Yhteiskunnallisia haasteita & johdanto aiheeseen
050091A Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja opiskelussa
5.6.2013
Jari Laru, KT, kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto2013
TAUSTAA
Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)http://www.oulu.fi/let
Koulutusteknologian opinnot ovat
Perehtymistä uusimpaan tutkimustietoon oppimisesta
Yhteisöllinen oppiminen
Itsesäätöinen oppiminen
Asiantuntijaksi oppiminen
Monipuolisia teknologiaratkaisuja
Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa
Kansainvälistä yhteistyötä
Oma viiteryhmäni on oppimisen ja koulutusteknologian tutkimus
Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)http://www.oulu.fi/let
MIKÄ ON SINUN VIITERYHMÄSI?
• Mitä olet opiskellut?• Mikä on suhteesi
teknologiatuettuun oppimiseen?• Mitä haluaisit oppia teknologian
käytöstä opetuksesen ja oppimisen tukena?
Vaitos.jarilaru.eu
Oulun yliopiston opetusteknologian tilanne yleisellä tasolla.
• Optiman käyttöä edistetään
• Opiskelijoiden tukijärjestelmiä kehitetään (noppa, lukkari yms..)
2000-luvun alku, Optiman edeltäjä TelsiPro
Opetusteknologia ”kehittyy” enemmistön ehdoilla
“Tänään koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä vuonna 2074” (HS, Elokuu
2012)
Oman työn reunaehtoja: 1. tulevaisuusorientaatio
Opettajankouluttajana en voi istua odottelemaan ympäristöjen ja järjestelmien kehittymistä.
Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)http://www.oulu.fi/let
Koulutusteknologian opinnot ovat
Perehtymistä uusimpaan tutkimustietoon oppimisesta
Yhteisöllinen oppiminen
Itsesäätöinen oppiminen
Asiantuntijaksi oppiminen
Monipuolisia teknologiaratkaisuja
Yhteistyötä paikallisten työnantajien kanssa
Kansainvälistä yhteistyötä
Oman työn reunaehtoja: 2. tutkimusperustaisuus
Opetus perustuu tutkimukseen ja täten teknologian opetuskäyttö perustuu myös tutkimukseen.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:School%27s_everyday_life.jpg
Text
Politiikka Oppilaat Teknologia
http://www.slideshare.net/larux/tietotyon-p-haasteita/
Oman työn reunaehtoja: 3. Yhteisön paine
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:School%27s_everyday_life.jpg
Text
Politiikka Oppilaat Teknologia
http://www.slideshare.net/larux/tietotyon-p-haasteita/
“Tänään koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä vuonna 2074” (HS,
Elokuu 2012)
DIGINATIIVIT VS. DIGI-IMMIGRANTIT
Digi-immigrants
Syntynyt ennen 1980Syntynyt jälk 1980
Diginatives
http://www.marcprensky.com/writing/Prensky%20-%20Digital%20Natives,%20Digital%20Immigrants%20-%20Part2.pdf
http://www.briansolis.com/2012/04/meet-generation-c-the-
connected-customer/
Diginatiivi luokkahuoneessa
KESKUSTELE
•Diginatiivi luokkahuoneessa, onko koulu valmis diginatiivien esiinmarssiin
•Ovatko diginatiivit myytti vai todellisuutta? Mitä mieltä sinä olet. Eroavatko nykynuorten tietorakenteet ja oppimisen tavat aiemmista sukupolvista?
”Results show that Facebook users reported having lower grade point average and spend fewer hours per week studying than nonusers”
”The outcomes suggest that although the calls for transformation in education may be legimitate it would be misleading to ground the arguments for such change in students’ shifting patterns of learning and technology use.”
KOULU MUUTOKSESSA VAI ONKO?
http://ktl.jyu.fi/ktl/julkaisut/luettelo/2011/d097
Digital divide B: 21th century learning skills
Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004:
”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”
http://www.slideshare.net/JyrkiKasvi/hallitusohjelma-ja-tietoyhteiskunta-3-9568712
Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004:
”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”
Käytössä olevat opetussuunnitelman perusteet vuodelta 2004:
”Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen.”
http://www.tiede.fi/blog/2012/09/15/miksi-koulussa-pitaa-muistaa-vaikka-kaikki-loytyy-netista
Helsingin sanomat 21.1.2013 http://www.hs.fi/paivanlehti/paakirjoitukset/Oppimateriaali+siirtyy+hitaasti+verkkoon/a1358659608344?jako=22097e17433aa2650e93e1385cdbc562
DIGITAALINEN KUILU
http://www.utu.fi/ajankohtaista/2004-2007/argumentit/digitaalinen_kuilu.html
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/08/tiedote-2012-08-17-12-06-53-863777
Olemmeko ME itse asiassa kuilussa: teknologia ja sen vaikutus
käytökseemme..
http://www.youtube.com/watch?v=t7Xr3AsBEK4&feature=player_embedded#!
KESKUSTELE•Diginatiivi luokkahuoneessa, onko
koulu valmis diginatiivien esiinmarssiin
•Ovatko diginatiivit myytti vai todellisuutta? Mitä mieltä sinä olet. Eroavatko nykynuorten tietorakenteet ja oppimisen tavat aiemmista sukupolvista?
”Results show that Facebook users reported having lower grade point average and spend fewer hours per week studying than nonusers”
”The outcomes suggest that although the calls for transformation in education may be legimitate it would be misleading to ground the arguments for such change in students’ shifting patterns of learning and technology use.”
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/esi-_ja_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_uudistaminen
Uudet opetussunnitelmanperusteet otetaan käyttöön, riittävätkö ne?1.8.2016
http://www.ted.com/talks/sir_ken_robinson_bring_on_the_revolution.html
Koulutuksen kaksi ongelmaa
Usko lineaarisuuteen Oppimisen pikaruokakulttuuri
http://wireless.ictp.trieste.it/simulator/img/world.jpg
ITU Digital Access Index (DAI)
“In OECD countries the first digital divide among young people seems to be fading: access to ICT is not anymore a problem”
http://whyopenedmatters.org/videos/index.html
Miten sitten tehdä tietoyhteiskunta maasta, jossa neljännes väestöstä ei osaa lukea ja vain 12 prosenttia käyttää nettiä?http://global.finland.fi/public/
default.aspx?contentid=86476
Koulufaktaa kolmansista maistaNoin 90 prosenttia
maailman peruskouluikäisistä
lapsista pääsee aloittamaan koulun. Peruskoulutuksen ulkopuolella on
kuitenkin noin 67 miljoonaa lasta.
Yli 40 prosenttia koulua käymättömistä lapsista
elää Saharan eteläpuolisessa
Afrikassa. Myös Etelä- ja Länsi-Aasiassa on
paljon koulua käymättömiä lapsia.
Köyhimmissä maissa vain kaksi kolmesta koulun aloittaneesta pääsee viimeiselle
luokalle asti.
Noin kaksi kolmasosaa maailman nuorista
aloittaa toisen asteen koulutuksen eli lukion
tai ammattikoulun. Köyhimmissä maissa
osuus on vain 43 prosenttia.
Tytöt pääsevät harvemmin kouluun
kuin pojat. Sataa poikaa kohti koulun
aloittaa keskimäärin 97 tyttöä.
Vuoteen 2015 mennessä tarvitaan 1,9
miljoonaa uutta opettajaa, jotta kaikki
lapset pääsisivät kouluun. Yli puolet
opettajista tarvitaan Saharan
eteläpuolisessa Afrikassa.
21 kehitysmaata käyttää enemmän rahaa aseisiin kuin
peruskouluun.
Noin 17 prosenttia maailman aikuisista,
796 miljoonaa, ei osaa lukea. Heistä kaksi
kolmasosaa on naisia.
http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=39477&contentlan=1&culture=fi-FI
”Kehitysmaiden köyhät ovat ressukoita, jotka vain valkoisen miehen rahapussi ja ennen kaikkea länsimaista kopioitu julkinen koulujärjestelmä voi pelastaa kurjuudelta ja tietämättömyydeltä.
Professori James Tooley on eri mieltä. Juuri suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Kukoistava puu (engl. The Beautiful Tree) professori kertoo ihmeestä, johon hän törmäsi alun perin sattumalta intialaisessa slummissa: slummit ovat täynnä yksityiskouluja, joista valtamedia ei kerro mitään, kehitysyhteistyöjärjestöistä puhumattakaan.” (http://linja-aho.blogspot.fi/2012/09/kukoistava-puu.html)
Slummien yksityiskoulutUseissa kehitysmaissa enemmistö lapsista käy jo nyt yksityisiä kouluja.
Näin kertoo professori James Tooley kirjassaan Kukoistava puu, jonka Eetos kustannus on vastikään julkaissut suomeksi. Kirjassa Tooley kertoo tutkimuksistaan muun muassa Intiassa, Nigeriassa, Ghanassa ja Kiinassa.
Eri puolilla maailmaa ja erityyppisissä kehitysmaissa tehtyjen, vuosia kestäneiden tutkimustensa aikana Tooley on tehnyt yllättäviä havaintoja. Jokaisessa tutkimuskohteessaan Tooley löysi kaikkein köyhimmistäkin slummeista yksityisinä yrityksinä toimivia kouluja, jotka olivat paikallisten ihmisten perustamia ja ylläpitämiä.
Hämmentävintä Tooleylle oli, etteivät nämä yksityiskoulut olleet eliittien kouluja, vaan niitä kävivät nimenomaisesti köyhimpien perheiden lapset. Opetus oli maksullista, mutta lukukausimaksut niin alhaisia, että niihin oli useimmilla perheillä varaa.
http://maailma.net/artikkelit/nakokulma_slummien_yksityiskouluista_avain_koyhyyden_voittamiseen
Informaali oppiminen..
Informaali- ja vertaisoppiminen
http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_the_child_driven_education.html
http://www.jarilaru.euhttp://slideshare.net/larux
http://www.mendeley.com/profiles/jari-laru
KIITOS
Top Related