Digitaalisen median teorioita ja

tutkimussuuntauksia

Luento 1, 8.9.2009

Frans Mäyrä, FTProfessori, hypermedia,

erit. digitaalinen kulttuuri ja pelitutkimus

frans.mayra@uta.fi | www.uta.fi/~frans.mayra/

Kurssin tavoitteet ja sisältö

Tavoitteet: Opiskelija muodostaa yleiskuvan digitaalisen, vuorovaikutteisen median tutkimuksen suuntauksista sekä oppii kriittisesti vertailemaan ja syntetisoimaan alan tutkimuskirjallisuutta.

Sisältö: Opintojaksossa käydään läpi erilaisia tutkimustraditioita, esim: hyper- ja kybertekstuaalisuuden tutkimus, hypermediarakenteiden tutkimus, interaktiivisen fiktion ja draaman tutkimus, tietokonevälitteisen viestinnän ja sosiaalisten verkostojen tutkimus, Internetin kulttuurinen ja sosiaalipsykologinen tutkimus, digitaalisen estetiikan tutkimus, pelitutkimus, paikkatietoisen ja kaikkialle levittäytyvän median tutkimus, sekä muita ajankohtaisia hypermedian tutkimussuuntauksia.

Aikataulurunko

huom: 1.9. kokoontuminen on peruttu - korvaava suoritus: harjoitus 1

ti 8.9. - järjestäytyminen, luento 1

ti 15.9. - luento 2 & harjoitustyöskentelyä

ti 22.9. - luento 3 & harjoitustyöskentelyä

ti 29.9. – harjoitustyöskentelyä

Ti 6.10. – harjoitustyöskentelyä

(to 30.9.-2.10. - osallistuminen MindTrek-konferenssiin?)

ti 13.10. - harjoitustyöt, päätöskokoontuminen

Laajuus ja työskentelytavat

Kurssin suorittaminen kattaa jakson INFOH1, 4 opTeoreettisen kentän laajuus edellyttää rajausta ja keskittymistä siihen tutkimusperinteeseen joka suorimmin hyödyttää opintoja ja gradutyötäKurssin sisältö määrittyy opiskelijalähtöisesti: luennot johdattavat kenttään, harjoitustöillä syvennytään tutkimusintressejä vastaaviin alueisiin tarkemminKolmevaiheinen harjoitus: 1) tiedonhaku, 2) tutkimussuuntauksen esittely ryhmälle ja 3) kirjallinen työ (katsaustyyppinen essee)‏

Harjoitus, 1: aihepiirin valinta ja

tiedonhakuTehtävänä suoritetaan ensimmäistä tapaamista korvaavana ennakkotehtävänäValitse mahdollinen, vuorovaikutteiseen mediaan liittyvä aihepiiri, joka tuntuu kiinnostavaltaHyödynnä tietokantoja (www.nelliportaali.fi) ja tarkista, onko aihepiiristäsi olemassa tieteellistä tutkimustaValmistaudu esittelemään aihepiiri ja siitä löytyneet lupaavimmat lähteet lyhyesti ensimmäisellä kokoontumiskerrallaKirjoita ylös tärkeimmät lähdetiedot ja laadi lyhyt kommentoitu bibliografia (lähteen keskeinen sisältö, vahvuudet ja heikkoudet) – postita kommentoitu bibliografiasi esim. Moodlen INFOH1-alueelleJatkoa varten kurssilla järjestäydytään 2-3 hengen ryhmiin kiinnostuksen kohteiden perusteella (esim. ”pelitutkijat”, ”verkkokulttuurintutkijat”, ”hyperfiktion tutkijat”, ”mobiilimedian tutkijat” tms.)‏

Harjoitus, 2: tutkimusalueen

esittely

Ryhmätyö, jossa 2-3 hengen ryhmä tekee yhdessä esittelyn interaktiivisen median tutkimusalueesta

Hyödyntäen löydettyjä lähteitä ja muuta materiaalia laaditaan tutkimussuuntauksen esittely ryhmälle

Kaksi osaa:

1. valitaan ilmiö ”joka on teorian tarpeessa” (suosittu, ei-suosittu? innovatiivinen? tyypillinen? käännekohta? uutuus?)‏

2. haetaan lähteitä jotka tarjoavat mahdollisen lähtökohdan ilmiön tutkimukseen/tulkintaan

Esitetään tutkimussuuntaus/teoria ja pohditaan miten se soveltuu valitun ilmiön tarkasteluun

Esittelyn muoto on vapaa – kokeilkaa ja yhdistelkää eri esitystekniikoita!

Harjoitus, 3: essee

Teoriaa tai tutkimussuuntausta esittelevä essee

Kurssin lopputyö, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen itse valitsemastanne hypermediatutkimuksen aihepiiristä

Tieteellinen kirjallisuuskatsaus pyrkii vetämään yhteen tutkimuksen nykytilaa, esittelemällä samaa aihepiiriä käsitteleviä, mutta erilaisia tutkimuksia

Tekniikkana: rinnastus, vertailu, ryhmittely, synteesi, kritiikki, tulkinta, loppuun omaa pohdintaa

Voitte hyödyntää aiempia harjoituksen vaiheita

Kertausta

Peruskurssilla P2 on tarjottu yleiskatsaus teoriakenttään:1. "Mainframe / data": Approaches to information technology as

particular kind of tool and medium

2. "PC / communication": Theories of computer mediated communication:

3. "Web / networking": Theories of Internet and World Wide Web

4. "Transformation / new media": How to conceptualise the media change?

5. "Laptop / ubiquity": Approaches to omnipresent IT

6. "iPhone / convergence": Interpreting the ongoing fusion

Luentorungot ovat verkossa: http://newmediatheory.wordpress.com/

Luentoa: Teorian tarpeesta

Teoriat ovat selkeytettyä ajattelua

Teoria jäsentää ilmiöitä ja ymmärrystä laajemmiksi

kokonaisuuksiksi

Teoria antaa todellisuudelle merkityksiä

Teorialla on läheinen yhteys metodologiaan

Kaiken tutkimuksen ja toiminnan taustalla on jokin teoria

Teorian ja terminologian tulisi palvella tutkimustyötä ja

keskustelua, ei muodostua itsetarkoitukseksi

Teorian lähtökohtana ovat selkeät käsitteenmäärittelyt

Keskeiset tutkimussuuntaukset

Interaktiivinen media voidaan hahmottaa useilla perustavoillaKommunikaationa - viestintätieteetTaiteellisena ilmaisuna - taiteidentutkimusKulttuurin tai yhteisön luomisena -kulttuurintutkimus, sosiaalitieteetSuunnitteluhaasteena - designtutkimus, suunnittelutieteetInteraktiivisen teknologian sovelluksena -tietojenkäsittelytieteet, teknologiatutkimus

Avainkäsitteet

Tutkimuskohteen nimeäminen määrää paljon

’Interaktiivinen media’ avautuu kahtaalle:

interaktiivisuus: voidaan ymmärtää tietoteknisesti,

sovellutustasolla, ihmisten välillä tai yhteisöissä

toteutuvaksi

media: joukkoviestin, viestintäkanava (mediumi), ihmisten

välinen yhteys, jaettu tila, julkisuus

Muita käsitteitä: uusmedia, hypermedia, verkkomedia,

sosiaalinen media, pelit/pelillinen media, ohjelmoitava media,

mediasimulaatio, virtuaalinen todellisuus, kyberavaruus

Lyhyt historia

Tietokoneiden ohjelmointia alusta alkaen sävyttäneet

uteliaisuus ja estetiikka, ei vain hyötynäkökohdat

1960-luvulla luotiin perusta esim. Internetille,

tietokoneavusteiselle työlle, oppimiselle ja luotiin

hypermedian käsite (T. Nelson)‏

1970-luvulla tietokoneharrastus ja kotitietokoneet laajentavat

interaktiivisen median sovellusalaa ja käyttäjäkuntaa

1980-luvulta nykypäivään sekä media (multimediaalisuus) että

interaktiivisuus (verkkoselaimet, käyttöliittymät, pelillisyys)

ovat sekä monimuotoistuneet, yleistyneet että vakiinnuttaneet

tiettyjä konventioita (”uusmedian kieli”)‏

Älyllinen historia

Tietokonevälitteisen median tutkimus on vuosien varrella

laajentunut, muttei muodostanut yhtä selkeää oppiainetta

1940-1960-lukujen kirjoitukset suurelta osin insinööreiltä ja

tietojenkäsittelytieteen alalta

1970-90-lukujen varhainen tutkimus usein sekoittuu

innostukseen uuden median tulevista mahdollisuuksista

Vuosituhannen vaihteesta alkaa saatavilla olla tutkimusta jota

informoi laajempien ihmisryhmien todellinen käyttäytyminen

Edelleen haasteena on ”digitaalisten maailmojen” nopea

muutos: tänään suosittu palvelu voi olla huomenna jo poissa

muodista

Hypermedian muodonmuutos

Teknologisen perustan ja käyttötapojen muutokset siirtäneet tutkimuskentän painopistettä

Staattiset tekstin ja kuvien sivurakenteet ohjasivat tutkimaan hypermediaa uutena julkaisemisen tapana

Dynaamisemmat toiminnallisuudet käänsivät huomion hypermediaan simulaationa tai pelinä

Hypermedian verkottuminen ja Internetin laajentuminen ohjasi tutkimaan käyttäjien toimintaa ja yhteisöllisyyttä

Hypertekstuaalisuuden tutkimus

Lähtökohtia: mm. Vannevar Bushin, Ted

Nelsonin ja Douglas Elgelbartin ajatukset:Bush: ”As We May Think” (1945):

http://www.theatlantic.com/doc/194507/bush

Nelson (1965): ”A File Structure for the Complex, The Changing and the

Indeterminate”:

http://helios.uta.fi:2247/ft_gateway.cfm?id=806036&type=pdf&coll=Portal&dl=

ACM&CFID=1406448&CFTOKEN=97692832

Elgelbart (1962): ”Augmenting Human Intellect: A Conceptual Framework”:

http://www.bootstrap.org/augdocs/friedewald030402/augmentinghumanintelle

ct/ahi62index.html

Lisää: Noah Wardrip-Fruin, ”What hypertext is”:

http://helios.uta.fi:2247/ft_gateway.cfm?id=1012844&type=pdf&coll=Portal&dl

=ACM&CFID=1406448&CFTOKEN=97692832

Käytännön testaus?

Miten edelliset näkemykset kohtaavat

esim. seuraavat ilmiöt:

Second Life ”terraforming”:

http://www.youtube.com/watch?v=MR5tZN4

BVSw

Last.fm: http://www.last.fm/

Wikipedia: http://www.wikipedia.org/

WoW Europe: http://www.wow-europe.com/

Hypermedian rakenteiden tutkimus

Nanard & Nanard (1995) ”Hypertext design environments and the hypertext design process”: http://portal.acm.org/ft_gateway.cfm?id=208347&type=pdf&coll=GUIDE&dl=GUIDE&CFID=1471428&CFTOKEN=78350358

IETF (1995) ”RFC 1866: Hypertext Markup Language - 2.0 -Introduction”: http://www.ietf.org/rfc/rfc1866.txt

W3C (1998) ”Extensible Markup Language (XML) 1.0 W3C Recommendation: http://www.renderx.com/Demos/fo2html/xml.pdf

WWW:n tavoitteista ja historiasta esim. Berners-Leen kirja Weaving the Web (1999): http://www.w3.org/People/Berners-Lee/Weaving/

Interaktiivisen fiktion ja draaman

tutkimusLandow (2006) Hypertext 3.0: Critical Theory and New Media in an Era of Globalization. http://www.amazon.com/Hypertext-3-0-Critical-Globalization-Re-visions/dp/0801882575

Ryan (2001) Narrative as Virtual Reality: Immersion and Interactivity in Literature and Electronic Media. http://www.amazon.co.uk/Narrative-Virtual-Reality-Interactivity-Literature/dp/0801864879/ref=sr_1_3?ie=UTF8&s=books&qid=1220425373&sr=1-3

Wardrip-Fruin & Harrigan, eds. (2006) First Person: New Media as Story, Performance and Game. http://books.google.com/books?hl=en&id=iaY9cMnOCUoC&dq=First+Person:+New+Media+as+Story,+Performance+and+Game&printsec=frontcover&source=web&ots=4fyQouFLJz&sig=tEVqyKWMwsAC2mleshCyc6NZZZo&sa=X&oi=book_result&resnum=4&ct=result

Murray (1997) Hamlet on the Holodeck: The Future of Narrative in Cyberspace. http://www.amazon.co.uk/Hamlet-Holodeck-Future-Narrative-Cyberspace/dp/0262631873/ref=pd_sim_b_1

Järjestäytyminen

Muodostetaan ryhmät kurssin harjoitustyöskentelyä varten

Linkki Moodleen

Linkki Wordpress-ympäristöön