteistölehti 7/1922):

• ”Myöntämällä jatkuva, irtisanomaton vuokraoikeus eroituksetta kaikille, toteutettiin samalla niiden, mitä kurjimpien yhteiskunta-ainesten pakkomajoitus, joita sodan ja vallankumouksen jaloissa meilläkin oli niin runsaasti kehittynyt.

• Kun talonomistajat luonnollisen valinnan pohjalla tietysti valitsevat taloihinsa etupäässä yhteiskunnan kelvollisinta väestöainesta, jolle huoneiston saanti siis on taattu ilman pakkokeinoja, muodostui huoneenvuokrasäännöstely tärkeältä osaltaan helläksi huolenpidoksi juuri yhteiskunnan huonoimmista aineksista asianomaisten talonomistajien laskuun.

• Talonomistajat ovat näinollen suuressa määrin saaneet suorittaa erikoista pakkoveroa punaiselle aatteelle sen räikeimmässä muodossa”

Vuokrasääntely ollut asuntopolitiikan työkalupakissa suuren osaa itsenäisyyttä

• 1) 1915-1924: Ensimmäinen maailmasota ja sen jälkimainingit– Varsinainen säännöstely 1922 asti – Vuokrakeinottelulaki 1922– Huoneenvuokralaki 1925 – kova kamppailu säätämisestä

• 2) 1940-1961: Toinen maailmansota ja jälleenrakennusajan asuntopula– Huoneenvuokralautakunnat ja ”pakkoasuttaminen” – Vuosina 1940-1950 vuokrat nousivat vain kaksinkertaisiksi, kun muut

elinkustannukset seitsenkertaisesti! Asuminen oli ahdasta, mutta halvinta koko vuosisadalla vuonna 1948

• 3) 1968-1994: maaltamuutto ja lähiöiden rakentamisen aika – Vapaarahoitteisten vuokrien reaaliarvo oli vuonna 1985 vain 60% vuoden 1962

tasosta (Tilastokeskuksen selvitys) – Kovan rahan vuokra-asuntoja poistui vuokramarkkinoilta

Asuntokannan kehitys Helsingissä 1950-2010 hallintamuodon mukaan ja jakauma 2015:

Pohjoismaiden asuntopolitiikassa aikanaan valittu tie vaikuttaa tulevaan = polkuriippuvuus – stigsberoende - path dependancy

Bo Bengtsson (toim.): Varför så olika?Nordisk bostadspolitik i jämförande historiskt ljus [Miksi niin erilaisia? Pohjoismainen asuntopolitiikka vertailevassa historiallisessa valossa](2013)

Analyyttinen malli asuntopolitiikan kehityksen jäsentämiseksi (Hannu Ruonavaara, TuY)

Sopii kaikkien pohjoismaiden asuntopolitiikan kehityksen kuvaamiseen

Asuntopolitiikan neljä vaihetta

(1) Perustamisvaihe (introduktionsfas), jolloin “asuntokysymyksestä” tulee poliittinen asia;

(2) Rakentamisvaihe (uppbyggnadsfas), jolloin päähuoli rakentaa mahdollisimman paljon asuntoja (ja myös asuntopolitiikan välineitä)

(3) Hallinnointivaihe (förvaltningsfas), jolloin “rakennettu tarpeeksi” ja päähuoli rakennetun asuinympäristön laatu ja parantaminen (sekä fyysisessä että sosiaalisessa mielessä);

(4) Supistumis- tai yksityistämisvaihe (avvecklingsfas), jolloin edellisissä vaiheissa kehiteltyjä politiikkoja ja instituutioita kyseenalaistetaan, uudelleenmuotoillaan, puretaan ja lakkautetaan;

Syrjähyppy Ruotsiin – pääerot Suomeen

• Einar Böök arvioi vuoden 1917 kongressissa, että Suomen asunto-olot olivat 30-40 vuotta jäljessä Ruotsista…

• Osuuskuntaperusta Ruotsissa – Suomessa asunto-osakeyhtiö

• Ruotsin asumisoikeus aluksi säädelty – 70-luvulla jälleenmyynti vapaaksi

• Kansakodissa vuokralaisliike valtava – nyt 530 000 jäsentä ja 800 työntekijää

• Ruotsin vuokrasäätely purettiin 70-luvulla, mutta vuokranmääritys 95% kannassa perustuu kollektiiviseen neuvottelumenettelyyn (bruksvärde)

• Tuotantotuki loppui 1990-luvun alussa – hallintamuotoneutraliteetti kalliiksiasuntorakentaminen pitkään dramaattisen alhaista

• 2016 tuotantotuki Ruotsissa taas käyttöön: kohtuuhintaiset vuokra-asunnot

Rakentamis- ja hallinnointivaiheen huippu Suomessa:

yli 1300 sivua Valtakunnallista asunto-ohjelmaa 1976-1985 liitteineen…

Vahva valtion asuntopolitiikka näkyi jopa slangisanakirjassa:

”Tartteks aravaa?”Arava = vippi, yleensä raha, fyrkka "Onks sulla yhtään aravaa?" Nykysuomen sanakirja: Slangisanat Kaarina Karttunen 1979 (WSOY 1980)

Historian kriittiset käännekohdat ohjanneet Suomen asutus- ja asuntopolitiikan suuntaa

• Suomen asuntopolitiikka ollut useimmiten pakon sanelemaa, viipyilevää, toissijaista, päämäärätöntä, jossa tavoitteet julkilausumattomina taustalla:

• Torpparien ja tilattoman väestön kasvava paine - sisällissota – torpparivapautus: 150 000 uutta pientilaa – tukea kaupungeissa 1919-1925

• Siirtoväen ja rintamamiesten asuttaminen 1944 alkaen– Asutushallitus vs. Arava– asutus- ja aravarahoista kamppailu 60-luvulle asti

• 1960-luvun raju rakennemuutos – puoli miljoonaa asuntoa 1965-1975

• 1990-luvun syvä taantuma – vapaat pääomamarkkinat – elvytystoimet

• 2008-2009 Finanssikriisi: uusi tuntematon maailma?

Vasta Cajanderin punamultahallitus (1937) käänsi katseen vakavasti kaupunkeihin:

• Hallitusohjelmassa: • ”Valtion ja kuntain yhteistoiminnalla on tarmokkaasti edistettävä

työväen ja yleensä vähätuloisten lapsirikkaiden perheiden asunto-olojen parantamista.

• Tämän pyrkimyksen toteuttamiseksi on toimitettava vähävaraisten asunto-oloista asianmukaiset selvitykset ja hankittava tarvittavasta asuntojen määrästä eri kaupungeissa ja kauppaloissa laskelmat sekä laadittava rakennus- ja rahoitussuunnitelmat, niin että tätä rakennustoimintaa voidaan pitää jatkuvasti käynnissä.

• Maaseudun työväestön asunto- olojen parantamiseksi on avustettava vähävaraisia asuin- ja talousrakennusten rakentamisessa erittäinkin myöntämällä tarkoitukseen halpakorkoisia lainoja.”

Villit, vapaat ja radikaalit työväen asuntoalueet olivat syntyneet kaupunkien ulkopuolelle

• RAUNISTULA 1880-luvulla Turun suurin ”esikaupunki” – 1916 yli 7000 asukasta

• ”vapauden valtakunta”: ei rakennus-määräyksiä, ei vesijohtoa, ei viemäriä, ei jätehuoltoa, ei joukkoliikennettä, mutta ei yhteiskunnan kontrolliakaan

• Sen sijaan köyhyyttä, työttömyyttä, viinatrokareita, prostituutiota ja - jyrkän linjan punaisuutta, joka huipentui vuoden 1918 sisällissodassa

• Raunistula siirrettiin lopulta Maarian kunnasta osaksi Turkua 1944

» kuvassa: Raunistulan kansakoulu

Metsälähiöt nousivat 60-luvulta alkaen… mm. torjumaan maastamuuttovyöryä Ruotsiin

• Helsingin Pihlajamäki varhaisin lähiö, jossa täyselementein toteutettu aluerakentamista - nyt suojeltu alue

• Eppu Normaali: Puhtoinen lähiöni (1980): – ”…mut talo, jossa on aravalaina,

ei ole avara aina”– Väärä todistus Asuntohallituksen

suunnitteluohjeista!

• Lähiöpolitiikka ja lähiökehittäminen suomalaisessa asuntopolitiikassa oma juttunsa…

Suomi 50 - 1967: Helsingissä kuolee loka-marraskuussa 44 asunnotonta pakkaseen

Helsingissä avattiin 5.12.1967Liekkihotelli sittemmin Lepakko –entisen tehtaan varastossa Ruoholahdessa

Marraskuun liike opetti yhteiskunnan syrjäyttämisen ja tukahduttamisen mekanismeista – mutta myös miten voi vaikuttaa ja saada muutosta.

Asunnottomien itsenäisyysjuhlassa 1967 (kuva) Arvo Turtiainen sanoi, että juhla oli järjestetty, jotta ”lähivuosina, tulevina vuosikymmeninä, huolehdittaisiin siitä, että maamme viettäessä satavuotisjuhlaansa, meillä ei olisi sitä sosiaalista kurjuutta, niitä yhteiskunnallisia epäkohtia, mistä me tänään kärsimme” (HS 15.1.2017)

Suomi ollut asunnonomistusyhteiskunta pientalonpoikaiselta pohjalta

• ”Asutustoiminnan sekä talonpoikais- ja pientilallisarvojen hallitsevuus 1950-luvun lopulle saakka on erityisesti Suomelle ominainen piirre” (Anneli Juntto 1990)

• Edustaja Kalle Lohi (Maalaisliitto) eduskunnassa 23.5.1924: • ”Jo useampana vuotena on huomattava määrä valtion varoja käytetty

asuntopoliittisiin tarkoituksiin ja uusien rakennusten syntymiseen etupäässä kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. Maalaisliiton eduskuntaryhmän taholta on aina tällaiseen valtion talouspolitiikkaan suhtauduttu hyvin epäillen ja vastahakoisesti …

• … kaikki ne varat, mitä meillä on mahdollisuus käyttää, ne ovat käytettävät tilattoman väestön asuttamiseen, oman kodin saamiseen maaseudulla”

Pääministeri Sipilän asuntouran alussa omistusarava oli vielä tärkeä tekijä

Ensiasunto opiskelijakaksio Oulun Linnanmaalla vuonna 1981

Seuraavaksi ”nuoripari osti aravakaksion Kiimingistä”

”Kun sain diplomityöpaikan, rakensimme Jääliin omakotitalon, jälleen aravarahoitteisena ja itse tehtynä. Budjettimme alittui 30 000 markalla. Se jäi ottamastamme pankkilainasta tilillemme. Sain siitä alkupääoman yrittäjätoimintaani vuonna 1988”

Markkinoilla ei synny hinnaltaan, laadultaan ja hallintamuodoiltaan monipuolista asuntokantaa… siksi asuntopolitiikkaa!

Näköpiirissä säätelyn paluuta?

• Monissa maissa puututtu vuokra-asumisen kallistumiseen esim. :– Saksan vuokrajarru (Mietbremse)– Pariisi siirtynyt vuokrasääntelyyn

• Cambridgen yliopiston tutkimuksen mukaan sääntelyn ja yksityisen vuokramarkkinan koon välillä ei ole selvää yhteyttä

• Suomessa KELA esittänyt vuokramenojen hillintää, koska asumistukimenot räjähtäneet

Myös omistusasuntojen ylikuumenemiseen jarruja – esim. Vancouver ja Lontoo:

“On 2 August, Vancouver introduced a tax on anyone from outside Canada wantingto buy a home in its super-heated market. In future, if you weren’t Canadian, you would have to pay an extra 15% on thepurchase price” Guardian 30.9.2016

“East London Community Land Trust has succeeded in creating housing where the prices will be linked to local income in perpetuity….One-bed flats offered by the CLT are around £130,000, while identical private flats in the rest of the development start at £450,000. “ Guardian 16.1.2017

Housing Trends – they´re changing?

Richard Florida: ”The Great Reset” (2010)• Liikkuvuus ja joustavuus ovat modernin talouden • pääperiaatteet – kodinomistus rajoittaa molempia • ”Suburban-style single-family home ownership is an

experiment that has outlived its usefulness and is well past its sell-by date.”

• ”Ironically, the once-vaunted ownership society appears to be giving way to a new form of rentership society … growing numbers of homeowners are shifting to rentals.”

• Tulevaisuus: helppo vuokra-asuminen = ”Plug-and-Play-Housing”

Omistusasumisen osuus USAssa 1965-2016Lähde: Federal Reserve Bank of St. Louis

USA:ssakin asuminen tosi kallista…

Tulevaisuuden ennakointi käynyt aiempaa vaikeammaksi

Asuntokysymystä on ratkaistava aina ajan vaatimusten pohjalta

• Asuntokysymys on yhteydessä yhteiskunnan yleiseen rakenteeseen ja erityisesti sen elinkeinoihin ja talouden kehitykseen

• Maatalous-Suomi – teollisuus-Suomi – palvelu-Suomi – digi-Suomi

• työelämän nopea muutos, keskiluokka, miten käy ”hyvien työpaikkojen?

• kaupungistuminen: liikkuvuus ja joustavuus edellyttävät turvallista vuokra-asumista kohtuuhintaan!

• ”Asumusolojen parantamiseen ei riitä ainoastaan asuntojen tarjonnan lisääminen, vaan siihen tarvitaan myöskin asumusolojen ja asuntomarkkinoiden julkista järjestelyä” Einar Böök 1922

Suomen asuntopolitiikan yksi ainutlaatuinen tulos:

Nuoret pääsevät varhain omaan kotiin

Richard Scarry: Mitä ihmiset tekevät? Tammi 1994

Kiitos!jarmo.linden@ara.fi

www.ara.fi