Betonirakenteiden korjaustyöt, työturvallisuus...Korjausrakentaminen kaksinkertaistunut...

Betonirakenteiden korjaustyöt,

työturvallisuus

Ylitarkastaja Jari Nykänen 7.2.2018

Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Aiheet: Työsuojeluviranomaisen toiminta Työsuojelulainsäädäntöä Korjaustöiden työturvallisuus Turvallisuussuunnittelu Haasteita turvallisessa toteutuksessa Asbesti ja muut haitta-aineet Purkutyöt Melun ja pölyntorjunta korjaustöissä

Työsuojelun vastuualueen tehtävät Viranomaisaloitteinen valvonta Asiakasaloitteinen valvonta Vakavien työtapaturmien sekä ilmoitettujen

ammattitautien ja työperäisten sairauksien syiden selvittäminen ja niiden ehkäisy Markkinavalvonta Epäiltyjen työrikosten tutkinta, esitutkintailmoitusten

tekeminen niistä poliisille tarpeen vaatiessa sekä osallistuminen työrikostapausten oikeuskäsittelyyn Lupamenettelyt Yms. Työsuojelun

vastuualue Etelä-

3

Presenter

Presentation Notes

Tilaajavastuu Ulkomaalaisen työvoiman valvonta

Työsuojelun vastuualueen toiminta-alue

Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen

11.1.2018 5

Presenter

Presentation Notes

Noin puolet maan työpaikoista Rakentamisesta 75 %

Säädöksiä

Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja

tarkastamisesta 403/2008 Asbestipurkuun säädösmuutoksia Laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista (684/2015) Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta (798/2015) Tulkintaohjeet löytyvät osoitteesta:

http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbesti Asumisterveysasetus STM (545/2015)


11.1.2018 7

Presenter

Presentation Notes

RAKENNUSTEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIHIN SEKÄ SISÄILMAONGELMIIN LIITTYVÄN TERVEYDENSUOJELULAIN 49 §:N MUKAISEN ULKOPUOLISEN ASIANTUNTIJAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OSAAMISVAATIMUKSET. Kemialliset tekijät, Ilmanvaihto,melu Rakennusterveysasiantuntija: Rakentamisen (talonrakennus- tai LVI-ala) alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto. Luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alalla suoritettu ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkintoTYÖKOKEMUSVähintään 3 vuotta rakennusten kuntoon ja terveyshaittoihin liittyviä tutkimustehtäviä. Sisäilma-asiantuntija: Luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alalla suoritettu ylempi tai alempi korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto taikka aiempi teknikon tai sitä vastaava tutkinto

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150684

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150798

http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbesti

Korjaustyömaiden työturvallisuus Korjausrakentamisen valtakunnallinen hanke 2016-2017, keskiössä pölyt ja

kemikaalit Asetus 205/2009 edellyttää osapuolten yhteistyötä Rakennuttajan rooli tärkeää

– Turvallisuuskoordinaattori – Selvitykset, turvallisuusasiakirja, suunnitteluttaminen

Suunnittelijan vastuu, työturvallisuuslaki 57 § – Tuotesuunnittelu

Päätoteuttajan tehtävät – Työnsuunnittelu ja yhteen sovittaminen – Perehdytys – Jatkuva työtapojen turvallisuuden valvonta

Työnantaja/aliurakoitsija – Noudattaa päätoteuttajan ohjeita

Presenter

Presentation Notes

Valvontahankkeen keskeisenä tavoitteena oli ehkäistä kemiallisten tekijöiden aiheuttamaa terveysvaaraa ja – haittaa työpaikoilla. Lisäksi valvonnalla ja viestinnällä pyritään siihen, että rakennusalalla osattaisiin suorittaa työturvallisuussäädösten edellyttämällä tavalla kemiallisten tekijöiden vaarojen selvittämistä ja arviointia. Kemikaalien turvallinen käyttö, pölyt ja asbesti. Tarkastusten perusteella asbestiyritysten toiminnassa nousivat suurimpina puutteina esille työnantajan yleisten velvoitteiden huolehtimisessa, työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä ja työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa. Johtopäätelmänä voidaan todeta, että asbestipurkuyritykset hallitsevat toimialan varsinaiseen toimintaan kohdistuneet vaarat kohtalaisesti, mutta työnantajan yleiset velvollisuudet eivät ole hallinnassa.��Asbestityömaatarkastuksilla keskeisimpinä puutteina olivat asbestipölynhallinnan suojaukset, asbestityön suunnittelu ja altistumisalueen puhtauden varmistaminen. Asbestityön ennakkoilmoituksia oli myös tekemättä runsaasti ja asbestityön suorittamisen edellytykset (lääkärinlausunto, koulutus tai rekisteröinti) olivat puutteellisia. Päätoteuttaja-, pinnoitus- ja purkuyritysten tarkastuksissa eniten korjattavaa oli kemikaaliluetteloissa ja käyttöturvallisuustiedotteissa. Myös työnanatajan yleiset velvollisuudet oli hoidettu puutteellisesti useassa yrityksessä. Korjausrakentamisen päätoteuttajien ja pinnoitusurakoitsijoiden työmaatoiminnassa oli eniten huomauttamista henkilökohtaisten suojainten käytössä, kemikaaliluetteloissa ja käyttöturvatiedotteissa. Pölyntorjunta oli myös heikolla tolalla.

Haitta-aineet

Rakennuttajan on kartoitettava haitta-aineet Kartoitustulokset kirjataan turvallisuusasiakirjaan Annettava päätoteuttajan käyttöön Päätoteuttajan on otettava turvallisuusasiakirjan tiedot

huomioon Päätoteuttajan on järjestettävä haitta-ainepurut

asianmukaisella ja suunnitellulla tavalla Haitta-aineiden käsittely tulee tehdä turvallisesti Asbestipurkutöistä tehdään ennakkoilmoitus

työsuojeluviranomaiselle Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kemialliset tekijät Kemikaaliluettelo

– Kemikaalin kauppanimi – Kemikaalin luokitustiedot – Varoitusmerkki kuvana tai GNS-numero – Vaaralauseke (R/H) – Huomiosana (vaara tai varoitus) GHS08

– Tieto siitä mistä käyttöturvallisuustiedote löytyy – Käyttöturvallisuustiedotteet oltava työpaikalla

työntekijöitten nähtävillä myös häiriötilanteissa Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovrrasto

Kemialliset riskitekijät, vaarallisuusjärjestyksessä

1 Lujitemuovityö, veneiden laminointi – styreeni, muut liuotinaineet, muovipöly ja puupöly

2 Rakennusten purkutyö ja muut pölyiset rakennustyöt – kvartsi, muut rakennuspölyt, – (asbestipurku luvanvaraista, altistuminen rajoitettu)

3 Metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt – kvartsi, asbesti, nikkeli, dieselpakokaasut

4 Lattioiden päällystystyö – formaldehydi, puupöly, liimojen komponentit ja liuottimet

5 Betonituotteiden valmistustyö – kvartsi, muut mineraalipölyt, sementin kromi, liuotinaineet

6 Automaalarin työ – maalisumu, maalipigmenttien metallit, maalien sideaineiden epoksit ja

isosyanaatit, liuotinaineet – Lähde Työterveyslaitos


Ammattitautien määrä

Ammattitauteja 5 839 kpl Rakennusalalla 180 000 työntekijää Ammattitautien määrä yli kaksinkertainen

keskimääräiseen verrattuna Korjausrakentaminen kaksinkertaistunut 1980-luvulta Rakennusten purku- ja muut pölyiset työt

– Keuhkosyöpä – Mesoteliooma, keuhkopussin tai vatsaontelon syöpä – Asbestoosi – Silikoosi

Altisteina: asbesti, kvartsi, mikrobit, puupölyt, kreosootti, lyijy, PCB isosyanaatit (polyuretaani)…


Riskien hallintakeinot pöly, kemikaalit Pölyn ja kemikaalien lähde

– Prosessin muuttaminen – Prosessin eristäminen – Märät menetelmät

Leviämisen estäminen – Kohdepoisto – Ilmanvaihto – Pitoisuuksien seuranta, mittaukset

Koulutus ja opastaminen Henkilösuojaimet


Asbesti Asbestia on käytetty tuhansia vuosia Asbesti on useiden kuitumineraalien yhteisnimitys Rakennusmateriaalina käytetty monella tavalla Asbestikuidut eivät poistu elimistöstä, siksi vaarallinen Sairaudet puhkeavat vuosikymmenten jälkeen

– Asbestoosi – Syöpä

200 000 altistunutta, 10 000 sairastunutta, vuosittain sairastuu noin 1 000 henkilöä ja 100 kuolee vuosittain Sairastuneet työskennelleet rakennus- ja

telakkateollisuudessa Työsuojelun vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Asbesti? Asbesti on luonnosta saatava kuitumainen

silikaattimineraali. Suomessa louhittiin antofylliittiasbestia Tuusniemen

Paakkilassa vuoteen 1975 saakka. Krokidoliitti eli sininen asbesti on ollut tavallinen

ruiskutettavana asbestina. Se on terveysvaikutuksiltaan vaarallisin. Krysotiiliasbesti eli valkoinen asbesti on ollut yleisin

tuontiasbesti. Amosiittia ja antofylliittiä käytettiin usein putkieristeissä.


Asbesti rakennuksissa

Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963

– 1979. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa

putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.


Asbestin käytön lopettaminen

Suhtautuminen asbestiin on lainsäädännössä asteittain kiristynyt siten, että Suomessa ruiskutetun asbestin käyttö kiellettiin vuonna 1977. Asbestipurkutyö tuli luvanvaraiseksi 1988 alkaen. Asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja käyttö on ollut

kielletty vuoden 1994 alusta.


Asbestin huomioiminen

Rakennuttajan on huolehdittava asbestikartoituksesta – Osana turvallisuusasiakirjaa

Purkutyöt ovat luvanvaraisia, lainsäädäntöön tuli muutoksia vuoden 2016 alussa Ammatissaan syöpäsairauden vaaraan altistuvat ASA-

rekisteriin – Henkilöt, jotka altistuvat merkittävän osan työajastaan

syöpäriskille – Ilmoittaminen perustuu riskinarviointiin


LAKI ERÄISTÄ ASBESTIPURKUTYÖTÄ KOSKEVISTA VAATIMUKSISTA (684/2015) VOIMAAN 1.1.2016 Asbestityöntekijän pätevyys Asbestipurkulupa Lupaviranomainen LSSAVI Luvan myöntämisen edellytykset Luvan uusiminen ja peruuttaminen Luparekisteri LSSAVI

– /http://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi Julkinen tietopalvelu Pätevien henkilöiden rekisteri Lakia valvoo työsuojeluviranomainen


Presenter

Presentation Notes

Asbestipurkutyöhön saa käyttää vain sellaista työntekijää, jolla on vaadittu pätevyys ja joka on rekisteröity 12 §:ssä tarkoitettuun asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä pidettävään rekisteriin. Pätevyysvaatimuksena asbestipurkutyöntekijällä on soveltuva ammattitutkinto tai sen osa. Asbestipurkutyötä saa tehdä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on saanut siihen luvan. Lupaa ei kuitenkaan tarvita: 1) lyhytkestoisiin huoltotöihin, joiden yhteydessä ei käsitellä murenevia asbestimateriaaleja; 2) hyvässä kunnossa olevien asbestia sisältävien materiaalien kapselointiin tai päällystämiseen; 3) asbestikartoitukseen ja muuhun näytteiden ottoon. Edellytykset 18 v, ei liiketoimintakiellossa, konkurssissa, on laitteet ja tilat eikä aikaisempaa ts-määräysten rikkomista.

http://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi/

Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015 – Tuli voimaan 2016


Asbestikartoitus 7 § Pakollinen ennen vuotta 1994 valmistuneissa

rakennuksissa 1) paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti; 2) selvitettävä asbestin ja sitä sisältävien materiaalien

laatu ja määrä; 3) selvitettävä rakenteissa olevan asbestin ja sitä

sisältävien materiaalien pölyävyys niitä käsiteltäessä tai purettaessa – Kartoittaja on pätevä – Kartoitus on dokumentoitava ja luovutettava purkajan

käyttöön


Presenter

Presentation Notes

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Velvollisuus koskee henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta vastaavaa tahoa, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka, jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. Kartoittajan pätevyys voidaan osoittaa esim. rakennusterveysasiantuntijan, AHA-asiantuntijan koulutuksella tai muulla tavoin. AHA-asiantuntijalta edellytetään vähintään rakennus-, talotekniikan tai terveystekniikan teknikon tutkintoa tai vähintään 5 vuoden kokemusta asbesti- ja haitta-aineiden kartoitusten ammattimaisesta suorittamisesta. Valmentava sertifikaattikoulutus AHA-asiantuntijalle suunnattua valmentavaa koulutusta järjestää Rateko.

Kirjallinen turvallisuussuunnitelma 8§

Suunnitelmasta tulee ilmetä turvallisuuden varmistamiseksi tehtävät toimenpiteet altistuksen arvioimiseksi, vähentämiseksi ja seurannaksi Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi

asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille ja työn vaikutuspiirissä oleville toiminnanharjoittajille ja heidän työntekijöilleen Ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle


Presenter

Presentation Notes

Suunnittelun lähtökohtana on työturvallisuuslain 10 §:n 1 momentin tarkoittama työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Asbestipurkutyötä varten on tehtävä kirjallinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot; Altistuksen arviointi, purettava materiaali purkumenetelmä (pölyävyys, koneet ja laitteet) alipaineen seuranta Altistumisalueen rajaaminen ja siellä toimiminen työkohteen kuvaus (piirros tai kirjallinen selvitys) varoitusmerkinnät, ennakkoilmoituksen sijoitus työmaalla, normaalista poikkeavat työolosuhteet (esim. lämpöolosuhteet, telineet) Henkilösuojainten valinta, Työvälineiden käsittely. laitteiden työnaikainen huolto (käyttötuntimäärät, karkeasuodattimet) asbestin leviämisen estäminen koneiden siirtojen aikana, Asbestijätteen käsittely, Purkutyöalueen puhtauden varmistaminen, mittauksen suorittaja, analysoija, asbestipurkutyön jälkeinen luovutusmenettely (vastuuhenkilöt), Hätätilanteessa toimiminen, Turvallisuussuunnitelma on annettava tiedoksi asbestipurkutyöhön osallistuville työntekijöille ja päätoteuttajalle..

Altistumisalueen puhtauden varmistaminen ja jatkokäytön turvallisuus

Tilojen puhdistuksen jälkeen työnantajan on varmistettava mittaamalla, ettei altistumisalueen ilmassa ole asbestia enempää kuin 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa.


Presenter

Presentation Notes

Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen, purkutilan pinnat on siivottava ja osaston ilma puhdistettava. Osaston puhtaus purkutyön jälkeen on varmistettava aggressiivisella ilmamittauksella, ennen osastoinnin purkamista. Tilassa ei saa olla päättämättömiä tai rikkinäisiä putkieristeitä tai pölyävässä muodossa olevia muita asbestimateriaaleja. Tilan ilman ja pintojen on oltava pölyttömiä. Aggressiivisen ilmanäytteen kerääminen tehdään ilman huuhtelun jälkeen purkutilassa, jossa on alipaineistus päällä. Ilmamittauksen tuloksen analyysiraportin tuloksen osoittaessa ettei tilan asbestikuitupitoisuus ylitä 0,01 kuitua / cm³, voidaan osastointi purkaa ja tila luovuttaa tilaajalla. Ilman käsittelylaitteiden mittaaminen ja henk.koht altistumisen mittaaminen

PCB-pitoiset saumausmassat

PCB - yhdisteitä on valmistettu sata vuotta Käytetty ominaisuuksiensa johdosta monin tavoin Myrkyllisyys havaittiin jo 1930-luvulla PCB:t ovat kirkkaita tai kellertäviä, öljymäisiä, hajuttomia,

mauttomia nesteitä Käytetty 1950 – 70 luvulla polysulfidisaumausmassoissa Saumausmassoissa lyijyä mukana aina 1980 asti


Julkisivuremontti

Haitta-ainekartoitus PCB - pitoisuudesta ja lyijypitoisuudesta riippuen

ongelmajätettä Työmenetelmien suunnittelu Pölyn leviämisen estämisen tulee suunnitella Työntekijöiden ja työnvaikutuspiirissä olevien suojaus Saumausjätteen käsittely ja kuljetus


Muut haitta-aineet

PAH-yhdisteet – Kivihiilipohjaiset tuotteet vesieristeinä – Käsittely

Home ja mikrobit – Kosteuden aiheuttamana esiintyy kaikkialla

rakennuksessa – Sisäilman laatuongelmat yleisiä – Rakennustekninen kuntotutkimus


Presenter

Presentation Notes

Kivihiilipikeä on käytetty vedeneristeenä vanhoissa rakennuksissa. Usein perustussaneerauksen yhteydessä eriste joudutaan poistamaan yhdessä alapohjamateriaalien kanssa. Kun eriste joudutaan poistamaan, vapautuu työn yhteydessä epäorgaanisia ja orgaanisia yhdisteitä ilmaan. Kivihiilipiki pitää sisällään satoja erilaisia yhdisteitä, joista ongelmallisimpia ovat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) niiden syöpävaarallisuuden johdosta. Suoritetuissa työhygieenisissä mittauksissa on todettu, että piikattaessa kivihiilipikeä, hiukkasmaiset PAH-pitoisuudet (mm. bentso (a) pyreeni) työilmassa voivat nousta moninkertaisesti yli haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien. Myös höyrymäisten aineosien pitoisuudet saattavat olla merkittäviä. PAH-yhdisteet ovat erittäin ongelmallisia siinä, että ne imeytyvät ihon läpi elimistöön. Työ tehdään osastoimalla. Mahdolliset sisäilmahaittaa aiheuttavat vaaratekijät voidaan tunnistaa kolmella tavalla: riskirakenneselvityksellä vaurion merkkien tai haittatekijän tunnistamisella oirekyselyllä tai -selvityksellä Riskirakenteiden selvitys on tärkeä osa rakennuksen kosteusvauriotutkimusta. Muut vaaran tunnistustavat osoittavat mm. mikrobiologisten tai kemiallisten lisätutkimusten tarpeen.

Purkutyöt

Haitta-aineiden huomioiminen Purkutyöt on eristettävä muusta toiminnasta Osastointi Pölyn poisto Putoamisen estäminen Purkutyötä varten on rakenteiden lujuudet ja kunto

selvitettävä Purkutavaran siirrot suunniteltava


Presenter

Presentation Notes

Purkutyö on suunniteltava turvalliseksi. Purettaessa suuria kantavia rakenteita tai muuten vaarallisia kohteita on työ tehtävä pätevän henkilön välittömässä valvonnassa. Purkutyömaa on tarpeellisissa kohdissa eristettävä muusta alueesta. Ennen purkutyön aloittamista on huolehdittava siitä, että sellaiset sähkö-, kaasu- ja muut johdot, putket ja säiliöt, jotka purkutyön yhteydessä saattavat aiheuttaa tapaturman, on katkaistu, suljettu tai luotettavasti tyhjennetty ja tarvittaessa huuhdeltu. Purkutyössä on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin työntekijöiden putoamisen estämiseksi sekä putoavien ja kaatuvien esineiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi. Purkutyötä varten on rakenteiden ja rakenneosien ominaisuudet, lujuus ja kunto selvitettävä siten, että työ voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän terveydelle. Työ on tehtävä sellaisessa järjestyksessä, että rakennelman sortuminen vältetään. Kantavia tai tukevia rakenteita ei saa purkaa ennen kuin riittävä tuenta tai sidonta on järjestetty. Välipohjia tai muita rakenteita ei saa purkutyön aikana kuormittaa siinä määrin, että turvallisuus vaarantuu. Tavaroiden ja rakenneosien siirrot ja varastointi on järjestettävä siten, että niiden käsittelyn aiheuttamat vaaratekijät ovat mahdollisimman vähäiset. Terveydelle vaarallista ainetta, kuten asbestia sisältävän rakenteen purkamisesta säädetään erikseen.

Melun- ja pölyn torjunta

Meluvammat ovat lisääntyneet Meluntorjunta-asetus 169/1988 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus Työpaikalla on oltava puhdasta hengitysilmaa Työntekijän altistuminen on vaaraa aiheuttaville

fysikaalisille ja kemiallisille tekijöille on estettävä Pölynhallinta on suunniteltava kirjallisesti Osastointi ja paine-erot


Presenter

Presentation Notes

Meluvammat aiheuttavat usein ammattitautiepäilyn rakennusalalla. Tärkeimpiä melunlähteitä rakennustyössä ovat iskevät työkoneet, kuten piikkauslaitteet, räjähteiden käyttö, paineilmalaitteet, kuten naulaimet ja taltat sekä moottorikäyttöiset työkoneet (Facts 50, 2004). Valtioneuvoston asetuksessa melusta (85/2006) on määritelty tarkat raja-arvot sallitulle melualtistukselle päivätasolla, viikkotasolla sekä impulssimelun suurin sallittu määrä. Meluvammojen lisääntymiselle ei ole löydettävissä yhtä selkeää syytä. Yhtenä selittävänä tekijänä voi olla tilastoinnissa tapahtuneet muutokset . Päivittäisen melualtistuksen alempi toiminta-arvo on 80 dB ja ylempi toiminta-arvo on 85 dB. Äänen huippupaineen alempi toiminta-arvo on 112 Pa ja ylempi toiminta-arvo on 140 Pa. Valitaan vähemmän ääntä tuottavat menetelmät Melun lähde eristetään.


STMHTP-ARVOT 2009

HTP-arvo HUOM KOKONAISPÖLY 10 mg/m³ Räjäytys-ja louhintatyötKOVAPUUPÖLY 5 mg/m³

KVARTSI alveolijae 0,2 mg/m³ Räjäytys-ja louhintatyötKVARTSI piidioksidi 0,05 mg/m³

MINERAALIVILLAPÖLY 1 kuitua/cm³SEMENTTIPÖLY hengitettävä 5 mg/m³SEMENTTIPÖLY alveolijae 1 mg/m³KERAAMISET KUIDUT 0,2 mg/m³EPÄORGAANINEN PÖLY 10 mg/m³

Työhygieeniset mittaukset

Jos työntekijän altistumista pölyille ei voida luotettavasti osoittaa on suoritettava mittauksia Mittaustuloksia verrataan HTP-raja-arvoihin Työsuojeluviranomainen voi määrätä mittausten

suorittamisesta


Työturvallisuusongelmat Työnsuunnittelun puutteet

– Työturvallisuutta ei mielletä osaksi työnsuunnittelua Putoamissuojaus

– Rakenteellinen suojaus on ensisijainen – Romahtamisen vaara

Telinetyöt – Asennusaikainen turvallisuus – Siirrettävien telineiden nousutiet – Sääsuojien yliestyminen

Pölyn- ja kemikaalienhallinta Henkilökohtaiset suojainten käyttö Järjestys ja siisteys

Kiitos !


Betonirakenteiden korjaustyöt, työturvallisuus...Korjausrakentaminen kaksinkertaistunut...

Documents

Transcript of Betonirakenteiden korjaustyöt, työturvallisuus...Korjausrakentaminen kaksinkertaistunut...