0

NUORTEN PALVELU RY

NUORI ELI HENGAILIJA, HÄIRIKKÖ, ASIAKAS KULISSINA KAUPPAKESKUS

KAUPPAKESKUSTEN NUORET -HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Hankkeen toiminta-aika 1.5.2013–31.5.2014

1

Yhteystiedot:

Pauliina Lampela

Hankevastaava

Kauppakeskusten nuoret -hanke

pauliina.lampela@nuortenpalvelu.fi

puh. 040 195 0502

Jaakko Nuotio

Toiminnanjohtaja

Nuorten Palvelu ry

jaakko.nuotio@nuortenpalvelu.fi

puh. 0400 916 569

2

SISÄLLYS

NUORTEN PERÄSSÄ KAUPPAKESKUKSIIN ............................................................................................. 3

TAVOITTEENA YHTEINEN YMMÄRRYS .................................................................................................... 5

Kytkeytyminen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2012–2015 ............................. 5

Kartoitusta, koulutusta ja osallisuutta .................................................................................................. 6

TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I: ........................................................................................................ 10

KOULUTUKSIA KAUPPAKESKUSTEN AIKUISILLE ................................................................................. 10

Arjen ongelmista käytännön ratkaisuihin.......................................................................................... 10

Ratkaisuista yhtenäisiin toimintamalleihin......................................................................................... 12

TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II: ...................................................................................................... 13

NUORET OSAKSI KAUPPAKESKUKSEN SUUNNITTELUA ................................................................... 13

Taustaa ................................................................................................................................................... 13

Onnistuneita kokeiluja ja hyviä toimintamalleja ............................................................................. 14

Saavuttamattomiin jääneitä tavoitteita ............................................................................................ 15

Mitä tästä opimme ............................................................................................................................... 16

VAIKUTTAVUUTTA ETSIMÄSSÄ .............................................................................................................. 18

Järjestyksenvalvojille toteutetun koulutuksen vaikutuksia .............................................................. 18

Löydettiinkö yhteistä ymmärrystä ..................................................................................................... 19

Suunnitteluprosessien vaikutusten selvittäminen............................................................................... 20

Nuorten hyvinvointiin voi vaikuttaa monella tavalla ...................................................................... 21

ENNAKKOLUULOT KIVENÄ YHTEISTYÖN KENGÄSSÄ ..................................................................... 24

SILLÄ AIKAA KIRJASTOISSA .................................................................................................................... 26

LÄHTEET ...................................................................................................................................................... 27

LIITTEET ........................................................................................................................................................ 28

Liite 1. Kartoitusten kyselylomake. .................................................................................................... 28

Liite 2. Koulutusrunko ............................................................................................................................ 29

Liite 3. Koonti koulutuspalautteista .................................................................................................... 30

Liite 4. Yhtenäisten toimintamallien pohja........................................................................................ 31

3

NUORTEN PERÄSSÄ KAUPPAKESKUKSIIN

Valtakunnallinen, sitoutumaton ja puolueeton nuorisokasvatusjärjestö Nuorten Palvelu ry on toi-

minut nuorten hyvinvoinnin puolesta nuorten omilla reviireillä jo vuodesta 1969. Järjestöllä on

pitkä katutyön ja jalkautumisen historia ja tätä ajatusta toteutetaan tänäkin päivänä työssä kau-

pallisissa tiloissa, sillä nuoret ovat ottaneet nämä omiksi tiloikseen ja Nuorten Palvelu ry on seu-

rannut kaupallisiin tiloihin nuorten perässä. Nuorten vapaa-ajan tilojen muutosta on kuvattu Ku-

vassa 1.

Kuva 1. Nuoruuden viisi vuosikymmentä. (Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry)

Kauppakeskusten nuoret -hanke on kokonaisuudessaan luontevaa jatkumoa Nuorten Palvelu ry:n

moninaista työtä nuorten omaksi ottamissaan kaupallisissa ympäristöissä. Tarve hankkeelle syntyi

vuonna 2010–2013 toimineen ABC kohtaa nuoria -hankkeen työn aikana, jossa tehtiin kehittä-

misyhteistyötä valtakunnallisen ABC-liikennemyymäläketjun kanssa tavoitteena nuorten ja ABC-

työntekijöiden vuorovaikutuksen paraneminen. ABC kohtaa nuoria -hankkeesta voi lukea tarkem-

min erillisestä hankkeen loppuraportista (Leppävuori & Strengell 2013). Lisäksi Nuorten Palvelu

ry:n Tunturikeskuksen nuorten silmin -hanke Ylläksellä ja Rukalla tekee töitä nuorten hyvinvoinnin

lisäämiseksi hiihtokeskuksissa, joissa 13–17-vuotiaille ei välttämättä ole paljonkaan päihteetöntä

ja vastuullista vapaa-ajan toimintaa.

4

Suomalainen nuorisotyö on perinteisesti määritelty nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämi-

seksi, sosiaaliseksi vahvistamiseksi, itsenäistymisen tukemiseksi ja sukupolvien välisen vuorovaiku-

tuksen vahvistamiseksi. Tyypillisesti kuntien järjestämä nuorisotyö organisoi tiloja ja tavoitteellisia

aktiviteettejä niille nuorille, jotka hakeutuvat toiminnan piiriin. Kunnat ovat tärkeitä nuorisopoliit-

tisia toimijoita, jotka vastaavat kasvu- ja elinolojen kehittämisestä. Perinteisen määritelmän voi

katsoa rajoittavan kunnallisten palvelujen halua tehdä yhteistyötä kaupallisten toimijoiden

kanssa. Nuorten Palvelu ry:n kiinnostus kaupallisiin kasvuympäristöihin on tarjonnut virikkeitä pe-

rinteiselle nuorisotyölle pohtia omaa tilatyötä ja toimintatapoja. Nuoret viihtyvät kaupallisissa

ympäristöissä aivan kuten ikäihmisetkin, joilla on aikaa oleilla julkisissa tiloissa ja jotka nauttivat

väljistä yhteisistä olohuoneista.

Nuorten Palvelu ry:n kehittämistyön piirissä on noussut esiin seuraavia kysymyksiä:

tunnistaako kunnallinen nuorisotyö nuorten arkisen kokoontumisen muutokset

kunnallinen nuorisotyö on monopolisoinut toiminnan tiloilleen, tunnistaako nuorisotyö mui-

den ammattikuntien nuorisotyölliset työtavat ja voiko nuorisotyö löytää uusia yhteistyö-

muotoja

kunnallinen tilatoiminnalla on vahvat perinteet, työmuodot ym. onko nämä hyödynnettä-

vissä uusissa nuorten suosimissa tiloissa,

yhteistyö kaupallisten toimijoiden kanssa on perinteisesti ollut nuorisotyölle vierasta, onko

löydettävissä hyviä yhteistyötapoja

5

TAVOITTEENA YHTEINEN YMMÄRRYS

Kytkeytyminen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan 2012–2015

Kauppakeskusten nuoret -hanke on ollut osa valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittä-

misohjelmaa 2012–2015 ja hanketta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on kyt-

keytynyt seuraaviin Lanukeen toimenpiteisiin:

2.1 Nuorisopalvelut lähipalveluina -painopisteen mukaisesti tavoitteena oli paran-

taa vartiointitoimialan ja kauppakeskusten edustajien valmiuksia kehittää nuorten

asiointikohtelua ja -ohjausta yhteistyössä nuorisoalan toimijoiden kanssa.

2.3 Lasten ja nuorten oma toiminta -painopisteen mukaisesti tavoitteena oli organi-

soida nuorten osallisuutta kauppakeskuksen rakentamisvaiheessa ja palveluiden

suunnittelussa ja yhteisten pelisääntöjen luomisessa.

Hankkeen toimintasuunnitelman mukaan näitä painopisteitä toteutettiin seuraavilla tavoitteilla:

Määritellään yhdessä neljän kauppakeskuksen edustajan ja vartiointiyritysten ja kau-

punkien edustajien kanssa projektiin sitoutuminen ja projektin jälkeisen ajan vastuukysy-

mykset.

Aloitetaan neljän kauppakeskuksen ja kauppakeskuksessa toimivan vartiointiyrityksen

kanssa asiointiohjausta kokeiluhanke, jossa toteutetaan seuraavia toimenpiteitä:

o vartijoiden ja nuorten kanssa kuvataan kauppakeskuksen asiointiarkea ja tunnis-

tetaan kehittämispisteet

o rakennetaan koulutussisältö yhdessä yhteistyötahojen kanssa

o koulutetaan vartijat ja osa kauppakeskuksessa työskentelevistä aikuisista nuori-

sokysymysten perusosaajiksi yhdessä nuorisotyön ammattilaisten kanssa

Organisoidaan kahdessa kaupungissa kauppakeskuksen suunnitteluvaiheen yhteistyö

kauppakeskuksen omistajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja nuorten kanssa.

Raportoidaan hanke siten, että karttuva kokemus on hyödynnettävissä valtakunnallisesti

ja järjestetään seminaari yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

6

Kartoitusta, koulutusta ja osallisuutta

Nuorten Palvelu ry:n päämäärää mukaillen Kauppakeskusten nuoret -hankkeen päämäärä oli

lisätä nuorten hyvinvointia nuorten reviireillä kaupallisissa ympäristöissä. Koko hankkeen toi-

minta-ajan (1.5.2012–31.5.2014) päätavoitteet voi jakaa kolmeen osaan. Näistä ensimmäinen

oli tiedon lisääminen. Hankkeessa kartoitettiin nuorten ajanviettoa ja asiakaskohtelukokemuksia

kauppakeskuksissa sekä kaupallisten toimijoiden ja nuorisotoimijoiden näkemyksiä ilmiöstä ja sen

hetkisen yhteistyön tilaa. Kartoituksissa käytetyt kysymykset selviävät Liitteestä 1. Tätä tavoi-

tetta toteutettiin erityisesti hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (1.5.2012 – 31.3.2013), jolloin

kartoitettiin yhteensä 19 kauppakeskusta 16 kaupungissa eri puolilla Suomea tavoittaen yh-

teensä 782 nuorta ja monia nuorisotyöntekijöitä, vartijoita, järjestyksenvalvojia, kauppakeskus-

johtoa ja kauppakeskusten liikkeiden henkilökuntaa.

Kuva 2. Nuorten tyypit. (Lampela 2013)

Kartoitukset olivat tärkeä kontribuutio työlle nuorten hyvinvoinnin parantamisessa kaupallisissa

ympäristöissä, sillä se antoi paljon tietoa erityisesti kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä nuo-

rista. Tärkeimpiin kuuluva havainto oli nuorten neljä eri tyyppiä, jotka kauppakeskuksissa ai-

kaansa viettävät (ks. Kuva 2). Nämä nuorten tyypit eroavat toisistaan paitsi kauppakeskuksissa

7

vietettävän ajan, myös kauppakeskuksen sosiaalisen merkityksen kautta. Esimerkiksi heavy user

nuoret viettävät aikaansa kauppakeskuksissa hyvin paljon ja sillä on nuorille erityisesti merkitystä

kavereiden kanssa olon kautta. Tämä havainto ja muu nuorilta kartoituksissa saatu tieto oli taus-

talla Kauppakeskusten nuoret -hankkeen työn tavoitteiden määrittelyssä ajanjaksolla 1.5.2013–

31.5.2014. Hankkeen kartoitusvaiheesta on ilmestynyt kattava raportti maaliskuussa 2013 eikä

tuon työn tuloksia ole tässä raportissa mielekästä kerrata tarkemmin (ks. Lampela 2013). Tässä

raportissa keskitytäänkin jatkossa kuvaamaan seuraavaksi esiteltäviä kahta tavoitetta.

Toinen hankkeen tavoitteista oli nuorten ja kauppakeskusten aikuisten välisen vuorovaikutuksen

parantaminen. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin vartijoille ja järjestyksenvalvojille suunnattua

koulutusta, jonka tavoitteena oli tehdä nuoria ja nuoruutta ymmärrettävämmäksi ja parantaa

vartijoiden, järjestyksenvalvojien ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Tämä tavoite syntyi suoraan

kartoituksissa havaituista tarpeista. Kartoituksissa vahvistui käsitys siitä, kuinka tärkeitä kauppa-

keskuksissa aikaansa viettävien nuorten ja kauppakeskusten vartijoiden tai järjestyksenvalvojien

välinen suhde ja vuorovaikutus ovat nuorten kannalta. Nuorten näkökulmasta yksittäinenkin jär-

jestyksenvalvoja voi pilata tai pelastaa ilmapiirin kauppakeskuksessa. Pieni osa nuorista viettää

aikaansa kauppakeskuksissa usean tunnin ajan päivittäin, jolloin järjestyksenvalvoja voi olla hei-

dän elämänsä merkityksellisin aikuinen, jota nuori näkee jopa enemmän kuin vanhempiaan.

Kolmas tavoite oli nuorten osallisuuden lisääminen kauppakeskuksen suunnittelussa. Hankkeessa

kehitettiin kauppakeskusten suunnittelu- ja rakennusvaiheen yhteistyötä nuorten sekä kaupallisten

toimijoiden ja nuorisotoimijoiden välillä. Kauppakeskukset suunnitellaan ja rakennetaan yleisesti

ottaen kaupallisesta näkökulmasta kuluttajia varten. Kuitenkin varsinkin nuoret tulevat niihin myös

muista lähtökohdista ja tämä aiheuttaa helposti konflikteja nuorten ja muiden kauppakeskusten

käyttäjien tai henkilökunnan välillä. Ottamalla nuorten näkökulman ja tilan käyttämistavat huo-

mioon jo kauppakeskuksen suunnittelussa, voidaan ongelmia ennakoida ja ratkaista jo ennen kuin

ne pääsevät syntymään. Nuorille puolestaan on mahdollista tarjota osallisuuden kokemuksia ot-

tamalla heidät osaksi suunnitteluprosessia. Samalla nuorten vastuunottoa tilasta ja omasta käyt-

täytymisestään on mahdollista lisätä.

Hankkeen työn tavoiteltuna vaikutuksena voi ajatella olevan yhteisen ymmärryksen saavuttami-

nen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (1.5.2012–31.3.2013) yhteinen tila (kauppakeskus) yh-

disti nuoria, kauppakeskuksen edustajia ja nuorisotyötä vähintäänkin ajatuksen tasolla: Hank-

keen kiinnostuksen kohteena olevat nuoret viettävät yhteisessä tilassa aikaansa, kauppakeskuk-

sen edustajat hallinnoivat tai työskentelevät siellä ja nuorisotyöntekijät ovat enemmän tai vä-

hemmän tietoisia tilan suosioista nuorten kesken tai tekevät nuorisotyötä tässä yhteisessä tilassa.

8

Tämä ohjasi kartoitusta kaikkiin kolmeen toimijaan ja tuloksena oli parempi ymmärrys kaikista

kolmesta yhteiseen tilaan eli kauppakeskukseen liittyen. Tätä hankkeen osaa kuvastaa Kuva 3.

Kuva 3. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (1.5.2012 – 31.3.2013) yhteinen tila – kauppakeskus – yhdisti eri tahoja, jotka hankkeessa olivat pääkohteina.

Kuva 4. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen toisessa vaiheessa (1.4.2013 – 31.5.2014) tavoi-teltuna vaikutuksena oli eri toimijoiden – nuoret, vartijat ja nuorisotyö – välinen yhteinen ymmär-rys.

Hankkeen toisessa vaiheessa (johon tässä raportissa keskitytään) työ on ohjautunut erityisesti

kohti nuoria, vartijoita ja nuorisotyötä. Yhteinen ymmärrys (ks. Kuva 4) tarkoittaa tässä kaikkien

kolmen toimijan jakamaa ymmärrystä nuorten hengailusta ja asiakaskohtelusta kauppakeskuk-

sissa sekä nuoriin ja nuoruuteen liittyvästä tiedosta tai erityisesti tiedosta nuoruudesta kauppa-

keskuksissa. Yhteinen ymmärrys on myös hankkeen tämän vaiheen tavoiteltu vaikutus, jota kohti

9

on kuljettu ensimmäisen vaiheen kartoituksista asti. Taustalla on ajatus, että nuoret, vartijat ja

nuorisotyö jakavat yhteisen tilan ja hankkeen toisessa vaiheessa tavoitteena on, että he jakaisi-

vat myös yhteisen ymmärryksen. Nuoret ovat yhtälöön kuuluneet erityisesti tiedon aktiivisina tuot-

tajina, tulkkeina ja kertojina.

10

TULOKSET JA TUOTOKSET OSA I: KOULUTUKSIA KAUPPAKESKUSTEN AIKUISILLE

Arjen ongelmista käytännön ratkaisuihin

Ajalla 1.4.2013 – 31.5.2014 hankkeen toisen tavoitteen, nuorten ja kauppakeskusten aikuisten

välisen vuorovaikutuksen parantaminen, toteuttamisen keinoksi valikoitui nuorten kohtaamisen kou-

lutukset kauppakeskuksissa toimiville järjestyksenvalvojille ja muulle henkilökunnalle sekä nuorten

kohtaamisen koulutukset turvallisuusalan opiskelijoille. Vuonna 2013 toteutettiin yhteistyössä Ci-

tycon Finland Oy:n kanssa viisi koulutusta Cityconin kauppakeskuksissa toimiville järjestyksenval-

vojille. Kaikkiin viiteen koulutuksiin osallistui myös kyseessä olevan kauppakeskuksen liikkeiden

edustajia. Tältä osin tulos ylitti hankkeen tavoitteen, jonka mukaan koulutukset oli tarkoitus jär-

jestää neljässä kauppakeskuksessa. Koulutukset toteutettiin Myyrmannissa Vantaalla, Espoonto-

rilla Espoossa, Triossa Lahdessa, Koskikeskuksessa Tampereella ja Forumissa Jyväskylässä. City-

con Finland Oy:n vartiointitoiminnan tarjoajana toimii koko Suomessa Securitas Oy, jonka kanssa

tehtiin myös yhteistyötä koulutusten toteutuksessa. Paikallisesti oltiin yhteydessä jokaisen kaupun-

gin nuorisotyön ammattilaisiin ja tehtiin vaihtelevasti yhteistyötä heidän kanssaan. Mm. kahdesta

kaupungista koulutuksen osana esittäytyi kunnan nuorisotyön edustaja ja yhdessä kaupungissa

kunnan nuorisotyön edustajia osallistui koulutukseen osana vuokralaisia. Lisäksi koko hankkeen

aikana toteutettiin kaksi koulutusta Savon ammatti- ja aikuisopiston turvallisuusalan opiskelijoille.

Yhteensä koulutuksiin osallistui 29 järjestyksenvalvojaa, 28 liikkeiden edustajaa, 6 kauppakes-

kusjohdon tai -omistajan edustajaa ja 22 turvallisuusalan opiskelijaa.

Koulutuksilla ei oletettu voivan ratkaista kauppakeskusten ja nuorten yhteiselämän ongelmia ja

yhteensovittamista kuin taikaiskusta, mutta ne toimivat avauksena sen ”pelisilmän” opettamiseen,

jota vuorovaikutus nuorten kanssa kysyy. Toimintakulttuurin muutos on hidas prosessi ja toteutetut

koulutukset toimivat joko muutoksen alulle panijana tai vahvistajana riippuen siitä, oliko hank-

keessa tehty kyseisen kauppakeskuksen kanssa toimenpiteitä jo hankkeen kartoitusvaiheessa.

Vartijoiden tai järjestyksenvalvojien ammattikoulutuksessa painotetaan, että ongelmat täytyy

ratkaista ensisijaisesti puhumalla, mutta painopiste koulutuksessa on silti voimankäytön opette-

lussa. Toiminta erilaisten asiakasryhmien ja ihmisten kanssa on joko vartijalle synnynnäistä tai se

opitaan kokemuksen kautta, jos opitaan. Ennen jokaista koulutusta hankkeessa tehtiin kartoitus

kyseisen kauppakeskuksen arkeen kartoittamalla paitsi nuorten kokemuksia ja näkemyksiä, myös

kauppakeskusjohtoa ja järjestyksenvalvojia haastattelemalla. Näin koulutuksessa pystyttiin kes-

kustelemaan juuri kyseisen kauppakeskuksen arjesta yleisemmän näkökulman lisäksi. Nuoria

hankkeen toisessa vaiheessa tavoitettiin kartoituksissa yhteensä 161, joista 74 oli tyttöjä ja 87

11

poikia. 91,6 % nuorista oli 13–17-vuotiaita. Kaiken kaikkiaan koko hankkeen aikana on toisin

sanoen tavoitettu jo 943 nuorta.

Koulutuksia edeltävissä kartoituksissa saatiin tietoa nuorten ja järjestyksenvalvojien arjen tyypil-

lisistä asiointitilanteista ja tyypillisistä kehittämis- ja ongelmakohdista. Koulutuksissa näitä tyypil-

lisiä tilanteita käytiin läpi ryhmätöiden ja keskustelun avulla. Tarkoituksena oli, että koulutettavat

miettisivät ratkaisuja tilanteisiin. Kysymyksenasettelun ja työtä edeltävän nuoruuden maailman

avaamisen avulla koulutettavia ohjattiin miettimään ratkaisuja myös nuorten ja nuoret huomio-

valta kannalta. Kaikissa viidessä koulutetussa kauppakeskuksessa samat tyypilliset ongelmakoh-

dat toistuivat ainakin jossain määrin. Näitä olivat:

Meluaminen ja riehuminen (5 kauppakeskuksessa)

Uhmaava käytös (5 kauppakeskuksessa)

Sotkeminen ja ilkivalta (4 kauppakeskuksessa)

Tupakointi (ovilla) (4 kauppakeskuksessa)

Pöydissä istuminen ostamatta (2 kauppakeskuksessa)

Puhelinten ym. lataaminen kauppakeskuksen virtapistokkeista (2 kauppakeskusta)

Epäily välitystoiminnasta (2 kauppakeskusta)

Isot nuorisoporukat (2 kauppakeskusta)

Penkkien valtaaminen (1 kauppakeskus)

Epäily rahankiristämisestä (1 kauppakeskus)

Selkeimpiä hankkeen työn tuotoksia ovat järjestyksenvalvojille ja vuokralaisten edustajille suun-

nattujen koulutusten koulutusmateriaalit ja -kokonaisuudet (koulutusrunko kuvattuna Liitteessä 2)

sekä kauppakeskuskohtaisesti rakennetut yhtenäiset toimintamallit (kuvattuna Liitteessä 4). Kou-

lutusmateriaalien ja -kokonaisuuksien kehittäminen olikin yksi hankkeen osatavoitteista ja hank-

keessa päästiin testaamaan näitä viidessä erilaisessa kauppakeskuksessa sekä yhdessä turval-

lisuusalaa opettavassa oppilaitoksessa. Ennen Kauppakeskusten nuoret -hanketta ei ole aina-

kaan tiedossa, että vastaavaa koulutusta vartijoille tai järjestyksenvalvojille nuorten kohtaami-

seen olisi toteutettu. Tässä tehdyt pilotit ovat siis ensimmäinen avaus tähän suuntaan ja toimivat

ponnahduslautana jatkotyölle.

12

Ratkaisuista yhtenäisiin toimintamalleihin

Yhteensä kahteen koulutettuun kauppakeskukseen rakennettiin koko kauppakeskusta koskevat

yhtenäiset toimintamallit, joiden pohja on kokonaisuudessaan nähtävissä Liitteessä 4. Lisäksi kol-

manteen kauppakeskukseen nämä ovat tekeillä. Kahteen kauppakeskukseen rakennettiin myös

pelkkiä järjestyksenvalvojia koskevat yhtenäiset toimintamallit. Koko kauppakeskusta koskevissa

toimintamalleissa tarpeelliseksi koettiin erityisesti selkeyttää eri toimijoiden rooleja muun muassa

siinä, mihin he voivat ja saavat puuttua: ”Muiden toimijoiden tarkoituksena olisi huomauttaa seu-

raavista tilanteista, tarvittaessa järjestyksenvalvojien avustuksella: Jatkuva ruma kielenkäyttö, ki-

roilu.” Toimintamalleihin kirjattiin myös joitain linjauksia siitä, mikä on kauppakeskuksessa sallit-

tua ja mikä ei. Tämä koettiin tärkeäksi paitsi nuorten kannalta myös kauppakeskuksen henkilö-

kunnan puolesta. ”Lattialla istuminen on ok, kunhan ei tukita muiden asiakkaiden kulkua tai liian

moni ei istu lattialla.” Lisäksi toimintamalleissa annetaan muutama esimerkki tilanteesta ja siitä,

miten siihen voi puuttua askel askeleelta. ”Jokainen puuttuu itse yllä määriteltyihin asioihin oman

rohkeutensa mukaan. Jos tilanne menee uhkaavaksi, omat keinot eivät riitä tilanteen hoitamiseen tai

jos tilanne pelottaa, apuun voi soittaa järjestyksenvalvojat.”

Toimintamalleissa otettiin kantaa erityisesti toimintaan nuorten kanssa, mutta sillä tavalla, että

nuoria ei leimata erityisen ongelmalliseksi ryhmäksi vaan päinvastoin korostetaan tasa-arvoisen

kohtelun tärkeyttä ja sitä, että samat säännöt pätevät kaikkiin ikään, sukupuoleen ja etniseen

taustaan katsomatta. Aikuisten vuorovaikutukseen kiinnitetään toimintamalleissa huomiota eri ta-

voin, mm.: ”Asenne on tärkeää: reilu puuttuminen ja mahdollisimman neutraali reagoiminen vähentää

nuoren vastareaktiota asiasta huomauttamisen jälkeen.” ”On erittäin tärkeää, että puuttuminen tapahtuu

asiallisesti, perustellen ja positiivisen palautteen voimaa unohtamatta.”

Tavoitteena koko kauppakeskusta koskevissa toimintamalleissa oli saada koko kauppakeskuksen

henkilökunta järjestyksenvalvojista liikkeiden henkilökuntaan ja huoltomiehiin tekemään töitä sa-

man asian puolesta. Kartoituksissa nuoret ovat nimittäin kokeneet erityisen negatiivisena sen, jos

heitä kohdellaan eri tavalla kuin aikuisia. Lisäksi tiedetään, että nuorten on vaikeampi hyväksyä

ja noudattaa aikuisten nuorille antamia sääntöjä, jos säännöt ovat erilaisia eri tilanteissa ja eri

aikuisten sanomina. Näitä ongelmia pyrittiin yhtenäisillä toimintamalleilla ehkäisemään ja saa-

maan ikään kuin koko kauppakeskus samaan veneeseen ja toimimaan samojen sääntöjen mu-

kaan johdonmukaisesti. Toimintamalleihin onkin kirjattu: ”Huomauttaminen ei välttämättä heti toimi,

mutta tullessaan samanlaisena kaikilta kauppakeskuksen toimijoilta, huomautukset toimivat tehokkaam-

min ja alkavat näkymään pidemmällä aikavälillä. ”

13

TULOKSET JA TUOTOKSEN OSA II: NUORET OSAKSI KAUPPAKESKUKSEN SUUNNITTELUA

Taustaa

Nuorten osallistumista kauppakeskuksen suunnittelu- tai rakennusvaiheeseen ei Suomessa ole tätä

raporttia kirjoitettaessa tiedossa tällä mittakaavalla olevan muualla kuin Kauppakeskusten nuo-

ret -hankkeessa ja Hämeenlinnassa vuonna 2014 valmistuvan kauppakeskuksen osalta kaupun-

gin nuorisotoimen toimesta tehtynä. Hankkeessa on pyritty paikkaamaan tätä aukkoa kehittä-

mällä nuorten osallistumista kauppakeskuksen suunnitteluvaiheessa kahdessa eri kaupungissa:

Kuopiossa torin alle keväällä 2013 valmistuneet kauppakäytävän ja Oulun ydinkeskustaan jou-

lun alla vuonna 2015 valmistuvan kauppakeskuksen ympärillä. Kuopiossa työhön liitettiin koko

keskustan kehittämistyö kauppakäytävän ohella. Tätä raporttia kirjoitettaessa työ Kuopiossa on

enimmäkseen valmista, jossa kauppakäytävä on ollut avoinna jo lähes vuoden. Oulussa puoles-

taan työ on vasta päässyt käyntiin ja jatkuu tästä eteenpäin.

Hankkeen kartoitustyön tuloksena syntynyt nelikenttä kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä

nuorista suuntasi mielenkiinnon erityisesti siihen, miten tulevat heavy user nuoret olisi mahdollista

paikantaa ja saada osallistumaan suunnitteluprosessiin. Hyötyjiksi määriteltiin niin nuoret kuin

kaupalliset toimijat. Nuoret saavat työn kautta osallisuuden kokemuksia, pääsevät vaikuttamaan

heille tärkeisiin asioihin ja oppivat vastuullisuutta. Kaupalliset toimijat puolestaan hyötyvät mm.

siten, että nuoret ottavat työn ohessa paikan enemmän omakseen, jolloin siitä pidetään myös

parempaa huolta. Samalla kauppakeskuksen toiminta ja sääntöjen taustat tulevat henkilökoh-

taisemmin tutuksi. Heavy user nuoret eivät tyypillisesti ole aktiivisia nuoria, jotka kokisivat perin-

teiset nuorten ulottuvilla olevat vaikuttamiskanavat (esim. Nuorisovaltuusto, Aloitekanava, oppi-

laskunnat) omikseen. Tämä tarjosi hankkeen työlle haasteen: miten tavoittaa heavy user nuoret

jo ennen kuin kauppakeskusta on olemassa ja miten heidät saa motivoitua osallistumaan tällai-

seen työhön? Tätä kysymystä on hankkeen aikana aloitettu avaamaan ja ratkaisemaan. Työ on

vielä osin kesken ja Nuorten Palvelu ry:n jatkotyössä tullaan tätä edelleen työstämään. Erityisesti

Oulussa prosessi on vasta aluillaan ja työtä tehdään parhaillaankin aktiivisesti. Seuraavaksi on

kuvattu tähän mennessä tehtyjä löydöksiä ja prosesseja, jotka ovat onnistuneet, epäonnistuneet

tai laskeutuneet johonkin siltä väliltä.

14

Onnistuneita kokeiluja ja hyviä toimintamalleja

Onnistuneita kokeiluja ja hyväksi todettuja toimintamalleja olivat kartoitus, QR-koodilla toteu-

tettu kysely ja valokuvien hyödyntäminen. Kartoitukset toteutettiin molemmissa työssä mukana

olleissa kaupungeissa (Kuopio, Oulu). Kuopion keskustassa tavoitettiin yhteensä 58 nuorta ja Ou-

lun keskustassa yhteensä 30 nuorta. Kartoitus on hyvä väline saada tuntumaa siitä, missä ja miten

nuoret keskustassa sillä hetkellä viettävät aikaansa, millaisia kokemuksia heillä on asiakaskoh-

teluun ja järjestyshäiriöihin liittyen sekä millaisia toiveita heillä on tulevaa kauppakeskusta var-

ten. Kartoituksissa myös todennäköisesti tavoitetaan sen hetkisten nuorten suosimien ajanvietto-

paikkojen heavy usereita. Sekä Kuopion että Oulun kartoituksissa saatiin monia toiveita ja ide-

oita tulevia kauppakeskuksia ajatellen. Mielenkiintoisesti kaupunkeja yhdistävä tekijä oli se, että

molemmissa nuorten eniten toivomaksi asiaksi nousi oleskelupaikka. Oleskelupaikan fyysinen ym-

päristö ja sitä käyttävien ihmisten ideaali kuitenkin vaihteli nuorten välillä molemmilla paikka-

kunnilla.

Hankkeessa kokeiltiin QR-koodin käyttöä nuorille suunnatussa kyselyssä jo tammi-helmikuussa

2013 kauppakeskus Itiksessä Helsingissä. Taustalla oli ajatus, että hyvin moni nuori omistaa äly-

puhelimen, jota he käyttävät hyvin paljon: kartoituksissa ei ole ollut harvinaista, että nuori tou-

huaa älypuhelimellaan samalla kun juttelee kartoittajille. Laittamalla QR-koodilla varustettuja

julisteita niihin paikkoihin, joissa nuorten tiedetään aikaansa viettävän, saadaan hyvällä toden-

näköisyydellä nuori skannaamaan se jo pelkästä mielenkiinnosta. Pienet palkinnot kyselyyn vas-

taamisesta eivät ainakaan haittaa asiaa. Tätä tekniikkaa käytettiin onnistuneen ensikokeilun jäl-

keen myös Kuopion keskustan ja kauppakäytävän kehittämisessä. Kyselyn kautta saatiin paljon

ideoita keskustan kehittämiseksi.

QR-koodin käytön huonoja puolia on se, ettei vastauksista voi tehdä yleistyksiä käsittämään

koko kaupungin nuoria vaan se tavoittaa vain murto-osan nuorista. Esimerkiksi koulujen kautta

tehtävillä kyselyillä yleistettävyys olisi paljon parempaa. Toisaalta hankkeessa tavoitteena ei

edes ollut saada koko kaupungin nuorilta yleistettävää tietoa nuorten ideoista vaan kohdentaa

tiedustelua niihin nuoriin, jotka viettävät aikaansa keskustassa ja ovat potentiaalisia tulevia

heavy user nuoria. Tällöin tällainen menetelmä toimii vietynä sinne, missä heavy user nuoret viet-

tävät kyselyhetkellä aikaansa. Kyselyissä kysyttiinkin taustatietona mm. vastaajan ikää ja sitä,

kuinka usein hän viettää aikaansa keskustassa tai kauppakeskuksessa. QR-koodi kyselyt koh-

dentuivat hyvin nuoriin, sillä yli 81 % kaikista vastanneista oli 13–23-vuotiaita. Yhteensä 68 %

vastaajista puolestaan vastasi viettävänsä aikaansa keskustassa tai kauppakeskuksessa vähin-

tään kerran viikossa ja noin 22 % joka päivä. Nämä prosentit heijastelevat samoja tuloksia kuin

näissä kaupungeissa tehtyjen kartoitustenkin vastaavat luvut.

15

Kuopiossa tehtiin yhteistyötä Tukeva-säätiön Starttipajan kanssa, jonka kautta pari nuorta kävi

kuvaamassa iPadillä keskustaa ajanviettopaikkana heidän silmin. Tämä keskittyi keskustan ulko-

ja torialueelle, sillä kauppakäytävä ei ollut vielä tuossa vaiheessa valmiina. Nuoret myös kirjoit-

tivat kuvatekstit itse lopulliseen raporttiin valitsemiinsa kuviin. Kiinnostava tulos oli, että jokaisessa

kuvassa otetaan jollain tavalla kantaa istumapaikkojen ja penkkien vähyyteen mm. kommentoi-

malla paikkoja, joihin niitä vielä mahtuisi tai olisi hyvä laittaa. Kuvien ottamisen hetkellä Kuopion

keskusta oli ison remontin alla ja vasta kesällä 2014 nähdään remontin lopullisia tuloksia. Kuo-

piossa tehtyjen eri toimenpiteiden tuloksia on viety useille eri päättäville tahoille ja käyty kes-

kustelua asiasta monelta kantilta. Torin ympärille ja kävelykaduille on tämän hetken tietojen

mukaan tulossa huomattavasti enemmän istumapaikkoja ja jopa oleskelupaikaksi tarkoitettu

soppi. Nuorten kuvaamisen jälkeen näitä penkkejä ehdittiin jo sijoitella useampiin paikkoihin torin

ympärillä ennen talven tuloa ja työn keskeytymistä.

Keskustan kehittämiseen liittyen hankkeen puitteissa järjestettiin yhteistyössä Kuopion nuorisotoi-

men kanssa ylimääräinen nuorisovaltuuston kokous, jossa kaupungin kaavoitusjohtaja oli esittele-

mässä Kuopion kehittämisen suunnitelmia ja havainnekuvia nuorille ja nuoret saivat näitä kom-

mentoida sekä antaa myöhemmin asiaan liittyvän lausunnon. Tässä hankkeen rooli oli toimia

lähinnä viestin välittäjänä ja ”tuomalla kaupalliset toimijat mukaan keskusteluun” kuten asia

eräässä palaverissa ilmaistiin. Syystä tai toisesta tähän tarvittiin jotakuta ulkopuolista välittäjää.

Saavuttamattomiin jääneitä tavoitteita

Kuopion kartoituksen aikana kerroimme nuorille tulevasta kauppakäytävästä ja kysyimme, kiin-

nostaisiko heitä tulla mukaan sen suunnitteluun. Kutsuimme nuoria parin päivän päästä heidän

suosimaansa kahvilaan ilmaisille kahveille ja tuolloin oli tarkoitus aloittaa eräänlainen ryhmä-

työskentely asian eteen. Asiaa mainostettiin myös sosiaalisessa mediassa, vaikkakin maltillisesti.

Ajatus oli, että ryhmä kokoontuisi tietyin väliajoin, mutta nuorten kokoonpano voisi vaihdella.

Tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä nuoria ei saapunut kahvittelemaan. Ehkä kyse

oli siitä, että vieraiden aikuisten kutsuun tulla kahveille suhtauduttiin epäilevästi tai siitä, että

nuoret tulevan kauppakeskuksiin usein nimenomaan olemaan tekemättä mitään suunniteltua ja

tällainen suunnitelmallinen, viralliselta ja strukturoidulta kuulostava tapahtuma ei innostanut.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Kuopion torin alle hankkeen alkuvaiheessa jo rakenteilla olleen

kauppakäytävän (myöhemmin nimeksi valittiin Apaja) kanssa aloitettiin vuoden 2012 syksyllä.

Tuolloin Kuopion keskustassa Nuorten Palvelu ry:n tietojen ja tekemien kartoitusten mukaan nuor-

ten suosituimpia hengailupaikkoja olivat torin ympärillä sijaitsevat tavaratalo Sokos (erityisesti

16

Sokoksen kongi), McDonald’s ja tavaratalo Anttila. Lisäksi Kuopion ydinkeskustassa sijaitseva tori

on perinteisesti ollut ihmisiä kokoava paikka. Kauppakäytävä Apaja oli suunnitelmien mukaan

tulossa yhdistämään Kuopion torin ympäristön kauppakeskuksia ja tavarataloja. Näiden tie-

dossa olleiden faktojen perusteella oli loogista olettaa, että torin alle rakenteilla oleva kaup-

pakäytävä tulisi olemaan ihmisten ja myös nuorten suosima ajanviettopaikka.

Tätä raporttia kirjoitettaessa näyttää kuitenkin siltä, että Apaja ei ole onnistunut olemaan sel-

lainen kokoontumispaikka kuin Kuopion tori varsinkin ennen toriremonttia oli. Myöskään nuoret

eivät ole ottaneet kauppakäytävää omakseen. Tähän on vaikuttanut moni asia kuten keskustan

rakenteen muuttuminen mm. uuden hienon Finnkinon elokuvateatterin ja kävelykatujen valmistu-

essa samalla kun Sokos sulki ennen suositun Sokoksen kongin – nuorten liikehdintä ja oleilu on

vaihtanut paikkaansa ja kulkuaan. Tämä kertoo äärimmäisen hyvin esimerkillään sen, mitä hank-

keen aikana on tavoiteltu: Aikuisten suunnitellessa nuorten puolesta, voimme keksiä omasta mie-

lestämme vaikka miten hienoja ideoita, mutta ne eivät välttämättä ole nuorten mieleen. Parhaa-

seen lopputulokseen päästään kun otetaan nuoret osaksi prosessia ja annetaan nuorten itse

tehdä heille tarkoitetuista paikoista mieleisiään – tietenkin aikuisten asettamien raamien sisällä.

Mitä tästä opimme

Hankkeessa tehdyt kartoitukset ja lukuisat keskustelut järjestön sisällä sekä eri yhteistyötahojen

ja sidosryhmien kanssa ovat osoittaneet, että kauppakeskuksen suunnitteluprosessissa ja raken-

tamisessa kynnyskysymyksiä, joihin nuorten huomioimisessa kannattaa (ainakin) kiinnittää huo-

miota ovat: istumapaikat, tupakkapaikka ja pistorasiat. Kaupungeissa, jossa kauppakeskus on

vasta tulossa, nuorten selkeästi eniten toivoma asia keskustaan oli hankkeen puitteissa tehdyissä

kartoituksissa oleskelupaikka. Tämä voi nuorelle tarkoittaa penkkiä, penkkiryhmää, oleskeluun

tarkoitettua tilaa, nuorisotilaa tai kaikkea siltä väliltä. Hankkeen kokemuksen mukaan nuoret

kerääntyvät joka tapauksessa johonkin ”estradipaikkaan tai tarkkailupaikkaan”, olivatpa aikui-

set tätä suunnitelleet tai eivät. Nuorille kelpaa paremman puutteessa kauppakeskuksen kulmaus,

jonka ikkunalaudalle voi kerääntyä istumaan, kuten eräässä kartoittamassamme kauppakeskuk-

sessa oli käynyt.

Jos kauppakeskukseen osataan jo ennen sen rakentamista suunnitella se paikka, jonka nuoret

oleskeluunsa valitsevat, voidaan jo siinä vaiheessa ottaa huomioon sellaisia asioita kuin melu-

haittojen ehkäisy, kulkuväylien aukipitäminen ja sotkemisen ja ilkivallan ehkäisy. Tässä suunnitte-

lussa piilee kuitenkin se vaara, että me aikuiset kyllä keksimme omasta mielestämme hienoja

ideoita nuoria varten, mutta nuoret eivät välttämättä koe näitä omikseen. Tällaisia esimerkkejä

on muista nuorille suunnitelluista tiloista ja paikoista olemassa. Parhaaseen tulokseen päästään

17

– jälleen kerran – ottamalla nuoret tekemään ja suunnittelemaan tätä yhdessä konkreettisista

asioista päättävien aikuisten kanssa.

Toinen kauppakeskuksissa joka puolella Suomea kynnyskysymykseksi noussut asia on tupakointi

ja erityisesti tietenkin se, missä tupakointia toteutetaan. Tyypillisesti suosituimmaksi tupakointi-

paikaksi muodostuu kauppakeskuksen ulko-ovien edusta. Siinä ollaan tupakoijan mielestä ulkona

(sallitulla alueella), siinä on usein jonkinlainen katos (suojaa vesi- ja lumisateessa) ja erityisesti

pakkasilla ei huvita kovin kauas lämpimistä sisätiloista liikkua. Kauppakeskusten näkökulmasta

tämä kuitenkin aiheuttaa useita ongelmia: savu kulkeutuu ovista sisään, ihmiset tukkivat kulku-

väyliä, erityisesti isot nuorisoporukat pelottavat muita asiakkaita ja maassa on tumppeja ja rä-

käklimppejä. Alaikäisten tupakointi on kiellettyä, mutta kauppakeskusten järjestyksenvalvojille

ainoa väline tupakointiin puuttumisessa on pyytää tupakoijaa siirtymään ovilta kauemmas.

Kauppakeskuksissa paljon aikaansa viettävät nuoret puolestaan hyvin usein kuuluvat tähän pal-

jon tupakalla kulkevaan porukkaan. Eräässä kartoituksessa nuori vastasi kysymykseen ”Mitä te

täällä kauppakeskuksessa teette?” suurin piirtein seuraavanlaisesti ”No me istutaan, käydään tu-

pakalla, istutaan, käydään tupakalla, käydään välissä kaupassa, istutaan, käydään tupakalla ja

niin edelleen.” Tiedostamalla tämän realiteetin jo kauppakeskuksen suunnittelussa, ongelmaa voi-

daan ennaltaehkäistä ja tupakointia voidaan ainakin pyrkiä ohjaamaan sellaiselle paikalle,

jossa se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Tähän ei vielä tässä vaiheessa ole olemassa

yhtä yhtenäistä mallia, miten se pitäisi hoitaa. Toisaalta nuoria ei tietojen mukaan olekaan mis-

sään otettu mukaan asiaa pohtimaan ja ratkaisemaan. Esimerkkinä voidaan mainita erään kaup-

pakeskuksen etuoven läheisyyteen rakennettu katos tupakointia varten. Asia on tällä ratkaisulla

hieman helpottunut, mutta erityisesti nuoret tupakoivat edelleen hyvin paljon ovilla. Hankkeen

kartoituksissa kysyttiin asiasta nuorilta ja heidän mielestään katos on aivan liian pieni: nuoret

liikkuvat isoissakin ryhmissä ja kaikki eivät katokseen mahdu – taivasalla seisominen ei ole vesi-

tai räntäsateessa kovin mukavaa.

Erityisesti järjestyksenvalvojille ja vuokralaisille suunnatun koulutuksen valmistelussa ja sen aikana

nousi voimakkaasti esille virtapistokkeisiin liittyvät ongelmat. Älypuhelimet ja tabletit ovat nuo-

rilla kovassa käytössä, mutta niiden akkujen kesto on hyvin rajallista. Siispä nuoret ovat hyödyn-

täneet kauppakeskuksissa olevia pistorasioita näiden lataamiseen. Tämä ei kuitenkaan ole vält-

tämättä hyvä ratkaisu jo esimerkiksi siksi, että kauppakeskusten virtapistokkeet eivät ole tekni-

sesti tarkoitettu tällaisten välineiden lataamiseen ja se aiheuttaa teknisiä ongelmia. Tarjolla ei

kuitenkaan usein ole parempaakaan vaihtoehtoa, mutta sellaisen järjestäminen on mahdollista

esimerkiksi tarjoamalla paikka, jossa asiakkaiden omien laitteiden lataaminen on helposti mah-

dollista ja sallittua.

18

VAIKUTTAVUUTTA ETSIMÄSSÄ

Järjestyksenvalvojille toteutetun koulutuksen vaikutuksia

Hankkeen vaikuttavuutta selvitettiin koulutuksiin osallistuneille järjestyksenvalvojille lähetetyillä

kyselylomakkeilla noin 2-3 kuukautta koulutuksen jälkeen. Ajankohdan takia tässä vaiheessa oli

mahdollista selvittää vain lyhyen aikavälin vaikutuksia. Toteutetun kyselyn tarkoituksena olikin

toimia eräänlaisena väliarviointina ja tavoitteena on tehdä kattavampi seuranta ja arviointi

myöhemmässä vaiheessa osana Nuorten Palvelu ry:n tulevaa kehittämistyötä. Jatkossa on myös

syytä selvittää toimenpiteiden vaikutukset nuorten arkeen ja hyvinvointiin kauppakeskuksissa.

Järjestyksenvalvojille suunnattu vaikutuskysely toteutettiin yhteensä kymmenen kysymyksen mit-

taisella kyselylomakkeella, jossa oli kahdeksan monivalintakysymystä ja kaksi avointa kysy-

mystä. Kolmen kauppakeskuksen järjestyksenvalvojat vastasivat Internet-kyselyyn ja kaksi pa-

perikyselyyn. Kyselyn vastausprosentti oli 58,6 %. Paperikyselyyn saatiin parempi vastauspro-

sentti kuin Internet-kyselyyn. Kysymysten kautta selvitettiin järjestyksenvalvojien kokemia tyypil-

lisiä haasteellisia tilanteita nuorten kanssa, järjestyksenvalvojien ja nuorten välistä ilmapiiriä ja

sen muutoksia, järjestyksenvalvojien näkemystä parhaaseen tapaan toimia nuorten kanssa ja

hankkeessa toteutetun koulutuksen vaikutuksia järjestyksenvalvojien arvioimana.

Enemmistö kyselyyn vastanneista järjestyksenvalvojista on ollut töissä vartiointi tai järjestyksen-

valvonta tehtävissä 1-5 vuotta. 88 % vastanneista kertoi kohdanneensa haasteellisia tilanteita

nuorten kanssa jossain vaiheessa uraansa. Tyypillisiksi haasteellisiksi tai vaikeiksi tilanteiksi nuor-

ten kanssa kuvattiin mm. sitä, että nuoret eivät kehotuksista ja neuvoista huolimatta tee pyyde-

tysti ja pahimmillaan alkavat huomautettaessa soittamaan suutaan tai haistattelemaan, joskus

nuoret myös juoksevat karkuun. Myös sotkeminen, rajojen kokeilu, esittämisen halu ja ”joukossa

tyhmyys tiivistyy”-ilmiö mainittiin tyypillisinä haastavina tai vaikeina tilanteina nuorten kanssa.

Moni vastaaja kuitenkin tässäkin kertoi, että nämä ovat ongelmia vain pienen osan nuorista tai

tietyn nuorisoporukan kanssa.

Kaikkien koulutuksiin osallistuneiden vastaukset siitä, onko ilmapiiri nuorten kanssa kauppakes-

kuksessa hyvä, huono vai neutraali, vaihteli suuresti kaikkien vaihtoehtojen saadessa tasaisesti

vastauksia. Mielenkiintoista on se, että myös kauppakeskuksittain vastauksen vaihtelivat toisis-

taan paljon: samassa kauppakeskuksessa kaikki vaihtoehdot saattoivat saada yhtä paljon kan-

natusta. Vain yhdessä kauppakeskuksessa järjestyksenvalvojat olivat keskenään melko samaa

mieltä järjestyksenvalvojien ja nuorten välisen ilmapiirin laadusta. Nämä vastaukset voivat ker-

toa monesta asiasta: ehkä eri järjestyksenvalvojille jakaantuu enemmän ongelmia nuorten kanssa

19

tai ehkä eri järjestyksenvalvojat vain kokevat ilmapiirin eri tavalla. Asiaa täytyisi tutkia tarkem-

min selkeämmän syyn selvittämiseksi. Enemmistö vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että ilmapiiri

nuorten kanssa oli pysynyt yhtä hyvänä koulutuksen jälkeen ja vain jokunen vastasi tilanteen

pysyneen yhtä vaikeana kuin ennenkin tai muuttuneet paremmaksi/huonommaksi. Tästä oltiin

edellisestä kysymyksestä poiketen useammin samaa mieltä saman kauppakeskuksen sisällä.

Enemmistö kyselyyn vastanneista järjestyksenvalvojista kertoi, että koulutus lisäsi hänen tietojaan

ja ymmärrystään nuorista. Selvä enemmistö vastanneista oli sitä mieltä, että nuorten kanssa kan-

nattaa pyrkiä tulemaan tutuiksi ja keskustelemaan heidän kanssaan kauppakeskuksessa olemisen

perussäännöistä. Omaa tapaa puuttua haasteellisiin tilanteisiin nuorten kanssa kuvattiin useim-

miten puolestaan vastausvaihtoehdolla ”Annan nuorille mahdollisuuden korjata tilanteen ja tar-

joan heille vaihtoehtoja sen ratkaisemiseksi.”

Löydettiinkö yhteistä ymmärrystä

Hankkeen tavoiteltuna vaikutuksena voidaan pitää yhteisen ymmärryksen saavuttamista nuorten,

järjestyksenvalvojien ja nuorisotyön välillä (ks. Kuva 4). Hankkeen työssä yhteisen ymmärryksen

rakentaminen aloitettiin jo kartoitusvaiheessa ja ymmärryksen perustana ovat vahvasti olleet

nuoret. Tätä raporttia kirjoitettaessa hankkeen aikana on kartoitettu 22 kauppakeskusta eri

puolilla Suomea ja nuoria on niissä kohdattu yhteensä 943. Tämä kartoitustyö on tuonut paljon

tietoa siitä, mitä mieltä nuoret ovat kauppakeskuksen ja nuorisotilojen palvelurakenteesta. Tietoa

on saatu siitä, millaisena nuoret kokevat kauppakeskusten asiakaskohtelun ja millainen heidän

käyttäjäkokemuksensa kauppakeskuksesta on. Toisaalta nuorten kanssa on kartoituksissa keskus-

teltu paljon myös heidän näkemyksistään nuorisotiloista. Kauppakeskuksissa aikaansa viettävistä

nuorista osa käy myös nuorisotiloilla ja osa ei. Kartoituksissa saatu tieto nuorisotiloista edustaa

nimenomaan kauppakeskuksissa aikaansa viettävien nuorten, usein ”ulkopuolisten” nuorten nä-

kemystä nuorisotiloista ja niiden palvelurakenteesta – säännöistä, sijainnista ja työntekijöistä.

Tuloksia tästä aiheesta on käsitelty tarkemmin toisaalla (ks. Lampela 2013.)

Hankkeen työn keskiössä on ollut kauppakeskusten ja niissä työskentelevien toimintatapojen ja

-mallien kehittäminen nuorilta saadun tiedon perusteella. Tämän kehittämisen tavoitteena on

taata nuorille tasa-arvoinen ja nuoria huomioivampi kohtelu kauppakeskuksissa sekä johdonmu-

kaisemmat, tasa-arvoisemmat ja yhtenäisemmät säännöt. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ra-

kennettiin kauppakeskuksissa toteutettujen koulutusten lopuksi yhtenäisiä toimintamalleja koko

kauppakeskuksen henkilökunnalle. Näiden vaikutusta nuorten kannalta ei vielä hankkeen lopussa

tiedetä, sillä toimintamallit oli juuri otettu käyttöön kahdessa kauppakeskuksessa ja kolmanteen

20

ne olivat vasta työn alla. Osana järjestyksenvalvojille toteutettu vaikutuskyselyä yhtenäisten toi-

mintamallien vaikutuksia tiedusteltiin, mutta vastauksista ei voida vielä samasta syystä tehdä

kunnollisia johtopäätöksiä.

Yhtenäisten toimintamallien tarkoitus on pidemmällä aikavälillä muuttaa koko kauppakeskuksen

toimintakulttuuria eikä tällainen tapahdu hetkessä. Ensimmäisenä yhtenäiset toimintamallit käyt-

töönsä ottaneen kauppakeskuksen johto kuitenkin kertoi jo helmikuussa 2014, että muun muassa

seuraavia vaikutuksia yhtenäisillä toimintamalleilla on heillä ollut havaittavissa: järjestyksenval-

vojien tekemien poistojen määrä on vähentynyt, koko kauppakeskus on rauhoittunut, nuoriin liit-

tyvät säännöt ovat selkeytyneet ja yhtenäistyneet sekä vuokralaisilta tulleiden valitusten määrä

on vähentynyt, koska kaikille on teroitettu eri toimijoiden toimivaltuudet ja vastuut. Poistojen

määrän arveltiin vähentyneet nimenomaan siitä syystä, että järjestyksenvalvojia on ohjeistettu

erilaiseen vuorovaikutukseen nuorten kanssa ja mm. perusteluiden ja vaihtoehtojen antaminen

vähentää nuorten vastarintaa eli tilanne saadaan ratkaistua rauhallisemmin. Kyseisessä kaup-

pakeskuksessa on toimintamalleihin myös kirjattu mm. että lattioilla istuminen on sallittua, jos se

ei aiheuta esteitä asiakkaiden kulkemiselle.

Suunnitteluprosessien vaikutusten selvittäminen

Kuopiossa ja Oulussa tehtiin työtä nuorten osallistumisen lisäämiseksi kauppakeskusten suunnitte-

luun. Hankkeen aikana opittiin, että prosessit tässä työssä ovat hyvin pitkiä – kauppakeskuksen

suunnittelu alkaa kaavoittamalla kauppakeskuksen alue ja vasta useamman vuoden ja vaiheen

jälkeen kauppakeskus on valmis. Prosessin alkuvaiheessa päättäjinä ovat eri ihmiset kuin proses-

sin keski- tai loppuvaiheessa. Tähän kiinni pääseminen ei siis ole kovin yksinkertainen asia. Ja

missä vaiheessa nuorten osallistuminen olisi ylipäätään järkevää? Parasta olisi, että nuoret otet-

taisiin huomioon jo aivan alkumetreistä asti, mutta käytännössä tämän toteuttaminen on vielä

valtakunnallisestikin katsottuna lapsen kengissä. Kauppakeskusten nuoret -hankkeen aikana Kuo-

piossa päästiin osaksi suunnitteluprosessia vasta siinä vaiheessa kun kauppakeskusta jo raken-

nettiin ja suunnittelu oli jo pääosin tehty (johtuen pääosin hankkeen alkamisajankohdasta) – suu-

riin linjoihin esimerkiksi käytävien malleista ei enää pystytty vaikuttamaan. Lopulta vaikutuksia

ei pystytty Kuopiossa selkeästi toteamaan aikaisemmin kuvatun nuorten oleskelun ja kulkemisen

siirtymisen takia. Keskustan kehittämisen osalta vaikutuksia pystytään puolestaan näkemään

vasta kesästä 2014 lähtien, jolloin keskustan muutos alkaa olla valmis.

Oulussa puolestaan suunnitteluprosessi alkoi sinällään otollisessa vaiheessa – kaavoitus ja esi-

merkiksi käytävien, hissien ja vessojen paikat oli kyllä jo päätetty, mutta esimerkiksi sisustuksesta

21

vastaava yritys palkattiin vasta sen jälkeen kun oululaisten nuorten toiveita ja ideoita oli jo kar-

toitettu. Nuorten Palvelu ry:n uusi kehittämisprojekti, Nuorten reviireillä -projekti, jatkaa Kaup-

pakeskusten nuoret -hankkeen Oulussa aloittamaa työtä ja tämän raportin viimeistelyvaiheessa

nuoria, kauppakeskuksen johtoa ja suunnittelusta vastaavaa on jo saatettu samaan tilaan aloit-

tamaan yhteistä taivalta. Työ jatkuu edelleen, mutta silti vaikutukset ovat nähtävissä vasta ai-

kaisintaan vuonna 2016.

Parhaimmillaan työ antaa nuorille ja kauppakeskuksen eri toimijoille eväitä yhteiseen ymmär-

rykseen jo ennen kauppakeskuksen valmistumista. Tällöin tulos tulee mahdollisesti olemaan pit-

källäkin aikavälillä hyvä ja suuret ongelmat ja kommunikaatiokatkokset tullaan välttämään –

työ on hyvä esimerkki ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Kauppakeskusten nuoret -hankkeessa

nuorten osallistuminen suunnitteluprosessiin on samalla laventanut käsitystä osallisuudesta ja vai-

kuttamisesta. Työn suuntautuessa kohti erityisesti heavy user nuoria, on sen toteuttamiseksi kehi-

tetty uudenlaisia toimintamalleja, sillä nämä nuoret eivät useinkaan koe omakseen tai ole kiin-

nostuneita olemassa olevista vaikuttamiskanavista. Kuitenkin juuri heavy user nuoret hyötyvät

suuresti osallisuuden ja vaikuttamisen kokemuksista, sillä he eivät niitä välttämättä muilla alueilla

elämässään saa. Työskentely heavy user nuorten kanssa on erilaista kuin työskentely vaikkapa

shoppailija nuorten kanssa, joiden joukossa on useammin jo valmiiksi aktiivisia ja osallistuvia nuo-

ria. Samoin heavy user nuorten tilankäyttö kauppakeskuksessa on hyvin erilaista kuin shoppaili-

joilla, piipahtelijoilla tai odottelijoilla (vrt. Kuva 2). Heavy user nuorten kanssa työskentely tar-

joaa ehkä haasteita, mutta se antaa myös mahdollisuuksia saada hyviä tuloksia paitsi kauppa-

keskuksille, nuorisotyölle myös erityisesti (heavy user) nuorille.

Nuorten hyvinvointiin voi vaikuttaa monella tavalla

Kauppakeskusten nuoret -hankkeen päättymisen kunniaksi järjestettiin lopputilaisuus 26.2.2014

kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa. Puhujina tilaisuudessa oli monipuolisesti eri tahoja

hankkeen toiminnan ajalta:

Citycon Oyj:n kiinteistökehitys- ja vastuullisuusjohtaja Marko Juhokas (alkusanat)

Kauppakeskusten nuoret -hankkeen hankevastaava Pauliina Lampela

Espoon kaupungin johtava nuorisonohjaaja Tiina Pasanen

Järjestyksenvalvojien ”minipaneeli”

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kulttuuriasiainneuvos Immo Parviainen

Citycon Finland Oy:n kaupallinen johtaja (mm. Espoontori) Sanna Yliniemi

Suunnitteluyritys Aivan Oy:n muotoilija Antti Mäkelä

Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio

22

Lopputilaisuuden puheenvuorot kokosivat hienosti koko hankkeen työtä ja tässä tiivistetysti tilai-

suuden antia. Kauppakeskusliiketoiminnan kannalta työ nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja

kauppakeskuksen henkilökunnan sekä nuorten välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi on paitsi

tärkeä osa yhteiskuntavastuuta, myös hyödyntää liiketoimintaa. Citycon on valinnut nuoret yh-

teiskuntavastuun kohteeksi, koska nuoret ovat osa heidän liiketoimintaansa ja parhaaseen tulok-

seen päästään kun työ koskee koko liiketoimintaa eikä ole vain erillisenä osanaan. Kauppakes-

kusliiketoiminta voi osaltaan parantaa nuorten hyvinvointia keskittymällä juuri tähän osaan koko

liiketoimintansa läpi. Nuorisotyön näkökulmasta puolestaan yhteistyöllä on monia mahdollisuuk-

sia: työmenetelmien ja tiedon jakaminen on hyödyllistä. Kauppakeskuksissa paljon aikaansa viet-

tävät nuoret ovat usein nuoria, jotka tarvitsisivat aikuisten tukea ja heidän hyvinvointiaan voi-

daan lisätä monin eri tavoin, mutta nuorisotyöllä ei vielä välttämättä ole tarpeeksi työmenetel-

miä näiden nuorten tavoittamiseen. Yhteistyöllä tämä on mahdollista ja Kauppakeskusten nuoret

-hankkeen kaltainen toiminta pystyy noita työmenetelmiä kehittämään ja levittämään. Suunnit-

telijan silmin nuorten ideat puolestaan ovat trendien ennakoijia ja nuorilta on mahdollista kuulla

monenlaisia realistisia käyttäjäkokemuksia, joiden hyödyntäminen on järkevää.

Tilaisuudessa järjestyksenvalvojien ”minipaneelissa” vetäjä esitti järjestyksenvalvojille kysymyk-

siä ja lisäksi yleisö kyseli heiltä aktiivisesti. Esille tuli muun muassa se, että järjestyksenvalvojat

näkevät monia sellaisia asioita nuorten elämästä, joita muut tahot eivät välttämättä näe. Nuori

saattaa esimerkiksi lähteä kotoaan kouluun, mutta tuleekin reppu selässä päiväksi kauppakes-

kukseen. Järjestyksenvalvojat näkevät lisäksi nuorisojoukon hierarkian ja toiminnan eri tavalla

katsoessaan nuorten omaehtoista toimintaa ilman aikuista. Näkyväksi tulee myös nuorten poru-

koiden dynamiikat ja esimerkiksi se, miten joku nuori menestyy porukassaan. Järjestyksenvalvojat

kertoivat olevansa erittäin avoimia erilaisille yhteistyömahdollisuuksille ja he kokivat voivansa

osaltaan vaikuttaa nuorten hyvinvointiin esimerkiksi kannustamalla nuoria omien kiinnostuksen

kohteidensa tavoitteluun. Ylipäätään päivän aikana kuultiin kuinka turvallisuus on nuorille tär-

keää, vaikka he eivät ehkä itse sitä ajattelekaan. Kauppakeskus voi jollekin nuorelle olla turval-

lisempi paikka kuin koti. Tärkeää on myös se, että järjestyksenvalvojat kokevat olonsa turval-

liseksi – turvallisuuden tunne vaikuttaa siihen, miten muiden kanssa ollaan vuorovaikutustilan-

teessa. Turvallisuus on keskeinen yhteisöllisyyden osa ja monipuolinen työ takaa sen ylläpysymi-

sen nuorten keskuudessa.

Nuorten Palvelu ry:n toiminnanjohtaja Jaakko Nuotio päätti tilaisuuden vetämällä yhteen koko

päivän ja koko hankkeen antia. ”Asiakaskohtelu on osa kasvatusta ja käyttökokemus on osa osal-

lisuutta.” tiivistää hyvin koko Kauppakeskusten nuoret -hankkeen työn ja idean. Nuorten hyvin-

vointiin kuuluu useita eri palikoita ja nämä on kuvattuna Kuvassa 5 oransseissa kehää kiertävissä

23

ympyröissä. Näiden ohessa puolestaan on kuvattu kyseisen hyvinvoinnin palikan tarjoajat. Täten

esimerkiksi yksi nuorten hyvinvoinnin tärkeä palikka on turvallisuus ja huolenpito, jota kaupalli-

sessa ympäristössä tarjoaa ydintehtävänään järjestyksenvalvojat ja vartijat. Nuorisotyö puoles-

taan tarjoaa hyvinvoinnille tärkeää ohjausta ja aktivoivaa tekemistä. Kuvan kautta hahmotetaan

eri toimijoiden osallisuus nuorten hyvinvoinnissa erityisesti kauppakeskuksissa (tai muussa puoli-

julkisessa tai julkisessa tilassa).

Kuva 5. Nuorten hyvinvoinnin palikat ja niiden tarjoajat. (Mukaellen Nuotio 2014.)

Kuvan keskiössä alleviivataan sitä, miten kaikkien eri toimijoiden yhteistyö on nuorten hyvinvoin-

nin kannalta tärkeää. Asiointikohtelu on se vuorovaikutuksellinen asia, jota nuoret kokevat esi-

merkiksi myyjän tai järjestyksenvalvojan kanssa asioidessaan. Käyttäjäkokemus puolestaan on

nuorten kokemus tilan tai palvelun käytöstä. Molemmissa, asiakaskohtelussa ja käyttäjäkokemuk-

sessa, on tärkeää ottaa myös nuorten näkemykset huomioon. Asiakaskohteluun on Kauppakes-

kusten nuoret -hankkeessa päästy vaikuttamaan kartoituksilla ja koulutuksilla. Edellisessä on sel-

vitetty nuorten näkemyksiä asiakaskohtelusta ja jälkimmäisessä pyritty parantamaan tätä vuo-

rovaikutusta. Käyttäjäkokemusta hankkeessa on puolestaan pyritty parantamaan ottamalla nuo-

ret mukaan palveluiden ja erityisesti kauppakeskuksen suunnitteluun. Muun muassa pistorasioiden

ja istumapaikkojen sijoittelun tärkeys on tullut tätä kautta esille.

24

ENNAKKOLUULOT KIVENÄ YHTEISTYÖN KENGÄSSÄ

Hankkeen aikana yksi isoimmista työn kokonaisuuksista on ollut eri ammattikuntien ja toimijoiden

kanssa yhteistyön tekeminen. Hankevastaavan työtä voikin omalla tavallaan kuvata välittäjäai-

neena olemiseksi tai tulkiksi eri ammattikuntien ja toimijoiden (ml. nuoret) välillä. Eri syistä useilla

paikkakunnilla on koettu tarpeelliseksi jonkun ulkopuolisen ja puolueettoman aloitteen tekemistä

yhteisen keskustelun aloittamiseksi ja eri toimijoiden yhteen saattamiseksi. Valtakunnallisena

hankkeena työtä on tehty eri puolilla Suomea, mutta jokaisessa kunnassa on monia nuorisoalan

ammattilaisia ja silti ulkopuolisen välittäjän apu on usein ollut tarpeen yhteistyön aloittamiseksi.

Työn aikana ovat näkyväksi tulleet erilaiset ennakkoluulot ja -asenteet eri ammattikuntien ja

toimijoiden välillä. Hankevastaavan pohtiessa asiaa Nuorten Palvelu ry:n sisällä tultiin keskuste-

luissa siihen tulokseen, että esimerkiksi järjestyksenvalvojan ja nuorisotyöntekijän välisen yhteis-

työn yhtenä esteenä saattavat olla juuri ennakkoluulot. Hyvin usein hankkeen aikana on myös

huomattu nuorisotyöntekijöiden kavahtavan yhteistyötä kauppakeskuksissa, koska he pelkäävät

”palokunnan roolia” eli sitä, että heidän oletetaan tulevan paikalle sammuttamaan paloa kun

”heidän nuoret” aiheuttavat häiriöitä. Hankkeen työssä on pyritty pääsemään yli tästä ajatte-

lusta ja rakentamaan yhteistyön muotoja, joissa päästäisiin pintaa syvemmälle. Jotta tämä on-

nistuisi, täytyy kuitenkin ensin ymmärtää näitä ennakkoluuloja tarkemmin. Tästä syystä hankkeen

loppuvaiheessa otettiin tämä aihe tarkemman tarkastelun alle ja tarkoituksena oli saada tar-

kempaa tietoa olemassa olevista ennakkoluuloista. Tunnistamalla ennakkoluulot ja niiden vaiku-

tukset yhteistyön estäjänä, on ennakkoluuloja mahdollista purkaa. Näistä asioista puhuttaessa

on kuitenkin hyvä huomauttaa, että joissain paikoin valtakunnallisesti yhteistyötä järjestyksenval-

vojien ja nuorisotyöntekijöiden välillä on jo olemassa hyvin tiiviisti ja kun tässä puhutaan olemassa

olevista ennakkoluuloista, tiedostetaan samalla, että tilanne ei ole tällainen kaikkialla. Vaihtelua

Suomen sisällä on kuitenkin hyvin paljon ja useilla paikkakunnilla yhteistyötä esimerkiksi juuri

järjestyksenvalvojien ja nuorisotyöntekijöiden välillä ei ole ollenkaan.

Aivan hankkeen loppuvaiheessa olemassa olevia ennakkoluuloja selvitettiin pienellä haastatte-

lukierroksella, jossa haastateltiin järjestyksenvalvojia ja nuorisoalan ammattilaisia siitä, millai-

sena he näkevät tyypillisen vartijan tai nuorisotyöntekijän. ”Vartija haluaa säilyttää auktoriteetin

pitämällä eräänlaisen kilven yllä ja kurinpidolla.” oli erään nuorisotyöntekijän mielikuva vartijoista.

Toinen nuorisoalan ammattilainen oli sitä mieltä, että nuoret joutuvat helposti vartijoiden silmäti-

kuiksi eikä nuorten tarvitse välttämättä kuin vähän pitää ääntä ja heidät koetaan heti häiriöksi.

Samanaikaisesti eräs järjestyksenvalvoja kommentoi tyypillisen nuorisotyöntekijän katsovan jois-

sain tilanteissa asiaa ehkä liikaakin nuorten silmin ja ylläpitävän tai pahentavan nuorten ja var-

25

tijoiden tai järjestyksenvalvojien välistä vastakkainasettelua ehkä tarkoittamattaan. Tämä haas-

tattelukierros oli hyvin pieni otanta toteutettuna kahdella eri paikkakunnalla eikä näitä tuloksia

voi yleistää koskemaan kaikkia järjestyksenvalvojia tai nuorisoalan ammattilaisia. Haastattelun

haluttiinkin olevan ensimmäinen avaus näiden ennakkoluulojen kuvaamiseksi.

Järjestyksenvalvojien ja nuorisoalan ammattilaisten lisäksi hankkeen lopussa toteutettiin yhden

kauppakeskuksen kartoitus, jonka aikana selvitettiin nuorten näkemyksiä asiaan. Nuorilta kysyt-

tiin, millainen heidän mielestään on hyvä nuorisotyöntekijä, vartija tai kauppakeskus. Nuoret ku-

vailivat hyvää vartijaa asialliseksi, rennoksi ja sellaiseksi joka tekee työnsä huutamatta turhaan.

”Vartijan pitää hymyillä eikä näyttää siltä kuin inhoaisi työtään.” oli erään tytön vastaus kysymyk-

seen. Hyvän vartijan kuvailtin olevan iloinen, sopivan tiukka, asiallinen, tasapuolinen kaikille,

avulias ja esimerkillään mallia näyttävä. ”Jos se sanoo jollekin, et noin ei saa tehdä, niin se ei ite

sit tee sitä samaa.” kuvaili eräs tyttö. Tasapuolisen kohtelun tarve puolestaan tuli esiin toisen tytön

kuvaillessa hyvää vartijaa seuraavalla tavalla: ”Ei oo koko ajan ilkee kaikille nuorille sen takii, et

jotkut hölmöilee ja jotkut ei.” Hyvä vartija ei nuorten mielestä nipota turhista asioista ”Et jos vaikka

kaveri naurattaa ja sä naurat kovaäänisesti ni ei heti tarvi heittää ulos, voi tulla vaikka ensin varot-

taa.” ja vartijan pitäisi ymmärtää milloin nuoret eivät tarkoita toiminnallaan pahaa: ”Jos läpällä

tönäisee kaveria ja kaveri tietää, et se on läpällä. Mun mielestä jos vartija näkis sen, se ei sais olla

siitä, että ’Hei noin ei saa käyttäytyä, kavereita ei saa lyödä.’ Mun mielestä sen pitäis tietää, tai

kattoo paremmin, et ymmärtääks se toinen.”

Hyväksi nuorisotyöntekijäksi nuoret puolestaan kuvasivat ihmistä, joka on rento, asiallinen ja ei

puhu liian virallisesti eikä nipota. ”Sillä pitää olla huumorintajua.” ”Osaa kattoo vähän sormien

läpi” Hyvä nuorisotyöntekijä puhuu nuorelle ja on kiinnostunut nuoresta eikä puhu liian virallisesti.

Lisäksi hyvä nuorisotyöntekijä osaa mennä leikkiin mukaan kun joku pyytää ja on kaikkien kaveri

eikä anna kenenkään jäädä yksin. ”Sen pitää ymmärtää, et jos joku haluu pelata jotain ja sillä ei

oo kaveria, et se olis sen kaa, et kukaan ei olis yksin.”

Hyvä kauppakeskus on nuorten mielestä väljä ja siellä on paljon istumapaikkoja ja penkkejä,

jotka ovat pehmeitä. Hyvässä kauppakeskuksessa on nuoria ja paljon kahviloita ja mukavia

myyjiä. ”Nuoria ja mahdollisimman täynnä jotain kahviloita ja mukavii työntekijöitä, koska ei oo

kiva sit jos on sellainen ostoskeskus, jossa ei oo mitään, jossa esimerkiks nuoret tykkäis käydä.”

Hyvässä kauppakeskuksessa myyjät ovat avuliaita myös nuorille. ”Mä tykkään siitä, et jos mä

oon esimerkiks ettimässä jotain ja sit kysytään, et tarviitsä apua. Se on mun mielestä tosi hyvä ele,

koska mä en esimerkiks ite ikinä uskalla koskaan pyytää apua.”

26

SILLÄ AIKAA KIRJASTOISSA

Hankkeen varsinainen työ päättyi 28.2.2014, jonka jälkeinen aika (1.3.–31.5.2014) hankkeen

työn tuloksia levitettiin uusiin ympäristöihin, kuten kirjastoihin. Kaupallisten tilojen ohella myös

kirjastot ovat muodostuneet monin paikoin nuorten suosimiksi ajanviettopaikoiksi vaikka niiden,

samoin kuin kauppakeskustenkin, ensisijainen käyttötarkoitus on jotain aivan muuta. Kirjastojen

työntekijöiden ydintehtävä ei ole nuorten ohjaaminen ja myös tässä on monia yhtymäkohtia

kauppakeskusten työntekijöiden ja järjestyksenvalvojien ydintehtävän ja nuorten kauppakeskuk-

sissa olon lisääntymisen kanssa.

Ajalla 1.3.–31.5.2014 hankkeessa aloitettiin selvitys nuorten vapaa-ajan vietosta kirjastoissa ja

niitä toimintamalleja, joita kirjastoissa asian tiimoilta tällä hetkellä on olemassa. Alustavana tie-

dusteluna on mm. selvitetty Suomen 22 suurimman kaupungin kirjastojen Internet-sivujen kautta

kirjastojen linjaa nuoriin ja toimintamalleja nuoriin liittyen, aloitettu yhteydenpito mm. Yleisten

Kirjastojen Neuvoston kanssa sekä kerätty alustavaa tiedustelutietoa kentältä eri kirjastojen toi-

minnasta nuoriin liittyen. Tämän hetkisten havaintojen mukaan eri kaupunkien kirjastoiden linja ja

toiminta nuorten vapaa-ajan vieton suhteen eroaa toisistaan. Esimerkiksi Espoon kauppakeskus

Isossa Omenassa ja kauppakeskus Entressessä on nuorille oma tilansa, jossa nuoret saavat oleilla.

Monin paikoin kirjasto kuitenkin ainakin toistaiseksi ylläpitää perinteistä tiedon jakamisen tehtä-

väänsä myös nuoriin liittyen. Nuorten Palvelu ry:n työ mm. kirjastomaailmassa jatkuu edelleen

vuonna 2014 alkavan uuden Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Nuorten palveluasioin-

tiopas ja tukimateriaali -hankkeen tiimoilta.

27

LÄHTEET

Lampela, Pauliina 2013. Kauppakeskus nuorten vapaa-ajan tilana. Kauppakeskusten nuoret -hank-

keen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/loppuraportti-maaliskuu-

2013?from_search=1 (Viitattu 4.3.2014)

Leppävuori, Mikko & Strengell, Henriikka 2013. Kohtauksista kohtaamisiin. ABC kohtaa nuoria -

hankkeen loppuraportti. http://www.slideshare.net/NuortenPalvelu/kohtauksista-kohtaamisiin-

abc-kohtaa-nuoria-hankkeen-loppuraportti (Viitattu 4.2.2014)

28

LIITTEET

Liite 1. Kartoitusten kyselylomake.

Kartoituskysely nuorille vapaa-ajan vietosta ja hengailusta ______________________

tyttöjä: lukumäärä __________ iät ______________

poikia: lukumäärä ___________ iät ______________

Kysymykset esitettiin klo _______ Haastateltavan tapaamispaikka __________________

Asuinpaikkakunta tai asuinalueet______________________________________________

1.

Missä vietät vapaa-aikaasi? Kuinka paljon yleensä vietät vapaa-aikaasi näissä paikoissa? Mitä yleensä

teet/teette kauppakeskuksissa?

2.

Toiveita ____________ suuntaan? Tietävätkö vanhemmat /mitä mieltä vanhemmat ovat?

3.

Miten henkilökunta (kassat, vartijat, siivoojat ym.) kohtelevat sinua?

Miten muut asiakkaat suhtautuvat? Kerro esimerkki/tarina palvelukokemuksistasi?

4.

Oletko kohdannut kauppakeskuksissa järjestyshäiriöitä?

Oletko aiheuttanut itse häiriöitä? Jos olet kohdannut järjestyshäiriöitä, millaisia?

Miten niihin tulisi sinun mielestäsi puuttua?

5.

Vapaa sana / muut havainnot.

29

Liite 2. Koulutusrunko

Nuoret kauppakeskuksissa -koulutus järjestyksenvalvojille, kauppakeskusjohdolle ja liikkeiden

henkilökunnalle.

Kesto:

Järjestyksenvalvojat ja kauppakeskusjohto 4h (klo 8-12)

Liikkeiden henkilökunta 2h (klo 8-10)

Koulutusrunko:

1) Tervetuloa ja päivän eteneminen

2) Tietopaketti

- nuorista ja nuoruudesta ikäkautena

- nuorista kauppakeskuksissa

- nuorten ja henkilökunnan vuorovaikutuksesta

3) Learning Cafe

- tyypillisten haasteellisten tilanteiden läpikäyntiä ryhmissä

4) Purku, koonti ja lopetus (liikkeiden henkilökunnan osalta)

Liikkeiden henkilökunta lopettaa, järjestyksenvalvojat jatkavat

5) Syventävä tietopaketti

- nuoret ja turvallisuus

- kaupalliset tilat vs. nuorisotilat

- mitä nuoret tarvitsevat?

6) Ennakointi esimerkkitarinan kautta

- oikean elämän esimerkkitilanteen kautta mietitään vuorovaikutusta nuorten ja järjes-

tyksenvalvojien välillä

- ”Mitä konfliktitilanteen välttämiseksi olisi voinut tehdä toisin?”

7) Yhtenäiset toimintamallit yksikköön

- rakennetaan yhtenäiset toimintamallit yhdessä järjestyksenvalvojien kanssa

- kirjataan toimintamallit ylös

- käytännön vinkit ja sitoutuminen

8) Koonti, palaute ja lopetus

30

Liite 3. Koonti koulutuspalautteista

Jokaisen kauppakeskuksissa toteutetun koulutuksen lopuksi pyysimme osallistujia arvioimaan kou-

lutusta lomakkeeseen, jossa oli esitetty viisi väitettä ja vastaajat arvioivat näiden todenmukai-

suutta.

1 = täysin eri mieltä, 2 = jonkin verran eri mieltä, 3 = no joo, en osaa sanoa, 4 = jonkin verran

samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä. Näiden lisäksi vastaajilla oli mahdollista kirjoittaa va-

paata palautetta koulutuksesta lomakkeeseen.

Seuraavasta lomakkeesta selviää palautteiden keskiarvot.

KYSYMYS PALAUTTEEN KESKIARVO

1. Koulutuksessa otettiin esille oikeita kysymyksiä 4,32

2. Sain sanoa mielipiteeni koulutuksen aikana 4,71

3. Koulutuksesta on todennäköisesti hyötyä työhöni 3,82

4. Kouluttajat olivat asiansa osaavia 4,67

5. Tällainen koulutusmuoto oli asian käsittelyyn hyvä 4,32

KESKIARVO 4,35

31

Liite 4. Yhtenäisten toimintamallien pohja

Yhdessä tekemisen meininkiä (kauppakeskuksen nimi)

Aloite toimintamallin kehittämiselle on peräisin Nuorten Palvelu ry:n koulutuksesta ja City-

con seisoo vahvasti sen takana

Tarkoituksena ei ole vähentää järjestyksenvalvojien vastuita siirtämällä niitä muille toi-

mijoille vaan tehdä selväksi ne tilanteet, joihin järjestyksenvalvojat voivat lain puitteissa

puuttua

Halutaan korostaa sitä, että muiden toimijoiden antamat huomautukset saattavat joissa-

kin tilanteissa olla tehokkain tapa sekä sitä, että itse voi huomauttaa asioista vaikka

järjestyksenvalvojilla siihen ei oikeutta olisikaan

Jokainen kohtaaminen on erilainen, eikä ole yhtä oikeaa tapaa toimia haasteellisissa

tilanteissa. Eteneminen tilanteen mukaan on tarpeellista. Tässä on kuitenkin annettu

muutamia periaatteita ja esimerkkejä, joiden mukaan (lisää kauppakeskuksen nimi) toi-

mitaan.

Asenne on tärkeää: reilu puuttuminen ja mahdollisimman neutraali reagoiminen vähen-

tää nuoren vastareaktiota asiasta huomauttamisen jälkeen.

Varmistetaan se, että kaikilla (kauppakeskuksen nimi) toimijoilla (järjestyksenvalvojat,

vuokralaiset, huoltomiehet, kauppakeskustoimisto jne.) on sama toimintatapa, jotta voidaan

taata viihtyisä, turvallinen ja siisti kaikille kauppakeskuksen asiakkaille

Halutaan myös varmistaa se, että tilanteisiin puututaan aina, kun tilanne on vielä päällä ja

siihen voidaan puuttua sen sijaan, että myöhemmin valitetaan ongelmasta, johon ei voida

enää puuttua tässä vaiheessa

Pelisäännöt on oltava kaikilla selvillä ja on varmistettava, että kaikki tietävät, minkälaisiin

tilanteisiin järjestyksenvalvojat voivat lain puitteissa puuttua ja minkälaisiin tilanteisiin mui-

den toimijoiden on tarkoitus puuttua

Toiminta (kauppakeskuksen nimi)

Järjestyksenvalvojat:

Puuttuvat seuraaviin tilanteisiin huomauttamalla, poistamalla tai kiinni ottamalla:

Näpistys

Meluaminen

Alkoholin käyttö

Päihtyneisyys

Uhkaava käyttäytyminen

Väkivaltaisuus

Portaikossa istuminen

Sotkeminen ja roskaaminen

Muut toimijat:

Muiden toimijoiden tarkoituksena olisi huomauttaa seuraavista tilanteista, tarvittaessa jär-

jestyksenvalvojien avustuksella

Jatkuva ruma kielenkäyttö, kiroilu

Meluaminen

Roskaaminen, sotkeminen

32

Yhteisten toimintamallien tarkoitus

Järjestyksenvalvojat jatkavat edelleen samalla tavalla työtään, mutta tarkoitus on, että

kaikille on selvänä ne tilanteet, joihin he voivat ja joihin heidän täytyy puuttua

Kiinnitetään jatkossa enemmän huomioita perustelujen ja vaihtoehtojen antamiseen

(Kauppakeskuksen nimi) toimijat voivat puuttua heitä häiritseviin tilanteisiin, esimerkiksi jat-

kuvaan kiroiluun penkillä suoraan heidän liikkeensä vieressä, huomauttamalla joko asian-

osaisia yksin tästä häiritsevästä käytöksestä tai pyytämällä järjestyksenvalvojia mukaan

tilanteeseen, kun he antavat huomautuksen asiasta

Muistetaan omalla esimerkillä mallin näyttäminen – myös henkilökunta noudattaa sovittuja

sääntöjä

Esimerkkitilanteita ja niiden hoitaminen:

Kasa nuoria on jo usean tunnin istunut lelukaupan ulkopuolella olevalla penkillä ja jutellut

keskenään kovaäänisesti käyttäen lähes jatkuvasti kirosanoja

Järjestyksenvalvojat eivät voi puuttua tilanteeseen, sillä sopimaton kielenkäyttö ei ole

riittävä peruste

Lelukaupan työntekijä käy juttelemassa nuoria kanssa ja huomauttaa asiallisesti, että

oletteko tulleet ajatelleeksi, että olen ollut tässä koko päivän töissä ja kuunnellut teidän

kiroiluanne, joka pidemmän päälle ei ole kovin miellyttävää ja häiritsee hänen työnte-

koaan

Vaihtoehtoisesti työntekijä voi soittaa myös järjestyksenvartijoille, jotka tulevat tausta-

tueksi työntekijälle, kun hän huomauttaa asiasta samalla tavalla

Huomauttaminen ei välttämättä heti toimi, mutta tullessaan samanlaisena kaikilta kaup-

pakeskuksen toimijoilta, huomautukset toimivat tehokkaammin ja alkavat näkymään pi-

demmällä aikavälillä

Asiakas on syönyt ostamansa pikaruoan penkillä ja syötyään nousee ja aikoo lähteä sii-

voamatta jälkiä. Huoltomies huomaa tämän.

Sen sijaan, että huoltomies siivoaisi itse jäljet, hän voi ystävällisesti huomauttaa asia-

kasta siitä, että omat roskat voisi heittää vieressä olevaan roskakoriin

Jos roskaajasta ei olla varmoja, roskat pitäisi aina itse huomatessaan ne heittää roska-

koriin

Varmistetaan kaikille siisti ja viihtyisä kauppakeskus, jossa on mukava asioida ja olla

töissä